KESTÄVÄ KEHITYS JA SEINÄJOEN SEUDUN TERVEYSYHTYMÄN ALUEEN PAIKALLISAGENDA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESTÄVÄ KEHITYS JA SEINÄJOEN SEUDUN TERVEYSYHTYMÄN ALUEEN PAIKALLISAGENDA"

Transkriptio

1 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Johanna Katariina Martikkala KESTÄVÄ KEHITYS JA SEINÄJOEN SEUDUN TERVEYSYHTYMÄN ALUEEN PAIKALLISAGENDA Tekniikka ja liikenne 2007

2 2 ALKUSANAT Opinnäytetyöni on tehty Vaasan ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian koulutusohjelmassa. Työn taustalla on Seinäjoen seudun terveysyhtymän alueen paikallisagendatyö kestävän kehityksen edistämiseksi. Opinnäytetyön tekeminen aloitettiin tammikuussa 2007 ja saatiin päätökseen huhtikuun alussa Työssä kerrotaan kestävän kehityksen määritelmästä, aihealueista, maailmanlaajuisesta ja kansallisesta taustasta sekä indikaattoreista. Lisäksi selvitetään paikallisagendatyön kokonaisuutta ja miten kestävä kehitystä voidaan soveltaa kunnallishallinnossa ja vesiensuojelussa. Työn käytännön osuus perustuu Seinäjoen seudun terveysyhtymän paikallisagendatyöhön. Opinnäytetyöni ohjaajana toimi lehtori Riitta Niemelä Vaasan ammattikorkeakoulun tekniikan ja liikenteen yksiköstä. Ympäristönsuojelupäällikkö Pirjo Korhonen Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosastolta on myös auttanut opinnäytetyöni kanssa. Kiitän molempia avusta ja yhteistyöstä. Lisäksi kiitän perhettäni ja ystäviäni tuesta, jonka olen heiltä saanut opinnäytetyötä tehdessä. Vaasassa Johanna Martikkala

3 3 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijä Opinnäytetyön nimi Johanna Martikkala Kestävä kehitys ja Seinäjoen seudun terveysyhtymän alueen paikallisagenda Vuosi 2007 Kieli suomi Sivumäärä liitettä Ohjaaja Riitta Niemelä Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää paikallisagendatyön kokonaisuus sekä antaa tietoa kestävän kehityksen määritelmästä, aihealueista, maailmanlaajuisesta ja kansallisesta taustasta sekä indikaattoreista. Työssä pyritään selvittämään paikallisagendan vaiheita ja sisältöä sekä kestävän kehityksen soveltamista muun muassa kunnallishallintoon ja vesiensuojeluun. Paikallisagendan sisällön ja vaiheiden selvittämisessä on käytetty hyödyksi kirjallisia lähteitä ja Seinäjoen seudun terveysyhtymän alueen paikallisagendatyötä. Työssä tuodaan esille kuntien paikallisagendoja eli kestävän kehityksen ohjelmia, joita voidaan tehdä monella tavalla. Kuitenkin kuntien kestävän kehityksen ohjelmien laatimiseksi on annettu myös yleisiä ohjeita. Työssä selvitetään kestävää kehitystä maailmanlaajuisesti ja kansallisesti sekä paikallisen kestävän kehityksen edistämistä. Tämä työ pyrkii antamaan riittävästi tietoa kestävästä kehityksestä paikallisagendatyön laatimiseksi. Asiasanat kestävä kehitys, paikallisagenda

4 VAASA POLYTECHNIC Ympäristöteknologian koulutusohjelma ABSTRACT Author Topic Johanna Martikkala Sustainable development and local agenda of the health corporation area of Seinäjoki region Year 2007 Language Finnish Pages Appendices Name of supervisor Riitta Niemelä The aim of the thesis was to find out the local agenda in its entirety and give information about the definition related to sustainable development, themes, global and national backgrounds and indicators. As the thesis was aimed at find out the phases and contents of the local agenda and how to apply sustainable development for example to local government and waterprotection, related literary sources as well as the local agendawork of the health corporation area of Seinäjoki region have been utilized. The thesis presents an account of the fact that there are many ways to do municipality local agendas or programs of sustainable development. However, general instructions for writing out the programs related to sustainable development in municipalities have been given. The result of the thesis is a document on the issues of the global and national sustainable development and the promotion of local sustainable development. It will provide sufficient information about sustainable development for writing the local agenda work. Keywords sustainable development, local agenda

5 SISÄLLYS ALKUSANAT... 2 TIIVISTELMÄ... 3 ABSTRACT JOHDANTO OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET JA AIHEEN RAJAUS Tavoitteet Työn rajaus TUTKIMUSTYÖN KUVAUS JA TYÖSKENTELYMENETELMÄT KESTÄVÄ KEHITYS KESTÄVÄN KEHITYKSEN AIHEALUEET Kestävän kehityksen ulottuvuudet Ekologinen kestävyys Taloudellinen kestävyys Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys MAAILMANLAAJUINEN JA KANSALLINEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDISTÄMINEN Kansainvälinen kestävä kehitys Kestävä kehitys Suomessa Kestävä kehitys Suomen lainsäädännössä Suomen Kuntaliitto ja kestävä kehitys... 20

6 6 7. PAIKALLISEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDISTÄMINEN Paikallinen kestävä kehitys Kestävän kehityksen ohjelma Paikallisagendatyö Oulussa Kestävä kehitys kunnallishallinnossa Kestävä vesiensuojelu Vesistöjä kuormittavat tekijät Pohjavesiä kuormittavat tekijät KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT SEINÄJOEN SEUDUN TERVEYSYHTYMÄN YMPÄRISTÖOSASTO SEINÄJOEN SEUDUN TERVEYSYHTYMÄN ALUEEN PAIKALLISAGENDATYÖ Kestävän kehityksen edistäminen Seinäjoen seudulla Kestävän kehityksen työryhmä Paikallisagendatyön vaiheet SEINÄJOEN SEUDUN TERVEYSYHTYMÄN KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMALUONNOS Kestävän kehityksen ohjelmaluonnoksen sisältö Seinäjoen seudun terveysyhtymän alueen vesistöt Kyrönjoki Seinäjoki, Pajuluoma ja Nurmonjoki Pohjavedet POHDINTA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHDELUETTELO LIITELUETTELO... 58

