KERAVA 5. AHJO KETJUPUISTO (2217) ASEMAKAAVAN MUUTOS. Asemakaavan selostus. Tämä selostus koskee päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI

Transkriptio

1 KERAVA 5. AHJO KETJUPUISTO (2217) ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan selostus Tämä selostus koskee päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖPALVELUT Kaupunkikehitysjaosto

2 2 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ketjupuisto (2217) asemakaavan muutos Asemakaava koskien 5. Ahjon kaupunginosan kortteleita 1002 ja 1006 ja yleistä aluetta. Asemakaava on tullut vireille Asemakaava on hyväksytty Kaupunkikehitysjaostossa - Kaupunginhallituksessa - Kaupunginvaltuustossa - Keravan kaupunki Maankäyttöpalvelut Kultasepänkatu 7, Kerava Yhteyshenkilö, kaavan valmistelija: Kaava-arkkitehti Marja Pelo Puhelin: Sähköposti: marja.pelo@kerava.fi

3 3 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Ahjossa noin kolmen kilometrin päässä itään Keravan kävelykeskustasta ja asemalta. Alue rajautuu pohjoisessa Ahjontiehen sekä asuinkerrostaloalueeseen, idässä Ketjutiehen. Alueen eteläpuolella on teollisuuskiinteistö ja lännessä Ketjupuiston viheralue. Alueen itäpuolella sijaitsee Ahjon koulu ja päiväkoti. Asemakaavan muutos koskee kortteleita 1002 ja 1006 sekä yleistä aluetta. Suunnittelualueen rajoja täsmennetään tarvittaessa työn kuluessa. Rajaus opaskartalla 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Ketjupuisto (2217) asemakaavan muutos. Asemakaavatyössä tutkitaan päiväkodin ja asuinrakentamisen sijoittamista alueelle sekä tarkistetaan muinaismuistoalueen suojelutaso. Tavoitteena on sijoittaa alueen pohjoisosaan päiväkoti ja alueen eteläosaan pienkerros-, rivi- ja/tai pientaloja. Kaavamuutosalueen pintaala on noin 2 ha.

4 4 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueiden oloista Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 23

5 5 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Seurantalomake (liitetään aineistoon ehdotusvaiheessa) 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), päivittyvä 3. Maanomistus 4. Maakuntakaava 5. Yleiskaava 6. Ajantasakaava 7. Asemakaava - ehdotus ja havainneaineisto 8. Vastineet; - luonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Keravan yleiskaava 2020, Keravan kaupungin rakennusjärjestys Kerava, Ali-Kerava, Ahjo Röykkiökaivaus, Ketjupuiston asemakaavan muutosalueen tarkkuusinventointi, , Museovirasto 5. Keravan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2035, Sito, Palvelujen järjestämissuunnitelma, Kasvatuksen ja opetuksen toimiala, Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaupunkikehitysjaosto Ketjupuiston asemakaavoituksen lähtökohdat Kaupunkikehitysjaosto keskustelu eri vaihtoehdoista ja evästykset jatkovalmistelulle Kaupunkikehitysjaosto asemakaavamuutoksen käynnistäminen osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen asetettavaksi nähtäville mielipiteiden esittämistä varten (MRA 30 ) Asemakaava on tullut vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloilmoituksen yhteydessä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Kaupunkikehitysjaosto asemakaavan muutosluonnoksen käsittely ja hyväksyminen asetettavaksi nähtäville mielipiteiden esittämistä varten Asemakaavan muutosluonnos nähtävillä

6 6 Kaupunkikehitysjaosto asemakaavan muutosehdotuksen käsittely ja hyväksyminen asetettavaksi nähtäville mielipiteiden esittämistä varten Asemakaavan muutosehdotus nähtävillä x.x. - x.x Asemakaava Asemakaavalla muodostuu asuinrakentamisen korttelialuetta (A) noin 0,9 ha, jolla on rakennusoikeutta yhteensä noin 2750 k-m 2. Yleisten rakennusten korttelialuetta (Y) muodostuu noin 0,6 ha, ja sille on osoitettu rakennusoikeutta 1000 k-m 2. Muinaismuistoaluetta (SM) muodostuu noin 2128 m 2. Lähivirkistysaluetta muodostuu noin 1092 m 2. Katualuetta muodostuu noin 1230 m Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttamista koskevat päätökset tehdään kaavan tultua voimaan. 3 Suunnittelun lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueiden oloista Alueen yleiskuvaus Asemakaavamuutoksen suunnittelualue on Ahjontien ja Ketjutien risteyksen lounaispuolella. Alueen länsipuolella on Ketjupuiston viheralue ja etelässä teollisuusrakennus. Kaakossa Ahjontien varressa on asuinkerrostaloja. Idässä Ketjutien vastakkaisella puolella on Ahjon koulu ja päiväkoti Aarre.

