Minkälainen hammasharja lapselle? ja kouluterveys. Koululääkäri ja lihava oppilas Pysy liikkeessä. 3 l 2012

Transkriptio

1 Neuvola Koululääkäri ja lihava oppilas Pysy liikkeessä 3 l 2012 ja kouluterveys Minkälainen hammasharja lapselle? Terveyden edistämisen ja ehkäisevän lastensuojelun ammattilehti

2 VARATTU

3 Neuvola ja kouluterveys Neuvola ja kouluterveys on lastenhoidon erikoisjulkaisu ammattihenkilöstölle Päätoimittaja Matti Rimpelä Toimituspäällikkö Seija Sihvola Kannen kuva Seija Sihvola Ulkoasu Painoyhtymä Oy Tämän numeron avustajat Paula Häkkänen Anne Kivimäki Marika Köngäs Simo Moisio Eija Salmela Hannu Hausen Riittakerttu Kaltiala-Heino Kristiina Tervonen Virpi Taipale Toimituksen osoite Pohjantie 3, 4 krs Espoo Toimituksen sähköpostiosoite: info@lapsi2000.fi Osoitteenmuutokset info@lapsi2000.fi Julkaisija Lapsi 2000 ry Kustantaja Painoyhtymä Oy Yhteistyökumppanit Lasten terveysfoorumi, Varhaisen vuorovaikutuksen kehittämiskeskus Alma, tyomuodot/alma Ilmoitusmyynti Ilpo Pitkänen Oy puh , christina.virtanen@pitkanen.inet.fi Tilaajapalvelu lehtitilaukset@painoyhtyma.fi puh Tilaushinta 26 euroa 4 numeroa vuodessa Painopaikka Painoyhtymä Oy, Porvoo ISSN Neuvola ja kouluterveyslehti 12. vuosikerta. Valtakunnallinen Neuvola ja kouluterveyslehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa Lapsi 2000 ry on vuonna 1999 perustettu lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijajärjestö, joka toimii tiedonja tuenantajana lapsiperheille ja alan ammattilaisille. Järjestö toimii myös vaikuttajajärjestönä ajamalla lasten ja nuorten hyvän elämän edistämistä niin paikallisella kuin valtakunnankin tasolla. Asiantuntijajäseninä on lääkäreitä, hammaslääkäreitä, terveydenhoitajia, kätilöitä, psykologeja, ravitsemusterapeutteja, sosiaalialan ja liikunnan ammattilaisia, tutkijoita jne. Sisältö: 5 Pääkirjoitus 7 Allergia asiaa 8 Lasten ja nuorten liikalihavuus, Paula Häkkänen 10 Marjat, superruoka 12 Henkistä hyvää, Seija Sihvola 14 Hammasharjan ja -tahnan valinta lapselle 16 Hampaat, Hannu Hausen 18 Ekaluokkalainen 20 Vanhemmuuden vala 24 Krisse 25 Kirjoja 26 Terveystiedosta tositoimiin 27 Inka tinka tiitiäinen 28 Turvaa kiusatuille s.10 s. 8 s.27 Neuvola ja kouluterveys 3

4 Ranneke pahoinvoinnin hoitoon aikuisille ja lapsille Laskettu aika lokakuussa. Ei lääkeaineita, ei haittavaikutuksia Tutkitusti tehokas Akupainantaranneke Pestävä materiaali PARANNAMME ELÄMÄNLAATUA Käyttövalmiit Arla Little Baby organic -äidinmaidonkorvike ja -vieroitusvalmiste ovat tuoteryhmänsä ensimmäiset ja toistaiseksi ainokaiset luomuvalmisteet Suomessa. Nämä lokakuussa kauppoihin saapuvat tulokkaat tarjoavat odotetun vaihtoehdon luomutuotteita arvostaville lapsiperheille. dicodral Neste Valmis glukoosi-elektrolyyttijuoma nestetasapainon tukemiseen Uutuus! ESPGHAN:n suositusten mukainen koostumus Helppo ja heti valmis Maistuu perheen pienimmillekin Sisältää sinkkiä Pakkauksessa 3 x 2 dl Tärkeää: Rintamaito on imeväiselle parasta, luonnollista ravintoa. Tuotteita voi käyttää neuvolan tai lääkärin antamien ohjeiden mukaisesti rintamaidon lisäksi tai ainoana ravintona silloin, kun imetys ei ole mahdollista. PARANNAMME ELÄMÄNLAATUA