7 1. JOHDANTO Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää paikallisagendatyön kokonaisuutta. Tavoitteena on lisätä tietoa kuntalaisille, viranomaisille sekä päättäjille kestävän kehityksen taustasta, määritelmästä, aihealueista, paikallisesta kestävän kehityksen edistämisestä sekä indikaattoreista, joilla kestävän kehityksen edistymistä mitataan. Työssä annetaan tietoa kestävän kehityksen soveltamisesta mm. kunnallishallintoon ja vesiensuojeluun. Työn taustalla ovat globaalit ympäristöongelmat, joihin vaikuttamiseen tarvitaan yhteistyötä eri valtioiden välillä. Euroopan kaupungit ovat sitoutuneet Aalborgin sopimuksella edistämään kestävää kehitystä paikallisella tasolla ja laatimaan paikallisagendat. Suomessa on laadittu hallituksen kestävän kehityksen ohjelmat ja sitouduttu paikallisagendojen laatimiseen kunnissa. Kestävän kehityksen edistäminen konkretisoituu kuntien laatimissa paikallisagendoissa eli kestävän kehityksen ohjelmissa. Opinnäytetyö jakautuu kahteen osaan. Aluksi selvitetään kestävän kehityksen määritelmä, aihealueet sekä maailmanlaajuinen ja kansallinen tausta. Tämän jälkeen tullaan kohti paikallista kestävän kehityksen edistämistä ja kestävän kehityksen indikaattoreiden käyttöä. Paikallinen kestävän kehityksen edistäminen on pitkän aikavälin päättymätön prosessi, jonka laatimiseen on annettu Suomen Kuntaliitossa ohjeita. Toisessa osassa perehdytään Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosaston alueen paikallisagendatyöhön. Työssä selvitetään paikallisagendatyön tausta, vaiheet ja sisältö. Lisäksi työssä on mukana kestävän kehityksen ohjelmaluonnos, joka lähetettiin lausuntokierrokselle alueen kaupunkiin, kuntiin, yrityksiin, kansalaisjärjestöille ja asukasyhdistyksille.

8 8 2. OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET JA AIHEEN RAJAUS 2.1. Tavoitteet Kestävän kehityksen edistäminen on haaste niin maailmanlaajuisesti, kansallisesti, kuin paikallisestikin. Suomessa on otettu vastaan kansainvälinen haaste paikallisen kestävän kehityksen edistämiseksi. Tämän jälkeen on laadittu paikallisagendoja eli kestävän kehityksen ohjelmia Suomen kunnissa ja kaupungeissa. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää paikallisagendatyön kokonaisuus sekä antaa tietoa kestävän kehityksen määritelmästä, maailmanlaajuisesta ja kansallisesta taustasta, aihealueista ja indikaattoreista. Työssä annetaan tietoa kestävän kehityksen soveltamisesta muun muassa kunnallishallintoon ja vesiensuojeluun. Lisäksi selvitetään Seinäjoen seudun terveysyhtymän paikallisagendatyötä Työn rajaus Opinnäytetyö on rajattu käsittelemään kestävän kehityksen maailmanlaajuista ja kansallista taustaa sekä paikallisen kestävän kehityksen edistämistä. Työssä käsitellään kestävän kehityksen edistämisen kannalta oleellisia asioita, kuten kestävän kehityksen määritelmä, aihealueet ja indikaattorit. Työssä käsitellään myös kestävän kehityksen soveltamista mm. kunnallishallintoon ja vesiensuojeluun. Lisäksi tarkasteluun on otettu mukaan Seinäjoen seudun terveysyhtymän paikallisagendatyö. Tällä työllä ei ole tarkoitus antaa yksiselitteistä vastausta paikallisagendatyön kokonaisuudeksi, koska paikallista kestävän kehityksen edistämistä voidaan tehdä monella eri tavalla. Työn tarkoitus on antaa riittävästi esitietoa kestävästä kehityksestä paikallisagendatyön laatimiseksi ja esittää paikallisagendatyön vaiheita ja sisältöä.

9 9 3. TUTKIMUSTYÖN KUVAUS JA TYÖSKENTELYMENETELMÄT Tämän työn taustalla on kestävän kehityksen projekti Seinäjoen seudun terveyhtymän alueella. Alkutyö eli kestävän kehityksen ohjelmaluonnos on laadittu kesällä 2005 ja kesällä Ohjelmaluonnokseen käytettiin tietolähteinä kirjallisuutta, sähköisiä lähteitä, ympäristöosaston asiantuntijoita sekä yrityksille lähetettyjen kysymyksien vastauksia. Tämän opinnäytetyön alustaminen on myös aloitettu kesällä 2005 ja Työssä on käytetty osittain samoja tietolähteitä kuin kestävän kehityksen ohjelmaluonnoksessa. Ohjelmaluonnoksen laadintavaiheessa tutustuttiin moniin kirjallisuuslähteisiin, joita on käytetty myös varsinaisessa opinnäytetyössä. Opinnäytetyön tekeminen aloitettiin kirjallisuuden ja muiden lähteiden keräämisellä. Pyrkimyksenä oli löytää lähteitä, joissa oli muun muassa erilaisia näkökulmia kestävästä kehityksestä. Opinnäytetyön teoriaosioon kerättiin sekä kirjallisia että sähköisiä lähteitä. Tärkeitä lähteitä olivat Suomen ympäristö-sarjan kirjat, kestävää kehitystä käsittelevä kirjallisuus sekä Suomen Kuntaliiton julkaisut. Suomen Kuntaliitto tukee kestävää kehitystä toiminnassaan ja on laatinut käytännönläheisiä julkaisuja kuntien käyttöön. Seinäjoen seudun vesistöistä löytyi tietoa kirjallisuuslähteistä sekä Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosastolta. Seuraavassa vaiheessa laadittiin alustava sisällysluettelo opinnäytetyölle, minkä jälkeen opinnäytetyön rakenteen hahmottaminen oli selkeämpää. Opinnäytetyön kirjoittaminen aloitettiin teoriaosalla, minkä jälkeen seurasi käytännön osuus Seinäjoen seudun terveyhtymän paikallisagendatyöstä. Pohdintaosuutta on kirjoitettu opinnäytetyön edetessä. Lopuksi työlle on kirjoitettu johdanto, tiivistelmä ja johtopäätökset. Työssä käytetyt kuvat ovat joko kirjallisista tai sähköisistä lähteistä. Kaaviokuvat ja taulukot ovat itse tehtyjä ja niiden tarkoituksena on selkeyttää ja tiivistää tekstin sanomaa.

