MUSTASAAREN KUNTA SEPÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS LIITE 1. Vastaanottaja Mustasaaren kunta. Aisakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Transkriptio

1 LIITE 1 Vastaanottaja Mustasaaren kunta Aisakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä MUSTASAAREN KUNTA SEPÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS

2 MUSTASAAREN KUNTA SEPÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS Päivämäärä , Laatija Jonas Aspholm, Jonas Lindholm Hyväksyjä Jouni Laitinen Kuvaus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ramboll Hovioikeudenpuistikko 19 E VAASA P F

3 SEPÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS, OAS SISÄLLYSLUETTELO 1. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT 1 2. SUUNNITTELUN KOHDE JA VAIKUTUSALUE 2 3. YHTEYSHENKILÖT 3 4. ALOITE JA KAAVOITUSPÄÄTÖS Aloite Kaavoituspäätös 4 5. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Suunnittelutehtävä ja tavoite Rakennettu ympäristö Ympäristön nykyinen tila Maakuntakaava Maakuntakaavan vaihekaava Maakuntakaavan vaihekaava Yleiskaava Asemakaava LAADITUT JA LAADITTAVAT SELVITYKSET LUONNOS JA VAIHTOEHDOT VAIKUTUSTEN ARVIOINTI OSALLISET JA ASIANTUNTIJATAHOT OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS AIKATAULU 15

4 1 1. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖ- KOHDAT Osayleiskaavan muutos laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti (MRL) MRL 62, 63 ja 64. A) Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimi-alaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta B) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä C) Neuvottelu osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Kunta voi neuvotella elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) kanssa osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ja toteuttamisesta. Osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydentämistarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy. D) Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on saatavilla Mustasaaren kunnan kaavoitusosastolta, Keskustie 4, Mustasaari tai kunnan Internet -sivuilta Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta seuraavasti: Kaavoitusinsinööri Barbara Påfs; gsm , sähköposti: Vastuullinen kaavan laatija: Jouni Laitinen Arkkitehti SAFA Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään koko suunnitteluprosessin ajan aina tarpeen mukaan.

5 2 2. SUUNNITTELUN KOHDE JA VAIKUTUSALUE Suunnittelualue muodostuu pääosin Sepänkylästä ja Lintuvuoresta Mustasaaren kunnassa. Vaasan kaupunki levittäytyy suunnittelualueen ulkopuolella länsi-, itä- ja eteläpuolelle. Luoteessa, pohjoisessa ja koillisessa sijaitsevat seuraavat osayleiskaava-alueet Böle, Karperö-Singsby sekä Karperöfjärdenin itäpuoli ja Koskö. Suunnittelualue käsittää noin 1260 hehtaaria ja alueella on useita erillisiä asemakaava-alueita. Alue muodostuu suurelta osin rakennetuista taajama-alueista, joihin kuuluu asumisen, kaupan ja palvelun alueita sekä ei-keskustahakuisten työpaikkojen alue. Sekä Sepänkylä että Lintuvuori ovat tärkeitä alueita Mustasaaren kunnalle, Sepänkylä toimii kunnan keskustana kun taas toiminta Lintuvuorella tuottaa suuren määrän työpaikkoja. Suunnittelualueen seudullinen sijainti on osoitettu kuvassa 1 ja alustava rajaus kuvassa 2. Kuva 1. Suunnittelualueen seudullinen sijainti. Maanmittauslaitos.

6 3 Kuva 2. Kaava-alueen suuntaa-antava rajaus. 3. YHTEYSHENKILÖT Suunnittelu toteutetaan yhteistyöhankkeena Mustasaaren kunnan ja Ramboll Finland Oy:n kesken. Tietoa tästä suunnitelmasta ja kaavoitushankkeesta saa kunnan kaavoittajalta (alla yhteystiedot). KAAVOITTAJA: Mustasaaren kunta Keskustie MUSTASAARI Puh. (06) Faksi (06) Yhteyshenkilö: Barbara Påfs Kaavoitusinsinööri P s-posti: barbara.pafs@korsholm.fi KAAVAKONSULTTI: Ramboll Finland Oy Hovioikeudenpuistikko 19 E, VAASA Puh Faksi Yhteyshenkilö: Vastaava kaavan laatija: Arkkitehti SAFA Jouni Laitinen gsm s-posti: jouni.laitinen@ramboll.fi Vastuullinen suunnittelija: Maanmittausins. AMK Jonas Lindholm P s-posti: jonas.lindholm@ramboll.fi