5 PÄÄKIRJOITUS Liikkuminen hyvinvointiosaamisen oppiaineena Matti Rimpelä Muutama vuosi sitten olin mukana työryhmässä, joka valmisteli uutta asetusta neuvolatyöstä ja kouluterveydenhuollosta. Terveystarkastusten sisältöä määriteltäessä esitin, että fyysisen kunnon arviointi otettaisiin mukaan jokaisen lapsen terveystarkastuksiin ainakin kouluterveydenhuollossa. Aluksi tätä esitystä vierastettiin. Kysyttiin, miten kuntoa olisi arvioitava, eihän se kuulu terveydenhoitajan tehtäviin. Lopulta kuitenkin maininta fyysisestä kunnosta saatiin mukaan asetuksen perusteluihin. Keskustelu fyysisen kunnon arvioimisesta terveystarkastuksissa kertoo osaltaan toiminnan jakautumisesta lukuisiin siiloihin, joiden rajat ovat selkeät. Liikunta ja liikkuminen kuuluvat oman siilonsa tehtäviin, joihin terveyssiilon asiantuntijoiden ei tule puuttua. Miltä tämä kenttä näyttäisi, jos unohtaisimme siilot ja niiden rajat? Olen yrittänyt kehitellä laajempaa kehystä ja sijoittaa erilaisia teemoja myös liikkumista ja liikuntaa siihen. Lähtökohtana on ekologinen tulkinta lasten kasvusta ja kehityksestä. Lapset varttuvat kehitysyhteisöissä, joissa he ovat jäseniä ja osallisia. Tärkein tietenkin on perhe laajasti ymmärrettynä. Seuraavaksi tulevat asuinalue, päiväkoti, harrastukset, koulu, media ja katu. Toisena perustana on hyvinvointioppiminen. Hyvinvointi ja valitettavasti myös pahoinvointi - opitaan samalla tavalla kuin kielet ja laskeminen. Hyvinvointi opitaan yli koko elämänkulun aina vanhuuteen saakka. Tämän oppimisen tuloksena rakentuu jokaisen yksittäisen ihmisen hyvinvointiosaaminen. Hyvinvointia ja pahoinvointia opitaan kehitysyhteisöissä. Ratkaisevassa asemassa ovat kaikkien niiden kehitysyhteisöjen aikuiset, joissa lapset ovat osallisina. Yksittäisen ihmisen oppimisen ohella myös yhteisöt kuten perheet, koulut ja kunnat oppivat hyvinvointia ja pahoinvointia. Voidaan siis puhua myös organisaatioiden hyvinvointioppimisesta ja osaamisesta. Mitä on se hyvinvointiosaaminen, jota jokainen väistämättä joutuu oppimaan ja opiskelemaan? Seuraavassa ehdotukseni hyvinvointioppimisen oppiaineiksi : 1. Puhuminen/vuorovaikutus/sosiaaliset kompetenssit 2. Arjen rytmit/ajankäyttö: kuormitus vs. lepo, yms. 3. Liikkuminen 4. Ruokailu 5. Itsehoito 6. Oppimaan oppiminen 7. Elimistön ja mielen viestit/tulkinta 8. Oman/ympäristön hyvinvoinnin/pahoinvoinnin arviointi/tulkinta Hyvinvoinnin oppiaineiden pikainen tarkastelu osoittaa, että oppimisen kriittinen vaihe on varhaislapsuudessa. Vaikka hyvinvointioppiminen jatkuu yli koko elämänkulun, perusta rakennetaan ensimmäisten ikävuosien aikana. Tähän kehikkoon asettaisin liikkumisen hyvinvointioppimisen oppiaineen. Jokainen lapsi oppii liikkumista ensimmäisistä elinkuukausistaan alkaen. Lapset on rakennettu niin viisaasti, että jokaisella on voimakas liikkumisen tarve, jopa himo. Tämän voi jokainen todentaa katselemalla esimerkiksi yksivuotiaan kiipeämistä tuolille. Tai yrittämällä ajaa autolla pysähtymättä Helsingistä Ouluun, kun takapenkillä on kolme alle kouluikäistä lasta. Ratkaisevaa lapsen kehitykselle on, miten hyvin vanhemmat ja muut aikuiset tukevat ja mahdollistavat lapsen liikkumisen tarpeen toteutumisen. Kun lasten kanssa peuhataan ja liikutaan monipuolisesti varhaislapsuudesta alkaen, he oppivat tasapainoa, koordinaatiota ja muita liikkumisen perusteita. Myös lapsen lihakset vahvistuvat tasapainoisesti. Liikuntaosaamisessa on valtavia eroja jo 4-5 vuoden iässä. Osa lapsista on jänteviä. He selviytyvät hyvin epätasaisilla pinnoilla, kiipeilevät turvallisesti ja leikkivät monipuolisesti pallojen kanssa. Toiset taas ovat jo oppineet varomaan liikkumista. Erot huomataan helposti ja yksinkertaisesti, kun ottaa lapsen syliin ja hieman tasapainoilee hänen kanssaan. Fyysinen kunto on liikuntaoppimisen tulosta. Jos lapsen liikkumistarve on varhaislapsuudesta ymmärretty, hänen liikunnan tarpeensa ja jopa himonsa säilyy vahvana keskilapsuuteen ja nuoruuteen. Liikkuminen säilyy luontevana Neuvola ja kouluterveys 5

6 osana arkea usein hyvinkin vaihtelevissa muodoissa. Liikuntaa ja fyysistä kuntoa ei saisi eristää omaan siiloonsa. Kun ne nähdään hyvinvointiosaamisen ja -oppimisen oppiaineena ja oppimistuloksena, säilyy päämäärä koko ajan mielessä. Liikunnan tehtävänä on tuottaa hyvinvointia. Fyysinen kunto on välinen, ei tavoite sinänsä. Kun muistetaan lapsen sisään rakennettu liikunnan tarve, muuttuu yhteinen tehtävämme toisenlaiseksi kuin tavallisesti ajatellaan. Haasteena ei ensisijaisesti olekaan lapsen liikunnan lisääminen, vaan liikunnan tarpeen säilyttäminen ja sen monipuolisen toteutumisen mahdollistaminen. Avainasemassa ovat vanhemmat ja muut varhaislapsuuden tärkeät aikuiset: Auttavatko he lasta oppimaan liikkumista hyvinvointioppimisen kokonaisuudessa? Vähimmäisvaatimuksena voisi olla, että vanhemmat ja muut aikuiset eivät estä lapsen liikuntaoppimista. Parhaimmillaan lapsen liikuntaoppimista tuetaan ensimmäisistä elinkuukausista alkaen. Tuetaan hänen harjoitteluaan niin, että toistuvien epäonnistumisten jälkeen on mahdollista kokea onnistumisen riemu vaikkapa tuolille kiipeämisessä. Opetetaan erilaisia liikunnallisia taitoja ja mahdollistetaan niiden jatkuva testaaminen ikään ja kehitysvaiheeseen sopivilla haasteilla. Palaan takaisin alkuun. Kun liikunta ja liikkuminen asetetaan hyvinvointiosaamisen ja oppimisen kehykseen, saadaan toiminnalle selkeä kehys: Oppiminen, osaaminen, opettaminen ja oppimistulosten arviointi. Kun arvioidaan oppimistuloksia, fyysinen kunto on tärkeä, mutta ei yksinään riitä. Olisi tärkeää määritellä kullekin ikävaiheelle laajasti ymmärretyn liikuntaosaamisen tavoitetasot ensimmäisistä elinkuukausista nuoruuteen saakka. Olemme keskustelleet paljon koululiikunnasta. Sen varaan ei kuitenkaan saisi lasten liikuntaoppimista rakentaa. Jos varhaislapsuuden liikuntaopettaminen on laiminlyöty ja lapsen liikuntahimo sammutettu, koululiikunnan mahdollisuudet menestyä jäävät pieniksi. Siksi siirtäisin toiminnan painopisteen ensimmäisiin elinvuosiin. Vanhemmat, muut läheiset aikuiset, neuvola ja varhaiskasvatus ovat avainasemassa. Neuvoloiden hyvinvointiarvioinnissa tulisi selvittää myös lapsen liikuntaosaaminen suhteessa kehitysvaiheeseen. Liikuntaopetuksen tulisi kuulua varhaiskasvatuksen perustehtäviin erityisesti silloin, lapsi ei kotonaan saa riittävää tukea. Tällöin ei riitä toiminta pelkästään lapsen kanssa, vaan samalla tulisi tukea vanhempien osaamista liikuntaopettajina. Uusi DiaSpect Hemoglobin T -hemoglobiinimittari ammattikäyttöön määrittää veren hemoglobiini- ja hematokriittiarvot helppokäyttöinen ja luotettava tulos parissa sekunnissa mittaus perustuu spektrofotometriaan näytemäärä: 10 ul mittausalue: g/l mittaustuloksen yksikön voi valita: g/dl, g/l tai mmol/l Tutustu DiaSpect Hemoglobin T -mittariin ja muihin tuotteisiimme sivuillamme

