TORNION KAUPUNKI VUODEN 2013 ARVIOINTIKERTOMUS

Transkriptio

1 TORNION KAUPUNKI VUODEN 2013 ARVIOINTIKERTOMUS Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto

2 Sisällysluettelo 1. TARKASTUSLAUTAKUNTA 1 Tarkastuslautakunnan tehtävät 1 Tarkastuslautakunnan kokoonpano 1 Kaupungin tilintarkastusyhteisö 1 Työskentelytavan lyhyt kuvaus 2 Tilintarkastajan ja tarkastuslautakunnan tehtävät 3 Edellisen vuoden arviointikertomuksen käsittely kaupunginvaltuustossa 3 2. KUNTAKONSERNI Elinkeinot ja työllisyys 4 3. TALOUS Kaupunginhallituksen esitys kaupungin toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä strategian toteutumisesta 8 4. KESKUSHALLINTOPALVELUT Henkilöstö Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Seutuyhteistyö 10 5.HYVINVOINTIPALVELUT Väestö Perusterveyden huolto ja erikoissairaanhoito Sosiaalityö SIVISTYSPALVELUT Varhaiskasvatus, peruskoulutus sekä nuorten ja aikuisten koulutus Aikuiskoulutus, kirjasto ja kulttuuri Nuorisotoimi Aineen taidemuseo ja Tornionlaakson maakuntamuseo TEKNISET PALVELUT Liikuntatoimi 16 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUS 18

3 TORNION KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n 1 momentin mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Momentti 2 edellyttää, tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Kuntalain 71 :n lisäksi tehtävistä on määräykset Tornion kaupunginvaltuuston hyväksymässä tarkastussäännössä, joka päivitettiin tilintarkastajan valinnan osalta. Tarkastuslautakunnan kokoonpano Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Paula Aikio-Tallgren Marja-Liisa Husa Minna Kallunki Päivi Kavaluus Mika Kurtti Matti Lankila Seija Olsen Markku Sadinmaa Olavi Stoor Marika Saranne Anne-Mari Korhola Marko Koivisto Juhani Maliniemi Paula Salminen Martti Kanto Ahti Marjeta Anne Kohonen Sirpa Kokkonen Lautakunta kokoontui vuoden aikana 22 kertaa. Kokousten lukumäärään vaikutti kahden eri toimikauden lautakuntien samanaikainen toimiminen. Lautakunnan puheenjohtajana on toiminut Matti Lankila ja varapuheenjohtajana Paula Aikio-Tallgren. Sihteerinä on toiminut hallintosihteeri Marja-Riitta Tervahauta. Tarkastuslautakunnan jääviydet. Tarkastuslautakunta on todennut, että sen varsinaisista jäsenistä kukaan ei kuulu muuhun kaupungin luottamuselimeen tarkastuslautakunnan lisäksi kuin kaupunginvaltuustoon. Tarkastuslautakunnan jäsenistä tytäryhtiöiden hallinnossa olevat ovat jäävänneet itsensä ko. organisaation arvioinnista. Uuden valtuustokauden aloittanut tarkastuslautakunta on osallistunut alan koulutuksiin. Kaupungin tilintarkastusyhteisö Kaupunginvaltuusto valitsi tarjouskilpailun perusteella Pohjolan Tilintarkastustoimisto Oy:n tilintarkastusyhteisöksi. BDO Audiator Oy osti kyseisen yhtiön ja tilintarkastusvastuu siirtyi uudelle yhtiölle Päävastuullisena tilintarkastajana on Tuula Roininen JHTT. Tilintarkastusryhmään ovat kuuluneet päävastuullisen tilintarkastajan lisäksi Petteri Pasula JHTT, Hilkka Ojala JHTT, HTM, Vivi Marttila JHTT, KHT, Antero Hyvärinen JHTT HTM. Tilivuoden 2013 tarkastukseen osallistui Hilkka Ojala Tuula Roinisen lisäksi. Tiimin ulkopuolta tietojärjestelmien kartoituksen on tarkastanut tarkastaja ja ATK asiantuntija Raimo Kallunki. Kaupungin yhtiöitä on tarkastanut Vivi Marttila KHT, JHTT. Työskentelytavan lyhyt kuvaus Tarkastuslautakunta on kehittänyt omaa työtään laatimalla vuosikellon. 3

4 4 Tarkastuslautakunnan arvioinnin pohjana on ollut talousarvio ja suunnitelma , sekä vuoden 2013 talousarvio, hyväksytyt käyttösuunnitelmat sekä vuoden 2013 tilinpäätös. Kaupungin palvelualueiden toiminnan toteutuminen on esitetty tuloskorteilla. Näiden sisältöä tarkastuslautakunta arvioi kertomuksessaan vertaillen toteutumia valtuuston tekemiin päätöksiin ja kaupungin hyväksyttyihin strategioihin. Tarkastuslautakunnalle on ollut arvioitavanaan asetettujen tavoitteiden ja toteutumisien olennaisuus palvelualueen toiminnassa. Lisäksi tarkastuslautakunta on käyttänyt henkilöstöraporttia hyväkseen arvioinnissaan. Tarkastuslautakunta jakanut palvelualueiden seurannan jäsenten kesken. Jäsenten tehtävänä on seurata kaupungin toimielimien päätöksiä internetissä julkaistavista pöytäkirjoista sekä raportoida havainnoistaan muille lautakunnan jäsenille. Jäsenet ovat koonneet seuraamiltaan alueiltaan keskeiset havainnoit, joita tarkastuslautakunta on käyttänyt hyväkseen arviointikertomuksessaan. Tarkastuslautakunnan kokouksissa kaupungin ylin johto sekä palvelualueiden johtohenkilöt ovat antaneet selontekoja alueittensa toiminnasta sekä taloudellisesta tuloksesta. Tilintarkastajan ja tarkastuslautakunnan tehtävät toteutumista.kaupunginhallituksella ja kaupunginjohdolla on vastuu kaupungin sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskien hallinnan toteuttamisessa ja raportoinnissa. Näistä myös on annettava selonteot tilinpäätöksen asiakirjassa. Tilintarkastaja toteaa tilintarkastuskertomuksessaan, onko sisäinen valvonta asianmukaisesti järjestetty. Tarkastuslautakunnan tulee näiden molempien asiakirjojen perusteella vetää johtopäätökset ja esittää oman arvionsa Edellisen vuoden arviointikertomuksen käsittely kaupunginvaltuustossa Kaupunginvaltuuston kokouksessa vuoden 2012 arviointikertomuksen käsittely oli rakentava ja asiallinen. Kaupunginhallituksen antamassa vastineessa joihinkin asiasisältöihin tarkastuslautakunta olisi kaivannut suorempia kannanottoja.