7 4 4. ALOITE JA KAAVOITUSPÄÄTÖS 4.1 Aloite Hallituksen liikennepoliittisen selonteon myötä tuli selväksi, että kauan suunniteltu Sepänkylän ohitustien rakentaminen aloitetaan aikana. Mustasaaren kunnanhallitus ennakoi jo vuonna 2008 muutosten myötä ajankohtaiseksi tulevia muutoksia kun liikenne muutetaan ja keskusta-alue saa yhtenäisemmän luonteen. Vaarana on että keskusta- alue jää autioksi jos mitään ei tehdä. Raporttien perusteella mainittiin että liikenteellinen muutos on nykytilassa keskusta-alueen läpi kulkevasta ajoneuvosta/päivä ajoneuvoon/päivä. Kunnanhallituksen päätöksen ( , 95) mukaisesti nimettiin komitea (keskustasuunnittelukomitea), jonka tehtävänä on luoda visio Sepänkylän kehityksestä ja kuntakeskuksen laajennuksesta. Komitean tehtävänä oli ideoida keskustakuvan parantamista ja yhtenäistämistä. Tavoitteena on luoda parempi elinympäristö asukkaille ja antaa hyvät toimintaedellytykset elinkeinoelämälle. Visiona tulee olla uusi viehättävä keskustaympäristö, jonka rakenne pääasiassa voidaan rahoittaa yksityisillä varoilla. Työryhmälle annettiin tehtäväksi ottaa kantaa mitkä keskustaalueen osista tulee sisältyä visiointiin. Työn tuloksena annetaan ideoita ja ehdotuksia Sepänkylän osayleiskaavan tarkistuksen perustaksi. Työn tulee olla yhdessä, Tielaitoksen nykyisen valtatie 8 saneeraussuunnitelman kanssa asemakaavamuutosten perustana. Tavoitteena on että keskustavisiota voidaan toteuttaa samanaikaisesti kun uusi ohikulkutie rakennetaan. Työryhmä voi myös päättää ideakilpailun järjestämisestä Sepänkylän keskustan suunnittelusta. Kunnanhallitusta voidaan täten pitää aloitteentekijänä Sepänkylän osayleiskaavan tarkistukselle. Kunnanhallitus on hyväksynyt Sepänkylän osayleiskaavan tarkistusta koskevan kunnanjohtajan esityksen. Kunnanjohtajan valmistelu perustuu jätettyyn keskustan suunnittelukomitean loppuraporttiin, liitteen A 149 mukaan. Loppuraportin hyväksymisen myötä hyväksytään samalla että Sepänkylän osayleiskaavan tarkistuksen aloitus voidaan aloittaa. 4.2 Kaavoituspäätös Mustasaaren kunnan Kaavoitus- ja kunnansuunnittelujaosto on päättänyt Sepänkylän osayleiskaavan tarkistuksesta. 5. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 5.1 Suunnittelutehtävä ja tavoite Hankkeen tavoitteena on laatia tarkistettu osayleiskaava Sepänkylään, Mustasaaren kunnan keskustaan. Kunnan tavoitteena on luoda kestävään kehitykseen pohjautuva osayleiskaava, jossa huomioidaan kunnan ja varsinkin kuntakeskuksen erityispiirteet. Keskustakuvaa pyritään muuttamaan kaupunkimaisemmaksi ja siten saadaan paremmat kehitysmahdollisuudetkeskusta-alueelle kun Sepänkylän ohitustie valmistuu. Kunta haluaa kehittää selkeän ja aktiivisen kuntakeskuksen, jonka vetovoimalla ja näkyvyydellä luodaan hyvä pohja asumiselle ja yrittämiselle, koulutukselle ja kulttuurille sekä hallinnolle ja yhteyksille. Kaavan lähtökohtana on luoda turvallinen ja terveellinen tasapainoinen elinympäristö eri väestöryhmille, sekä hyvät toimintaedellytykset elinkeinoelämälle. Konsultti laatii erillisen asiakirjan tavoitteista jotka pitää huomioida hankkeessa. Hankkeen tavoitteista, jotka kunta tulee hyväksymään ennen suunnittelun aloitusta, muodostuvat suuntaviivat hankkeelle. Raporttia Mustasaaren kuntakeskuksen Sepänkylän kehittäminen, Loppuraportti" on käytetty taustamateriaalina hankkeen tavoitteille. Raportti on hyväksytty Kunnanhallituksessa ja sen on tarkoitus muodostaa pohja Sepänkylän kehittämisen jatkosuunnittelulle. Kaavatyön menettely:

8 5 Kaavoitustyön perusteena ovat Maankäytön- ja rakennuslain 5 mukaan asetetut yleiset tavoitteet aluesuunnittelulle. 5.2 Rakennettu ympäristö Rakennuskanta on alueella hajaantunut. Kerros-, rivi-, pari- ja omakotitaloja sekoitettuna antaa asumisympäristölle hajaantuneen leiman. Muut keskusta-alueen rakennukset ovat elintarvikekauppoja, kaupanyksiköitä, yrityksiä ja sairaanhoito. Raportti, Lyhyt historiikki Sepänkylästä, tuo esille arvokkaita pihoja ja taloja jotka olemassaolollaan kertovat eläviä satuja vanhoista historiallisista juurista ja tapahtumista. Kuva 3. Keskusta-alueen keskeisimmät osat. Mustasaaren kunta, Pertti Malinen. Kuva 4. Näkymä Lintuvuoren ja Westenergyn yllä. Mustasaaren kunta, Pertti Malinen. 5.3 Ympäristön nykyinen tila Osayleiskaava-alueella olevat asemakaavan mukaiset alueet ovat osin rakentuneita ja alueilla on kaavoitettuja ja rakennettuja tontteja. Sepänkylässä on pääosin tontteja omakotitaloille ja rivitaloille, mutta jonkin verran myös kerrostaloille. Alueella on myös keskustoimintojen alue ja koulu

9 6 sekä palveluita. Kokkolantien ja Vesilaitoksentien risteyksessä on ei-keskustahakuisten työpaikkojen alue samoin Lintuvuorella. Suuri osa on jo rakennettua ja suuri vaikutus ympäristölle tapahtuisi rakenteellisessa muutoksessa eikä ympäristölle itsessään. Rakennuskannan rakennemuutos pientaloista kerrostaloihin, olisi suuri vaikutustekijä. Pikemmin on kyseessä saada alueelle vihreä ympäristö/rakenne parantamaan ympäristön tilaa. Vesi- ja viemäriverkosto on jo rakennettu ja täten ei suurempia toimenpiteitä vaikuta alueeseen. Ei myöskään suurempia toimenpiteitä vaikuta sähköverkkoon. Maaperä koostuu kauttaaltaan kallioperäisestä moreenista. Sepänkylässä ja Lintuvuorella on hyvä rakennusmaaperä, mutta esimerkiksi alue näitten mainittujen välissä sisältää osin kosteikkoja. Kosteampi alue ulottuu Gädda-alueelta Vesilaitoksentien yli Råst-alueelle ja edelleen osoitetulle pohjavesialueelle josta vielä levittäytyy Botniahallin länsi- ja pohjois- sekä koillispuolelle. 5.4 Maakuntakaava Pohjanmaan maakuntakaava (hyväksytty: ), joka on laadittu MRL:n mukaan, on voimassa Pohjanmaan rannikkoalueella. Maakuntakaavassa on yleispiirteisesti osoitettu maankunnan maankäyttö maisemassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaavan tehtävä on määrittää alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoittaa aluevarauksia alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamisen kannalta tarpeellisessa laajuudessa ja tarkkuudella. Maakuntakaavaa laadittaessa on erityistä huomiota kiinnitettävä mm. vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen (MRL 28 ). Kuva 5. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta (vahvistettu ). Suunnittelualueelle on maakuntakaavassa osoitettu seuraavia merkintöjä: Kaavamerkintä Merkinnän kuvaus, määräykset Vaasan kaupunkiseutu, kk-1 Merkinnällä osoitetaan Vaasan seudun yhtenäisen yhdyskuntarakenteen aluetta, joka muodostaa maakuntakeskuksen ydinalueen. Alueella on tarvetta kuntien yhteistoimintaan alueidenkäytön suunnittelussa ja hankkeiden yhteensovittamisessa. Suunnittelumääräys:

10 7 Vaasan asemaa valtakunnan osakeskuksena ja maakuntakeskuksena tulee edistää. Vaasan kaupunkiseudulla kasvu tulee kohdistaa ensisijaisesti kaupunki- ja kuntakeskuksiin sekä alakeskuksiin, missä kaupunki- ja taajamarakennetta tulee täydentää ja eheyttää. Uudet asuntoalueet tulee sijoittaa joukkoliikenteen kannalta edullisesti. Uusia alueita ei tule sijoittaa tulvauhanalaisille alueille. Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida arkeologisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja kohteet. Kehitettäessä alueen vetovoimaa merenläheisenä asumisympäristönä tulee maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus sekä virkistystarpeet turvata. Maakunnallisesti merkittävät palvelut tulee ohjata kaupungin keskustaan tai keskustan läheisyyteen niille alueille, jotka ovat hyvin saavutettavissa. Maankäytön suunnittelussa tulee kehittää kuntarajojen ylittävää yhteistyötä ja mahdollista kuntien yhteistä yleiskaavoitusta. Kaupunki maaseutu -vuorovaikutusvyöhyke Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutuun liittyvää vyöhykettä, jolla kehitetään erityisesti kaupungin, hyvien liikenneyhteyksien ja maaseudun vuorovaikutukseen perustuvaa elinkeinotoimintaa, etätyötä ja asumista. Suunnittelumääräys: Alueiden käytön suunnittelussa asutus, palvelut ja työpaikat tulee ohjata ensisijaisesti olemassa oleviin kuntakeskuksiin ja kyliin. Alueen uudisrakentamista on ohjattava siten, että se sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti olemassa olevan asutuksen, palveluiden sekä liikenneyhteyksien läheisyyteen. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota joukkoliikenteen kehittämiseen. Maankäytön suunnittelussa on turvattava joki- ja kulttuurimaiseman sekä hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden säilyminen. Alueidenkäytöllä tulee jokilaaksojen valuma-alueilla tapahtuvat toiminnot ohjata niin, että edistetään vesistöjen tilan paranemista. Rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueille. Tietoliikenneyhteys Merkinnällä osoitetaan maakunnan kattava ohjeellinen tietoliikenneverkko sekä sen kytkeytyminen valtakunnalliseen ja kansainväliseen verkostoon. Tieliikenteen yhteystarve Merkinnällä osoitetaan tieliikenteen yhteystarpeita. Siirtoviemärin yhteystarve Merkinnällä osoitetaan kehitettävä jäteveden siirtoyhteys. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti arvokas alue Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaat maisemaalueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Suunnittelumääräys: Alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee edistää alueiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa on otettava huomioon maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet, erityispiirteet ja ajallinen kerroksellisuus. Tärkeä vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeät (I luokan) ja vedenhankintaan soveltuvat (II luokan) pohjavesialueet. Suunnittelumääräys:

11 8 Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle tärkeistä ja vedenhankintaan soveltuvista pohjavesialueista. Tärkeille tai vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille ei tule sijoittaa mm. uusia turkistarhoja, karjasuojia tai lantavarastoja eikä sellaisia teollisuuslaitoksia, joissa käsitellään vaarallisia aineita. Uusien teiden ja lentokenttien rakentamista pohjavesialueille tulee välttää. Pohjavesialueille sijoittuva taaja haja-asutus tulee viemäröidä ja jätevedet käsitellä pohjavesialueiden ulkopuolella. Maa-ainesten ottamista ei tule suunnitella vedenottamon tai suunnitellun vedenottamon lähisuojavyöhykkeelle. Taajamatoimintojen alue Vid planering av markanvändningen och planläggning bör en enhetligare samhällsstruktur främjas. Suunnittelumääräys: Maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Keskustatoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan kaupunkikeskustojen palvelutoimintojen alue, johon sijoittuu keskustahakuisia hallinto-, kauppa-, hyvinvointi- ja vapaa-ajan palveluja sekä asumista. Suunnittelumääräys: Alueidenkäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa tulee luoda edellytyksiä kaupallisesti vetovoimaisen ja viihtyisän kaupunkikeskustan kehittymiselle varaamalla alueita tiivistä kaupunkirakentamista ja monipuolisia palveluja varten sekä määrittelemällä korkeatasoisen kaupunkikuvan kehittämisen periaatteet. Vähittäiskaupan suuryksikön mitoitus tulee sopeuttaa ympäristöön ja selvittää tarkemmalla kaavoituksella. Teollisuus- ja varastoalue Teollisuuden aluevarauksella (T) ja teollisuuden kohdemerkinnällä (t) osoitetaan seudullisesti merkittävät teollisuusalueet. Jätteenkäsittelyalue/jätekeskus Merkinnällä osoitetaan maakunnallisten ja ylimaakunnallisten jätekeskusten alueet. Jätekeskusten alueisiin sisältyvät jätteiden käsittelyssä, varastoinnissa tai loppusijoituksessa tarvittavat alueet. Alueelle voidaan sijoittaa energiatuotantoon tarkoitettu jätteenpolttolaitos. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Alue on varattu maakunnallista/seudullista jätekeskusta varten. Alueella sallitaan jätteiden käsittelyyn, varastointiin tai loppusijoitukseen liittyvä toiminta. Jätteenkäsittelyalue / energiahuollon jätealue Merkinnällä osoitetaan voimalaitoksen sivutuotteiden välivarastointiin ja loppusijoitukseen varatut alueet. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Vedenottamo Merkinnällä osoitetaan olemassa olevat seudullisesti merkittävät vedenottamot. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Kalliokiviaineksen ottamisalue Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus.

12 9 Pyöräilyreitti Lintuvesiensuojeluohjelman mukaan perustettu tai perustettavaksi tarkoitettu luonnonsuojelualue Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokkaat suojelualueet, jotka eivät ole luonnonsuojelulain mukaan muodostettuja alueita. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suojelumääräys: Erityistä huomiota tulee kiinnittää alueen luonnonarvojen säilymiseen ja turvaamiseen. Voimansiirtojohto Linja-alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Päävesijohto Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntien vesihuollon kannalta seudullisesti tärkeimmät päävesijohdot. Siirtoviemäri Merkinnällä osoitetaan seudulliset siirtoviemärit. Uusi tielinja liittymäjärjestelyineen Tiealueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Valtatie/kantatie Tiealueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Seututie tai pääkatu Tiealueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Uusi eritasoliittymä Tiealueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Eritasoliittymä Tiealueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus.

13 Maakuntakaavan vaihekaava 1 Vaihekaava 1, Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaalla, vaikuttaa ko. kaavan alueeseen. Kuva 6. Ote maakuntakaavan vaihekaavasta 1 (hyväksytty maakuntavaltuustossa ). Suunnittelualueelle on vaihekaavassa 1 osoitettu seuraavia merkintöjä: Kaavamerkintä Merkinnän kuvaus, määräykset Keskustatoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan maakunnan kuntakeskukset. Suunnittelumääräys: Keskustatoimintojen alueelle on mahdollista sijoittaa enintään k-m² suuruinen vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä, paitsi Mustasaaren keskustaan Sepänkylään, jossa yläraja on k-m². Vähittäiskaupan suuryksiköiden tai myymäläkeskittymien mitoitus tulee sopeuttaa taajamakuvaan ja selvittää tarkemmalla kaavoituksella. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota keskustatoimintojen alueen ja muun taajaman yhteensovittamiseen, taajamakuvaan ja liikennejärjestelyihin. Kaupallisten palvelujen kokonaismitoitus keskustatoimintojen alueilla: Mustasaaren keskusta, Sepänkylä: k-m². Vaasan-Mustasaaren keskustan kehittämisvyöhyke Vaasan Mustasaaren keskustan kehittämisvyöhyke käsittää Vaasan ja Sepänkylän keskustatoimintojen alueiden lisäksi myös näiden väliin jäävän alueen valtatien 8 varressa sekä raviradan ja Ohitustien väliin jäävän alueen Rantatien varressa. Alue muodostaa kaupallisten palvelujen keskeisen kehitysvyöhykkeen. Suunnittelumääräys: Keskustan kehittämisvyöhykkeessä vähittäiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän koon alaraja on keskustatoimintojen alueen ulkopuolella k-m². Alueelle saa sijoittaa enintään kaksi vähittäiskaupan suuryksikköä tai myymäläkeskittymää keskustatoimintojen

