Terveyden edistäminen esimerkein. Käsitteitä ja selityksiä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terveyden edistäminen esimerkein. Käsitteitä ja selityksiä"

Transkriptio

1 Terveyden edistäminen esimerkein Käsitteitä ja selityksiä Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja -sarja 3/2005

2 Terveyden edistäminen esimerkein Käsitteitä ja selityksiä Elina Savola & Pirjo Koskinen-Ollonqvist Terveyden edistämisen keskus ry 2005

3 ISSN ISBN Ulkoasu ja taitto: Edita Prima Oy Paino: Edita Prima Oy, Helsinki 2005

4 Sisällys ESIPUHE 6 JOHDANTO 8 OSA I TERVEYDEN EDISTÄMISEN ASEMOINTI 9 1 Terveyden edistämisen perusta Terveys ja hyvinvointi Terveyden edistämisen näkökulmat ja tasot Terveyden edistämisen kehittyminen Terveyden edistämistä ohjaavat toimintaohjelmat Terveyden edistämisen oikeutus 22 2 Terveyden edistämisen käsite Arvoperusteinen määrittely Tavoitelähtöinen määrittely Toimintakeskeinen määrittely Tuloksia korostava määrittely Yhteenveto terveyden edistämisen määrittelyistä 36 3 Terveyden edistämisen viitekehys 39 4 Terveyden edistämisen tieteellinen perusta Terveyden edistämisen ontologia ja epistemologia Terveyden edistämisen suhde eri tieteenaloihin Terveyden edistämisen teorioita ja malleja Terveyden edistämisen suunnittelun ja arvioinnin malleja Interventioryhmien kuvaamisen ja valitsemisen malleja Käyttäytymisen määrittämisen malleja Ympäristöolojen määrittämisen malleja Käyttäytymisen ymmärtämistä ja ympäristötilan edellytyksiä koskevia malleja Menetelmien valitseminen, muutoksen edistäminen ja teoreettistenmenetelmien siirtäminen käytännön strategioiksi Terveyden edistämisen erityispiirteet teorioissa ja malleissa 56 3

5 OSA II TERVEYDEN EDISTÄMISEN KÄSITTEITÄ ESIMERKEIN 59 1 Terveyden edistämisen arvoihin liittyviä käsitteitä 60 Kestävä kehitys/ Sustainable development 60 Kulttuurisidonnaisuus/ Cultural bond 61 Oikeudenmukaisuus/ Equity 62 Omavoimaistaminen / Empowerment 63 Osallistaminen/ Participation 63 Tarvelähtöisyys/ Need based 65 2 Terveyden edistämisen toimintaan liittyviä käsitteitä; promotiivinen näkökulma 66 Kumppanuus terveyden edistämisessä/ 66 Partnership for health promotion Liittoutuminen/ Alliance 66 Organisaatioiden kehittäminen/ Organizational development 67 Sektorienvälinen yhteistyö/ Intersectoral collaboration 67 Sosiaalinen tuki/ Social support 68 Sosiaaliset verkostot/ Social networks 68 Terveellinen yhteiskuntapolitiikka/ Healthy public policy 69 Terveyden edistämisen ohjelma/ Health promotion program 69 Terveyden puolesta puhuminen/ Advocacy for health 70 Terveyteen sijoittaminen/ Investment for health 70 Yhteisö/ Community 71 Yhteisödiagnoosi/ Community diagnosis 71 Yhteisöterveydenhoito/ Community health care 72 Ympäristöterveydenhuolto/ Environmental health care 73 3 Terveyden edistämisen toimintaan liittyviä käsitteitä; preventiivinen näkökulma 75 Ehkäisevä terveydenhuolto/ Preventive health care 75 Koherenssin tunne/ Sense of coherence 75 Oma-apu/ Self help 76 Terveyskasvatusohjelma/ Health education program 77 Terveyspolitiikka/ Health policy 77 Terveysviestintä/ Health communication 78 4

6 4 Terveyden edistämisen tuloksiin liittyviä käsitteitä; promotiivinen näkökulma 80 Elinolot/ Living conditions 80 Elämänlaatu/ Quality of life 80 Sosiaalinen pääoma/ Social capital 81 Terveyden edistämisen arviointi/ Health promotion evaluation 82 Terveyden edistämisen rakenteet/ Infrastructure for health promotion 83 Terveyden edistämisen tulokset / Health promotion outcomes 84 Terveyden lukutaito/ Health literacy 84 Terveyskapasiteetti/ Health capacity 86 Terveyttä määrittävät tekijät/ Determinants of health 86 Terveyttä tukevat ympäristöt/ Supportive environments for health 88 5 Terveyden edistämisen tuloksiin liittyviä käsitteitä; preventiivinen näkökulma 89 Elämäntaidot/ Life skills 89 Elämäntapa/ Lifestyle 90 Koettu terveys/ Perceived health 90 Odotettavissa oleva terveys/ Health expectancy 91 Terveyden mittari/ Health indicator 91 Terveyden tasapaino/ Health balance 92 Terveydentila / Health status 93 Terveyden välitulokset/ Intermediate health outcomes 93 Terveyspotentiaali/ Health potential 94 Terveystulokset/ Health outcomes 94 LOPPUSANAT 95 LÄHTEET 97 LIITTEET 103 5

