Naisten edustajaehdokkuudet ja naiskansanedustajien kouliintumishistoria

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Naisten edustajaehdokkuudet ja naiskansanedustajien kouliintumishistoria 1907 1999"

Transkriptio

1 Taina Huttunen Pitkä tie Pohjois-Karjalasta Arkadianmäelle Naisten edustajaehdokkuudet ja naiskansanedustajien kouliintumishistoria Publications of the University of Eastern Finland Dissertations in Social Sciences and Business Studies

2 Pitkä tie Pohjois-Karjalasta Arkadianmäelle

3 Dissertations in Social Sciences and Business Studies No 47

4 taina huttunen Pitkä tie Pohjois-Karjalasta Arkadianmäelle Naisten edustajaehdokkuudet ja naiskansanedustajien kouliintumishistoria Publications of the University of Eastern Finland Dissertations in Social Sciences and Business Studies No 47 Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Joensuu 2012

5 Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy Tampere, 2012 Vastaava toimittaja: professori Kimmo Katajala Toimittaja: Eija Fabritius Myynti: University of Eastern Finland Library ISBN: (NId.) ISSN: ISSNL:

6 Huttunen, Taina The Long Road From North Karelia To The Finnish Parliament: Recruitment Of Women For Parliamentary Candidates , 270 p. University of Eastern Finland Faculty of Social Sciences and Business Studies, 2012 Publications of the University of Eastern Finland, Dissertations in Social Sciences and Business Studies, no 47 ISBN: (nid.) ISSNL: ISSN: ISBN: (PdF) ISSN: (PdF) Dissertation abstract This dissertation examines the recruitment of women to stand for election to the Parliament and the training in of elected candidates for Parliament work. The target area of the study is the Finnish province of North Karelia and the target period the years from 1907 to The study was carried out by evaluating the process of candidate nomination within the parties, the role of women s organisations, and the campaigning done for women candidates. Through the early 20th century, women s public participation in politics was low in North Karelia. After the Second World War, women s role began to gradually expand, so that the most female candidates in our target period were nominated in the 1991 general election, when there were 37 female candidates, which accounted for 42 per cent of all candidates. Altogether, in the general elections held between the years 1907 and 1999, there were 309 female candidates from North Karelia; 38 of them, or just over 12 per cent, were elected. Lastly, North Karelian women wound up as parliamentary candidates through nomination by women s organisations, youth organisations, and local administration organs of the different parties. In the early 20th century, women got their training for Parliament work from involvement in party activity, especially in the parties women s organisations. After the Second World War, work in municipal positions of trust emerged as a significant supplementary way for aspiring women to learn the ropes. Key words: parliamentary elections, women in Politics, political candidates

7 Huttunen, Taina Pitkä tie Pohjois-Karjalasta Arkadianmäelle. Naisten edustajaehdokkuudet ja naiskansanedustajien kouliintumishistoria , 270 s. Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, 2012 Publications of the University of Eastern Finland, Dissertations in Social Sciences and Business Studies, no 47 ISBN: (nid.) ISSNL: ISSN: ISBN: (PdF) ISSN: (PdF) Väitöskirja abstrakti Tässä väitöskirjassa tutkitaan naisten rekrytointia kansanedustajaehdokkaiksi ja kansanedustajiksi valittujen naisten kouliintumishistoriaa. Tutkimuksen kohdealueena on Pohjois-Karjala ja tarkasteluajankohtana vuodet Tutkimustehtävää valotetaan arvioimalla ehdokasasettelun toteutumista, naisjärjestöjen roolia ja naisten edestä tehtyä vaalikampanjointia. Naisten poliittinen toiminta laajeni hitaasti Pohjois-Karjalassa 1900-luvun alkupuolella. Toisen maailmansodan jälkeen naiset alkoivat osallistua politiikkaan aikaisempaa aktiivisemmin. Naisehdokkaiden määrä oli enimmillään vuoden 1991 vaaleissa, jolloin heitä oli 37 naista eli 42 prosenttia ehdokkaista, mikä hivenen ylitti maan keskiarvon. Kaikkiaan vuosien eduskuntavaaleissa naisia oli ehdolla Pohjois-Karjalassa 309 kertaa ja kansanedustajaksi valittiin 38 kertaa nainen eli ehdolla olleista naisista hieman yli 12 prosenttia meni läpi. Pohjoiskarjalaiset naiset päätyivät ehdokkaiksi puolueiden naisjärjestöjen, puolueosastojen, nuorisojärjestöjen ja puolueiden piirihallintojen esittäminä. Vuosisadan alkupuolella naiset harjaantuivat edustajantehtäviin puolueissa, erityisesti niiden naisjärjestöjen toiminnassa. Toisen maailmansodan jälkeen kansanedustajaksi valittujen naisten merkittäväksi kouliintumisväyläksi vaalipiirissä nousivat puolue- ja järjestötyön rinnalle kunnalliset luottamustehtävät. Asiasanat: eduskuntavaalit, ehdokasasettelu, naiskansanedustajat

8 Esipuhe Kiinnostukseni historiaan on lähtöisin lapsuudenkodistani. Äitini kertoi paljon luvun tapahtumista. Isäni puolestaan historiasta ja maantieteestä kiinnostuneena tarkasteli koulutodistusteni numeroita. Lukion jälkeen tieni kulki farmasianopintoihin ja nopeasti leivän hankintaan. Työvuosikymmenien jälkeen olen voinut uudelleen liittää opiskelun elämääni. Kun lisensiaatintutkinnon jälkeen vielä epäröin jatkoa, eräs historian alalta väitellyt miestutkija lausahti: Kaikki nuoret tytöt tekevät väitöskirjan. Niinpä jatkoin. Osoitan kiitokseni ensimmäisten opinnäytetöitteni ohjaajille professori Antero Heikkiselle ja professori Tapio Hämyselle kannustavista neuvoista. Lisensiaatintutkielmani tarkastajina ja väitöstutkimukseni ohjaajina toimineita professori Maria Lähteenmäkeä ja professori Tapio Hämystä kiitän asiantuntevasta ja tutkijaa eteenpäin suuntaavasta palautteesta. Vuosien mittaan professoreiden Antero Heikkisen, Kimmo Katajalan ja Maria Lähteenmäen johtamissa seminaareissa sain lisäpontta tutkimuksen tekoon. Erityiskiitokseni kohdistan Jutikkala-professori Maria Lähteenmäelle. Ilman hänen rohkaisuaan ja ohjaustaan käsikirjoitus lepäisi vielä pöytälaatikossa. Tutkimukseni esitarkastajia dosentti Kristiina Kalleista ja dosentti Tytti Isohookana-Asunmaata kiitän arvokkaista kommenteista, joita olen pyrkinyt hyödyntämään tutkimuksen viimeistelyvaiheessa. dosentti Kristiina Kalleista kiitän myös suostumisesta vastaväittäjäkseni. Kiitokseni esitän haastattelemilleni kansanedustajille myönteisestä suhtautumisesta tutkimukseeni. Samoin kiitos kuuluu Itä-Suomen yliopiston historian oppiaineen koko henkilökunnalle opiskelijoita ymmärtävästä ilmapiiristä. Eri arkistojen ja kirjastojen henkilökuntaa kiitän asianmukaisesta palvelusta ja professori emeritus Pekka Hirvosta tiivistelmän englanninkielisestä käännöksestä. Karttojen piirtämisestä kiitän FM Katri Issakaista, taittamisesta FM Jussi Virratvuorta ja kirjan ottamisesta julkaisusarjaansa Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekuntaa. Tärkeäksi osaksi opiskeluvuosiani muodostui jatko-opiskelijoiden epävirallinen naiskerho, jonka jäsenille FT Sirpa Aallolle, FL Helena Hirvoselle, FL Tarja Ignatiukselle, FL Riikka Myllykselle ja FL Terhi Tuononen-Sinkkoselle esitän yhdessä ja jokaiselle erikseen kiitokseni keskusteluista ja kaikesta avusta, tuesta ja ystävyydestä. Eipä professori Aune Jääskinen saattanut arvata, että hänen mielenkiintoisilla kulttuurihistorian luennoillaan diakuvien hohteessa tapasivat nyt väitöskirjaa viimeistelevä Helena Hirvonen ja tämän tutkimuksen tekijä. Lämmin kiitos, Helena, Ravennan mosaiikit odottavat meitä!

