ASEMAKAAVAN SELOSTUS. Pääradan lisäraide/ Sipoontien puistoalue Asemakaavan muutos

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Pääradan lisäraide/ Sipoontien puistoalue Asemakaavan muutos täydennetty Diaarinumero KAUKE 500/2014 Kaavatunnus Vireilletulosta ilmoittaminen kuulutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA Kaupunkikehityslautakunta Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA Kaupunkikehityslautakunta hyväksynyt

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Pääradan lisäraide/ Sipoontien puistoalue Asemakaavan muutos Diaarinumero KAUKE 500/2014 Kaavatunnus Asemakaavan muutos koskee 1. kaupunginosan eli Keskus puisto- ja rautatiealuetta. Laatija: Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys, Kaavoitus ja liikenne Yhteyshenkilö: Åsa Graeffe, Seutulantie 12, JÄRVENPÄÄ, puhelin , sähköposti 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee pääradan varressa noin kilometri Järvenpään asemalta etelään Sipoontien pohjoispuolella. Alue rajoittuu etelässä Sipoontiehen, lännessä asuinkortteliin 109, pohjoisessa Invantiehen ja idässä rautatiealueeseen. Kuva: Kaavamuutosalueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Sipoontien puistoalueen asemakaavan muutoksella tarkistetaan Pasila-Riihimäki pääradan lisäraiteen ja rataosuuden liikenteellisen välityskyvyn parantamishankkeen ratasuunnitelman edellyttämät rautatiealueen muutokset puistokaistaleella, jolla ei ole ratavarausta nykyisessä asemakaavassa. Asemakaavan muutos käsitellään vaikutuksiltaan vähäisenä. Sivu 2

3 1.4 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavaehdotuksen tarkistaminen Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavan tavoitteet Kaavan rakenne Mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Muut alueet Kaavan vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja -määräykset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Poistuva asemakaava 2. Asemakaavaluonnos 3. Asemakaavakartta ja määräykset 4. Lausuntojen lyhennelmät ja niiden vastineet 5. Asemakaavan seurantalomake 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Uudenmaan maakuntakaava ( ) Järvenpään yleiskaava 2020 (kv ) Voimassa oleva asemakaava Sivu 3

4 Kerava-Riihimäki-lisäraiteiden YVA, Ympäristövaikutusten arviointiselostus, Liikennevirasto 2010 Pasila Riihimäki liikenteen välityskyvyn nostaminen, yleissuunnitelma/ tiivistelmäraportti, Liikennevirasto 2012 Pasila Riihimäki liikenteen välityskyvyn nostaminen, yleissuunnitelma/ suunnitelmakartat, Liikennevirasto 2012 Pasila Riihimäki liikenteen välityskyvyn nostaminen, ratasuunnitelmaehdotus ja suunnitelmaselostus, Liikennevirasto TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireilletulosta ilmoittaminen kuulutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA Kaupunkikehityslautakunta Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA Kaupunkikehityslautakunta hyväksynyt Asemakaava Kaavamuutoksella mahdollistetaan Pasila Riihimäki liikenteen välityskyvyn nostamishankkeen ratasuunnitelman hyväksyminen. Asemakaavassa liitetään radan varressa, Sipoontien pohjoispuolella oleva puistokaistale rautatiealueeseen Pasila-Riihimäki parannushankkeen yleissuunnitelman aluevarauksien mukaisesti. Kapean puistokaistaleen liittämisellä pääradan rautatiealueeseen ei juuri ole näkyviä vaikutuksia ympäristöön eikä ole vaikutusta alueeseen rajoittuviin korttelin 109 tonttien käyttöön. Muutos käsitellään vähäisenä asemakaavamuutoksena. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava toteutuu Pasila-Riihimäki pääradan parannushankkeen toteutusaikataulun mukaisesti. Liikennepoliittisen selonteon mukaan hankkeen toteutuksen on suunniteltu alkavan tällä hallituskaudella ja hankkeen ensimmäiset rakennustyöt aikaisintaan vuonna LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö Suunnittelualue on kapea puistokaistale pääradan varressa keskustan eteläosassa. Alue rajoittuu lännessä korttelin 109 rakennettuihin tontteihin ja toimii asutuksen kapeana suojavyöhykkeenä rautatielle. Järvenpään asemalle on matkaa reilu kilometri pohjoiseen ja Kyrölän seisakkeelle reilu kilometri etelään. Ympäristöön on rakennettu kunnallistekniikka ja sadevesiviemäri Sipoontiellä ja Mannilantiellä. Suunnittelualue sijaitsee keskustan pohjavesialu- Sivu 4