5 5 Jotta tämänkaltaisilta keskusteluilta vältyttäisiin esitämme tulevaisuudessa menettelyä, jossa vastine esiteltäisiin tarkastuslautakunnalle ennen valtuustokäsittelyä. 2. KUNTAKONSERNI Torniossa tytäryhtiöt ja kuntayhtymät hoitavat merkittävän osan kuntalaisille tarjottavista palveluista. Palvelutuotannon merkittävyyttä kuvaa jo sekin, että konsernin tytäryhtiöillä on yhtäpaljon lainoja kuin kaupungillakin. Tytäryhtiöt hoitavat kaupungin palveluista sähkönsiirron, kaukolämmön, veden ja jäteveden ja vuokra-asuntojen tarjonnan. Kaupunki on yhtiöttämällä ulkoistanut myös elinkeinotoiminnan kehittämisen, yrityspalvelut ja osan työllistämispalveluista. Kaupunkikonserniin kuuluvan Tornion Vesi Oy:n toimesta on rakennettu runkoviemäri Kiviranta Karunki alueelle. Kiinteistöjä on liittynyt verkostoon vain muutamia. Passiivisuudesta seuraa yhtiölle kannattavuus- ja rahoitusvaikeuksia sekä paineita asiakasmaksukorotuksiin. Lisäksi rasitteita aiheuttaa vesi- ja viemärilaitteiden korjausvelka tuleville vuosille. Tornion vuokrayhtiöillä on tyhjiä asuntoja. Oppilasmäärien vähentyessä valtion toimenpiteiden johdosta, paine uusien ratkaisujen löytämiseksi kasvaa. Lainavelvoitteiden hoitaminen vähenevillä asukasmäärillä rasittaa yhtiöitä ja jäljellä olevia asukkaita. Konserniin kuuluvat kuntayhtymät tuottavat erikoissairaanhoidon palvelut ja ammatillisen peruskoulutuksen.

6 6 Kuntakonsernin johtaminen jakaantuu luottamustoimielinten poliittiseen johtamiseen, joka on luonteeltaan strategista ja viranhaltijaorganisaation operatiiviseen johtamiseen. Kaupungin näkemyksen ja edun esiintuominen edustamissaan toimielimissä on tärkeää kuntakonsernin johtamisessa, siksi edustajien ohjeistaminen ja vastavuoroinen informaatio on erittäin tärkeä kaupungin kokonaisedun kannalta. Tarkastuslautakunta edellyttää, että kaupunginhallitus käyttää konserniohjausta evästämällä edustajat ennen kokousta ja edellyttämällä raportointia kaupungin päättäville toimielimille. Kemi-Tornio ammattikorkeakoulu ja Rovaniemen ammattikorkeakoulu yhdistettiin Lapin ammattikorkeakouluksi alkaen. Neuvottelut uudesta yhtiöstä käytiin vuoden 2013 aikana. Yhtiön hallituksessa Tornion kaupungilla on yksi edustaja, jonka vastuulla on kaupungin edun valvonta yhtiössä. Ammattikorkeakoulun yhtiö ei ole minkään omistajayhteisön tytär. Ammattikorkeakoulutuksen yhdistämisellä purettiin Lapissa olevaa päällekkäisyyttä ja mahdollistettiin maakunnassa ammatillisen korkea-asteen koulutuksen säilyminen. Alueellisilta muutoksilta ja vähennyksiltä ei vältytty. Tarkastuslautakunta edellyttää, että kaupunki tekee selvityksen eri kouluasteiden vähennyksistä kaupungissa, vähennysten vaikutuksista kaupungin talouden ja valtionosuuksien muutoksiin. 1. Elinkeinot ja työllisyys Elinkeinopalveluita tuottavan Team Botnia Oy:n hallitus käynnisti vuoden 2013 loppupuolella yhtiön toiminnan perusteellisen selvityksen ja uudelleen arvioinnin. Toimenpiteiden taustalla oli pitkään jatkunut yritysten ja muiden toimijoiden esittämä kritiikki elinkeinopalveluiden tarjoamisesta ja yrityksille annettavien avustusten jakamisesta. Kokonaisvaltaisen elinkeinojen uudistamistyön pohjana olleen elinkeinostrategian kaupunginvaltuusto jätti pöydälle odottamaan tytäryhtiön toiminnan selkiyttämistä. Tarkastuslautakunta on jo edellisen vuoden arviointikertomuksessaan kiinnittänyt huomiota elinkeinopalveluiden kehittämistarpeeseen. Tarkastuslautakunta edellyttää, että aloitettu kehittämistyö viedään loppuun ja tämän aikana päätetään jaettavien avustusten jakoperusteet, yhtiön tuleva toiminta-ala sekä resurssointi elinkeinopalveluihin. Tarkastuslautakunnan mielestä kaupungin oma hanketoiminta sekä investoinnit ja yhteistyö eri yhteisöjen kanssa turvaa olemassa olevia työpaikkoja ja mahdollistaa uusien työpaikkojen syntymisen. Pitkäkestoisten hankkeiden vaikuttavuutta on kyettävä mittaamaan ja arvioimaan. Tornion kaupunki osallistuu usean toimijan kautta eri kehittämishankkeisiin. Kaupunkistrategiassa on määritelty kuusi pitkäkestoista kärkihanketta. Näiden osalta toimintaympäristö on saattanut muuttua, (mm digitaalinen sisällöntuotanto, Mediapolis, Pohjoisen Kulttuurininstituutti).

