HATTULAN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS

Transkriptio

1 HATTULAN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS

2 Sisältö Yleistä 2 Maakuntakaavoitus 4 Yleiskaavoitus Voimassa olevat yleiskaavat 5 Asemakaavoitus Asemakaavan ajantasaistaminen ja laajennus 6 Ranta-asemakaavoitus Voimassa olevat ranta-asemakaavat 8 Vireillä olevat ranta-asemakaavahankkeet 9 Muuta Maankäyttöön liittyvät tiesuunnitelmat 9 Rakennusjärjestys 10 Rakennuskiellot 10 Arvio asumiseen asemakaavoitettujen tonttien riittävyydestä 10 Kaavio kaavan käsittelyvaiheista 11

3 HATTULAN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS Kaavoitusta ja muuta maankäytönsuunnittelua ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL). Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaavaasioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Kaavoituskatsauksessa selostetaan vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat merkittävät kaavahankkeet sekä sellaiset kaavoitukseen liittyvät päätökset ja toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Kaavoituskatsaus sisältää lyhyet kuvaukset ja kartan asemakaavoituksen kohteista, yleiskaavoituksen töistä sekä maakunnallisesta maankäytön suunnittelusta. Kaavoituskatsauksen tavoitteena on lisätä kaavoituksen avoimuutta antamalla kuntalaisille tietoa kaavaasioista, jotta he voisivat helpommin vaikuttaa suunnitelmien sisältöön. Kaava-alueiden rajat voivat käsittelyn aikana tarkentua tai kaava saatetaan käsitellä useassa osassa pidemmän ajan kuluessa. Katsauksen tiedot vastaavat tilannetta. Katsauksessa esitettyjen töiden lisäksi voi tulla esille kohteita, joista ole tietoa kaavoituskatsausta laadittaessa. Yksityiset aloitteet tehdään niiden kiireellisyyden ja sopimuksien puitteissa siinä järjestyksessä kun muu töiden ohjelmointi sallii. Kaavoitustoimenpiteiden aloituspäätöksen tekee kunnanhallitus. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kaavan hyväksymispäätöksen tekee kunta, yleensä kunnanvaltuusto. Kaavamuotoja on kolme: maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Maakuntakaava keskittyy maakunnallisiin kysymyksiin ja yleiskaava kunnan laaja-alaisiin maankäytön kysymyksiin. Maakuntakaavan laatii maakuntaliitto (Hämeen liitto). Yleiskaavoitus ohjaa yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja eri toimintojen yhteensovitta- 2

4 mista. Se esittää tavoitellun kehityksen periaatteet ja alueiden käytön yleispiirteisesti. Yleiskaava osoittaa kunnan oman tahdon alueiden käytön järjestämiseksi sovittaen yhteen niitä paikallisia intressejä, joita alueiden käyttöön kohdistuu. Yleiskaavoituksen avulla sovitetaan myös maakuntakaavassa määriteltyjä valtakunnallisia ja maakunnallisia alueiden käytön tavoitteita kunnan omiin tavoitteisiin. Asemakaava ohjaa yksityiskohtaisesti toimintojen sijoittamista sekä rakennusten ja lähiympäristön toteuttamista. Asemakaavassa määritellään kullekin alueelle muun muassa käyttötarkoitus, rakennuspaikat, rakentamisen määrä, rakentamistapa, katuyhteydet sekä pysäköinti-, leikki- ja oleskelualueet. Rakennusluvat myönnetään asemakaavan perusteella. Asemakaavaa on laadittava sitä mukaa kuin kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve edellyttää. Maankäytön suunnittelussa pyritään avoimuuteen. Hankkeista tiedotetaan jo suunnittelun käynnistyessä; jokaisesta kaavasta laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Osallisille tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun sen eri vaiheissa. Kaavahankkeessa osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Jokaiseen kaavaan ja kaavamuutokseen voi vaikuttaa jättämällä kaavaa koskevan mielipiteen kaavaluonnoksen nähtävillä ollessa. Kaavaehdotuksen ollessa julkisesti nähtävillä (MRL 65 ) osalliset ja kunnan jäsenet voivat jättää kirjallisen muistutuksen kaavasta. Kaavojen käsittelyvaiheita ja vaikutusmahdollisuuksia on havainnollistettu kaavioin tämän raportin lopussa. Tämä kaavoituskatsaukseen voi tutustua kunnanviraston ja kirjaston palvelupisteissä sekä kunnan internetsivulla. 3

