KESTÄVÄ KEHITYS JA SEINÄJOEN SEUDUN TERVEYSYHTYMÄN ALUEEN PAIKALLISAGENDA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESTÄVÄ KEHITYS JA SEINÄJOEN SEUDUN TERVEYSYHTYMÄN ALUEEN PAIKALLISAGENDA"

Transkriptio

1 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Johanna Katariina Martikkala KESTÄVÄ KEHITYS JA SEINÄJOEN SEUDUN TERVEYSYHTYMÄN ALUEEN PAIKALLISAGENDA Tekniikka ja liikenne 2007

2 2 ALKUSANAT Opinnäytetyöni on tehty Vaasan ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian koulutusohjelmassa. Työn taustalla on Seinäjoen seudun terveysyhtymän alueen paikallisagendatyö kestävän kehityksen edistämiseksi. Opinnäytetyön tekeminen aloitettiin tammikuussa 2007 ja saatiin päätökseen huhtikuun alussa Työssä kerrotaan kestävän kehityksen määritelmästä, aihealueista, maailmanlaajuisesta ja kansallisesta taustasta sekä indikaattoreista. Lisäksi selvitetään paikallisagendatyön kokonaisuutta ja miten kestävä kehitystä voidaan soveltaa kunnallishallinnossa ja vesiensuojelussa. Työn käytännön osuus perustuu Seinäjoen seudun terveysyhtymän paikallisagendatyöhön. Opinnäytetyöni ohjaajana toimi lehtori Riitta Niemelä Vaasan ammattikorkeakoulun tekniikan ja liikenteen yksiköstä. Ympäristönsuojelupäällikkö Pirjo Korhonen Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosastolta on myös auttanut opinnäytetyöni kanssa. Kiitän molempia avusta ja yhteistyöstä. Lisäksi kiitän perhettäni ja ystäviäni tuesta, jonka olen heiltä saanut opinnäytetyötä tehdessä. Vaasassa Johanna Martikkala

3 3 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijä Opinnäytetyön nimi Johanna Martikkala Kestävä kehitys ja Seinäjoen seudun terveysyhtymän alueen paikallisagenda Vuosi 2007 Kieli suomi Sivumäärä liitettä Ohjaaja Riitta Niemelä Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää paikallisagendatyön kokonaisuus sekä antaa tietoa kestävän kehityksen määritelmästä, aihealueista, maailmanlaajuisesta ja kansallisesta taustasta sekä indikaattoreista. Työssä pyritään selvittämään paikallisagendan vaiheita ja sisältöä sekä kestävän kehityksen soveltamista muun muassa kunnallishallintoon ja vesiensuojeluun. Paikallisagendan sisällön ja vaiheiden selvittämisessä on käytetty hyödyksi kirjallisia lähteitä ja Seinäjoen seudun terveysyhtymän alueen paikallisagendatyötä. Työssä tuodaan esille kuntien paikallisagendoja eli kestävän kehityksen ohjelmia, joita voidaan tehdä monella tavalla. Kuitenkin kuntien kestävän kehityksen ohjelmien laatimiseksi on annettu myös yleisiä ohjeita. Työssä selvitetään kestävää kehitystä maailmanlaajuisesti ja kansallisesti sekä paikallisen kestävän kehityksen edistämistä. Tämä työ pyrkii antamaan riittävästi tietoa kestävästä kehityksestä paikallisagendatyön laatimiseksi. Asiasanat kestävä kehitys, paikallisagenda

4 VAASA POLYTECHNIC Ympäristöteknologian koulutusohjelma ABSTRACT Author Topic Johanna Martikkala Sustainable development and local agenda of the health corporation area of Seinäjoki region Year 2007 Language Finnish Pages Appendices Name of supervisor Riitta Niemelä The aim of the thesis was to find out the local agenda in its entirety and give information about the definition related to sustainable development, themes, global and national backgrounds and indicators. As the thesis was aimed at find out the phases and contents of the local agenda and how to apply sustainable development for example to local government and waterprotection, related literary sources as well as the local agendawork of the health corporation area of Seinäjoki region have been utilized. The thesis presents an account of the fact that there are many ways to do municipality local agendas or programs of sustainable development. However, general instructions for writing out the programs related to sustainable development in municipalities have been given. The result of the thesis is a document on the issues of the global and national sustainable development and the promotion of local sustainable development. It will provide sufficient information about sustainable development for writing the local agenda work. Keywords sustainable development, local agenda

5 SISÄLLYS ALKUSANAT... 2 TIIVISTELMÄ... 3 ABSTRACT JOHDANTO OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET JA AIHEEN RAJAUS Tavoitteet Työn rajaus TUTKIMUSTYÖN KUVAUS JA TYÖSKENTELYMENETELMÄT KESTÄVÄ KEHITYS KESTÄVÄN KEHITYKSEN AIHEALUEET Kestävän kehityksen ulottuvuudet Ekologinen kestävyys Taloudellinen kestävyys Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys MAAILMANLAAJUINEN JA KANSALLINEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDISTÄMINEN Kansainvälinen kestävä kehitys Kestävä kehitys Suomessa Kestävä kehitys Suomen lainsäädännössä Suomen Kuntaliitto ja kestävä kehitys... 20

6 6 7. PAIKALLISEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDISTÄMINEN Paikallinen kestävä kehitys Kestävän kehityksen ohjelma Paikallisagendatyö Oulussa Kestävä kehitys kunnallishallinnossa Kestävä vesiensuojelu Vesistöjä kuormittavat tekijät Pohjavesiä kuormittavat tekijät KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT SEINÄJOEN SEUDUN TERVEYSYHTYMÄN YMPÄRISTÖOSASTO SEINÄJOEN SEUDUN TERVEYSYHTYMÄN ALUEEN PAIKALLISAGENDATYÖ Kestävän kehityksen edistäminen Seinäjoen seudulla Kestävän kehityksen työryhmä Paikallisagendatyön vaiheet SEINÄJOEN SEUDUN TERVEYSYHTYMÄN KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMALUONNOS Kestävän kehityksen ohjelmaluonnoksen sisältö Seinäjoen seudun terveysyhtymän alueen vesistöt Kyrönjoki Seinäjoki, Pajuluoma ja Nurmonjoki Pohjavedet POHDINTA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHDELUETTELO LIITELUETTELO... 58