10 10 4. KESTÄVÄ KEHITYS Ihminen muuttaa ympäristöään jatkuvasti monella tavalla. Ei voida tietää, mikä muutoksista aiheuttaa varmasti tulevaisuudessa ympäristöongelmia. Harmittomilta tuntuneet muutokset ovat aikojen saatossa aiheuttaneet vakavia ongelmia. Luonto on monimutkainen kokonaisuus, eikä ihminen voi koskaan olla varma siitä, millaisia seurauksia hänen toimillaan on. Sen vuoksi olisikin tärkeää pyrkiä hahmottamaan ympäristö kokonaisuutena ja ymmärtää edes pääpiirteissään kaikkia niitä ilmiöitä, joihin toimillamme vaikutamme. Yksittäisiä ympäristöongelmia tunnetaan usein hyvin, mutta niiden välisiä yhteyksiä ei ymmärretä. (Berninger ym. 1997) Tämän hetken merkittävimmät ongelmat liittyvät maailmassa luonnonvarojen hupenemiseen, kasvihuonekaasujen pitoisuuden lisääntymiseen ilmakehässä, vaurioihin yläilmakehän otsonikerroksessa, maaperän tuottokyvyn rappeutumiseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Ongelmat ovat voimakkaasti sidoksissa kasvun käsitteeseen. Kestävä kehitys on uutta, laajempaa ympäristöajattelua, jonka avulla edellä mainittuihin ongelmiin on haluttu tarttua. (Suomen kuntaliitto 1994) Kestävä kehitys tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa (Ympäristön ja kehityksen Suomen toimikunnan mietintö 1989). Kyseessä on ihmistoiminnan ekologisen kestävyyden ja sitä edistävien taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuurillisten edellytysten luominen, mikä on pohjimmiltaan luontosuhteen korjaamista kohti tasapainoisuutta. (Kahilainen 2000) Kestävässä kehityksessä on kysymys yksittäisten ihmisten erilaisten näkemysten ja koko yhteiskunnan eri osa-alueiden yhteensovittamisesta. Tämä vaatii toimintatapoja, joilla edesautetaan ristiriitojen ratkaisua ja luodaan edellytyksiä asioiden monipuoliselle ja kokonaisvaltaiselle tarkastelulle sekä toteutukselle. (Suomen kuntaliitto 1994)

11 11 Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta. Sen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. (Suomen kestävän kehityksen toimikunta 1995)

12 12 5. KESTÄVÄN KEHITYKSEN AIHEALUEET 5.1. Kestävän kehityksen ulottuvuudet Kansallisissa ja kansainvälisissä keskusteluissa kestävän kehityksen peruselementtejä ovat ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Nämä ovat toisistaan riippuvaisia ja toisiaan tukevia osatekijöitä. Kestävä kehitys on kaikkien näiden ulottuvuuksien yhteensovittamista. (URL:http://www.vsagendatoimisto.fi/agenda21/agenda21.htm) Kestävän kehityksen näkökulmat liittyvät kiinteästi toisiinsa, eikä toiminnan vaikutuksia voi yksiselitteisesti rajata vain johonkin osioon kuuluvaksi. Jako on kuitenkin hyödyllinen, koska se osoittaa kestävän kehityksen käsitteen kattavuutta. Asioita on tärkeää tarkastella kokonaisvaltaisesti. Sen lisäksi, että tarkastellaan millä tavoin ratkaisuista aiheutuvien vaikutusten on katsottu edistävän kestävyyttä, on myös tarkasteltava, miltä osin ne ovat kestämättömiä. (Suomen kuntaliitto 1994) Kestävän kehityksen jakaminen eri näkökulmiin havainnollistaa sen moniulotteisuutta, mutta ei ratkaise käytännön elämässä esille tulevia tulkintaongelmia. Tulkinta on tehtävä käytännön tapausten yhteydessä. Eri näkökulmat voivat olla keskenään ristiriidassa, jolloin kaikkien maksimoiminen yhtäaikaisesti ei ole mahdollista. Ratkaisu on etsittävä tilanteen mukaan olemassa olevaa tietoa soveltaen. (Suomen kuntaliitto 1994)

13 Ekologinen kestävyys Perusehtona ekologiselle kestävyydelle ovat biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen pitkällä aikavälillä luonnon kestokykyyn (Suomen kestävän kehityksen toimikunta 1995). Ekologisesti kestävässä kehityksessä on tarve vähentää ihmisen aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Pyrittäessä ekologisesti kestävään tulevaisuuteen on muutettava toimintamalleja ympäristölle vähemmän rasittaviksi. Ekologisesti kestävän kehityksen kannalta tärkeitä ratkaisukeinoja ovat ympäristöystävällisen teknologian kehittäminen ja käyttöönottaminen sekä kuluttajien tottumusten, arvostusten ja elämäntapojen muuttuminen. (Suomen kestävän kehityksen toimikunta 1995) Kansainvälinen yhteistyö on keskeistä pyrittäessä ekologiseen kestävyyteen Taloudellinen kestävyys Ensisijaisena tehtävänä taloudelliselle toiminnalle on keskeisten elinedellytysten, kuten ravinnon, lämmön ja suojan hankkiminen. Toiminnalla vaikutetaan sekä ekologiseen ympäristöön että sosiaaliseen ja kulttuuriseen elämään, joilla on takaisinkytkentä talouteen (kuva 1). Toiminta on taloudellisesti kestävää, jos sen ekologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset eivät pitkällä aikavälillä vaaranna elinedellytysten tasapuolista saatavuutta. (Suomen kuntaliitto 1994) Kuva 1. Taloudellisen kestävyyden perusta (Suomen kuntaliitto 1994)