5 MAAKUNTAKAAVOITUS Maakuntakaava on yleispiirteinen, pitkän ajanjakson suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaavoitus on osa maakunnan suunnittelua. Hämeen liitto vastaa Kanta-Hämeessä maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Kaava Maakuntakaava ohjaa jäsenkuntien kaavoitusta ja viranomaisten muuta alueiden käyttöä koskevaa suunnittelua. Maakuntakaavalla kehitetään kestävästi ja pitkäjänteisesti Kanta-Hämeen monikeskuksista alue- ja yhdyskuntarakennetta. Ympäristöministeriö on vahvistanut antamallaan päätöksellä Kanta-Hämeen maakuntavaltuuston tekemän päätöksen, jolla hyväksyttiin Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava keskittyy alue- ja yhdyskuntarakenteen, asumisen ja elinkeinotoimintojen sekä liikennejärjestelmän ja teknisen huollon palvelujen kehittämiseen. Kaavassa ei käsitellä kaikkia maankäytön kysymyksiä, vaan se täydentää vuonna 2006 vahvistettua kokonaismaakuntakaavaa. Lisäksi Ympäristöministeriö on antamallaan päätöksellä vahvistanut Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan. Kaava käsittää liikennejärjestelmän, jätehuoltoa, luonnonvaroja sekä alue- ja yhdyskuntarakennetta koskevia alueidenkäyttöratkaisuja. Nyt valmistelussa oleva Kanta-Hämeen maakuntakaava 2040 tulee korvaamaan Kanta-Hämeen kokonaismaakuntakaavan (2006) sekä edellä mainitut vaihemaakuntakaavat. Valmisteluaineiston ja kaavaluonnoksen on määrä tulla nähtäville vuoden 2017 alkupuolella. Lisätiedot: Hämeen liitto, Niittykatu 5, Hämeenlinna, 4

6 YLEISKAAVOITUS Yleiskaavoituksen yhteydessä punnitaan ja sopeutetaan toisiinsa erilaisia yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä arvoja tavoitteineen. Yleiskaavan laatimisessa korostuu vuorovaikutus ja ratkaisujen vaikutusten arviointi. Yleiskaava on suunnitteluväline, jonka avulla voi ratkaista hyvinkin erilaisia alueidenkäyttöön liittyviä tarpeita. Yleiskaavoitus pohjautuu kestävän kehityksen ajatteluun. Kunnanhallituksen ( 97) päätöksellä vuonna 2004 lainvoimaistunut Lehijärven Armijärven osayleiskaavan ajantasaistamishanke on käynnistynyt. Tällä hetkellä ei ole vireillä muita osayleiskaavahankkeita. Voimassa ovat seuraavat yleiskaavat: Hattulan yleiskaava ohjevuodet Harjualueen osayleiskaava Rahkoilan-Pappilanniemen osayleiskaava Pekolan osayleiskaava Sattulan-Nihattulan osayleiskaava ja Harjualueen osayleiskaavan muutos Eteläisten järvien rantaosayleiskaava I Keskeisten alueiden osayleiskaava Mierolanvirran osayleiskaava Lehijärven-Armijärven osayleiskaava Lepaan osayleiskaava Eteläisten vesistöjen rantaosayleiskaava. Keskeisten alueiden osayleiskaava. 5