7 1. JOHDANTO Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää paikallisagendatyön kokonaisuutta. Tavoitteena on lisätä tietoa kuntalaisille, viranomaisille sekä päättäjille kestävän kehityksen taustasta, määritelmästä, aihealueista, paikallisesta kestävän kehityksen edistämisestä sekä indikaattoreista, joilla kestävän kehityksen edistymistä mitataan. Työssä annetaan tietoa kestävän kehityksen soveltamisesta mm. kunnallishallintoon ja vesiensuojeluun. Työn taustalla ovat globaalit ympäristöongelmat, joihin vaikuttamiseen tarvitaan yhteistyötä eri valtioiden välillä. Euroopan kaupungit ovat sitoutuneet Aalborgin sopimuksella edistämään kestävää kehitystä paikallisella tasolla ja laatimaan paikallisagendat. Suomessa on laadittu hallituksen kestävän kehityksen ohjelmat ja sitouduttu paikallisagendojen laatimiseen kunnissa. Kestävän kehityksen edistäminen konkretisoituu kuntien laatimissa paikallisagendoissa eli kestävän kehityksen ohjelmissa. Opinnäytetyö jakautuu kahteen osaan. Aluksi selvitetään kestävän kehityksen määritelmä, aihealueet sekä maailmanlaajuinen ja kansallinen tausta. Tämän jälkeen tullaan kohti paikallista kestävän kehityksen edistämistä ja kestävän kehityksen indikaattoreiden käyttöä. Paikallinen kestävän kehityksen edistäminen on pitkän aikavälin päättymätön prosessi, jonka laatimiseen on annettu Suomen Kuntaliitossa ohjeita. Toisessa osassa perehdytään Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosaston alueen paikallisagendatyöhön. Työssä selvitetään paikallisagendatyön tausta, vaiheet ja sisältö. Lisäksi työssä on mukana kestävän kehityksen ohjelmaluonnos, joka lähetettiin lausuntokierrokselle alueen kaupunkiin, kuntiin, yrityksiin, kansalaisjärjestöille ja asukasyhdistyksille.

8 8 2. OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET JA AIHEEN RAJAUS 2.1. Tavoitteet Kestävän kehityksen edistäminen on haaste niin maailmanlaajuisesti, kansallisesti, kuin paikallisestikin. Suomessa on otettu vastaan kansainvälinen haaste paikallisen kestävän kehityksen edistämiseksi. Tämän jälkeen on laadittu paikallisagendoja eli kestävän kehityksen ohjelmia Suomen kunnissa ja kaupungeissa. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää paikallisagendatyön kokonaisuus sekä antaa tietoa kestävän kehityksen määritelmästä, maailmanlaajuisesta ja kansallisesta taustasta, aihealueista ja indikaattoreista. Työssä annetaan tietoa kestävän kehityksen soveltamisesta muun muassa kunnallishallintoon ja vesiensuojeluun. Lisäksi selvitetään Seinäjoen seudun terveysyhtymän paikallisagendatyötä Työn rajaus Opinnäytetyö on rajattu käsittelemään kestävän kehityksen maailmanlaajuista ja kansallista taustaa sekä paikallisen kestävän kehityksen edistämistä. Työssä käsitellään kestävän kehityksen edistämisen kannalta oleellisia asioita, kuten kestävän kehityksen määritelmä, aihealueet ja indikaattorit. Työssä käsitellään myös kestävän kehityksen soveltamista mm. kunnallishallintoon ja vesiensuojeluun. Lisäksi tarkasteluun on otettu mukaan Seinäjoen seudun terveysyhtymän paikallisagendatyö. Tällä työllä ei ole tarkoitus antaa yksiselitteistä vastausta paikallisagendatyön kokonaisuudeksi, koska paikallista kestävän kehityksen edistämistä voidaan tehdä monella eri tavalla. Työn tarkoitus on antaa riittävästi esitietoa kestävästä kehityksestä paikallisagendatyön laatimiseksi ja esittää paikallisagendatyön vaiheita ja sisältöä.

9 9 3. TUTKIMUSTYÖN KUVAUS JA TYÖSKENTELYMENETELMÄT Tämän työn taustalla on kestävän kehityksen projekti Seinäjoen seudun terveyhtymän alueella. Alkutyö eli kestävän kehityksen ohjelmaluonnos on laadittu kesällä 2005 ja kesällä Ohjelmaluonnokseen käytettiin tietolähteinä kirjallisuutta, sähköisiä lähteitä, ympäristöosaston asiantuntijoita sekä yrityksille lähetettyjen kysymyksien vastauksia. Tämän opinnäytetyön alustaminen on myös aloitettu kesällä 2005 ja Työssä on käytetty osittain samoja tietolähteitä kuin kestävän kehityksen ohjelmaluonnoksessa. Ohjelmaluonnoksen laadintavaiheessa tutustuttiin moniin kirjallisuuslähteisiin, joita on käytetty myös varsinaisessa opinnäytetyössä. Opinnäytetyön tekeminen aloitettiin kirjallisuuden ja muiden lähteiden keräämisellä. Pyrkimyksenä oli löytää lähteitä, joissa oli muun muassa erilaisia näkökulmia kestävästä kehityksestä. Opinnäytetyön teoriaosioon kerättiin sekä kirjallisia että sähköisiä lähteitä. Tärkeitä lähteitä olivat Suomen ympäristö-sarjan kirjat, kestävää kehitystä käsittelevä kirjallisuus sekä Suomen Kuntaliiton julkaisut. Suomen Kuntaliitto tukee kestävää kehitystä toiminnassaan ja on laatinut käytännönläheisiä julkaisuja kuntien käyttöön. Seinäjoen seudun vesistöistä löytyi tietoa kirjallisuuslähteistä sekä Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosastolta. Seuraavassa vaiheessa laadittiin alustava sisällysluettelo opinnäytetyölle, minkä jälkeen opinnäytetyön rakenteen hahmottaminen oli selkeämpää. Opinnäytetyön kirjoittaminen aloitettiin teoriaosalla, minkä jälkeen seurasi käytännön osuus Seinäjoen seudun terveyhtymän paikallisagendatyöstä. Pohdintaosuutta on kirjoitettu opinnäytetyön edetessä. Lopuksi työlle on kirjoitettu johdanto, tiivistelmä ja johtopäätökset. Työssä käytetyt kuvat ovat joko kirjallisista tai sähköisistä lähteistä. Kaaviokuvat ja taulukot ovat itse tehtyjä ja niiden tarkoituksena on selkeyttää ja tiivistää tekstin sanomaa.