7 Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Alue sijaitsee metsäisen mäen itäpuolella. Maasto kohoaa etelään ja länteen, ja laskee alueen länsiosassa melko jyrkästi Ketjutielle. Alueella kasvaa harvaa sekametsää. Alueen pohjois-, itä- ja eteläpuoli ovat rakentuneet. Alueen pohjoisosassa, korttelin 1006 tontilla 6 on sijainnut kaksi teollisuuden varastorakennusta, jotka on sittemmin purettu. Alueen eteläosa on rakentamaton. Suunnittelualueella ei tällä hetkellä ole asutusta. Alueen koillispuolella on asuinkerrostalojen korttelialue, jossa on noin 340 asukasta. Pääosa asukkaista on nuoria aikuisia ja keski-ikäisiä, alle kouluikäisiä on hieman yli 30, eläkeikäisiä alle 20. Ahjontien pohjoispuolella on laajemmat asuinkerrostalojen korttelialueet, joissa asuu hieman yli 200 asukasta. Valtaosa asukkaista on nuoria aikuisia ja keski-ikäisiä, alle kouluikäisiä on alle 20 ja eläkeikäisiä parikymmentä. Lähimmät palvelut sijaitsevat Ahjon keskustassa noin 500 metrin päässä, jossa palvelee mm. päivittäistavarakauppa, apteekki ja posti. Keravan keskustan palvelut ovat noin kolmen kilometrin päässä. Alueen länsipuolella on Ketjupuiston viheralue, ja etelässä avautuu Ollilanlaakson laaja viheralue, jossa on mm. Ahjon kuntorata. Suunnittelualueen itäosassa sijaitsee muinaisjäännösalue Ahjo (mj. rek. nro ), jonka kiinteä muinaisjäännös muodostuu kiviröykkiöstä. Alue on suojeltu muinaismuistolain nojalla. Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevat muinaisjäännökset Inkilä (mj.rek.nro ), Ahjo 2 (mj. rek. nro ) ja Östersundom- Skafvaböle landsväg (mj. rek. nro ). Muinaisjäännös Ahjo 2 on kivilatomus, Inkilä kiviröykkiö. Östersundom- Skafvaböle landsväg on muinainen kulkutie, joka ei kuitenkaan ole riittävän huomattava ollakseen varsinainen muinaisjäännös, vaan se on luokiteltu muuksi kulttuuriperintökohteeksi. Alueen sisällä ei ole kunnallisia yhdyskuntateknisiä verkostoja. Aivan alueen pohjoisreunassa kulkee vesijohto. Junarata kulkee alueen pohjoispuolella noin metrin päässä. Keravan yleiskaavan yhteydessä tehdyn koko Keravaa koskevan liikennejärjestelmäsuunnitelmaan liittyvän meluselvityksen perusteella junaliikenteen melu ei ulotu suunnittelualueelle. Selvityksen mukaan nykytilanteessa alueen melutasot jäävät alle 55 dba, vain aivan suunnittelualueen pohjoisreunassa melutaso voi olla db. Ennustetilanteessa, jossa liikennemäärien on arvioitu lisääntyvät, melutasot säilyvät lähes ennallaan.

8 8 Melutasot nykytilanteessa päivä (7-22) Melutasot nykytilanteessa yö (22-7) Melutasot ennustetilanteessa päivä (7-22) Melutasot ennustetilanteessa yö (22-7) Suunnittelualueen pohjoisosa on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu liike- ja toimistorakennusten, harrastus- ja kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi. Alueella on toiminut mm. vaatetehdas, erilaista harrastetoimintaa sekä antiikkiliike. Rakennukset on purettu vuonna Purkutöiden yhteydessä alueella ei ole havaittu maaperän pilaantumista aiheuttavaa toimintaa Maanomistus Suunnittelualueen omistaa Keravan kaupunki. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista kaavamuutoksen aluetta koskee erityisesti "eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laa-

9 9 tu". Ketjupuisto (2217) asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Maakuntakaava Uudenmaan vahvistetussa maakuntakaavassa (liite 4) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, ja vahvistetussa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (liite 4) alue on osoitettu tiivistettäväksi taajamatoimintojen alueeksi. Alueen pohjoispuolella kulkee yhdysrata. Yleiskaava Oikeusvaikutteisessa Keravan yleiskaavassa 2020 (liite 5) kaavaalueen pohjoisosa on merkitty kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AK) ja eteläosa teollisuus- ja varastoalueeksi (TA-1). Alueelle on merkitty kaksi muinaismuistolain rauhoittamaa kiinteää muinaisjäännöstä (SM). Koko kaupungin yleiskaavan tarkistus on käynnistynyt keväällä Asemakaava Korttelin 1006 tontilla 6 on voimassa asemakaava 2075 vuodelta 1994 (liite 6). Tontin pohjoisosa on osoitettu liike- ja toimistorakennusten, harrastus- ja kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (KYTY-2). Rakennusoikeutta alueelle on osoitettu 1800 k-m 2. Suurin sallittu kerrosluku on II. Aivan tontin pohjoislaidassa Ahjontien varressa on pysäköimispaikaksi osoitettu alue (p). Tontin eteläosa on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK- 51). Rakennuspaikat on osoitettu rakennusalamerkinnällä, joista pohjoisemmalle on osoitettu rakennusoikeutta 600 k-m 2, ja jonka suurin sallittu kerrosluku on II. Eteläisemmälle rakennusalalle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 1200 k-m 2 ja suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi II 2/3 - IV. Alueen itälaidassa on ohjeellinen pysäköimispaikaksi osoitettu alue. Tontin itälaitaan on sijoitettu jalankululle ja pyöräilylle varattu alueen osa, jolla osin on tontilleajo tai huoltoajo sallittu. Yleisellä alueella on voimassa asemakaava 2109 vuodelta 1996 (liite 6). Alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL) ja muinaismuistoalueeksi (SM). Korttelin 1002 tontilla 11 on voimassa asemakaava 1684 vuodelta 1990 (liite 6). Alue on osoitettu ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY-5). Aluetehokkuudeksi on osoitettu e=0,85. Suurin sallittu kerrosluku on III. Rakennusjärjestys Keravan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Pohjakartta Pohjakarttaa ylläpitää ja täydentää Keravan kaupungin maankäyttöpalveluiden mittauspalvelut. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoja.