14 11 alueiden ulkopuolelle. Vyöhykettä tulee kehittää yhdyskuntarakenteeltaan ja kaupunkikuvaltaan korkeatasoisena kaupallisten palvelujen alueena. Keskustan kehittämisvyöhykkeen kaupallisten palvelujen kokonaismitoitus on k-m2 Vaasan keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle sijoittuvin osin. Kehitys-suunta Nuoli osoittaa toivotun suunnan Sepänkylän keskustan kaupallisten palvelujen kehittymiselle Maakuntakaavan vaihekaava 2 Vaihekaavassa 2, Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla, on merkintä joka koskee suunnittelualuetta. Suunnittelualueen koillispuolella ja valtatie 8 itäpuolella on tuulivoima-alue. Tuulivoima-alue sinänsä ei koske kyseessä olevaa kaava-aluetta, mutta merkitty voimansiirtojohto alueelle kulkee Lintuvuoren läpi/reunassa. Kuva 7. Ote maakuntakaavan vaihekaava 2 ehdotuksesta ( ). 5.5 Yleiskaava Alueella on voimassa osayleiskaava. Sepänkylän osayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa

15 12 Kuva 8. Ote Sepänkylän osayleiskaavasta (hyväksytty: ). 5.6 Asemakaava Alueella on useita asemakaavoja ja niitä pitää huomioida. Samanaikaisesti on asemakaavojen oltava valmiina muutokseen täyttääkseen kunnan esille tuomat tavoitteet. Valmius asemakaavojen muutokseen on täten oltava korkea. 6. LAADITUT JA LAADITTAVAT SELVITYKSET Olemassa olevat kaava-alueen selvitykset tullaan huomioimaan siinä määrin kun ovat ajankohtaisia. Uusia selvityksiä laaditaan tarpeen mukaan. Ainakin seuraavat selvitykset ja raportit tulevat luomaan perustan osayleiskaavatyölle. Mustasaaren ilmastostrategia Arvokkaita tiloja Sepänkylässä Kokkolantie valtatiestä pääkaduksi Sepänkylän keskustan runkokaava Äppeldalen, diplomityö Mustasaaren kuntakeskuksen Sepänkylän kehittäminen, Loppuraportti Liikenne-ennuste 2030 Liikennemäärä Sepänkylässä vuonna 2005 Liikenneselvitys 2014 Kulttuurihistoriallinen selvitys 2014 Luontoselvitys LUONNOS JA VAIHTOEHDOT Suunnittelutyön aikana laaditaan 3 erilaista rakennemallia kaava-alueesta. Lopullinen (kunnan valitsema) vaihtoehto tulee myöhemmin toimimaan kaavaluonnoksen laadinnan perusteena. Luonnos tulee myöhemmin olemaan jatkosuunnittelutyön perusteena, josta lopullinen kaavaehdotus tullaan muodostamaan.

16 13 8. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI MRL 9 Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Vaikutusten arvioinnin osakohteet perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin. Lain 9 :n ja asetuksen 1 :n mukaan kaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan vaikutuksia: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Em. listassa on kaavan laadinnan yhteydessä todennäköisesti merkittäviksi muodostuvat vaikutukset lihavoitu. 9. OSALLISET JA ASIANTUNTIJATAHOT Osalliset ovat maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteitä ja antaa lausuntoja. Kaavahankkeen osallisia ovat MRL:n 62 :n mukaan: Viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: MUSTASAAREN KUNNAN ERI HALLINTOKUNNAT (Keskustie 4, MUSTASAARI) POHJANMAAN LIITTO (PL 174, VAASA) ELY-keskus (Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskus) (PL 262, VAASA) POHJANMAAN PELASTUSLAITOS (Sepänkyläntie 14 16, VAASA) POHJANMAAN MUSEO (PL 3, VAASA) MUSEOVIRASTO (PL 340, VAASA) Alueen yritykset, paikalliset yhteisöt ja järjestöt joiden toimialaa osayleiskaava käsittää: Vaasan Sähköverkko Oy (PL 26, VAASA) Vaasan Vesi (PL 701, VAASA) Anvia Oy (PL 59, VAASA) Ab Stormossen Oy (Stormossenintie 56, KOIVULAHTI) Vaskiluodon Voima Oy (Frilundintie 7, VAASA) Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Suunnittelualueen ja sen vaikutusalueen käyttäjät, haltijat, maanomistajat ja asukkaat Yhdistykset ja yhteisöt, joiden toimintaan tai intressipiiriin kaavalla saattaa olla vaikutuksia.

17 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. MRL 6 Vuorovaikutus ja kaavoituksesta tiedottaminen Kaavaa valmisteltaessa tulee olla vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavas-ti vaikuttaa, siten kuin jäljempänä tässä laissa säädetään. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niil-lä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Kaavan vireilletulosta ilmoittaminen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osayleiskaavan vireilletulosta tiedotetaan paikallislehdissä ja kunnan Internet-sivuilla sekä kunnantalon ilmoitustaululla. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kunnantalolla, ja kunnan internet - sivuilla ( Nähtävillä olosta ilmoitetaan paikallislehdessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus antaa kirjallisia tai suullisia mielipiteitä kuulutuksen mukaisesti. Viranomaisneuvottelu. Kaavaluonnoksen laadinta Valmisteluvaiheen kuulemisessa kaavaluonnos pidetään nähtävillä virka-aikana kaupungintalolla, kirjastossa sekä kaupungin Internet-sivuilla vähintään 14 päivän ajan. Nähtävilläolosta ilmoitetaan lehtikuulutuksella paikallislehdessä, kaupungintalon ilmoitustaululla ja kaupungin Internet-sivuilla. Nähtävilläoloaikana kaavaluonnoksesta on mahdollisuus antaa kirjallisia mielipiteitä tai suullisia mielipiteitä. Lausuntopyynnöt hallintokunnilta ja viranomaisilta. Kaavaehdotuksen laadinta Osayleiskaavaehdotuksen asettaminen MRL 65 :n ja MRA 19 :n mukaan kaupunginhallituksen päätöksellä julkisesti nähtäville 30 vuorokaudeksi kaupungintalon ilmoitustaululle. Tänä aikana on mahdollisuus antaa kaava-ehdotuksesta kirjallisia muistutuksia. Nähtävilläolo ilmoitetaan lehtikuulu-tuksella paikallislehdessä, kaupungintalon ilmoitustaululla sekä Internet -sivuilla. Kaavaehdotuksesta tarvittavat lausuntopyynnöt toimitetaan eri vi-ranomaisille ja yhteisöille. MRL 66 :n ja MRA 18 :n mukainen viranomaisneuvottelu pidetään, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat muistutukset ja lausunnot on saatu. Tarpeellisuus sovitaan ELY -keskuksen kanssa. Hallituskäsittely, kaavaehdotuksen hyväksyminen ja lähettäminen valtuustokäsittelyyn. Valtuustokäsittely, kaavaehdotuksen hyväksyminen. Ilmoittaminen kaavan hyväksymisestä MRL 6 7 :n ja MRA 94 :n mukaan.

18 AIKATAULU Tavoite on että osayleiskaava hyväksytään syksyllä Alla on esitetty arvioitu aikataulu jäljellä oleville vaiheille: Kaavaehdotuksen nähtävillepano huhtikuu-toukokuu 2015 Vastaaminen palautteeseen, lopullinen korjaus kesäkuu-heinäkuu 2015 Hyväksyminen hallituksessa, valtuustossa elokuu-syyskuu 2015