7 Esipuhe Terveyden edistämisen kehittämistyötä on tehty pitkään sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Eri aikakausina terveyden edistämisellä on ollut erilaisia tavoitteita, sisältöjä ja toimintamuotoja, jolloin terveyden edistämisen ydinkysymykset ja ydintehtävät ovat jääneet jäsentymättömiksi. Terveyden edistämisen käsitteitä ei ole pyritty yhdenmukaistamaan, minkä vuoksi samoille sisällöille, menetelmille ja toiminnoille on annettu erilaisia merkityksiä. Tämän vuoksi terveyden edistäminen käsitteenä ja toimintamuotona on saanut erilaisia ulottuvuuksia. Kehittämistyön ehtona oleva ammattilaisten keskinäinen vuoropuhelu näyttää jääneen vähäiseksi. Tämä kirja tarjoaa mahdollisuuden nähdä terveyden edistäminen järjestelmällisenä työotteena ja toimintamuotona, joka kokoaa samaan tavoitteeseen pyrkivien toimijoiden eri tavoin painottuneita lähestymistapoja. Kirjan ensimmäiseen osaan on koottu kotimaisista ja ulkomaisista lähteistä eri vuosikymmenten määritelmiä terveyden edistämisestä. Määrittelyt on jaoteltu selkiyttämisen vuoksi ryhmiin. Jaottelun pohjalta on muodostettu viitekehys, joka kuvaa terveyden edistämistä tavoitteista toiminnan kautta tuloksiin etenevänä prosessina, jonka taustalla ovat terveyden edistämistä ohjaavat arvot. Kirjan ensimmäisessä osassa terveyden edistämisen ydinkäsitteen määrittelyn lisäksi luodaan yleinen katsaus alaan, sen kehitykseen ja tieteelliseen perustaan. Terveyden edistämistä tarkastellaan suhteessa muihin tieteenaloihin, ja siten terveyden edistäminen pyritään sijoittamaan näiden tieteenalojen teorioihin ja käytäntöihin. Terveyden edistämisen tieteellistä perustaa tarkastellaan lisäksi yleisimmin käytettyjen teorioiden ja mallien avulla. Kirjan toinen osa keskittyy terveyden edistämisen tukikäsitteiden määrittelyyn ja se toimii terveyden edistämisen sanastona. Käsitteet on jaoteltu ensimmäisessä osassa esitellyn viitekehyksen mukaisesti terveyden edistämisen arvoihin, toimintaan sekä tuloksiin liittyviin käsitteisiin. Tavoitelähtöiset käsitteet, mahdollisuuksien luominen ja riskitekijöiden ehkäisy, on käsitelty kirjan ensimmäisessä osassa. Käsitteet jaotellaan edelleen alaryhmiin sen perusteella, vastaako käsite ensisijaisesti promootion (mahdollisuuksien luominen ihmisten elinehtojen ja elämänlaadun parantamiseksi) vai prevention (sairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutus) näkökulmaa. Määriteltävät käsitteet on poimittu pääasiassa Maailman terveysjärjestön terveyden edistämisen sanastosta (WHO 1998), mutta mukaan on lisätty muita tärkeäksi nähtyjä ja usein kirjallisuudessa esiintyviä käsitteitä. Käsitteet voivat olla lähellä toisiaan niin tavoitteiltaan, toiminnaltaan, tuloksiltaan kuin arvopohjaltaan. Määrittelyn ohella kukin käsite saa sisällön esimerkin avulla, mikä auttaa ymmärtämistä ja konkretisointia. Käsitteet on määritelty ensisijaisesti terveyden edistämisen lähtökohdista 6

8 Samoja käsitteitä esiintyy myös muilla tieteenaloilla, jolloin niiden sisältö voi poiketa tässä esitellystä. Tämä kirja on suunnattu opetustyön tueksi terveyden edistämisen asiantuntijuuteen tähtäävissä opinnoissa erilaisissa oppilaitoksissa ja järjestöjen koulutusohjelmissa. Lisäksi kirjaa voivat hyödyntää terveyden edistämisen työtä käytännössä tekevät suunnittelijat, toteuttajat ja arvioijat sekä kaikki terveyden edistämisestä kiinnostuneet. Toivottavaa olisi, että esiteltyjen käsitteiden avulla voitaisiin aktivoida vuoropuhelua ja että teorioita ja malleja hyödynnettäisiin yhä enemmän terveyden edistämistoiminnan suunnittelun ja arvioinnin tukena. Tämän kirjan taustana on Terveyden edistämisen keskus ry:ssä aiemmin toteutettu hanke, jossa tarkasteltiin terveyden edistämisen koulutusjärjestelmää ja terveyden edistämisen sisällön kehittymistä. Sosiaali- ja terveysministeriö on tukenut tämän kirjan toteuttamista. Helsingissä Elina Savola Pirjo Koskinen-Ollonqvist 7

9 Johdanto Terveyden edistäminen on laaja ja monenlaista toimintaa sisältävä ala, jonka yksiselitteinen määrittely on vaikeaa. Terveyden edistämisen käsitteen avaamiseksi aihetta on lähestytty erilaisten lähtökohtien, määrittelyjen ja historiallisen kehityksen kautta. Terveyden edistämien tieteellistä perustaa tarkastellaan suhteessa eri tieteenaloihin. Lisäksi kirjassa esitellään yleisimmin käytettyjä teorioita ja malleja. Erilaisten lähestymistapojen pohjalta päädytään seuraavaan terveyden edistämisen määritelmään: Terveyden edistäminen on arvoihin perustuvaa tavoitteellista ja välineellistä toimintaa ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin aikaansaamiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi. Terveyden edistämiseen sisältyy promotiivisia ja preventiivisiä toimintamuotoja. Tuloksia ovat terveyttä suojaavien sisäisten ja ulkoisten tekijöiden vahvistuminen, elämäntapojen muutos terveellisempään suuntaan ja terveyspalveluiden kehittyminen. Toiminnan vaikutukset näkyvät yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan terveytenä ja hyvinvointina. Yhteistä terveyden edistämisen toiminnalle on, että se perustuu arvoihin, joita ovat ihmisarvon ja itsenäisyyden kunnioittaminen, tarvelähtöisyys, omavoimaistaminen (empowerment), oikeudenmukaisuus, osallistaminen, kulttuurisidonnaisuus ja kestävä kehitys. Arvojen pohjalta määritellään terveyden edistämisen tavoitteet promotiivisesta ja preventiivisesta näkökulmasta. Promotiivisella terveyden edistämisellä tarkoitetaan pyrkimystä vahvistaa mahdollisuuksia sekä yksilön ja yhteisön voimavaroja ja selviytymistä. Preventiivinen terveyden edistäminen tarkoittaa primaari-, sekundaari- ja tertiaaripreventiota. Primaaripreventio vähentää yksilön ja yhteisön alttiutta sairastua riskitekijöihin vaikuttamalla. Sekundaaripreventio pyrkii ehkäisemään sairauden pahentumista poistamalla riskitekijöitä tai pienentämällä niiden vaikutusta. Tertiaaripreventiolla pyritään parantamaan työ- ja toimintakykyä tai estämään niiden heikkeneminen. Terveyden edistämisen toiminta on sidoksissa asetettuihin tavoitteisiin. Promotiivisia toimintamuotoja ovat yhteisöterveydenhoito, organisaatioiden kehittäminen, terveellinen yhteiskuntapolitiikka, ympäristöterveydenhuolto sekä terveyden edistämisen ohjelmat. Preventiivisia toimintamuotoja ovat terveyskasvatusohjelmat ja ehkäisevä terveydenhuolto. Terveyden edistämistoiminnan kautta on mahdollista päästä tuloksiin: terveyttä suojaavien sisäisten ja ulkoisten tekijöiden vahvistumiseen, terveellisiin elämäntapoihin ja tehokkaisiin terveyspalveluihin. Tulokset kuten terveelliset elämäntavat eivät vielä riitä, vaan toiminnan vaikutusten tulee näkyä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan terveytenä ja hyvinvointina. Terveyden edistämisen terminologia ei ole kovin selkeää. Käsitteet on lainattu eri tieteenaloilta tai ne ovat kehittyneet paikallisesti eri maissa. Määrittelemättömiä käsitteitä käytetään terveyden edistämisen keskustelussa ja kirjallisuudessa toistuvasti. Käsitteet ovat usein myös abstrakteja, jolloin niiden perimmäinen merkitys jää ymmärtämättä. Käsitteiden selkiyttämisellä pyritään avaamaan terveyden edistämisen perusolemusta ja kuvaamaan terveyden edistämisen erityispiirteitä. 8