10 10 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Alueen eteläpuolella on voimassa asemakaava vuodelta Alue on osoitettu ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY-5). Ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten eteläpuolella on Ollilanpuiston laaja lähivirkistysalueeksi osoitettu alue, jolla on voimassa asemakaava vuodelta Suunnittelualueen länsipuolella on Ketjupuiston viheralue, jolla on voimassa asemakaava vuodelta Alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Ketjupuiston länsipuolella on voimassa asemakaava vuodelta 1983, jossa alueelle on osoitettu laaja teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Ketjupuiston lounaispuolella on vireillä asemakaavan muutos 2256 Saviniementie (Metos), jolla alueen teollisuustoimintaa laajennetaan, luodaan toimiva katuverkosto sekä tutkitaan asuinrakentamisen sijoittamista alueen eteläosaan. Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee päiväkoti Aarre sekä Ahjon koulu. Muut selvitykset Alueella on tehty useita alueen muinaisjäännöksiä koskevia selvityksiä ja inventointeja. Keravalla on laadittu vuonna 2003 valmistunut "Keravan muinaisjäännösinventointi ja historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi ". Ketjupuiston asemakaavan muutosalueella suoritettiin arkeologinen tarkkuusinventointi vuonna 2010, "Ketjupuiston asemakaava-alue, inventointi". Länsipuolella Ketjupuiston viheralueella sijaitseva muinaisjäännös Ahjo (mj. rek. nro ) on tyypiltään kivirakenne, röykkiö. Se on tarkastettu vuonna 1964 ja inventoitu ensimmäisen kerran vuonna Vuonna 1970 on alueella suoritettu kaivauksia. Alue on inventoitu uudelleen vuonna 2003 Keravan muinaisjäännösinventoinnin yhteydessä sekä Ketjupuiston asemakaavatyön yhteydessä tehdyn arkeologisen tarkkuusinventoinnin vuonna Suunnittelualueen itäosassa sijaitseva muinaisjäännös Ahjo 2 (mj. rek. nro ) on tyypiltään kivirakenne, kivilatomus. Se on inventoitu vuonna 2010 silloisen Ketjupuiston asemakaavatyöhön liittyvän tarkkuusinventoinnin yhteydessä. Lähellä muinaisjäännös Ahjo 2:sta sijaitsee Inkilän muinaisjäännös (mj. rek. nro ), joka on tyypiltään kivirakenne, röykkiö. Se on inventoitu Keravan muinaisjäännösinventoinnin yhteydessä vuonna 2003 sekä uudelleen arkeologisen tarkkuusinventoinnin yhteydessä vuonna Östersundom-Skafvaböle landsväg (mj. rek. nro ) sijaitsee etäämmällä suunnittelualueesta lounaaseen. Se on tyypiltään kulkuväylä, tarkemmin tienpohja. Lajiltaan Inkilä on muu kulttuuriperintökohde. Se on paikallistettu Keravan muinaisjäännösinventoinnin yhteydessä vuonna 2003 sekä uudelleen tarkkuusinventoinnin yhteydessä vuonna 2010.

11 11 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa päiväkodin ja asuinrakennusten sijoittaminen Ketjupuiston koillisosaan. Tavoite on luoda edellytykset pienkerros-, rivi- ja/tai pientalorakentamiselle. Asemakaavan muutoksella pyritään osaltaan vastaamaan varhaiskasvatuksen palvelutarpeen kasvuun. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutoksen laadinta on aloitettu kaupungin aloitteesta sellaisten rakentamiseen soveltuvien kohteiden käyttöön ottamiseksi, joiden kunnallistekniikan kustannukset ovat vähäiset. Kaupunkikehitysjaosto on käsitellyt Ketjupuiston asemakaavoituksen periaatteita ja lähtökohtia ensimmäisen kerran , jolloin päätettiin, että Ketjupuiston alue suunnitellaan omakoti- ja rivitaloalueena. Kaupunkikehitysjaosto käsitteli Ketjupuiston alueen asemakaavoitusta uudelleen , jolloin jaosto päätti käydä keskustelua eri vaihtoehdoista ja antaa evästyksiä jatkovalmistelulle. Kaupunkikehitysjaosto hyväksyi asemakaavan muutoksen käynnistämisen Asemakaavan hyväksyy kaupunginhallitus. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaava-alueen ja lähialueen maanomistajat ja haltijat sekä asukkaat Yhdistykset ja yhteisöt (osallisiksi ilmoittautuneet) Keravan Omakotiyhdistys ry Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava Seura ry Keravan Vammaisneuvosto Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Ahjon Koti ja Koulu ry Keravan Vanhusneuvosto Muut viranomaiset ja yhteisöt Uudenmaan ELY- keskus Uudenmaan liitto Museovirasto Helsingin seudun liikenne HSL Gasum Oy, Maakaasu Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Keravan Energia Oy Fortum Oyj

12 12 Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Kiinteistö Oy Nikkarinkruunu Keravan kaupungin asiantuntijaviranomaiset Kaupunkitekniikka Vapaa-aikavirasto / museo Kasvatus- ja opetusvirasto (tiedoksi) Rakennusvalvontatoimisto Asuntopalvelut (tiedoksi) Luettelo ei ole kattava, ja osallisten listaa voidaan tarkistaa ja täydentää suunnittelun aikana Vireilletulo Asemakaavan muutos on tullut vireille vireilletulo- ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolokuulutuksen yhteydessä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavamuutoksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Tuusulanjärven viikkouutiset -lehdessä, kaupungin ilmoitustaululla sekä Keravan kaupungin kotisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä mielipiteiden esittämistä varten Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten seuraaville: kaava-alueen kiinteistöjen omistajat ja haltijat kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen omistajat ja haltijat Keravan kaupungin asianomaiset lautakunnat Keravan Omakotiyhdistys ry Kerava Seura ry Keravan Vammaisneuvosto Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Ahjon Koti ja Koulu Keravan Vanhusneuvosto Uudenmaan ELY- keskus Uudenmaan liitto Museovirasto Helsingin seudun liikenne HSL Gasum Oy, Maakaasu Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Keravan Energia Oy Fortum Oyj Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

13 13 Asemakaavamuutoksen laadinnan aikana käydään tarvittavat keskustelut kaupungin asiantuntijoiden kanssa suunnittelualueen kunnallistekniikan toteutuksesta sekä selvitetään päivähoidolliset tarpeet. Lähtötietoaineiston perusteella on laadittu asemakaavan muutosluonnos, jonka kaupunkikehitysjaosto hyväksyy nähtäville asetettavaksi. Luonnoksen nähtävilläolosta on ilmoitettu kuuluttamalla Tuusulanjärven viikkouutiset -lehdessä, kaupungin ilmoitustaululla sekä Keravan kaupungin internetsivuilla. Luonnos on ollut julkisesti nähtävillä Asemakaavamuutoksen luonnoksesta on pyydetty ja saatu lausunnot. Osallisten on ollut mahdollista jättää mielipide muutosluonnoksesta sen nähtävilläoloaikana. Luonnoksen nähtävilläolon jälkeen siitä saatujen mielipiteiden, lausuntojen ja selvitysten sekä käytyjen keskustelujen pohjalta on laadittu asemakaavan muutosehdotus, jonka kaupunkikehitysjaosto hyväksyy ja asettaa julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Ehdotuksesta pyydetään lausunnot. Ehdotuksesta on mahdollista jättää muistutus sen nähtävilläoloaikana. Mikäli ehdotukseen tulee merkittäviä muutoksia sen nähtävilläolon jälkeen, asetetaan ehdotus uudestaan nähtäville. Asemakaavamuutoksen hyväksyy kaupunginhallitus kaupunkikehitysjaoston esityksestä. Hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan kuuluttamalla siitä Tuusulanjärven viikkouutiset -lehdessä, kaupungin ilmoitustaululla sekä Keravan kaupungin kotisivuilla. Kaavamuutoksen hyväksymispäätös saa lainvoiman noin kuuden viikon kuluttua hyväksymispäätöksen kuuluttamisesta, mikäli päätöksestä ei valiteta. Kaavamuutos tulee voimaan, kun siitä on kuulutettu Tuusulanjärven viikkouutiset -lehdessä, kaupungin ilmoitustaululla ja internetissä Keravan kaupungin kotisivuilla. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on toteuttaa rakentamiseen soveltuva kohde, jonka kunnallistekniikan kustannukset ovat vähäiset. Kaavatyössä on tavoitteena tutkia alueen soveltuminen asuinrakentamiseen ja päiväkotitoimintaan. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on osaltaan vastata varhaiskasvatuksen palvelutarpeen kasvuun mahdollistamalla uuden päiväkodin rakentaminen alueelle. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaavassa alue on osoitettu tiivistettäväksi taajamatoimintojen alueeksi.

14 14 Voimassa olevassa yleiskaavassa alue on osoitettu asuntoalueeksi. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alueelta on tehty arkeologisen tarkkuusinventointi vuonna Alueen itäosassa on muinaisjäännösalue (SM). Lisäksi alueen länsipuolella olevalla harjanteella on muita kohteita. Tavoite on tarkistaa suunnittelualueella sijaitsevan muinaismuistoalueen kaavamääräystä. Länsipuolen inventoinnin kohteet sijoittuvat rakentamiseen suunnitellun alueen ulkopuolelle Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Keravan varhaiskasvatuksen palvelutarveselvityksen (Palvelujen järjestämissuunnitelma, 2015) mukaan Keravan varhaiskasvatuksen palvelutarve kasvaa lähivuosina. Päivähoitopaikkojen tarve kasvaa mm. väestömuutosten sekä päiväkotien lakkauttamisen, peruskorjaustarpeiden ja tilamitoitusten seurauksena, mikä luo tarpeen toteuttaa uusia päivähoitotiloja palvelutarpeen turvaamiseksi. Varhaiskasvatuksen tavoite on tuottaa optimaalisen kokoisia yksiköitä. Palvelutarveselvityksen investointiesitykseen on sisällytetty uusi neliryhmäinen päiväkoti vuodelle Skanska Talonrakennus Oy:n tavoitteena on luoda edellytykset BoKlok-konseptiin perustuvalle asuinrakentamiselle. Kaavahankkeen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on saatu lausunnot. Mielipiteitä ei ole annettu. Lausuntojen referaatit ja annetut vastineet ovat liitteenä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä (MRA 30 ) Tiedoksi/Lausuntopyynnöt: Pyydetty Keravan Omakotiyhdistys ry Saatu Kerava-seura ry Keravan Vammaisneuvosto Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Keravan Vanhusneuvosto Ahjon Koti ja Koulu ry Uudenmaan Ely-keskus, tiedoksi Uudenmaanliitto, tiedoksi Museovirasto Helsingin seudun liikenne HSL Gasum Oy, Maakaasu Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Keravan Energia Oy

15 15 Fortum Oyj Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Kaupunkitekniikka Vapaa-aikavirasto (museo), tiedoksi Rakennusvalvontatoimisto Asuntopalvelut, tiedoksi Saaduissa lausunnoissa on kiinnitetty huomiota mm. alueen turvallisiin kulkuyhteyksiin sekä alueen muinaisjäännöksiä koskevan kaavamääräyksen tarkentamiseen ja niiden mainitsemiseen asemakaavamuutoksen selostuksessa. Alueella ei ole muita rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Alueen kehittäminen tukee joukkoliikenteen palveluita tuomalla niiden pariin lisää käyttäjiä. Riittävä etäisyys ja mahdolliset suojavyöhykkeiden tarve etelänpuoliseen teollisuustonttiin tulisi tarkistaa. Asemakaavan laadulliset tavoitteet Tavoitteena on mahdollistaa päiväkodin toiminnalliset edellytykset, luoda terveellinen ja turvallinen ympäristö päivähoidon tarpeisiin sekä huomioida päivähoidoille asetetut laadulliset vaatimukset ja tavoitteet. Tavoitteena on luoda väljä, vehreä ja viihtyisä asuinalue. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Asemakaavaratkaisun lähtökohdat ja vaihtoehdot Kaavaratkaisu perustuu alueen eteläosan osoittamiseen asumiselle ja alueen pohjoisosan varaamiseen yleisten rakennusten korttelialueeksi. Yleisten rakennusten korttelialueelle on tavoite sijoittaa päiväkoti. Kaavaratkaisu perustuu pääosin alueelle laadittuihin suunnitelmiin. Osaan asumiselle varattua korttelialuetta on laadittu Skanska Talonrakennus Oy:n BoKlok-konseptiin perustuva korttelisuunnitelma. Muu osa asumiseen varatusta korttelialueesta on osoitettu väljemmin asuinrakennusten korttelialueeksi, jolle ei ole erikseen laadittu tarkempaa korttelisuunnitelmaa. Pohjoisosan yleisten rakennusten korttelialueelle on laadittu suunnitelma päiväkodin toteuttamista varten. Luonnosvaiheessa ei esitetty vaihtoehtoisia kaavaratkaisuita. Alueelta on laadittu luonnos, jossa havainneaineiston perusteella on tutkittu rakentamisen määrää, rakennusten ja piha-alueiden sijoittelua sekä pysäköinnin järjestämistä. Rakennusoikeus on määritelty alueelle tehtyjen alustavien suunnitelmien ja mitoitustarkastelujen mukaan. Luonnosvaiheessa ei esitetty vaihtoehtoisia kaavaratkaisuita. Asemakaavan muutosluonnos Luonnoksessa on mahdollisuuksien mukaan pyritty huomioimaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut lausunnot ja mielipide.

16 Asemakaavaratkaisun valinta Luonnosvaiheessa on tutkittu alueen toteuttamista alueelle sijoitettavien toimintojen, asumisen ja päiväkotitoiminnan, perusteella. Lähtötietojen ja havainneaineiston avulla on tutkittu korttelialueiden sijoittamista sekä tutkittu rakennusalojen, kerroskorkeuksien ja pysäköinnin järjestelytapoja. Asemakaavan muutosalueen pohjoisosan on varattu yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y-8). Päiväkodin mitoitus perustuu alustaviin arvioihin päiväkodin tilantarpeesta. Alueen eteläosan asumiseen osoitetulle osalle on osoitettu asuinrakennusten korttelialue (A-10) sekä omakotirakennusten tai rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialue (AP-9). Asuinkorttelialueiden tehokkuudeksi on osoitettu e=0,3, millä muodostuu rakennusoikeutta yhteensä noin 2743 k-m 2. Tästä asuinrakennusten korttelialueen (A) rakennusoikeus on noin 2189 k-m 2, ja omakotirakennusten tai rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten (AP) rakennusoikeutta noin 554 k-m 2. Asuinrakennusten suurin sallittu kerrosluku on II. Autopaikkoja tulee toteuttaa 1 ap / kerrostaloasunto, 1,2 ap / rivitaloasunto ja 1,5 ap/omakoti- ja paritaloasunto. Yleisten rakennusten korttelialueelle on osoitetut rakennusala päiväkotia varten. Korttelialueelle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 900 k-m 2, ja suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi II. Piha-alue sijoittuu alueen eteläosaan. Autopaikkoja tulee varata 1 ap / 100 k-m 2. Alueen kaakkoisosaan on osoitettu muinaismuistoalue (SM), jolla sijaitsee kiinteä muinaisjäännös. Alueella sallittuja toimenpiteitä on rajoitettu, ja toimenpiteistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Asemakaavamuutoksen luonnos on ollut nähtävillä MRA 30 mukaisesti Luonnoksesta on pyydetty ja saatu lausunnot. Luonnoksesta annettiin yksi mielipide. Lausuntojen ja mielipiteen referaatit ja niihin annetut vastineet ovat selostuksen liitteenä. Tiedoksi/Lausuntopyynnöt: Pyydetty Keravan Omakotiyhdistys ry Kerava-seura ry Saatu Keravan Vammaisneuvosto Keravan Vanhusneuvosto Ahjon koti- ja kouluyhdistys ry Uudenmaan Ely-keskus Uudenmaan liitto Museovirasto Gasum Oy, Maakaasu Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Keravan Energia Fortum Oyj Museo, tiedoksi

17 17 Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Rakennuslautakunta Mielipiteet Cityvarasto Saaduissa lausunnoissa on painotettu mm. alueen turvallisia ja sujuvia kevyen liikenteen yhteyksiä erityisesti Ketjutien osalta, joukkoliikenteen hyödyntämistä sekä muinaismuistoalueen suojelutasoa sekä Ketjutien katualueen mitoituksen tarkistamista. Asemakaavan muutosehdotus Ehdotuksessa on mahdollisuuksien mukaan pyritty huomioimaan luonnoksesta saadut lausunnot ja mielipide. Ehdotus on säilynyt pääosin luonnoksen mukaisena. Luonnosvaiheen pohjalta on lähtötietojen ja havainneaineiston avulla tarkistettu käyttötarkoitusmerkintöjä sekä rakennusoikeuksien ja rakennusalojen sijoittumista. Kaavamuutosalueen rajausta tarkistettiin. Alueen länsireunan viheralueen rajausta tarkistettiin vastaamaan voimassa olevan asemakaavan mukaisen asuinkerrostalojen korttelialueen rajausta. Tavoite ei ole laajentaa asemakaavan muutosaluetta tarpeettomasti Ketjupuiston alueelle, vaan muuttaa asuinkerrostalojen korttelialueen käyttötarkoitusta lähivirkistysalueeksi vain tarvittavilta osin. Yleisten rakennusten korttelialueen merkintöjä ja määräyksiä tarkistettiin päiväkodin toteuttamista varten laadittujen suunnitelmien perusteella. Suunnitelmista poiketen rakennusoikeuden määrää kuitenkin lisättiin tarkistusten perusteella päiväkotitoiminnalle riittävien tilamitoitusten mahdollistamiseksi sekä alueen suunnittelun ja käytön joustavuuden lisäämiseksi. Lisäksi suurin sallittu kerrosluku säilytettiin suunnitelmista poiketen kaksikerroksisena. Tavoitteena on mahdollistaa alueen joustava ja monipuolinen käyttö, mikäli yleisten rakennusten alueelle osoitettaisiin muuta kuin päiväkotitoimintaa. Asuinrakennusten korttelialue (A-30) säilyi pääosin luonnosta vastaavana BoKlok-konseptin osalta. Korttelialueelle laadittuihin suunnitelmiin ei tullut merkittäviä muutoksia. Asuinrakennusten korttelialueen käyttötarkoitusmerkinnän sisältöä tarkennettiin, ja rakennusalan rajoihin tehtiin vähäisiä tarkistuksia. Tehokkuus sekä kerrosluku säilytettiin luonnoksen mukaisina. Omakotirakennusten tai rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialue (AP-9) muutettiin asuinrakennusten korttelialueeksi (A- 31) joustavuuden lisäämiseksi. Samalla käyttötarkoitusmerkinnän sisältöä tarkistettiin. Alueen tehokkuus ja kerrosluku säilytettiin samana. Tavoitteena on mahdollistaa alueen rakentuminen BoKlok-

18 18 korttelialueen kaltaisena, mutta antaa joustavuutta alueen toteuttamiseen mm. rakennustyypin osalta. Alue on jaettavissa pienemmiksi pientalotonteiksi tai toteutettavissa yhtenä useamman asunnon tonttina. Kaavaehdotusta laadittaessa kaavaluonnokseen ei tehty muilta osin muutoksia Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunkikehitysjaosto asemakaavoituksen käynnistäminen osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen ja nähtävilleasettaminen Asemakaavan vireilletulon ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolon kuulutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolo (MRL 62, 63 ja MRA 30 ) Kaupunkikehitysjaosto asemakaavaluonnoksen hyväksyminen asetettavaksi nähtäville Asemakaavamuutoksen luonnos on ollut nähtävillä MRA 30 mukaisesti Kaupunkikehitysjaosto asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen asetettavaksi nähtäville Asemakaavamuutoksen ehdotus on ollut nähtävillä MRA 27 mukaisesti x.x. x.x Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Asemakaavamuutosalueen pohjoisosa on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y-8). Tavoitteena on sijoittaa alueelle päiväkoti. Päiväkodin mitoitus perustuu alueelle laadittuun suunnitelmaan. Alueen eteläosa on osoitettu pääasiassa asuinrakentamiselle. Kaakkoisosassa on säilytetty muinaismuistoalue sekä kapea viheralue. Asemakaavamuutoksella poistuu liike- ja toimistorakennusten, harrastus- ja kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten, asuinkerrostalojen sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueita sekä virkistysaluetta.

19 19 Asemakaavan muutoksella muodostuu yleisten rakennusten korttelialuetta, asuinrakennusten korttelialuetta, muinaismuisto-, lähivirkistys- ja katualuetta. Asuinrakentamisen korttelialuetta muodostuu yhteensä noin 9145 m 2, mikä on noin 4348 m 2 enemmän kuin voimassa olevassa asemakaavassa. Asuinrakentamisen korttelialue on jaettu kahteen erilliseen asuinrakennusten korttelialueeseen, jotka ovat pinta-alaltaan noin 7299 m 2 ja noin 1846 m 2. Asuinrakentamisen rakennusoikeutta muodostuu yhteensä noin 2744 k-m 2, mikä on 945 k-m 2 voimassa olevaa asemakaavaa enemmän. Yleisten rakennusten korttelialuetta muodostuu noin 5971 m 2, ja rakennusoikeutta 1000 k-m 2. Muinaismuistoaluetta (SM) muodostuu noin 2128 m 2, noin 141 m 2 vähemmän kuin voimassa olevassa asemakaavassa, sillä muinaismuistoalue pienenee uuden katualueen takia. Muinaismuistoalueen pienentyminen ei heikennä muinaismuiston säilymistä. Viheraluetta muodostuu noin 1087 m 2, mikä on 2380 m 2 voimassa olevaa asemakaavaa vähemmän. Uutta katualuetta muodostuu noin 1230 m Palvelut Alueelle ei muodostu korttelialueita palveluille. Alueelle muodostuu julkisten rakennusten korttelialue, jolle on tavoitteena sijoittaa päiväkoti. Uusien korttelialueiden muodostaminen ei edellytä uusia palveluita alueelle. Ahjon keskustasta, noin 500 metrin, päästä löytyy mm. lähikauppa, postin palvelut ja apteekki. Keravan keskusta monipuolisine palveluineen on noin kolmen kilometrin päässä. Ahjontien varressa on linja-autopysäkkejä, josta kulkee linja-autoja Helsingin suuntaan ja Keravan keskustaan. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alueelta on teetetty Museoviraston toimesta vuonna 2010 muinaisjäännösten tarkkuusinventointi, ja ne on merkitty pohjakartalle. Alueen kulttuurihistorialliset arvot on huomioitu asemakaavamuutoksen laadinnassa. Muinaismuistoalue jää varsinaisen kaavamuutosalueen ulkopuolelle, mutta suunnittelualueen toimintojen sijoittamisessa on huomioitu riittävät etäisyydet muinaisjäännösalueeseen ja pyritty turvaamaan alueen säilyminen. Alueen rakentumisen myötä metsäalue muuttuu rakennetuksi, mikä osaltaan heikentää alueen luonnonarvoja, mutta lisää samalla alueen kaupunkikuvallista arvoa ja selkeyttää alueen kaupunkirakennetta. Alue rakentuu melko pienellä tehokkuudella, mikä edesauttaa väljän,

20 20 vehreän ja puutarhamaisen ympäristön muodostumista alueelle. Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. 5.3 Aluevaraukset Asemakaavalla muodostuu yleisten rakennusten ja asuinrakennusten korttelialueita sekä muinaismuisto-, lähivirkistys- ja katualuetta Korttelialueet Asuinrakennusten korttelialue A-30 Rakennusten ja toimintojen sijoittelu, mitoitus, rakennustyyppi ja materiaalit perustuvat pääasiassa BoKlok-konseptin mukaiseen korttelisuunnitelmaan. Rakentamisen ohjaamisessa on lisäksi huomioitu lähiympäristön toteutunut rakennuskanta yhtenäisen kaupunkikuvan kannalta. Korttelialueen tehokkuudeksi on osoitettu e=0,30, jolla muodostuu asuinrakentamisen rakennusoikeutta noin 2190 k-m 2. Asuinrakennusten sitovaksi kerrosluvuksi on osoitettu II. Alue on varattu BoKlokkonseptiin perustuvalle asuinrakentamiselle, jossa kaksikerroksiset pienkerrostalot reunustavat keskeistä korttelipihaa. Keskelle korttelia muodostuu pihatila leikille ja oleskelulle. Rakentaminen on pienimittakaavaista ja väljää. kahteen kerrokseen toteutettu rakentaminen vie tontin pinta-alaa vain vähän, ja jättää tilaa kasvillisuudelle ja vapaalle tilalle. Koko korttelialue on osoitettu rajattavaksi ympäröivistä alueista pensas- ja puuistutuksilla. Korttelialue on jaettavissa tontteihin. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää vaaleaa peittomaalattua puuta tai vaaleaa rappausta, ja katemateriaalina punaista tai tummaa sileää peltiä. Kattomuotona tulee olla harjakatto. Autopaikkoja tulee varata vähintään 1 ap / 85 k-m 2, kuitenkin vähintään 1 autopaikka asuntoa kohti. Autopaikat osoitetaan suunnittelualueen itälaitaan yhtenäisenä pysäköintialueena. Autopaikat tulee jakaa puu- ja pensasistutuksin enintään viiden autopaikan ryhmiin. Tavoite on luoda viihtyisää ja korkeatasoista asuinympäristöä. Asuinrakennusten korttelialue A-31 Korttelialueen tehokkuudeksi on osoitettu e=0,30, jolla muodostuu asuinrakentamisen rakennusoikeutta noin 560 k-m 2. Asuinrakennusten suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi on osoitettu II. Rakentamisen sijoittamista ei ole määritelty tarkasti, rakennusalan raja on sijoitettu neljän metrin päähän viereisten korttelialueiden rajoista ja kahden metrin päähän katualueesta. Korttelialueelle on mahdollista toteuttaa erilaisia rakennustyyppejä, kuten mm. pienkerros- tai rivitalo, paritaloja tai erillispientaloja. Korttelialue tulee rajata itä- ja pohjoisreunastaan puu- ja pensasistutuksilla. Asuinkorttelialueet ovat jaettavissa tontteihin. Rakentamisen ohjaamisella on pyritty yhtenäisyyteen muiden asuinkorttelialueiden kanssa. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää vaaleaa peittomaalattua puuta tai vaaleaa rappausta, ja katemateriaalina punaista tai tummaa sileää peltiä. Kattomuotona tulee olla harjakatto.

21 21 Autopaikkoja tulee varata vähintään 1 ap / 85 k-m 2, kuitenkin vähintään 1 autopaikka asuntoa kohti. Yleisten rakennusten korttelialue Yleisten rakennusten korttelialueen rakentamisen ohjaaminen perustuu alueen kunnallisteknisiin ominaisuuksiin, kuten alueen itälaidassa kulkevaan maanalaiseen johtovaraukseen, liikenteen järjestämiseen sekä alueelle laadittuun päiväkodin suunnitelmaan ja sen edellyttämiin mitoituksiin ja toimintoihin. Alueelle on osoitettu rakennusoikeutta 1000 k-m 2. Suurin sallittu kerrosluku on II. Rakentamisen ohjaamisessa on pyritty joustavuuteen, jolloin alueen käyttötarkoitus on muunneltavissa. Rakentamisen sijoittuminen on osoitettu rakennusalaviivalla korttelialueen länsiosaan. Piha-alue sijoittuu pääasiassa alueen itä- ja eteläosaan. Autopaikoitus on esitetty ohjeellisena aluerajauksena korttelialueen pohjoisosaan. Autopaikkoja tulee varata vähintään 1 ap / 100 k-m Muut alueet Muinaismuistoalue SM Alueen kaakkoisosaan on osoitettu muinaismuistoalue, jolla sijaitsee kiinteä muinaisjäännös. Muinaismuistoaluetta muodostuu noin 2128 m 2. Alueen suojelumääräystä on tarkennettu alueen säilyttämisen turvaamiseksi. Alueella sallittuja toimenpiteitä on rajoitettu, ja toimenpiteistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Lähivirkistysalue VL Lähivirkistysaluetta muodostuu noin 1087 m 2. Katualueet Katualuetta muodostuu noin 1230 m Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaava mahdollistaa toteutumattoman alueen käyttöönoton vähäisin kustannuksin asemakaavan mukainen rakentaminen parantaa alueen ja lähiympäristön kokonaiskuvaa ja monipuolistaa alueen asuntotarjontaa mahdollistaa asuinrakennusten tonttien muodostamisen ja asuinrakennusten rakentamisen lisää väestön määrää alueella - 2,5 as / asunto = n. 100 asukasta - 3 as / asunto = n. 120 asukasta edellyttää katujen ja kunnallistekniikan rakentamista tarkentaa muinaisjäännös Ahjo 2 suojelutasoa pienentää muinaismuistoaluetta

22 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaava olemassa oleva puusto poistetaan luo alueelle hoidettua ja huoliteltua ympäristöä pienentää lähivirkistysaluetta Vaikutukset talouteen edellyttää kadun ja kunnallistekniikan rakentamista Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen lisää ajoneuvoliikennettä alueella 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Asuinrakennusten korttelialueet. A-30 Asuinrakennusten korttelialue Asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi saa tontille rakentaa asumista palvelevia varasto-, huolto-, kerho-, sauna- yms. tiloja yhteensä enintään 15 % asemakaavassa osoitetusta kerrosalasta. Porrashuoneiden kaikkien kerrosten sisäänkäyntitasojen 15 m2 ylittävää osaa ei lasketa rakennusoikeuteen. Pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää vaaleaa peittomaalattua puuverhousta tai rappausta. Kattomuotona tulee olla harjakatto. Katemateriaalina tulee käyttää punaista tai tummaa sileää peltiä tai tiiltä. Talousrakennuksissa voidaan käyttää myös kattohuopaa. Tonteilla on varattava leikki- ja oleskelualuetta vähintään 10 m 2 /100 m 2 asuinkerrosalaa. Porrashuoneista tulee olla suora yhteys pihalle. Tonttien välisiä rajoja ei saa aidata. Leikki- ja oleskelutilojen osalta tulee pyrkiä yhteisen koko korttelialuetta palvelevan pihatilan järjestämiseen. Autopaikkoja tulee varata vähintään 1 ap / 85 k-m 2, kuitenkin vähintään 1 autopaikka asuntoa kohti. Autopaikat tulee jakaa puu- ja pensasistutuksin enintään viiden autopaikan ryhmiin. A-31 Asuinrakennusten korttelialue Asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi saa tontille rakentaa asumista palvelevia varasto- ja yhteistiloja yhteensä enintään 10 % asemakaavassa osoitetusta kerrosalasta. Pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää peittomaalattua puuverhousta tai rappausta. Kattomuotona tulee olla harjakatto. Katemateriaalina tulee käyttää punaista tai tummaa sileää peltiä tai tiiltä. Tonteilla on varattava leikki- ja oleskelualuetta vähintään 10 m2/100 m2 asuinkerrosalaa.

23 23 Autopaikkoja tulee varata vähintään 1 ap / 85 k-m 2, kuitenkin vähintään 1 ap / asunto. Asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi saa tontille rakentaa yhden, enintään 20 m2 autosuojan asuntoa kohti. Y-8 Yleisten rakennusten korttelialue Rakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää joko vaaleaa rappausta, vaaleaa sileää tiiltä tai vaaleilla sävyillä peittomaalattua laudoitusta. Katemateriaalin värin tulee olla punainen. Autopaikkoja tulee varata 1 ap / 100 m 2 kerrosalaa. VL Lähivirkistysalue SM-1 Muinaismuistoalue Alueella on muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä toimenpiteistä ja suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. 5.6 Nimistö Alueelle muodostuu uusi katu, Kettinkikuja. 6 Asemakaavan toteutus Suunnittelualue on valmis rakentamiseen, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman ja tontit on muodostettu ja merkitty kiinteistörekisteriin.