7 ASEMAKAAVOITUS Hattulan asemakaavoitetun alueen pinta-ala on noin 870 ha. Alue muodostuu Parolan alueesta, johon sisältyy myös Katinala ja Hurttala sekä erillisistä Kettumäen, Pappilanniemen, Keltomäen, Poransaaren, Lepaan ja Pekolan alueista. Alueella on voimassa noin 100 eri aikaan vahvistettua kaavaa, joista vanhimmat ovat vuodelta Valmistelussa tai tekeillä ovat seuraavat asemakaavat: Asemakaavan ajantasaistaminen ja laajennus Kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi (MRL 60 ). Keskeisten alueiden osayleiskaavan hyväksyntä ohjaa myös vuonna 2009 käynnistynyttä koko kunnan asemakaavan ajantasaistamis- ja laajennushanketta. Ajantasaistettava asemakaava-alue käsittää koko Hattulan kunnan voimassa olevan asemakaava-alueen, joka on pinta-altaan n. 8,7 km 2. Asemakaavan laajennusalue on yli 60 ha. Laajennusalueita sijaitsee mm. Aulangontien itäpuolella sekä asemakaava-alueen eteläosassa Katinalan alueella. Kaavaluonnos on ollut julkisesti nähtävillä kesällä Kaavatyö etenee osayleiskaavan tarkennusten myötä. Kaava-alueet pyritään hyväksymään ja vahvistamaan alue kerrallaan. Kaavan Alue 4 (Haljami ja Alppilanmäki) on tullut voimaan vuonna Päivärinteen (Juteini-keskus) asemakaavamuutos ja laajennus sekä Tuulia-kodin asemakaavamuutos ovat tulleet voimaan Nyt työn alla on Herniäisten alue, joka on tarkoitus saattaa hyväksymiskäsittelyyn vuonna Tämän jälkeen hanke keskittynee Parolan keskusta-alueelle. 6

8 Pulterin alueen asemakaava Suunnittelualue käsittää Mervin alueen vanhan soranottopaikan lähiympäristöineen. Suunnittelualueen koko on n. 15 hehtaaria, joka on pääosin Hattulan kunnan omistuksessa. Alue kaavoitetaan tuotanto / varastointikäyttöön. Hanke lepää tällä hetkellä. Pulterin asemakaavan sijainti. Kanungin asemakaava Kanungin asemakaava-alue sijaitsee Nummen kylässä moottoritien länsipuolelta ja Hattulantien eteläpuolelta. Alueen pinta-ala on noin 12 hehtaaria. Vuonna 2014 kunnan omistukseen hankittu maa-alue on kaavoitettu asuinalueeksi. Asemakaavassa alueelle on osoitettu 47 erillispientalotonttia ja neljä rivitalotonttia. Alueen kunnallistekniikka valmistui syyskuussa 2016, jonka jälkeen tonttien lohkominen käynnistyi. Tontit tullaan asettamaan varattaviksi lokakuussa. Myllytien asemakaavamuutos Yksityisen maanomistajan aloitteesta lähtenyt Myllytien korttelin 10 (tontit 13 ja 14) kaavamuutos on tullut vireille kunnanhallituksen ( 132) päätöksellä. Kaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa kaksi erillispientalotonttia (AO) yhdeksi rivitalotontiksi (AR). Muita asemakaavahankkeita ei ole tällä hetkellä vireillä. 7

9 RANTA-ASEMAKAAVOITUS Ranta-asemakaavat ovat maanomistajien aloitteesta ja kustannuksella laadittavia rantaalueiden asemakaavoja. Voimassa ovat seuraavat ranta-asemakaavat: Ihaniemen rantakaava Takajärven rantakaava kaavan muutos kaavan muutos Takajärven rantakaava Kynnösjärven rantakaava Suojärven rantakaava Sotkajärven ja Pukarojärven rantakaava Sotkajärven ja Pukarojärven rantakaava Renkajärven rantakaava Sotkajärven rantakaava kaavan muutos Veittijärven - Väärälammin rantakaava Uljasjärven - Pikku Tähilammin ja Iso Tähilammin rantakaava Saarelan rantakaava Suontaan rantakaava Retulansaaren rantakaava Alhaisten rantakaava Vanajanniemen rantakaava Rievetinlahden rantakaava Lintusaaren rantakaava Suontaan kartanon ranta-kaavamuutos Kukkumäen ranta-asemakaava Petäyksen rantakaava kaavan muutos/laajennus Lusin ranta-asemakaava Monaalan ranta-asemakaava Retulan ranta-asemakaavamuutos