7 Vanhempien kerrottava vakavasta allergiasta koululle ja päiväkotiin - Varmista, että päiväkodin tai koulun henkilökunta tietää lapsesi vakavasta allergiasta. Vie adrenaliini-injektori koululle ja opasta lapsesi hoitajat sen käyttöön, Allergia- ja astmaliitto kehottaa. Syksyllä on aika kerrata anafylaksian vaatima ensiapu niin kouluissa kuin päiväkodeissa. Terveydenhoitaja opastaa tarvittaessa henkilökuntaa ensiapuna käytettävän adrenaliini-injektorin käyttöön. Samalla tarkistetaan, että lapsen henkilökohtaisen injektorin päivämäärä ei ole vanhentunut. Vanhentunut injektori on hyvä harjoitusväline. Sillä voidaan kokeilla pistoksen antamista vaikkapa pois heitettävään appelsiiniin, allergianeuvoja Anne Vuorenmaa Allergia- ja astmaliitosta vinkkaa. Anna lapsesi kuva ja siihen liitetty hoito-ohje opettajainhuoneen seinälle. Näin koko henkilökunta tietää riskistä ja osaa tulkita oireet ajoissa. Pistämistä ei pidä pelätä Adrenaliini-injektorin käyttö on helppoa. Sitäkään ei tarvitse pelätä, että lääkitys olisi tarpeeton. Tarpeettomasti annetun lääkkeen haittavaikutuksena voi tulla ohimenevää sydämentykytystä tai vapinaa, jotka eivät ole vaarallisia. Jos pistoksen tarve edes käy mielessäsi, silloin sitä luultavasti tarvitaan jo nopeasti, Anne Vuorenmaa Allergia- ja astmaliitosta painottaa. Lapselle omat ohjeet Allergia- ja astmaliitto muistuttaa, että myös lapsen tulee tietää allergiastaan. Lapselle on hyvä selittää, miksi hän ei saa maistaa vieruskaverin lautaselta tai miksi kaverin taskusta löytynyttä karkkia ei saa syödä ilman hoitajan lupaa. Lapsen kanssa kerrataan myös oireet, joiden ilmaantuessa on heti pyydettävä apua. Anafylaksian oireet Nopeasti etenevät oireet ennakoivat voimakasta reaktiota. Oireet ovat moninaiset ja vaihtelevat, mm. kurkun kutina päälaen tai korvantaustojen kutina ihon lehahtelu hengityksen vinkuminen vatsakipu Adrenaliini-injektorin käyttöohje 1) Irrota adrenaliini-injektorin suojatulppa. 2) Pidä injektori voimakkaassa otteessa nyrkissä ja paina sen kärki potilaan reisilihakseen. Pito-otteen on oltava voimakas, koska neulan isku voi heilauttaa injektorin pois reisilihaksen päältä. Pisto voidaan tehdä tarvittaessa housujen läpi. 3) Pidä injektori paikallaan kymmenen sekunnin ajan. 4) Poista injektori ja hiero ihoa lääkkeen imeytymisen tehostamiseksi. 5) Soita hätänumeroon. Potilas on saatava terveydenhuoltoon ensiavun jälkeen. Allergia- ja Astmaliiton allergianeuvonta P Ma, ti, ke klo 9-13, to klo Hinta 0,86 e/min + pvm. Neuvola ja kouluterveys 7

8 Onko koululääkärin ja lihavan oppilaan kohtaamisessa toivoa? Kuten yleisesti tiedetään on lasten ja nuorten lihavuus lisääntyvä ja hälyttävä ongelma niin Suomessa kuin muuallakin. Muun muassa vähenneestä arkiliikunnasta, tietokonepelien houkuttelevuudesta, välipalakulttuurista, karkeista, sokeroitujen juomien runsaasta juomisesta sekä ulkoleikkien vähenemisestä uskomme lihavuustrendin aiheutuvan. Koululääkäri tapaa päivittäin ylipainoisia tai lihavia oppilaita toimii hän sitten ala-asteella, yläasteella tai opiskeluterveydenhuollossa. Näissä kohtaamisissa voi valita joko toivottomuuden tai toivon tien. Lihavuustrendin muuttaminen ei ole yksin terveydenhuoltosektorin tehtävä. Eikä siihen pystytäkään ilman muun muassa kunnallisten päätöstentekijöiden, elintarviketeollisuuden ja kaupunkisuunnittelun toimia. Joko lääkäri päättää, ettei yksittäisenä toimijana voi mitään tälle ongelmalle tai sitten pyrkii tekemään oman osuutensa uskomalla oppilaaseen ja omiin kykyihin ja siten luomalla vastaanotolle toiveikkaan ja muutoksen mahdollistavan ilmapiirin. Ylipaino ja lihavuus ovat monelle arka asia, eikä se siten ole yksiselitteinen hoidettava sairaus tai oire kuten astma tai vatsakipu. Tämä ei silti anna oikeutta jättää asia sikseen ja olla kysymättä haluaisiko nuori keskustella painostaan. Ylipainosta tulisi keskustella neutraalisti ja asiallisesti, oppilasta ja perhettä kunnioittaen. Ala-asteikäisen lapsen ylipainosta on harvoin tarpeellista keskustella lapsen itsensä kanssa. Vanhemmat ovat avainasemassa lapsen tottumusten muokkaajina. Toki liikunnan riemusta, sopivasta karkki- 8 Neuvola ja kouluterveys

9 pussin koosta tai kylläisyyden asteen tunnistamisesta voidaan keskustella myös ilman vanhempia. Lihava nuori saattaa vähätellä ylipaino-ongelmaansa ja sanoa, ettei koe vaikeaa ylipainoaankaan millään tavalla häiritseväksi tai toimintaa rajoittavaksi. Harvoin nuori kuitenkaan täysin näin ajattelee. Itsensä suojaaminen häpeän ja toivottomuuden tunteilta on luonnollista. Perinteisesti saatetaan ajatella terveysneuvonnan kuuluvan vain terveydenhoitajien osaamisalueeseen. Ja onneksi he sen hyvin taitavatkin. Ei koululääkäri voi kuitenkaan tiimityötä terveydenhoitajan kanssa tehdessään sysätä ongelmaa yksin terveydenhoitajan tai ravitsemusterapeutin kontolle ottamatta itse kantaa kokonaisuuteen. Lääkäri tutkii lapsen sekä fyysiseltä että psyykkiseltä kannalta ja tekee lääketieteellisen riskinarvion kaikkien kerättyjen tietojen pohjalta kuten muussakin työssään. Tämän jälkeen yhteistyössä laaditaan hoitosuunnitelma, jossa oleellisena osana ovat perheen itse määrittämät konkreettiset tavoitteet. Työntekijöitä tässä vaiheessa voi olla useampiakin, mutta kokonaisuus ja kunkin tehtävät on ensin hahmotettu. Työ on mitä suurimmassa määrin yhteistyötä perheen, kouluterveydenhoitajan, lääkärin, ravitsemusterapeutin ja mahdollisesti koulupsykologin tai fysioterapeutin kanssa. Hoitosuunnitelman tekoa helpottaa oleellisesti, jos yksikössä on yhdessä sovitut käytänteet ja selkeää materiaalia käytettävissä. Samoin laajempi hoidonporrastus pitää olla kaikkien, myös asiakkaan tiedossa. Kesäkuussa 2012 julkaistu päivitetty lasten lihavuuden käypä hoito -suositus antaa tähän hyvän pohjan. Lisäksi Sydänliiton neuvolan ja kouluterveydenhuollon tarpeisiin kehitetty Neuvokas perhe -materiaali tuo koko perheen terveystottumukset myönteisellä tavalla seurannan kohteeksi. Terveystottumusten seurantakorttia kaikilla lapsilla käytettäessä on entistä luontevampaa keskustella perheen kanssa tarvittaessa myös ylipainosta, lapsen riskistä lihoa ja lihomiseen vaikuttavista tekijöistä. Toivottavasti tällä keinoin pystytään siirtymään lihavuuden hoidosta enemmän lihavuuden ennaltaehkäisyyn. Ylipainon ennaltaehkäisyssä tai hoidossa ei pidä unohtua pelkän ravitsemuksen ja liikunnan saralle. Jopa tärkeämpiäkin ovat psykologiset ja sosiaaliset tekijät. Lapsen painokäyrästä voi useinkin päätellä esimerkiksi vanhemman työttömyyden, vanhempien avioeron, läheisen menettämisen tai koulukiusaamisen ajoittumisen. Lihavuutta on turha hoitaa puuttumatta näihin taustalla oleviin tekijöihin ja tukematta lasta ja perhettä muuttuvissa olosuhteissa. Alkutapaamista ja hoitosuunnitelman tekemistä varten on usein hedelmällisempää tavata lapsi ja perhe kerralla riittävän pitkällä vastaanottokäynnillä kuin kahdella lyhyemmällä. Keskustelun lämpiäminen ja luottamuksen syntyminen vievät joka kerralla oman aikansa. Tarvitaan siis vastaanottoaikojen joustoa tiukasti aikataulutettujen terveystarkastusten lomaan. Samanlaisessa tilanteessa olevien perheiden ratkaisut ja tavoitteet ovat ja niiden tuleekin olla omanlaisiaan. Kullekin lapselle ja perheelle pyritään kouluterveydenhuollossa antamaan sitä, mitä he kulloinkin tarvitsevat eikä siis yhden kaavan mukaisesti etenevää terveystietoutta. Ravitsemustietous, terveysliikuntasuositukset, alueen harrastusmahdollisuudet ja niin edelleen. ovat ammattilaisen ajatuksissa, Lapsen painokäyrästä voi useinkin päätellä esimerkiksi vanhemman työttömyyden, vanhempien avioeron, läheisen menettämisen tai koulukiusaamisen ajoittumisen. mutta niistä ei lähdetä perheen kanssa työskennellessä liikkeelle. Saman periaatteen mukaisesti laboratoriokokeita ei tule ottaa ylipainoisilta rutiinin omaisesti, vaan ainoastaan kulloisen tarpeen mukaan. Haitallista on tiedustella perheen henkilökohtaisista asioista mitenkään kuitenkaan niissä auttamatta tai ottaa laboratoriokokeita, joiden merkitystä ei kunnolla selitetä. Voi syntyä turhia huolia tai jopa väärää turvallisuuden tunnetta esimerkiksi kolesteroli- ja paastosokeriarvojen ollessa normaalit vaikeasti ylipainoisella lapsella. Kun kouluterveydenhuolto haluaa tehdä oman osuutensa mahdollisimman hyvin ylipainoepidemian sammuttamisessa, on kouluterveydenhuollosta myös aktiivisesti tiedotettava ja annettava siitä asukkaille oikeanlainen kuva. Joka vuosi aloittaa uusi vehreä ikäluokka koulunsa. Ensimmäisen luokan tarkastuksessa pystytään terveydenhoitajan kanssa tiiminä luomaan tuleviksi vuosiksi antoisa pohja yhteistyölle perheiden kanssa. Perheiden asettamat tavoitteet ja valitut keinot lapsen lihomisen estämisessä pohjautuvat omaksuttuun tietoon ja yhteistyöhön, mutta ovat aina henkilökohtaisia ja juuri heille sopivia. Samoin on koululääkärin itse valittavissa millä keinoin hän luo ja kasvattaa toivoa kohdatessaan lihavan lapsen ja hänen perheensä. Paula Häkkänen koululääkäri Neuvola ja kouluterveys 9

10 Anne Kivimäki Mitä hyvää marjoissa uusien tutkimusten tuloksia vaikutuksista verisuonen toimintaan ja verenpaineen kehittymiseen. Puolukkamehu paransi paljon käytetyssä kokeellisessa verenpainetaudin mallissa verisuonten toiminnan normaalille tasolle kahdeksan viikon hoitojakson aikana. Lisäksi puolukka ja karpalomehu alensivat verisuonten matalaasteista tulehdusta ja estivät verihiutaleiden kiinnittymistä verisuonten seinämään, hidastaen siten valtimoseinämien kovettumista. Mustaherukan, aronian, karpalon ja mustikan on puolukan ohella havaittu parantavan porsaan sepelvaltimon toimintaa. Kliinisessä tutkimuksessa marjojen päivittäinen (160 g/pv) nauttiminen laski koehenkilöiden systolista verenpainetta 2 kk:n aikana ja nosti hyvän kolesterolin, HDL:n pitoisuutta sekä vaikutti suotuisasti verihiutaleiden toimintaan. Myös mustikka saattaa SSuomalaisilla marjoilla on useita terveyttä edistäviä vaikutuksia. Marjat sisältävät runsaasti polyfenoleita, jotka ovat marjojen oma puolustuskeino mm. vaativia kasvuolosuhteita ja marjaa tai sen juuria uhkaavia bakteereita vastaan. Lisäksi polyfenolit antavat marjoille niiden tyypilliset värit. Kotimaiset marjamme, kuten mustikka, puolukka, lakka, pihlajanmarja ja variksenmarja sisältävät polyfenoleita enemmän, kuin terveysvaikutuksistaan tunnetut suklaa ja punaviini. Lisäksi on muistettava marjojen korkea C vitamiini pitoisuus. Siksi marjat ovatkin todellista superruokaa. Sydän ja verisuonisairaudet aiheuttavat melkein puolet työikäisten kuolemista Suomessa. Verisuonen toiminnan heikkeneminen on kohonneen verenpaineen ohella tärkeässä asemassa sydän ja verisuonisairauksien synnyssä sekä ikääntymisen aiheuttamissa muutoksissa verisuonten terveydessä. Uusissa tutkimuksissa on saatu viitteitä suomalaisten marjojen suotuisista Suomalaisilla marjoilla on positiivisia vaikutuksia sydän- ja verenkiertoelimistön terveyteen vähentää sydän ja verisuonisairauksiin liittyvää elimistön matala asteista tulehdusta. Kokeellisten ja kliinisten tutkimusten perusteella suomalaisilla marjoilla on positiivisia vaikutuksia sydän ja verenkiertoelimistön terveyteen. Marjaseminaari Neuvola ja kouluterveys

11 Puolukan sisältämä resveratroli voi parantaa suorituskykyä Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan resveratroli voi parantamaa suorituskykyä lisäten sekä kestävyyttä että voimaa. Resveratroli on voimakas luonnon antioksidantti, joka suojaa soluja hapettumiselta. Journal of Physiology - lehti julkaisi kesäkuun numerossaan tutkimusartikkelin resveratrolin vaikutuksista rottien suorituskykyyn. Tutkimuksessa toinen rottaryhmä oli saanut 12 viikon ajan resveratrolia sisältävää ravintoa, kun taas toisen verrokkina toimineen rottaryhmän ravintoon sitä ei lisätty. Molemmat tutkimusryhmät saivat saman verran liikuntaa, ja niiden suorituskyky testattiin koejakson lopussa. Tutkimusryhmä havaitsi, että resveratrolilisä rottien ravinnossa paransi niiden fyysistä suorituskykyä, sydämen toimintaa ja lihasvoimaa, sekä tehosti energia-aineenvaihduntaa verrattuna rottiin, joiden ravinnossa reveratrolia ei ollut. Kyseiset rotat jaksoivat juosta pidempään ja kauemmas kuin verrokkiryhmään kuuluneet rotat. Resveratrolipitoisen ravinnon nauttiminen lisäsi yksittäisissä lihaksissa voiman kehittymistä isometrisessä voimaharjoittelussa ja paransi koko kehon aineenvaihduntaa. Resveratrolia sisältävä ravinto näytti saavan rotilla aikaan myös samanlaisia muutoksia sydämen toiminnassa kuin säännöllinen kestävyysharjoittelu. Tutkijat tulivat siihen tulokseen, että resveratrolipitoisen ravinnon nauttimisella on edullisia vaikutuksia suorituskykyyn, ja sen käytöstä voisi olla etua mm. henkilöillä, joiden liikuntakyky on heikentynyt. Tummat viinirypäleet sisältävät runsaasti resveratrolia. Resveratrolia pidetään osasyynä myös ns. ranskalaisen paradoksin aiheuttajana. Ranskassa käytetään ruokavaliossa runsaasti juustoja, joista saadaan tyydyttynyttä rasvaa. Suojaaviksi tekijöiksi on arveltu suomalaisia runsaamman kasviöljyn ja kasvisten käytön lisäksi tummaa viinirypälettä ja punaviiniä, joista saadaan runsaasti resveratrolia. Suomalaisista metsämarjoista puolukasta löytyy tummaan viinirypäleeseen verrattavia määriä resveratrolia. Puolukassa on myös monia muita terveydelle edullisia vaikutuksia ja pirteän makunsa ansiosta se sopii hyvin esimerkiksi liharuokien lisäkkeeksi, puuroihin, mehuihin ja leivonnaisiin. Lisätietoa puolukan ja tumman viinirypäleen resveratrolipitoisuuksista: arktiset+aromit/marjat/ravintosisalto/ravintosisaltotaulukoita/ Teksti: Marika Köngäs ja Simo Moisio, Arktiset Aromit ry Neuvola ja kouluterveys 11