14 14 Taloudellinen kestävyys on sisällöltään ja laadultaan tasapainoista kasvua, joka ei perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen ja varantojen hävittämiseen (URL:http://www.environment.fi/default.asp?contentid=126460&lan=fi). Sen pyrkimyksenä on tuottaa ja tarjota tavaroita ja palveluja niin, että ne rasittavat mahdollisimman vähän ympäristöä Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys Ekologista kestävyyttä tukee sosiaalinen ja kulttuurinen näkökulma (Suomen kuntaliitto 1994). Maailmanlaajuisessa kehitys- ja ympäristöpolitiikassa on tullut esille sosiaalinen kestävyys, ja sitä on alettu käyttämään myös kansallisen ja paikallisen tason ympäristökysymysten yhteydessä. Sillä viitataan usein demokraattisiin osallistumismahdollisuuksiin. Maailmanlaajuisesti sosiaalisella kestävyydellä tarkoitetaan ennen kaikkea tasa-arvoa. Kansallisella tasolla sillä voidaan tarkoittaa esimerkiksi työttömyyttä. Paikallistasolla esimerkiksi kunnan tai kaupungin sisäinen asuinalueiden erilaistuminen voi olla uhkana sosiaaliselle kestävyydelle. Yksilöiden tasolla sukupuolten välinen epätasa-arvo, köyhyys ja työttömyyden aiheuttama syrjäytyminen voivat olla ongelmia sosiaalisen kestävyyden kannalta. (Routala 2001) Sosiaalinen kestävyys perustuu yhteiskunnan henkiseen kehitykseen, tasa-arvoon ja yhteenkuuluvuuden edistämiseen. Kestävässä kehityksessä tarvitaan vuoropuhelua, jossa löydetään kaikkia yhdistäviä tekijöitä ja joka lisää luovuutta uusiin ratkaisuihin. (Suomen kuntaliitto 1994) Se pitää sisällään myös ei-aineellista hyvinvointia, kuten paikallista identiteettiä ja yleistä tyytyväisyyttä tai tyytymättömyyttä. Periaatteessa kaikki mikä liittyy ihmisen päivittäiseen sosiaaliseen elämään, sisältyy sosiaaliseen kestävyyteen. (Routala 2001) Sosiaalisessa ja kulttuurisessa kehityksessä monimuotoisuus on myös tavoite, jonka avulla voidaan edistää inhimillisen kehityksen laajentumista, joustavuutta ja muuntuvuutta. (Suomen kuntaliitto 1994) Yksilötasolla ympäristöpolitiikka konkretisoituu ympäristöasenteina, kulutus- ja elämäntapatottumuksina ja jokapäiväisenä elinympäristönä. Sosiaaliset rakenteet ja kulttuurin muutostrendit, kuten työttömyys ja hyvinvointi, vaikuttavat yksilön asenteisiin ja elämäntapoihin. (Routala 2001)

15 15 6. MAAILMANLAAJUINEN JA KANSALLINEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDISTÄMINEN Maailmanlaajuisesti on ympäristössä havaittu ongelmia, joiden ratkaisemiseen tarvitaan yhteistyötä eri valtioiden välillä. Ympäristöongelmat ovat usein sellaisia, jotka eivät noudata valtioiden rajoja. Kestävän kehityksen määrittelyn jälkeen ovat monet valtiot sitoutuneet noudattamaan sitä toiminnassaan. Kestävä kehitys on haaste, jonka noudattaminen vaatii myös käytännön toimia valtioiden sisällä Kansainvälinen kestävä kehitys Kestävän kehityksen käsite tuotiin yleiseen tietouteen vuonna 1987 Brundtlandin komission työn myötä (Routala 2001). Vuosina työskenteli YK:n asettama Ympäristön ja Kehityksen maailmankomissio eli Brundtlandin komissio, jonka raportissa Yhteinen tulevaisuutemme pohdittiin kehityksen suhdetta ympäristöongelmiin ja tuotiin keskusteluun uusi käsite, kestävä kehitys. Raportissa todettiin tähänastisen kehityksen olleen ekologisesti kestämätöntä ja hahmotettiin parempaa strategiaa, jonka noudattamiseen ihmiskunnan tulisi siirtyä. (Berninger ym. 1997) Komissio jätti määrittelyn yleiselle tasolle eikä tarkkaan yksilöinyt tarvittavia toimenpiteitä, koska yksityiskohtaisen toimenpide-esityksen tekeminen olisi saattanut vaarantaa raporttia koskevan päätöslauselman hyväksymisen YK:ssa (Suomen kuntaliitto 1994). Kesällä 1992 järjestettiin Rio de Janeirossa YK:n kansainvälinen ympäristö- ja kehityskonferenssi, jossa eri maat pyrkivät löytämään yhteisen politiikan ympäristöongelmien ratkaisemiseen. Rio de Janeiron konferenssissa sovittiin kestävän kehityksen periaatteista ja hyväksyttiin laaja ympäristöä ja kehitystä koskeva toimintaohjelma, Agenda 21, jota on pyritty kansallisen tason lisäksi toteuttamaan myös paikallistasolla eli kunnissa. (Berninger ym. 1997) Rion konferenssissa hyväksyttiin myös periaatteet, jotka ohjaavat maailmanlaajuista metsien kestävää käyttöä.

16 16 Agenda 21 on maailmanlaajuinen kestävän kehityksen toimintaohjelma 21. vuosisadalle. Toimintaohjelman 28 käsittelee paikallishallinnon asemaa kestävän kehityksen edistämisessä, ja sisältää suosituksen paikallisten toimintaohjelmien laatimiseksi vuorovaikutuksessa kuntalaisten, yhteisöjen ja yritysten kanssa. Agenda 21 haastaa kaikki maailman kaupungit ja kunnat laatimaan kestävän kehityksen ohjelman, jonka tavoitteena on ekologinen, taloudellinen, kulttuurillinen ja sosiaalinen kestävyys. Agenda 21 määrittelee myös tavat miten näihin tavoitteisiin päästään. Päätavoitteena on paikallishallinnon kestävän kehityksen ohjelman laatiminen kaikissa jäsenmaissa, koska useimmilla ongelmilla ja niiden ratkaisuilla on juurensa paikallisessa toiminnassa. Rion julistuksen mukaan kuntien tehtävänä on valistaa ja edistää kansalaisten toimia kestävän kehityksen saavuttamiseksi. (<URL:http://www.kunnat.net/binary.asp?path=1;29;356;1987;67815;47148&fiel d=fileattachment&version=4>) Vuonna 1996 järjestettiin Istanbulissa YK:n toinen asuinyhdistyskonferenssi (Habitat II), jossa hyväksyttiin yhdyskuntakehityksen Habitat-toimintaohjelma (Habitat Agenda). Se määrittelee asuinolojen ja elinympäristön kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaperiaatteet 20 vuoden aikavälillä. Siinä mainitaan myös paikallisagendatoiminnan vahvistavan Habitat Agendan toteutumista. Molemmilla toimintaohjelmilla on yhtymäkohtia etenkin yhdyskuntia ja paikallistasoa koskevassa kehityksessä. (Häikiö 2000) Habitat II jatkoi ja syvensi Rion sopimuksen yhdyskuntiin ja paikalliskehitykseen liittyviä kohtia. Habitat-toimintaohjelma keskittyy ihmiseen ja sen mukaan kestävän kehityksen edellytyksiä ovat demokratia, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, edustuksellinen ja vastuullinen hallinto sekä kansalaisyhteiskunnan osallistuminen. (Häikiö 2000) Vuonna 1994 Euroopan kaupunkien ympäristökonferenssissa hyväksyttiin Euroopan kaupunkien välinen Aalborgin sopimus. Allekirjoittaneet sitoutuivat aloittamaan kampanjan Euroopan kestävän kehityksen edistämiseksi ja laatimaan paikallisagendan. Aalborgin asiakirja käsittelee sitä, miten paikallishallinto voi edistää kestävää kehitystä. (Häikiö 2000)