5 een kaakkoiskulmassa. Pohjavesialue ei ole käytössä, vaan toimii varavesilähteenä. Alue kuuluu Tuusulanjärven valuma-alueeseen, jolta sadevedet johdetaan sadevesiviemärin kautta Tuusulanjärveen. Alue rajautuu raideliikenteeseen, jonka melu ja mahdollinen tärinä saattavat aiheuttaa häiriötä viereiselle asutukselle Maanomistus Puistoalueen kiinteistö on Järvenpään kaupungin omistuksessa. Rata-alueen kiinteistö on Valtion/ Liikenneviraston omistuksessa ja pieni noin 6 m2:n kiinteistö radan varressa on yksityisomistuksessa. Kuva: Maanomistustilanne. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alue on Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä ) taajamatoimintojen aluetta. Alue sijaitsee pohjavesialueella. Yleiskaava Järvenpään yleiskaavassa 2020 (kv ) Sipoontien puistoalue on osoitettu päärataan rajoittuvaksi kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AK). Alue sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella, jonka maankäyttöä saattaa rajoittaa vesilain pohjaveden muuttamiskielto (vesilaki 18 ) ja pohjaveden pilaamiskielto (ympäristönsuojelulaki 8 ). Alueella on kemikaalien ja pohjavesien kannalta haitallisten jätteiden varastointi sekä jätevesien imeyttäminen maaperään kielletty. Rakentaminen, ojitukset ja maankaivu on tehtävä siten, ettei siitä aiheudu pohjaveden laatumuutoksia tai pysyviä muutoksia pohjaveden korkeuteen. Radan itäpuoli on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Kuva: Ote Järvenpään yleiskaavasta 2020 Sivu 5

6 Asemakaava (kv ). Alueen länsiosassa on voimassa vuonna 1979 vahvistettu asemakaava 1/46 ja itäosassa vuonna 1958 vahvistettu asemakaava (1/1). Poistuva asemakaava on liitteessä 1. Voimassa olevassa asemakaavassa rataalue on osoitettu rautatiealueeksi (LR) ja radanvarsialue lännessä puistoksi. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta. Rakennusjärjestys Järvenpään kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Tonttijako ja kiinteistörekisteri Puistokaistale on voimassa olevan asemakaavan mukainen ja merkitty yleisenä alueena kiinteistörekisteriin. Kiinteistöt ja ovat vielä tiloina kiinteistörekisterissä. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 asettamat vaatimukset. Pohjakarttaa päivittää Järvenpään kaupungin maankäyttö- ja karttapalvelut. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset Liikennevirasto laatii ratasuunnitelmaa Pasila Riihimäki rataosuuden liikenteellisen välityskyvyn parantamisesta. Hankkeen alustava yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi valmistui vuonna 2010 ja ensimmäisen toteutusvaiheen yleissuunnitelma vuonna Kaupungin asemakaava on tarkistettava yleissuunnitelman aluevarauksien mukaiseksi siten, että suunnitelluille ratatoiminnoille varataan Järvenpään asemakaavoissa rautatiealueeksi liikenneviraston esityksen mukaan. Radan parannussuunnittelu tarkentuu yleissuunnitelman jälkeen ratalain mukaisesti laadittavalla ratasuunnitelmalla. Hanke on jaettu kahteen toteutusvaiheeseen, jossa Järvenpään alueella Kyrölän ja Purolan väliset lisäraiteet ja siihen liittyvät, Saunakallion ja Purolan laituri- ja asemajärjestelyt kuuluvat ensimmäiseen, vuonna 2014 tekeillä olevaan ratasuunnitelmaan. Järvenpään asemakaavamuutokset tehdään ratasuunnitelman aikataulussa siten, että asemakaavamuutokset tulee olla hyväksyttyjä ennen kuin lopullinen ratasuunnitelma hyväksytään. Ratasuunnitelmaa ei voi hyväksyä vastoin asemakaavaa. Hyväksytty ratasuunnitelma oikeuttaa ratasuunnitelmassa osoitettujen alueiden ja oikeuksien lunastamiseen, eli ratasuunnitelma on lunastusasiakirja. PasilaRiihimäki -rataosuuden välityskyvyn nostamishankkeen yleissuunnittelu on tehty vuorovaikutuksessa ja siitä on järjestetty yleisötilaisuuksia vuoden 2011 aikana. Hankkeen ensimmäisen vaiheen ratasuunnitelmasta järjestettiin yleisötilaisuudet Järvenpäässä ja Riihimäellä helmikuussa Sivu 6