7 Tarkastuslautakunta edellyttää, että hankkeet arvioidaan uudelleen, onko niillä toteutusmahdollisuutta ja onko niillä vaikuttavuutta kaupungin elinkeinopalveluihin. Lisäksi tulee selvittää onko hankkeiden toteutuksesta ollut hyötyä Tornion kaupungin imagolle. Kaupunki on velvollinen maksamaan yli 500 päivää työttämänä olevien työmarkkinatuesta kuntaosuuden KELAlle. Järjestelmän käynnistymisen jälkeen määrä oli saatu kohtuulliselle tasolle. Viimeaikainen talouden kehitys on lisännyt työttömyyttä Torniossa ja entistä useampi on pudonnut ansiosidonnaiselta päivärahalta työmarkkinatuelle. Tarkastuslautakunta kiinnitti asiaan huomiota syksyllä 2013 saatuaan asiasta selonteon ja pyysi kaupunginhallitukselta esitystä toimenpiteistä, miten näiden kaupungin kuntaosuuksien kasvu voidaan katkaista. Toimenpiteistä on saatu selostus. Vuonna 2013 maksetut osuudet ylittivät euron rajan. Tarkastuslautakunta edellyttää, että työttömyyden hoito otetaan osaksi kaupungin elinkeinostrategiaa. 3. TALOUS Tornion kaupungin tilinpäätöksessä tuloslaskelman ylijäämäksi tuli ,03 euroa. Ylijäämään sisältyi yli 5,2 miljoonan euron satunnainen erä koulutuskuntayhtymän omaisuusjärjestelyiden siirtosummasta ammattikorkeakoulun omistukseen ja kaupungin sijoittamaksi osakepääomaksi perustettuun ammattikorkeakouluosakeyhtiöön. Tästä tuotosta ei jää kaupungin palvelutuotantoon resursseja. Kaupungin taloudellista asemaa kuvastavista tunnusluvuista kolme täyttää kriisikunnan kriteerit. Kaupungin omavaraisuus % on 44,6; suhteellinen velkaantuneisuus % on 54,4 lisäksi kaupungin veroprosentti ylittää valtakunnallisen keskiarvon. Omavaraisuuden ja suhteellisen velkaantuneisuuden tunnuslukujen heikkous johtuu pienestä peruspääomasta. Velkaantuneisuus johtui mm. lyhytaikaisista rahoitus- ja vakuutuslaitoslainoista, joiden määrä oli lähes 14 miljoonaa euroa suurempi edelliseen vuoteen verrattuna. Pitkäaikaiset lainat kasvoivat vuoden aikana noin kaksi miljoonaa euroa. 7 Kaupungin toimintakate on heikentynyt edellisestä vuodesta yli neljä miljoonaa euroa (3,64 %). Palkkamenot nousivat edellisestä vuodesta yleiskorotuksen määrän noin 2 %. Toimintakulut nousivat yhteensä 2,15 %. Menokehitystä voidaan pitää kohtuullisena.

8 8 Kuntalain uudistus tulee tarkastelemaan entistä enemmän konsernin toimintaa. Velkaantuneisuutta ja omavaraisuutta kuvaavat raja-arvot lasketaan konsernitaseesta. Tarkastuslautakunta on vertaillut vuoden 2013 eri kaupunkien konsernitilinpäätöksia. Taseen tunnusluvut: Omavaraisuusaste % mittaa konsernin vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Konsernin omavaraisuusaste 2013 on 30,9 % (2012 oli 33,2 %). Alle 50 prosentin omavaraisuusaste merkitsee kuntakonsernissa merkittävää velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus % kertoo, kuinka paljon konsernin käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi konsernin velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet konsernilla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Vuonna 2013 luku on 71,0 %, kun se oli (v ,7 %) Kertynyt ylijäämä/alijäämä luku osoittaa, paljonko konsernilla on kertynyttä ylijäämää tai kertynyttä alijäämää. Torniossa konsernilla on kertynyttä ylijäämää v tilinpäätöksessä oli 20,75 milj.euroa, joka on 927 euroa asukasta kohden (v luku asukasta kohden oli 956 euroa). Tämä summa ei kuitenkaan ole kaupungin käytettävissä päivittäiseen rahantarpeeseen. Kassan riittävyys on 33 päivää. Konsernin lainakanta tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Konsernin lainakanta vuoden 2013 lopussa oli 116,3 milj. euroa, kun se (v oli milj. euroa), joten lainamäärä on lisääntynyt 14,1 milj. euroa edellisestä vuodesta. Asukasta kohden laskettuna konsernin lainakanta vuonna 2013 on euroa kun se vuonna 2012 oli Konsernin lainasaamiset tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja konsernin omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. Vuoden 2013 lopussa oli lainasaamisia 137 tuhatta euroa kun se (v oli 161 tuhatta euroa) Vertailu konsernilainat