10 10 4. KESTÄVÄ KEHITYS Ihminen muuttaa ympäristöään jatkuvasti monella tavalla. Ei voida tietää, mikä muutoksista aiheuttaa varmasti tulevaisuudessa ympäristöongelmia. Harmittomilta tuntuneet muutokset ovat aikojen saatossa aiheuttaneet vakavia ongelmia. Luonto on monimutkainen kokonaisuus, eikä ihminen voi koskaan olla varma siitä, millaisia seurauksia hänen toimillaan on. Sen vuoksi olisikin tärkeää pyrkiä hahmottamaan ympäristö kokonaisuutena ja ymmärtää edes pääpiirteissään kaikkia niitä ilmiöitä, joihin toimillamme vaikutamme. Yksittäisiä ympäristöongelmia tunnetaan usein hyvin, mutta niiden välisiä yhteyksiä ei ymmärretä. (Berninger ym. 1997) Tämän hetken merkittävimmät ongelmat liittyvät maailmassa luonnonvarojen hupenemiseen, kasvihuonekaasujen pitoisuuden lisääntymiseen ilmakehässä, vaurioihin yläilmakehän otsonikerroksessa, maaperän tuottokyvyn rappeutumiseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Ongelmat ovat voimakkaasti sidoksissa kasvun käsitteeseen. Kestävä kehitys on uutta, laajempaa ympäristöajattelua, jonka avulla edellä mainittuihin ongelmiin on haluttu tarttua. (Suomen kuntaliitto 1994) Kestävä kehitys tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa (Ympäristön ja kehityksen Suomen toimikunnan mietintö 1989). Kyseessä on ihmistoiminnan ekologisen kestävyyden ja sitä edistävien taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuurillisten edellytysten luominen, mikä on pohjimmiltaan luontosuhteen korjaamista kohti tasapainoisuutta. (Kahilainen 2000) Kestävässä kehityksessä on kysymys yksittäisten ihmisten erilaisten näkemysten ja koko yhteiskunnan eri osa-alueiden yhteensovittamisesta. Tämä vaatii toimintatapoja, joilla edesautetaan ristiriitojen ratkaisua ja luodaan edellytyksiä asioiden monipuoliselle ja kokonaisvaltaiselle tarkastelulle sekä toteutukselle. (Suomen kuntaliitto 1994)

11 11 Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta. Sen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. (Suomen kestävän kehityksen toimikunta 1995)

12 12 5. KESTÄVÄN KEHITYKSEN AIHEALUEET 5.1. Kestävän kehityksen ulottuvuudet Kansallisissa ja kansainvälisissä keskusteluissa kestävän kehityksen peruselementtejä ovat ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Nämä ovat toisistaan riippuvaisia ja toisiaan tukevia osatekijöitä. Kestävä kehitys on kaikkien näiden ulottuvuuksien yhteensovittamista. (URL:http://www.vsagendatoimisto.fi/agenda21/agenda21.htm) Kestävän kehityksen näkökulmat liittyvät kiinteästi toisiinsa, eikä toiminnan vaikutuksia voi yksiselitteisesti rajata vain johonkin osioon kuuluvaksi. Jako on kuitenkin hyödyllinen, koska se osoittaa kestävän kehityksen käsitteen kattavuutta. Asioita on tärkeää tarkastella kokonaisvaltaisesti. Sen lisäksi, että tarkastellaan millä tavoin ratkaisuista aiheutuvien vaikutusten on katsottu edistävän kestävyyttä, on myös tarkasteltava, miltä osin ne ovat kestämättömiä. (Suomen kuntaliitto 1994) Kestävän kehityksen jakaminen eri näkökulmiin havainnollistaa sen moniulotteisuutta, mutta ei ratkaise käytännön elämässä esille tulevia tulkintaongelmia. Tulkinta on tehtävä käytännön tapausten yhteydessä. Eri näkökulmat voivat olla keskenään ristiriidassa, jolloin kaikkien maksimoiminen yhtäaikaisesti ei ole mahdollista. Ratkaisu on etsittävä tilanteen mukaan olemassa olevaa tietoa soveltaen. (Suomen kuntaliitto 1994)

13 Ekologinen kestävyys Perusehtona ekologiselle kestävyydelle ovat biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen pitkällä aikavälillä luonnon kestokykyyn (Suomen kestävän kehityksen toimikunta 1995). Ekologisesti kestävässä kehityksessä on tarve vähentää ihmisen aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Pyrittäessä ekologisesti kestävään tulevaisuuteen on muutettava toimintamalleja ympäristölle vähemmän rasittaviksi. Ekologisesti kestävän kehityksen kannalta tärkeitä ratkaisukeinoja ovat ympäristöystävällisen teknologian kehittäminen ja käyttöönottaminen sekä kuluttajien tottumusten, arvostusten ja elämäntapojen muuttuminen. (Suomen kestävän kehityksen toimikunta 1995) Kansainvälinen yhteistyö on keskeistä pyrittäessä ekologiseen kestävyyteen Taloudellinen kestävyys Ensisijaisena tehtävänä taloudelliselle toiminnalle on keskeisten elinedellytysten, kuten ravinnon, lämmön ja suojan hankkiminen. Toiminnalla vaikutetaan sekä ekologiseen ympäristöön että sosiaaliseen ja kulttuuriseen elämään, joilla on takaisinkytkentä talouteen (kuva 1). Toiminta on taloudellisesti kestävää, jos sen ekologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset eivät pitkällä aikavälillä vaaranna elinedellytysten tasapuolista saatavuutta. (Suomen kuntaliitto 1994) Kuva 1. Taloudellisen kestävyyden perusta (Suomen kuntaliitto 1994)