7 Sipoontien puistoalueen asemakaavan muutoksessa liitetään kapea puistoalue rautatiealueeseen. Asemakaavamuutoksella on suoria vaikutuksia ainoastaan puistoalueeseen ja käsitellään vähäisenä. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan laatimisvaiheet, osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa Osalliset Kaava-alueen maanomistajat Naapurikiinteistöjen omistajat, haltijat ja asukkaat Viranomaiset: - Uudenmaan ELY-keskus - Keski-Uudenmaan ympäristökeskus - Ratahallintokeskus/ Liikennevirasto Asiantuntijaviranomaiset - Järvenpää, kaupunkitekniikan suunnittelu Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan vireilletulosta ilmoitettiin kuulutuksella kaupungin ilmoitustaululla ja internet-sivuilla sekä lähettämällä kirje maanomistajille. Osallistumis- ja vuorovaikutustavat on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osallistumisja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä koko suunnittelun ajan teknisessä palvelupisteessä sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävänä välisen ajan teknisessä palvelupisteessä sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Nähtävilläoloaikana osallisilla oli mahdollisuus jättää mielipide kaavaluonnoksesta. Luonnosvaiheessa lähetettiin myös lausuntopyyntö Uudenmaan ELY - keskukselle, Ratahallintokeskukselle, Liikennevirastolle, Fortum Oy:lle (Caruna Oyj). Luonnoksesta saatiin yksi lausunto, joissa Caruna Oyj lausui, ettei heillä ole huomauttamista kaavaluonnokseen. Asemakaavan muutosehdotus on ollut MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä välisenä aikana Seutulantalon palvelupisteessä ja siitä saatiin yksi lausunto Uudenmaan ELY -keskukselta. Kaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Asemakaava on tehty tiiviissä yhteistyössä Liikenneviraston kanssa ja Liikennevirasto on syksyllä 2013 aloittanut Pasila - Riihimäki -rataosuuden liikenteen välityskyvyn nostamisen ratasuunnitelman laatimisen ja ratasuunnitelmaehdotus on Järvenpäässä nähtävillä Seutulantien palvelupisteessä. Ratasuunnitelmassa on selvitetty ja tarkennettu rataprojektin ympäristövaikutukset. Ratasuunnitelmaehdotuksen mukaan lisäraiteen rakentaminen aiheuttaa Sipoontien alueella aluelunastustarpeita kiinteistöllä yhteensä 1118 m², josta 945 m² liitetään rautatiealueeseen tällä asemakaavamuutosalueella. Asemakaavan luonnoksesta ja ehdotuksesta saatujen lausuntojen lyhennelmät ja niihin annetut vastineet ovat liitteessä Asemakaavaehdotuksen tarkistaminen Luonnosvaiheen kuulemisen vuorovaikutuksen aikana asemakaavaluonnosta on tarkistettu asemakaavaehdotukseksi yhteistyössä Liikenneviraston kanssa. Asemakaavaluonnoksessa osa puistokaistaleesta oli liitetty rautatiealueeseen ratahankkeen yleissuunnitelman mukaisesti ja jäljelle jäänyt puistokaistale osoitettu suojaviheralueeksi (EV). Asemakaavaluonnos on liitteessä 2. Sivu 7

