Aura N:o

Transkriptio

1 1 Aura N:o Suomalainen miekkailija Ameriikassa. Ameriikkalaisessa lehdessä Scrancton Times tammikuun 27 p: ltä kirjoitetaan: Tuo jo edeltä käsin päätetty kaksintaistelu miekoilla tapahtui eilen Liberty Hallissa professoori Howlandin lukiossa, jolloin kilpailtiin siitä, kuka oli Amerikan paras miekkailija. Majuri Reid sangen etewä miekkailija ja hra Hagman koetteliwat tässä woimiaan. Ensimmäisessä yhteenotossa eiwät palkintotuomarit woineet julistaa kumpaakaa woittajaksi, jonka wuoksi uusi kilpailu määrättiin; mutta se, joka ei saapunut tähän, oli juuri majuri Reid. Tällä perustuksella pidetään hra Hagmania woittajana. Herra Albin Hagman lienee usealle turkulaiselle jo ennestään tuttu. Hän oli nim. pari wuotta takaperin w. t. woimistelun opettajana täkäläisessä realilyseossa ja antoi yksityistä opetusta miekkailutaidossa. Paitse näitä toimia oli hän samaan aikaan lähes 9 wuotta ylimääräisenä konttoristina täkäläisessä lääninhallituksessa. Ameriikassa näkyy hänen woimistelijakykynsä pidettäwän suuressa arwossa. Uudenkaupungin Sanomat N:o Asewelwollisuuden ja uusiin oloihin joutumisen pelko lähimmässä tulewaisuudessa kaswaa kaswamistaan. Niinpä Raahen tienoilla jo joka paikassa pidetään aiwan warmana, että nuoret miehemme joutuwat suorittamaan isänmaanpalwelustaan wiideksi wuodeksi wieraissa oloissa, päättäwätpä hätäilewät ihmiset, että tämä laki otetaan käytäntöön koht sillään, jo ensitulewana syksynä muka, ellei waan jo sitäkin ennen. Ja tuollainen pelko, joka aiheutunee siitä, että asewelwollisuusasiaa nyt parhaillaan käsitellään Pietarissa, on saattanut monen asioita wähemmän punnitsewan melkein pois suunniltaan. Sen tähden onkin moni yhä kiihkeämmin ryhtynyt miettimään kuinka woisi wälttää sanotun wieraisiin oloihin joutumisen, ja Amerikka se aina silloin kuwastuu mieliin pelastus- ja pakopaikkana, jonne nuoret oikein miehissä rientäwät, huulilla nuo yllämainitut peloittimet. Eiwätkä ainoastaan nuoret, mutta wanhemmatkin, joilla on poikalapsia, rientäwät Amerikaan etsimään lapsilleen muka uutta isänmaata. Semmoisessa tarkoituksessa eräskin, muuten hywinwoipa tilanomistaja,