9 9 Tornion konsernin lainat ovat vertailussa vuonna 2012 olleet alle valtakunnallisen keskiarvon. Lisäystä on tullut vuoden 2013 aikana, eroa Kemiin oli enää alle 700 euroa asukasta kohden. Sekä Tornio että Kemi ovat yhtiöittäneet liikelaitoksiaan siirtämällä kaupalla omaisuutta yhtiöille. Yhtiöt lunastivat omaisuutensa lainanotolla, joka näkyy kaupunkien konsernitilinpäätöksissä. Lainoituksiin kaupunki on antanut vakuuksina takauksia rahoituslaitoksille. Takauksia vastaan otettujen lainojen määrä oli vuoden vaihteessa yli 42,6 miljoonaa euroa. Määrästä muiden kuin tytär- ja osakkuusyhteisöjen puolesta annettuja takauksia oli 4,3 miljoonaa euroa. Talousarvion toteutuminen valtuuston sitovuustasolla Yllä esitetty taulukko kuvaa hallintokuntien toteutuneita käyttötalouskuluja ja tuottoja. Suurin talousarvion eroavaisuus oli sosiaali- ja terveyslautakunnan osalla noin 1,2 miljoonaa euroa. Nettositovuustaso on ollut kulttuuri- ja nuorisolautakunnalla ja Aineen taidemuseon johtokunnalla, molemmat ylittivät nettositovuutensa. Kaupungin tasolla ylitys ei ole merkittävä. Tarkastuslautakunta edellyttää, että toimielimien talousarvioiden toteutuman tulee pysyä annetussa raamissa. Mikäli muutoksia talousarvioon tarvitaan tulee esitykset tehdä ajoissa, jotta valtuusto ehtii käsitellä muutokset ennen tilikauden päättymistä.

10 Muutoksissa tulee esittää myös kokonaistalousarvio muuttunein luvuin. Ylityksissä tulee ottaa kantaa mahdolliseen alijäämän syntymiseen. 10 Toimintamenojen vertailu eri lähialuekunnat ja vertailukaupungit SOTE palvelut Vertailutiedot ovat vuodelta 2012 ja perustuvat kuntaliiton julkaisemaan tilastoon.

11 11 Toimintamenojen vertailu eri lähialuekunnat ja vertailukaupungit muut palvelut Tornion kaupungin nettomenot eri toimintamuodoissa ovat edulliset. Lähes kaikissa ryhmissä Tornio sijoittuu kolmen edellisimman kunnan joukkoon. Kirjaston menoissa kaupunki on vielä pysynyt halvimpana, mikä asema ei ole julkisuudessa ollut tavoiteltava tulos Kaupunginhallituksen esitys kaupungin toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä strategian toteutumisesta Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kaupunginhallitus on todennut, että talouden suunnittelua ja seurantaa on hoidettu suunnitellusti mm. johtoryhmätyöskentelyn ja konsernijaoston kautta. Painopistealueena vuonna 2013 on ollut taloudellinen ohjaus ja seuranta. Investoinneissa edellisiin vuosiin verrattuna poikkeuksellisia eriä on mm. Lapin ammattikorkeakoulun ja Digipolis Oy:n omistusjärjestelyt. Lapin ammattikorkeakoulun osakeyhtiöjärjestelyiden takia kaupunki, kuten Kemin ja Rovaniemen kaupungit, esittää tilivuodelle 2013 runsasta ylijäämää. Varallisuus lisääntyi laskennallisesti. Syynä on ollut, että koulutuskuntayhtymät ovat investoineet omalla ja lainarahoituksellaan rakennuksia, jotka nyt laskennallisesti tuloutettiin jäsenkuntien hyödyksi. Laskelmissa oli mukana ne kiinteistöt, jotka ovat olleet ammattikorkeakoulun käytössä. Kiinteistöjä siirrettiin oletetun tarpeen mukaan, jolloin muu ehkä tarpeetonkin kiinteistökanta jäi ammatillisen perusopetuksen hallintaan. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt lokakuussa 2013 sähköisen hyvinvointikertomuksen, joka on kuntajohtamisen työväline osana hyvinvoinnin ja talouden kehittämisessä. Hyvinvointikertomuksella on tarkoitus osoittaa ne epäkohdat, joita tulee kehittää kaupungin palveluiden ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Kaupunginhallituksen tulee esittää tilikauden tuloksen käsittely toimintakertomuksessa. Esitys tulee lähteä muodostuneesta tilikauden tuloksesta. Lopputuloksena on tilikauden yli- tai alijäämä. Tilikauden tulos oli ,03 euroa, tilinpäätöksen järjestelyerinä oli työyhteisöjen kehittämisvarauksen purkaminen euroa, jolloin tilikauden ylijäämäksi muodostui ,03 euroa. Tämän summan kaupunginhallitus esittää kirjattavaksi ylialijäämätilille.