17 17 Asiakirjassa käsitellään kestävän kehityksen sisältöä, tämän kannalta keskeisiä kunnan toimintoja sekä yhteistyötä ja prosessia, joilla näitä asioita voidaan edistää. Huomio kohdistetaan sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, kestävään taloudelliseen pohjaan ja ekologiseen kestävyyteen. Huomiota kohdistetaan myös luonnonvaroihin, päästöihin ja luonnon monimuotoisuuteen, kestävän maankäytön malleihin, kestävän kaupunkiliikenteen malleihin ja vastuuseen globaalista ilmasta. Ympäristönsuojelun yhdentäminen sosiaalisiin perustarpeisiin, kunnallisen päätöksenteon merkitys, kuntalaisten keskeinen asema ja aktivointi, monien työkalujen hyödyntäminen ja paikallisagenda ovat myös keskeistä Aalborgin asiakirjassa. (Häikiö 2000) Vuonna 1996 pidettiin toinen Euroopan kestävän kehityksen kaupunkien konferenssi Lissabonissa. Osanottajat hyväksyivät konferenssissa toimintaohjelman Julistuksesta toimintaan. Toimintaohjelma korostaa kunnanhallinnon sitoutumisen ja poliittisen tahdon merkitystä paikallisagendaprosessissa. Hallintokuntien rajat ylittävä lähestymistapa ja luottamus kunnan ja muiden toimijoiden välillä on tärkeää. Agendan suunnittelussa on yhdistettävä yhteiskunnalliset, taloudelliset ja ympäristölliset näkökulmat. Hallinnon sisällä valistus ja koulutus ovat tärkeitä ja yhteistyötä on tehtävä kuntien ja eri aluetasojen sekä eurooppalaisten kuntien välillä. Paikallisuuden lisäksi on huolehdittava myös maailmanlaajuisista vaikutuksista. (Häikiö 2000) Vuonna 2002 pidettiin Johannesburgissa maailmanlaajuinen YK:n isännöimä kestävän kehityksen kokous, jossa valtionpäämiehet keskustelivat kestävän kehityksen periaatteista. Kokouksessa hyväksyttiin poliittinen julistus sekä toimintaohjelma, joka käsittää sitoumuksia keskeisiltä kestävän kehityksen sektoreilta. Pääpaino ohjelmassa on käytännön toimenpiteissä, joilla voidaan tukea YK:n köyhyyden poistamiseen tähtääviä tavoitteita, luonnonvarojen parempaa hallintaa ja käyttöä koskevia toimenpiteitä sekä tuotanto- ja kulutustapojen muuttamista koskevia sitoumuksia. Lisäksi toimintaohjelmassa käsitellään sitoumuksia muun muassa terveyden, globalisaation hallinnan, kaupan ja rahoituksen sekä koulutuksen osalta. (Suomen kestävän kehityksen toimikunta 2006)

18 Kestävä kehitys Suomessa Suomessa keskustelu laajeni Brundtlandin komission viitoittamaa tietä toisaalta maailmanlaajuiseksi ja toisaalta konkretisoitui käytännön tasolle esimerkiksi kierrätysliikkeen toiminnassa ja politiikassa. (Berninger ym. 1997) Paikallisten ratkaisujen löytäminen edellyttää asioiden täsmentämistä ja tarkastelua kansallisesti. Ympäristön ja kehityksen Suomen toimikunnan mietintö valmistui vuonna (Takatalo 1992) Ympäristöministeriön asettama toimikunta on pyrkinyt arvioimaan maailmanlaajuisten uhkien ja haasteiden merkitystä Suomen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta, ja toisaalta sitä, millaisen panoksen Suomi voisi antaa näiden yhteisten ongelmien torjuntaan. Toimikunnan hahmottelevat toimenpiteet tähtäävät sellaisen rakennemuutoksen ja pitkän aikavälin strategian luomiseen, joka tekisi mahdolliseksi yhdentää ympäristönsuojelu yleiseen yhteiskuntapolitiikkaan. (Ympäristön ja kehityksen Suomen toimikunnan mietintö 1989) Suomi laati oman kestävän kehityksen ohjelmansa ensimmäisten maiden joukossa vuonna Ohjelma laadittiin Rion ympäristö- ja kehityskonferenssin hyväksymän Agenda 21-toimintaohjelman mukaisesti. Hallituksen kestävän kehityksen ohjelmalla pyritään ekologiseen kestävyyteen ja sitä edistävien taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen edellytysten luomiseen. Ohjelmassa esitettiin tärkeimpiä kestävän kehityksen toiminta-alueita koskevat strategiset tavoitteet ja toimintalinjat. (Suomen kestävän kehityksen toimikunta 2006) Kestävän kehityksen toimikunta hyväksyi uuden kansallisen kestävän kehityksen strategian kesäkuussa Strategiaa valmisteltiin työryhmässä, jossa olivat edustettuina kaikki keskeiset tahot. Strategiassa on ensimmäistä kertaa haettu tasapainoa kestävän kehityksen kaikkien ulottuvuuksien välille. (Suomen kestävän kehityksen toimikunta 2006) Suomessa kestävä kehitys on sisällytetty eri hallinnonalojen omiin strategioihin ja toimintaohjelmiin. Eri hallinnonalat edistävät kestävää kehitystä ja eri sektorit ovat myös sitoutuneet sen edistämiseen. Konkreettisesti kestävä kehitys näkyy eri ohjauskeinoissa, kuten esimerkiksi lainsäädännössä, verotuksessa tai ympäristövaikutusten arvioinnissa. (Suomen kestävän kehityksen toimikunta 2006)