9 Kiitoksin muistan sisartani Terttu Tanskasta ja kälyäni Aune Toivosta Helsingin arkistoissa kävijän majoitus- ja ateriahuollosta. Kiitos myös fysioterapeutilleni Sirkka Parviaiselle, joka historiasta kiinnostuneena on pitänyt fyysisen kunnon lisäksi tutkijan mielen virkeänä. Läheisilleni, Eerolle, Karille ja Ninalle, Vesalle ja Maaritille osoitan sydämelliset kiitokseni kaikesta avusta ja myönteisestä suhtautumisesta tutkimustyöhöni. Kiitollisena ajattelen lastenlapsiamme, jotka käynneillään piristivät minua ja lainasivat samalla tutkijanpöytääni omille kirjoituksilleen ja piirroksilleen. Omistan tämän kirjan Hanna- Kaisalle, Eemelille, Helille ja Iidalle. Outokummussa Taina Huttunen

10 Sisältö 1 Johdanto Pohjois-Karjalan naiskansanedustajat Tutkimustehtävä Pohjois-Karjala tutkimusalueena Aikaisempi tutkimus Politiikka toimintakenttänä Lähteet naisten uudet oikeudet autonomian aikana Ehdokkaaksi vähän naisia Pohjois-Karjala 1900-luvun alussa Ehdokkaat äänestäjien arvioitavaksi Rivejä aletaan koota Toistuvat vaalit turhauttavat Ehdokkaaksi vuoden 1917 jännittyneessä ilmapiirissä Kyvykkäille naisehdokkaille kysyntää Kipinästä tuli syttyy naiset vaalityössä Naisten kannatus vaaleissa Heikko äänestysosanotto Sosiaalidemokraatit menestyvät Valituista enemmistö miehiä Yhteenveto naiset eduskuntavaalien marginaalissa Murros- ja pula-aikoja Pienviljelysvaltainen vaalipiiri Ehdokkaaksi yhden naisen kiintiöllä Puolueiden miehinen päätäntäkulttuuri Kommunismia vastaan Naisten vähäinen osuus Naisjärjestöt kannustavat osallistumaan Äänet kerääntyvät miehille Sosiaalidemokratian ja Maalaisliiton vaalipiiri Sortuvien kotien edustaja Yhteenveto sotavuosien Jälkeen naisia herätellään vaaliuurnille Muutoksia puoluekentässä ja vaalilaissa Rajamaakunnan vaikeudet Hankala matka ehdokkaaksi

11 4.3.1 Naiset kokoavat voimiaan Puolueilla ehdokkaana yksi tai kaksi naista Ehdokkaita eri aloilta Suurperheiden hyväksi Ensimmäinen maalaisliittolainen nainen eduskuntaan Naisten äänestysaktiivisuus kohoaa Kova kilpailu äänestäjistä Naisjärjestötyöstä kansanedustajaksi Yhteenveto naiset aktivoituvat vaaleihin Vaalipiiri ja 1960-luvun murros Vaalilain uudet säädökset Ehdokasasettelu ja vaaliliitot Naisten osuus ehdokkaista nousee Naiset miettivät ehdokkuutta Tukijoukot ehdokkaiden rinnalla Naisia kansanedustajaksi aikaisempaa enemmän Vennamolaisuus ja puolueiden kannatusvaihtelut Edustajanpaikat jaossa Vaalitulos yllättää puolueväen Yhteenveto kansanedustajaksi ennätysmäärä naisia Puoluekirjo ja yhteiskunnallinen murros Rohkeasti ehdokaslistoille Pienten puolueiden määrä kasvaa Naisilla ehdokkuus järjestötyön jatkona Vaalityön ilo ja tuska Äänestäjät luottavat naisehdokkaisiin Suurimmista puolueista eduskuntaan Naisehdokkaille laaja kannatus Yhteenveto kaksikymmentä kansanedustajaksi valittua Moninaiset koulutus- ja ammattitaustat Lapsuus- ja nuoruusympäristön merkitys Toimintaan kotitaustan ja omien kokemusten ohjaamana Itsenäistyneen Suomen lapset Kodin perintöä ja nuorisoryhmien vaikutusta Luottamustehtävien kautta ehdokkaaksi Yhteenveto Pitkä tie PohJois-karJalasta arkadianmäelle lähteet liitteet

12 kartat Kartta 1. Kuopion läänin itäinen vaalipiiri vuonna Kartta 2. Pohjois-Karjalan vaalipiiri vuonna kuviot Kuvio 1. Puolueiden kannatus eduskuntavaaleissa Kuopion läänin itäisessä vaalipiirissä Kuvio 2. Puolueiden kannatus eduskuntavaaleissa Kuopion läänin itäisessä vaalipiirissä Kuvio 3. Puolueiden kannatus eduskuntavaaleissa Kuopion läänin itäisessä/pohjois-karjalan läänin vaalipiirissä Kuvio 4. Puolueiden kannatus eduskuntavaaleissa Pohjois-Karjalan läänin vaalipiirissä Kuvio 5. Puolueiden kannatus eduskuntavaaleissa Pohjois-Karjalan läänin/pohjois-karjalan vaalipiirissä taulukot Taulukko 1. Naisten osuus (%) eri puolueiden ehdokkaista eduskuntavaaleissa Kuopion läänin itäisessä vaalipiirissä Taulukko 2. Naisten osuus (%) eri puolueiden ehdokkaista eduskuntavaaleissa Kuopion läänin itäisessä vaalipiirissä Taulukko 3. Naisten osuus (%) eri puolueiden ehdokkaista eduskuntavaaleissa Kuopion läänin itäisessä/ Pohjois-Karjalan läänin vaalipiirissä Taulukko 4. Naisten osuus (%) eri puolueiden ehdokkaista eduskuntavaaleissa Pohjois-Karjalan läänin vaalipiirissä Taulukko 5. Naisten osuus (%) eri puolueiden ehdokkaista eduskuntavaaleissa Pohjois-Karjalan läänin/ Pohjois-Karjalan vaalipiirissä Taulukko 6. Naisten osuus (%) ehdokkaista, äänistä ja kansanedustajista eduskuntavaaleissa Pohjois-Karjalan läänin/ Pohjois-Karjalan vaalipiirissä Taulukko 7. Vaalipiirin naiskansanedustajat luottamustehtävissä ennen ensimmäistä kansanedustajaksi valintaa Taulukko 8. Naisten osuus (%) ehdokkaista ja kansanedustajista Pohjois-Karjalassa sekä naisten osuus (%) kansanedustajista Suomessa eduskuntavaaleissa