10 OSA I TERVEYDEN EDISTÄMISEN ASEMOINTI 9

11 1 Terveyden edistämisen perusta Terveyden edistämisestä puhuttaessa on tunnistettava mitä on terveys, jota pyritään edistämään. Tämän luvun alussa esitellään terveyskäsityksiä ja terveyden määrittelyjä. Myös terveyden edistämisen taustan tunteminen auttaa hahmottamaan, mistä terveyden edistämisessä on kyse. Eri vuosikymmenten kehityksen ytimenä esitellään kansainvälisiä että kansallisia merkkipaaluja. Terveyden edistämistä ohjaavat toimintaohjelmat kuvastavat nykyajan terveyden edistämistoimintaa, sen tavoitteita ja toimintatapoja. Luvun lopussa paneudutaan siihen, miksi terveyden edistämisen työtä tehdään. Perusteluissa ilmenevät inhimilliset, taloudelliset ja poliittiset arvot. 1.1 Terveys ja hyvinvointi Terveys ei ole yksiselitteisesti määriteltävä käsite. Samalla kun terveys on kaikille tuttu ja monimerkityksinen yleiskielen sana, se painottuu esimerkiksi eri tieteenaloilla eri tavoin. (ks. esimerkiksi Laitakari 1979, Noack 1987, Nupponen 1994, Ewles & Simnett 1995, Downie ym. 1996, Lahtinen 1996, WHO 1998, Perttilä 1999, Kangas ym. 2000, Vertio 2003). Terveyttä määriteltäessä viitataan usein Maailman terveysjärjestön (WHO) terveyden määritelmään vuodelta Sen mukaan terveys ei ole ainoastaan sairauksien ja toiminnanvajavuuden puuttumista, vaan täydellinen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila. Määritelmää on kritisoitu siitä, ettei sen asettamaa tavoitetta ole mahdollista saavuttaa. (WHO 1958, Lahtinen 1996.) Fyysisellä terveydellä tarkoitetaan elimistön moitteetonta toimimista ja psyykkisellä terveydellä kykyä hyödyntää omia henkisiä voimavaroja. Sosiaalinen terveys puolestaan tarkoittaa kykyä solmia ja ylläpitää ihmissuhteita. Joissakin jaotteluissa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden lisäksi erotetaan terveyden emotionaalinen ja hengellinen ulottuvuus, jotka ovat merkitykseltään lähellä psyykkistä terveyttä. Emotionaalinen terveys on kykyä tunnistaa tunnetiloja ja hallita niitä. Hengellinen terveys on yhteydessä mielenrauhaan ja itseensä tyytyväisen olon saavuttamiseen. (Ewles & Simnett 1995.) WHO on määritellyt terveyttä myös Ottawan asiakirjassa, jossa terveys nähdään jokapäiväisen elämän voimavarana, eikä elämän päämääränä. Terveys on siten myön- 10

12 teinen käsite korostaessaan sosiaalisia ja henkilökohtaisia voimavaroja sekä fyysistä toimintakykyä. Tässä määritelmässä terveys on ilmaistu toiminnallisesti ja se soveltuu näin paremmin terveyden edistämiseen. Ottawan asiakirjassa terveyttä pidetään kaikkien oikeutena. Sen saavuttamiseksi tiettyjen perustarpeiden kuten rauhan, riittävien taloudellisten edellytysten, ruoan ja suojan, tasapainoisen ekosysteemin ja luonnonvarojen käytön tulee täyttyä. (WHO 1998.) WHO:n lisäksi monet muut tahot ovat pyrkineet määrittelemään terveyttä. Terveys voidaan nähdä ominaisuutena, toimintakykynä, voimavarana, tasapainona tai kykynä selviytyä ja suoriutua. Terveyttä on pyritty kuvaamaan myös visuaalisesti esimerkiksi janana tai spiraalina. Janan toiseen päähän on kuvattu täydellinen terveys ja toiseen päähän kuolema. Spiraali kuvaa elämänkokemuksien karttumista, jolloin terveys saa lisää ulottuvuuksia. Tällöin vanhenemisen mukanaan tuomista muutoksista huolimatta terveys voi säilyä ja sen säilymiseen voidaan edelleen vaikuttaa. (Vertio 2003.) Terveyskäsityksiä Terveyden määritelmien taustalla on useita terveyskäsityksiä, jotka voidaan jaotella tieteenaloittain, voimavarakeskeisesti sekä yksilöllisesti ja yhteisöllisesti. Tieteenalakohtainen tarkastelu sisältää biolääketieteellisen, biopsykososiaalisen ja psykologisen näkökulman. Biolääketieteellisessä tarkastelussa huomio kiinnittyy sairauksiin ja toimintakyvyn heikkenemiseen tai sairauksien puuttumiseen. Ihmisen elimistön toiminta määrittää tällöin näkemystä terveydestä. Lääketieteen ja sitä tukevan tutkimuksen kohteena ovat elimistön ja sen osajärjestelmien, kudosten ja solujen rakenne ja toiminta. Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että biolääketieteellinen terveyskäsitys on elimistön toimintojen fysiologisesti ja psykologisesti virheetöntä sujumista. (Nupponen 1994.) Biopsykososiaalinen terveyskäsitys on biolääketieteellistä näkemystä laajempi, sillä siinä korostetaan terveyden yhteyttä ihmisen sisäiseen elämysmaailmaan ja psyykkiseen kehitykseen, elimistön toimintaan sekä vuorovaikutukseen fyysisen ja sosiaalisen ympäristön kanssa. Biopsykososiaalisesta näkökulmasta terveys ei ole irrallaan ihmisen elämäntilanteesta tai yhteiskunnallisesta tilanteesta. (Nupponen 1994.) Psykologinen terveyskäsitys painottaa kolmea terveyden ulottuvuutta: hyvää oloa, toimintakykyä sekä turvallisuutta. Hyvä olo ilmentää kunkin hetkistä kokemusta olostamme ja voinnistamme. Toimintakykyyn kuuluu suoriutuminen jokapäiväisestä elämästä ja sen toiminnoista kuten syömisestä, peseytymisestä ja pukeutumisesta. Turvallisuuden tunne sisältää luottamuksen oman olemassaolon jatkuvuuteen, persoonan eheyteen sekä psyykkiseen ja fyysiseen koskemattomuuteen. (Nupponen 1994.) Positiivinen terveyskäsitys tarkoittaa fyysistä, henkistä ja sosiaalista tasapainoa ja siinä korostetaan voimavaroja sekä omavoimaistamista (s. 63). Jonkin osa-alueen 11

13 ylikorostuminen voi heikentää toista. Esimerkiksi äärimmäinen sitoutuminen fyysiseen harjoitteluun voi vähentää sosiaalista vuorovaikutusta ja siten heikentää sosiaalista terveyttä. Terveys voimavarana voi tarkoittaa yksilöllistä tai yhteiskunnallista voimavaraa. Yksilötasolla terveys voimavarana tarkoittaa sitä, että terve ihminen voi toteuttaa omia pyrkimyksiään, oppia ja kehittyä, toimia yhteiskunnassa ja solmia sosiaalisia suhteita. Myös yhteisöt ja yhteiskunta hyötyvät jäsentensä terveydestä. (Nupponen 1994, Downie ym ) Yksilöä korostava terveyskäsitys vastaa aiemmin kuvattua biolääketieteellistä lähestymistapaa, jossa terveys nähdään sairauksien puuttumisena. Yhteisöllisessä terveyskäsityksessä yhdistyvät luonnontieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen tieto ja siinä huomioidaan yksilön lisäksi yhteisö ja yhteiskunta. Yhteisöllisessä terveyskäsityksessä terveys käsittää yksilön ja rakenteellisen ympäristön vuorovaikutuksen (esim. perustarpeiden tyydytys, turvallisuus, sosiaalisten suhteiden, työn ja vapaa-ajan tasapaino) sekä yksilön ja fyysisen ympäristön vuorovaikutuksen (asuminen, terveellinen ympäristö). (Perttilä 1999.) Terveyden ja hyvinvoinnin suhde Kokemuksesta tiedetään, että suurin osa ihmisistä kokee itsensä onnellisemmaksi, kun hänellä on ystäviä ja riittävä taloudellinen toimeentulo. Hyvinvointiin liittyy siten henkinen, sosiaalinen, aineellinen ja poliittinen ulottuvuus. Hyvinvoinnin aineellinen ulottuvuus viittaa elinoloihin eli niihin materiaalisiin olosuhteisiin, joita kaikki ihmiset tarvitsevat. Hyvinvointi kuvastaa lisäksi hyvää terveydentilaa sekä henkisestä ja ruumiillisesta tilasta huolehtimista. (Downie ym ) Terveyden lähikäsite hyvinvointi kuvastaa terveyden myönteistä ulottuvuutta. Hyvinvointi ymmärretään usein subjektiiviseksi hyvinvoinnin tuntemukseksi, joka on riippuvainen ihmisten mielentilasta ja onnellisuudesta tietyllä hetkellä. Tällä tavoin määriteltynä hyvinvointia voi arvioida vain ihminen itse. (Downie ym ) Subjektiivisesti määritelty hyvinvointi voi olla näennäistä ja sen vuoksi hyvinvointia on hyvä tarkastella myös objektiivisesti. Tällöin on tärkeää kiinnittää huomiota hyvinvoinnin tunteen lähteisiin, sillä hetkellistä hyvän olon tunnetta voi saada esimerkiksi päihteistä. Todellisen hyvinvoinnin voidaan ajatella olevan kiinteästi yhteydessä omavoimaistumiseen, jolloin ihminen voi kontrolloida omaa elämäänsä, valita omat tekemisensä ja hänellä on mahdollisuus kehittää kykyjään. Objektiivisesti tarkasteltuna käsite on huomattavasti jäsentyneempi ja se sisältää viittauksia hyvän elämän käsitteeseen. (Downie ym ) 12

14 1.2 Terveyden edistämisen näkökulmat ja tasot Terveyden edistämistä voidaan tarkastella promootion ja prevention näkökulmasta sekä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla. Promootio tarkoittaa mahdollisuuksien luomista ihmisten elinehtojen ja elämänlaadun parantamiseksi ja preventio sairauksien kehittymisen ehkäisyä. Kuviossa 1 on esitetty terveyden edistämisen kokonaisuus, johon kuuluvat mahdollisuuksien luominen, riskitekijöiden ehkäisy, hoito ja kuntoutus sekä niiden keskinäiset suhteet ja painottuminen. Mahdollisuuksien luominen on selkiytymättömin ja siitä saatu näyttö on heikointa. Riskitekijöiden ehkäisy sekä erityisesti hoito ja kuntoutus ovat tarkkarajaisempia ja niiden vaikuttavuudesta saadaan vahvempaa näyttöä. (Koskinen-Ollonqvist 2004a.) Tässä kirjassa tarkastellaan promootionäkökulman lisäksi riskitekijöiden ehkäisyä eli primaaripreventiota. Hoito ja kuntoutus jäävät tarkastelun ulkopuolelle. Epätarkka Kohdentuminen Tarkka Mahdollisuuksien huominen sisäiset suojaavat yksilölliset ja sosiaaliset tekijät ulkoiset suojaavat yksilölliset, sosiaaliset ja ympäristötekijät Riskitekijöiden ehkäisy Hoito Kuntoutus Promootio Primaaripreventio Sekundaaripreventio Tertiaaripreventio Terveyden edistämisen vaihtelu Kuvio 1. Terveyden edistämisen promotiivinen ja preventiivinen näkökulma. Promootio Promootiolla tarkoitetaan pyrkimystä luoda elinoloja ja kokemuksia, jotka tukevat ja auttavat yksilöä ja yhteisöä selviytymään. Se perustuu positiiviseen terveyskäsitykseen. Promootiolla pyritään vaikuttamaan ennen ongelmien ja sairauksien syntyä luomalla mahdollisuuksia huolehtia omasta ja ympäristönsä terveydestä. 13