12 Seija Sihvola Henkistä hyvää luodaan arjessa Nuorten tekemien murhien nostattama kansallinen voimattomuuden tunne saa hakemaan vastauksia. Klassikkokysymykset kuullaan milloin asiantuntijoiden, milloin kirkon edustajien tai poliitikoiden suusta: miten epätoivoon ajautuneita nuoria olisi pitänyt auttaa, ja miten teot olisi voitu ehkäistä? Keskustelut ja päivittelyt päätyvät useimmiten samaan lopputulokseen: ennaltaehkäisy on ainoa järkevä tie ongelmien vähentämiseen. Henkisen hyvinvoinnin mielenterveyden vaaliminen ja pahoinvoinnin ehkäisy ovat terveyden edistämisen heikoin lenkki. Vaikka tutkimuksia on tehty ja tuloksia testattu tieteellisesti, keinovalikoima laahaa jäljessä monista muista terveyden edistämisen hyvistä käytännöistä. Konkretiaa on tarjolla aivan liian vähän. Vertailukohteeksi voidaan ottaa suun terveyden menestystarina luvulla jolloin valtaosa suomalaisista aikuisista oli hampaattomia ymmärrettiin, että jos aikuisille halutaan ehjät hampaat, työ on aloitettava lapsista. Vähän myöhemmin oivallettiin, että työ on aloitettava jo vauvoista. Mitä tehtiin? Luotiin konkreettiset käytännöt alan ammattilaisille sekä lasten vanhemmille. Lapset opetettiin harjaamaan hampaitaan päivittäin, ja heille annettiin fluoria eri muodoissa. Kansanterveyslain voimaantulo vuonna 1972 asemoi lasten hammashoidon osaksi kunnallista terveydenhoitojärjestelmää. Kaikesta tästä syntyi erinomaisia tuloksia, ja Suomen historiassa alkoi tervehampaisten nuorten aikakausi. Hienoa oli myös se, että hampaat tervehtyivät kaikissa yhteiskuntaluokissa. Henkisen hyvinvoinnin harja ja fluori ovat pahasti kateissa. Sekoittavia tekijöitä on liikaa, tai sitten ei nähdä metsää puilta. Myös käsitteet voivat hämmentää. Sosiaali- ja terveysministeriön raporteissa myönnetään mielenterveyden edistämisen käsitteen hankaluus ja tulkinnanvaraisuus. Psykologisia prosesseja halutaan ymmärtää paremmin ennen kuin ennaltaehkäisyn hyviä käytäntöjä ruvetaan lanseeraamaan. Maailmalla toimiviksi todetut menetelmät voivat olla tekijänoikeuksin suojattuja ja kalliita, eikä niitä siksi aina voida käyttää. Kansainvälisen yhteisymmärryksen mukaan mielenterveys jaetaan positiiviseen ja negatiiviseen mielenterveyteen. Ensimmäinen tarkoittaa voimavaroja, optimismia, eheyden tunnetta, kykyä ylläpitää tyydyttäviä ihmissuhteita ja kykyä kohdata vastoinkäymisiä. Positiivisen mielenterveyden ammattikuntaa ei ole ja tuskin tuleekaan. Jälkimmäinen, negatiivinen mielenterveys, tarkoittaa psyykkisiä häiriöitä, oireita ja ongelmia. Niitä korjaavat psykologit, psykiatrit ja psykoterapeutit. Kliinikot eivät kuitenkaan ehdi, osaa tai pysty keskittymään ongelmien ennaltaehkäisyyn. Vastuu mielenterveyden edistämisestä jää muille. Terveydenhoitajat, terveystiedon opettajat, kansalaisjärjestöjen työntekijät ja muut hyvinvoinnin ammattilaiset tekevät sitten voitavansa positiivisen mielenterveyden eteen. Mielenterveyden edistämistyön heikko tulos on monen tekijän summa. Tavanomaista on syyttää taloudellisia tekijöitä ja yhteiskunnan tukijärjestelmien rapautumista. Kädet on help po nos taa pys tyyn, kun ra haa ei ole. Suu re na syntipukkina pidetään myös yhteiskunnan arvopohjan murenemista. Suun terveyden menestystarina ei kuitenkaan perustunut hammaslääkäreiden määrä voimakkaaseen lisäämiseen, vaan tervehtyminen alkoi arjen pienistä tavoista kodeissa, lastentarhoissa ja kouluissa. Se oli ennaltaehkäisyä puhtaimmillaan. Keskeistä oli kansalaisten omaehtoinen toiminta, eikä siihen juuri rahaa tarvittu. Sama arkinen miljöö voisi toimia myös henkisen hyvinvoinnin edistämisessä. Suomalainen sosiologi Erik Allardt on kiteyttänyt hyvinvoinnin kolmeen sanaan: having, loving, being. Ne kattavat aineellisen hyvinvoinnin (having), ihmissuhteet (loving) ja itsensä toteuttamisen (being). Minäkeskeisen aikakauden iso haaste meille jokaiselle on kääntää näiden hyvinvoinnin osatekijöiden virtaa itsestä poispäin. Virran kääntäminen vaatii tietoista ja lujaa tahtoa luoda hyvää myös toisille ihmisille. Se voisi tarkoittaa auttamiseen 12 Neuvola ja kouluterveys

13 perustuvien käsitteiden ja niistä syntyvien taitojen vakavaa opettamista jokaiselle kansalaiselle vauvaiästä alkaen. Auttamisessa olennaista on kuunteleminen, kannustaminen, kiittäminen, koskettaminen, lohduttaminen ja myötäeläminen. Kun jo yksivuotias oppii oikeasti, mitä esimerkiksi toisen ihmisen lohduttaminen tarkoittaa, hän sisäistää sen vähitellen osaksi elämäänsä samalla tavalla kuin hampaiden harjaamisen. Oppiminen vaatii jatkuvaa toistoa, kertausta ja mallintamista. Aikuinen on auttamisen mallin antajana elämänsä tärkeimmässä roolissa. Materialististen tavoitteiden tilalle tarvitsemme jotain henkistä, hyvää ja syvää. Epäitsekäs auttaminen tuottaa uudenlaista iloa. Työ-, opiskelu- ja kouluterveydenhuollossa voidaan ottaa tavoitteeksi vakiinnuttaa ilon tuottaminen toisille ihmisille niin tärkeäksi osaksi ihmisten arkea, että se löytää aikanaan tiensä myös hyvinvointia mittaaviin tietojärjestelmiin. Parhaimmillaan ilon tuottamisesta kaverille tulisi itsestäänselvyys jo päiväkodissa. Kirjoittaja on filosofian tohtori, kansanterveystieteilijä ja tietokirjailija. Artikkeli on julkaistu Helsingin Sanomissa Kiitti Kuva: Teemu Toivanen Neuvola ja kouluterveys 13

14 Millaisen hammasharjan ja mitä tahnaa valitsen lapselle Lapsen hampaiden harjaus aloitetaan heti ensimmäisen maitohampaan puhjettua suuhun. Millainen hammasharja olisi sitten hyvä omalle lapselle, hammasharjoja kun on saatavilla runsaasti eri merkkisiä ja mallisia. Hammasharjaa valittaessa kannattaa katsoa ensiksikin pakkauksesta minkä ikäiselle lapselle harja on tarkoitettu. Tämän lisäksi on syytä kiinnittää huomiota harjan ominaisuuksiin. Vauvalle valitaan erityisen pehmeä ja pienikokoinen harja, jotta se sopii pieneen suuhun. Harjaus helpottuu, kun harjakset ovat lyhyitä. Leikki-ikäisen lapsen hampaat voidaan harjata tavallisella tai sähköhammasharjalla. Molemmilla voidaan päästä hyvään lopputulokseen, kun harjaustekniikka on hallinnassa. Sopiva harja leikkiikäiselle on pehmeäharjaksinen ja pienipäinen, jotta sillä mahdutaan puhdistamaan myös taimmaiset hampaat. Harjan kärjessä olevat harjakset voivat olla pidempiä, jolloin niillä saadaan paremmin puhdistettua puhkeavat poskihampaat. Harjan merkkiä ja mallia oleellisempaa on kuitenkin puhdistaa huolellisesti jokainen hammas kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnaa käyttäen. Vanhemman tärkeä tehtävä on auttaa lasta hampaiden harjauksessa aina ala-asteen ensimmäisille luokille saakka. Fluoritahnan käyttö aloitetaan nykysuosituksen mukaan heti ensimmäisen maitohampaan puhjettua. Alle 2-vuotiaille käytetään tahnaa, jonka fluoripitoisuus on enintään 500 ppm. Tahnan fluoripitoisuuden voit tarkistaa pakkauksen tuoteselosteesta. Tahnaa sipaistaan hyvin pieni määrä harjasten päälle. 2-5-vuotiaan hammasharjalle laitetaan pienen herneen kokoinen määrä hammastahnaa, jossa on fluoria enintään 1100 ppm. Koululaiset voivat käyttää samaa fluorihammastahnaa kuin aikuiset. HLT Eija Salmela Yliopistonlehtori Lasten hammashoito ja hammassairauksien ehkäisy Hammaslääketieteen laitos Helsingin yliopisto 14 Neuvola ja kouluterveys

15 Paljonko Paljonko hammastahnaa? Alle 2-vuotiaalle sipaisu Alle 2-vuotiaalle sipaisu 2-5-vuotiaalle pienen herneen 2-5-vuotiaalle pienen herneen kokoinen määrä kokoinen määrä 6-vuotiaille ja sitä vanhemmille 6-vuotiaille ja sitä vanhemmille vähän enemmän vähän enemmän Arviolta lasta Suomessa kastelee öisin. Yökastelu koskettaa paitsi lasta, myös hänen perhettään. Yökastelu on yleinen vaiva, jota kannattaa hoitaa. Lue lisää! Ferring Lääkkeet Oy, PL 23, ESPOO, puh Neuvola ja kouluterveys 15

16 HHH Mitä ja miten syödä ja juoda, jotta hampaiden terveys ei vaarantuisi? Kuva Sirpa Ruotsalainen Huonot ruokatottumukset saattavat altistaa hampaat reikiintymiselle ja hammaseroosiolle. Niiltä on mahdollista suojautua käyttämällä tervettä harkintaa sen suhteen, mitä ja milloin suuhunsa panee. Aterioiden tuottamasta mielihyvästä ei silti tarvitse tinkiä, ja herkuttelukaan ei ole kiellettyä. Kun ruokatottumusten merkitystä hampaiden terveydelle pohditaan, puhe kääntyy usein yksittäisten ruokaaineiden vaikutukseen. On totta, että sokeriset ja/tai happamat ruoka-aineet saattavat olla hampaille haitallisia. Mutta niidenkin välillä on isoja eroja muun muassa sen mukaan, kauanko ne viipyvät suussa ja sisältävätkö ne niitä mineraaleja, joista hampaat ovat rakentuneet. Ratkaisevaa on ruokatottumusten muodostama kokonaisuus. Mikään herkku ei ole kokonaan kielletty. Kaikkea voi syödä ja juoda hampaiden terveyttä vaarantamatta, kunhan pitää kohtuuden mielessänsä, eikä tee sitä liian usein. Säännölliset ruoka-ajat ja ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio ovat hyväksi hampaillekin. Lisäksi ei ole pahitteeksi, jos ruoka vaatii pureskelua. Sokeristen ruoka-aineiden runsasta ja/ tai tiheään toistuvaa nauttimista on syytä välttää. Makeisten ja muiden makeiden herkkujen nauttiminen on syytä keskittää aterioiden yhteyteen ja korkeintaan muutamaan päivään viikossa. Myös perunalastut ja niiden kaltaiset naposteltavat voivat usein nautittuina aiheuttaa hampaiden reikiintymistä, sillä ne tarttuvat tehokkaasti hampaisiin ja aiheuttavat pitkään kestävän happohyökkäyksen. Nekään eivät saa kuulua päivittäiseen ruokavalioon. Sokeria sisältäviä ja/tai happamia mehuja ja virvoitusjuomia ei tule käyttää janojuomana, ja aterioillakaan niitä ei pitäisi juoda kovin paljon. Tavallinen vesi on paras janojuoma. Tilapäiseen nautiskeluun sopivia herkkuja valittaessa on hyvä muistaa, että maitotuotteiden happamuus ei Ratkaisevaa on ruokatottumusten muodostama kokonaisuus. ole hampaille haitallista, eikä niiden sisältämästä sokerista ole hampaille yhtä suurta haittaa kuin maidottomien tuotteiden sokerista. Hammasterveyden näkökulmasta jogurtti ja jäätelö sopivat automatkan taukoherkuksi paremmin kuin mehut, virvoitusjuomat ja makeiset. Päivittäinen ksylitolipurukumin tai -pastillien käyttö ainakin kolmen syöntikerran jälkeen (yhteensä vähintään 5 g ksylitolia päivässä) pienentää hampaiden reikiintymisen riskiä. Myös kovan juuston tai pähkinöiden pureskelu syönnin päätteeksi suojaa hampaita reikiintymiseltä. Sokeristen mehujen lapsentahtinen nauttiminen vauva- ja taaperoiässä on hampaille tosi haitallista, varsinkin jos juontia tapahtuu myös öisin. Sokerin jatkuva saatavilla olo edesauttaa kariesbakteerien kolonisoitumista puhkeavaan maitohampaistoon. Jo varhaislapsuudessa on pyrittävä säännöllisiin ruoka-aikoihin, ja lapsen janojuomana tulee olla vesi. Imettäminen ei lisää hampaiden reikiintymisen riskiä, ellei lapsen muuhun ruokavalioon sisälly tiheään toistuvaa sokeristen ruokien ja/ tai juomien nauttimista. Hannu Hausen asiantuntijahammaslääkäri Suomen Hammaslääkäriliitto ry. 16 Neuvola ja kouluterveys

17 FLUDENT vahvat hampaat Koko perheelle VAHVA FLUORI VAHVA KSYLITOLI Kaksinkertainen suoja Fludent imeskelytabletit Fludent-imeskelytabletit sisältävät 0,25 mg fluoridia sekä makeutusaineena ksylitolia. Tavallinen vuorokausiannos aikuisille on 6 tabl./vrk (jaettuna tasaisesti koko päivälle). Lasten annos pakkausselosteessa. Annostuksessa tulee ottaa huomioon juomaveden fluoripitoisuus ja muut mahdolliset fluorin lähteet. Tietoa vesijohtoveden fluoripitoisuuksista saa paikallisilta vesilaitoksilta ja -sivustolta. Tutustu pakkausselosteeseen. Saatavana apteekista ilman reseptiä. Actavis Oy, Klovinpellontie 3, Espoo, puh. (09) , 8/ /2012

18 Ekaluokkalainen tarvitsee hyväksyvän ja turvallisen ryhmän Yli uuttaa ekaluokkalaista aloittaa koulutien ensi viikolla. Koulun alku tarkoittaa lapselle uutta elämänvaihetta ja itsenäisyyden lisääntymistä. Kouluympäristössä syntyvät myös tärkeät kaverisuhteet. Mannerheimin Lastensuojeluliitto muistuttaa, että ryhmään kuulumisella ja hyväksytyksi tulemisella ikätovereiden joukossa on oppimisen ja kouluviihtyvyyden kannalta suuri merkitys kaikille koululaisille. Aikuisten tehtävänä on tukea ekaluokkalaisten kaverisuhteita ja sopeutumista uuteen luokkaan. 18 Neuvola ja kouluterveys

19 Lukemisen ja laskemisen ohella koulussa opetellaan sosiaalisia taitoja. Kaverien saaminen ja turvallinen ryhmä näkyvät myös oppimistuloksissa. Ekaluokkalaiselle koulu tarjoaa paitsi oppimisen kokemuksia, myös tunteen kuulumisesta ryhmään. Seitsemänvuotias vertaa jo itseään samanikäisiin ja havainnoi asemaansa kaverijoukossa. Ulkopuolisuuden kokemus vahingoittaa lasta MLL:n vuonna 2010 tekemän selvityksen Kiusaavatko pienetkin lapset? perusteella kiusaamisilmiö on yleinen jo päiväkodeissa. Pienten lasten keskuudessa kiusaaminen on tyypillisesti leikeistä ja ryhmistä ulkopuolelle sulkemista, jota aikuisen voi olla vaikeaa tunnistaa. Kiusaaminen jatkuu helposti koulussa, jos kierrettä ei saada katkaistua. Kiusaamiseen ja kaverisuhteisiin liittyvät pelot näkyvät myös MLL:n Lasten ja nuorten puhelimen yhteydenotoissa. Viime vuonna kiusaamisen kokemukset olivat ylivoimaisesti yleisin Lasten ja nuorten puhelimen vakava keskustelunaihe kaikenikäisten lasten ja nuorten parissa. Esimerkiksi ujo lapsi saattaa olla jo valmiiksi varautunut uusissa ihmissuhteissa ja saa vain vähän myönteistä palautetta luokkakavereiltaan. Seurauksena lapsi vetäytyy entisestään, eikä uskalla ottaa kontaktia toisiin. Jos näyttää siltä, että lapsella on vain vähän myönteistä vuorovaikutusta, aikuisen tehtävänä on auttaa lasta saamaan näitä kokemuksia, MLL:n auttavien puhelimien päällikkö Tatjana Pajamäki muistuttaa. Aikuiset tukevat lapsen kaverisuhteita Kaverisuhteiden syntymistä ei voi jättää pelkästään lapsen vastuulle. Aikuisten tehtävänä on huolehtia, että kaikki pääsevät leikkeihin ja saavat kavereita. Opettajan haasteena on havainnoida luokkaa ja huolehtia, että jokainen pääsee toimintaan mukaan. Esimerkiksi pari- ja ryhmätöissä opettajan tulisi jakaa ryhmät niin, että erilaiset persoonat voivat tutustua toisiinsa ja oppia toistensa vahvuuksia ja taitoja, eivätkä samat oppilaat työskentele aina yhdessä. Myös sukupuolistereotyyppisistä ajatusmalleista, kuten oletuksista, että tytöt puhuvat toisistaan selän takana pahaa, tulisi pyristellä irti, etteivät ne ala toistaa itseään lasten ajatusmaailmassa. Vanhemmat voivat osoittaa kiinnostusta lapsen kaverisuhteisiin, kannustaa muiden huomioimiseen ja keskustella esimerkiksi ulkopuolelle jättämisen seurauksista oman lapsen kanssa, Pajamäki neuvoo. MLL jakaa tänä vuonna jo 14. kerran ekaluokkalaisille Hyvä alku koulutielle -pussin. Pussin sisällä on tärkeää asiaa vanhemmille: tietoa lapsen kehityksestä, turvallisuudesta ja koulun ja kodin yhteistyöstä. Pussit jaetaan kouluissa ensimmäisten kouluviikkojen aikana. Lisätietoja: Päällikkö Tatjana Pajamäki, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, p tai Tiedottaja Eeva Suhonen, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, p tai Hyvä alku koulutielle toteutetaan yhteistyökumppaneiden tuella. Tänä vuonna kampanjaa tukevat Henry Fordin säätiö, Jenny ja Antti Wihurin säätiö, Leaf Suomi Oy, Liikenneturva, S-ryhmä ja Sonera. Neuvola ja kouluterveys 19

20 Vanhemmuuden vala kokeilujakeluun Vanhemmuuden vala on Suomen Naisyhdistyksen tuote vanhemmuuden vahvistamiseksi. Sen tavoitteena on syventää naisen ja miehen välistä ymmärrystä vanhemmuuden myönteisestä vastuusta lapsen hyvinvoinnin luojana ja rohkaista vanhempia keskinäiseen kunnioitukseen. VVala on tarkoitettu kaikille: lapsen kanssa asuville ja lapsesta erillään asuville vanhemmille. Se on kannustus niin biologisille, sosiaalisille, uusvanhemmille ja adoptiovanhemmille kuin myös samaa sukupuolta oleville vanhemmille. Suomen Naisyhdistys antaa 500 kpl Vanhemmuuden valoja neuvolakokeiluun jaettavaksi uusille vanhemmille. Kokeiluneuvolat sitoutuvat antamaan palautettu Vanhemmuuden valan soveltuvuudesta neuvolatyössä. Jos valan avulla edes yksikin lapsi voi paremmin, välttyy kaltoin kohtelulta tai jommankumman vanhemman hylkäämiseltä, vala on tehnyt tehtävänsä 20 Neuvola ja kouluterveys