14 14 Taloudellinen kestävyys on sisällöltään ja laadultaan tasapainoista kasvua, joka ei perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen ja varantojen hävittämiseen (URL:http://www.environment.fi/default.asp?contentid=126460&lan=fi). Sen pyrkimyksenä on tuottaa ja tarjota tavaroita ja palveluja niin, että ne rasittavat mahdollisimman vähän ympäristöä Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys Ekologista kestävyyttä tukee sosiaalinen ja kulttuurinen näkökulma (Suomen kuntaliitto 1994). Maailmanlaajuisessa kehitys- ja ympäristöpolitiikassa on tullut esille sosiaalinen kestävyys, ja sitä on alettu käyttämään myös kansallisen ja paikallisen tason ympäristökysymysten yhteydessä. Sillä viitataan usein demokraattisiin osallistumismahdollisuuksiin. Maailmanlaajuisesti sosiaalisella kestävyydellä tarkoitetaan ennen kaikkea tasa-arvoa. Kansallisella tasolla sillä voidaan tarkoittaa esimerkiksi työttömyyttä. Paikallistasolla esimerkiksi kunnan tai kaupungin sisäinen asuinalueiden erilaistuminen voi olla uhkana sosiaaliselle kestävyydelle. Yksilöiden tasolla sukupuolten välinen epätasa-arvo, köyhyys ja työttömyyden aiheuttama syrjäytyminen voivat olla ongelmia sosiaalisen kestävyyden kannalta. (Routala 2001) Sosiaalinen kestävyys perustuu yhteiskunnan henkiseen kehitykseen, tasa-arvoon ja yhteenkuuluvuuden edistämiseen. Kestävässä kehityksessä tarvitaan vuoropuhelua, jossa löydetään kaikkia yhdistäviä tekijöitä ja joka lisää luovuutta uusiin ratkaisuihin. (Suomen kuntaliitto 1994) Se pitää sisällään myös ei-aineellista hyvinvointia, kuten paikallista identiteettiä ja yleistä tyytyväisyyttä tai tyytymättömyyttä. Periaatteessa kaikki mikä liittyy ihmisen päivittäiseen sosiaaliseen elämään, sisältyy sosiaaliseen kestävyyteen. (Routala 2001) Sosiaalisessa ja kulttuurisessa kehityksessä monimuotoisuus on myös tavoite, jonka avulla voidaan edistää inhimillisen kehityksen laajentumista, joustavuutta ja muuntuvuutta. (Suomen kuntaliitto 1994) Yksilötasolla ympäristöpolitiikka konkretisoituu ympäristöasenteina, kulutus- ja elämäntapatottumuksina ja jokapäiväisenä elinympäristönä. Sosiaaliset rakenteet ja kulttuurin muutostrendit, kuten työttömyys ja hyvinvointi, vaikuttavat yksilön asenteisiin ja elämäntapoihin. (Routala 2001)

15 15 6. MAAILMANLAAJUINEN JA KANSALLINEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDISTÄMINEN Maailmanlaajuisesti on ympäristössä havaittu ongelmia, joiden ratkaisemiseen tarvitaan yhteistyötä eri valtioiden välillä. Ympäristöongelmat ovat usein sellaisia, jotka eivät noudata valtioiden rajoja. Kestävän kehityksen määrittelyn jälkeen ovat monet valtiot sitoutuneet noudattamaan sitä toiminnassaan. Kestävä kehitys on haaste, jonka noudattaminen vaatii myös käytännön toimia valtioiden sisällä Kansainvälinen kestävä kehitys Kestävän kehityksen käsite tuotiin yleiseen tietouteen vuonna 1987 Brundtlandin komission työn myötä (Routala 2001). Vuosina työskenteli YK:n asettama Ympäristön ja Kehityksen maailmankomissio eli Brundtlandin komissio, jonka raportissa Yhteinen tulevaisuutemme pohdittiin kehityksen suhdetta ympäristöongelmiin ja tuotiin keskusteluun uusi käsite, kestävä kehitys. Raportissa todettiin tähänastisen kehityksen olleen ekologisesti kestämätöntä ja hahmotettiin parempaa strategiaa, jonka noudattamiseen ihmiskunnan tulisi siirtyä. (Berninger ym. 1997) Komissio jätti määrittelyn yleiselle tasolle eikä tarkkaan yksilöinyt tarvittavia toimenpiteitä, koska yksityiskohtaisen toimenpide-esityksen tekeminen olisi saattanut vaarantaa raporttia koskevan päätöslauselman hyväksymisen YK:ssa (Suomen kuntaliitto 1994). Kesällä 1992 järjestettiin Rio de Janeirossa YK:n kansainvälinen ympäristö- ja kehityskonferenssi, jossa eri maat pyrkivät löytämään yhteisen politiikan ympäristöongelmien ratkaisemiseen. Rio de Janeiron konferenssissa sovittiin kestävän kehityksen periaatteista ja hyväksyttiin laaja ympäristöä ja kehitystä koskeva toimintaohjelma, Agenda 21, jota on pyritty kansallisen tason lisäksi toteuttamaan myös paikallistasolla eli kunnissa. (Berninger ym. 1997) Rion konferenssissa hyväksyttiin myös periaatteet, jotka ohjaavat maailmanlaajuista metsien kestävää käyttöä.

16 16 Agenda 21 on maailmanlaajuinen kestävän kehityksen toimintaohjelma 21. vuosisadalle. Toimintaohjelman 28 käsittelee paikallishallinnon asemaa kestävän kehityksen edistämisessä, ja sisältää suosituksen paikallisten toimintaohjelmien laatimiseksi vuorovaikutuksessa kuntalaisten, yhteisöjen ja yritysten kanssa. Agenda 21 haastaa kaikki maailman kaupungit ja kunnat laatimaan kestävän kehityksen ohjelman, jonka tavoitteena on ekologinen, taloudellinen, kulttuurillinen ja sosiaalinen kestävyys. Agenda 21 määrittelee myös tavat miten näihin tavoitteisiin päästään. Päätavoitteena on paikallishallinnon kestävän kehityksen ohjelman laatiminen kaikissa jäsenmaissa, koska useimmilla ongelmilla ja niiden ratkaisuilla on juurensa paikallisessa toiminnassa. Rion julistuksen mukaan kuntien tehtävänä on valistaa ja edistää kansalaisten toimia kestävän kehityksen saavuttamiseksi. (<URL:http://www.kunnat.net/binary.asp?path=1;29;356;1987;67815;47148&fiel d=fileattachment&version=4>) Vuonna 1996 järjestettiin Istanbulissa YK:n toinen asuinyhdistyskonferenssi (Habitat II), jossa hyväksyttiin yhdyskuntakehityksen Habitat-toimintaohjelma (Habitat Agenda). Se määrittelee asuinolojen ja elinympäristön kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaperiaatteet 20 vuoden aikavälillä. Siinä mainitaan myös paikallisagendatoiminnan vahvistavan Habitat Agendan toteutumista. Molemmilla toimintaohjelmilla on yhtymäkohtia etenkin yhdyskuntia ja paikallistasoa koskevassa kehityksessä. (Häikiö 2000) Habitat II jatkoi ja syvensi Rion sopimuksen yhdyskuntiin ja paikalliskehitykseen liittyviä kohtia. Habitat-toimintaohjelma keskittyy ihmiseen ja sen mukaan kestävän kehityksen edellytyksiä ovat demokratia, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, edustuksellinen ja vastuullinen hallinto sekä kansalaisyhteiskunnan osallistuminen. (Häikiö 2000) Vuonna 1994 Euroopan kaupunkien ympäristökonferenssissa hyväksyttiin Euroopan kaupunkien välinen Aalborgin sopimus. Allekirjoittaneet sitoutuivat aloittamaan kampanjan Euroopan kestävän kehityksen edistämiseksi ja laatimaan paikallisagendan. Aalborgin asiakirja käsittelee sitä, miten paikallishallinto voi edistää kestävää kehitystä. (Häikiö 2000)

17 17 Asiakirjassa käsitellään kestävän kehityksen sisältöä, tämän kannalta keskeisiä kunnan toimintoja sekä yhteistyötä ja prosessia, joilla näitä asioita voidaan edistää. Huomio kohdistetaan sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, kestävään taloudelliseen pohjaan ja ekologiseen kestävyyteen. Huomiota kohdistetaan myös luonnonvaroihin, päästöihin ja luonnon monimuotoisuuteen, kestävän maankäytön malleihin, kestävän kaupunkiliikenteen malleihin ja vastuuseen globaalista ilmasta. Ympäristönsuojelun yhdentäminen sosiaalisiin perustarpeisiin, kunnallisen päätöksenteon merkitys, kuntalaisten keskeinen asema ja aktivointi, monien työkalujen hyödyntäminen ja paikallisagenda ovat myös keskeistä Aalborgin asiakirjassa. (Häikiö 2000) Vuonna 1996 pidettiin toinen Euroopan kestävän kehityksen kaupunkien konferenssi Lissabonissa. Osanottajat hyväksyivät konferenssissa toimintaohjelman Julistuksesta toimintaan. Toimintaohjelma korostaa kunnanhallinnon sitoutumisen ja poliittisen tahdon merkitystä paikallisagendaprosessissa. Hallintokuntien rajat ylittävä lähestymistapa ja luottamus kunnan ja muiden toimijoiden välillä on tärkeää. Agendan suunnittelussa on yhdistettävä yhteiskunnalliset, taloudelliset ja ympäristölliset näkökulmat. Hallinnon sisällä valistus ja koulutus ovat tärkeitä ja yhteistyötä on tehtävä kuntien ja eri aluetasojen sekä eurooppalaisten kuntien välillä. Paikallisuuden lisäksi on huolehdittava myös maailmanlaajuisista vaikutuksista. (Häikiö 2000) Vuonna 2002 pidettiin Johannesburgissa maailmanlaajuinen YK:n isännöimä kestävän kehityksen kokous, jossa valtionpäämiehet keskustelivat kestävän kehityksen periaatteista. Kokouksessa hyväksyttiin poliittinen julistus sekä toimintaohjelma, joka käsittää sitoumuksia keskeisiltä kestävän kehityksen sektoreilta. Pääpaino ohjelmassa on käytännön toimenpiteissä, joilla voidaan tukea YK:n köyhyyden poistamiseen tähtääviä tavoitteita, luonnonvarojen parempaa hallintaa ja käyttöä koskevia toimenpiteitä sekä tuotanto- ja kulutustapojen muuttamista koskevia sitoumuksia. Lisäksi toimintaohjelmassa käsitellään sitoumuksia muun muassa terveyden, globalisaation hallinnan, kaupan ja rahoituksen sekä koulutuksen osalta. (Suomen kestävän kehityksen toimikunta 2006)

18 Kestävä kehitys Suomessa Suomessa keskustelu laajeni Brundtlandin komission viitoittamaa tietä toisaalta maailmanlaajuiseksi ja toisaalta konkretisoitui käytännön tasolle esimerkiksi kierrätysliikkeen toiminnassa ja politiikassa. (Berninger ym. 1997) Paikallisten ratkaisujen löytäminen edellyttää asioiden täsmentämistä ja tarkastelua kansallisesti. Ympäristön ja kehityksen Suomen toimikunnan mietintö valmistui vuonna (Takatalo 1992) Ympäristöministeriön asettama toimikunta on pyrkinyt arvioimaan maailmanlaajuisten uhkien ja haasteiden merkitystä Suomen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta, ja toisaalta sitä, millaisen panoksen Suomi voisi antaa näiden yhteisten ongelmien torjuntaan. Toimikunnan hahmottelevat toimenpiteet tähtäävät sellaisen rakennemuutoksen ja pitkän aikavälin strategian luomiseen, joka tekisi mahdolliseksi yhdentää ympäristönsuojelu yleiseen yhteiskuntapolitiikkaan. (Ympäristön ja kehityksen Suomen toimikunnan mietintö 1989) Suomi laati oman kestävän kehityksen ohjelmansa ensimmäisten maiden joukossa vuonna Ohjelma laadittiin Rion ympäristö- ja kehityskonferenssin hyväksymän Agenda 21-toimintaohjelman mukaisesti. Hallituksen kestävän kehityksen ohjelmalla pyritään ekologiseen kestävyyteen ja sitä edistävien taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen edellytysten luomiseen. Ohjelmassa esitettiin tärkeimpiä kestävän kehityksen toiminta-alueita koskevat strategiset tavoitteet ja toimintalinjat. (Suomen kestävän kehityksen toimikunta 2006) Kestävän kehityksen toimikunta hyväksyi uuden kansallisen kestävän kehityksen strategian kesäkuussa Strategiaa valmisteltiin työryhmässä, jossa olivat edustettuina kaikki keskeiset tahot. Strategiassa on ensimmäistä kertaa haettu tasapainoa kestävän kehityksen kaikkien ulottuvuuksien välille. (Suomen kestävän kehityksen toimikunta 2006) Suomessa kestävä kehitys on sisällytetty eri hallinnonalojen omiin strategioihin ja toimintaohjelmiin. Eri hallinnonalat edistävät kestävää kehitystä ja eri sektorit ovat myös sitoutuneet sen edistämiseen. Konkreettisesti kestävä kehitys näkyy eri ohjauskeinoissa, kuten esimerkiksi lainsäädännössä, verotuksessa tai ympäristövaikutusten arvioinnissa. (Suomen kestävän kehityksen toimikunta 2006)

19 Kestävä kehitys Suomen lainsäädännössä Suomi on sitoutunut edistämään toiminnassaan kestävää kehitystä. Se on sisällytetty moniin eri lakeihin ohjaavana seikkana. Ympäristöhaittoja yritetään ehkäistä ja vähentää erilaisilla oikeudellisilla, taloudellisilla ja informatiivisilla ohjauskeinoilla. Hallinnolliset lupa- ja ilmoitusmenettelyt sekä kiellot, jotka sisältyvät lainsäädäntöön, sekä sen nojalla annetut ohjeet ja suositukset ovat oikeudellisia ohjauskeinoja. Avustukset, korko- ja hintatuet, maksut, taksat, verot ja korvaukset ovat taloudellisia ohjauskeinoja. Tiedotus, valistus ja koulutus ovat informatiivista ohjausta. (Takatalo 1992) Esimerkkejä kestävästä kehityksestä Suomen lainsäädännössä: Kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukaisesti kunnan tulee alueellaan valvoa ja edistää ympäristönsuojelua siten, että luontoa ja muuta ympäristöä suojelemalla, hoitamalla ja kehittämällä turvataan kunnan asukkaille terveellinen, viihtyisä ja virikkeitä antava sekä luonnontaloudellisesti kestävä elinympäristö. (<URL:http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/ >) Ympäristönsuojelulain (86/2000) 1. luvun 1 :n tavoitteena on muun muassa turvata terveellinen ja viihtyisä sekä luonnontaloudellisesti kestävä ja monimuotoinen ympäristö, edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä torjua ilmastonmuutosta ja tukea muuten kestävää kehitystä. (<URL:http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/ >) Kuntalain (365/1995) 1. luvun 1 :n mukaan kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. (<URL:http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/ >) Luonnonsuojelulain (1096/1996) 1. luvun 1 :n tavoitteena on mm. luonnonvarojen ja luonnonympäristön kestävän käytön tukeminen. (<URL:http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/ >)

20 20 Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 1. luvun 1 :n tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle ja edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. (<URL:http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/ >) Jätelain (1072/1993) 1. luvun 1 :n tavoitteena on tukea kestävää kehitystä edistämällä luonnonvarojen järkevää käyttöä sekä ehkäisemällä ja torjumalla jätteistä aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle. (<URL:http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/ >) Suomen Kuntaliitto ja kestävä kehitys Kuntaliitto tukee toiminnassaan kestävää kehitystä tiedottamalla ja koulutustoiminnalla. Lisäksi keskeiset kestävää kehitystä tukevat ohjelmalliset ja toiminnalliset kokonaisuudet ovat paikallisagendat eli kuntien kestävän kehityksen ohjelmat kuntien ilmastokampanja kestävän kehityksen arvioimisen ja mittaamisen menetelmät ympäristöjohtamisen menetelmät ja kuntien yritysyhteistyö kuntien kehitysyhteistyö (Kestävän kehityksen kansallinen kokonaisarvio 2003) Kuntien paikallisagendaa edistävä työ Kuntaliitossa alkoi vuonna Täältä kestävyyteen -paikallisagendaopas ilmestyi vuonna 1997, jolloin käynnistyi myös Paikallinen Adenda 21 -projekti. Projektissa kunnille järjestettiin koulutusta ja tehtiin käytännönläheisiä julkaisuja. Kuntaliitto on tukenut kuntien kestävän kehityksen työtä syventämällä tietoisuutta ja osaamista kestävän kehityksen eri teemoissa sekä seurannut ja analysoinut kuntien paikallisagendatyötä. (Kestävän kehityksen kansallinen kokonaisarvio 2003)

21 21 Vuonna 1997 käynnistyi kuntien ilmastonsuojelukampanja, jota Kuntaliitto organisoi. Siihen liittyneet 44 suomalaista kuntaa selvittävät kasvihuonekaasupäästönsä, laativat päästöennusteen, asettavat päästövähennystavoitteen, tekevät päästövähennyssuunnitelman ja aloittavat ohjelman toteutuksen. Ilmastonsuojelukampanja on osa kuntien kansainvälisen ympäristöjärjestön International Council for Local Environmental Initiatives (ICLEI) Cities for Climate Protection (CCP) - projektia. (Kestävän kehityksen kansallinen kokonaisarvio 2003) Ekologisen jalanjäljen käsitettä ja laskentaa on kehitetty Kuntaliitossa vuodesta Kuntaliitossa on laadittu kunnille Excel-pohjainen laskentaohjelma, jonka avulla kunnat voivat laskea oman ekologisen jalanjälkensä. (Kestävän kehityksen kansallinen kokonaisarvio 2003) Kuntien ympäristöbarometri -hankkeessa on kehitetty indikaattorijärjestelmä, jonka avulla voidaan arvioida kuntien ympäristöpoliittista edistymistä verrattuna muihin kuntiin. Paikallisagendahankkeessa kehitettiin kunnan kestävän kehityksen indikaattoreita. Kuntaliitto on ollut mukana kehittämässä myös EU:n paikallisen tason kestävän kehityksen indikaattoreita. (Kestävän kehityksen kansallinen kokonaisarvio 2003) Kestävän kehityksen taloudellinen ulottuvuus Kuntaliiton toiminnassa tulee esiin erilaisissa ympäristöjohtamisen, kuten ympäristölaskennan ja -järjestelmien hankkeissa. Yritysten ja kuntien välisissä ympäristöyhteistyö-hankkeissa on Kuntaliitto ollut mukana. Kuntaliiton sekä Teollisuus ja työantajat ry:n yhteishankkeeseen osallistui vuosina noin 30 kuntaa. Yrityksissä ja kunnissa työtä on viety eteenpäin mm. osana paikallisagendoja ja elinkeinopoliittisia ohjelmia. Keskeisenä ajatuksena on ollut korostaa kestävän kehityksen toiminnan merkitystä kunnan kilpailukyvyn ja yritysten näkökulmasta, sekä tuotteiden kilpailukyvyn parantumisena markkinoilla. (Kestävän kehityksen kansallinen kokonaisarvio 2003) Kuntaliitossa on kehitetty Suomen kuntien yhteistyötä kehitysmaiden paikallishallinnon kanssa. Kuntaliitto on myös toiminut kestävän kehityksen kysymyksissä yhteistyössä useiden ministeriöiden kanssa, kuten ympäristöministeriön, kauppaja teollisuusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. (Kestävän kehityksen kansallinen kokonaisarvio 2003)

22 22 7. PAIKALLISEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDISTÄMINEN Tässä luvussa käsitellään paikallisen kestävän kehityksen edistämistä yleisesti paikallisagendojen eli kestävän kehityksen ohjelmien kautta. Lisäksi tarkemmin käsitellään Oulun kaupungin paikallisagendatyötä ja kestävää vesiensuojelua Paikallinen kestävä kehitys Kestävä kehitys konkretisoituu paikallisella tasolla. Vaikka kestävä kehitys on käsitteenä laaja ja se on tulevaisuuden visio, tarkoittaa se myös konkreettisia tekoja. Suunnitelmien toteuttamiseen tarvitaan myös käytännön toimia. Kansalaiset, kunnat, seudut, maakunnat, erilaiset yhteisöt ja yritykset ovat toimijoita, joiden valinnat ratkaisevat kestävän kehityksen toteutumisen (Suomen kestävän kehityksen toimikunta 2006). Kuntien paikallisagendojen tekemisen taustalla on Rion julistus, joka haastaa kaikki maailman kaupungit ja kunnat laatimaan kestävän kehityksen ohjelman. Paikallisagenda on yhden tai useamman kunnan yhteinen pitkän tähtäimen strategia kestävän kehityksen toteuttamiseksi. Se perustuu kuntayhteisön yhdessä määrittelemään käsitykseen kestävästä kehityksestä. Kestävän kehityksen kunnat panostavat tulevaisuuteen ennakoimalla kehitystä ja hallitsemalla muutosta. Paikallisagendassa on kuitenkin kysymys paljon muustakin kuin perinteisestä ympäristönsuojelusta. Kestävän kehityksen ohjelmien tavoitteena on ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten, kulttuuristen ja yhteiskunnallisten näkökulmien paikallinen yhteensovittaminen. (<URL:http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;356;1987;67814>) Kestävän kehityksen ohjelma tarkoittaa myös prosessia, jonka tuloksena toimintaohjelma syntyy ja muuttuu toiminnaksi. Kestävän kehityksen edistäminen on päättymätön prosessi. (<URL:http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;356;1987;67814>) Paikallisen kestävän kehityksen ohjelman tulisi olla koko kunnan yhteinen näkemys ja tavoite. Toimintaohjelma on tarkoitettu kuntayhteisön kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi. Työn tekemiseen tarvitaan kuntalaisia, yrityksiä, järjestöjä ja yhdistyksiä. Tavoitteena on avoin ja keskusteleva toimintatapa, jonka tuloksena yh-