15 Promootionäkökulmasta terveyden edistämisen tehtävänä on ylläpitää ja vahvistaa terveyttä suojaavia tekijöitä, jotka suodattavat riskien vaikutuksia yksilöihin. Terveyttä suojaavat tekijät voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin (Taulukko 1). Sisäiset tekijät ovat yksilöllisiä ja sosiaalisia kuten terveelliset elämäntavat, myönteinen elämänasenne sekä hyvät ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot. Ulkoiset tekijät voidaan jakaa yksilöllisten ja sosiaalisten lisäksi ympäristöllisiin tekijöihin. Ulkoisia tekijöitä ovat esimerkiksi perustarpeiden tyydyttyminen, tukevat ja pysyvät sosiaaliset verkostot sekä turvallinen ympäristö ja terveellinen yhteiskuntapolitiikka. (Lavikainen ym. 2001, Rouvinen-Wilenius & Koskinen-Ollonqvist 2004.) Ympäristölliset terveyttä suojaavat ulkoiset tekijät korostavat ulkokohtaisia toimenpiteitä yksilön ja yhteisön elinolojen parantamiseksi. Tästä on käytetty myös käsitettä terveyden suojelu. Yksilöllisissä ja sosiaalisissa suojaavissa tekijöissä on kyse yksilön ja yhteisön voimavarojen vahvistamisesta. Sisäiset suojaavat tekijät Ulkoiset suojaavat tekijät Yksilölliset Terveelliset elämäntavat Myönteinen elämänasenne Koherenssin tunne (ymmärrys, merkityksellisyys, suoriutuminen) Itsetunto, myönteinen kuva itsestä Kyky ratkaista konflikteja Kyky oppia Yksilölliset Perustarpeet: ruoka, lämpö, suoja, lepo Taloudellinen perustoimeentulo Tiedontarpeen tyydyttyminen Sosiaaliset Perusturva varhaisessa vaiheessa Myönteinen kiintymisen kokeminen Arvostetuksi ja hyväksytyksi tulemisen kokeminen Hyvät ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot Sosiaaliset Tukevat ja pysyvät sosiaaliset verkostot Myönteiset roolimallit Ympäristölliset Turvallinen ja luotettava ympäristö Terveellinen yhteiskuntapolitiikka Julkiset palvelut Taulukko 1. Terveyttä suojaavat ja vahvistavat tekijät. (Lavikainen ym. 2001, sovellus.) 14

16 Preventio Preventio tarkoittaa sairauksien ehkäisyä. Se on ongelmalähtöistä promootion ollessa voimavaralähtöistä. Preventio jaetaan useimmiten kolmeen osaan primaari-, sekundaari- ja tertiraaripreventioon. Primaaripreventio on sairauksia ehkäisevää toimintaa, jota toteutetaan ennen kuin taudin esiaste on ennättänyt kehittyä. Esimerkkeinä primaaripreventiosta ovat terveysneuvonta ja rokottaminen. Sekundaariprevention avulla pyritään estämään sairauden paheneminen poistamalla riskitekijä tai pienentämällä sen vaikutusta. Kohonneen verenpaineen tarkkailu ennen muiden oireiden ilmenemistä on sekundaaripreventiota. Tertiaaripreventio on yhteydessä kuntoutuksen käsitteeseen. Sen tarkoituksena on lisätä toimintakykyisyyttä sekä vähentää olemassa olevan sairauden ja sen aiheuttamien haittojen pahenemista. (Kauhanen ym. 1998, Koskenvuo & Mattila 1998.) Terveyden edistämisen preventiivinen toimintamuoto on terveyskasvatus, sillä se on luonteeltaan käyttäytymisen muutokseen tähtäävää ja toteutuu kasvatuksen keinoin. Tietoa lisäämällä mahdollistetaan omakohtainen muutos (Laitakari 1979). Ingrosso (1993) on luokitellut terveyskasvatuksen muotoja, jotka perustuvat näkemykseen terveyskasvatuksesta sosiaalisena vuorovaikutusprosessina. Prosessin oletetaan vaikuttavan mielikuviin, ilmaisuihin ja yksilön toiminnan edellytyksiin luoden terveyttä edistävää ilmapiiriä. Poskiparta (1997) on avannut ja suomentanut Ingrosson jaottelua. Asiantuntijajohtoinen (magisteral) terveyskasvatus vastaa sekundaaripreventiota. Siinä tietoa siirretään ja vuorovaikutus on yksisuuntaista. Potilaskeskeinen (participative) terveyskasvatus on primaaripreventiota, jossa vuorovaikutus on kaksisuuntaista asiantuntijan ja asiakkaan välillä. Potilaskeskeinen terveyskasvatus keskittyy ongelmanratkaisuun. Kolmas terveyskasvatuksen malli on yhdessäoppimisen (promotional) malli, joka vastaa terveyden edistämisen promotiivista näkökulmaa. Siinä yhdessäoppiminen tapahtuu sekä yksilötason vuorovaikutuksena että ryhmätoimintana kasvatuksellisissa prosesseissa. Itsereflektio sekä itsetunnon ja elämänhallinnan vahvistaminen ovat keskeisellä sijalla yhdessä oppimisessa. Promootionäkökulmakin voi olla käyttäytymisen muutokseen tähtäävää toimintaa. Aina ei voida tiukasti erottaa terveys- ja sairauslähtöistä lähestymistapaa, sillä jako on teoreettinen. Usein on hyödyllistä painottaa molempia lähestymistapoja, koska sairauksien syiden ymmärtäminen on tärkeää, vaikka pääpaino olisikin positiivisessa terveyskäsityksessä. (Ingrosso 1993, Kauhanen ym. 1998, Upanne 2001, Lahtinen ym. 2003, Mittelmark 2003.) Terveyden edistämisen tasot Terveyden edistäminen toteutuu yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla kuten Nutbeam (1999) esittää terveyden edistämisen tulosmallissa (s. 35). Yksilötason terveyden edistämisen sisältönä ovat sairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutus sekä terveyden ylläpitäminen terveellisten elämäntapojen avulla. Terveyden edistämisen toimin- 15