12 12 4. KESKUSHALLINTOPALVELUT 4.1. Henkilöstö HENKILÖSTÖRAPORTTI Johdon viestintäkoulutus aloitettiin vuoden 2014 alusta. Palkkaukseen liittyviä asioita. Teknisten sopimus pisteytys tarkistettiin. Tarkastettiin KVTES sopimuksen alaisten työnvaativuuden arviointi. Sairauspoissaolot vähentyneet 0,3 pv/työntekijä. TYK- ja Aslak kuntoutus on todettu työhyvinvointia ylläpitäväksi eläköitymisriskin ollessa iso. Nuorten yhteiskuntatakuun haasteeseen on vastattu työllistämällä nuoria palvelualueille. Henkilötyövuosien lukumäärä nousi yhteiskuntatakuun verran. Hyvinvointipalvelujen henkilötyövuodet vähenivät. Henkilöstöraportissa sivulla 17 ja 18 on työllisyyden kohdalla selostettu yhteiskuntatakuun toteutumisen vaikeuksista ja kustannuksista. Henkilöstön määrä on vähän kasvanut ja vakinaisen henkilöstön keski-ikä on 50 vuotta. Henkilöstöraportin käsittelee kaupunginhallitus kesäkuun alun kokouksessa. Tarkastuslautakunnan mielestä tilinpäätökseen kuuluvat kokonaisuudet tulee olla riittävän ajoissa valmiina tilintarkastusta ja tarkastuslautakunnan arviointia varten Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kaupungin toimintakertomuksessa tulee olla arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijäistä sekä toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista, kuten hallituksen selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ja miten riskienhallinta on määritelty ja toteutettu. Valvonnan puutteesta johtuneet tapahtumat tulee dokumentoida. Selonteossa tulee myös ottaa kantaa kehittämistarpeisiin ja toimenpiteisiin niiden toteuttamiseksi. Toimintakertomuksessa tulee antaa tietoja olennaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä asioista, joista ei ole annettu muutoin tietoa taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Katsauksen tulee ulottua tilinpäätöksen valmistumiseen saakka, jos olennaisia tapahtumia on ollut. Kuntalakiin on tehty sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevia muutoksia, jossa riskienhallinnan osuus korostuu. Kuntalain 73 :n uusissa määräyksissä todetaan, että tilintarkastajan on tarkastettava onko kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan lisäksi riskienhallinta sekä konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. Kaupungin sisäisen valvonnan toimenpiteet tulee dokumentoida niin, että ne tarkastustilanteessa ovat todennettavissa. Sisäisen valvonnan tulee olla systemaattista. Sisäisen valvonnan asianmukaisuus on kaupunginhallituksen sekä ylimmän johdon vastuulla. Tilinpäätöksen valmistumisessa on ollut viivästymistä. Kaupunginhallituksen allekirjoittama asiakirja maaliskuun lopussa ei ollut arviointikelpoinen kokonaisuus. Kaupunginhallituksen tehtävänä on resurssoida tilinpäätöksen kokonaisvalmistelu riittävästi, jotta kuntalain määräajat toteutuvat.

13 13 Tornion kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan työkaluna on käytössä Tornion kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet ( ), joka muodostaa keskeisimmän osan tytäryhtiöiden ohjausta ja valvontaa. Ohjaus - ja valvontavälineenä käytetään myös tytäryhtiöiden johdon kanssa käytäviä keskusteluja koskien tavoitteita ja tavoitteiden saavuttamista. Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimii konsernijaosto. Kaupungin konsernitilinpäätöksen osana raportoidaan tytäryhtiöiden tavoitteet ja toteutuneet tulokset. Tavoitteiden asettamisessa tulee määritellä mahdolliset toimenpiteet mikäli valtuuston päätöksiä ei ole noudatettu. Tarkastuslautakunta edellyttää, että sisäisen valvonnan dokumentointimenettelyä kehitetään ja kaupunki laati ympäristöasioista ja niiden riskeistä myös vuotuisen selonteon. Selonteossa tulee antaa katsaus tehdyistä vuokrasopimuksista ja vakuuksista, jotka kaupunki on vaatinut vuokralaisilta ympäristön ennaltamiseksi. Erityisesti sopimusten hallintaan tulee kiinnittää huomiota, jotta kaupungille ei synny tarpeettomia kuluja. Ostopalveluiden tuottajat ovat vastuussa sopimusten noudattamisesta ja sopimusten valvonta on toimielimien vastuulla. Sopimusten sisältöön tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kilpailutuksessa kustannuksia ei tule siirtää muiden osapuolten maksettavaksi. Ostopalveluiden laatu tulee varmentaa suunnitelmallisella valvonnalla ja raportoinnilla Seutuyhteistyö Vuoden 2013 aikana kaupunginhallitus ja valtuusto ovat ottaneet kantaa usean kerran eri lainsäädönnöllisiin uudistushankkeisiin. Kuntajakoa on mietitty valtioneuvostossa ja yhtenä esityksenä on ollut työssäkäyntialueiden yhdistäminen. Kuntaliitosneuvotteluista on pyydetty kunnilta vastaukset, keiden kanssa kunta on valmis neuvottelemaan. Kemi-Tornion alueen kunnat olivat työssäkäyntialueen kannalla, Tornio ei tätä ehdotusta kannattanut. Valtionneuvoston toimesta tehdään alueelle kuntajakoselvitys. Tornio on ollut mukana yhteistoiminta-alueen muodostamisvalmisteluissa. Tavoitteena on muodostaa sosiaali- ja terveyspalveluiden ympärille kuntayhtymä. Tavoitteena on erikoissairaanhoidon saatavuuden säilyminen alueella, jotta matkat hoitoon eivät olisi kohtuuttomat. Vuoden 2014 aikana ratkeaa mihin suuntaan kehitys on menossa, kun valtakunnalliset periaatepäätökset on tehty. Lautakuntatasolla Tornio toteuttaa useita palveluita naapurikuntien kanssa. Ympäristölautakunta on yhteinen samoin jätehuolto, vesihuolto ja maaseutupalvelut on ratkaistu yhteisesti alueen kuntien kanssa. Näissä toiminnoissa ei ole ollut ongelmia. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän velvollisuudeksi tuli järjestää alueellinen ensihoito. Yhtymävaltuustolle esitettiin hoitotason päättämistä keväällä 2012 ja samassa yhteydessä valtuuston jäsenen esityksestä päätettiin kustannusten jakoperusteesta. Alun perin kustannuksia kaavailtiin jaettavan asukas ja käytön mukaan. Lopputuloksena oli, että nettokustannukset jaetaan asukasluvun mukaan. Torniolle päätös ei ollut edullinen ja ensihoidon kustannustaso on korkea.

14 Tarkastuslautakunta edellyttää, että Tornion kaupungin ja tytäryhteisöjen edustajilla on rakentava ja aktiivinen rooli palvelujen säilyttämiseksi alueella. Yhteistyön esteenä eivät suinkaan ole asiakysymykset, jos ratkaistuja haetaan yhteisymmärryksessä. Ylimmän johdon aktiivinen osallistuminen ja ratkaisujen hakeminen arvioidaan kolleegojen keskuudessa. 5.HYVINVOINTIPALVELUT 5.1. Väestö Kaupungin hyvinvointipalveluiden kysyntään vaikuttaa ensisijaisesti asukkaiden sairastavuus ja ikärakenne. Alueen kuntiin verrattuna Tornion väestö on vielä melko nuorta ja työssäkäyvää. Tulevaisuudessa rakenne muuttuu myös Torniossa. Nykytilanteessa mm. vanhustenhuolto on vielä hoidettavissa kohtuullisin ponnistuksin vuoden kuluttua vanhusten määrä on nykyiseen verrattuna lähes kaksiunikertainen. Haasteena on, että suuret ikäluokat pysyvät mahdollisimman terveinä ja oma-aloitteisina kaupungin pienin panostuksin. 14 Väestön ikärakenteen muutosta kuva myös huoltosuhde.

15 15 Hoitotakuu on toteutunut osittain toimeentulohakemusten käsittelyajoissa, suuterveydenhuollon ja lääkärin vastaanotolla. Sähköistä asiointia ja informointia on kehitetty. Kiireellinen yhteispäivystys LPKS:ssä on toteutettu kohtuullisilla kuluilla ja hoitotasolla Perusterveyden huolto ja erikoissairaanhoito Tornion kaupunki on pystynyt tuottamaan perusterveyden huollon palvelut kohtuullisesti. Päiväaikaisessa vastaanotossa päivystys toteutetaan ostopalveluna. Palvelut ostetaan Coronaria Hoitoketju Oy:ltä. Päivystys on kello 8 16 aikana. Palaute asiakkailta on ollut, että päivystyksen vastaanottoajat ovat usein jo puoleen päivään mennessä varattuja, jonka jälkeen asiakkaita ohjataan kiireellisen hoidon yhteyspäivystykseen kello jälkeen. Tarkastuslautakunnan vuoden 2014 työohjelmassa on terveyskeskustoiminnan arviointi. Sosiaali- ja terveyslautakunnan tulee kartoittaa terveyspalvelujen osalta organisaation toimivuus tulevan sote-uudistuksen yhteydessä. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin tunnusluvut Tornion osalta: 5.3. Vanhus- ja hoitopalvelut Tornion kaupungin palvelustrategian hyväksyminen kaupunginvaltuustossa ja uuden ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain voimaan astuminen , edellyttivät vanhusten hoitoon muutoksia. Näiden perusteella laitospaikkoja tulisi vähentää ja kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa asumista tulisi lisätä. Palvelustrategian mukaan asumispalvelua lisätään niin, että tehostetun palveluasumisen paikkoja on 9 % yli 75 vuotiaista vuonna Suunnitellaan oma palveluyksikkö ( vuokra- tai omat tilat) Selvitetään palvelusetelin tarve. Sosiaali- ja terveysvirasto lähtikin, strategian mukaisesti, purkamaan vuodeosasto 2:n hoitopaikkoja. Vastaavasti paikkoja lisättiin kotihoitoon. Tehostetun palveluasumisen paikkojen turvaamiseksi käynnistettiin neuvottelut Karungin Palvelukoti ry:n omistaman Hopearannan saamiseksi kaupungin hallintaan. Asiaa valmisteleva työryhmä ehdotti yksimielisesti Hopearannan vuokraamista kaupungille. Vuokrasopimuksen liitteeksi tuli myös ns. sovintosopimus ja optio kiinteistön ostamisesta. Kaupunginhallitus kokouksessaan hylkäsi tämän esityksen. Neuvottelujen käynnistäminen Hopearannan ostamiseksi hyväksyttiin hallituksessa Nämä neuvottelut johtivat ostamisen kannalta myönteiseen lopputulokseen ( 19) pidetyssä valtuuston kokouksessa. Sekä kaupunginhallituksessa että kaupunginvaltuustossa päätökset syntyivät äänestyksien jälkeen. Taustalla oli sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös tehostetun palveluasumisen paikkojen lisäämisestä oman palvelutuotannon kautta.

16 Valtuutetut kokivat saaneensa hyvin erilaista tietoa tehostetun palveluasumisen tarpeesta. Tilannetta sekoitti sekin, että virasto joutui tekemään, muuten hyväksyttäviin hakemuksiin kielteisiä päätöksiä, koska tehostetun palveluasumisen paikkoja ei ollut käytettävissä. Tähän johti vanhuspalvelulain vaatimus hankkia paikka 3 kk:n sisällä myönteisen päätöksen antamisesta. Ollaanpa lopputuloksesta mitä mieltä tahansa, ei tarkastelukauden aikana valmisteltu vanhuspalvelujen sijoitusasia saa kestävän kehityksen ja hyvän hallintotavan oikeuttavaa hyvää arvosanaa. Suunnittelukauden ensimmäisellä vuodella oltiin päättäjien ja virkamiesten päätöksissä vielä sitä mieltä, ettei Hopearannan vuokrauskaan tule kysymykseen. Kaikki se tieto joka lopulta johti Hopearannan ostamiseen, on ollut tiedossa jo vuosia. Asia sai kohtuuttoman roolin kaupungin päätöksenteossa, joka haittasi muiden asioiden käsittelyä. Tarkastuslautakunta katsookin, että jatkossa on vältettävä asioiden luisumista tälle tasolle Sosiaalityö Lastensuojelukustannusten kartoittamiseksi on perustettu oma moniammatillinen työryhmä, jonka tuloksena mm. lastensuojeluyksikkö Saari ja sosiaalityön perhetyö yhdistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Tarkastuslautakunta edellyttää perhetyön vastaamaan lapsiperheiden tukitarpeeseen varhaisessa vaiheessa, jotta raskaiden lastensuojelullisten toimenpiteiden määrä saataisiin laskemaan. Tornion kaupungin sosiaalityö on toteuttanut annetut tehtävät asiallisesti. Kustannuksellisesti taso on pysynyt kohtuullisena ja ne ovat valtakunnallista keskitasoa. Ongelmana on ollut nuorten syrjäytyminen ja yhteistyö eri hallintokuntien välillä on ensiarvoisen tärkeää. Kolmannen sektorin vaikutus eri palvelualueille on merkittävä. Kyseisen sektorin tekemä vapaaehtoistyö kaupungin alueella luo kaupunkilaisille osallistumis- ja toimimismahdollisuuksia niin kulttuurin, sosiaalisen kanssakäymisen, urheilun ja liikunnan parissa. Vapaaehtoistyö antaa sekä tekijälle että saajalle iloa ja parantaa ennalta ehkäisevästi osallistujien henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Kolmannen sektorin tekemä vapaaehtoistyö on arvokas, jota työtä pitäisi entistä enemmän tukea. Tornion kaupunki on mukana Lapin aluehallintoviraston hallinnoimassa Arjen turvaa kunnissa hankkeessa, joka palkittiin marraskuussa 2013 Euroopan julkishallinnon instituutin (EIPA) järjestämässä ESPA 2013 (European Sector Award) hankekilpailussa maanosan parhaana alueellisena toimintamallina. Palkinto osoittaa sen, että hankkeessa on onnistuttu lisäämään kuntalaisten hyvinvointia ennalta ehkäisevään työhön eri väestöryhmissä SIVISTYSPALVELUT Koulutuslautakunnan vuoden 2013 tilinpäätös on huomattavasti edellisvuotta parempi ja

17 17 nettomenot alittuivat talousarviossa euroa. Palvelualueen nettomenot alittuivat. Tulosyksiköissä kiinnitettiin erityistä huomiota henkilöstömenojen hallintaan ja niinpä palkkamenot kasvoivat vuonna 2013 arvioitua vähemmän. Kulttuuri- ja nuorisolautakunnan vuoden 2013 nettomenot ylittyivät nuorisotoimen ja maakuntamuseon henkilöstömenojen johdosta 0,7 % ( euroa). Muissa tulosyksiköissä toteutuneet kustannukset alittivat vuoden 2013 talousarvion. Sivistyspalvelut ovat käyneet neuvotteluja yhteisten palvelujen tuottamiseksi naapurikuntien kanssa. Lukioiden yhteystyötä kehitetään edelleen yli kuntarajojen ns. sätky-projektilla. Tarkastuslautakunnalle annetun selvityksen perusteella sivistyspalveluissa tiedonsaannissa ja -kulussa on ongelmia. Suunnitellut ja valmistellut hankkeet tulee kulkea koordinoidusti linjaorganisaatiossa. 6.1.Varhaiskasvatus, peruskoulutus sekä nuorten ja aikuisten koulutus Varhaiskasvatus kuuluu kiinteänä osana sivistyspalveluita. Varhaiskasvatuspalvelujen saanti on toteutunut säädösten mukaisessa aikataulussa. Varhaiskasvatuspalveluiden tehostamiseksi otettiin käyttöön sähköinen lasten tulo-ja lähtöaikojen kirjausjärjestelmä. Esiopetus toteutetaan koulujen yhteydessä, jolloin se tukee valmiuksia siirtyä turvallisesti koulumaailmaan. Tavoitteena on kolmiportaisen varhaisen tuen mallin kehittäminen esiopetuksessa ja peruskoulussa. Tuen on oltava laadultaan ja määrältään lapsen kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaista. Perusopetuksen opetusryhmät pysyneet kohtuullisina alaluokilla 18,5 ja yläluokilla 20 op/ryhmä. Lukiossa ryhmäkoot kasvoivat hieman. Koulunkäyntiavustajia perusopetuksessa on edelleen 70 henkilöä. Suurimmat haasteet liittyvät erityisopetuksen ja tehostetun tuen kasvuun. Tarkastuslautakunnan saaman selvityksen perusteella nykyinen vapaaehtoinen opettajien täydennyskoulutus ei toteudu tarkoituksenmukaisesti. Opettajien täydennyskoulutus tulee toteutua kaikkien opettajien kohdalla ja sisällyttää vuosityösuunnitelmaan korkean opetustason ylläpitämiseksi ja oppilaiden tasapuolisen opetuksen turvaamiseksi. Näillä toimenpiteillä voidaan vaikuttaa tarveharkintaan koulunkäyntiavustajien määrässä. Perusopetuksessa joka koululla on vastuuopettaja, joka seuraa kolmipartaisen (varhainen tuki, erityinen tuki ja tehostettu tuki) tuen toteutumista. Tarkastuslautakunta odottaa tuloksia oppilashuoltotyöryhmän toimenpiteiden vaikutuksista. Putaan yläkoulun ja lukion tilojen uudelleen järjestelyt remontin vuoksi kertyi kustannuksia euroa. Lukion uusien tilojen ansiosta tietotekniset valmiudet paranivat ja samoin tilojen tekninen taso. Toimintojen keskittyminen samalle alueelle parantaa toisen asteen koulutuksen yhteistyötä.

18 Aikuiskoulutus, kirjasto ja kulttuuri Tilinpäätösasiakirjasta ei käy ilmi aikuiskoulutuksen, kirjaston ja kulttuurin toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita eikä niiden toteumaa. Jatkossa tuleekin tehdä riittävä selvitys tavoitteista ja toteutuksesta. Oleelliset tiedot tulosyksiköistä ovat päätöksenteon pohja. Vuonna 2013 toteutettiin seudullinen kansalaisopisto Kivalo, josta Tornio jättäytyi ainoana kuntana pois. Kansalaisopistossa opiskeli vuonna 2013 yhteensä 3862 opiskelijaa. Kursseja järjestettiin 355 tuntimäärien ollessa Kansalaisopistossa on menossa kaksi hanketta, laatu ja kehittäminen ja maahanmuuttajien kotouttaminen. Kansalaisopisto vietti vuoden 2014 huhtikuussa 70-vuotisjuhlaansa. Kaupunginkirjastossa on ollut henkilöstön rekrytointia sekä nimikemuutoksia. Kuntastrategian mukaan kirjasto ja kulttuuritoimi tekevät yhteistyötä kolmannen sektorin toimintojen kanssa. Kulttuuritapahtumissa pääpaino ollut kesätapahtumissa Nuorisotoimi Keskeisiä tulosyksikön hankerahoitusprojekteja Adapter-hanke (videopaja), Tirlittan tyttötalo sekä kirjaston kanssa yhteistyössä toteuttamat Nuorten tila- ja Demobileet hankkeet. Kuntastrategian mukaan uusi toimitila avattiin Kokkokankaalle. Etsivä nuorisotyö on todettu nuorten hyvinvointia edistäväksi toimenpiteeksi. Pitkäaikaiset yhteistyösuhteet edistävät luottamusta ja antaa elämän hallintaan kestävän pohjan. Etsivä nuorisotyö on tavoittanut 142 nuorta, josta naisia 65 ja miehiä 77. Etsivät ovat

19 19 ohjanneet 131 tavoitettua nuorta yhteensä 371 toimenpiteeseen. Etsivän nuorisotyön esittely- ja tiedotustilaisuuksia on vuoden 2013 aikana järjestetty 25 kpl. Tilaisuuksiin on osallistunut 1100 henkilöä. Laita taulukko Aineen taidemuseo ja Tornionlaakson maakuntamuseo Aineen taidemuseon kävijämäärä kasvoi lähes Asiakasmäärän kasvusta huolimatta ilmaiskävijöiden määrän vaikutus nettotulokseen oli negatiivinen. Tornionlaakson maakuntamuseon uudet tilat valmistuivat vuoden 2013 alkupuolella ja se mahdollisti yhteistyön Haaparannan kunnan kanssa. Yhteistyön myötä Haaparannan kunta osallistuu yhteisen museolehtorin ja perusnäyttelyn kustannuksiin. Museo avautuu yleisölle elokuun lopussa TEKNISET PALVELUT Teknisten palvelujen taloudelliset tavoitteet toteutuivat kohtalaisesti. Teknisten palvelujen lautakunnan osalta menot ylittyivät n eurolla. Menot alittuivat kuitenkin vuoden 2012 tilinpäätökseen nähden noin euroa eli 2,7 %:lla. Teknisen viraston hallinnassa on yhteensä 108 kiinteistöä, joista viisi kiinteistöä on poistettu käytöstä. Näistä kiinteistöistä pyritään luopumaan mahdollisimman nopealla aikataululla. Kahdeksantoista (18) kiinteistöä kuuluu käyttöluokkaan neljä. Nämä kiinteistöt ovat pääsääntöisesti vuokrattuna ulkopuolisille. Niissä vuokrat kattavat käyttökulut. Merkittävin ongelma tällä hetkellä on Arpelan rivitalossa tyhjillään olevat huoneistot. Kaupungin kiinteistöjen käytettävyyttä on kartoitettu ja toimenpiteitä tullaan tekemään turhien kustannusten poistamiseksi. Kiinteistöjen yleiskuntoon tulee panostaa jotta peruskorjauksien tarvetta voidaan siirtää. Palvelualuetta ovat työllistäneet Arpelan koulun rakennustöiden loppuunsaattaminen, raatihuoneen julkisivujen maalaaminen, Putaan koulun peruskorjauksen aloittaminen ja Tornionlaakson maakuntamuseon perusparannuksen loppuunsaattaminen. Suurimmat peruskorjausten nettomenot ovat suuruusluokassaan: Arpelan koulu 1,8 milj.euroa, Putaan koulu 1,45 milj. euroa ja Putaan liikuntahalli 1,5 milj. euroa. Kehittämishankkeista mainittakoon Nordbergin möljä 0,5 milj. euroa. Arvokkaiden vanhojen rakennusten kuten raatihuoneen ja Porthanin koulun korjaamiseen tulee saada ulkopuolista rahoitusta. Kaupungin tulee edelleen olla aktiivinen rahoituksen hankinnassa. Tarkastuslautakunta on huolestunut katuverkostojen kunnosta mutta ymmärtää kyllä käytössä olevat resurssit. Teknisten palvelujen tulee laatia suunnitelmat kaupungin katuverkoston kuntoonsaattamiseksi erityisesti vilkkaasti liikennöityjen katujen osalta Liikuntatoimi Liikuntatoimen talousarvio toteutui tavoitteiden mukaisesti. Kuntalaisten asuinviihtyvyyttä liikunnan näkökulmasta on parannettu peruskorjaamalla liikuntapaikkoja. Putaan liikuntahallin peruskorjaus valmistui syyskuussa 2013.

20 20 Puuluodon liikuntakeskuksessa rakennettiin paikoitusalueet, korjattiin kuntoreitit sekä linjattiin uuteen paikkaan reitti Kokkokankaalle. Pohjan Stadion pääkatsomo peruskorjattiin. Terveysliikuntaa ohjattuna toimintana aikuisväestölle on järjestetty kiitettävällä tavalla ja varsinkin eläkeläiset ovat olleet tyytyväisiä liikunnan tarjontaan. Talvella on tehty ja hoidettu hiihtoreittejä kuntoilijoille runsaasti. Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunki on satsannut liikuntatoimeen kiitettävällä tasolla.