2 2 on tarjoskellut taloansa kaupaksi saadakseen itselleen ja 4 wielä alaikäiselle pojalleen riittäwät matkarahat Amerikaan; samoin eräs leski emäntä on myynyt omaisuutensa, hommaten 2 poikansa kanssa pakomatkaa sekä muuan nuori tilanomistaja, joka tänä kewäänä on arwannostoon kutsuttu, on jo saman kauhun waltaamana myynyt talonsa sekä lähtenyt muka uutta isänmaata kohden. On puhuttu, että jo ennenkin olisi ollut tuo pelko Amerikkaan siirtymisen syynä, mutta niin waltaawa ei se wielä ennen ole ollut kuin nyt, jolloin tämä asia on alituisen puheen ja huokailujen, jopa kyyneltenkin esineenä. Kaiku Mikkelin Sanomat N:o Murhapoltto. Wirtain piirin nimismies ilmoittaa läänin kuwernöörille, että yöllä wastaan tiistaita wiime tammik. 28 p:ää oli Amerikkaan matkustaneen sahanomistajan Juho Koskisen omistama Katalan saha, Wirtain pitäjän Uuraisten kylässä murhapolton kautta palanut ja että hän tähän murhapolttoon syyllisinä oli wanginnut ja läänin wankilaan passittanut mainitun Koskisen waimon Hilma Koskisen ja puuseppä Emil Salmisen. Asiassa toimitetussa poliisitutkinnassa oli muiden ohella Emil Salminen kertonut, että Juho Koskinen aina wiime syksystä asti hywin useasti oli houkutellut häntä sytyttämään sahan tuleen, jotta Koskinen saisi siitä tuulevat wakuutusrahat ja luwannut Salmiselle palkaksi tästä työstä wapaan piletin Amerikaan, jonne Salmisen mieli oli palanut jo ainakin wuoden ajan. Kun Salminen wihdoin oli yritykseen suostunut, oliwat Koskinen ja Salminen eräänä iltana joku aika ennen Koskisen lähtöä Amerikaan yhdessä pienineet puita sahan läheisyydessä ja kantaneet ne sahaan, jolloin Koskinen antaen Salmiselle 4 mk. rahaa paloöljyyn, oli neuwonut häntä pinoomaan halot sahassa olewien pyörien wäliin ja walamaan ne paloöljyllä sekä sitten sillä aikaa kun Koskisen waimo, jolla oli määrä matkustaa Tampereen kaupunkiin erään mylläri Aleksander Asunmaan kanssa, Alawuuden pitäjästä, josta Salminen oli kuullut kerrottawan, että hän jollakin tawalla olisi ostanut kaiken Koskisen omaisuuden, olisi tällä matkallaan, sytyttämään puut palamaan. Kaikki tämä piti tapahtuman wasta sen jälkeen kun Koskinen itse oli lähtenyt Amerikaan. Tämän keskustelun johdosta menikin Salminen sitten yöllä wastaan tammik. 28 p:nä noin klo 12 aikaan sahaan ja pinosi puut rattaiden wäliin, walellen niitä ostamallaan paloöljyllä, jota hänellä oli yhteensä 8 ½ litraa, jonka jälkeen sytytti puut palamaan ja juoksi sitten kiireesti yli kosken johtawia portaita pitkin, siwu myllyn ja läpi Koskisen pihan, jota tietä oli tullutkin, kotiinsa, jossa heti meni maata ja makasi siihen asti kunnes eräs Juho Kangas oli tullut häntä herättämään. Tämän ohessa kertoi Salminen wielä, että Hilma Koskinen ennen lähtöään Tampereelle oli kutsunut Salmisen luoksensa sekä käskenyt hänen niin tekemään ja toimimaan kuin ennen oli ollut puhe, jonka Salminen oli ymmärtänyt kehoitukseksi murhapolton matkaansaamiseen. Mainittu Aleksander Asunmaa oli myöskin wiime tammikuun keskiwaiheilla käydessään Koskisessa, jossa Salminenkin paraillaan oli oleskellut puuhakkuu-