8 Liikenneviraston ja Järvenpään kaupungin välisessä ratasuunnitelman kuntaneuvottelussa päätettiin tarkistaa asemakaavaluonnosta ja liittää luonnoksessa esitetty kapea suojaviheraluekaista kokonaan rautatiealueeseen Viranomaisyhteistyö Erillinen MRL:n mukainen viranomaisneuvottelu ei ole ollut hankkeen kohdalla tarpeellinen. Asemakaavamuutoshanke on tehty tiiviissä yhteistyössä Liikenneviraston Pasila Riihimäki liikenteen välityskyvyn nostamishankkeen ja Järvenpään kunnallistekniikan suunnittelun kanssa. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on varata rautatiealuetta Pasila Riihimäki liikenteen välityskyvyn nostamishankkeen yleissuunnitelman mukaisesti ja mahdollistaa hankkeen ratasuunnitelman hyväksymisen suunnitellussa aikataulussa. 5.2 Kaavan rakenne Suunnittelualue muodostuu kortteliin 109 rajoittuvasta rautatiealueesta (LR). Asemakaavamuutoksella muutetaan puistoalue rautatiealueeksi. 5.3 Mitoitus Suunnittelualueen on pinta-alaltaan noin 4530 m² ja kokonaisuudessaan rautatiealuetta (LR). 5.4 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaava tukee valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden toteutumista. Rautatiealueen laajentaminen mahdollistaa pääradan parannushankkeen toteuttamista ratasuunnitelman mukaisesti. 5.5 Aluevaraukset Muut alueet Rautatiealue (LR) Rautatiealueen aluevaraus laajenee nykyisestä länteen, Pasila Riihimäki pääradan lisäraiteen ja liikenteen välityskyvyn nostamishankkeen yleissuunnitelman edellyttämällä tavalla. 5.6 Kaavan vaikutukset Kaavamuutos mahdollistaa pääradan välityskyvyn parantamisen ja lisäraiteen toteuttamisen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Puistokaistaleen muuttaminen rautatiealueeksi ei vaikuta yhdyskuntarakenteeseen. Pasila-Riihimäki liikenteen välityskyvyn nostaminen -hankkeen vaikutuksista ympäristöön on laadittu YVA -lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi (YVA), jonka tulokset on huomioitu ratasuunnittelun yleissuunnitelmassa. Asemakaavamuutoksen ympäristövaikutuksista ei ole tarpeen laatia erillisiä selvityksiä. Radan yleissuunnitelma ja rataprojektin ympäristövaikutukset tarkennetaan ratalain (110/2007) mukaisessa ratasuunnitelmassa. Loka- marraskuussa 2014 nähtävillä olleessa Pasila-Riihimäki liikenteen välityskyvyn nostaminen -ratasuunnitelmaehdotuksessa alueen meluntorjunta on tarkennettu ja Sivu 8

9 radan länsipuolelle Sipoontieltä pohjoiseen on esitetty rakennettavaksi 3 metriä korkea meluaita (ratasuunnitelman meluaita J5) suojaamaan radan läheisyydessä oleva asutus meluhaitoilta. Tiiviisti rakennetussa ympäristössä melunsuojarakenteet ja suojavyöhykkeen kaventuminen tulee aiheuttamaan muutoksia ympäristöön. Tärinän osalta ratahankkeen yleissuunnitelmassa ei ole tunnistettu ongelmakohtia ratahankkeen vaikutusalueella, eikä ratasuunnitelmassa ole nähty tarvetta esittää tärinätorjuntaa suunnittelualueelle. Ratahankkeen jatkosuunnittelussa tarkennetaan melun seurantaohjelmaa tarkoilla melumittauspisteillä ja mittausajankohdilla. Maiseman osalta huomioidaan erityisesti radan reunavyöhykkeiden ja suojapuuston säilyttäminen erityisesti asuinkortteleiden ja viheralueiden läheisyydessä. Ratahankkeen ihmisiin kohdistuvat haitalliset vaikutukset lievennetään tai estetään tiedottamalla radanvarren asuinkerrostalojen taloyhtiöille ja omakotiasukkaille suunnitelluista viherympäristön muutoksista. Rakennustöistä ja työnaikaisista kulkuyhteyksistä on tärkeää tiedottaa asukkaille. (Liikennevirasto, Pasila-Riihimäki liikenteen välityskyvyn nostaminen -ratasuunnitelmaehdotus ja Suunnitelmaselostus) 5.7 Ympäristön häiriötekijät Kaavamuutosalue liitetään rautatiealueeseen. Viereisten alueiden rakentamisessa tulee ottaa huomioon rautatieliikenteen melu ja mahdollinen tärinä. Ratahankkeen toteuttamisen aikainen melu, tärinä, pöly ja työmaaliikenne voivat heikentää radanvarsialueen asuin- ja elinympäristön viihtyisyyttä tilapäisesti. Rakennusaikainen maisemahaitta voi vaikuttaa haitallisesti asumisympäristön viihtyisyyteen. Rakennustyöt lisäävät liikennettä alueella ja rakentamisen aikana voi lisäksi aiheutua tilapäisiä kulkuyhteyksien muutoksia. 5.8 Kaavamerkinnät ja -määräykset Asemakaavamuutoskartta määräyksineen on liitteenä 3. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Helsinki Riihimäki rataosan välityskyvyn nostamishankkeen ratasuunnitelma voidaan hyväksyä ja kaavamuutosaluetta toteuttaa heti, kun asemakaavamuutos on hyväksytty ja tullut voimaan. Liikennepoliittisen selonteon mukaan ratahankkeen toteutuksen on suunniteltu alkavan tällä hallituskaudella. Rakennustyöt pääsevät alkamaan ensimmäisten kohteiden osalta aikaisintaan vuonna Järvenpäässä , täydennetty Sampo Perttula kaavoituspäällikkö Åsa Graeffe kaavoitusinsinööri Sivu 9