10 Vireillä on seuraava yksityisen maanomistajan ranta-asemakaavahanke: Vanajanniemen ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Vuonna 2001 vahvistettu Vanajanniemen rantakaava koskee Hattulan kunnan Vanajanniemen kylän tilaa Vanajanniemi RN:o 1:1. Nyt vireillä olevan kaavamuutoksen tavoitteena on tarkistaa maakäytön aluevarauksia sekä selvittää nykyisten rakennuspaikkojen ja rakennusten tuleva käyttötapa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ovat olleet julkisesti nähtävillä keväällä Aluerajaus; Vanajanniemen ranta-asemakaava MAANKÄYTTÖÖN LIITTYVÄT TIESUUNNITELMAT Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Suunnitelmassa tarkastellaan koko maakunnan liikennejärjestelmäkokonaisuutta. Liikennejärjestelmätyö kytkeytyy alueen maankäytön, asumisen, palvelujen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten vahvistamiseen sekä valtakunnan tason liikennejärjestelmän kehittämiseen. Hämeen liiton julkaisu on luettavissa liiton sivuilta ( Merven yritysalueen liikennejärjestelyt Merven yritysalueeen liikennejärjestelyt tullaan ratkaisemaan yksilöidyn selvityksen kautta ennen tiesuunnitelman laatimista. Alue on jätetty osayleiskaavaratkaisun ulkopuolelle. 9

11 RAKENNUSJÄRJESTYS Hattulan kunnan päivitetty rakennusjärjestys on tullut voimaan Voimassa oleva rakennusjärjestys on luettavissa kunnan kotisivuilla osoitteessa: RAKENNUSKIELLOT Hattula kunnassa ei ole voimassa erikseen asetettuja rakennuskieltoja. ARVIO ASUMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN RIITTÄVYYDESTÄ Kunnalla on myynnissä / vuokrattavissa tällä hetkellä yhteensä noin 20 erillispientalotonttia, jotka sijaitsevat Merven Kotirinteen ja Lepaan asemakaava-alueilla. Kotirinteen kolmannen luovutusalueen erillispientalotontit (30 kpl) asetetaan varattaviksi myöhemmin. Pientalotontteja on Lepaan kaava-alueella vapaan kaksi kappaletta ja rivitalotontteja Kotirinteen alueella kolme kappaletta. Yritystontteja kunnalla on tarjolla Merven teollisuusalueella ja Yllityn kaava-alueella. Kanungin alueella sijaitsee 47 uutta kunnan omistamaa erillispientalotonttia ja neljä rivitalotonttia, jotka asetetaan varattaviksi loppusyksyllä Kunnan pientalotonttivarannon on laskettu riittävän 4-5 vuoden tarpeeseen. Asemakaavan ajantasaistamis- ja laajennushankkeen etenemisen myötä pientaloasumiseen osoitettuja tontteja on noin 14 vuoden tarpeeksi. Ajantasaistamishankkeessa tullaan osoittamaan alueita myös kerrostalorakentamiseen. Lisätietoa kunnan tarjoamista vapaista tonteista löytyy kunnan kotisivuilta ( toimi/tontit). 10

12 KAAVAN KÄSITTELYVAIHEET VIREILLE TULO (tela, khall) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Viranomaisneuvottelu KAAVALUONNOS vaihtoehdot Osallistuminen Mielipiteet Lausunnot Tekninen lautakunta Valmisteluaineisto nähtävillä (14-30 vrk) Mielipiteet Lausunnot Kaavaehdotuksen valmistelu Tekninen lautakunta Oleellisia muutoksia Kunnanhallitus KAAVAEHDOTUS nähtävillä (14 30 vrk) Muistutukset Lausunnot Tekninen lautakunta Ei oleellisia muutoksia Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto (hyväksyminen) Valitukset 11 Hallinto-oikeus KHO KAAVAN VOIMAANTULO (kuulutus)

13 YHTEYSTIEDOT Kaikista Hattulan kunnan kaavoista ja niihin liittyvistä aineistoista saa lisätietoja teknisestä yksiköstä. Nähtävillä olevat kaavat ovat esillä kunnan ilmoitustaululla Pappilanniemessä ja kirjaston palvelupisteessä. Pääosa aineistoista julkaistaan myös kunnan internetsivuilla osoitteessa http//: Teknisen yksikön yhteystiedot: Hattulan kunta, kunnanvirasto, Pappilanniementie 9, HATTULA sähköpostiosoitteet ovat muotoa Virasto on avoinna työpäivinä Juteinitalon palvelupiste on avoinna kirjaston aukioloaikoina. Yhteyshenkilöt: Tekninen johtaja Juha Prittinen puh Toimistopäällikkö Arja Kauppi puh Hattulassa HATTULAN KUNTA Tekninen yksikkö / Maankäyttö Tekninen lautakunta ( 84). Kunnanhallitus ( 183)