17 tamuotoja ovat yksilöä korostavan näkemyksen mukaan terveyskasvatus ja -neuvonta, terveystarkastukset, seulonnat, ja terveyden suojelu. Yksilötasolla terveyden edistämisen tavoitteena on tiedon lisääminen, taitojen tunnistaminen ja käyttäytymiseen liittyvien riskitekijöiden vähentäminen. Tämä näkemys on riittämätön laaja-alaisen terveyden edistämisen perustana. (Perttilä 1999.) Promotiivinen terveyden edistäminen toteutuu pääasiallisesti yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla. Yhteisötason terveyden edistämisessä pyritään tietyn yhteisön tukemiseen. Yhteisö voidaan nähdä lähiyhteisönä tai laajemmin. Lähiyhteisö tarkoittaa perhettä, ystäväpiiriä, naapurustoa tai työyhteisöä, joiden merkitys huomioidaan terveyttä vahvistavana tekijänä. Yhteisön terveyteen vaikuttavista ja sitä tukevista tekijöistä saadaan tietoa yhteisödiagnoosin ja hyvinvointiselonteon avulla. Tietoa tarvitaan ihmisten kokemuksista, arkielämän sujuvuudesta sekä ympäristön turvallisuudesta ja viihtyisyydestä. Terveyden edistäminen on vahvasti sidoksissa yhteiskunnan tasoon, jolloin on kyse yhteiskunnallisista toimista, jotka suojelevat terveyttä tai mahdollistavat käyttäytymisen muutoksen. Niiden avulla luodaan rakenteellisia edellytyksiä, joista yksilöja yhteisötason valinnat ovat riippuvaisia. Kaikkien yksilöä ja yhteiskuntaa koskevien päätösten tulisi olla terveysvaikutteisia. (Lahtinen 1996, Lahtinen ym ) 1.3 Terveyden edistämisen kehittyminen Terveyden edistäminen on yhteydessä eri tieteenalojen historiaan, joista merkittävä on kansanterveystieteen historia. Terveyden edistäminen on kehittynyt vuosikymmenten saatossa sairauksien ehkäisyn näkökulmasta terveyttä määrittävien sosiaalisten tekijöiden tarkasteluun. Kansanterveystieteen historian aikakaudet Kansanterveystieteen historiassa voidaan erottaa kolme aikakautta, joista ensimmäinen oli 1800-luvulla ja se korosti hygienian merkitystä. Köyhyyden, huonojen asuinolojen ja aliravitsemuksen havaittiin vaikuttavan tautien leviämiseen samalla tavalla kuin biologiset ja fyysiset tekijät. (Kauhanen ym. 1998, Berridge 2000.) Toinen vaihe oli ja 1900-lukujen vaihteessa, jolloin bakteerioppi kehittyi nopeasti. Tautien tartuntamekanismeja ja mikrobeja pystyttiin tuolloin selvittämään ja huomio kiinnittyi eristämiseen ja desinfiointiin. Bakteeriopin kehitys oli merkittävää lääketieteen kannalta ja kyseistä ajanjaksoa on pidetty biolääketieteen perustana. (Kauhanen ym. 1998, Berridge 2000.) Kolmas ajanjakso alkoi 1910-luvulla, jolloin kasvatus ja henkilökohtainen hygienia eli yksilökohtainen sairauksien ennaltaehkäisy ovat painottuneet. Ehkäisy tuli entistä tärkeämmäksi, kun huomattiin, että terveysongelmia ja ennenaikaista kuolleisuutta ai- 16

18 heuttivat infektiotautien sijasta krooniset sairaudet. Tupakan ja keuhkosyövän yhteys todettiin väestötutkimuksissa ja tästä sai alkunsa nykyaikainen ei-tarttuvien tautien kansanterveystutkimus. Tutkimuksen ja terveyden edistämisen painopiste siirtyi tarttuvista taudeista elämäntapa- ja käyttäytymistekijöihin. (Kauhanen ym. 1998, Berridge 2000.) Sairauksien ehkäisy 1970-luvulla Catford on tarkastellut terveyden edistämisen kehittymistä eri aikakausina. Hänen mukaansa 1970-luvulla pääpaino oli sairauksien ehkäisyssä ja riskikäyttäytymiseen vaikuttamisessa, jolloin toimintamuotoina olivat tiedotus ja kasvatus. Terveysviestintä oli tietojen ja ohjeiden antamista, jotta yksilöt voisivat muuttaa käyttäytymistään. (Koskinen-Ollonqvist 2004b.) Vuonna 1974 Kanadan terveysministeri antoi ensimmäisen valtakunnallisen poliittisen julkilausuman, jossa terveyden edistämistä pidettiin avainmenetelmänä. Kyseinen asiakirja A new perspective on the health of Canadians tunnetaan myös Lalonde -raporttina. Raportissa kerrottiin, että Kanadan terveysmenojen kasvusta huolimatta ihmisten terveys ei ollut parantunut. Erityisiä ongelmia olivat hyvinvointiyhteiskunnan ongelmat kuten sydänsairaudet, syöpä, huume- ja alkoholiriippuvaisuus, sukupuolitaudit, tupakointiin ja ilmansaasteisiin liittyvät hengityselinten sairaudet sekä loukkaantumiset tieliikenneonnettomuuksissa. Raportin mukaan muutokset elämäntavoissa ja sosiaalisessa ja fyysisessä ympäristössä johtavat terveyden kannalta parempiin tuloksiin kuin lisäinvestoinnit olemassa olevaan terveyspalvelujärjestelmään. Terveyttä määrittävinä tekijöinä nähtiin perimä, elintavat, ympäristö ja terveyspalvelut. (Lalonde 1974, Raeburn & Rootman 1997.) Lalonde -raportti edusti uudenlaisesta ajattelutapaa ja suosituksia. Sen pohjalta syntyi lukuisia tuloksellisia terveyden edistämisen ohjelmia, jotka auttoivat tiedostamaan tiettyjen elämäntapojen (kuten tupakka, alkoholi, fyysinen inaktiivisuus, huono ravitsemus) aiheuttamia terveysriskejä. (Raeburn & Rootman1997, Health Canada 2002.) Tärkeä merkkipaalu terveyden edistämisen historiassa on WHO:n yleiskokouksen vuonna 1977 luoma Terveyttä kaikille -ohjelma (Health for all), jonka tarkoituksena oli tarjota kaikille maailman ihmisille mahdollisuus sosiaalisesti ja taloudellisesti hyvään elämään. Terveyttä kaikille -ohjelma sisälsi ajatuksen tasa-arvosta ja terveydestä kaikkien oikeutena rotuun, uskontokuntaan, poliittisiin mielipiteisiin, sosiaaliseen tai taloudelliseen tilanteeseen katsomatta. Terveyttä kaikille -ideologia lähti etenemään vuonna 1978 järjestetyssä Alma-Atan perusterveydenhuollon konferenssissa, jossa korostettiin mm. ihmisten osallistumista ja sektorienvälistä yhteistyötä. (WHO 2004, STM 2004.) Suomessa terveyden edistäminen tavoitteellisena toimintana ilmeni vuonna 1972 kansanterveyslaissa. Siinä puhuttiin terveysneuvonnasta, terveyspolitiikasta ja ehkäisevästä terveydenhuollosta. Terveysneuvontaa pyrittiin vahvistamaan useilla 17