19 Kestävä kehitys Suomen lainsäädännössä Suomi on sitoutunut edistämään toiminnassaan kestävää kehitystä. Se on sisällytetty moniin eri lakeihin ohjaavana seikkana. Ympäristöhaittoja yritetään ehkäistä ja vähentää erilaisilla oikeudellisilla, taloudellisilla ja informatiivisilla ohjauskeinoilla. Hallinnolliset lupa- ja ilmoitusmenettelyt sekä kiellot, jotka sisältyvät lainsäädäntöön, sekä sen nojalla annetut ohjeet ja suositukset ovat oikeudellisia ohjauskeinoja. Avustukset, korko- ja hintatuet, maksut, taksat, verot ja korvaukset ovat taloudellisia ohjauskeinoja. Tiedotus, valistus ja koulutus ovat informatiivista ohjausta. (Takatalo 1992) Esimerkkejä kestävästä kehityksestä Suomen lainsäädännössä: Kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukaisesti kunnan tulee alueellaan valvoa ja edistää ympäristönsuojelua siten, että luontoa ja muuta ympäristöä suojelemalla, hoitamalla ja kehittämällä turvataan kunnan asukkaille terveellinen, viihtyisä ja virikkeitä antava sekä luonnontaloudellisesti kestävä elinympäristö. (<URL:http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/ >) Ympäristönsuojelulain (86/2000) 1. luvun 1 :n tavoitteena on muun muassa turvata terveellinen ja viihtyisä sekä luonnontaloudellisesti kestävä ja monimuotoinen ympäristö, edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä torjua ilmastonmuutosta ja tukea muuten kestävää kehitystä. (<URL:http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/ >) Kuntalain (365/1995) 1. luvun 1 :n mukaan kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. (<URL:http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/ >) Luonnonsuojelulain (1096/1996) 1. luvun 1 :n tavoitteena on mm. luonnonvarojen ja luonnonympäristön kestävän käytön tukeminen. (<URL:http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/ >)

20 20 Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 1. luvun 1 :n tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle ja edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. (<URL:http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/ >) Jätelain (1072/1993) 1. luvun 1 :n tavoitteena on tukea kestävää kehitystä edistämällä luonnonvarojen järkevää käyttöä sekä ehkäisemällä ja torjumalla jätteistä aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle. (<URL:http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/ >) Suomen Kuntaliitto ja kestävä kehitys Kuntaliitto tukee toiminnassaan kestävää kehitystä tiedottamalla ja koulutustoiminnalla. Lisäksi keskeiset kestävää kehitystä tukevat ohjelmalliset ja toiminnalliset kokonaisuudet ovat paikallisagendat eli kuntien kestävän kehityksen ohjelmat kuntien ilmastokampanja kestävän kehityksen arvioimisen ja mittaamisen menetelmät ympäristöjohtamisen menetelmät ja kuntien yritysyhteistyö kuntien kehitysyhteistyö (Kestävän kehityksen kansallinen kokonaisarvio 2003) Kuntien paikallisagendaa edistävä työ Kuntaliitossa alkoi vuonna Täältä kestävyyteen -paikallisagendaopas ilmestyi vuonna 1997, jolloin käynnistyi myös Paikallinen Adenda 21 -projekti. Projektissa kunnille järjestettiin koulutusta ja tehtiin käytännönläheisiä julkaisuja. Kuntaliitto on tukenut kuntien kestävän kehityksen työtä syventämällä tietoisuutta ja osaamista kestävän kehityksen eri teemoissa sekä seurannut ja analysoinut kuntien paikallisagendatyötä. (Kestävän kehityksen kansallinen kokonaisarvio 2003)

21 21 Vuonna 1997 käynnistyi kuntien ilmastonsuojelukampanja, jota Kuntaliitto organisoi. Siihen liittyneet 44 suomalaista kuntaa selvittävät kasvihuonekaasupäästönsä, laativat päästöennusteen, asettavat päästövähennystavoitteen, tekevät päästövähennyssuunnitelman ja aloittavat ohjelman toteutuksen. Ilmastonsuojelukampanja on osa kuntien kansainvälisen ympäristöjärjestön International Council for Local Environmental Initiatives (ICLEI) Cities for Climate Protection (CCP) - projektia. (Kestävän kehityksen kansallinen kokonaisarvio 2003) Ekologisen jalanjäljen käsitettä ja laskentaa on kehitetty Kuntaliitossa vuodesta Kuntaliitossa on laadittu kunnille Excel-pohjainen laskentaohjelma, jonka avulla kunnat voivat laskea oman ekologisen jalanjälkensä. (Kestävän kehityksen kansallinen kokonaisarvio 2003) Kuntien ympäristöbarometri -hankkeessa on kehitetty indikaattorijärjestelmä, jonka avulla voidaan arvioida kuntien ympäristöpoliittista edistymistä verrattuna muihin kuntiin. Paikallisagendahankkeessa kehitettiin kunnan kestävän kehityksen indikaattoreita. Kuntaliitto on ollut mukana kehittämässä myös EU:n paikallisen tason kestävän kehityksen indikaattoreita. (Kestävän kehityksen kansallinen kokonaisarvio 2003) Kestävän kehityksen taloudellinen ulottuvuus Kuntaliiton toiminnassa tulee esiin erilaisissa ympäristöjohtamisen, kuten ympäristölaskennan ja -järjestelmien hankkeissa. Yritysten ja kuntien välisissä ympäristöyhteistyö-hankkeissa on Kuntaliitto ollut mukana. Kuntaliiton sekä Teollisuus ja työantajat ry:n yhteishankkeeseen osallistui vuosina noin 30 kuntaa. Yrityksissä ja kunnissa työtä on viety eteenpäin mm. osana paikallisagendoja ja elinkeinopoliittisia ohjelmia. Keskeisenä ajatuksena on ollut korostaa kestävän kehityksen toiminnan merkitystä kunnan kilpailukyvyn ja yritysten näkökulmasta, sekä tuotteiden kilpailukyvyn parantumisena markkinoilla. (Kestävän kehityksen kansallinen kokonaisarvio 2003) Kuntaliitossa on kehitetty Suomen kuntien yhteistyötä kehitysmaiden paikallishallinnon kanssa. Kuntaliitto on myös toiminut kestävän kehityksen kysymyksissä yhteistyössä useiden ministeriöiden kanssa, kuten ympäristöministeriön, kauppaja teollisuusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. (Kestävän kehityksen kansallinen kokonaisarvio 2003)

22 22 7. PAIKALLISEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDISTÄMINEN Tässä luvussa käsitellään paikallisen kestävän kehityksen edistämistä yleisesti paikallisagendojen eli kestävän kehityksen ohjelmien kautta. Lisäksi tarkemmin käsitellään Oulun kaupungin paikallisagendatyötä ja kestävää vesiensuojelua Paikallinen kestävä kehitys Kestävä kehitys konkretisoituu paikallisella tasolla. Vaikka kestävä kehitys on käsitteenä laaja ja se on tulevaisuuden visio, tarkoittaa se myös konkreettisia tekoja. Suunnitelmien toteuttamiseen tarvitaan myös käytännön toimia. Kansalaiset, kunnat, seudut, maakunnat, erilaiset yhteisöt ja yritykset ovat toimijoita, joiden valinnat ratkaisevat kestävän kehityksen toteutumisen (Suomen kestävän kehityksen toimikunta 2006). Kuntien paikallisagendojen tekemisen taustalla on Rion julistus, joka haastaa kaikki maailman kaupungit ja kunnat laatimaan kestävän kehityksen ohjelman. Paikallisagenda on yhden tai useamman kunnan yhteinen pitkän tähtäimen strategia kestävän kehityksen toteuttamiseksi. Se perustuu kuntayhteisön yhdessä määrittelemään käsitykseen kestävästä kehityksestä. Kestävän kehityksen kunnat panostavat tulevaisuuteen ennakoimalla kehitystä ja hallitsemalla muutosta. Paikallisagendassa on kuitenkin kysymys paljon muustakin kuin perinteisestä ympäristönsuojelusta. Kestävän kehityksen ohjelmien tavoitteena on ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten, kulttuuristen ja yhteiskunnallisten näkökulmien paikallinen yhteensovittaminen. (<URL:http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;356;1987;67814>) Kestävän kehityksen ohjelma tarkoittaa myös prosessia, jonka tuloksena toimintaohjelma syntyy ja muuttuu toiminnaksi. Kestävän kehityksen edistäminen on päättymätön prosessi. (<URL:http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;356;1987;67814>) Paikallisen kestävän kehityksen ohjelman tulisi olla koko kunnan yhteinen näkemys ja tavoite. Toimintaohjelma on tarkoitettu kuntayhteisön kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi. Työn tekemiseen tarvitaan kuntalaisia, yrityksiä, järjestöjä ja yhdistyksiä. Tavoitteena on avoin ja keskusteleva toimintatapa, jonka tuloksena yh-

23 23 teisesti asetetut tavoitteet saavutetaan. Paikallisagenda on haaste kuntalaisille ja yhteisöille. Päävastuu sen läpiviennistä on kunnanhallinnolla. (<URL:http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;356;1987;67814>) Paikallisagendatyön tavoitteiksi on asetettu pitkän aikavälin suunnitelma maailmanlaajuisten ja paikallisten kysymysten yhteensovittaminen kunnan yhteinen näkemys kestävän kehityksen periaatteista keinojen löytäminen pitkäjänteiselle ja kokonaisuutta tarkastelevalle kehitystyölle konkreettinen kestävän kehityksen toimintaohjelma eri tahojen roolien selvittäminen kestävän kehityksen edistämiseksi esimerkkinä oleminen kuntalaisille, elinkeinoelämälle ja muille toimijoille herättää kiinnostusta kestävän kehityksen ratkaisujen toteuttamiselle (Häikiö 2000) Suomi on määrällisesti paikallisagendatyössä maailman kärkijoukossa. Suomen 448 kunnasta on noin 300 kuntaa toteuttanut paikallisagendaprosessia (katso myös kuva 2). Noin 110 kunnassa on kestävän kehityksen ohjelma valmiina. Aalborgin sopimuksen ovat allekirjoittaneet 36 suomalaista kuntaa ja kaupunkia. (Kestävän kehityksen kansallinen kokonaisarvio 2003)

24 24 Kuva 2. Paikallisagendakunnat Suomessa 2006 (<URL:http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;356;1987;67814>)

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Globaalin vastuun strategia

Globaalin vastuun strategia Globaalin vastuun strategia 9.5.2012 HELSINGIN KAUPUNKI 1 GLOBAALIN VASTUUN STRATEGIA Sisältö 1. Johdanto 2. Globaalin vastuun linjaukset Helsingin kaupungin toiminnassa Globaalin vastuun määritelmä Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta :

Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta : Itämeren kestävän kehityksen tutkimustarpeet Elina Rautalahti ympäristöministeriö Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta 15.12.1994: Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti,

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 28.11.2014 Sauli Rouhinen 18.12.2014 1 Väittelijä väittää Sauli Rouhinen 18.12.2014 2 Sauli

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:

Lisätiedot

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,

Lisätiedot

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA Kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 saakka kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. YK:n jäsenmaiden uusien

Lisätiedot

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen 1.12.2009 Helsinki Kansainvälisiä kuntaprosesseja Kuntien tiekartta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi (UCLG, CEMR, Metropolis,

Lisätiedot

Prof. Kai Kokko. Ilmastopaneelin lausunto ilmastolain esiselvityksestä

Prof. Kai Kokko. Ilmastopaneelin lausunto ilmastolain esiselvityksestä Prof. Kai Kokko Ilmastopaneelin lausunto ilmastolain esiselvityksestä 2.10.2012 Sisältö Sääntelytavoite Soveltamisala Ohjausperiaatteet Sääntelykeinot Yleisön osallistuminen Kai Kokko 2.10.2012 2 Ilmastolain

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti

Lisätiedot

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat haitat Euroopan suurimmat sulfaattimaaesiintymät

Lisätiedot

LIFE+ -ohjelman rahoitusmahdollisuudet happamien sulfaattimaiden ympäristöhaittojen torjunnassa. Kari-Matti Vuori