13 lyhenteet deva demokraattinen Vaihtoehto Edistysp. Kansallinen Edistyspuolue EPV Ekologinen Puolue Vihreät IKL Isänmaallinen kansanliike IPU Ihmisyydenpuolue Kansanp. Suomen Kansanpuolue KESK Keskustapuolue, Suomen Keskusta KOK Kansallinen Kokoomuspuolue, Kansallinen Kokoomus KTP Rauhan ja Sosialismin puolesta Kommunistinen Työväenpuolue KVL Kansalaisvallan Liitto LKP Liberaalinen Kansanpuolue LLP Luonnonlain Puolue ML Maalaisliitto NAISP Naisten Puolue Nuors.p. Nuorsuomalainen Puolue Pienvilj.p. Suomen Pienviljelijäin Puolue PS Perussuomalaiset REM Remonttiryhmä SdP Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SEP Suomen Eläkeläisten Puolue SKdL Suomen Kansan demokraattinen Liitto SKL Suomen Kristillinen Liitto SKP Suomen Kommunistinen Puolue SKYP Suomen Kansan Yhtenäisyyden Puolue SMP Suomen Maaseudun Puolue Sos.dem.l. Sosialidemokraattinen Liitto SPP Suomen Pientalonpoikien Puolue Suom.p. Suomalainen Puolue SYP Suomen Yksityisyrittäjäin Puoluejärjestö TPSL Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto VAS Vasemmistoliitto VIHR Vihreät, Vihreä Liitto VSL Vapaan Suomen Liitto 12

14 1 Johdanto 1.1 PohjoiS-kaRjalan naiskansanedustajat Keskusteltaessa vakuutettiin olevan kansallemme eduksi, että eduskunnassa on joukko asioita ymmärtäviä ja lämminsydämisiä naisia. Meillä Pohjois-Karjalan naisilla on täysi syy saada jo ensi valtiopäiville naisia, naisia Pohjois-Karjalasta, jotka ajattelevat meidän ajatuksin ja tuntevat meidän tuntein. 1 Tämän tutkimuksen aiheena on naisten poliittinen toiminta Suomessa alueellisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Tutkimuksessa keskitytään arvioimaan naisten kansanedustajaehdokkuuksia ja kansanedustajaksi valittujen naisten kouliintumishistoriaa vuosina Tarkastelu kohdistuu Kuopion läänin itäiseen/pohjois-karjalan läänin/pohjois-karjalan vaalipiiriin. Tutkimuksen keskiöön on valittu maaseutuvoittoinen alue. Suhteellisen pitkän ajanjakson avulla selvitetään, mitä muutoksia on havaittavissa naisten ehdokkaaksi rekrytoinnissa ja toiminnassa eri vuosikymmenien aikana. Eduskuntavaaleissa naisia valittiin kansanedustajaksi eniten maan eteläisissä ja lounaisissa vaalipiireissä eli Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Hämeessä sekä Viipurin läänin läntisessä vaalipiirissä, mutta harvemmin muualla Suomessa. 2 On kuitenkin huomioitava se, että 1900-luvun alkupuolella Suomen Naisyhdistyksen, Naisasialiitto Unionin sekä Sosialidemokraattisen Naisliiton johtopaikoilla olleita naisia asetettiin ehdokkaaksi eri vaalipiireihin, erityisesti Etelä- ja Lounais-Suomeen. Esimerkiksi vuonna 1907 valittiin kansanedustajaksi helsinkiläiset naisasianaiset Aleksandra Gripenberg ja Hedvig Gebhard Suomalaisen Puolueen ehdokkaana: Gripenberg Turun läänin eteläisen vaalipiirin ääniharavana 3 ja Gebhard Hämeen läänin pohjoisessa vaalipiirissä. 4 Lisäksi Nuorsuomalaisen Puolueen listoilta edustajaksi tuli Lucina Hagman Hämeen eteläisessä vaalipiirissä 5 ja Alli Nissinen Kuopion läänin läntisessä vaalipiirissä. 6 Ruotsalaisen Kansanpuolueen ehdokkaana valittiin Naiskagaalin ensimmäinen puheenjohtaja dagmar Neovius Turun läänin eteläisessä vaalipiirissä. 7 Sosiaalidemokraattien ehdokkaana puolestaan Ida Ahlstedt (Aalle-Teljo), 1 Pöytäkirja yleisestä Pohjois-Karjalan naisten kokouksesta Joensuussa lokakuun 2. päivänä Pöytäkirjoja ja -otteita , Joensuun nuorsuomalaisten naisten yhdistyksen arkisto. JoMA. 2 Noponen 1964, Hinkkanen 1997, ; Kuusisto 2006, Kaarninen 1997, ; Kuusisto 2006, Ollila 1997, 262, ; Kuusisto 2006, Ollila 1997, ; Kuusisto 2006, Ramsay 1997, 289, ; Kuusisto 2006, 311.

15 joka oli toiminut Työläisnaisten liiton vastuuhenkilönä liiton perustamisesta alkaen, valittiin Turun läänin eteläisessä vaalipiirissä 8 ja Sosialidemokraattisen Naisliiton sihteeri, kutoja Jenny Kilpiäinen Viipurista Kuopion läänin itäisessä vaalipiirissä. 9 Vuosien vaaleissa naisia valittiin kansanedustajaksi, kuten vaaleissa , erityisesti eteläisestä ja lounaisesta Suomesta, ja lisäksi maan keskiosista. Valituista kansanedustajista naisia oli eniten Mikkelin läänin vaalipiirissä (18 prosenttia). 10 Tulkintani mukaan Mikkelin läänin vaalipiirin tilanne perustui äänestäjien naisehdokkaita kohtaan osoittamaan luottamukseen, mikä näkyi edustajien uudelleen valinnoissa. Edistyspuolueen Amanda Hannula toimi eduskunnassa vuosina , sosiaalidemokraatit Hilma Valjakka ja Aino Malkamäki sekä maalaisliittolainen Aino Luostarinen ja , lisäksi oli neljä eri puolueiden yhden kahden kauden naisedustajaa. 11 Sen sijaan Pohjois- ja Itä-Suomesta tuli vaaleissa valituksi vähän naisia eduskuntaan, Vaasan läänin eteläisestä ja Oulun läänin pohjoisesta vaalipiiristä ei yhtään naista ja Viipurin sekä Kuopion läänien itäosista vain yksi naisedustaja. 12 Maria Lähteenmäki on esittänyt syitä naisedustajien puuttumiseen ja vähäiseen määrään sekä lestadiolaisuudesta että maalaisliittolaisuudesta ja agraarisesta elämäntavasta, joissa korostettiin naisen paikkaa kotona. Lisäksi syitä oli luonnonoloissa ja pitkissä etäisyyksissä sekä väestön vähäisyydessä ja alhaisessa koulutustasossa. 13 Itä-Suomessa on Länsi-Suomea useammin valittu naisia eduskuntaan ja kunnallisvaltuustoihin, erityisesti porvarillisista puolueista. Elina Haavio- Mannila painottaa Itä-Suomen naisten yhteiskunnallisessa osallistumisessa matriarkaalisen kulttuuriperinteen merkitystä. Naiset vastasivat yksinään kotitilan hoidosta ja töistä varsinkin silloin, kun miehet olivat pitkiä aikajaksoja metsästys-, kalastus- ja kauppamatkoilla ja myöhemmin metsätöissä. Siten Itä- Suomessa kulttuuri muodostui suosiollisemmaksi naisten yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle Länsi-Suomeen verrattuna. 14 Edellä olevaan viittaa myös se, että Maataloustuottajien Keskusliiton ylimpään päättävään elimeen, valtuuskuntaan, ensimmäiset naisjäsenet tulivat Pohjois-Savosta vuodesta 1970 alkaen ja Pohjois-Karjalasta vuodesta 1973 alkaen. Naisia oli valtuuskunnassa vuoteen 1982 mennessä Pohjois-Savosta yhdeksän kertaa ja Pohjois-Karjalasta seitsemän kertaa sekä Keski-Suomesta 1974 alkaen yksitoista kertaa. Harvemmin naisjäsen oli vuosina muualta Suomesta: Etelä-Pohjanmaalta vuonna 1973, Pohjois-Pohjanmaalta 1975 ja 1976 sekä Kainuusta Toisin sanoen maa- ja metsätalousvaltaisessa Itä-Suomessa naiset aktivoituivat edunvalvontaan. 8 Lähteenmäki 1997, 67 69; Kuusisto 2006, Katainen 1997, ; Kuusisto 2006, Noponen 1964, Kuusisto 2006, Noponen 1964, Lähteenmäki 2006, Skard & Haavio-Mannila 1983a, Siiskonen 1990,