19 lääkintöhallituksen ohjekirjeillä ja valtakunnallisissa suunnitelmissa painotettiin ehkäisevien palvelujen kehittämistä. Lisäksi terveyskeskuksille suositeltiin terveyskasvatuksen yhdyshenkilöiden nimeämistä sekä eri sektorien välisten neuvottelukuntien perustamista. (Rimpelä 2003.) Terveyden edistämisen ohjelmat 1980-luvulla Moniulotteisia interventioita ja toimintaohjelmia korostettiin luvulla. Ohjelmat kohdistuivat esimerkiksi terveyttä tukeviin ympäristöihin tai yhteisön toimintaan. Tiedon välitys nähtiin osana hankkeiden toteuttamista. (Koskinen-Ollonqvist 2004b.) Edellisellä vuosikymmenellä alkanutta Terveyttä kaikille -ohjelmaa uudistettiin ja WHO hyväksyi sen toimintaohjelmaksi 1984, jotta yksilöt, organisaatiot ja maat olisivat valmiina kohtaamaan 2000-luvun haasteet. Terveyttä kaikille vuoteen ohjelmassa Suomen tavoitteena oli määrätietoinen ja laaja-alainen terveyspolitiikka. (WHO 2004, STM 2004.) WHO:n terveyden edistämisen maailmanlaajuisilla konferensseilla ja niiden tuottamilla asiakirjoilla on ollut tärkeä asema alan kehittämisessä. Erityisen suuri merkitys oli ensimmäisellä Kanadan Ottawassa vuonna 1986 pidetyllä konferenssilla, sillä nykyiset terveyden edistämisen toimintalinjat ovat rakentuneet pitkälti Ottawan asiakirjan pohjalle. Ottawan asiakirjan myötä alettiin käyttää käsitettä terveyden edistäminen. Asiakirjassa määriteltiin terveyden edistäminen (s. 27). sekä viisi terveyttä edistävää toimintalinjaa: (1) Terveellisen yhteiskuntapolitiikan kehittäminen perustuu siihen, että terveyden edistäminen toteutuu pääasiallisesti terveyspalvelujärjestelmän ulkopuolella. Terveyteen vaikuttavina ympäristötekijöinä tunnustettiin lainsäädäntö, vero- ja hintapolitiikka sekä tulo- ja sosiaaliturvapolitiikka. (2) Terveellisemmän ympäristön aikaansaaminen tarkoittaa ekologista lähestymistapaa sekä korostaa yhteisöllistä vastuuta ja luonnonvarojen säilyttämisen merkitystä. (3) Yhteisöjen toiminnan tehostamisen taustalla on ajatus arkielämän areenoista, joissa terveyteen liittyvistä asioista päätetään. (4) Henkilökohtaisten taitojen kehittäminen on tärkeää omasta ja ympäristön terveydestä huolehtimisessa. Taitoja voidaan kehittää tiedon lisäämisen ja terveyskasvatuksen keinoin. (5) Terveyspalvelujärjestelmän uudistaminen on merkittävää terveyden edistämisen näkökulmasta. Terveydenhuoltojärjestelmän odotettiin suuntautuvan entistä enemmän kliinisten ja hoitavien palvelujen ulkopuolelle. Ympäristön merkitys korostuu näissä terveyden edistämisen toimintalinjoissa. Ulkoiset terveyttä suojaavat tekijät (terveellinen yhteiskuntapolitiikka, terveellinen ympäristö, yhteisöjen toiminta ja terveyspalvelujärjestelmä) liittyvät ympäristöön. Vain yksi 18

20 toimintalinja tuo esiin yksilöön kohdistuvan terveyden edistämisen. Siinäkin lähtökohtana on taitojen kehittäminen, ei vain tiedon lisääminen. Adelaidessa järjestettiin vuonna 1988 WHO:n maailmanlaajuinen konferenssi, jonka teemana oli terveyttä edistävä yhteiskuntapolitiikka. Tällöin Ottawan asiakirjan painoaluetta pyrittiin syventämään. Avainalueina nähtiin naisten terveyden tukeminen, ravitsemuksen kehittäminen, tupakan ja alkoholin käytön vähentäminen sekä tukea antavien ympäristöjen luominen. (Vertio 2003.) Arjen areenat 1990-luvulla Terveyden edistämiseen sisällytettiin 1990-luvulla areena-ajattelu (settings for health), jonka mukaisesti ihmiset tavoitetaan heidän arkiympäristöistään, joita ovat esimerkiksi koulut, kaupungit, työpaikat ja terveydenhuollon yksiköt. Tietoa välitettiin ihmisten omista tarpeista ja lähtökohdista käsin. (Koskinen-Ollonqvist 2004b.) WHO:n yleiskokous päätti uudistaa Terveyttä kaikille -ohjelman vuonna 1998, jolloin käynnistettiin Terveyttä kaikille 21. vuosisadalla. Se vahvistaa aiemman ohjelman arvoperustaa, mutta toimintatavat ja osittain toimintalinjaukset tarkistettiin toimintaympäristön muututtua. Tämä ideologia on ohjannut Suomen terveyspolitiikkaa. Tärkeäksi on nähty terveyden tasa-arvo, terveyspoliittisten tavoitteiden huomioiminen eri sektoreilla ja toimijoiden moninaisuus. Jakartassa vuonna 1997 pidettiin kolmas WHO:n terveyden edistämisen konferenssi, jonka teemana oli yhteiskunnan, terveyden ja terveyden edistämisen vuorovaikutus. Jakarta oli ensimmäinen kehitysmaassa pidetty konferenssi, ja siellä osallisena oli myös yksityinen sektori. Jakartassa asetettiin 2000-luvun painopistealueet. Terveyden edistämisen avaintehtävinä nähtiin seuraavat viisi tavoitetta: (1) Terveyttä koskevan sosiaalisen vastuun vahvistaminen (2) Panostuksen lisääminen terveyteen (3) Yhteistyön lujittaminen ja laajentaminen terveyden hyväksi (4) Yhteisön toimintakyvyn lisääminen ja yksilön tukeminen (5) Terveyden edistämisen perusrakenteiden varmistaminen Jakartan julistuksen esille tuomassa haasteessa terveyspolitiikan painotus muuttui eliniän pidentämisestä terveenä elämisen ajan pidentämiseen. Julistuksessa kehotettiin yhteistyöhön WHO:n, hallitusten, kansalaisjärjestöjen, rahalaitosten, YK:n ja sen alueellisten järjestöjen, kahdenvälisten järjestöjen sekä yksityisen sektorin välillä. Julistus sisälsi runsaasti periaatteita ja näkökulmia, jotka vahvistavat Ottawan asiakirjan päätelmiä. (Piha 1998.) Sundsvallin terveyden edistämisen konferenssissa vuonna 1991 korostettiin terveyttä edistäviä ympäristöjä ja asialistalle nousivat ekologiset kysymykset, sosiaalisen terveyden ongelmat, köyhyys ja eriarvoisuus. (Vertio 2003.) Suomessa 1980-luvulla kansanterveystyön valtakunnalliset suunnitelmat yhdistyivät laajempiin sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmiin 1980-luvun puolivälistä 19

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Strategia 2010 2014. keskus ry (Tekry) Terveyden edistämisen. www.tekry.fi

Strategia 2010 2014. keskus ry (Tekry) Terveyden edistämisen. www.tekry.fi www.tekry.fi Terveyden edistämisen Tekryn tavoitteena on saada koko yhteiskunta tukemaan terveyttä. 2 Johdanto Terveyden edistämisen keskus ry:n (Tekry) tavoitteena on saada koko yhteiskunta tukemaan terveyttä.

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta

Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta 13.9.2012 II Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi, Säätytalo Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien ehkäisyn

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,

Lisätiedot

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Oivaltava päivät 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Esityksen sisältö Avustukset vuodelle 2015 Omaishoidon avustaminen Tavoitealueet ja teemarahoitus Yksinäisyys- teema

Lisätiedot

HYVINVOIVAT KAINUULAISET Hyvinvoinnin asiantuntijatyöskentely 17.3.2014 Klo 08.30-12 Scandic Hotel Kajanus

HYVINVOIVAT KAINUULAISET Hyvinvoinnin asiantuntijatyöskentely 17.3.2014 Klo 08.30-12 Scandic Hotel Kajanus HYVINVOIVAT KAINUULAISET Hyvinvoinnin asiantuntijatyöskentely 17.3.2014 Klo 08.30-12 Scandic Hotel Kajanus Aikataulu 08.30 Aamukahvit 09.00 Tervetuloa ja esittäytymiskierros 09.05 Hyvinvoinnin määritelmä,

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa?

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa? Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa? Terveyden edistäminen tylsät hampaat vai sitkeä liha? Terve-Sos 14.5.2009 Riitta Simoila kehittämisjohtaja Helsingin kaupungin terveyskeskus Terveyden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA Lasse Lehtonen, LT, OTT Terveysoikeuden professori (Hy), hallintoylilääkäri (HUS) Ihmisoikeus sopimukset Oikeusvaltioperiaate Perustuslaki Perusoikeudet PeL 106 : perustuslain

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt = Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010

MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010 MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN MAHDOLLISUUDET JA ESTEET MUUTTUVASSA YHTEISKUNNASSA Paavo Viirkorpi Viirkorpi Oy 1 EHKÄISEVÄ TYÖ INVESTOINTINA - EPÄVARMUUDEN

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Risto Hietala 10.11.2009 Miksi Valio Olo? Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Valio-konsernin visio 2015 määrittää vahvasti Valion tahtotilaa Valio on alansa johtava brändi Suomessa

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Työelämän haasteet NYT. Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä

Työelämän haasteet NYT. Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä Työelämän haasteet NYT Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä Esittely Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto Ammatti: Tarja Kantolahti, ylitarkastaja

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO 2013 2014 TERVEYSTIETO Vuosiluokat 7-9 Yläasteelle tulevan nuoren elämä on täynnä muutoksia: oma keho muuttuu, seksuaalisuus herää, ystävät

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari, Seinäjoki 25.3.2015 16.4.2015 Marjatta Montonen 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä HE 339/2014 vp Eduskunta

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi TUTKINNON OSA: KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TUTKINNON

Lisätiedot

Korkeakoulutus ja tutkimus terveyden edistämisen tukena. Helsinki, 28.01.2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Korkeakoulutus ja tutkimus terveyden edistämisen tukena. Helsinki, 28.01.2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko Korkeakoulutus ja tutkimus terveyden edistämisen tukena Helsinki, 28.01.2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tilanne nyt Kaikkien väestöryhmien hyvinvointi ja terveydentila parantunut: Parempi kuin

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 SOSIAALINEN KUNTOUTUS Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen

Lisätiedot