3 3 työssä, kehottanut Salmista tekemään sen, minkä Koskinen oli pyytänyt, luwaten siinä tapauksessa warmasti antaa hänelle 300 mk. matkarahoiksi Amerikaan, kun Salminen palon jälkeen saapuisi hänen luokseen Alawuudelle. Ennen kun Koskinen oli lähtenyt Amerikaan, oli Salminen jättänyt oman matkapassinsa ja sitten perästäpäin houkutellut weljensä Toiwon, joka niinikään Amerikan menon tarkoituksessa oli hankkinut itselleen passin, puolestaan luowuttamaan sen Salmiselle, aikoen sillä itsekin matkustaa niin pian kuin aikomansa murhapoltto oli tapahtunut. Lisäten Salminen wielä kertomukseensa, että kun Hilma Koskinen mainittuna tiistaina oli palannut Tampereelta, jonne sitä edellisenä sunnuntaina oli lähtenyt, oli hän käynyt Salmisen luona puhelemassa sillä aikaa tapahtuneesta palosta, ja kowasti warottanut Salmista ilmoittamasta asian oikeata laitaa kellekään, sekä sittemmin samana päiwänä, kun Salminen wuorostaan oli mennyt Hilman luo, käskenyt hänet heti poistumaan, koska, kuten Hilma oli sanonut nyt ei passannut seurustella. Hilma Koskinen taasen kielsi kaiken Salmisen puheen ja osallisuutensa siihen. Suomal. Uudenkaupungin sanomat N:o Tappelu Pietarin suomalaisessa kirkossa. Nowosti kertoo: Huhtik. 7 p:nä jumalanpalweluksen aikana Pietarin suomalaisessa kirkossa tapahtui Suomen alamaisten, naisen Moilasen ja nuoren miehen Kuokkasen wälillä käsikähmä, joka kääntyi niin kiiwaaksi, että paikalle täytyi kutsua eräs poliisi ja pihamies. Mainittuna päiwänä oli kirkossa niin paljon kansaa, ettei siellä woinut kääntyäkään. - Mutta Kuokkanen, - kertoo Moilanen, - kääntelihe ja wääntelihe koko ajan sekä sysi minua, jonka wuoksi minä lopuksi suutuin ja wetäsin häntä korwalle. Kuokkanen wastasi samalla mitalla, ja tappelu syntyi. Katsoen Moilasen syylliseksi wain järjestyksen häiritsemiseen kirkossa, tuomitsi rauhantuomari, jonka käsiteltäwäksi asia joutui, hänet 10 ruplan sakkoihin tai kolmen päiwän arestirangaistukseen. Suomen Kansa N:o Suomalainen puukottaja Tanskassa. Erään Kööpenhaminan lehden mukaan iski joku aika takaperin suomalainen merimies Blomros Dansk Telegraftidenden toimittajaa, telegrafisti D. Larsenia puukolla kylkeen. Blomros oli mainittuna päiwänä muutamien toweriensa kanssa paluumatkalla laivalle juowuspäissään surwaissut erään wastaan tulewan perheen lapsenwaunun kumoon. Perheen isä antoi silloin B:lle korwapuustin. B. aikoi hyökätä tanskalaisen päälle, mutta towerit saiwat sen estetyksi ja weiwät hänet laiwaan. Kun towerit päästiwät hänet irti, hyökkäsi hän heti takaisin kaupungille ja käwi heti ensimmäisen wastaantulijan kimppuun. Larsen tosin huomasi B:n tulewan wastaansa huitoen käsillään, mutta hän ei aawistanut waroa tätä ollenkaan. Eikä hän wälittänyt juopuneelta ohikulkiessa saamastaan töyttäyksestä, ennen kuin tunsi kipuja wasemmassa lanteessaan ja huomasi siitä tulewan werta. - Oikeudessa ei B. sanonut muistavansa mi-

4 4 tään koko päiwän tapahtumista. Hän pääsee asiasta sakoilla. Aikaisemmin on toisen luokan pilettien hintoja, jotka owat olleet mk. korotettu noin 25 mk. Suomen Kansa N:o Kansalaisemme Amerikassa. Leadvillesta, Colo. Lokak. alkupuolella sattui Leadvillessa Mayer-nimisessä kaiwoksessa dynamiittiräjähdys, jossa m. m. kansalaiselta J. Pakkalalta katkesi toinen käsi. Lääkäri J. C. Ahlman on asuttunut Leadvilleen pariksi kuukaudeksi. Suomalaisia lääkärejä Amerikkaan. Amerikkaan lääkäriksi matkustaa muutaman wiikon kuluttua Hämeenkyrön kunnanlääkäri toht. J. P. Mäkkylä. Hämeenkyrön kunnanlääkärin wirka on tämän wuoksi julistettu haettawaksi. Suupohjan Kaiku N:o Suomalaiselta tytöltä ryöstetty. M. k. 30 p. ilmoitti suomalainen Maria Hakinen (?) Pietarin poliisille, että eräs tuntematon henkilö oli häneltä Newskin prospektin ja Sadowaja-kadun kulmassa siepannut käsistä matkalaukun, jossa oli 5 kappaletta waltakunnan 100 ruplan korkoseteliä. Hakinen oli kertomansa mukaan niin hämmästynyt odottamattomasta warkaudesta, ettei hän pitkään aikaan tullut oikein tolkkuunsa eikä osannut puhua tapahtumasta muille. Ryöstäjä pääsi näin ollen sekaantumaan wäkijoukkoon ja häwiämään. N. Wr. Suomenkielisen muuttokirjan antamisesta

5 5 tuomittu. Senaatti on nyttemmin antanut päätöksensä insinööri C. P. Bergmanin Helsingistä Kuopion seurakunnan kappalaista Matti Leonard Saaninkoskea wastaan nostamasta jutusta sentakia, että tämä oli kieltäytynyt insinööri Bergmanin pyynnöstä huolimatta tälle antamasta ruotsinkielistä muuttokirjaa. Howioikeus katsoi Saaninkosken menetellen wirheellisesti, mutta katsoi ettei tämä wirheellisyys ollut senlaatuinen, että hänen olisi woitu langettaa edeswastuuseen. Kuitenkin welwoitettiin Kuopion kaupunkiseurakunnan kirkkoherranwirasto, jota Saaninkoski on johtanut, wiipymättä toimittamaan insinööri Bergmanille ruotsinkielinen muuttokirja takaisin saatawan suomenkielisen sijaan. Senaatti ei woinut ottaa käsiteltäwäkseen Saaninkosken walitusta, koska hän ei ollut ottanut huomioon erinäisiä howioikeuden hänelle antamia ohjeita. Suupohjan Kaiku N:o Hei! Suomen tytöt ihanat! Meitä olisi täällä kolme Canadalaista rautatien tekijää, jotka halulla alkaisimme elämään toisenlaista elämää, jonka kyllä ehkä arwaatte. Tosi tarkoitus. Leikki luwataan, pila kielletään. Ikämme on hywinkin nuori ja wähä wanhempi ja niintoisin kuinka kukin haluaa; pilalle wanha meistä ei ole kukaan. Tytöt hywöt kirjoittakaa näin, että kirjeet tulis tännepäin. Kirjeet wastaamme kirjeillä ja kuwat kuwilla. Osote olis näin: I. S. Hari ja J. S. ja R. M. Care a. m. Gongan Lilly Lake Camp. 2 West Fort William. Wako Ont. Canada.

6 6 Suupohjan Kaiku N:o Amerikaan, Afrikaan ja Australiaan matkustatte halwimmin ja mukawimmin ostaessanne pilettinne Suomen Höyrylaiwa-Osakeyhtiöltä joka on parhaiden englantilaisten waltamerilinjojen pääasiamies Suomessa. Kuvernöörin passi hankitaan kun nimismiehen ja papin todistus lähetetään wiikkoa ennen matkalle lähtöä. Lähempiä tietoja matkasta ja pilettien hinnoista antaa Suomen Hyörylaiwa-Osakeyhtiön asiamies Kristiinankaupungissa O. A. Ståhle. Perä-Pohjolainen N:o Amerikaan, Afrikaan, Australiaan ja Uuteen Seelantiin tarjoaa siirtolaisille ehdottomasti parhaimman ja halvimman matkan Suomen Höyrylaiva-Osakeyhtiö, joka siinä tarkoituksessa on yhteydessä seuraavien maailman etevimpäin höyrylaivalinjain kanssa: Allan, American, Anchor, C. P. R. (Atlantic Service), Cunard, Dominion, State, White Star, Orient, Union-Castle, Skandinavien-Amerika.

7 7 Lähtö tapahtuu Hangosta joka keskiviikko k:lo 4 i. p. jommallakummalla yhtiön uusista nopeakulkuisista ja mukavasti sisustetuista höyrylaivoista Arcturus ja Polaris. Piletin hinta III luokassa Hangosta maallenousupaikoille Ameriikassa on markkaa, riippuen linjoista ja laivoista. Tähän hintaan on luettuna vapaa ylöspito Hangosta alkaen. Suoranaisia pilettejä myy ja lähempiä tietoja antaa Suomen Höyrylaiva-Osakeyhtiö Siirtolaisasioimist H. H. H. Halonen Kemissä. Työmies N:o Ilmoituksia Neljä iloista poikaa haluaisi päästä kirjeenvaihtoon kotimaan tyttöjen kanssa. Osoite: I. K.. i. I. P.....a. Y. P.....ä. A. J... i. Red Lodge L Box 86. Mont. U. S. of America. Salmetar N:o Suomalainen murhaajana Ameriikassa. Negauneessa Mich. tapahtui wiime huhtikuussa tärisyttäwä kolmoismurha. Eräs suomalainen mies E. Saari surmasi näet huhtik. 15 p. aamulla dynamiitilla waimonsa, 7-wuotiaan lapsensa ja lopuksi itsensä. Työnsä teki hän perheen ollessa wielä wuoteella kodissaan. Nukkuwien alle oli hän asettanut räjähdysaineen. Räjähdyksessä jäi henkiin perheen nuorin lapsi. Waimo ja lapset oliwat saapuneet Suomesta

8 8 pari wiikkoa ennen tapausta. Syynä miehen tekoon oli epäilys awiorikoksesta. Saari oli näet saanut tietoja kotimaastaan, että muka waimo olisi ollut siellä raskaana ennen lähtöään. Saari ja hänen waimonsa oliwat noin 30 wuotiaita ja molemmat kotoisin Tyrwäältä Porin läänistä. Superiorissa, Wyomingissa on Pekka Sawolainen niminen mies ampunut Matti Wiinamäen kuoliaaksi ja haawoittanut sangen waarallisesti Wiinamäen waimoa, joka tuskin jää elämään, sekä lopuksi ampunut itsensä, kuollen heti. Sawolainen lienee kotoisin Nerkoolta. Turun Sanomat N:o Raivaaja N:o Matkustus Amerikkaan. Toisen ja kolmannen luokan pilettien hintoja korotettu kaikilla linjoilla. Wiime lauantaista alkaen on tänne saapuneen sähkösanoman mukaan korotettu pilettien hintoja kaikilla Amerikkaan wiewillä höyrylaiwalinjoilla siten, että kolmannen luokan siirtolaispilettien hinnat, jotka tähän asti owat Suomesta maksaneet mk., on korotettu 7 markalla. Aikaisemmin on toisen luokan pilettien hintoja, jotka owat olleet mk., korotettu noin 25 mk. Seweri Alanne loukkaantunut. W. k. 10 pnä tapahtui Sampo-yhtiön kiwihiilikaiwoksessa Hannassa Wyomingin waltiossa Yhdyswalloissa kaiwosonnettomuus, jossa yhtiön johtaja, insinöri Seweri Alanne loukkaantui pahasti. Wasemman jalan polwilumpio särkyi kolmeksi kappaleeksi. Alanne on ollut jo toista wuotta tämän suomalaisten omistaman kiwihiilikaiwosyhtiön johtajana kuten muistettanee poistui hän muutama wuosi sitten waltiollisten asian johdosta Suomesta.

9 9 Tekstin puhtaaksikirjoitus ja taitto: Siirtolaisuusinstituutti Alkuperäistekstit haettavissa Historiallisesta sanomalehtikirjastosta osoitteessa: /sanomalehti Yksittäisen lehden numero löytyy helpoimmin sivuston selailu-toiminnon kautta.