16 Vuosien eduskuntavaaleissa naisia oli ehdolla Pohjois-Karjalassa 309 kertaa ja kansanedustajaksi valittiin 38 kertaa nainen eli ehdolla olleista naisista hieman yli 12 prosenttia meni läpi. Miehiä oli Pohjois-Karjalassa ehdolla kertaa ja edustajaksi valittiin 277 kertaa mies, valintaosuus oli siten 20 prosenttia. Näin ollen äänestäjien valitsemana eduskuntaan nousi naisehdokkaista suhteellisesti pienempi osa kuin miesehdokkaista. Pohjois-Karjalassa eduskuntavaaleissa valituista 315 kansanedustajasta naisten osuus oli 12 prosenttia. Vaikka naisten osuus edustajista oli vähäinen, ei miesedustajien ja naisedustajien suhde ollut heikoin valtakunnan tasolla, sillä kuten Maria Lähteenmäki on todennut, tilanne 1900-luvulla oli heikoin Lapin ja Vaasan vaalipiireissä muihin vaalipiireihin verrattuna. 16 Eduskuntavaaleissa naisia valittiin Pohjois-Karjalasta kansanedustajaksi seitsemästä eri puolueesta. Eniten valittuja oli Suomen Sosialidemokraattisesta Puolueesta, Maalaisliitto/Keskustapuolue/Suomen Keskustasta sekä Kansallinen Kokoomuspuolue/Kansallisesta Kokoomuksesta. Sosiaalidemokraattisia naisia tuli valituksi kolmetoista kertaa, ensimmäisenä kutoja Jenny Kilpiäinen vuonna 1907, samoin maalaisliitto/keskustalaisia naisia valittiin kolmetoista kertaa, ensimmäisenä emäntä Vieno Simonen vuonna Kokoomus sai naisedustajan kahdeksan kertaa ja puoluetta edusti ensimmäisenä terveyssisar Alli Vaittinen vuodesta 1966 alkaen. Lisäksi Pohjois-Karjalasta nainen tuli valituksi eduskuntaan kerran Nuorsuomalaisesta Puolueesta (1917), Suomen Pienviljelijäin Puolueesta (1933), Suomen Maaseudun Puolueesta (1972) ja Suomen Kristillisestä Liitosta (1991). Tutkittavaa vaalipiiriä on edustanut 1900-luvulla kaksikymmentä kansanedustajanaista. Yksi naiskansanedustajista valittiin eduskuntaan viisi kertaa ja kolme naisedustajaa neljä kertaa. Naisedustajista yksi valittiin kolmesti ja neljä kaksi kertaa. Yhden kerran valituksi tuli naisedustajista kymmenen, joista kaksi pääsi varaedustajanpaikalta uudelleen eduskuntaan kesken vaalikauden. Lisäksi yksi varaedustajaksi valittu nainen nousi kesken vaalikauden eduskuntaan. Kahdestakymmenestä naiskansanedustajasta oli sosiaalidemokraatteja kahdeksan, maalaisliitto/keskustalaisia viisi ja kokoomuslaisia kolme, lisäksi oli yksi naisedustaja Nuorsuomalaisesta Puolueesta sekä Pienviljelijäin Puolueesta, Maaseudun Puolueesta ja Kristillisestä Liitosta. Kaiken kaikkiaan naisia on valittu eduskuntaan 1900-luvulla seuraavasti: 17 eduskuntavaalit naisia kansanedustajista lkm % , , , , ,5 16 Lähteenmäki 2006, Lähteenmäki 2006,

17 1.2 tutkimustehtävä Tässä tutkimuksessa selvitetään ja analysoidaan naisten kansanedustajaehdokkaaksi rekrytointia ja kansanedustajaksi valittujen naisten kouliintumishistoriaa Pohjois-Karjalassa vuosien eduskuntavaaleihin liittyen. Kouliintumisella tarkoitetaan tässä kyseessä olevien naisten koulutustaustaa, työelämäkokemusta ja työskentelyä poliittisissa järjestöissä. Keskeiset tutkimuskysymykset tässä tutkimuksessa ovat: Miten ja mitä kautta naiset rekrytoitiin edustajaehdokkaaksi? Miten ja minkälaisissa tehtävissä naiset kouliintuivat? Tutkimustehtävää valotetaan arvioimalla ehdokasasettelun toteutumista ja naisjärjestöjen roolia sekä naisten edestä tehtyä vaalityötä. Lisäksi tarkastellaan äänestysaktiivisuutta, puolueiden kannatusten muutoksia ja naisten kansanedustajaksi valintoja kyseisenä ajanjaksona. Kuopion läänin itäinen/pohjois-karjalan läänin/pohjois-karjalan vaalipiiri on valittu tutkimusalueeksi siksi, että se on vähän tutkittu maaseutuvoittoinen alue, sekä siksi, että se rajautuu Venäjään, millä seikalla saattaa hypoteettisesti olla merkitystä alueen poliittiseen ilmastoon. Tutkimusperiodi on suhteellisen pitkä, mutta sitä perustellaan sillä, että pitkällä aikajänteellä alueen naisten rekrytoinnin ja toiminnan muutoksia voidaan arvioida hedelmällisemmin: missä määrin kehityksessä on nähtävissä jatkumia ja missä katkoksia. Tutkimus käsittelee ajallisesti kaikki 1900-luvun eduskuntavaalit. Sitä seuraavat 2000-luvun vaalit jäävät yhtäältä työekonomisista, toisaalta uudemman lähdeaineiston heikon saatavuuden takia myöhemmissä tutkimuksissa analysoitavaksi. Virallisissa tilastoissa vaaleista on käytetty käsitteitä eduskuntavaalit sekä kansanedustajain vaalit. Ehdokaslistojen lopullisessa yhdistelmässä ovat käytössä olleet esimerkiksi käsitteet edustajavaali sekä edustajain vaali. Tässä tutkimuksessa käytetään termiä eduskuntavaalit. Tutkimuksessa käytetään sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista metodia. Tutkimusta varten eduskuntavaalit jaetaan viiteen jaksoon, joiden myötä tarkastellaan ehdokasasettelussa tapahtuneita muutoksia ja naisten valintaa ehdokkaaksi sekä puolueiden kannatusten muutoksia ja naisten kansanedustajaksi valintoja. Lisäksi vaalijaottelun avulla voidaan tutkia kansanedustajaksi valittujen naisten kouliintumista ja mahdollisia muutoksia naiskansanedustajan muotokuvassa, kuten edustajien iän, koulutuksen tai puolueen ja luottamustehtävien suhteen. Tutkimuksen analyysissä pyritään lähdekritiikin avulla löytämään yksityiskohtia ja tekemään niistä tulkintoja. 18 Laadullisen tutkimuksen hermeneuttinen päättelyprosessi, niin sanottu hermeneuttinen kehä, määrää analyysin ja tulkinnan yhtenevyyden. Analyysivaiheessa aineistosta tehdään tulkintoja, jotka ohjaavat analyysia. Toisaalta analyysivaiheen katsotaan olevan tulkinnasta ainakin teknisesti erillinen tapahtuma. Tämän näkemyksen mu- 18 Lähdekritiikki tarkoittaa sitä, että tutkija kiinnittää huomiota muun muassa lähteen syntyaikaan, -paikkaan, tehtävään, lähteen muodostajaan ja hänen yhteiskunnalliseen positioon ja lähteen vastaanottajaan (ulkoinen lähdekritiikki) sekä arvioi lähteen luotettavuutta ja todistusvoimaa suhteessa muihin lähteisiin (sisäinen lähdekritiikki). Renvall 1983, ,

18 kaan ensin analysoidaan ja sitten tehdään tulkintoja. 19 Tässä tutkimuksessa seurataan jälkimmäistä tutkimuspolkua. Eduskuntavaalien jaottelu tutkimusta varten suoritetaan yhteiskunnallisten murrosvaiheiden mukaan. Ensimmäisen vaalijakson muodostavat kahdeksat vaalit vuosina Autonomian aikana eduskunta hajotettiin usein ja vaalit jouduttiin toimittamaan lähes vuosittain. Suomen itsenäistymisen jälkeen puoluelaitoksessa oli nopea muutoskausi; toiseen jaksoon sisältyvät vaalit eli yhdeksät vaalit ennen toista maailmansotaa. Puoluelaitos koki muutoksia sekä maailmansodan jälkeisessä poliittisessa tilanteessa että 1960-luvun yhteiskunnallisessa murroksessa. 20 Kolmanteen vaalijaksoon sisällytetään vuosien kuudet vaalit ja neljänteen jaksoon vuosien kuudet vaalit luvun tasa-arvokeskustelut heijastuivat naisten äänestysaktiivisuuteen ja kansanedustajaksi valintoihin luvulla eduskuntavaalien ehdokasasetteluun tuli mukaan enenevässä määrin pieniä ryhmittymiä. Osa näistä muutettiin puolueeksi, kuten vihreä liike. Vuoden 1987 alussa tuli voimaan tasa-arvolaki. Tutkimuksen viidennen vaalijakson muodostavat neljät eduskuntavaalit vuosilta Vaaleissa 1987 asetettiin ehdokkaita huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin. Niissä myös naisten äänestysaktiivisuus nousi ensimmäisen kerran korkeammaksi kuin miesten äänestysaktiivisuus. Martti Noposen mukaan vuoden 1987 vaaleja on luonnehdittu murrosvaaleiksikin. 21 Tehty jaksotus perustuu naisten poliittisen toiminnan aktiivisuudessa ilmenneisiin muutoksiin. 22 Tutkimuksessa käytettävät vaalijaksot esitetään seuraavassa asetelmassa: eduskuntavaalit vaalien lukumäärä Politiikantutkija Heikki Paloheimo esittää, että edustuksellinen demokratia jakaantuu kolmeen vaiheeseen. demokratian varhaisinta vaihetta eli vuosia voidaan Paloheimon mukaan nimittää eliittidemokratian kaudeksi ja toisen maailmansodan jälkeistä aikaa aina 1980-luvulle asti puoluevetoisen demokratian kaudeksi. Edustuksellisen demokratian kahta viimeksi kulunutta vuosikymmentä Paloheimo kutsuu yleisödemokratian kaudeksi. 23 Eliittidemokratian kaudelle oli tunnusomaista, että eduskunnan ei väestöllisiltä ominaisuuksiltaan odotettu ole- 19 Eskola & Suoranta 2001, Nousiainen 1972, Noponen 1989, Ks. myös Lähteenmäki 2006, Paloheimo 2007,

19 van pienoiskuva kansasta, vaan sen odotettiin pikemminkin edustavan kansan parhaimmistoa. On huomionarvoista, että vuosisadan alun eliitillä tarkoitetaan parhaimmistoa eikä välttämättä korkeamman koulutuksen saaneita poliittisia toimijoita. Naisten näkökulmasta korkean koulutuksen kriteeri toteutui tässä vaiheessa vielä harvoin. Puoluevetoisen demokratian kauden tunnusmerkistöön kuuluu puolestaan puolueiden järjestökoneistojen vahvistuminen ja jäsenmäärien kasvu, poliittisten ohjelmien valmistelutyön ammatillistuminen, kansanedustajan tehtävän muuttuminen päätoimiseksi ammatiksi ja kansanedustajien toiminta puoluejärjestöjen päättämien linjojen mukaisesti. Naisten näkökulmasta kansanedustajien korkean koulutuksen kriteeri alkoi toteutua myös käytännössä tästä kaudesta lähtien. Yleisödemokratian kaudella taas on tyypillistä kansalaisten politiikasta vieraantuminen, politiikan henkilöityminen, Internetin käyttö poliittisessa viestinnässä ja politiikan viihteellisyys. Naisten näkökulmasta se tarkoitti muun muassa ulkonäköpaineita. Tässä tutkimuksessa Paloheimon malli toimii soveltaen teoreettisena raamina. Työssä katsotaan, miten malli soveltuu puhuttaessa naiskansanedustajista alueellisessa kontekstissa. Kun tutkimuksessa tarkastellaan naisehdokkaiden mainontaa ja vaaliteemoja eduskuntavaaleissa, suoritettiin otanta sanomalehdistä vaalijaksojen ensimmäisten vaalien osalta ja kahden kuukauden ajalta ennen vaaleja, jolloin ehdokkaiden mainonta oli laajimmillaan. Poikkeuksena pian sotavuosien jälkeen vuonna 1945 toimitettujen eduskuntavaalien sijasta tarkastellaan 1948 vaaleja siksi, että talvella 1945 olivat sanomalehdissä esillä eniten valtakunnalliset asiat. Eduskuntavaalien jälkeiseltä kahdelta viikolta tutkitaan sanomalehdistä vaalitulosten naisehdokkaisiin liittyvää kommentointia. 1.3 PohjoiS-kaRjala tutkimusalueena Pohjois-Karjala kuului vuoteen 1960 asti Kuopion lääniin. Eduskuntavaaleja varten läänin itäisen vaalipiirin muodostivat Liperin, Ilomantsin ja Pielisjärven kihlakunnat. Vaalipiirin alueen kuntajako sekä tapahtuneet kuntamuutokset selvitetään tuonnempana kutakin vaalijaksoa käsittelevässä pääluvussa. Kun Pohjois-Karjalan lääni erotettiin Kuopion läänistä vuonna 1960, itäiseen vaalipiiriin kuuluneet Kaavin, Rautavaaran ja Säyneisen kunnat jäivät kuulumaan Kuopion lääniin ja muu alue itäisestä vaalipiiristä muodosti Pohjois-Karjalan läänin vaalipiirin. 24 Itä-Suomen lääni perustettiin vuonna 1997, 25 ja vaalipiirin nimi on tutkimuksen tekohetkellä (2012) Pohjois-Karjalan vaalipiiri. 26 Tutkimuksessa käytetään Kuopion läänin itäisestä/pohjois-karjalan läänin/pohjois-karjalan vaalipiiristä systemaattisesti käsitettä vaalipiiri tai synonyyminä vaalipiiristä käsitettä Pohjois-Karjala. 24 Tarkiainen 1971, 73, 81 84; Tarasti 1998, Lääninhallituslaki /22, Suomen Laki II 1999, Ha 103, 246; Tarasti 1998, Vaalilaki /714, Suomen Laki II 1999, Va 203, 47 49; Tarasti 1998, 79,

20 Kartta 1. Kuopion läänin itäinen vaalipiiri vuonna 1907 Kartta 2. Pohjois-Karjalan vaalipiiri vuonna 1999 Rautavaara Nurmes ja Nurmeksen kauppala Pielisjärvi Valtimo Nurmes Lieksa Juuka Juuka Rääkkylä Tohmajärvi Kitee Ilomantsi Polvijärvi Liperi Rääkkylä Tohma-Väjärvi silä Kesälahti Kitee Kaavi Polvijärvi Kontiolahti Eno Kuusjärvi Joensuu Liperi Kiihtelysvaara Kesälahti Eno Ilo Kontiolahti Joensuu Kiih- Pyhäselkvaara Tuup telys- vaa Outokumpu Kartta 1. Kuopion läänin itäinen vaalipiiri vuonna Suomen kartasto 1910, N:o 25. Karttapiirros. Katri Issakainen a 1. Kuopion läänin itäinen vaalipiiri vuonna 1907 a 2. Pohjois-Karjalan vaalipiiri vuonna 1999 Valtimo Nurmes Pielisjärvi Lieksa Juuka Rääkkylä Tohmajärvi Kitee Pälkjärvi Ilomantsi 2. Polvijärvi Liperi Rääkkylä Tohma-Värtjärvsilä Kesälahti Kitee Pälkjärvi ijärvi Kontiolahti Eno Joensuu Liperi Kiihtelysvaara Kesälahti Eno Ilomantsi Kontiolahti Joensuu Kiih- Pyhäselkvaara Tuupovaartelys- Outokumpu Kartta 2. Pohjois-Karjalan vaalipiiri vuonna Toimintakertomus 1994 Pohjois-Karjalan liitto. Julkaisu 17. Pohjois-Karjalan liitto, Lupa Pohjois- Karjalan maakuntaliitolta Karttapiirros. Katri Issakainen

PUOLUEREKISTERISTERIIN MERKITYT JA SIITÄ POISTETUT PUOLUEET

PUOLUEREKISTERISTERIIN MERKITYT JA SIITÄ POISTETUT PUOLUEET OIKUSMINISTRIÖ DKY/Vaalit PUOLURKISTRISTRIIN MRKITYT JA SIITÄ POISTTUT PUOLUT 1. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Finlands Socialdemokratiska Parti 2. Keskustapuolue Nimenmuutos 7.8.1988: Suomen Keskusta,

Lisätiedot

Eduskuntavaalit 1999 22 507 67,4 Eduskuntavaalit 2003 24 695 70,3 Eduskuntavaalit 2007 26 080 68,9 Eduskuntavaalit 2011 27 759 72,0

Eduskuntavaalit 1999 22 507 67,4 Eduskuntavaalit 2003 24 695 70,3 Eduskuntavaalit 2007 26 080 68,9 Eduskuntavaalit 2011 27 759 72,0 10 Vaalit (Luvun lähde: Keskusvaalilautakunta) 10.1 Äänioikeutetut ja äänioikeuden käyttö vuosina 1999-2011 Äänioikeutettuja Äänestysprosentti (%) Eduskuntavaalit 1999 22 507 67,4 Eduskuntavaalit 2003

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1043 Europarlamenttivaalit 1999 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

OIKEUSMINISTERIÖ PUOLUEREKISTERISTERIIN MERKITYT JA SIITÄ POISTETUT PUOLUEET

OIKEUSMINISTERIÖ PUOLUEREKISTERISTERIIN MERKITYT JA SIITÄ POISTETUT PUOLUEET OIKUSMINISTRIÖ 20.9.2016 PUOLURKISTRISTRIIN MRKITYT JA SIITÄ POISTTUT PUOLUT 1. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Finlands Socialdemokratiska Parti 2. Keskustapuolue Nimenmuutos 7.8.1988: Suomen Keskusta,

Lisätiedot

OIKEUSMINISTERIÖ DKY/Vaalit PUOLUEREKISTERISTERIIN MERKITYT JA SIITÄ POISTETUT PUOLUEET

OIKEUSMINISTERIÖ DKY/Vaalit PUOLUEREKISTERISTERIIN MERKITYT JA SIITÄ POISTETUT PUOLUEET OIKUSMINISTRIÖ DKY/Vaalit 30.3.2016 PUOLURKISTRISTRIIN MRKITYT JA SIITÄ POISTTUT PUOLUT 1. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Finlands Socialdemokratiska Parti r.p. 2. Keskustapuolue r.p. Nimenmuutos

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy.

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy. Suomalaisista puolueista Suomen ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna 1906. syntyi reaktiona äänioikeuden laajenemiseen ja oli vastavoima radikaalille fennomanialle (=suomalaisuudelle) halusi koota

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 SISÄLTÖ Lähtökohta vaaleihin Mitä tehtiin Vaalitulos Vaikutukset Muut puolueet Onnistumiset Kehittämistarpeet Toimenpiteitä LÄHTÖKOHTA VAALEIHIN Tavoitteena x ehdokasta

Lisätiedot

Noin 2500 valtuutettua lähdössä ehdokkaaksi maakuntavaaleihin Vasemmistoliitossa suurin, Keskustassa vähäisin kiinnostus

Noin 2500 valtuutettua lähdössä ehdokkaaksi maakuntavaaleihin Vasemmistoliitossa suurin, Keskustassa vähäisin kiinnostus Noin 0 valtuutettua lähdössä ehdokkaaksi maakuntavaaleihin Vasemmistoliitossa suurin, Keskustassa vähäisin kiinnostus Noin 0 valtuutettua eli prosenttia ( % varmasti ja % todennäköisesti) kaupunkien ja

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 14 Pohjois-Karjala 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 14.1. POHJOIS-KARJALA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 4 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Vuoden 2015 eduskuntavaalien vaalilautakuntien ja vaalitoimikunnan asettaminen. Asettamismenettely Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta

Vuoden 2015 eduskuntavaalien vaalilautakuntien ja vaalitoimikunnan asettaminen. Asettamismenettely Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta Kunnanhallitus 45 26.01.2015 Vuoden 2015 eduskuntavaalien vaalilautakuntien ja vaalitoimikunnan asettaminen 26/00.00.00.01/2015 Kunnanhallitus 45 Äänestyksen ajankohta Vuoden 2015 eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 337 5634 Sirkka-Liisa

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%). Suomi/Nyt-kysely Osa Demokratian kohtalo -hanketta, jota johtaa ajatushautomo Magma Taloustutkimus Oy kokosi 7.2. 8.3.207 kaksi valtakunnallisesti edustavaa kyselyaineistoa 8 79 -vuotiaista suomalaisista.

Lisätiedot

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin?

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin? A3.2.2. Parlamentti, presidentti, hallitus 12.2.2015 (VARES) Diamond 1) Demokratian toteutumisen vaikeus Latinalaisessa Amerikassa 2) Suhteellisen vaalitavan vaikeus Etelä-Afrikassa ja Namibiassa Jyränki

Lisätiedot

FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut

FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina

Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina Kunnallistieteen päivät 11.-12.11.2004 Heikki Paloheimo Politiikan tutkimuksen laitos 30014 Tampereen yliopisto heikki.paloheimo@uta.fi Edustuksellisen

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Minkälaista demokratiaa kansalaiset haluavat? Millaista demokratiaa

Minkälaista demokratiaa kansalaiset haluavat? Millaista demokratiaa Minkälaista a kansalaiset haluavat? Heikki Paloheimo Millaista a suomalaiset Demokratia ja demokratisoituminen haluavat Emeritusprofessori Tatu Vanhasen 80-vuotisjuhlaseminaari 27.4.2009 Heikki Paloheimo

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1040 Presidentinvaalit 2000, 1. kierros Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen

Lisätiedot

Äänistä laskettu % Vihreä liitto. Äänestysalue Äänet Pros Äänestysalue Äänet Pros

Äänistä laskettu % Vihreä liitto. Äänestysalue Äänet Pros Äänestysalue Äänet Pros Edusk.v. RYHMITTÄIN ÄÄNET Sivu 1 VIHR Vihreä liitto 001 1. Äänestysalue 126 6.8 002 2. Äänestysalue 114 6.3 003 3. Äänestysalue 103 5.5 Ennakkoäänet 126 4.5 Vaalipäivän äänet 217 7.9 Äänet yhteensä 343

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 SISÄLTÖ Lähtökohta vaaleihin Mitä tehtiin Vaalitulos Vaikutukset Muut puolueet Onnistumiset Kehittämistarpeet LÄHTÖKOHTA VAALEIHIN Tavoitteena yksi täysi, kolme

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1020 Kannatusmittaustutkimus 1994, osa 2 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015

2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015 2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015 Helsinkiläisistä äänioikeutetuista 75,1 prosenttia äänesti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Se on hiukan vähemmän kuin vuonna 2011, jolloin äänestämässä kävi 75,5

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

VAALIJÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN VAALITUTKIMUKSEN TULOSTEN VALOSSA

VAALIJÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN VAALITUTKIMUKSEN TULOSTEN VALOSSA VAALIJÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN VAALITUTKIMUKSEN TULOSTEN VALOSSA Heikki Paloheimo Tampereen yliopiston alumnikansanedustajien kokous 29.11.27 Eduskuntavaaleissa käytettävän vaalitavan ongelmia 1. Pulmat

Lisätiedot

Eduskuntavaalit 2015, ehdokasasettelu

Eduskuntavaalit 2015, ehdokasasettelu Vaalit 2015 Eduskuntavaalit 2015, ehdokasasettelu Eduskuntavaaleissa 2015 yhteensä 2 6 ehdokasta Korjattu 10.4.2015 klo 12:30. Korjatut kohdat merkitty punaisella. Vuoden 2015 eduskuntavaaleihin asetettiin

Lisätiedot

Eeva Puro; Kirsti Seppälä; Liberaalinen Kansanpuolue. Keskustapuolue. Keskustapuolueen Kankaanpään kunnallisjärjestö Kauko Juhantalo; Keskustapuolue

Eeva Puro; Kirsti Seppälä; Liberaalinen Kansanpuolue. Keskustapuolue. Keskustapuolueen Kankaanpään kunnallisjärjestö Kauko Juhantalo; Keskustapuolue Kotiseutukokoelma Kansio: POLITIIKKA Taulukot puolueittain Taulukko 1: Liberaalit, sinisessä Kankaanpää kehittyvä kaupunki -kansiossa 1. Vaalimainos (2 kpl): Liisa Liisa Jussila; Liberaalinen Jussila 147

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Tietoja Manner-Suomen kuntien valtuuston ja hallituksen puheenjohtajista

Tietoja Manner-Suomen kuntien valtuuston ja hallituksen puheenjohtajista Tietoja Manner-Suomen kuntien valtuuston ja hallituksen puheenjohtajista 1.6.2017 alkaneella valtuustokaudella sekä vertailutietoa edellisiltä valtuustokausilta Sirkka-Liisa Piipponen & Marianne Pekola-Sjöblom

Lisätiedot

FSD2275. Äänestäminen ja puolueiden valintaperusteet eduskuntavaaleissa 2007. Koodikirja

FSD2275. Äänestäminen ja puolueiden valintaperusteet eduskuntavaaleissa 2007. Koodikirja FSD2275 Äänestäminen ja puolueiden valintaperusteet eduskuntavaaleissa 2007 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2007 Tämän koodikirjan viittaustiedot:

Lisätiedot

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80 Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Daniel Valtakari. TEK vaalit 2014

Daniel Valtakari. TEK vaalit 2014 TEK vaalit 2014 TEK = Tekniikan Akateemiset ja TFiF Tekniikan Akateemisten Liitto TEK on etu- ja palvelujärjestö, johon kuuluu kaksi jäsenjärjestöä: Tekniikan Akateemiset ry edustaa pääasiassa suomenkielisiä

Lisätiedot

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Yleistä Suomen Keskustanaiset ry toimii aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja ihmisten

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.12.2015 klo 9.00 Työttömiä pohjoiskarjalaisia 600 enemmän kuin vuosi sitten Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Sukupuoli ja valta Pohjoismaissa - selvityksen tuloksia

Sukupuoli ja valta Pohjoismaissa - selvityksen tuloksia Sukupuoli ja valta Pohjoismaissa - selvityksen tuloksia Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 19.3.2010 Linda Hart, MA, E.MA Projektitutkija/Sukupuoli ja valta Pohjoismaissa Tutkija, Sosiaalitieteiden laitos,

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Vuoden 2017 kuntavaalien vaalilautakuntien ja vaalitoimikunnan asettaminen. Asettamismenettely ja kelpoisuus Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta

Vuoden 2017 kuntavaalien vaalilautakuntien ja vaalitoimikunnan asettaminen. Asettamismenettely ja kelpoisuus Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta Kunnanhallitus 23 23.01.2017 Vuoden 2017 kuntavaalien vaalilautakuntien ja vaalitoimikunnan asettaminen 796/00.00.00.00/2015 Kunnanhallitus 23.01.2017 23 Äänestyksen ajankohta Vuoden 2017 kuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

Joensuun selvitysalue yhdessä

Joensuun selvitysalue yhdessä Toimintaympäristön muutokset Joensuun selvitysalue yhdessä 27.6.2013 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Pendelöinti Verotettavat tulot

Lisätiedot

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta YH1 kurssin kertaus Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Tasavallan presidentin valinta Tasavallan presidentin tehtävät ja toimenkuva Tasa-arvoinen

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2507 Eduskuntavaalien 2007 ehdokaskysely Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Kansalaiset: Kokoomus, SDP ja Keskusta yhtä kyvykkäitä kuntapuolueita

Kansalaiset: Kokoomus, SDP ja Keskusta yhtä kyvykkäitä kuntapuolueita Julkaistavissa sunnuntaina.1. klo 00.01 Kansalaiset: Kokoomus, ja Keskusta yhtä kyvykkäitä kuntapuolueita Kokoomus ( % pitää osaavana ja kyvykkäänä), ( %) ja keskusta ( %) ovat kansalaisten mielestä osaavimmat

Lisätiedot

PRESIDENTINVAALIT

PRESIDENTINVAALIT PRESIDENTINVAALIT 99-2006 Vaalivuosi, valintatapa ja valintamenettelyn erityispiirteet ) 99: Eduskunta kuuden vuoden toimikaudeksi hallitusmuodon 94 :n siirtymäsäännöksen nojalla Presidenttiehdokk aat

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:21:05 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

Yhistykset yhessä. JärjestöRalli 2016 Yhteenvetoa

Yhistykset yhessä. JärjestöRalli 2016 Yhteenvetoa Yhistykset yhessä JärjestöRalli 2016 Yhteenvetoa Yhistykset yhessä - JärjestöRalli2016 Kaikki tilaisuudet klo 17-19 6.10 Rääkkylä 8.11 Juuka 10.10 Kesälahti 9.11 Kontiolahti 12.10 Pyhäselkä 9.11 Eno 25.10

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:16:23 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa Tiedote KANSALAISET EIVÄT LUOTA PÄÄTTÄJIIN Luottamus päättäjiin on heikko kaikilla tasoilla. Suomalaisista ainoastaan vajaa viidesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %).

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 750. Oikeusministeriön päätös. eduskuntavaaleissa käytettävien ehdokasasettelulomakkeiden kaavoista

SISÄLLYS. N:o 750. Oikeusministeriön päätös. eduskuntavaaleissa käytettävien ehdokasasettelulomakkeiden kaavoista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1998 N:o 750 753 SISÄLLYS N:o Sivu 750 Oikeusministeriön päätös eduskuntavaaleissa käytettävien ehdokasasettelulomakkeiden kaavoista.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 QUESTIONNAIRE: FSD1122 MUNICIPAL MANAGERS VIEWS ON THE FOUNDATION FOR MUNICIPAL DEVELOPMENT 1996 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Tietoa Manner-Suomen kuntien lautakunnista

Tietoa Manner-Suomen kuntien lautakunnista Tietoa Manner-Suomen kuntien lautakunnista 2009 2012 Kunnan toimielimiä ovat valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat. Lautakunnat ovat kunnanhallituksen

Lisätiedot

Siun sote palvelupaketeissa 2014

Siun sote palvelupaketeissa 2014 palvelupaketeissa 2014 www.siunsote.fi Juhani Junnilainen 4.2.2016 Väestötiedot 2014 Alue Ikäluokat yhteensä 0-17 v. 18-64 v. 65-74 v. 75 - v. Pohjois-Karjalan SHP 168896 30229 99820 21281 17566 Heinävesi

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Base unweighted Base weighted

Base unweighted Base weighted 16203 Telebus 15 2017 Taloustutkimus Oy All interviews Total Sukupuoli Nainen Mies 15-24 Base unweighted 500 250 250 62 Base weighted 4285 2150 2135 596 Na1. Luettelen seuraavaksi joitakin tähän aikaan

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

SUOMI-YHTIÖN EDUSTAJISTON VAALIT SYKSYLLÄ 2012

SUOMI-YHTIÖN EDUSTAJISTON VAALIT SYKSYLLÄ 2012 1(5) SUOMI-YHTIÖN EDUSTAJISTON VAALIT SYKSYLLÄ 2012 Yleistä Keskinäisen Henkivakuutusyhtiön Suomen osakkaita ovat sen vakuutuksenottajat. Osakkaiden päättämisvaltaa käyttää yhtiökokouksena toimiva edustajisto,

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla

Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Julkaistavissa.. klo. Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Suomalaisista noin neljännes ( %) sijoittaa itsensä enemmän tai vähemmän vasemmistoon ja noin kolmannes ( %)

Lisätiedot

KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA

KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA Tärkein äänestämään ajava tekijä kuntavaaleissa oli velvollisuuden tunne, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Enemmän kuin neljä

Lisätiedot

MINISTEREITÄ VÄHEMMÄN OHJELMA YLEISPIIRTEISEKSI

MINISTEREITÄ VÄHEMMÄN OHJELMA YLEISPIIRTEISEKSI MINISTEREITÄ VÄHEMMÄN OHJELMA YLEISPIIRTEISEKSI Eduskuntavaalien jälkeiseen hallitukseen kohdentuvia odotuksia selvitettiin kysymällä, mikä on sopiva ministerien määrä hallitusta muodostettaessa. Kysymys

Lisätiedot

Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, , Salo. Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana

Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, , Salo. Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, 9.10.2014, Salo Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana Osallistujia ja vaikuttajia? Perustuu artikkeliin Sireni, Maarit (2014) Feminism in rural Finland. A

Lisätiedot

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015

Lisätiedot

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Naiset politiikassa Onko tasa-arvo jo saavutettu?

Naiset politiikassa Onko tasa-arvo jo saavutettu? Naiset politiikassa Onko tasa-arvo jo saavutettu? Naisjärjestöjen keskusliitto 21.04.2012 Sari Pikkala Tasa-arvotiedon keskus Minna Tampereen yliopisto sari.pikkala@uta.fi p. 040 190 4068 1 Naisten edustus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (5) 5 Lausunto pormestarin ja alueellisten toimielinten suoria vaaleja koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta HEL 2015-005013 T 03 00 00 Esitysehdotus esittää

Lisätiedot

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 1 Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

Heikki Paloheimo, Tampereen yliopisto

Heikki Paloheimo, Tampereen yliopisto Heikki Paloheimo, Tampereen yliopisto Demokratiaseuranta ja vaaliaineistot: teemat ja tavoitteet (Teksti on alun perin osa oikeusministeriölle toimitettua esitystä Suomen demokratiaindikaattoreiden perusaineistojen

Lisätiedot

FSD1023 Puolueet ja kunnallisdemokratia 1996 : valitsijakunta

FSD1023 Puolueet ja kunnallisdemokratia 1996 : valitsijakunta KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1023 Puolueet ja kunnallisdemokratia 1996 : valitsijakunta Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24 Hallituspohja 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Vaalipiirien lukumäärästä säätäminen Suomen perustuslaissa

Vaalipiirien lukumäärästä säätäminen Suomen perustuslaissa Vaalipiirien lukumäärästä säätäminen Suomen perustuslaissa Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle lepäämässä olevasta ehdotuksesta laiksi Suomen perustuslain 25.n muuttamisesta (LJL 1/2015 vp; HE

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2014. 313/2014 Oikeusministeriön päätös

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2014. 313/2014 Oikeusministeriön päätös SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2014 313/2014 Oikeusministeriön päätös yleisissä vaaleissa käytettävien ehdokasasettelulomakkeiden kaavoista Annettu Helsingissä 11 päivänä

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:39:58 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

Europarlamenttivaalit

Europarlamenttivaalit Europarlamenttivaalit 25.5.2014 Vaalijärjestelyt Parlamentin toiminta ja tehtävät Äänestysaktiivisuus 1 Europarlamenttivaalit Järjestetään joka 5. vuosi Parlamentti on ainoa unionin toimielin, jonka kokoonpanosta

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

FSD2316. Vaaliliitot eduskuntavaaleissa Koodikirja

FSD2316. Vaaliliitot eduskuntavaaleissa Koodikirja FSD2316 Vaaliliitot eduskuntavaaleissa 1945-2007 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Vaaliliitot eduskuntavaaleissa 1945-2007 [koodikirja]. Tampere : Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Lisätiedot

FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen

FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen Kyselylomaketta

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA Muistiot 2011:1 1 Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2011:1 ISBN 978-952-13-4639-2 (pdf) ISSN-L 1798-8896 ISSN 1798-890X (verkkojulkaisu) Taitto: Sirpa Ropponen

Lisätiedot

Ilmapuntari 2015: Enemmistö valitsee ensin puolueen ja etsii sen listoilta parhaan ehdokkaan

Ilmapuntari 2015: Enemmistö valitsee ensin puolueen ja etsii sen listoilta parhaan ehdokkaan Ilmapuntari 5: Enemmistö valitsee ensin puolueen ja etsii sen listoilta parhaan ehdokkaan Puolue on eduskuntavaaleissa tärkeämpi kuin ehdokas. Enemmistö suomalaisista (6 %) ilmoittaa valinnan tapahtuvan

Lisätiedot

IHAILLUIMMAT SUOMALAISET 2010 Ketä elossa olevaa, tunnettua suomalaista naista ja miestä suomalaiset ihailevat eniten?

IHAILLUIMMAT SUOMALAISET 2010 Ketä elossa olevaa, tunnettua suomalaista naista ja miestä suomalaiset ihailevat eniten? IHAILLUIMMAT SUOMALAISET 2010 Ketä elossa olevaa, tunnettua suomalaista naista ja miestä suomalaiset ihailevat eniten? TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 10 A, 02100 ESPOO, Finland, tel. int+358- (0)9-613 500,

Lisätiedot