1. Yleistä. 1.1 Johdanto

Transkriptio

1 1 Suomen ympäristökeskus LAUSUNTOYHTEENVETO, YM008:00/ Kooste lausunnoista luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Sisällys 1. Yleistä Johdanto Lausuntokierros Lausunnonantajien yleiskommentit Sujuvoittaminen Ennakkoneuvottelu (12 ) Arviointimenettelyn soveltaminen yksittäistapauksissa (5 2-3 mom.) Kuulemisajan lyhentäminen Arvioinnin kohdentaminen merkittäviin vaikutuksiin (18 ) Muuta sujuvoittamiseen liittyen YVA-menettelyn ja hankekaavoituksen yhdentäminen Muut pykäläkohtaiset kommentit LUKU Yleiset säännökset LUKU Päättäminen arviointimenettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa LUKU Arviointimenettely LUKU. Arvioinnin huomioon ottaminen lupamenettelyssä ja luvassa LUKU Valtioiden rajat ylittävät ympäristövaikutukset LUKU Erinäiset säännökset Muut kommentit HE:n liittyen Hankeluettelo Määräajat YVA-asiakirjat (YVAA) Digitalisaatio Suhde muuhun erityislainsäädäntöön Natura-arviointi Lupalait Lain toimeenpanon tukeminen... 29

2 2 1. Yleistä 1.1 Johdanto Ympäristöministeriön asettaman työryhmän tehtävänä on valmistella ympäristövaikutusten arvioinnista annettuun lakiin ja muuhun lainsäädäntöön tarvittavat muutokset YVA-direktiivin muutosdirektiivin (2014/52/EU) täytäntöönpanoa varten sekä valmistella ehdotuksen YVA-menettelyn yhteensovittamiseksi kaavoitukseen ja ympäristöä koskeviin lupamenettelyihin. 1.2 Lausuntokierros Hallituksen esitysluonnos oli lausuntokierroksella Lausunnolla oleva aineisto sisälsi: - Luonnoksen hallituksen esitykseksi laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta sekä - muistion, jossa esitetään kaksi vaihtoehtoa hankekaavoituksen ja YVA-menettelyn yhdistämisestä. Lausuntomateriaali on luettavissa ympäristöministeriön verkkosivuilla: Lausunto pyydettiin seuraavilta (126) tahoilta, mutta lausuntopyynnössä mainittiin myös, että lausunnon saavat antaa myös muut kuin jakelussa mainitut: Ulkoasiainministeriö, Oikeusministeriö, Sisäministeriö, Puolustusministeriö, Valtiovarainministeriö, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö, Liikenne- ja viestintäministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö, Valtioneuvoston kanslia, Aluehallintovirastot, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Energiavirasto, Geologian tutkimuskeskus, Kilpailuvirasto Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Metsähallitus, Museovirasto, Suomen ympäristökeskus, Säteilyturvakeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Suomen Kuntaliitto, Maakuntien liitot, Korkein hallinto-oikeus, hallintooikeudet, Asukasliitto, Bioenergia ry, Elinkeinoelämän keskusliitto, Energiateollisuus ry, Greenpeace Suomi, Kalatalouden keskusliitto, Infra ry, Kaivosteollisuus ry, Kemianteollisuus ry, Luonto-Liitto ry, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto, Maan ystävät, Matkailu- ja ravintolapalvelut MARA ry, Metsäteollisuus ry, Natur och Miljö rf, SKOL ry, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen yrittäjät Suomen WWF, Svenska lantbruksproducenternas Centralförbund, Teknologiateollisuus ry, Tuulivoimayhdistys ry, Yva ry, Ympäristöoikeustieteen Seura SYS, Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Turun yliopisto, Lapin yliopisto, FCG Oy, Golder Associates Oy, Pöyry Finland Oy, Ramboll, SITO Oy, WSP Finland, YY-Optima, Destia Oy, EPV Energia Oy, Gasum Oy, Fortum Oy, Finngrid Oy, Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymä, Lahti Energia, Lassila & Tikanoja Oyj, Lemminkäinen Infra Oy, Outokumpu Oy, Stena Recycling Oy, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo Oy, Helsingin kaupunki, Kajaanin kaupunki, Kuopion kaupunki, Oulun kaupunki, Rauman kaupunki, Tampereen kaupunki, Turun kaupunki, Vantaan kaupunki. Lausunto saatiin seuraavilta (80) tahoilta: sisäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, valtioneuvoston kanslia, liikenne- ja viestintäministeriö, puolustusministeriö, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Etelä- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pirkanmaan liitto, Etelä-Savon maakuntaliitto, Varsinais-Suomen liitto, Kainuun liitto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Hämeen liitto, Pohjois-Savon liitto, Etelä- Pohjanmaan liitto, Satakuntaliitto, Kymenlaakson liitto, Suomen Kuntaliitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Etelä- Karjalan liitto, Pohjanmaan liitto - Österbottens förbund, Päijät-Hämeen liitto, Helsingin kaupunki rakennusvirasto Lahden kaupunki, Tampereen kaupunki, Oulun kaupunki, Helsingin kaupunki, kaupunginhallitus Itä-Suomen aluehallintovirasto peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, Etelä-Suomen aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, Aluehallintovirastojen ympäristövastuualueet, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Metsähallitus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Säteilyturvakeskus STUK, Museovirasto, Energiavirasto, Liikennevirasto, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, Pohjois-Suomen hallinto-oikeus, Helsingin hallinto-oikeus, Turun hallinto-oikeus, Itä-Suomen hallinto-oikeus, Hämeenlinnan hallinto-oikeus, Korkein

3 hallinto-oikeus, Fingrid Oyj, Gasum Oy, EPV Energia Oy, Vapo Oy, Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä HSY, Golder Associates Oy, Ramboll, Yva ry, Suomen Ympäristöoikeustieteen Seura ry, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry, Suomen Yrittäjät, INFRA ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Energiateollisuus ry, Suomen Tuulivoimayhdistys ry STY, Natur och Miljö r.f., Bioenergia ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Metsäteollisuus ry, Kemianteollisuus ry, Turun yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto. Oikeusministeriö, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Tampereen kaupunki/kaupunkiympäristön kehittäminen ilmoittivat, etteivät lausu. Valtioneuvoston kanslialla, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilla ja Suomen Yrittäjillä ei ollut lausuttavaa. Kaikki saapuneet lausunnot ovat luettavissa valtioneuvoston hankerekisteristä: Tässä lausuntoyhteenvedossa esitellään lausuntojen keskeisimmät kohdat. Runsaasti lausuntopalautetta keränneistä teemoista on ennen lausujakohtaista yhteenvetoa tehty myös tiivistelmä. Yleisten kommenttien (kappale 1.3) jälkeen käsitellään lakiehdotusluonnoksen kohdat, jotka liittyvät menettelyjen sujuvoittamiseen (Luku 2). Luvussa 3 omana kokonaisuutenaan käsitellään lausuntopalaute YVA-menettelyn ja hankekaavoituksen yhdistämiseen liittyen, minkä jälkeen esitellään pykäkohtaiset kommentit ja muut asiat esitysluonnokseen liittyen. Lausuntopalaute liittyen lakiehdotusluonnoksen direktiivinmukaisuuteen käsitellään tarkemmin erillisessä muistiossa Lausunnonantajien yleiskommentit Valtionhallinnon yleiset kommentit hallituksen esityksestä olivat positiivisia. Liikenne- ja viestintäministeriö pitää esitystä sujuvoittamisen kärkihankkeena. Valtionvarainministeriö painottaa talouskasvun teknisten esteiden vähentämistä uudistamisprosessin yhteydessä. Sosiaali- ja terveysministeriö tuo esiin yhteydet terveysvaikutuksiin ja puolustusministeriö huomioi, että maanpuolustusta koskevat erityissäännöt on sisällytettävä myös uuteen YVA-lakiin. Maakuntaliitot pitävät YVA-lain uudistamista lähtökohtaisesti hyvänä ja kannatettavana asiana. Menettelyn parempi jäsentäminen on toivottavaa ja myös sujuvoittaminen, kunhan se toteutuu hallituksen esityksen esittämällä tavalla. Ehdotusten tuomien sujuvoittamishyötyjen suhteen on eriäviä mielipiteitä. Maakuntaliittojen keskuudessa on huolta resurssiensa riittävyydestä uudistuksen toteutuessa. Hallituksen esitystä kiitetään siitä, että se pyrkii parantamaan eri lakien samanaikaista soveltamista. Keskusvirastot pitävät esitystä pääosin kannatettavana. Erityisesti menettelyjen sujuvoittamista kannatetaan. Virastoilla on sekä yleisiä että yksityiskohtaisia kommentteja virastojen toimialaan liittyviin kohtiin lakiesityksessä. ELY-keskukset kommentoivat hallituksen esitystä aktiivisesti. Suuri osa kommenteista on myönteisiä, mutta esityksen tuomiin uudistuksiin esitetään kysymyksiä sekä kritiikkiä. Aluehallintovirastojen ympäristövastuualueet kirjoittivat yhteisen lausunnon, jossa kannattavat hallituksen esitystä ja esittävät lisäksi konkreettisia pykälä- ja perustelukommentteja. Lisäksi ESAVI:n ja ISAVIn peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualueet ovat lausuneet ja pitävät luonnosta hyvänä. HSY huomioi, että ympäristövaikutusten arviointiin tulee sisällyttää ilmastovaikutusten ohella myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen tarkastelu. Tuomioistuimista korkein hallinto-oikeus katsoo, että luonnoksessa on kuvattu voimassa olevaa lainsäädäntöä ja YVA-lain soveltamiskäytäntöä riittävän laajasti. KHO toteaa tosin, että ehdotetut uudistukset ovat voimassa olevaan lakiin nähden osin varsin pieniä. Uuden lain säätämistä voi perustella lähinnä sillä, että näin voidaan parantaa lain luettavuutta. Itä-Suomen hallinto-oikeus toteaa, että hallituksen esitysluonnoksen valmistelu on joiltakin osin keskeneräinen, mikä vaikeuttaa lausunnonantajan kannanottojen tekemistä. Itä-Suomen hallinto-

4 4 oikeus painottaa, että jatkovalmistelussa tulee huolehtia, että voimaantulo- ja siirtymäsäännökset ovat ymmärrettäviä ja selkeitä. Toiminnanharjoittajien ja alan järjestöjen lausuntoja esitetään enemmän kritiikkiä hallituksen esitystä kohtaan. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan eri menettelyjen yhteensovittamis- ja YVA-arvioinnin sujuvoittamismahdollisuuksia ei ole juurikaan hyödynnetty. EK kokee, etteivät hallitusohjelman tavoitteet näin ollen ole täyttyneet. EK esittää että kansallinen lainsäädäntö tulisi jatkovalmistelussa laittaa vastaamaan EUdirektiiviä. Energiateollisuus, Kaivosteollisuus, Metsäteollisuus, Kemianteollisuus, Bioenergia, Suomen tuulivoimayhdistys sekä Infra ry yhtyvät lausunnoissaan EK:n lausunnon pääpiirteisiin. Fingrid Oy toteaa luonnoksessa olevan hyvää se, että tähdätään menettelyjen ja arviointien päällekkäisyyksien ja hallinnallisen taakan vähentämiseen. VAPO Oy pitää valitettavana, että esityksestä puuttuu tarkastelu ja ehdotus yhdistämisestä lupamenettelyihin. YVA-menettelyn konsulttipuolelta lausuvat Golder Associates sekä Ramboll. Golder Associates kokee YVA-lain selkiintyvän, kun rakenne jaetaan asiakohtaisiin lukuihin ja huomioi, että sujuvuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että YVA-yhteysviranomaisilla on riittävät resurssit. Ramboll puolestaan mainitsee, että monia esitettyjä muutoksia on jo aiemmin toteutettu vapaaehtoisuuden pohjalta. Rambollin mielestä esitys ei johda YVA- ja lupamenettelyjen merkittävään sujuvoittamiseen. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seura kiinnittää myös huomiota YVA-menettelyn ja hankelupien väliseen suhteeseen. Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto kokee, ettei ehdotuksessa ole onnistuttu sujuvoittamaan menettelyjä. MTK kiinnittää myös huomiota siihen että hallituksen esitys esittää tiukempia vaatimuksia kuin direktiivi edellyttää. Ympäristöjärjestöt kiinnittivät lausunnoissaan huomiota erityisesti hankekaavan ja YVAn yhdistämiseen, lausuntoaikojen lyhenemiseen sekä muutoksenhakuun. YVA ry pitää hyvänä lakiuudistuksen lähtökohtia YVA-menettelyn ja YVA-lain selkeyttämiseksi sekä lain jakamista lukuihin. Turun yliopisto pitää esitettyjä perusteluja yleisesti kannatettavia. Helsingin yliopisto huomioi, ettei direktiivin täytäntöönpanon pidä antaa heikentää nykykäytäntöjä.

5 5 2. Sujuvoittaminen 2.1 Ennakkoneuvottelu (12 ) Lausujat pitävät ehdotettua ennakkoneuvottelumenettelyä pääasiallisesti positiivisena muutoksena ja puoltavat menettelyn lisäystä lakiin. Etenkin viranomaistahot huomioivat, että samantapainen menettely on joissain projekteissa ollut jo käytössä jo nykyisinkin. Ennakkoneuvottelun oletetaan parantavan viranomaisen yhteistyötä sekä mahdollistavan YVAn sujuvan läpiviemisen. Toiminnanharjoittajat ja konsultit puoltavat muotoilua, jossa yhteysviranomaisen olisi järjestettävä ennakkoneuvottelu, jos toiminnanharjoittaja sitä pyytää. Joustavuuden ja vapaaehtoisuuden puolesta taas puhuu moni viranomaislausuja. Lisäksi on ehdotettu, että olisi hyvä tehdä valmistelutyötä ennakkoneuvottelujen parhaan mahdollisen toimintatavan löytämiseksi sekä järjestää koulutusta. Lausujat nostavat myös esille muutosehdotuksia tekstin muotoiluun. Valtioneuvosto Työ- ja Elinkeinoministeriö tukee ehdotusta, koska se vahvistaa eri viranomaisten ja hankkeesta vastaavan yhteydenpitoa, varmistaa paremman tiedonkulun toimijoiden välillä ja nopeuttaa menettelyn läpiviemistä. Maakuntaliitot Etelä-Savon maakuntaliiton näkemyksen mukaan ehdotettu 12 parantaa selvitysten käytettävyyttä ja sujuvoittaa menettelyä. Varsinais-Suomen liitto toteaa, että lakiin kirjattava pykälä ennakkoneuvottelusta tulee varmistamaan ja vahvistamaan entistä tiiviimmän yhteistyön YVA- ja kaavoitusmenettelyjen välillä. Satakuntaliitto kertoo samantapaisen menettelyn olevan jo käytössä joidenkin hankkeiden yhteydessä ja että ehdotettu menettelytapa on kannatettava. Kymenlaakson liitto katsoo, että ennakkoneuvottelu luo hyvää pohjaa YVA-menettelyn sujuvalle etenemiselle ja yhteistyölle toimijoiden kesken. Etelä-Karjalan liitto kannattaa ehdotusta ja toteaa, että ennakkoneuvottelulla voidaan vahvistaa eri osapuolten välistä yhteydenpitoa, varmistaa tiedon kulkua eri toimijoiden välillä sekä helpottaa menettelyn viivytyksetöntä ja sujuvaa läpiviemistä. Pohjanmaan liitto pitää ehdotusta ennakkoneuvottelumenettelystä hyvänä. Lapin liitto suhtautuu ehdotukseen myönteisesti. Ennakkoneuvottelumenettely tiivistäisi yhteistyötä ja helpottaisi menettelyn sujuvaa läpiviemistä. Ely-keskukset Keski-Suomen ELY-keskus pitää suositeltavana lisätä ennakkoneuvotteluja koskeva pykälä osaksi YVA-lakia, jotta ennakkoneuvottelun pitämisen kynnys olisi matalampi. Lain esitöistä ei ilmene, lisäisikö ennakkoneuvottelu hankkeesta vastaavan koituvia kustannuksia. Jos näin on, tulisi vielä arvioida, voiko se vaikuttaa hankkeesta vastaavan halukkuuteen järjestää ylimääräisiä työneuvotteluja ennen varsinaisen YVA-menettelyn käynnistämistä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus huomioi, että ennakkoneuvottelut eivät voi sisältää kaiken kattavaa neuvontaa eivätkä ennakkoneuvottelut saisi velvoittaa asioihin, joiden seurauksena YVA-menettelyn merkitys ja vaikuttavuus heikkenevät prosessin hankevastaavan suuntaan tapahtuvan ennakoitavuuden kustannuksella. Lausuja esittää myös huolensa siitä, ettei menettely välttämättä sujuvoidu, jos viranomaisyhteistyön tarve lisääntyy yhteisen tiedottamisen ja mielipiteiden keräämisen myötä. Lapin ELY-keskus lausuu seuraavasti: ennakkoneuvottelun tavoitteeksi on esitetty menettelyjen sujuvoittaminen. Tarkoituksena lienee suunnittelun sujuvoittaminen. Menettelyt ovat laeissa määriteltyjä suunnittelun vaiheita, joita ei voida muuttaa neuvotteluissa. Mikäli ennakkoneuvottelu voi olla osa YVAmenettelyä, tulee sen ilmetä selkeästi joko tässä tai 14 :ssä. Uudenmaan ELY-keskus huomioi kehittämistyön tarpeen parhaan mahdollisen toimintatavan löytämiseen ennakkoneuvotteluille. Lisäksi, mikäli yhteysviranomaisella olisi tehtävä eri menettelyjen koordinoinnissa, tulisi säädöksen olla nyt esitettyä sitovampi. Pykälässä voisi vahvemmin korostaa yhteensovittamista seuraavasti tavoitteena on edistää hankkeen vaatimien arviointi-, suunnittelu- ja lupamenettelyjen yhteensovittamista.

6 Kunnat ja kuntayhtymät Suomen kuntaliitto toteaa, että ennakkoneuvottelumenettely lisää viranomaistyötä prosessin aikaisemmassa vaiheessa, mutta todennäköisesti sujuvoittaa menettelyä kokonaisuutena. Lahden kaupunki toteaa, että ennakkoneuvottelussa mukana tulee olla myös lupaviranomaisen, jotta esimerkiksi hankkeen teknisten suunnitelmien tarkkuustaso saadaan selville ja lupavaiheen vaatimat selvitykset voidaan mahdollisesti tehdä jo YVA-menettelyn aikana. Aluehallintovirastot Aluehallintovirastojen ympäristövastuualueiden mielestä ehdotettu muotoilu on kannatettava, koska se mahdollistaa neuvottelumenettelyn soveltamisen joustavasti ja tarpeellisessa laajuudessa. Itä-Suomen AVI:n peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualueen mielestä on hyvä, että ennakkoneuvottelua koskeva säännös on mukana. Ennakkoneuvotteluun osallistuvia keskeisiä viranomaisia tulisi olla terveydensuojelusta ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnista vastaavat viranomaiset niissä hankkeissa ja toiminnoissa, joilla on merkittäviä terveydellisiä tai sosiaalisia vaikutuksia. Keskusvirastot Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes pitää ennakkoneuvottelun vapaaehtoisuutta hyvänä, sillä resurssienhallinnan kannalta tarpeen mukaan neuvotteleminen on jatkossakin järkevintä. Liikennevirasto kannattaa ehdotusta, koska menettely voi sujuvoittaa prosessia ja auttaa myös uuden sääntelyn omaksumisessa. Energiavirasto kannattaa ehdotusta ja lisää, että aloituskokouksiin on tarkoituksenmukaista kutsua myös lupaviranomaisten edustajat. Museovirasto toteaa, että ennakkoneuvottelun järjestämisessä on kiinnitettävä huomiota menettelyn läpinäkyvyyteen. On paikallaan harkita, että lakiesitykseen sisällytetään velvollisuus pitää pöytäkirjaa ennakkoneuvottelussa käsitellyistä asioista. Kilpailu- ja kuluttajavirasto pitää hyvänä, että esimerkiksi ennakkoneuvotteluilla pyritään parantamaan viranomaisten ja toimijoiden keskinäistä vuorovaikutusta. Tuomioistuimet Korkein hallinto-oikeus katsoo, että ennakkoneuvottelua ei ole hyvä säätää pakolliseksi. Tämän lisäksi KHO huomioi, että perusteluissa on kuvattu ennakkoneuvottelujen sisältöä osin epäselvästi. Itä-Suomen hallinto-oikeus pitää hyvänä ehdotusta, jonka mukaan YVA-lakiin sisällytettäisiin säännös ennakkoneuvottelumenettelystä. Tällöin useissa tapauksissa ei tarvittaisi velvoittavaa lainsäädäntöä hankekaavoituksen ja YVA-menettelyn yhdistämisestä. Hämeenlinnan hallinto-oikeus toteaa, että ennakkoneuvottelu lisää mahdollisuuksia YVA-menettelyn ja hankekaavoituksen yhteensovittamiseen. Toiminnanharjoittajat Gasum toteaa, että ennakkoneuvottelu erittäin hyvä menettely. Samansuuntaista käytäntöä ovat edustaneet jo nyt hankkeen seurantaryhmät. Tehokkain vaihe järjestää ennakkoneuvottelu olisi arviointiohjelmavaiheessa, jolloin lupamenettelyjen kannalta olennaiset asiat voitaisiin huomioida jo ohjelmassa esitetyssä suunnitelmassa. Tämän lisäksi Gasum ehdottaa esityksen sanamuodoiksi seuraavaa menettelyn soveltamisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi: Yhteysviranomainen voi omasta aloitteestaan järjestää ennakkoneuvottelun. Yhteysviranomaisen tulee järjestää ennakkoneuvottelu hankkeesta vastaavan pyynnöstä tai toisen asiaa käsittelevän viranomaisen pyynnöstä. Konsultit Golder Associatesin mielestä ennakkoneuvottelumenettely on erittäin kannatettava. Hyvin toteutettu ennakkoneuvottelu tukee pyrkimystä keskittyä merkittäviin vaikutuksiin. Ennakkoneuvottelusta ei saa muodostua menettelyn etenemistä viivästyttävää tekijää, joten mikäli kaikkia ennakkoneuvotteluun kaavailtuja tahoja ei saada osallistumaan nopeasti, tulee olla mahdollista järjestää neuvottelu pikaisesti ja hoitaa muiden viranomaisten ennakkonäkemysten hankinta jotenkin muuten. Ramboll suhtautuu myönteisesti ehdotukseen ennakkoneuvottelun järjestämisestä toiminnanharjoittajan pyynnöstä ennen YVA-ohjelman jättämistä. 6

7 Etujärjestöt Kaivosteollisuus ry & Teknologiateollisuus ry mainitsevat, että ennakkoneuvottelu on jo nykykäytäntöä ja tämän vuoksi olisi syytä vielä pohtia, onko siitä tarpeen säätää lailla. Tiedon kulkemista koskeva tavoite on lausujan mielestä kannatettava, mutta viranomaisten välillä tiedon pitäisi kulkea muutoinkin. Lausujan mielestä tässä yhteydessä olisi samalla ennakoitava myös vireillä oleva viranomaisuudistus, joka näyttää keskittävän viranomaistyötä. Suomen tuulivoimayhdistys ry toteaa, että eri osapuolten aktiivinen osallistuminen ja sen avulla suunnittelun yhdessä linjaaminen todennäköisesti johtaa viranomaisten työn helpottumiseen lausuntovaiheessa ja parantaa merkittävien vaikutusten arviointia ja haitallisiin vaikutuksiin puuttumista. Ennakkoneuvottelu voi parhaimmillaan sujuvoittaa menettelyjä ja varmistaa, että selvityksissä keskitytään ainoastaan merkittävien ympäristövaikutusten selvittämiseen. Lainsäädännössä tulee kuitenkin turvata ennakkoneuvottelun joutuisa toteutuminen, jotta ennakkoneuvottelu ei hidasta hankkeiden eteenpäinvientiä. Lakiin tulisi myös sisällyttää velvollisuus jälkineuvotteluun lausuntojen saamisen jälkeen. YVA ry toteaa ennakkoneuvottelun säätämisen olevan hyvä, samoin sen, että aloitteentekijänä voi olla yhteys- tai muu viranomainen tai hankevastaava. On kuitenkin tarpeen muotoilla käytännön ohjeistusta esimerkiksi keskustelujen sitovuuteen liittyen. MTK toteaa, että sujuvoittaminen voisi olla huomattavasti kunnianhimoisempi mm. suhteessa lupamenettelyyn ja kaavoitukseen. Lisäksi lausuja toteaa, ettei valmistelussa ole pidättäydytty kansallisesta lisäsääntelystä suhteessa direktiivin vaatimustasoon. Yhdistykset Suomen Ympäristöoikeustieteen Seura ry kannattaa lausunnossaan ennakkoneuvottelua, mutta ehdottaa harkittavaksi, olisiko menettely käytettävissä muissakin monilupaisten hankkeiden ennakkovalvonnan koordinoijana. Ennakkoneuvottelusta tulisi kuitenkin käyttää jotain muuta termiä, sillä varsinaisen neuvottelun sijaan siinä lähinnä vaihdetaan tietoja ja tarjotaan opastusta. Yliopistot Helsingin yliopiston mielestä ennakkoneuvottelu hyvä, jos menettely kohtelee hankkeesta vastaavia yhdenvertaisesti Arviointimenettelyn soveltaminen yksittäistapauksissa (5 2-3 mom.) Lausujat esittävät hallituksen esitykseen tarkennus- ja tiukennusehdotuksia. Korkein hallinto-oikeus huomioi osan kriteereistä olevan epäinformatiivisia. Elinkeinoelämän edustajat esittävät kritiikkiä hallituksen esitykselle. Pirkanmaan liitto ehdottaa että luvussa 2 esitettäisiin tiukempi kanta siitä, että yksittäistapauksille tehtäviä arviointimenettelyjä edellytettäisiin vain erityisen painavista syistä. Korkein hallinto-oikeus viittaa 5 3 momentin harkintaperusteiden tarkentamiseen liitteessä kaksi ja lausuu, että harkintaperusteiden tarkennus on kyllä perusteltu direktiivin täytäntöön panemiseksi, mutta että osa tarkennuskriteereistä on kuitenkin epäinformatiivisia. Valitusten perusteella näyttää siltä, että harkinnanvaraisten YVA-menettelyjen soveltamiskynnys on vaihteleva eri puolella Suomea. Elinkeinoelämän keskusliitto EK toteaa, että harkinnanvaraisen YVA:n rajaamisella direktiivin mukaisesti hankeluettelon hankkeisiin olisi käytäntöjä selkeyttävää merkitystä. Tämän lisäksi EK mainitsee, että Suomen hankeluettelo on myös laajempi kuin direktiivin. Infra ry toteaa, että selkeän ja yhdenmukaisen soveltamisen vuoksi käyttöön tulisi ottaa direktiivin hankeluettelo. MTK:n näkemyksen mukaan hankeluettelon tuominen laintasolle on perusteltua perustuslain näkökulmasta. Hankeluettelossa on kuitenkin kohtia, joiden direktiivinmukaisuus on tarkistettava. On myös huomioitava, että YVA-laki mahdollistaa harkinnanvaraisten hankkeiden YVAuksen. On tarkasteltava myös sitä, onko mahdollisuus harkinnanvaraisten hankkeiden YVA:ukseen todellisuudessa myös direktiivin vastaavaa kohtaa laveampi.

8 8 2.3 Kuulemisajan lyhentäminen Ehdotusta kuulemisajan lyhentämisestä eivät puolla tai pidä perusteltuna järjestöt tai ELY-keskukset. Ehdotusta vastaan nostetut argumentit liittyvät pelkoon osallistumisen vaikeutumisesta. Maa- ja metsätalousministeriö, aluehallintovirasto sekä konsultti puoltavat ehdotusta, mutta esittävät siihen tarkennusehdotuksia. Maa- ja metsätalousministeriö kannattaa luonnoksessa ehdotettua kuulemisajan lyhentämistä. Keski-Suomen ELY-keskuksen mukaan ehdotettu muutos 16 :n ei ole hyvin perusteltu. Lyhyemmällä kuulemisajalla kansalaiset eivät välttämättä ehdi tutustua materiaaleihin. Lisäksi lausuntoja antavat viranomaiset työskentelevät usein tiukkojen aikataulujen ja resurssien puitteissa, joten lausuntojen antamiseen pyydetään usein lisäaikaa. Tämä on tärkeä huomioida, jottei tämä johda huonommin valmisteltuihin lausuntoihin ja sitä myötä arvioinnin laadun heikkenemiseen. Pirkanmaan ELY-keskus ei pidä perusteltuna, että kuulemisaikaa lyhennettäisiin. Lyhyempi kuulemisaika aiheuttaisi ongelmia kunnissa, joissa on väljempi kokousaikataulu. Etelä Suomen AVI:n pitää ehdotettuja kuulemisaikoja asianosaisten ja yleisön vaikutusmahdollisuuksien turvaamisen ja toisaalta prosessin tehokkaan läpiviennin kannalta ehdottomasti riittävänä. Golder Associates pitää lyhennettyjä kuulemisaikoja hyvinä, mutta huomioi, että lyhemmät lausuntoajat edellyttävät riittäviä viranomaisresursseja. Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n mukaan liian lyhyet lausuntoajat vaarantavat osallistumisoikeutta, kuntademokratiaa (lautakuntakäsittelyt) ja asian käsittelyn laatua. Isoissa hankkeissa olisi lausujan mukaan syytä olla vähintään 90 päivän enimmäislausuntoaika. MaRa ry ei kannata ehdotusta lyhentämisehdotusta. Lyhennetty kuulemisaika edellyttäisi sitä, että ennakkoneuvottelumenettelyn käyttöönotolla, paremmalla yhteistyöllä ja olennaisten vaikutusten rajauksella arviointiohjelmat ja selostukset saadaan nykyistä selkeämmiksi ja helppotajuisemmiksi. Mahdollisten haitankärsijöiden osallistumisoikeudet eivät saa vaarantua menettelyjen nopeuttamisen johdosta. Olennaisempaa olisi löytää nykyistä parempia yhteistyön muotoja hankkeesta vastaavan, viranomaisten sekä muiden osallisten ja mahdollisten haitankärsijöiden välille. Arviointiselostuksesta esitettäville mielipiteille ja lausunnoille olisi perusteltua asettaa määräajaksi vähintään 30 päivää ja enintään 60 päivää. Natur och Miljö katsoo, ettei YVA-menettelyn keston lyhentäminen saa tapahtua lausuntoaikojen lyhentämisen kautta, koska se asettaisi kohtuuttomia vaatimuksia esimerkiksi vapaaehtoisille toimijoille paikallisissa ja valtakunnallisissa ympäristöjärjestöissä, ja vaikeuttaisi yhteensovittamista kunnallisen päätöksenteon aikataulujen kanssa. Helsingin yliopisto huomioi, että ympäristöperusoikeus edellyttäisi selostuksesta annettaville lausunnoille vähintään 90 päivän enimmäislausuntoaikaa. 2.4 Arvioinnin kohdentaminen merkittäviin vaikutuksiin (18 ) Ehdotusta arvioinnin kohdentamisesta merkittäviin vaikutuksiin pidetään yleisesti hyvänä, joskin määrittelyjen tarkennukseen koetaan olevan tarvetta. Myös siitä, missä vaiheessa kohdentaminen on syytä tehdä, esitetään erilaisia näkemyksiä. Selvityksen rajausta merkittäviin vaikutuksiin koetaan tärkeäksi etenkin etujärjestöjen keskuudessa. Valtioneuvosto Liikenne- ja viestintäministeriö kannattaa ehdotusta. Ministeriö ehdottaa, että hankkeiden liikennettä koskevien muutosten ympäristövaikutukset tulisi huomioida laissa. Jotta liikenteelliset vaikutukset voitaisiin ottaa huomioon erilaisissa hankkeissa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, tulisi luoda tarkistuslistoja ja oheistusta. Maakuntaliitot Satakuntaliitto pitää ehdotusta tärkeänä, koska riittävän perustiedon esittäminen ympäristöstä jo YVA-prosessin alkuvaiheessa auttaa hahmottamaan merkittäviä ympäristövaikutuksia ja kohdentamaan YVA-selostusvaiheessa tarvittavia selvityksiä olennaisiin asioihin. ELY-keskukset Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus huomioi, että useimmissa hankkeissa on monia merkittäviä vaikutuksia ja tästä syystä täsmennys ehdotukseen on perusteltu. Tämän lisäksi uudistus liittyy siihen, että yhteysviranomaisen on

9 tunnistettava hankkeen merkittävät ympäristövaikutukset ja tuotava ne esiin perustellussa päätelmässään. ELYkeskus epäilee oletusta, että uudistus voisi lyhentää arviointiselostusten pituutta ja säästäisi viranomaisten aikaa, mutta yhtä tärkeää on, ettei selostusten sisältö enää kasva nykyisestä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen mukaan arvioinnin suuntaaminen hankkeen todennäköisesti merkittäviin ympäristövaikutuksiin mukailee nykykäytäntöä, jossa arviointi painotetaan merkittävimpiin vaikutuksiin ja muut mahdolliset vaikutukset mainitaan tai käsitellään suppeammin. Tämän lisäksi olennaista on huomioida lakiehdotuksen perustelujen kohta, jossa todetaan, että merkittävien ympäristövaikutusten määrittäminen edellyttää vaikutusten arvioinnilta laajempaa tarkastelua, jossa myös muita kuin todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia tarpeellisessa määrin selvitetään ja kuvataan. Lapin ELY-keskus toteaa, että on tärkeää ottaa huomioon sekä vaikutuksen suuruus ja suunta. Lakiluonnoksessa useimmissa kohdissa ympäristövaikutuksen suunta eli haitallisuus on jätetty pois. Kuitenkin 9 ja 10 :ssä on käytetty käsitteenä merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia pyrittäessä välttämään ja ehkäisemään niitä. Lain muutoksen vaikutus YVA-menettelyjen soveltamista koskeviin päätöksiin ei lopputuloksen kannalta välttämättä ole merkittävä, mutta sillä saattaa olla vaikutusta siihen, millaisten hankkeiden tai hankkeiden muutosten katsotaan edellyttävän yksittäistapauksina YVA-menettelyn soveltamista koskevaa päätöstä. Muutos voitaneen tulkita siten, että ennakkoarviointia vaikutusten merkittävyyden suunnasta ei tehtäisi. Keskusvirastot Liikenneviraston kokee vaikutusten arvioinnin kohdistaminen todennäköisiin merkittäviin vaikutuksiin kannatettavaa. Käytännön soveltamistoiminnassa jää lausujan mukaan nähtäväksi, millä tavoin muutos vaikuttaa arviointien kohdistumiseen ja laajuuteen. Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) näkemyksen mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn toteuttamista tulisi edellyttää jatkossa ainoastaan sellaisissa hankkeissa, joilla olisi merkittäviä ympäristövaikutuksia. Lisäksi lausuja huomioi, että päällekkäisten selvitysten edellyttämistä tulisi välttää kaikin tavoin esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, joissa hankeen ympäristövaikutukset on jo selvitetty muussa menettelyssä. Tuomioistuimet Korkein hallinto-oikeus lausuu, että ympäristö-vaikutusten selvittämisen kannalta saattaa usein olla perusteltua, että erilaisia vaikutuksia käydään läpi systemaattisesti, jolloin jonkin vaikutuksen jääminen vähäiseksi voi olla hankkeen etenemisen kannalta merkittävä tulos. Toiminnanharjoittajat Gasum toteaa, että arviointeja kohdennetaan jo nyt ohjelmavaiheessa todennäköisesti merkittävimpiin vaikutuksiin. Ohjelmassa ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista tehdä tarkkoja vaikutusten merkittävyyden arviointeja. Se tulisi tehdä vasta selostusvaiheessa, jolloin kaikki riittävät selvitykset on tehty. Lausujan mielestä olemassa olevien tietojen puitteissa merkittävyyttä voidaan arvioida ohjelmavaiheessa alustavasti. Vapo Oy kokee kannatettavana, että uudistus painottaa hankkeen olennaisten ympäristövaikutusten arviointia, kunhan sen toteutuminen varmistetaan myös käytännössä. Olisi hyvä päästä irti varmuuden vuoksi tehtävistä selvityksistä. Muutoksella olisi lausujan mukaan mahdollista tiivistää ja parantaa YVA-selostuksen laatua ja vähentää kustannuksia keskittämällä selvitysvelvoitteet ainoastaan olennaisimpiin ympäristövaikutuksiin. Olennaiset ympäristövaikutukset vaihtelevat hankkeittain, minkä vuoksi ympäristövaikutusten arvioinnin keskittämistä olennaisiin vaikutuksiin olisi painotettava. Tämä tulee lausujan mukaan vaatimaan nykyistä enemmän etukäteisneuvotteluja hankkeesta vastaavan ja yhteysviranomaisen välillä. Epäolennaiset vaikutusselvitykset voitaisiin rajata YVA:sta pois jo arviointiohjelman laadinnan yhteydessä. Olennaiset ja epäolennaiset, arviointimenettelyn ulkopuolelle jäävät, selvitykset olisi lausujan mukaan hyvä kirjata arviointiohjelman lisäksi myös arviointiohjelmasta annettavaan lausuntoon. Konsultit Golder Associates pitää tärkeimpänä sujuvoittamisen mahdollisuutena lakimuutoksessa esitettyä mahdollisuutta keskittää arviointi merkittäviin ympäristövaikutuksiin. Laissa tai asetuksessa olisi lausujan mukaan syytä antaa määräys siitä, että ne vaikutustyypit (2 1 -kohdan mukaisesti), joissa merkittäviä vaikutuksia ei arvioida esiintyvän, voitaisiin käsitellä hyvin lyhyesti. Lausujan mielestä nykytilanteessa joudutaan tekemään osin epätarkoituksenmukaisen laajoja selvityksiä asioista, joissa on ilmeistä, että merkittäviä vaikutuksia ei ole, jotta kaikki laissa luetellut ympäristövaikutusten osa-alueet tulisivat käsitellyiksi. 9

10 Etujärjestöt Kaivosteollisuus ry & Teknologiateollisuus pitävät ehdotettua muutosta tärkeänä mutta huomioivat, että muutos tarkoittaisi myös sitä, että menettely ja siihen liittyvä asiakirja-aineisto tulisi rajata hallittavaksi kokonaisuudeksi sekä selkeäksi ja ymmärrettäväksi. Elinkeinoelämän keskusliitto kokee, että olisi tarpeen terävöittää vaikutusarvioinnin kohdentamisen tapaa ja menettelyä hankkeen merkittäviin vaikutuksiin. Bioenergia ry kannattaa periaatetta, mutta peräänkuuluttaa tarkempaa määrittelyä. Lausujan mukaan on myös tarpeen harkita epäolennaisten vaikutusten kirjaamista ohjelmavaiheessa, jotta varmistettaisiin eri osapuolten samanlainen käsitys eri vaikutusten merkittävyydestä. Energiateollisuus ry toteaa, että keskittyminen merkittäviin vaikutuksiin turvaa laadukkaan arvioinnin. Merkittävät vaikutukset on lausujan mukaan tunnistettava jo alkuvaiheessa ja niihin keskittymiseen on myös YVAyhteysviranomaisen sitouduttava YVA-menettelyn loppuun asti. Kiinteistöliitto ry pitää esitystä hyvänä. Suomen tuulivoimayhdistys ry kokee laajan ja monimutkaisen YVA-selostuksen vaikeuttavan kansalaisten ja muiden sidosryhmien vaikutusmahdollisuuksia. Lainsäädännön jatkokehittämisessä tulisi lausujan mukaan painottaa luonnosta voimakkaammin rajoittumista merkittäviin vaikutuksiin. Ennakkoneuvottelussa, YVAohjelmassa ja ohjelmasta annettavassa lausunnossa tulisi myös tunnistaa merkittävät vaikutukset. Lausujan mukaan yhteysviranomaisen olisi sitouduttava YVA:n loppuun saakka siihen, että ainoastaan merkittävät vaikutukset arvioidaan. Ohjelmavaiheessa tulisi lausujan mukaan kirjata myös epäolennaiset vaikutukset, jolloin varmistettaisi eri osapuolten samanlainen käsitys eri vaikutusten merkittävyydestä Muuta sujuvoittamiseen liittyen Lausujat ovat lausunnoissaan paneutuneet hallitusohjelman tavoitteeseen sujuvoittaa menettelyjä ja esittävät erinäisiä lisäehdotuksia sekä kannanottoja hallituksen esitykseen liittyen. Monet lausunnon antajat pohtivat ehdotettujen sujuvoittamistoimenpiteiden toimivuutta ja esittävät ehdotuksia sujuvoittamisen lisäämiseksi. Työ- ja Elinkeinoministeriö toteaa, että vaikka YVA-prosessi on sujuvoitumassa, jatkokehittämisen tarve on edelleen olemassa. YVA-prosessissa on, lausujan mukaan, jatkossa entistä olennaisempaa keskittyä merkittävimpiin ympäristövaikutuksiin ja vähentää samalla hallinnollista taakkaa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus huomioi, että menettelyä sujuvoittaessa on jatkuvasti pidettävä huolta siitä, että viranomaisilla on tarpeeksi resursseja menettelylle sekä lausunnon valmistelulle. Etelä-Savon liiton mukaan ympäristölupaprosessi ja YVA-menettely tulisi kytkeä tiiviimmin yhteen, erityisesti suurissa hankkeissa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ehdottaa, että esitetyn 2 :n 4. kohdan loppuun kirjataan myös merkittävyydestä: ympäristövaikutuksen arviointiseostuksella hankkeesta vastaavan laatimaa asiakirjaa, jossa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista ja merkittävyydestä. Etelä-Savon liiton mukaan ympäristölupaprosessi ja YVA-menettely tulisi kytkeä tiiviimmin yhteen, erityisesti suurissa hankkeissa. Pirkanmaan liitto ehdottaa, että maakuntakaavoissa osoitetuilla tuulivoimala-alueille tulisi YVA-laissa vapauttaa alle 30MW hankkeet YVA-menettelystä koska maakuntakaavojen selvitykset jo riittävät. Ehdotetaan myös, että YVA:t maakuntakaavan alueilla voisi olla kevyempi jotta valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet saataisiin toteutettua suoraviivaisemmin. Korkein hallinto-oikeus huomioi, että voimassa olevan lain 5 :n 2 momenttia on käytetty myös perusteena sille, ettei harkinnanvaraista YVA-menettelyä tarvita. KHO toteaa, että kyseistä säännöstä vastaavaa säännöstä ei olisi enää ehdotetussa laissa ja, että säännöksen poistamista ei ole erityisesti perusteltu. Tämän lisäksi KHO lausuu seuraavasti: Osittain säännös ilmeisesti liittyy 10 :n 1 momentin mahdollisuuteen rajoittaa merkittäviä haitallisia vaikutuksia ja toisaalta osittain 13 :ään, kun erityisesti kaavoitusmenettelyä pyritään yhteen sovittamaan YVA-menettelyn kanssa. Voimassa olevan lain 5 :n 2 momentin systemaattinen paikka laissa on toisaalta ollut omiaan aiheuttamaan epäselvyyttä siitä, onko kysymyksessä itsenäinen kriteeri sille, että harkinnanvarainen YVA-menettely ei ole tarpeen. Hämeenlinnan hallinto-oikeus toteaa, että jos sujuvoittamiseen pyrkiminen johtaa uuteen hyvin yksityiskohtaiseen menettelysäännöstöön muun muassa kuulemisten osalta, voidaan ajan säästö hallinnollisissa prosesseissa menettää lisääntyneiden menettelykysymyksiin keskittyvien muutoksenhakujen vuoksi.

11 Kilpailu- ja kuluttajavirasto toteaa, että asian jatkovalmistelussa on siten tarpeellista arvioida myös sitä, miten ehdotus tukee hallituksen muita esimerkiksi byrokratian ja turhan sääntelyn purkamiseen tähtääviä tavoitteita. KKV pitää tärkeänä, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskeva lainsäädäntö valmistellaan siten, että sitä voidaan soveltaa mahdollisimman yhtenäisesti eri puolilla Suomea. EPV Energia Oy mainitsee lausunnossaan, ettei koe lausuntokierrokselle lähteneiden ehdotusten tuovan suoria sujuvoittamishyötyjä. Lausujan mukaan voimassa olevan lain 5, eli ainoa sujuvoittamispykälä, tulee säilyttää ennallaan. Ramboll pitää kielteisenä esityksenä nykyisen YVA-lain 5 :n mukaisen menettelyn poistamista. Tärkeintä lausunnon antajan mielestä on, että ympäristövaikutukset arvioidaan ja suunnitelmia parannetaan arvioinnin tulosten perusteella sekä että päätöksentekijät tuntevat vaikutukset. Arviointi voitaisiin lausujan mukaan tehdä esimerkiksi kaavoituksen tai lupaprosessin yhteydessä. Kaivosteollisuus ry & Teknologiateollisuus ry:n mukaan tarvitaan selkeästi nykyistä enemmän ohjausta ja rajauksia YVA:n kohdistamiselle. Nykyisen YVAL:n 5.2 :n poistaminen ei lausunnon antajan mukaan ole kannatettava ehdotus. Elinkeinoelämän keskusliiton mielestä nykyisen lain 5 2 mom. on toiminut sujuvoittavalla ja nopeuttavalla tavalla eikä säännöstä pitäisi laista poistaa. Energiateollisuus ry:n mielestä nykyisen lain 5 2 momentin poistamiselle ei ole perusteita. Se on joidenkin hankkeiden kohdalla sujuvoittanut prosessia. Lisäksi esityksestä puuttuu tarkastelu YVA:n yhdistamiseksi lupamenettelyihin. Metsäteollisuus ry toteaa, että hallituksen esityksen valmistelua on jatkettava, jotta päällekkäisiä arviointeja ja selvityksiä voidaan poistaa sekä rinnakkaisia ja erillisiä hallinnollisia menettelyjä voitaisiin vähentää yhden luukun periaatteen mukaisesti. Arviointi tulisi tehdä siinä menettelyssä, joka on hankkeen kannalta tarkoituksenmukaisin. Bioenergia ry toteaa, että YVA- ja lupamenettely voitaisiin hyvin pitkälle yhdistää. Infra ry lausuu, että erillisestä YVA-menettelystä sekä YVA-yhteysviranomaisesta tulisi luopua. MTK ry toteaa, että nykyisen lain 5.2 ollut omiaan poistamaan päällekkäisiä selvityksiä ja vähentämään turhaa byrokratiaa. Itä-Suomen yliopisto pitää 5.2 :n poistamista perusteltuna koska säännöstä on sovellettu sen voimassaoloaikana hyvin harvoin, eikä muiden lakien mukaisissa menettelyissä voida varmistua YVA-lainsäädännön vaatimusten täyttymisestä. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seura ry käsittelee lausunnossa YVA-menettelyn ja hankelupajärjestelmien suhdetta ja toteaa, että ehdotuksessa ole juurikaan tarkasteltu, missä määrin YVAlla voi olla sitovaa vaikutusta lupaharkintaan sektorilakien mukaisessa päätöksenteossa. Sujuvoittamisnäkökulmasta olisi voinut tarkastella YVAa koskevien hallintomenettelysääntöjen menettelyllistä yhteensovittamista YVA-menettelyn ja hankekaavoituksen yhdentäminen Lausunnonantajia pyydettiin ottamaan kantaa esitettyihin vaihtoehtoihin erityisesti menettelyjen ja arviointien päällekkäisyyksien ja hallinnollisen taakan vähentämisen sekä vaihtoehtojen käytännön toteuttamisen ja vaikutusten näkökulmasta. Valtaosa lausunnonantajista kannatti A-vaihtoehtoa joustava yhdistäminen. B- vaihtoehtoa yhteismenettely kannatti selvästi ainoastaan neljä lausunnonantajaa. Osa lausujista ei ottanut kantaa tai kanta ei ollut selvä. Elinkeinoelämän keskusliitto ja sen alaiset liitot eivät pitäneet kumpaakaan vaihtoehtoa riittävänä. Toiminnanharjoittajien ja konsulttien kannoissa oli hajontaa. A-vaihtoehtoa kannattavien perusteluissa korostui yleisesti vaihtoehdon selkeys ja joustavuus. Nähtiin, että valtiollinen toimija turvaa yhtäläisen kohtelun YVA-menettelyssä todennäköisemmin kuin kuntakohtainen toimija. Lisäksi nähtiin, ettei ole tarkoituksenmukaista vahvistaa kunnan päätösvaltaa rakentamiseen ja investointeihin liittyvissä kysymyksissä eikä lisätä kunnan viranomaistehtäviä erityisesti kun YVA-menettelyn hoitaminen vaatii erityisasiantuntemusta. Lausunnonantajat kannattivat yleisesti tapauskohtaisuuden ja joustavuuden säilyttämistä. Lisäksi nähtiin tärkeänä, että kaavoitusviranomaisen ja YVA-yhteysviranomaisen välinen vastuunjako on mahdollisimman selkeä. Monissa lausunnoissa todettiin myös, että yhteysviranomaisena toimiminen vaatii erityisosaamista. Monilla lausunnonantajilla oli yleisempien kommenttien lisäksi myös yksityiskohtaisempia kommentteja ja parannusehdotuksia sekä itse lakiehdotukseen että YVA- ja lupamenettelyjen yhdistämiseen.

12 Valtioneuvosto Maa- ja metsätalousministeriö pitää hyvänä mahdollisuutta yhdistää YVA- ja kaavoitusmenettely sekä YVA- ja Natura-arviointimenettely, jolloin prosesseja voidaan nopeuttaa ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia parantaa. Työ- ja elinkeinoministeriö korostaa, että menettelyjen yhdistämisen tapauskohtaisuus tulisi jättää YVA-lakiin yksiselitteisesti. Esittää myös, että ydinvoimahankkeet voidaan jättää YVA-menettelyn ja hankekaavoituksen yhdistämisen ulkopuolelle. Valtiovarainministeriö kannattaa A-vaihtoehtoa, koska B-vaihtoehdossa sekä kuntien tehtävät että kuntien päätösvalta rakentamiseen ja investointeihin liittyvissä kysymyksissä lisääntyisivät. Lisäksi ministeriö näkee, että valtiollinen toimija turvaa yhtäläisen kohtelun YVA-menettelyssä. Koska esityksellä on vaikutuksia kuntien tehtäviin, tulee se käsitellä Kuntatalouden ja hallinnon neuvottelukunnassa. Sosiaali- ja terveysministeriö kannattaa A-vaihtoehtoa, koska YVA-hankkeet ovat erilaisia ja niiden vaikutus kaavoitukseen vaihtelee. Sisäministeriö kannattaa A-vaihtoehtoa, koska se ei hidasta esimerkiksi kemikaaliturvallisuuslainsäädännön lupaprosessia eikä siten sen yhteydessä vaadittavaa turvallisuusselvitystä. Liikenne- ja viestintäministeriö kannattaa B-vaihtoehtoa, koska yhdistetty menettely tuo sujuvuutta ja välttää päällekkäisyyttä. Yhdistetystä menettelystä ei kuitenkaan tulisi tehdä pakollista. Maakuntien liitot Pirkanmaan liitto kannattaa A-vaihtoehtoa, mutta toteaa, ettei yhdistämisellä välttämättä saavuteta huomattavia hyötyjä. Etelä-Savon liitto kannattaa A-vaihtoehtoa, koska siinä menettelyjä yhteen sovitetaan joustavasti tilanteen ja tapauksen mukaan. B-vaihtoehdon ongelmana lausuja näkee menettelyjen kulkemisen omassa erillislainsäädännössään. Varsinais-Suomen liitto kannattaa A-vaihtoehtoa, koska siinä varmistetaan sekä kaavoituksen että YVAmenettelyn asiantuntijuus. Pohjois-Karjalan liitto kannattaa A-vaihtoehtoa erityisesti koska se säilyttää nykyisen roolijaon ennallaan. Yhteistiedottamista lausuja pitää hyvänä uudistuksena. Hämeen liitto kannattaa A-vaihtoehtoa, koska se on joustavampi kuin B-vaihtoehto ja selkeyttää viranomaisten rooleja. YVA-menettely ei saisi olla riippuvainen kaavoituksen kestosta. Pohjois-Savon liitto kannattaa A-vaihtoehtoa, koska se on joustavampi ja on jo osin nykyisin toteutunutkin. On tärkeää, ettei prosessin omistajuus vaihtele osallisten näkökulmasta. Etelä-Pohjanmaan liitto kannattaa A-vaihtoehtoa, koska se on joustavampi ja tehokkaampi asiantuntijaresurssien käytön suhteen. Tärkeää on kuitenkin mahdollistaa YVA-menettelyn irrottaminen kaavoitusprosessista tarvittaessa. Lisäksi lausuja toteaa, että lainsäädännöllä tulisi mahdollisimman hyvin varmistaa arviointityön välittyminen suunnitteluun (esim. YVA:n tulosten välittyminen kaavoitukseen). Satakuntaliitto kannattaa A-vaihtoehtoa sen joustavuuden vuoksi. Esitetyt muutokset ovat kannatettavia, koska ne selkeyttävä menettelyjä ja lisäävät hankkeesta vastaavan tiedotusvelvollisuutta. Kymenlaakson liitto kannattaa A-vaihtoehtoa selkeyden ja joustavuuden vuoksi. Yhteysviranomaisen roolin säilyminen ennallaan takaa YVA-menettelyn laadun. Pohjois-Pohjanmaan liitto kannattaa A-vaihtoehtoa, mutta toteaa, ettei kumpikaan vaihtoehto merkittävästi sujuvoita tai tuo kustannussäästöjä. Etelä-Karjalan liitto kannattaa A-vaihtoehtoa sen joustavuuden vuoksi. B-vaihtoehto olisi heikommin ennakoitavissa, koska se on riippuvaisempi kunnan kaavoitusprosessista. Päijät-Hämeen liitto kannattaa A-vaihtoehtoa sen joustavuuden ja selkeyden vuoksi. Yhdistämisestä ja sen yksityiskohdista on hyvä sopia ennakkoneuvottelussa. ELY-keskukset Uudenmaan ELY-keskus kannattaa B-vaihtoehtoa, koska A-vaihtoehdon mukainen menettely ei luo uutta joustavaa käytäntöä. Lausujan mukaan joustavaa, A-vaihtoehdon mukaista, menettelyä voisi kuitenkin tarvittaessa soveltaa, mikäli osapuolet sopivat asiasta keskenään ennakkoneuvottelussa. Tarvittaessa menettelyt olisi voitava myös erottaa. Lausujalla on myös tarkempia kommentteja B-vaihtoehdon mukaisesta yhdistämisestä. Pirkanmaan ELY-keskuksella ei ole selvää kantaa, mutta toteaa, että A-vaihtoehdon mukainen menettely voi kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien ja aikataulujen yhteensovittamisen kannalta olla myönteinen ratkaisu. Lisäksi yhteys- ja kaavoitusviranomaisen tehtävät säilyisivät ennallaan. 12

13 Etelä-Savon ELY-keskus kannattaa A-vaihtoehtoa, koska se on kevyempi ja selkeämpi toteuttaa sekä varmistaa riittävän asiantuntemuksen sekä mahdollisesti paremman puolueettomuuden. Lausujalla on myös useita yksityiskohtaisempia kommentteja liittyen valitusoikeuteen YVA:n riittävyydestä, puolueettomuudesta ELY:n sisällä, tulevien organisaatiomuutosten vaikutuksista yhteysviranomaiseen, yhdistettyihin kuulemisiin ja annettaviin lausuntoihin. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kommentoi lausunnossaan lähinnä A-vaihtoehtoa ja toteaa runsaisiin tuulivoimahankekokemuksiin viitaten, että tapauksen mukaan yhteensovittaminen luo edellytykset menettelyjen sujuvoittamiseen entisestään ja kansalaisvuorovaikutuksen huomioon ottamiseen. Lausujalla on lisäksi useita yksityiskohtaisempia kommentteja yhdistämiseen liittyen. Pohjois-Savon ELY-keskus kannattaa A-vaihtoehtoa, koska se on helpommin toteutettavissa. Suurin osa ehdotetuista muutoksista on ollut käytössä jo aiemmin, joten niillä ei todennäköisesti saavuteta merkittävää menettelyjen sujuvoitumista. Jatkossa olisi kuitenkin tarpeen selvittää lainsäädäntöjen (kuten YVAL, MRL ja ympäristölupa) syvempää integroimista. Lapin ELY-keskus toteaa seikkaperäisessä lausunnossaan, ettei kahden viranomaisen toimivallassa ja vastuulla olevien tehtävien suorittaminen yhdessä menettelyssä välttämättä sujuvoita menettelyjä. Jatkotyössä olisikin perusteltua selvittää, voisiko menettelyjen yhdistämistä viedä esitettyjä vaihtoehtoja pidemmälle niin, että saavutettaisiin selviä resurssisäästöjä. Lausuja pitää parempana ja selkeämpänä nykyistä järjestelmää, jossa vaiheita on selkeästi kaksi ja kummallakin vaiheella on selkeä rooli. Lausujalla on lisäksi useita yksityiskohtaisempia kommentteja liittyen ehdotuksen sanamuotojen yhtenäisyyteen, menettelyjen yhdistämisen säädösten selkeyteen, lakiehdotuksen perusteluteksteihin, viittauksiin MRL:iin sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä oloon, kuulemiseen ja lausuntoihin. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kannattaa A-vaihtoehtoa, mutta joustavasti ja tapauskohtaisesti sovellettuna, vaikkei se juurikaan eroa nykykäytännöistä. Lausuja ehdottaa, että mahdollisia kustannus- ja ajankäyttövaikutuksia selvitettäisiin tarkemmin. Lisäksi lausuja kommentoi tarkemmin menettelyjen yhteensovittamista molemmissa vaihtoehdoissa mm. sijoituspaikan valintaan, kuulemisiin, lausuntoihin ja viranomaisyhteistyöhön liittyen. Kaakkois-Suomen ELY-keskus kannattaa A-vaihtoehtoa ja toteaa, että joustava yhdistyminen voi toteuta hyvin, kun se suunnitellaan ennakkoneuvottelussa. Keski-Suomen ELY-keskus kannattaa A-vaihtoehtoa sen joustavuuden ja lainsäädännöllisen selkeyden (ja B- vaihtoehdon ennakoitavuuteen ja viranomaisten toimivaltasuhteisiin liittyvien epävarmuuksien) vuoksi. Yhdistäminen tarjoaisi useammalle hankkeelle selkeämmät puitteet koordinoida niin selvitysten hankkimista kuin kuulemistenkin järjestämistä ja saavuttaa resurssisäästöjä. Lausuja korostaa, ettei yhdistämisellä heikennetä YVA:n vaihtoehtojen tarkastelua. Kuntaliitto, kunnat ja kuntayhtymät Suomen Kuntaliitto pitää A-vaihtoehtoa selkeämpänä, muttei sulje pois B-vaihtoehtoakaan, jos se käytännön esimerkkien kautta osoittautuu hyväksi. Yleisesti ottaen on tärkeää, että menettelyjen päällekkäisyyttä poistetaan ja sähköisiä järjestelmiä kehitetään ja hyödynnetään mahdollisimman paljon. Lausujalla antaa myös tarkempia kommentteja ja parannusehdotuksia molempiin vaihtoehtoihin, ja korostaa että uusi menettely vaatii onnistuakseen koulutusta ja tiedotusta. Helsingin kaupunki lausuu, että B-vaihtoehto mahdollistaisi A-vaihtoehtoa paremmin uuden tavan toimia ja saattaisi edistää hankevalmistelun laatua, kustannustehokkuutta, sujuvuutta ja yhteistyötä. Lausuja toteaa myös, että sekä YVAL:n että MRL:n sanamuotoja tulisi yhtenäistää ja perusteluja selkeyttää useassa kohdassa. Lausujan mielestä paras kirjausmuoto olisi voidaan yhdistää, jos se tapauskohtaisesti on perusteltua. Lahden kaupunki kannattaa A-vaihtoehtoa, koska se mahdollistaa todellisen vaihtoehtovertailun B-vaihtoehtoa paremmin eikä aseta kuntia eriarvoiseen asemaan. A-vaihtoehto mahdollistaa lisäksi prosessi- ja sisältöasiantuntemuksen hyvän käytön. Tiedotuksen ja kuulemisen sekä selvitysten yhdistäminen selkiyttää kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ja sujuvoittaa projektia hankkeesta vastaavan näkökulmasta. Oulun kaupunki kannattaa A-vaihtoehtoa. Nykyisen tehtäväjaon säilyttäminen tiedottamista, palautteen keräämistä ja yleisötilaisuuksien järjestämistä lukuun ottamatta on luontevaa ja mahdollistaa ELY-keskusten YVA osaamisen mahdollisimman laajan hyödyntämisen. Osallisten kannalta molemmat vaihtoehdot toisivat parannuksen nykytilanteeseen nähden. Kuopion kaupunki kannattaa A-vaihtoehtoa menettelyjen ja toimivaltasuhteiden selkeyden vuoksi, mutta niin, ettei se ole pakollista ja että eriyttäminen on mahdollista myös menettelyjen aikana. Lausuja lisää myös tarkempia kommentteja molempiin vaihtoehtoihin liittyen. 13