LIFE+ -ohjelman rahoitusmahdollisuudet happamien sulfaattimaiden ympäristöhaittojen torjunnassa. Kari-Matti Vuori LIFE+ -ohjelman rahoitusmahdollisuudet happamien sulfaattimaiden ympäristöhaittojen torjunnassa Kari-Matti Vuori LIFE+ rahoitusohjelma LIFE+ on EU:n ympäristöalan rahoitusjärjestelmä, tavoitteena edistää

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus Aikataulu 2012 2013 2014 2015 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 Työohjelman ja keskeisten kysymysten suunnittelu Kuuleminen keskeisistä kysymyksistä ja työohjelmasta

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Testattuja malleja ja menetelmiä Tuija Hyyrynen ja Katja Viberg Kaupunkitutkimuksen päivät 6.5.2010 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Marianne Matinlassi Kestävän kehityksen määrittelyä

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

LIITTEET: KOM(2003) 572 lopullinen, suomeksi ja ruotsiksi Perusmuistio (YM)

LIITTEET: KOM(2003) 572 lopullinen, suomeksi ja ruotsiksi Perusmuistio (YM) YMPÄRISTÖMINISTERIÖ MILJÖMINISTERIET MINISTRY OF THE ENVIRONMENT 10.11.2003 YM18/313/2003 Eduskunta Suuri valiokunta Asia E-kirjelmä; EU; ympäristö; komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille;

Lisätiedot

Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa

Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa Liisa Saarenmaa MMM 11.12.2014 16.12.2014 1 Tausta MMM tilasi Metlalta Ylä-Lapin metsien kestävä käyttötutkimushankkeen vuonna 2003. Hanke käynnistyi

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Kepan sopeutettu ohjelma

Kepan sopeutettu ohjelma Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Luonnonvarayhdyskunnat

Luonnonvarayhdyskunnat Luonnonvarayhdyskunnat Juha Kotilainen Itä-Suomen yliopisto Historia- ja maantieteiden laitos Kaivostoiminnan haasteet Itä-Suomessa seminaari Outokumpu 16.-17.2.2010 Miksi yhdyskuntia on tutkittu? Maantieteellinen

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Tässä esitellään hankehakemusten arviointia ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikössä.

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet?

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Salon kansalaisopisto & Kylien Salo 25.9.2014 Siv Sandberg, Åbo Akademi siv.sandberg@abo.fi Kuntalaisten

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen, Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle

Lisätiedot

Elintarvikealan TKI-foorumi. Satakuntaliitto

Elintarvikealan TKI-foorumi. Satakuntaliitto Elintarvikealan TKI-foorumi Satakuntaliitto 24.3.2016 Maakunnallinen alue-ennakointi Satakurssi hanke (1.12.2015-31.10.2017) alue-ennakoinnin ja edunvalvonnan kehittäminen Tavoitteena Tiivistää maakunnan

Lisätiedot

Annika Lindblom Pääsihteeri Suomen kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom Pääsihteeri Suomen kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom Pääsihteeri Suomen kestävän kehityksen toimikunta Uusi globaali kestävän kehityksen aikakausi käynnistyi syyskuussa 2015 Agenda2030:n ytimen muodostavat 17 maailmanlaajuista ja toisiinsa

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi

Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi Museojohtajien kesäpäivät 26.8.2010 14.9.2010 Pasi Saukkonen 1 Arviointiyhteiskunta Siirtyminen keskitetyn vallan ja vastuun normatiivisesta, hyvän elämän ja

Lisätiedot

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT

VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT 8.6.2016 Johtava asiantuntija Kalle Reinikainen, Pöyry Finland Oy SISÄLTÖ 1. Miksi sidosryhmäyhteistyötä tarvitaan? 2. Vuoropuhelun

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5. Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.2012 Komeetta School is an international primary school in

Lisätiedot

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys

Mitä on kestävä kehitys Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma hanke Ruokolahti

Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma hanke Ruokolahti Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma hanke Ruokolahti LCA Consulting Oy Ruokolahdella 11.2.2016 Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma - Vaihe 2 - Koko hanke Kuntien omien ympäristöohjelmien viimeistely

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Kohti dynaamisempaa kestävyyskäsitystä kaivostoiminnan kestävyyden arvioinnissa

Kohti dynaamisempaa kestävyyskäsitystä kaivostoiminnan kestävyyden arvioinnissa Kohti dynaamisempaa kestävyyskäsitystä kaivostoiminnan kestävyyden arvioinnissa Juha Kotilainen Itä-Suomen yliopisto Kaivostoiminta ja kestävä kehitys seminaari Joensuu 11.6.2014 Kaivosala ja ekologinen

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Miksi tämä tuntuu niin vanhanaikaiselta? Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme

Lisätiedot

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Kestämätön tilanne? Tulevien sukupolvien eväät on pian syöty Miljoonat ihmiset elävät yhä puutteessa ja reilusti yhteiskunnallisten riskirajojen alapuolella ellemme

Lisätiedot

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Paula Mononen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Metsätalous ja vesistöt -seminaari, Koli 26.9.2006 Vesipolitiikan

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 20.12.2012 Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti pääministeri Kataisen hallitus uudistaa kansallisen kestävän

Lisätiedot

Kokemuksia ympäristönsuojelun yhteistyöstä Oulun seudulla

Kokemuksia ympäristönsuojelun yhteistyöstä Oulun seudulla Kokemuksia ympäristönsuojelun yhteistyöstä Oulun seudulla Ympäristönsuojelupäivät, Lammi 2007 Hannu Salmi, Oulun seudun ympäristövirasto 1 Oulun seudun ympäristöviraston toimialue 2 YHTEISESTI SUUNNITELTU

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

HS-maiden ympäristöpoliittiset vaikutukset ja happamoitumisen torjunta

HS-maiden ympäristöpoliittiset vaikutukset ja happamoitumisen torjunta HS-maiden ympäristöpoliittiset vaikutukset ja happamoitumisen torjunta Hannele Nyroos Vaasa 10.9.2008 1 Ympäristöpoliittiset tavoitteet Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015, valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen arvoketjussa 20.9.2011 Teknologiateollisuus, Helsinki Kuva: Lauri Rotko/Plugi Megatrendit - lähtökohdat

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki OECD:n hallintoministerikokous Helsinki 28.10.2015 Ensimmäinen Suomessa koskaan järjestetty OECD:n ministeritason kokous Suomi isännöi OECD:n hallintoministerien kokousta Helsingissä 28.10.2015. Kokouksen

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot