Neljän osaamisklusterin ja CLEEN Oy:n strateginen yhteistyömalli. Hankkeen loppuraportti Kari-Matti Sahala Lauri Hietaniemi

Transkriptio

1 Neljän osaamisklusterin ja CLEEN Oy:n strateginen yhteistyömalli Hankkeen loppuraportti Kari-Matti Sahala Lauri Hietaniemi

2 1 Tiivistelmä Tämä raportti on Neljän osaamisklusterin ja CLEEN Oy:n strateginen yhteistyömalli - hankkeen loppuraportti. Hanke toteutettiin Ympäristöteknologian osaamisklusterin johtamana Hankkeessa olivat mukana: CLEEN Oy, Ympäristöteknologian osaamisklusteri, Nanoteknologian osaamisklusteri, Jokapaikan tietotekniikka - osaamisklusteri sekä Energiateknologian osaamisklusteri. Hankkeen johtoryhmätyöskentelyyn osallistui lisäksi Uudistuva metsäteollisuus -osaamisklusteri. Hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin osaamisklustereiden ja CLEEN Oy:n välille strateginen yhteistyömalli, jonka keskeisimmät tavoitteet olivat keskinäisen vuoropuhelun parantaminen sekä innovaatioiden tehokkaampi ja nopeampi kaupallistaminen. Keskeisiksi osiksi keskinäisen vuoropuhelun parantamista nousivat strateginen ja operatiivinen vuoropuhelu, joiden varaan yhteistyömalli on rakennettu. Strategisen vuoropuhelun tavoitteena on jakaa osaamisklustereille sekä muille alueellisille toimijoille tietoa CLEEN Oy:n strategisista linjauksista sekä löytää avoimella keskustelulla uusia tutkimusavauksia sekä heikkoja signaaleja OSKE-maailmasta. Strategisen vuoropuhelun tuloksena muodostuu yhteistyössä eri osapuolten kanssa laadittu ja vuosittain päivitettävä strateginen tiekartta yhteistyön pohjaksi. Operatiivinen vuoropuhelu taas rakentuu pääosin CLEEN Oy:n hallinnoiman info-portaalin varaan. Portaalin tehtävänä on toimia keskeisessä roolissa CLEEN Oy:n tutkimusohjelmien sekä osaamisklustereiden keskinäisessä tiedonvaihdossa. Operatiiviseen vuoropuheluun on lisäksi liitetty henkilökohtaisten kontaktien varmistamiseksi verkostoitumistapahtumat sekä yhteyshenkilöverkoston luominen. Merkittävä osa hankkeen toteutuksesta perustui aktiiviseen jalkatyöhön, jonka tavoitteena oli jakaa tietoa CLEEN Oy:stä ja sen tutkimusohjelmista sekä aktivoida pk-yrityksiä mukaan tutkimusohjelmien valmisteluun ja toteutukseen. Tästä jalkatyöstä saatujen kokemusten perusteella parhaat tulokset saavutetaan, kun tavoitteeksi asetetut hankeaihiot valmistellaan ennakolta hyvin ja potentiaaliset yritykset sekä muut toimijat kutsutaan tilaisuuksiin henkilökohtaisesti. Hankkeen aikana osallistuttiin useisiin eri ohjelma- ja hankevalmisteluihin sekä tunnistettiin useita kymmeniä yrityksiä ja muita toimijoita, joilla katsottiin olevan potentiaalia toimia mukana CLEEN Oy:n tutkimusohjelmissa.

3 2 Alkusanat Tämä raportti on Neljän osaamisklusterin ja CLEEN Oy:n strateginen yhteistyömalli - hankkeen loppuraportti. Hanke toteutettiin Ympäristöteknologian osaamisklusterin johtamana Hanke rahoitettiin osittain Työ- ja elinkeinoministeriön valtionavustuksella sekä osittain hankkeeseen osallistuneiden osaamisklustereiden rahoituksella. Hankkeessa olivat mukana: CLEEN Oy, Ympäristöteknologian osaamisklusteri, Nanoteknologian osaamisklusteri, Jokapaikan tietotekniikka -osaamisklusteri sekä Energiateknologian osaamisklusteri. Hankkeen johtoryhmätyöskentelyyn osallistui lisäksi Uudistuva metsäteollisuus -osaamisklusteri. Hankkeen ohjauksesta vastasi Lauri Hietaniemi Green Net Finland ry:stä osana CLEEN Oy:n MMEA-tutkimusohjelman SME-työpakettia. Hankkeen johtoryhmän kokoonpano oli seuraava: Mari Pantsar-Kallio (pj ) Lauri Hietaniemi (pj ) Tommy Jacobson Jatta Jussila-Suokas Anneli Tuomainen Pirjo Koskiniemi Olli Lukkari Eeva Viinikka Mika Koskenniemi Kari Luoma Marika Ryyppö Antti Juva Kari-Matti Sahala (siht.) Ympäristöteknologian osaamisklusteri, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Ympäristöteknologian osaamisklusteri, Green Net Finland ry. CLEEN Oy CLEEN Oy Ympäristöteknologian osaamisklusteri, Kuopio Innovation Oy Ympäristöteknologian osaamisklusteri, BusinessOulu Jokapaikan tietotekniikka -osaamisklusteri, BusinessOulu Nanoteknologian osaamisklusteri, Culminatum Innovation Oy Nanoteknologian osaamisklusteri, Culminatum Innovation Oy Energiateknologian osaamisklusteri, Teknologiakeskus Oy Merinova Ab Energiateknologian osaamisklusteri, Jyväskylä Innovation Oy Uusiutuva metsäteollisuus -osaamisklusteri, Lappeenranta Innovation Oy Ympäristöteknologian osaamisklusteri Kiitokset kaikille hankkeeseen osallistuneille ja sen onnistumiseen myötävaikuttaneille tahoille. Vantaalla toukokuussa 2012 Kari-Matti Sahala ja Lauri Hietaniemi

4 3 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Alkusanat Johdanto Hankkeeseen osallistuneet tahot Nykytila ja yhteistyömalliin liittyvät haasteet Strateginen yhteistyömalli Yhteistyömallin tavoitteet ja mittarit Pienten ja keskisuurten yritysten rooli strategisessa yhteistyössä Käytännön toimenpiteet Hanke- ja pilot-valmistelut Poikkitieteellisyys Yrityskontaktit Yhteenveto ja johtopäätökset Jatkotoimenpiteet Liiteluettelo... 31

5 4 1. Johdanto Hankkeen tavoitteet Tämän hankkeen tavoitteena oli luoda ja pilotoida strateginen yhteistyömalli energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymän (CLEEN Oy) sekä neljän eri osaamisklusterin välille. Yhteistyömallin kehittäminen pohjautui Green Net Finland ry:n ja CLEEN Oy:n menestykselliseen yhteistyöhön CLEEN Oy:n MMEA-tutkimusohjelmassa. Yhteistyön myötä kyseiseen tutkimusohjelmaan on saatu mukaan kaikkiaan 15 pk-yritystä. Tämän kokemuksen laajentaminen ja syventäminen käytettäväksi myös muussa CLEEN Oy:n strategisten tutkimusohjelmien ja osaamisklusterien välisessä yhteistyössä tukee uusien osaamisaloja ylittävien innovaatioiden syntymistä ja kaupallistamista. Hankkeen tavoitteena oli lisäksi edistää pk-yritysten, tutkimuslaitosten sekä suurten yritysten yhteistä huippututkimusta sekä tutkimuksen tulosten kaupallistamista neljän osaamisklusterin ja CLEEN Oy:n välisellä strategisella yhteistyöllä sekä tuoda pk-yrityksiä mukaan CLEEN Oy:n tutkimusohjelmiin. Hankkeen toteutus Hanke toteutettiin energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymän ja neljän osaamisklusterin yhteishankkeena. Hanke tuki osaamiskeskusohjelman strategian mukaisia kansallisia linjauksia seuraavasti: 1. Kansainvälisten innovaatioverkostojen ja kumppanuuksien rakentaminen sekä kansainvälisen markkinakehityksen ennakointi Hankkeen tavoitteena on edistää pk-yritysten, suurten yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyötä strategisessa tutkimuksessa, joka tähtää uuden huippuosaamiseen perustuvan liiketoiminnan synnyttämiseen ja kaupallistamiseen. CLEEN Oy ja sen toiminnassa mukana olevat yritykset hyödyntävät toiminnassaan vahvasti markkinakehityksen ennakointia. Hankkeen kautta myös pk-yritykset pääsevät hyödyntämään tätä ennakointitietoutta. Lisäksi hankkeessa mukana olevat yritykset ja tutkimuslaitokset pääsevät jatkossa hyödyntämään nykyistä tehokkaammin CLEEN Oy:n, mukana olevien yritysten, tutkimuslaitosten ja osaamisklustereiden sekä Tekesin kansainvälisiä verkostoja. 2. Käyttäjälähtöisyys ja liiketoimintaosaaminen Hankkeen myötä pk-yritykset pääsevät oppimaan suuryritysten käytännöistä ja verkostoista. CLEEN Oy:n tutkimusohjelmissa tehtävä tutkimustyö pohjautuu globaaliin kysyntään sekä markkina- ja käyttäjälähtöisyyteen.

6 5 3. Osaamisala- ja klusterirajat ylittävän strategisen yhteistyön vahvistaminen Hankkeeseen osallistuu neljä Suomen innovaatiopolitiikan ytimessä olevaa osaamisklusteria sekä CLEEN Oy. Hankkeessa tuodaan CLEEN Oy:n tutkimusohjelmiin osaamisalat ylittävää innovaatiopotentiaalia pk-yrityskentästä. Esimerkiksi nanoteknologian tai tietotekniikan soveltamisessa energia- ja ympäristöalalla on erittäin suurta kaupallista potentiaalia globaalisti ja Suomessa on tällä sektorilla kansainvälisesti erittäin kilpailukykyistä osaamista. Hankkeen rahoitus Hanke rahoitettiin osittain Työ- ja elinkeinoministeriön valtionavustuksella (TEM/2695/ /2010) sekä osittain hankkeeseen osallistuneiden osaamisklustereiden rahoituksella. Hankkeen eteneminen Hankkeen käytännön toteutuksesta vastasi Kari-Matti Sahala ja ohjauksesta Lauri Hietaniemi Green Net Finland ry:stä osana CLEEN Oy:n MMEA-tutkimusohjelman SMEtyöpakettia. Hankkeen johtoryhmä kokoontui hankkeen aikana kaikkiaan kolme kertaa. Johtoryhmän kokousten pöytäkirjat on esitetty liitteessä 1. Tämän lisäksi hankkeen etenemisestä tiedotettiin hankkeen johtoryhmälle sekä muille osallistuville tahoille Yammerissa toteutetun sähköisen päiväkirjan kautta, tällöin kaikilla osallistuvilla tahoilla oli tieto hankkeen käytännön etenemisestä aina käytettävissä sekä kommentoitavissa. Sähköinen päiväkirja on esitetty liitteessä 2. Tämän lisäksi hankkeessa oli käytössä sähköinen CRMjärjestelmä. Merkittävä osa hankkeeseen liittyvästä työstä koostui aktiivisesta jalkatyöstä eli keskusteluista, tapaamisista sekä verkottumisesta innovaatiokentässä toimivien eri tahojen kanssa. Näitä tahoja olivat muun muassa yritysmaailma, CLEEN Oy ja sen tutkimusohjelmat, Metsäklusteri Oy, osaamisklusterit ja muut kehitysorganisaatiot sekä yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Tämän lisäksi hankkeessa toteutettiin erityyppisiä tilaisuuksia, joiden tavoitteena oli jakaa tietoa CLEEN Oy:n tutkimusohjelmista sekä aktivoida pkyrityksiä mukaan näihin tutkimusohjelmiin.

7 6 2. Hankkeeseen osallistuneet tahot CLEEN Oy energian ja ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymä CLEEN Oy (Cluster for Energy and Environment) edistää energia- ja ympäristötoimialalla toimivien yritysten liiketoimintaa palvelevaa ja niiden kansainvälistä menestystä tukevaa strategista tutkimustoimintaa sekä tutkimusyhteistyötä. Lisäksi sen tehtävänä on organisoida, koordinoida ja hallinnoida tutkimushankkeissa tapahtuvaa tutkimusyhteistyötä ja sen rahoitusta. Toiminnan lähtökohtana on uudenlainen elinkeinoelämän tarpeista lähtevä tutkimus- ja kehitystoiminta, johon kuuluu strateginen tutkimus, sovellettu tutkimus sekä uuden teknologian pilotointi ja demonstrointi. CLEEN Oy:n toiminnan tavoitteena on yritysten, tutkimustahojen sekä julkisten rahoittajien yhteistyön tiivistyminen ja tehostuminen, joka edelleen johtaa suomalaisen tutkimuksen kansainvälistymiseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn kehittymiseen. CLEEN Oy:n keskeisenä toimintaperiaatteena on uudenlainen yhteistyö eri tieteen ja tekniikan alojen välillä sekä arvoketjuissa eri rooleissa olevien yritysten kesken. Yhteistyön tuloksena suomalainen osaaminen kehittyy ja Suomen houkuttelevuus toimintaympäristönä globaalisti säilyy ja paranee, alan tutkimus- ja kehitysinvestoinnit Suomessa kasvavat sekä CLEEN Oy pystyy tukemaan toimintaansa osallistuvien yritysten kilpailukykyä ja kannattavaa kasvua. CLEEN Oy:n toiminta perustuu alan yhteiseen visioon ja se mahdollistaa yhteisen tutkimusinfrastruktuurin rakentamisen. Keskeisten toimijoiden tiivistyvä yhteistyö parantaa myös mahdollisuuksia globaalisti merkittävien innovaatioiden luomiseen. CLEEN Oy:llä on hankkeen aikana ollut valmisteilla tai käynnissä seuraavat kahdeksan tutkimusohjelmaa: MMEA Mittaus, monitorointi ja ympäristötehokkuuden arviointi SGEM Älykkäät sähköverkot ja energiamarkkinat FCEP Tulevaisuuden polttomoottorivoimalaitokset CCSP Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi DESY Hajautetut ja joustavat energiantuotantojärjestelmät EFEU Energian käytön tehokkuus SBES Kestävät bioenergiaratkaisut ARVI Materiaalien arvovirrat Alla olevassa kuvassa (kuva 1.) on esitetty CLEEN Oy:n tutkimusohjelmien valmisteluprosessi sekä yksittäisten ohjelmien nykyinen valmisteluvaihe (Lähde: CLEEN Oy, Vuosiraportti 2011). Tarkempaa tietoa CLEEN Oy:n yksittäisistä tutkimusohjelmista on esitetty liitteessä 3.

8 7 Kuva 1. CLEEN Oy:n tutkimusohjelmien valmisteluprosessi. Energiateknologian osaamisklusteri Energiateknologian osaamisklusteri on keskittynyt teollisuuteen, joka valmistaa energian tuotannossa, käytössä ja jakelussa tarvittavia koneita ja laitteita sekä yrityksiin, jotka tuttavat palveluita energia-alalle. Klusterin keskeisenä tavoitteena on vahvistaa energia-alan yritysten ja yhteisöjen kilpailukykyä sekä luoda niille edellytyksiä synnyttää uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja. Samalla tavoitteena on vahvistaa energiaklusterin roolia sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Energiateknologian osaamisklusterista hankkeen toteutukseen osallistuivat Jyväskylä Innovation Oy Jyväskylästä ja Teknologiakeskus Oy Merinova Ab Vaasasta. Lisäksi hankkeen aikana tehtiin yhteistyötä myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT Energian Varkauden yksikön kanssa.

9 8 Jokapaikan tietotekniikka -osaamisklusteri Jokapaikan tietotekniikka -osaamisklusterin tavoitteena on edistää tietoyhteiskunnan synnyn kannalta keskeisten laite- ja ohjelmistoteknologioiden tutkimista ja kehittämistä sekä niihin perustuvien uusien digitaalisten tuote- ja palvelusovellusten ja konseptien kehitystä ja kaupallistamista kansainvälisille markkinoille. Klusterin keskeiset arvot ovat verkostoituminen, ennakkoluulottomuus, innovatiivisuus, yrityslähtöisyys ja kasvuhakuisuus. Jokapaikan tietotekniikka -osaamisklusterista hankkeen toteutukseen osallistui Business- Oulu Oulusta. Nanoteknologian osaamisklusteri Nanoteknologian klusteriohjelma etsii yrityksille aktiivisesti uusia markkinointi- ja liiketoimintamahdollisuuksia sekä tukee nano- ja mikroteknologioiden ja uusien materiaalien kannattavaa käyttöönottoa suomalaisessa teollisuudessa. Nanoteknologian osaamisklusterista hankkeen toteutukseen osallistuivat Culminatum Innovation Oy Espoosta, Jyväskylä Innovation Oy Jyväskylästä sekä Teknologiakeskus KE- TEK Oy Kokkolasta. Ympäristöteknologian osaamisklusteri Ympäristöteknologian osaamisklusteri edistää kotimaisten yritysten huippuosaamiseen perustuvaa ympäristöliiketoimintaa. Klusteri tukee ympäristöteknologiasektorin yritysten orgaanista kasvua, kilpailukykyä, kansainvälistymistä ja uusien liiketoiminta-alueiden syntymistä. Lisäksi klusteri auttaa uusien huippuosaamiseen perustuvien yritysten syntymistä. Ympäristöteknologian osaamisklusterin rooli innovaatiojärjestelmässä on toimia kehityshankkeiden käynnistäjänä, liiketoiminnan sparraajana, referenssien muodostumisen edistäjänä sekä kansainvälisenä verkostoijana. Ympäristöteknologian osaamisklusterista hankkeen toteutukseen osallistuivat Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Lahdesta, Green Net Finland ry Vantaalta, Kuopio Innovation Oy Kuopiosta sekä BusinessOulu Oulusta.

10 9 Uusiutuva metsäteollisuus -osaamisklusteri Uusiutuva metsäteollisuus -osaamisklusteri edistää toiminnallaan suomalaisen metsäklusterin, sen toimittajien ja kumppanuusyritysten kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä sekä nopeuttaa metsäklusterin uusiutumista etenkin pk-yrityssektorilla uusiutuvien teknologioiden, toimintamallien, palvelujen ja tuotteiden kehittämisen sekä käyttöönoton kautta. Uusiutuva metsäteollisuus -osaamisklusterista hankkeen johtoryhmään osallistui Lappeenranta Innovation Oy Lappeenrannasta. Lisäksi hankkeen aikana tehtiin yhteistyötä myös Metsäklusteri Oy:n sekä Jyväskylä Innovation Oy:n kanssa. 3. Nykytila ja yhteistyömalliin liittyvät haasteet Hankkeen alkuvaiheessa kartoitettiin CLEEN Oy:n ja osaamisklustereiden yhteistyön nykytilaa eri tahojen kanssa käytyjen keskustelujen avulla. Näissä keskusteluissa tärkeimpinä tavoitteina hankkeen suhteen nousivat esille erityisesti seuraavat asiat: CLEEN Oy:n strategiseen tutkimusagendaan liittyvien osaamisaukkojen tunnistaminen aktiivinen viestintä ja vuorovaikutus tutkimusohjelmien valmisteluvaiheessa pk-yritysten saaminen mukaan tutkimusohjelmien valmisteluun ja toteutukseen uusien poikkitieteellisten yhteistyömahdollisuuksien tunnistaminen tutkimusohjelmien valmistelussa tutkimusohjelmien tulosten vaikuttavuuden tehostaminen innovaatioiden tehokkaampi kaupallistaminen uusien rahoitusinstrumenttien tunnistaminen Tämän lisäksi CLEEN Oy:n ja osaamisklustereiden yhteistyötä ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä haasteita voidaan tarkastella laajemmasta, koko toimintakenttään ulottuvasta näkökulmasta. Innovaatioputkesta yritystoimintaa -hanke (EAKR-hanke A30069: ) on käsitellyt aihealuetta ympäristömittauksiin ja urbaaniin energiatehokkuuteen liittyvien toimijoiden näkökulmasta. Alla olevassa kuvassa (kuva 2.) on esitetty ympäristömittausalan innovaatiotoimintaan liittyvä viitekehys em. raportin mukaisesti. Innovaatioputkesta yritystoimintaa -hankkeen loppuraportissa todetaan lisäksi, että osaamiskeskusten tulee saattaa pk-yrityksiä soveltavan tutkimuksen piiriin ja yhteistyöhön suurempien yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Juuri tämä aktiivinen jalkatyö sekä eri osapuolten välisen yhteistyön ja verkostojen kehittäminen ovat olleet merkittävässä osassa tämän hankeen toteutusta.

11 10 Asiakastarpeet: markkinaselvitykset hiljaiset signaalit asiakaspalaute sosiaalinen media Julkinen sektori: EU, valtio, alueet ja kunnat poliittinen ohjaus Yhteistyön koordinointi: Innovaatioaihioiden arviointi, tuotekehityksen, kaupallistamisen ja viennin tukeminen. Yritykset: verkottuminen omat stratgiat, tuotteet ja palvelut Koulutus ja tutkimus: yliopistot ja tutkimuslaitokset testausalustat Kuva 2. Ympäristömittausalan innovaatiotoiminnan viitekehys. Innovaatioiden tehokkaampi ja nopeampi kaupallistaminen Sekä Innovaatioputkesta yritystoimintaa -hankkeessa, että tämän hankkeen toteutuksen aikana keskeiseksi haasteeksi on noussut eri tutkimusohjelmissa muodostuvien innovaatioiden nopeampi ja tehokkaampi kaupallistaminen. Tässä hankkeessa on keskitytty CLEEN Oy:n strategisten tutkimusohjelmien tuloksena saatavien ideoiden ja innovaatioiden tehokkaaseen hyödyntämiseen. Innovaatioiden kaupallistamiseen tähtäävän toiminnan tavoitteena tulee olla nopea ja tehokas kaupallistamisprosessi, jolla varmistetaan tutkimusohjelmissa aikaansaatujen innovaatioiden jatkokehittäminen ja pilotointi valmiiksi kaupallisiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Keskeinen rooli innovaatioiden kaupallistamisessa on myös julkisella sektorilla, joka voi niin halutessaan luoda aktiivisesti kotimarkkinoita innovatiivisille pk-yrityksille sekä mahdollistaa näille referenssejä sekä soveltavia pilotointimahdollisuuksia. Alla olevassa kuvassa (kuva 3.) on pyritty esittämään SHOK-tutkimusohjelmien ja muiden innovaatioympäristön toimijoiden toiminta-alue ja keskinäinen suhde tutkimusympäristössä sekä tutkimustulosten kaupallistamisessa.

12 11 Kuva 3. Innovaatioiden kaupallistaminen. Innovaatiotoiminnan nykytilaa arvioitaessa esille nousivat rahoituksen lisäksi haasteet, jotka liittyvät eri strategisten tutkimusohjelmien ja osaamisklustereiden väliseen yhteistyöhön varsinkin uusien innovaatioiden demonstrointi- ja pilotointivaiheessa. Tutkimusohjelmissa jää jäljelle ideoita, joilla voisi olla kaupallista potentiaalia, mutta ohjelmiin osallistuvilla tahoilla ei ole intressiä niiden jatkokehittämiseen ja kaupallistamiseen. Toisaalta osaamisklustereilla on resursseja sekä yritysverkostoja, joissa näiden ideoiden jatkokehittäminen, pilotointi sekä mahdollinen kaupallistaminen voitaisiin toteuttaa tehokkaasti. Merkittävä osa tämän hankkeen työstä on kohdistettu nimenomaan tämän yhteistyön ja vuoropuhelun parantamiseen. Innovaatiotoiminnan resursointi CLEEN Oy:n MMEA-tutkimusohjelman näkökulmasta asiaa on kommentoitu seuraavasti: Suomen ympäristöteknologialta on odotettu liiketoiminnallisia tuloksia jo kauan. Kehitystyöhön panostavat tällä hetkellä CLEEN Oy tutkimusohjelmissaan ja OSKE-kentässä ympäristöklusteri. Viennin promovoinnissa tärkeää työtä tekee Cleantech Finland. SHOKohjelmissa investoinnin takaisinmaksuajaksi on arvioitu 5-10 vuotta. Tutkimustyölle asetettava oikea mittari pitkällä tähtäimellä on kuitenkin siitä generoituva liiketoiminta. Tekes tarkistaa ohjelmia vuosittain ja painottaa päätöksenteossaan tutkimuksen uutuusarvoa. Soveltava tutkimus ja siihen liittyvä pilotointi sekä tarvittavat referenssit ovat pullonkauloja varsinkin uuden liiketoiminnan kehittämisen aloilla, eikä siihen tarvittava resursointi ole toistaiseksi riittävässä kunnossa. Niinpä Heikki Turtiainen esitti ympäristömittauspäivillä Vuokatissa maaliskuussa 2012 SHOK-ohjelmien rinnalle soveltavan tutkimuksen rahoitusinstrumenttia (kts. kuva 4.). Tämä hanke ja sen loppuraportti korostavat SHOK-ohjelmien ja OSKE-klustereiden välille tiiviimpää yhteistyötä soveltavassa tutkimuksessa. Tämä tarve tulisi nyt huomioida, kun seuraavalle OSKE-kaudelle luodaan loppuvuodesta sisältöä. Suomessa täytyisi myös perus- ja soveltavan tutkimuksen kohdata riittävillä voimilla.

13 12 Kuva 4. Uusi soveltavan tutkimuksen rahoitusmalli (lähde: Heikki Turtiainen). Strategiseen yhteistyöhön liittyvät haasteet Neljän osaamisklusterin ja CLEEN Oy:n strategiseen yhteistyön liittyviä haasteita on tässä hankkeessa arvioitu SWOT-analyysin avulla. Alla olevaan kuvaan (kuva 5.) on koottu hankkeen aikana käytyjen keskustelujen sekä muiden lähteiden perusteella yhteenveto CLEEN Oy:n ja osaamisklustereiden yhteistyön nykytilasta ja siihen liittyvistä haasteista. Analyysin perusteella tärkeimmiksi toimenpiteiksi neljän osaamisklusterin ja CLEEN Oy:n strateginen yhteistyön parantamiseksi nousivat seuraavat kaksi aihealuetta: keskinäisen vuoropuhelun tehostaminen ja sitä kautta innovaatioiden tehokkaampi ja nopeampi kaupallistaminen.

14 13 Kuva 5. Yhteistyön nykytilaa kuvaava SWOT-analyysi. 4. Strateginen yhteistyömalli Tässä hankkeessa kehitetyn strategisen yhteistyömallin keskeisiksi elementeiksi poimittiin nykytilaa kartoittavan analyysin perusteella keskinäisen vuoropuhelun tehostaminen sekä innovaatioiden tehokkaampi ja nopeampi kaupallistaminen. Keskinäisen vuoropuhelun tehostaminen Keskeisen osan tässä hankkeessa kehitetystä strategisesta yhteistyömallista muodostaa toimintaprosessi, jonka tavoitteena on keskinäisen vuoropuhelun tehostaminen. Tämä toimintaprosessi on jaettu edelleen kuvan 6. mukaisesti kahteen pääkohtaan, jotka ovat strateginen vuoropuhelu sekä operatiivinen vuoropuhelu.

15 14 Kuva 6. Strateginen yhteistyömalli. Strateginen vuoropuhelu Strategisen vuoropuhelun tehtävänä on jakaa osaamisklustereille sekä muille alueellisille toimijoille tietoa CLEEN Oy:n strategisista linjauksista sekä toisaalta löytää avoimella keskustelulla uusia tutkimusavauksia ja heikkoja signaaleja OSKE-maailmasta. Tässä yhteydessä OSKE-maailmalla tarkoitetaan alueellisia osaamisklustereita, tutkimuslaitoksia sekä alueella toimivia yrityksiä, joihin paikallisilla OSKE-toimijoilla on parhaat kontaktit ja verkostot. Strategisen vuoropuhelun toteutukseen voidaan käyttää esimerkiksi vuosittain järjestettävää seminaaritilaisuutta, jossa osaamisklusterit, CLEEN Oy ja sen tutkimusohjelmat sekä CLEEN Oy:n taustalla olevat omistajatahot voivat jakaa ajatuksiaan. Tämän lisäksi tulevaisuuden strategisia linjauksia tulisi samassa yhteydessä työstää eri osaamisklustereiden yhteisissä osaamisalat ylittävissä workshopeissa. Strategisenvuoropuhelun tuloksena tulisi muodostua lyhyt vuosittain päivitettävä strateginen tiekartta pohjaksi SHOK-OSKE -yhteistyölle.

16 15 Kuva 7. Strateginen vuoropuhelu. Operatiivinen vuoropuhelu Operatiivisella vuoropuhelulla taas pyritään helpottamaan tutkimusohjelmien sekä OSKEmaailman käytännöntason tiedonvaihtoa sekä verkottumista. Operatiiviseen vuoropuhelun toteuttamiseksi tässä strategisessa yhteistyömallissa esitetään A) CLEEN Oy:n hallinnoimaa info-portaalia, B) osaamisklustereiden koordinoimia verkostoitumistapahtumia sekä C) yhteyshenkilöverkoston luomista. A. Info-portaali Info-portaalin tavoitteena on kootaan yhteen paikkaan kaikki olennainen tieto CLEEN Oy:n ja sen tutkimusohjelmien sekä osaamisklustereiden keskinäisestä tiedonvaihdosta. Portaalimalli on valittu operatiivisen vuoropuhelun toteutusmalliksi siitä syystä, että tällä tavalla tietoa (tekstit, videot, blogit ym.) pystytään jakamaan nopeasti ja tasapuolisesti kaikille toimijoille heidän sijainnistaan riippumatta. Lisäksi portaalin kautta toteutettu vuoropuhelu ei ole aikariippuvainen, vaan kukin osapuoli voi reagoida jaettuun tietoon oman aikataulunsa mukaisesti.

17 16 Tässä strategisessa yhteistyömallissa esitetty kuvan 8. mukainen info-portaali koostuu viidestä erillisestä osiosta, joista kukin toimii erillisenä tiedonjako- tai tiedonvaihtokanavanaan SHOK-OSKE -rajapinnassa: 1) Osaamistarjonta 2) Osaamisen kohtaaminen ja ongelmanratkaisu 3) Tiedotuskanava 4) Ideapankki 5) IPR-markkinapaikka Kuva 8. Strateginen yhteistyömalli: Info-portaali.

18 17 1) Osaamistarjonta Info-portaalin osaamistarjonta-osio on periaatteeltaan passiivinen tiedonvälityskanava, jonka tavoitteena on koota yhteen paikkaan tiedot ja linkit eri osaamisklustereiden ylläpitämistä osaamis- ja yritystietokannoista. Osiosta esimerkiksi tutkimusohjelmien valmistelijat voivat tehdä tarvitsemiaan tietohakuja avainsanojen avulla. Vastaavat tiedot ovat tällöin myös CLEEN Oy:n osakkaiden käytössä tukemassa heidän liiketoimintaansa tutkimusohjelmien ulkopuolella. Hyviä käytännön esimerkkejä tietokannoista ovat esimerkiksi BusinesOulun Company Database ( sekä Kuopio Innovation Oy:n yritysverkostot ( Nämä kuitenkin poikkeavat formaatiltaan merkittävästi toisistaan. Esimerkki: Uuden tutkimusohjelman valmistelijoilla on Info-portaalin kautta pääsy kaikkiin olemassa oleviin osaamisklustereiden ylläpitämiin tietokantoihin ja näin voidaan löytää heti valmistelun alkuvaiheessa paras osaaminen mukaan ohjelman valmisteluun. 2) Osaamisen kohtaaminen ja ongelmanratkaisu Tämän osion tarkoituksena on luoda aktiivinen tiedonvälityskanava, jossa strategiset tutkimusohjelmat verkotetaan tehokkaammin ympäröivään OSKE-maailmaan ja samalla luodaan mahdollisuus hajallaan olevan suomalaisen osaamisen tehokkaampaan käyttöön tutkimusohjelmissa esiin nousseiden ongelmien ratkaisemisessa. Osio pitää sisällään kuvan 9. mukaisesti toimintatavat, joilla tutkimusohjelmissa havaitut ratkaisemattomat ongelmat kerätään, analysoidaan sekä annetaan eri tahojen ratkaistavaksi. Ratkaisun ongelmaan voi tarjota OSKE-verkostojen kautta yritys, tutkimusryhmä, opiskelijatiimi, yksittäinen henkilö tai avoin verkosto (vrt. Linux) ja samalla ratkaisija saa mahdollisuuden verkottua mukaan tutkimusohjelmaan. Tässä osiossa tulee myös määritellä ne insentiivit ja mahdollisuudet, jotka rohkaisevat eri tahoja osallistumaan ongelmien jakamiseen sekä ratkaisuun.

19 18 Kuva 9. Ongelmapankki. 3) Tiedotuskanava Tiedotuskanava-osion tehtävänä on ylläpitää ajan tasalla olevaa tietoa sekä valmisteilla olevista että käynnissä olevista strategisista tutkimusohjelmista. Tiedottaminen tulee olla sidottu valmistella olevien tutkimusohjelmien osalta CLEEN Oy:n olemassa olevan valmisteluprosessin eri vaiheisiin sekä käynnissä olevien ohjelmien osalta ennalta sovittuihin määräaikoihin, näin varmistetaan, että tiedotuskanavan sisältämä tieto on aina ajan tasalla. Esimerkki: Ohjelmien tilannepäivitykset voidaan toteuttaa ja ylläpitää esimerkiksi blogina tai ajan tasalla olevilla webtietoiskuilla. 4) Ideapankki Ideapankki-osion tavoitteena on koota tutkimusohjelmien tuloksista (esim. opinnäytteet, tutkimusraportit) ja muista mahdollisista lähteistä kaupallista potentiaalia omaavia ideoita, arvioida ne ja tämän jälkeen formuloida ne määrämuotoon sekä tallettaa ne erilliseen Ideapankkiin. Toisena tavoitteena taas on löytää eri lähteistä (esim. OSKE-maailma) potentiaalisia yrityksiä, tiimejä tai henkilöitä (=ideoiden käyttäjiä), joilla katsotaan olevan edellytyksiä luoda näistä ideoista liiketoimintaa. Ideoiden ja käyttäjien kohtaaminen toteutetaan, joko teknisin ratkaisuin, asiantuntijatyönä tai esimerkiksi Protomoyhteistyönä. Kohtaamisen tuloksena tulisi aina olla idean hyödyntämiseen tähtäävä liiketoimintasuunnitelma tai idean jatkokehitykseen tähtäävä tutkimussuunnitelma. Tässä

20 19 osuudessa tulee myös määritellä ne korvaukset ja sanktiot, joilla sekä rohkaistaan kehittäjiä ideoiden tallettamiseen Ideapankkiin sekä toisaalta estetään ideoiden ryöstökalastus. Kuva 10. Ideapankki. 5) IPR-markkinapaikka Info-portaalin viidentenä osiona on IPR-markkinapaikka, joka on jo kehitteillä CLEEN Oy:n toimesta ja siitä syystä rajattu tämän raportin ulkopuolelle. B. Verkostoitumistapahtumat CLEEN Oy:n hallinnoiman Info-portaalin lisäksi eri osapuolten keskinäistä tiedon vaihtoa voidaan tehostaa osaamisklustereiden koordinoimilla verkostoitumistapahtumilla. Tietoa tutkimusohjelmien valmistelusta sekä päivitettyä tietoa käynnissä olevista ohjelmista tulisi jakaa aktiivisesti eri paikkakunnilla järjestettävillä tilaisuuksilla, joihin voidaan kutsua tutkimusohjelmien edustajien lisäksi paikallisia yrityksiä sekä muita toimijoita. Tämän osuuden tulisi olla osaamisklustereiden vastuulla. Tällaisia tapahtumia voivat olla esimerkiksi roadshow-tapahtumat ja muut vastaavat tapahtumat, joiden toimivuutta käytännössä on arvioitu tarkemmin kappaleessa 7.

21 20 C. Yhteyshenkilöverkosto Eräs merkittävä keino CLEEN Oy:n ja osaamisklustereiden välisen keskinäisen tiedonvaihdon tehostamiseksi voisi olla CLEEN-OSKE -yhteyshenkilöverkoston rakentaminen. Verkoston perusajatuksena olisi tutustuttaa vuosittain yksi operatiivisella tasolla toimiva OS- KE-henkilö kultakin paikkakunnalta CLEEN Oy:n toimintaan ja tutkimusohjelmiin kerran vuodessa järjestettävänä perehdytyspäivässä. Kyseinen tilaisuus voitaisiin järjestää esimerkiksi osana vuosittaista strategiaseminaaria. Yhteyshenkilöverkoston tavoitteena olisi nimenomaan verkottaa operatiivisella tasolla toimivia henkilöitä (= CLEEN-lähettiläät ), johtotasolla kyseiset verkostot ovat jo olemassa ja edellä esitetty strateginen vuoropuhelu tulee edelleen kehittämään sitä. 5. Yhteistyömallin tavoitteet ja mittarit Tämän strategisen yhteistyömallin tavoitteena on parantaa energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymän sekä osaamisklustereiden välistä tiedonvaihtoa ja varmistaa osaamisklustereiden osaamisen ja verkostojen hyödyntäminen valmisteilla olevissa tutkimusohjelmissa ja sitä kautta tehostaa ja nopeuttaa innovaatioiden kaupallistumista. Tämä malli on hyödynnettävissä myös muiden strategisen huippuosaamisen keskittymien ja OSKE-maailan välillä. Tämän strategisen yhteistyömallin toimivuutta tulee arvioida määräajoin osana eri osapuolten strategista vuoropuhelua sekä kehittää mallia saatujen kokemusten perusteella. 6. Pienten ja keskisuurten yritysten rooli strategisessa yhteistyössä Tähän kappaleeseen on pyritty kokoamaan hankkeen aikana esille nousseita asioita pkyritysten roolista CLEEN Oy:n ja osaamisklustereiden strategisessa yhteistyössä. Mahdollisuudet Tässä hankkeessa pyrittiin edistämään pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua CLEEN Oy:n tutkimusohjelmien valmisteluun sekä toteutukseen. Aiheeseen liittyen järjestettiin useita eri tilaisuuksia sekä tapaamisia eri puolilla Suomea pk-yritysten aktivoimiseksi. Näissä tilaisuuksissa tärkeimpänä viestinä tutkimusohjelmien esittelyn lisäksi oli ohjelmien tarjoamat mahdollisuudet pk-yrityksille. Näitä mahdollisuuksia ovat: tutkimusohjelman kautta saatava uusi liiketoiminta sekä yhteistyöverkostot osallistujille maksuttomat käyttöoikeudet koko tutkimusohjelman tulosaineistoon CLEEN Oy:n osakkaat toimivat keihäänkärkinä ja yhteistyökumppaneina kansainvälisille markkinoille julkinen rahoitusosuus tutkimusohjelman kustannuksista.

22 21 Pääsy mukaan Pk-yritysten mahdollisuudet päästä mukaan SHOK-tutkimusohjelmiin vaativat ensinnäkin yritysten omaa aktiivisuutta sekä riittäviä resursseja ja panostusta. Lisäksi OSKEtoimijoilla on merkittävä rooli pk-yritysten sekä tutkimusohjelmien verkottajana. Tässä hankkeessa tunnistettiin pk-yrityksille kolme eri tapaa osallistua tutkimusohjelmiin. 1) Osallistuminen tutkimusohjelman valmisteluun ja sitä kautta edelleen varsinaiseen tutkimusohjelmaan omien resurssien ja panostusten mukaisesti. Tässä kohdassa SHOK-OSKE -yhteistyöllä on merkittävä rooli mahdollisuuksien luojana. 2) Pk-yritys voi myös osallistua käynnissä olevien ohjelmien pilotointeihin tuomalla niihin omaa erikoisosaamistaan. 3) Pk-yritys voi myös osallistua erillisellä rahoituksella toteutettuihin tutkimusohjelmiin läheisesti liittyviin pilotteihin. Haasteet Pienten ja keskisuurten yritysten kanssa käydyt keskustelut nostivat esiin myös muutamia yhteistyöhön sekä CLEEN Oy:n tutkimusohjelmiin liittyviä haasteita. Merkittävimpänä haasteena koettiin pienen yrityksen turvaton asema suurten toimijoiden rinnalla. Esimerkiksi oman idean tai osaamisen tuominen mukaan tutkimusohjelmaan koettiin riskialttiiksi, tähän liittyi nimenomaan pelko oman idean varastamisesta. Eräänä toiveena esitettiin esimerkiksi Tekesin toimiminen ns. idean takaajana (idea esitetään takaajalle, ennen sen tuomista muiden osapuolten tietoon), joka turvaisi pk-yritykselle tasavertaisen aseman suurempien toimijoiden rinnalla. Lisäksi pk-yritysten resurssit ovat rajalliset ja tämä voi rajoittaa niiden aktiivista osallistumista tutkimusohjelmin. Tässä OSKEtoimijoiden antama tuki ja ohjaus ovat tärkeässä roolissa helpottamassa pk-yrityksen selviytymistä esimerkiksi ohjelmaan liittyvässä byrokratiassa. 7. Käytännön toimenpiteet Tässä hankkeessa on pyritty hyödyntämään CLEEN Oy:n MMEA-tutkimusohjelman myötä hyviksi havaittuja tapoja luoda yhteistyötä CLEEN Oy:n tutkimusohjelmien sekä pkyrityskentän välille sekä testamaan mahdollisuuksien mukaan myös muita tapoja pkyritysten aktivointiin ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Keskeisimmät aktiiviseen jalkatyöhön perustuvat toimenpiteet tässä hankkeessa olivat: roadshow-tapahtumat messuosallistuminen seminaariesitykset webinaari paikalliset yritystapaamiset

23 22 Roadshow -tapahtumat Tämän hankkeen puitteissa järjestettiin kaikkiaan kolme roadshow-tyyppistä tapahtumaa, jotka pidettiin Vaasassa, Oulussa sekä Vantaalla, tilaisuuksien ohjelmat on esitetty liitteessä 4. Roadshow-tapahtumat perustuivat MMEA-tutkimusohjelman yhteydessä hyväksi havaittuun formaattiin, jossa tutkimusohjelmien esittäytymisen lisäksi pyrittiin järjestämään hankevalmisteluun tähtäävät aihekohtaiset workshopit. Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymän (CLEEN Oy) tutkimusohjelmien esittely- ja keskustelutilaisuus Vaasassa Hankkeen yhteydessä järjestettiin tilaisuus, jossa esiteltiin energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymän toimintaa ja tutkimusohjelmia Vaasan alueen yrityksille. Tilaisuuden tavoitteena oli aktivoida alueen yrityksiä mukaan tutkimusohjelmiin ja saada eri alojen yrityksiä ja muita toimijoita aktiiviseen ja poikkitieteelliseen yhteistyöhön ja näin luoda osaamisalat ylittäviä innovaatioita sekä synnyttää ja kaupallistaa huippuosaamiseen perustuvaa liiketoimintaa. Tilaisuus painottui energian tuotantoon ja jakeluun liittyviin aiheisiin, kuten lämpöpumput ja hybridiratkaisut, jäteveden lämmön talteenotto, lämmön varastointi sekä energiatehokkuus. Tilaisuudessa olivat paikallisten toimijoiden, Merinova Oy ja Vaasan Energiainstituutti, lisäksi esittäytymässä CLEEN Oy:n tutkimusohjelmista Hajautettu energiantuotanto (DESY) sekä Mittaus, monitorointi ympäristötehokkuuden arviointi (MMEA) sekä Nanoteknologia klusteriohjelma. Tilaisuuteen osallistui edustajia seuraavista yrityksistä ja julkisista organisaatioista: VAMK, Leinolat Group, Delektre Oy, egen Oy, KWH Pipe Suomi Oy, Oy Merinova Ab, Vaasan Energiainstituutti, VTT, Jyväskylä Innovation Oy, SOP-Metalli Oy, KETEK ja Green Net Finland. Tärkeimpänä tuloksena voidaan mainita DESY-ohjelman valmistelijoiden ja Vaasan alueen yritysten välisen yhteistyön syveneminen. Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymän (CLEEN Oy) tutkimusohjelmien esittely- ja keskustelutilaisuus Oulussa Hankkeen yhteydessä järjestettiin tilaisuus, jossa esiteltiin energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymän toimintaa ja tutkimusohjelmia Oulun alueen yrityksille sekä aktivoitiin yrityksiä mukaan näihin ohjelmiin. Lisäksi tavoitteena oli saada eri alojen yrityksiä ja muita toimijoita aktiiviseen ja poikkitieteelliseen yhteistyöhön ja näin luoda osaamisalat ylittäviä innovaatioita sekä synnyttää ja kaupallistaa uutta huippuosaamiseen perustuvaa liiketoimintaa. Tilaisuus painottui ympäristömittauksiin (MMEA-ohjelma) sekä älykkäisiin sähköverkkoihin (SGEM-ohjelma).

24 23 Tutkimusohjelmien esittäytymisen jälkeen tavoitteena oli saada aikaan kaksi pilotvalmistelua MMEA-tutkimusohjelmaan liittyen: 1. Julkinen vesidata ja siihen liittyvät liiketoimintamahdollisuudet, lähtökohtana esimerkiksi joet ja säännöstellyt vesialtaat sekä lumitilanne. 2. Malmin louhintaympäristön tilan seuranta ja arviointityökalun kehitys. Tilaisuuteen osallistuneiden yritysten kiinnostuksesta vain jälkimmäinen valmistelu eteni. Tilaisuuteen osallistuivat BusinessOulun, SYKE:n ja Green Net Finlandin lisäksi Agnico- Eagle Finland Oy, Global Innovation Network Oy, EHP-Tekniikka Oy, Gasek Oy, Oulun yliopisto, JP-analysis, Metso Automation Oy, Iin Micropolis Oy, Culmentor Oy, Oulun seudun AMK, Measurepolis Development Oy sekä Valopaa Oy. Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymän (CLEEN Oy) tutkimusohjelmien esittely- ja keskustelutilaisuus pääkaupunkiseudulla Tilaisuuden esiteltiin energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymän toimintaa ja tutkimusohjelmia pääkaupunkiseudun yrityksille sekä aktivoitiin yrityksiä mukaan näihin tutkimusohjelmiin. Lisäksi tavoitteena on saada eri alojen yrityksiä ja muita toimijoita aktiiviseen ja poikkitieteelliseen yhteistyöhön ja näin luoda osaamisalat ylittäviä innovaatioita sekä synnyttää ja kaupallistaa uutta huippuosaamiseen perustuvaa liiketoimintaa. Tilaisuus painottuu ympäristömittauksiin, turvallisuuteen sekä älykkäisiin sähköverkkoihin. Tilaisuuden aihekohtaisiksi hankevalmisteluiksi oli valittu: 1. Sähköverkkojen tilannekuva 2. Turvallinen asema Molemmat hankevalmistelut keräsivät useita kiinnostuneita yrityksiä mukaan työstämään hankeaihioita. Tilaisuuteen osallistuivat Green Net Finlandin, CLEEN Oy:n ja Vantaan Innovaatioinstituutin lisäksi Tekesin Turva-ohjelma, Miktech Oy, Tampereen teknillinen yliopisto, Fortum Sähkönsiirto Oy, AAVI Technologies Oy, Fidelix Oy, Galaxo Oy, Observis Oy sekä ES Enable Solutions Oy. Messut Hankkeen osana toteutettiin energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymän tutkimusohjelmien esittäytyminen CleantechExpo Puhdasta asiaa - ympäristöteknologian kansainvälisessä erikoistapahtumassa , Lahdessa. Tapahtumassa olivat mukana CLEEN Oy:n tutkimusohjelmista Hajautettu energiantuotanto (DESY), Älykkäät sähköverkot ja energiamarkkinat (SGEM), Energian tehokas käyttö

25 24 (EFEU), Mittaus, monitorointi ympäristötehokkuuden arviointi (MMEA) sekä Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCSP) -ohjelmat. Seminaarit Hankkeen myötä CLEEN Oy:n toimintaa ja tutkimusohjelmia sekä ohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia pk-yrityksille esiteltiin kahdessa eri seminaaritilaisuudessa: Energiavaikuttajat -seminaarissa Varkaudessa sekä Lahden alueen mekatroniikkaklusterin vuosiseminaarissa Webinaarit Hankkeen toimesta toteutettiin SBES-webinaaritilaisuus, jossa esiteltiin Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymän Kestävät bioenergiaratkaisut (SBES) -tutkimusohjelmaa ja sen valmistelua internetin välityksellä useille eri osaamisklustereille samanaikaisesti sekä tallenteena. Tilaisuudessa esiintyi CLEEN Oy:n teknologiajohtaja Jatta Jussila-Suokas. Webinaariin voi tutustua osoitteessa Saatujen hyvien kokemusten perusteella CLEEN Oy on ottamassa webinaarit aktiiviseen käyttöön tutkimusohjelmien tiedottamisessa. Paikalliset yritystapaamiset Alueellisesti osaamiskeskukset tunnistivat potentiaalisia kohdeyritykset ja näille järjestettiin erilliset esittelytilaisuudet CLEEN Oy:n tutkimusohjelmista. Yksittäisiä tilaisuuksia järjestettiin esimerkiksi Jyväskylässä, Kuopiossa, Lahdessa sekä Vantaalla. Esimerkiksi Lahdessa tunnistettiin Lahden alueen mekatroniikkaklusterin jäsenkunnasta useita yrityksiä, joilla oli edellytyksiä osallistua CLEEN Oy:n tutkimusohjelmien valmisteluun tai toteutukseen. Paikalle kutsutuista yrityksistä Jartek Oy sekä Raute Oyj olivat kiinnostuneita jatkamaan keskustelua. Yhteenvetoraportti aiheesta on esitetty liitteessä 5.

26 25 Yhteenveto Arvioitaessa edellä esitettyjä aktiiviseen jalkatyöhön perustuvia toimenpiteitä CLEEN Oy:n toiminnan ja tutkimusohjelmien esittelyyn sekä pk-yritysten aktivointiin mukaan ohjelmien valmisteluun sekä toteutukseen voidaan todeta, että tilaisuuden onnistuminen vaatii merkittävää ennakkovalmistelua sekä kontaktiverkostojen aktiivista käyttöä. Parhaat tulokset saavutettiin, kun tavoitteiksi asetetut hankeaihiot valmisteltiin hyvin ennakolta ja potentiaaliset yritykset ja muut tahot kutsuttiin tilaisuuksiin henkilökohtaisesti. Kokemuksen perusteella edellä esitettyjen tyyppisillä tilaisuuksilla tulee olla selkeä tavoite sekä konkreettisia hankeaihioita, jotka on työstetty ennakolta yhteistyössä tutkimusohjelman sekä paikallisten OSKE-toimijoiden kanssa. Parhaiten yritykset saadaan mukaan tutkimusohjelmiin, kun niille voidaan esittää konkreettisia ja hyvin valmisteltuja hankeaihioita sekä erityisesti niistä saavutettavia hyötyjä. Pelkkä sähköpostikutsu tuottaa harvoin toivottua tulosta! 8. Hanke- ja pilot-valmistelut Hankkeen aikana osallistuttiin useisiin eri ohjelma- ja hankevalmisteluihin. Tärkeimmät näistä liittyivät CLEEN Oy:n DESY- ja SBES-tutkimusohjelmiin. Tämän lisäksi toteutettiin useita pilottihankevalmisteluja liittyen esimerkiksi MMEA- ja SGEM-tutkimusohjelmiin. A. Hajautetut ja joustavat energiantuotantojärjestelmät (DESY) Hankkeen puitteissa osallistuttiin aktiivisesti VTT:n sekä yritysosapuolien kanssa DESYyritysryhmähankkeen valmisteluun. Tietoa valmistelun etenemisestä sekä sen tarjoamista mahdollisuuksista jaettiin aktiivisesti varsinkin Vaasan ja Jyväskylän alueille. B. Pienpolton hiukkaspäästöt (PiHi) Jyväskylän Ammattikorkeakoulun toteuttaman Pienpolton hiukkaspäästöt - hankevalmistelun tavoitteena oli pienpolton hiukkaspäästöjen vähentäminen yritysten liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta. PiHi-hankkeen valmisteluun osallistumisen tavoitteena oli luoda yhteys Jyväskylässä tapahtuneen PiHi-valmistelun sekä DESY-ohjelman välille. DESY-ohjelman valmistelun tilanteesta kerrottiin kolmessa eri tilaisuudessa Jyväskylässä. Lisäksi pyrittiin linkittämään pkyrityksiä mukaan molempiin hankevalmisteluihin. Konkreettisena tuloksena espoolainen puukemiaan erikoistunut Biodi Oy pääsi mukaan PiHi:n valmisteluun sekä kontakteihin valmistelussa mukana olleiden muiden puuenergia-alan yritysten kanssa.

27 26 C. Kestävät bioenergiaratkaisut (SBES) Hankkeen myötä SBES-ohjelman valmisteluun tuotiin pk-yrityssektorin ääni ja varmistettiin, että hankevalmistelusta saatavilla oleva tieto jaetaan aktiivisesti myös maakuntiin. SBES-ohjelman alkuvaiheessa toteutettiin tähän liittyvä webinaari. D. Sähköverkkojen tilannekuva -pilottihanke Hankkeen toteuttaman roadshow-tilaisuuden yhteydessä järjestettiin Vantaalla työpaja, jossa valmisteltiin Sähköverkkojen tilannekuvaan liittyvää pilottihanketta. Valmistelussa olivat mukana CLEEN Oy:n tutkimusohjelmista MMEA sekä SGEM. Lisäksi mukana olivat Fortum Sähkönsiirto Oy, Tampereen teknillinen yliopisto, Observis Oy, Miktech Oy sekä Green Net Finland. Hankkeen valmistelu jatkuu kesäkuussa järjestettävässä työpajassa Green Net Finlandin johdolla. E. Turvallinen asema -pilottihanke Yhteistyössä Vantaan Innovaatioinstituutin kanssa on työstetty ajatusta Turvallinen asema -konseptista, jota on tavoitteena pilotoida Kehäradan rakentamisen yhteydessä. Konseptia on tarkoitus kehittää niin, että se voitaisiin tarjota myös kansainvälisille markkinoille. Lähtökohtana hankkeessa on ihmisten kokema turvallisuus ja sitä kautta yhdistää poikkitieteellisesti jokapaikan tietotekniikkaa ja nanoteknologioita sekä älykästä kaupunkiympäristöä. Keskeisiä asioita ovat esimerkiksi aktiivinen valaistus, melun hallinta sekä nanopinnoitteet. Hanketta on viety eteenpäin useissa tapaamissa sekä järjestetyssä roadshowtilaisuudessa. Pk-yrityksistä kiinnostuksensa pilotointiin ovat esittäneet muun muassa Fidelix Oy, Observis Oy, Galaxo Oy, ES Enable Solutions Oy sekä AAVI Technologies Oy. Myös CLEEN Oy:n MMEA-tutkimusohjelma sekä Tekesin Turva-ohjelma ovat valmistelussa aktiivisesti mukana. Hankkeen valmistelu etenee Vantaan Innovaatioinstituutin johdolla ja Green Net Finland avustaa hankkeen valmistelussa. F. Mining-pilottihanke Yhteistyössä Tekesin Green Mining -ohjelman kanssa on lähdetty toteuttamaan pilottihanketta, jossa on tavoitteena kehittää ja testata malmin louhintaympäristön tilan seurantaan ja arviointiin liittyviä työkaluja. Hanke on lähtenyt liikkeelle Oulussa järjestetyn roadshow-tilaisuuden puitteissa ja useat kaivosalan toimijat ovat olleet kiinnostuneita hankkeesta. Jo mukana olevien yritysten lisäksi hankkeeseen on tunnistettu useita laserkeilaukseen sekä data-mallien käsittelyyn erikoistuneita yrityksiä. Toistaiseksi kiinnostuksensa hankevalmisteluun ovat ilmoittaneet Agnico-Eagle Finland Oy, Metso Automation Oy sekä Environics Oy.

28 27 Hankkeen valmistelu etenee yritysvetoisesti Green Net Finlandin tukemana. G. Tulva-pilottihanke Yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa on kehitetty hankeideaa, jossa keskitytään 3D-mallien ja eri tietoaineistojen hyödyntämiseen tulvaherkkien alueiden tunnistamisessa ja niihin varautumisessa. Tavoitteena on mahdollisesti kuluttajille tai yrityksille tarjottava palvelu. Pilottihankkeen tiimoilta järjestettiin Oulussa tilaisuus, jossa SYKE:n edustaja oli kertomassa aiheesta. Valitettavasti tilaisuudessa ei herännyt riittävää kiinnostusta hankkeen jatkotyöstölle. H. Satama-pilottihanke MMEA-tutkimusohjelmaan liittyvien pilotointikohteiden löytäminen satamaympäristöstä. Hankkeen keskeisenä sisältönä on satama-alueiden monitorointi, turvallisuus sekä valvonta. Mahdolliseksi toteutusalueeksi tunnistettiin Vuosaaren satama ja alustavat keskustelut aiheesta on aloitettu. Mahdollisia pilotteja ovat esimerkiksi ToMoVaKeympäristön hyödyntäminen, melumittaukset sekä ympäristöseurannat. I. ToMoVaKe-yhteistyö Tämän hankkeen yhteydessä tunnistettiin myös yhteistyömahdollisuuksia MMEAtutkimusohjelman sekä Miktech Oy:n ToMoVaKe-projektin välillä. Näissä keskusteluissa ovat olleet mukana Green Net Finlandin lisäksi Environics Oy, LUT Savo, ELY Savo ja Miktech Oy. J. Melunhallintaosaamisen verkottuminen Tämän hankkeen yhteydessä on tunnistettu mahdollisuus hyödyntää Kuopion alueen meluosaamista Marja-Vantaan alueen suunnittelussa ja rakentamisessa. Asia etenee Vantaan Innovaatioinstituutin ja Kuopio Innovation Oy:n yhteistyössä. 9. Poikkitieteellisyys Tähän hankkeeseen on pyritty löytämään mukana olleiden osaamisklustereiden poikkitieteellisyyden lisäksi uusia ajatuksia myös muista lähteistä. RAMI Hankkeeseen liittyen tutustuttiin Uusiutuva metsäteollisuus -osaamisklusterin Metsäteollisuuden radikaalit asiakas- ja markkinalähtöiset innovaatiot -tilaisuuteen. Tavoitteena toiminnan benchmarkkaus sekä verkostoituminen.

29 28 SOME Sosiaalisen median työkalujen rooli tulee yhä korostumaan tiedon jakamisessa hajautetussa innovaatioympäristössä. Sosiaalisen median mahdollisuudet tulee jatkossa myös huomioida CLEEN Oy:n tutkimusohjelmien valmistelussa ja toteutuksessa. Tähän liittyen hankkeen puitteissa osallistuttiin sosiaalista mediaa käsitteleviin tilaisuuksiin sekä verkostoihin. World Vision Finland Kuopio Innovation Oy:n käynnistämän Human Security Grid -hankkeen järjestämän tilaisuuden pohjalta nousi esiin ajatus, jossa CLEEN Oy:n tutkimusohjelmien tuloksia voitaisiin pilotoida maailmanlaajuisesti yhteistyössä World Vision Finlandin kanssa. Yhteistyöhön liittyviä ajatuksia on linjattu seuraavasti: IMMU lähtökohtana kannattava liiketoiminta tavoitteena Base of Pyramid -markkinat pilotointiympäristönä World Vision -verkosto tuotteena KISS-innovaatiot Lahden kaupunkimetsien hiilitase -selvityksen laatinut Riihimäkeläinen Simosol Oy pääsi mukaan SBES-ohjelman valmisteluun. 10. Yrityskontaktit Hankkeen myötä on tunnistettu useita kymmeniä yrityksiä ja muita toimijoita, joilla on katsottu olevan potentiaalia toimia mukana CLEEN Oy:n tutkimusohjelmissa osallistujana tai palveluntuottajana. Yritysten edustajia on aktiivisen jalkatyön myötä tavattu useissa tilaisuuksissa eri puolilla Suomea. Tarkempi listaus tunnistetuista kohdeyrityksistä on esitetty liitteessä 6. Seuraavaksi on poimittu muutamia yrityskontakteja sekä kerrottu hankkeen vaikuttavuudesta niiden toimintaan. Case: Simosol Oy, Riihimäki IMMU-hankkeen esittelytilaisuudessa Lahdessa sovittiin tapaaminen, jonka perusteella yritys osallistui SBES-ohjelman valmisteluun. Case: JPeco Oy, Jyväskylä Energiateknologian osaamisklusterin aloitteesta Jyväskyläläinen JPeco Oy ohjattiin tapaamaan CLEEN Oy:n CCSP-tutkimusohjelman ohjelmapäällikköä ja tätä kautta yritys

30 29 pääsi mukaan tutkimusohjelmaan. Lisäksi yritykselle löytyi hankkeen myötä kontakti Tekesin Turva-ohjelmaan. Case: Biodi Oy, Espoo Espoolainen yritys, Biodi Oy, pääsi hankkeen myötä mukaan PiHi-hankkeen valmisteluun Jyväskylään. Case: Galaxo Oy, Oulu Oululainen Galaxo Oy sai hankkeen myötä useita kontakteja mahdollisiin yhteistyökumppaneihin sekä kahteen eri hankevalmisteluun. Case: APL Systems Oy, Kuopio Kuopiolainen APL Systems Oy sai hankkeen myötä kontaktihenkilön Outotec Oyj:hin (prosessilaitteiden pinnanmittaus) sekä kontaktin Vantaan Innovaatioinstituuttiin (Marja- Vantaan alueen melunhallinta). Case: Environics Oy, Mikkeli Environics Oy pääsi mukaan yhteistyöhön Metso Automation Oy:n kanssa ja osallistui Mining-pilottihankkeen valmisteluun kaivosteollisuuden riskinhallintatyökalujen kehittämiseksi. Case: Observis Oy, Mikkeli Observis Oy pääsi hankkeen myötä mukaan valmisteilla oleviin Turvallinen asema sekä Sähköverkkojen tilannekuva -pilottihankkeisiin. Lisäksi Observis Oy löysi Fidelix Oy:stä sekä Galaxo Oy:stä mahdolliset yhteistyökumppanit. Case: Fidelix Oy, Vantaa Fidelix Oy pääsi hankkeen myötä mukaan valmisteilla olevaan Turvallinen asema - pilottihankkeeseen sekä löysi Observis Oy:stä sekä Galaxo Oy:stä mahdolliset yhteistyökumppanit.

31 Yhteenveto ja johtopäätökset Tämän hankkeen tavoitteena oli luoda ja pilotoida strateginen yhteistyömalli energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymän (CLEEN Oy) sekä neljän eri osaamisklusterin välille. Yhteistyömallin kehittäminen pohjautui Green Net Finland ry:n ja CLEEN Oy:n menestykselliseen yhteistyöhön CLEEN Oy:n MMEA-tutkimusohjelmassa. Hankkeessa olivat mukana: CLEEN Oy, Ympäristöteknologian osaamisklusteri, Nanoteknologian osaamisklusteri, Jokapaikan tietotekniikka -osaamisklusteri sekä Energiateknologian osaamisklusteri. Hankkeen johtoryhmätyöskentelyyn osallistui lisäksi Uudistuva metsäteollisuus -osaamisklusteri. Tässä hankkeessa kehitetyn strategisen yhteistyömallin keskeisiksi elementeiksi poimittiin aktiivinen tiedonvaihto sekä innovaatioiden tehokkaampi ja nopeampi kaupallistaminen. Keskeisen osan kehitetystä strategisesta yhteistyömallista muodostaa toimintaprosessi, jonka tavoitteena on keskinäisen vuoropuhelun tehostaminen. Tämä toimintaprosessi on jaettu kahteen pääkohtaan, jotka ovat strateginen vuoropuhelu sekä operatiivinen vuoropuhelu. Strateginen vuoropuhelu Strateginen tiekartta Operatiivinen vuoropuhelu Info-portaali Verkostoitumistapahtumat CLEEN-lähettiläät Strategisen vuoropuhelun toteutukseen voidaan käyttää esimerkiksi vuosittain järjestettävää seminaaritilaisuutta, jossa osaamisklusterit, CLEEN Oy sekä CLEEN Oy:n taustalla olevat omistajatahot voivat jakaa ajatuksiaan. Strategisen vuoropuhelun tuloksena tulisi muodostua lyhyt vuosittain päivitettävä strateginen tiekartta pohjaksi SHOK-OSKE - yhteistyölle. Operatiivisella vuoropuhelulla taas pyritään helpottamaan tutkimusohjelmien sekä OSKEmaailman käytännöntason tiedonvaihtoa sekä verkottumista. Operatiiviseen vuoropuhelun toteuttamiseksi tässä strategisessa yhteistyömallissa esitetään CLEEN Oy:n hallinnoimaa info-portaalia, osaamisklustereiden koordinoimia verkostoitumistapahtumia sekä yhteyshenkilöverkoston (= CLEEN-lähettiläät ) luomista. Tässä hankkeessa on pyritty hyödyntämään CLEEN Oy:n MMEA-tutkimusohjelman myötä hyviksi havaittuja tapoja luoda yhteistyötä CLEEN Oy:n tutkimusohjelmien sekä pkyrityskentän välille, lisäksi hankkeessa testattiin myös muita tapoja pk-yritysten aktivointiin ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Keskeisimmät aktiiviseen jalkatyöhön perustuvat toimenpiteet tässä hankkeessa olivat: roadshow-tapahtumat, messuosallis-

32 31 tuminen, seminaariesitykset, webinaari sekä paikalliset yritystapaamiset. Hankkeen myötä kertyneen kokemuksen perusteella edellä esitettyjen tyyppisillä tilaisuuksilla tulee olla onnistuakseen selkeä tavoite sekä konkreettisia hankeaihioita, jotka on työstetty ennakolta yhteistyössä tutkimusohjelman sekä paikallisten OSKE-toimijoiden kanssa. Hankkeen aikana osallistuttiin useisiin eri ohjelma- ja hankevalmisteluihin. Tärkeimmät näistä liittyivät CLEEN Oy:n DESY- ja SBES-tutkimusohjelmiin. Tämän lisäksi toteutettiin useita pilottihankevalmisteluja liittyen esimerkiksi MMEA- ja SGEM-tutkimusohjelmiin. Hankkeen myötä on tunnistettu useita kymmeniä yrityksiä ja muita tahoja, joilla on katsottu olevan potentiaalia toimia mukana CLEEN Oy:n tutkimusohjelmissa osallistujana tai palveluntuottajana. Yritysten edustajia on aktiivisen jalkatyön myötä tavattu useissa tilaisuuksissa eri puolilla Suomea. 12. Jatkotoimenpiteet Hankkeen edetessä havaittiin selkeä tarve kehittää CLEEN Oy:n tutkimusohjelmiin liittyvä toimintamalli, jonka tavoitteena on löytää ohjelmista potentiaalisia ideoita kaupallistettavaksi sekä mahdollisia ongelmia muiden tahojen ratkaistavaksi. Tätä toimintamallia kehitetään edelleen CLEEN Oy:n sekä Energia- ja Ympäristöklustereiden toimesta. Lisäksi hankkeen tulosten perusteella esitetään SHOK-OSKE -yhteistyön lisäämistä seuraavan OSKE-kauden suunnittelun yhteydessä. Liiteluettelo Liite 1. Hankkeen johtoryhmän kokousten pöytäkirjat Liite 2. Sähköinen päiväkirja (Yammer) Liite 3. CLEEN Oy:n tutkimusohjelmat Liite 4. Roadshow-tilaisuuksen ohjelmat Liite 5. Yhteenvetoraportti: Lahden mekatroniikkaklusteri Liite 6. Yrityslista

33 32