23 23 teisesti asetetut tavoitteet saavutetaan. Paikallisagenda on haaste kuntalaisille ja yhteisöille. Päävastuu sen läpiviennistä on kunnanhallinnolla. (<URL:http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;356;1987;67814>) Paikallisagendatyön tavoitteiksi on asetettu pitkän aikavälin suunnitelma maailmanlaajuisten ja paikallisten kysymysten yhteensovittaminen kunnan yhteinen näkemys kestävän kehityksen periaatteista keinojen löytäminen pitkäjänteiselle ja kokonaisuutta tarkastelevalle kehitystyölle konkreettinen kestävän kehityksen toimintaohjelma eri tahojen roolien selvittäminen kestävän kehityksen edistämiseksi esimerkkinä oleminen kuntalaisille, elinkeinoelämälle ja muille toimijoille herättää kiinnostusta kestävän kehityksen ratkaisujen toteuttamiselle (Häikiö 2000) Suomi on määrällisesti paikallisagendatyössä maailman kärkijoukossa. Suomen 448 kunnasta on noin 300 kuntaa toteuttanut paikallisagendaprosessia (katso myös kuva 2). Noin 110 kunnassa on kestävän kehityksen ohjelma valmiina. Aalborgin sopimuksen ovat allekirjoittaneet 36 suomalaista kuntaa ja kaupunkia. (Kestävän kehityksen kansallinen kokonaisarvio 2003)

24 24 Kuva 2. Paikallisagendakunnat Suomessa 2006 (<URL:http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;356;1987;67814>)

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto

Lisätiedot

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008 Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 Sisällys Taustat ja lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat

Lisätiedot

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit Ensimmäiset keke-indikaattorit 2000 Kokoelmaa päivitetty ja uudistettu

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mari Tuusjärvi Geologian tutkimuskeskus 22.11.2013 1 Taustaa Kaivostoiminnan kestävyys

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA Kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 saakka kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. YK:n jäsenmaiden uusien

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot

Lisätiedot

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen Prof. Mauri Åhlbergin kommenttipuheenvuoro Kestävä kehitys, hyvä ympäristö ja hyvä elämä

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat haitat Euroopan suurimmat sulfaattimaaesiintymät

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Tavoitteena CBD:n 10. osapuolikokouksen päätösten kansallinen tulkinta ja toimeenpano

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä Happamat sulfaattimaat seminaari, Vaasa 10.9.2008 Tiina Pääsky Maa- ja metsätalousministeriö MMM Turvataan maa- ja metsätalouden harjoittamisen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Yhteistyötä laadun vuoksi

Yhteistyötä laadun vuoksi Yhteistyötä laadun vuoksi laatutoimijoiden tapaaminen 13.9.2012, Laurea-amk Kehitysinsinööri rja Sinkko / tekniikan ja liikenteen toimiala Laatu ja kestävä kehitys? Sisältö Järjestäjän esille nostamat

Lisätiedot

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Jaana Sorvari Suomen ympäristökeskus

Jaana Sorvari Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys PIMA-hankkeissa Jaana Sorvari Suomen ympäristökeskus Kunnostuksen tavoitteiden asettaminen Kunnostukset alkavat 1990 -luku nykyhetki Mitä kestävä kehitys on? Käytäntö: jopa 57 erilaista

Lisätiedot

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ Poroympäristö Poron kannalta tila, ravintoa, rehua, rauhaa Poronhoidon kannalta tila harjoittaa elinkeinoa, erään

Lisätiedot

Global Warming Images / WWF-Canon. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö

Global Warming Images / WWF-Canon. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö Global Warming Images / WWF-Canon Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö Green Office on kotoisin Suomesta WWF Suomi kehitti Green Office -ohjelman vuonna 2002 Green

Lisätiedot

The Covenant capacity -hanke

The Covenant capacity -hanke The Covenant capacity -hanke Paikallishallinnon osaamisen kehittäminen ilmasto- ja energia-asioissa suunnittelusta toteutukseen ja seurantaan Laura Heikkilä koulutuskoordinaattori, FCG Koulutus ja konsultointi

Lisätiedot

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat tasa-arvon edistäjinä Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat naisten ja miesten tasa-arvon edistäjinä Palvelut tasa-arvon turvaajina Lasten päivähoito Vanhusten

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vs. johtaja, yli-insinööri Hannu Wirola Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seuranta seminaari, 31.1.2013 5.2.2013 Tavoitteena vesivarojen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta

Lisätiedot

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Kestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy

Kestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy Kestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta Kestävä kehitys on vakiintunut globaalin hallinnan politiikkaprosessi,

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön

Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön Fazerin tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä hankimme ainoastaan RSPO-sertifioitua, entistä paremmin jäljitettävää palmuöljyä. Tämä tarkoittaa

Lisätiedot

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools - ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on

Lisätiedot

Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen

Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen Timo Tirkkonen, Liikennevirasto UUMA2-vuosiseminaari 7.10.2014 Liikennevirasto UUMA2-ohjelmassa Liikennevirasto Osallistumme UUMA2-ohjelman ja sen

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys

Mitä on kestävä kehitys Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät

Lisätiedot

Projektisuunnitelma. Kainuun ympäristöohjelma 2020

Projektisuunnitelma. Kainuun ympäristöohjelma 2020 Projektisuunnitelma Kainuun ympäristöohjelma 2020 28.4.2011 (täydennetty) Kainuun maakunta kuntayhtymä 1 Sisältö TIIVISTELMÄ... 2 1. TAUSTAA... 3 2. PROJEKTIN KUVAUS... 3 2.1. Kesto ja rajaus... 3 2.2.

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 1. Tausta 1.1 Kestävä kehitys Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN TOIMINNALLISEN TASA-ARVON SUUNNITELMA 2014-2016

ESPOON KAUPUNGIN TOIMINNALLISEN TASA-ARVON SUUNNITELMA 2014-2016 1 (8) ESPOON KAUPUNGIN TOIMINNALLISEN TASA-ARVON SUUNNITELMA 2014-2016 ESPOON KAUPUNKI YKSIKKÖ OSOITE 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD ENHET ADRESS 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI 2 (8) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus HYVINKÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOHJELMA Aika: 2013-2016 Yksikkö: Hyvinkään kaupunkiorganisaatio Laatijat: Ympäristöhallintatyöryhmä 15.5.2013, Kaupungin johtoryhmä 27.5.2013 Hyväksyjä: Kaupunginhallitus 10.6.2013,

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Työpajan tuottamat ideat ja kehittämisehdotukset Osallisuusohjelman laatiminen, muistio 2.3.2015 Kaupunkilaisille avoin työpaja 2.3.2015

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot