Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti. Huhtikuu 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti. Huhtikuu 2009"

Transkriptio

1 Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Huhtikuu 2009

2 Sisältö Tiivistelmä 2 Toimitusvarmuus ja monipuolinen tuotanto energiahuollon kivijalat 6 Ydinvoimalla tuotetaan edullista perussähköä 9 Uusiutuvan energian tukimuodot selvitettävä tarkkaan 11 Energiatehokkuus kannattaa Suomi edelläkävijä 15 Energiatehokkuutta liikenteeseen, asumiseen, rakentamiseen 20 EU:n päästökauppa voimakas ohjauskeino, vaikutuksia ei vielä tunneta riittävästi 22 Kansainvälisestä ilmastosopimuksesta tiukka vääntö 25 Helena Vänskä, johtava asiantuntija Mikael Ohlström, asiantuntija Tiina Haapasalo, asiantuntija Kati Ruohomäki, asiantuntija 1

3 Tiivistelmä Monipuolisesti tuotettua kotimaista energiaa edullisesti, luotettavasti, päästöittä Energia on yhteiskunnan toiminnan ja hyvinvoinnin perusedellytys. On varmistettava, että yritykset ja kansalaiset saavat riittävästi ja häiriöttä vähäpäästöistä energiaa kilpailukykyiseen hintaan. Tähän tarvitaan uutta energiantuotantoa, energiatehokkuutta ja energian säästöä. EU:n ilmastopolitiikka aiheuttaa Suomelle keskimääräistä enemmän kustannuksia, koska teollisuutemme on energiaintensiivistä eli paljon energiaa tarvitsevaa, kuljetusmatkat ovat pitkiä ja ilmasto kylmä. Sen vuoksi kotimaassa tulee tehdä kaikki mahdollinen, jotta voimme pitää energian hinnan kilpailukykyisenä ja kustannukset kurissa. Energian hinta on tärkeä kilpailukykytekijä Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian toimeenpanossa on keskeistä, että yritykset ja kansalaiset saavat riittävästi vähäpäästöistä energiaa kilpailukykyiseen hintaan. Kohtuuhintainen energia ja energiavarmuus kannustavat yrityksiä investoimaan Suomeen. Näin luomme edellytykset työllisyyden kasvulle ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnille. Yritysten energia- ja kuljetuskustannuksia ei pidä nostaa verotusta kiristämällä. Esimerkiksi yritysten sähköverosta tulee luopua EU:n sallimissa puitteissa kustannusrasitteen keventämiseksi. Teollisuuden sähkövero on Suomessa 5-kertainen (tuotto n. 110 milj. euroa) ja palvelujen sähkövero 17-kertainen (tuotto yksityisistä palveluista karkeasti arvioiden n. 102 milj. euroa) verrattuna EU:n minimitasoon. Toimitusvarmuus ja monipuolinen tuotanto energiahuollon kivijalat Energian toimitusvarmuus ja tuotannon monipuolisuus ovat keskeisiä tavoitteita, jotta voimme turvata hinnaltaan kilpailukykyisen energian kaikissa tilanteissa. Suomessa on kasvava pula sähkön tuotantokapasiteetista. Mitään energiavaihtoehtoa ei saa sulkea pois. Poliittisin päätöksin ei pidä rajoittaa kilpailukykyisiä energiainvestointeja, kuten ydinvoiman lisärakentamista. Uusiutuvan energian tuotantomuodot eivät pysty tyydyttämään perusvoiman tarvettamme. Emme saa laskea sähkön tuonnin varaan, sillä sähkön tarve ja tarjonnan niukkuus kasvavat naapurimaissakin. 2

4 Uusiutuvan energian tukimuodot selvitettävä tarkkaan Energian tuotantovaihtoehtoja, niiden tuotantokapasiteettia ja kustannuksia pitää arvioida realistisesti. Uusiutuvan energian tukimuodot ja niiden vaikutukset on selvitettävä huolella ennen päätöksiä käyttöönotosta. Tuet eivät saa kasvattaa yritysten ja kansalaisten sähkölaskua, sillä sähkön hinta nousee lähivuosina muutenkin erityisesti päästökaupan takia. Nykymuotoiset investointituet ovat kustannustehokkain tapa edistää uusiutuvan energian tuotantoa. Ne vääristävät vähiten energiamarkkinoita, koska ovat läpinäkyviä eivätkä vaikuta suoraan energian hintaan. Päästökauppa parantaa joka tapauksessa uusiutuvan energian kilpailuasemaa, koska se aiheuttaa lisäkustannuksia fossiilisten polttoaineiden käytölle. Suomessa on pidettävä kaikissa tilanteissa huolta siitä, että metsäteollisuuden tarvitsema jalostuskelpoinen puu ei mene energiakattiloihin poltettavaksi. Oikeudenmukaista ja tuloksellista ilmastopolitiikkaa Vaikka EU on asettanut kovat päästöjen vähentämistavoitteet, se ei pysty yksin ratkaisemaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia ongelmia. Mukaan tarvitaan kaikki eniten päästöjä aiheuttavat maat. EU:n päästökauppajärjestelmä velvoittaa yritykset kehittämään yhä parempaa teknologiaa ja investoimaan siihen. Lisäksi yrityksille aiheutuu kustannuksia päästöoikeuksien hankinnasta ja päästökauppajärjestelmän aiheuttamasta sähkön hinnan noususta. Näitä kustannuksia ei ole Euroopan ulkopuolella toimivilla yrityksillä, joten yritysten maailmanlaajuinen kilpailutilanne vääristyy. Neuvottelut maailmanlaajuisesta ilmastosopimuksesta ovat erittäin tärkeät. Tavoitteena on, että ilmastosopimus solmittaisiin Kööpenhaminassa joulukuussa

5 EK:n odotukset ilmasto- ja energiapolitiikalta Energiaa riittävästi ja toimitusvarmasti Kilpailukykyiset kustannukset ja hinta Ilmastonmuutoksen torjunta kustannustehokkaasti Monipuolisesti tuotettua kotimaista energiaa edullisesti, luotettavasti, päästöittä Hyödyt yhteiskunnalle: Vahvistaa suomalaista hyvinvointia Houkuttaa yrityksiä sijoittumaan Suomeen Lisää energiaturvallisuutta Parantaa elinympäristöä Edut kansalaisille: Turvaa työpaikat Hillitsee sähkölaskua Vapauttaa ostovoimaa muihin tarkoituksiin Pienentää hiilijalanjälkeä Plussat yrityksille: Edistää kilpailukykyä Kannustaa investoimaan Parantaa työllistämisedellytyksiä Vähentää päästöjä 4

6 5

7 Toimitusvarmuus ja monipuolinen tuotanto energiahuollon kivijalat Sähkön toimitusvarmuus ja kilpailukykyinen hinta ovat elinehtoja yritysten toiminnalle, laajennusinvestoinneille sekä laajemmin koko yhteiskunnalle. Kansallisen ilmasto- ja energiapolitiikan tulee antaa yrityksille vahva signaali siitä, että Suomessa on hyvät edellytykset toimia tulevaisuudessakin. Kun huolehdimme energian erityisesti sähkön saatavuudesta kilpailukykyisin kustannuksin, kannustamme samalla yrityksiä kehittymään ja investoimaan Suomeen. Teollisuus käyttää edelleen 51 % Suomessa kulutetusta sähköstä. Sähkön tarjonnan lisääminen pitää sähkön hintapaineet kurissa, mikä edistää energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukykyä sekä edesauttaa investointien sijoittumista Suomeen. Lisäkapasiteettia tarvitaan korvaamaan tuontisähkö kotimaisella tuotannolla sekä tyydyttämään sähkön kasvava kysyntä pitkällä aikavälillä. Korvaavaa kapasiteettia on rakennettava myös päästömääräysten vuoksi poistuvan hiililauhdetuotannon sekä vuoden 2030 tienoilla käytöstä poistuvien ydinvoimayksiköiden tilalle. Sähkön tuotantokapasiteetista huutava pula Sähköntuotantokapasiteetin tarve on Suomessa nykyisin huippukulutuksen oloissa noin MW suurempi kuin käytettävissä oleva tuotantokapasiteetti. Tällaisessa tehovajetilanteessa olemme lähinnä Venäjältä ja Ruotsista tulevan tuontisähkön varassa. Molemmat maat ovat rajoittaneet sähkön vientiään Suomeen silloin, kun niiden oma sähkötase on heikko. On varsin todennäköistä, että tällainen huippukulutustilanne (esim. talvipakkaset) sattuu lähes yhtä aikaa kaikkiin kolmeen maahan. Jopa Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n Suomea koskeva maaraportti varoitti jättäytymästä Venäjältä tulevan tuontisähkön varaan. Kasvava Pietarin seutu tarvitsee pian kaiken saatavilla olevan sähkön. Sitä ei riitä vientiin. Rakenteilla oleva Olkiluoto 3 -yksikkö korvaa sähkön tuontitarpeen vain hetkellisesti. Ympäristömääräysten vuoksi poistuva lähinnä vanha hiililauhdekapasiteetti kasvattaa tehovajeen vuonna 2020 useisiin tuhansiin megawatteihin. Vuonna 2030 vaje on jo 40 prosenttia tarvittavasta huipputehosta, kun ensimmäiset ydinvoimalayksikötkin poistuvat käytöstä. 6

8 Vaikka Suomi hyödyntäisi täysimääräisesti sähkön ja lämmön yhteistuotannon, tuulivoiman ja vesivoiman rakentamismahdollisuudet, se ei riitä tuomaan niin paljon sähkön tuotantokapasiteettia, että omavaraisuus saavutettaisiin. Kaikkia tuotantomuotoja tarvitaan. Niillä on oma roolinsa ja omat käyttökohteensa: perusvoima (ydinvoima, teollisuuden yhteistuotanto) yritysten ja yhteiskunnan jokapäiväisiin tarpeisiin, yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto yhdyskuntien energiahuoltoon (kaukolämpö, kaukokylmä, sähkö), erillinen sähköntuotanto (mm. hiililauhdetuotantoa) huippukulutustilanteisiin (mm. sähkölämmitys, kesämökkien peruslämpö), säätövoima (vesivoima, hiililauhde) vaihtelevan kulutuksen tasaamiseen (mm. tuulivoiman rakentaminen lisää säätö- ja varavoiman tarvetta). Sähköntuotannosta nykyisin yli 60 % päästötöntä Ilmastonmuutoksen ja päästöjen kannalta keskeistä on energian tuotantorakenne. Suomessa tuotetusta sähköstä tuotetaan nykyisin jo yli 60 % ilman kasvihuonekaasupäästöjä (ks. kuva). Osuutta voidaan edelleen kasvattaa merkittävästi lisäämällä ydinvoimaa, bioenergiaa, tuulivoimaa, vesivoimaa, kierrätyspolttoaineita ja myös aurinkoenergiaa erikoiskohteissa. Turve on tärkeä energiantuotannon seospolttoaine puun kanssa jatkossakin. Myös liikenteen biopolttonestevalmistuksessa turpeella olisi paljon potentiaalia. Suuren, MW:n ydinvoimalayksikön tuottama sähkömäärä, 13 miljardia kilowattituntia vuodessa (13 TWh/v), on yli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2020 tavoiteltu kunnianhimoinen tuulivoimatavoite 6 TWh/v. Jotta hallituksen tavoite tuulienergiasta voitaisiin saavuttaa, tarvitaan vähintään MW:n edestä tuulivoimaloita. Niiden suurin yksikkökoko on tällä hetkellä käytännössä 3 MW, joten tämänkokoisia tuuliturbiineja tarvitaan lähes 700 kappaletta. Vesivoiman lisääminen olisi myös edullista ja järkevää. Vesivoima on paras ja nopeimmin reagoiva tuotantomuoto tehojen säätämiseen. Näin voidaan vastata sähkön jatkuvasti vaihtelevaan kysyntään ja mahdollisiin häiriötilanteisiin. Puuperäisen energian tarjontaa voidaan vielä lisätä merkittävästi. Puun kysyntä kasvaa kuitenkin voimakkaasti moniin käyttötarkoituksiin, mm. liikenteen biopolttonesteen valmistukseen. On välttämätöntä turvata metsäteollisuuden tarvitseman jalostuskelpoisen puun saanti. Sähköntuotantoa koskevilla strategisilla päätöksillä on suora yhteys etenkin perusteollisuuden toimintaedellytyksiin Suomessa. Markkinaehtoisesti Suomeen olisi syntymässä paljon uutta tuotantokapasiteettia. Tätä ei pidä poliittisin toimin rajoittaa. 7

9 8

10 Ydinvoimalla tuotetaan edullista perussähköä Ydinvoima on hiilidioksidipäästötön ja vesivoiman jälkeen selvästi edullisin sähköntuotantomuoto. Kilpailukykyisiä ja ilman yhteiskunnan tukea syntyviä ydinvoiman lisätuotantohankkeita ei saa rajoittaa poliittisin linjauksin, jotta sähkön saatavuus ja toimitusvarmuus eivät vaarannu. Ydinvoimalla tuotetaan välttämätöntä perusvoimaa täydellä teholla ympäri vuoden koko yhteiskunnan tarpeisiin. Lisäkapasiteettia tarvitaan korvaamaan tuontisähkö kotimaisella tuotannolla sekä tyydyttämään sähkön kasvava kysyntä pitkällä aikavälillä. Sähköntuotannon toimitusvarmuutta ei voida saavuttaa ilman, että lisätään merkittävästi lauhdetuotantoa (ydinvoima/hiililauhde). Vaikka sähkön ja lämmön yhteistuotannon, tuulivoiman ja vesivoiman rakentamismahdollisuudet hyödynnettäisiin täysimääräisesti, se ei tuo riittävästi kapasiteettia. Yhden ydinvoimalayksikön (1 600 MW) tuottaman sähköenergian teoreettiseen korvaamiseen tarvittaisiin merituulivoimalaa (3 MW) tai lähes samantehoista maatuulivoimalaa sijoitettuna laajoille alueille. Kustannustehokkuudesta ei voitaisi puhua, ja sähkön loppukuluttaja toimisi maksumiehenä. Toisaalta tuulivoima ei vaihtelevasta tuotannosta johtuen edes sovellu teollisuuden perusvoimaksi. Tanskasta saatujen kokemusten perusteella MW tuulivoimaa vastaa keskimäärin vain 120 MW:n tehoa kulutuksen huippuhetkellä eli tyypillisesti tyynenä pakkaspäivänä. Kun tuulimylly ei pyöri, sähkö on saatava muista lähteistä. Ydinvoimapäätöksillä pitkä horisontti Nyt tehtävät ydinvoimapäätökset kantavat vuosikymmeniä kauemmaksi kuin kansallisen ilmasto- ja energiastrategian vuoteen 2020 ulottuvat suunnitelmat. Nyt päätettävät yksiköt alkavat tuottaa sähköä 2020-luvulla, parhaimmillaan joitakin vuosia aiemmin. Uusien ydinvoimaloiden suunniteltu käyttöikä on 60 vuotta, joten nyt tehtävillä lisärakentamispäätöksillä turvataan jopa 2070-luvun sähköntarvetta. Uudet voimalat korvaavat vanhoja fossiilisia polttoaineita käyttäviä voimalaitoksia ja sähkön tuontia. Hyödyntämällä energiatehokkuuden, uusiutuvan energian ja ydinvoiman mahdollisuudet, Suomen sähkö on tulevaisuudessa lähes hiilidioksidipäästötöntä. Ydinvoiman lisäksi tarvitaan vesivoimaa säätövoimaksi, kun muu säätävä kapasiteetti (hiililauhde) vähenee ja toisaalta säädön tarve kasvaa myös tuulivoiman lisäämisen vuoksi. 9

11 Lisäydinvoimalla tuotettu sähkö ei juuri vaikeuta pääsemistä energian loppukulutuksesta laskettavaan uusiutuvan energian tavoitteeseen. Sähkö on energian loppukulutuksesta vain noin 28 %. EU:n 27 jäsenvaltiosta 15:llä on omaa ydinvoimaa, yhteensä 147 yksikköä. Ne tuottavat 32 % EU:n sähköstä. Ydinvoimalla säästetään vuosittain 720 miljoonan tonnin edestä hiilidioksidipäästöjä. 10

12 Uusiutuvan energian tukimuodot selvitettävä tarkkaan Suomi on uusiutuvan energian käytössä EU:n kärkimaita. Uusiutuvan energian osuus energian loppukäytöstä on Suomessa peräti 28,5 prosenttia, kun se on EU:ssa keskimäärin noin 8,5 prosenttia. Uusiutuvan energian lisäämistavoitteet ovat niin haastavia, että markkinaehtoisesti ne eivät kokonaisuudessaan toteudu. Tämä tarkoittaa kalliiden tukikeinojen käyttöönottoa. Sen vuoksi energiansäästön ja uusiutuvan energian lisäksi on kiinnitettävä huomiota myös muuhun päästöttömään energiantuotantoon, kuten ydinvoimaan. Sekin edistää ilmastopolitiikan ykköstavoitetta eli kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Uusiutuvan energian tukimuodot on analysoitava huolellisesti ennen lopullisia päätöksiä. Tuet eivät saa johtaa tuotannon tarpeettomaan tukemiseen eivätkä kasvattaa yritysten ja kansalaisten sähkölaskua entisestään. Suomessa on myös pidettävä erityistä huolta siitä, että uusiutuvan energian tuet eivät ohjaa metsäteollisuuden tarvitsemaa kuitupuuta energiakäyttöön. Puun jalostaminen metsäteollisuudessa työllistää 13 kertaa enemmän ja luo yhteiskunnalle lisäarvoa 8 kertaa enemmän kuin puun pelkkä polttaminen. Tällöin myös energiakäyttömahdollisuudet kasvavat. Kaksi kolmannesta nykyisestä uusiutuvasta energiasta tulee metsäteollisuuden prosessien sivutuotteena. Investointituet ovat paras tapa edistää uusiutuvaa energiaa Investointituet ovat kustannustehokkain tapa edistää uusiutuvan energian tuotantoa. Ne vääristävät vähiten energiamarkkinoita, koska ovat läpinäkyviä eivätkä vaikuta suoraan energian hintaan. On erittäin myönteistä, että hallitus on nostanut energiainvestointien tukea. Tänä vuonna 2009 ennen mahdollisia lisäbudjetteja käytettävissä on 95 miljoonaa euroa, mutta työ- ja elinkeinoministeriö on indikoinut sen loppuvan ennen kesää tehtäviin tukipäätöksiin. Tukien jatkuvuus ja kasvu on turvattava tulevinakin vuosina. Vuodesta 2013 lähtien uusiutuvan energian investointitukia voidaan merkittävästi lisätä myös päästökaupasta valtiolle syntyvillä huutokauppatuloilla. Uusiutuvaa energiaa voitaisiin periaatteessa lisätä investointituilla TWh (jopa 30 %) vuodessa loppukulutuksena laskettuna vuoteen 2020 mennessä, vaikka emme ottaisi käyttöön erittäin kallista merituulivoimaa: metsähake 3-kertaiseksi reiluun 10 miljoonaan kiintokuutioon, muu puun pienkäyttö ja pelletit (+ 16 TWh) vesivoimaa tehonkorotuksin ja allashankkein (+ 1 TWh) kierrätyspolttoaineet ja jätteenpoltto energiaksi (+ 3 TWh) rannikko- ja maatuulivoima yli 10-kertaiseksi reiluun tuhanteen megawattiin (+ 3 4 TWh) maa- ja ilmalämpöpumpuilla tuotettavan hyötyenergiamäärän 2 3-kertaistaminen (+ 2 4 TWh) biopohjaiset öljytuotteet lämmitykseen ja liikenteeseen (+ 0 6 TWh). 11

13 Energian loppukulutuksesta vuonna 2020 riippuu, riittäisikö tämä Suomen 38 %:n uusiutuvan energian tavoitteeseen. Jos ei riitä, niin jokainen puuttuva prosenttiyksikkö maksaa merituulivoimalla katettuna 2 3 miljardia euroa (noin 500 kolmen megawatin tuulivoimalan investointikustannukset). Puuna yksi prosenttiyksikkö vastaa likipitäen yhden sellutehtaan käyttämää puumäärää (noin kaksi miljoonaa kuutiometriä). Tavoitteet ovat siis valtavia. Syöttötariffi on veronkaltainen lisäkustannus Päästökauppa parantaa uusiutuvan energian kilpailuasemaa fossiilisiin polttoaineisiin nähden. Uusia, päällekkäisiä tukimuotoja ei pitäisi ottaa käyttöön ennen kuin tunnemme päästökaupan lopulliset vaikutukset. Ohjauskeinojen läpinäkyvyys, pitkäjänteisyys ja kustannustehokkuus kärsivät päällekkäisten tukimuotojen lisääntyessä. Takuuhintajärjestelmä eli ns. syöttötariffi on veronkaltainen lisäkustannus kaikille sähkönkäyttäjille. Tuulivoimalle ja mahdollisesti biokaasulle rakennettavat syöttötariffit tulee räätälöidä niin, että sähkön hinta nousee mahdollisimman vähän eikä tariffi johda tuotannon tarpeettomaan tukemiseen. Syöttötariffeja ei pidä ottaa käyttöön muille tuotantomuodoille, vaan käyttää niille jatkossakin investointitukia. Myös kalliin merituulivoiman demonstraatiohankkeet tulisi aloittaa erityisen demonstraatiotuen avulla sen sijaan että asetetaan korkea syöttötariffi, joka nostaa merkittävästi sähkön hintaa. 12

14 13

15 14

16 Energiatehokkuus kannattaa Suomi edelläkävijä Elinkeinoelämässä energiansäästö merkitsee energiatehokkuutta eli tuotteen tai palvelun tuottamista mahdollisimman pienellä energian käytöllä. Kustannussäästöt, suotuisat ympäristövaikutukset sekä tuotteen tai palvelun hyväksyttävyyden lisääntyminen markkinoilla ovat tekijöitä, jotka kannustavat energian käytön tehostamiseen. Suomalaiset yritykset ovat tehneet vuosia määrätietoista työtä energiatehokkuuden parantamiseksi ja sitä kautta energiakustannusten hillitsemiseksi. Energiantuotannon ja -käytön tehokkuus on kehittynyt Suomessa maailman parhaaksi omaehtoisella toiminnalla. Jatkossakin on vältettävä pakkokeinoja ja toimittava joustavasti ja kustannustehokkaasti yritysten omien intressien mukaan ja kilpailukyky turvaten. Uusi energiatehokkuussopimusjärjestelmä on hyvä jatko tämänsuuntaiselle toiminnalle. Vapaaehtoinen sopimusjärjestelmä on oikea ja kustannustehokas tapa edistää yritysten sitoutumista energiatehokkuusasioihin. Sopimusjärjestelmän kattavuudessa onkin saavutettu jo ensimmäisen sopimusvuoden jälkeen hyvä taso: 90 % sopimusalojen energian käytöstä, kun tavoite on 96 %. Sen sijaan esimerkiksi kodinkoneissa energialuokan merkintä on vauhdittanut energiatehokkuutta. Erityyppiseen kulutukseen sopivat erilaiset ohjauskeinot. Suomessa energiatehokkaimmat teräs- ja paperitehtaat Suomessa on maailman tehokkaimmat teräs- ja paperitehtaat (ks. kuvat). Tämä on tulosta pitkäjänteisestä, omaehtoisesta prosessien kehitystyöstä. Päästökaupan takia uhkaava hiilivuoto olisikin nurinkurista energiatehokkuusmielessä. Jos pidämme tärkeänä energiatehokkuutta ja päästöjen vähentämistä, Suomessa tulisi tuottaa mahdollisimman suuri osuus maailman energiaintensiivisestä teollisuustuotannosta. Kauan jatkuneen energiatehokkuustyön takia ei pidä yliarvioida energiatehokkuuden ja -säästön vielä jäljellä olevia mahdollisuuksia. Esimerkiksi taajuusmuuttajien jäljellä oleva säästöpotentiaali Suomen energiaintensiivisessä teollisuudessa on VTT:n arvion (10/2008) mukaan vain murto-osa aiemmin eräiden tahojen julkisuudessa esittämistä luvuista. Kansainvälisesti vertaillen sähköntuotannon hyötysuhde on Suomessa korkea. Tehokkuus perustuu pääasiassa yhdistetyn lämmön- ja sähköntuotannon suureen osuuteen: noin kolmasosa sähköstä tuotetaan yhdistetyn tuotannon laitoksissa. Yhdistettyä tuotantoa käytetään laajasti energiavaltaisessa teollisuudessa ja kaukolämpövoimalaitoksissa. 15

17 Sähköllä tärkeä rooli energiatehokkuuden parantamisessa Sähköllä on jatkossa merkittävä rooli energiatehokkuuden parantamisessa. Sähkön käyttöä lisäämällä voidaan alentaa kokonaisenergian kulutusta, mikä on tärkeää mm. EU:n uusiutuvan energian velvoitteiden täyttämisessä. Esimerkkeinä voi mainita hybridiautot, maalämpöpumput ja passiivienergiatalot. Sähköpistokkeesta ladattavat hybridiautot voisivat pitkällä aikajänteellä kattaa % henkilöautojen ajosuoritteesta, mikä vähentäisi liikenteen päästöjä 1 2 Mt/v ja energian loppukulutusta arviolta 3 7 TWh/v. Sähkön kulutusta se vastaavasti lisäisi 1 2 TWh/v, joten kokonaisenergian säästö olisi noin 2 5 TWh vuodessa. Maalämpöpumput taasen voivat korvata öljylämmitystä. Jos öljylämmitysrakennuksista korvautuisi 35 % sähköön perustuvilla lämmitystavoilla (maalämpö- ja ilmalämpöpumput), sähkön kulutus lisääntyisi arviolta 2 TWh/v, mutta vuotuiset päästöt vähenisivät yli miljoonalla tonnilla. Kolmantena esimerkkinä on sähkölämmityksen lisääntyminen. Mitä pienemmäksi kiinteistöjen lämmöntarve saadaan, sitä kilpailukykyisemmäksi investointikustannuksiltaan edullisin sähkölämmitys tulee polttoaineisiin perustuvaan lämmitykseen verrattuna (vrt. ns. passiivienergiatalot). Energiatehokkuussopimus Teollisuuden energiansäästösopimuksella (TESS, ) saavutettiin yli miljardin kilowattitunnin (1 TWh) sähkönsäästö sekä yli 6 TWh:n lämmön ja polttoaineiden säästö. Nykyisin hinnoin puhutaan yli sadan miljoonan euron vuotuisista säästöistä. Tämä yritysten vapaaehtoinen energiansäästö on saanut kattavaa jatkoa uudesta energiatehokkuussopimuksesta. Elinkeinoelämän ja valtiovallan välinen puitesopimus energiankäytön tehostamisesta on voimassa Uudella sopimuksella täytetään pääosin elinkeinoelämän osuus EU:n energiapalveludirektiivin velvoitteesta. Sen mukaan energian loppukäyttöä tulee tehostaa 9 prosenttia päästökaupan ulkopuolisilla toimialoilla. Teollisuuden lisäksi energiatehokkuusajattelu leviää entistä suuremmassa yritysjoukossa, kuten kaupan sekä matkailu- ja ravintolapalveluiden piirissä. Tavoitteena on, että mahdollisimman suuri osa elinkeinoelämän energiankäytöstä saadaan mukaan vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimukseen. Yritykset sitoutuvat vähentämään omaa energian käyttöään selvittämällä ensin energiakatselmuksin, missä niillä on parantamisen varaa ja sitten toteuttamalla taloudellisimmat säästötoimet. 16

18 Energiatehokkuuden puitesopimus, jota EK hallinnoi, sisältää 10 alakohtaista energiatehokkuuden toimenpideohjelmaa. Alakohtaisia ohjelmia on laadittu elintarviketeollisuudelle, energiapalveluihin, energiantuotantoon, energiavaltaiselle teollisuudelle, kaupalle, kemianteollisuudelle, matkailu- ja ravintolapalveluihin, muoviteollisuudelle, puunjalostusteollisuudelle ja teknologiateollisuudelle. Alakohtaisten ohjelmien lisäksi on yleinen toimenpideohjelma. Sitä voivat käyttää yritykset, jotka toimivat toimialoilla, joille ei ole tehty omaa toimenpideohjelmaa. Lisäksi valmisteilla on toimenpideohjelmat rakennusteollisuudelle sekä autoalalle. Energiatehokkuussopimuksiin liittyneille yrityksille TEM tarjoaa tukea energiakatselmuksiin (max %) ja energiatehokkuusinvestointeihin (10 15 %). Lisäksi Motiva ja toimialaliitot toimivat aktiivisesti energiatehokkuussopimuksen toimeenpanon tukena. Lisätietoa työ- ja elinkeinoministeriön, EK:n ja toimialaliittojen energiatehokkuussopimusjärjestelmästä. 17

19 18

20 19

21 Energiatehokkuutta liikenteeseen, asumiseen, rakentamiseen Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia asettaa erittäin haastavat tavoitteet energian käytön tehostamiselle. Suuria haasteita kohdistuu nyt myös liikenteeseen, asumiseen, rakentamiseen ja aluerakenteeseen. Työ- ja elinkeinoministeriön asettama energiansäästön ja energiatehokkuuden toimikunta tekee tarkemmat ehdotukset näiden sektoreiden toimenpiteistä kevään 2009 aikana. Sujuva liikenne vähentää päästöjä Liikenne aiheuttaa vajaan viidenneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Liikenne on luonnollista seurausta talouden aktiviteeteista, elinkeinoelämän kuljetusketjuista sekä ihmisten työ-, asiointi- ja vapaa-ajan matkoista. Henkilöautoliikenne aiheuttaa 60 % liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä. Energia- ja ilmastopolitiikassa tulee henkilö- ja tavaraliikennettä käsitellä erikseen, koska ne poikkeavat toisistaan monin tavoin ja syntyvät erilaisesta kysynnästä ja tarpeista. Elinkeinoelämän kuljetukset ovat osa logistista toimitusketjua ja sitä kautta kaupan ja teollisuuden prosesseja aina raaka-aineiden hankinnasta valmiiden tuotteiden jakeluun saakka. Logistiikka on talouskasvun osatekijä. Yritystoiminnassa taloudellinen tehokkuus kannustaa luonnostaan energiansäästöön ja energiatehokkuuteen, eikä uusia taloudellisia ohjauskeinoja tule kohdentaa tavaraliikenteeseen. Sujuva liikenne aiheuttaa vähemmän päästöjä. Tavaraliikenteen sujuvuudelle on valtakunnallisilla liikenteen runkoverkoilla keskeinen merkitys. Elinkeinoelämä tarvitsee kaikkia kuljetusmuotoja, joita tulee kehittää tasapuolisesti ja markkinaehtoisesti. Yritysten logistiset ratkaisut perustuvat aina yrityksen tarpeisiin, logistiikkapalvelujen markkinaan, kustannustehokkuuteen ja palvelutasoon. Tavaraliikennettä ei voida siirtää hallinnollisin toimin kulkumuodolta toiselle. Henkilöliikenteessä tulee arvioida vaihtoehtoisten kulkumuotojen käyttömahdollisuutta ja erityisesti suurimmilla kaupunkiseuduilla parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa ja kilpailukykyä. Henkilöliikenteeseen kohdistuvilla toimenpiteillä tulee edistää työvoiman liikkuvuutta ja työmatkaliikennettä. Teknologia ja innovaatiot ovat pitkällä aikavälillä tärkein ja vaikuttavin keino liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Uusien teknologioiden käyttöönoton edistäminen erilaisin kannustus- ja ohjauskeinoin on paikallaan. Ajoneuvon hankinnan ja käytön verotuksen kehittäminen päästöjä vähentävään suuntaan kokonaisverotasoa nostamatta on kannatettavaa. 20

22 EU:n lentoliikenteen päästökauppa alkaa vuonna Yhdenvertaisten toimintaedellytysten takaamiseksi ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi lentoliikenteen päästökaupan tulisi olla maailmanlaajuista. Myös kansainvälisessä merenkulussa tulisi päästä kansainvälisiin yhdenvertaisiin päästövähennysmekanismeihin. Kannusteita korjausrakentamiseen Rakennuksista ja rakentamisesta aiheutuu noin kolmannes Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Koko rakennuskannasta lähes 90 % on asuinrakennuksia. Rakennuskanta uusiutuu 1 2 prosenttia vuosittain. Siksi olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen on keskeisessä roolissa. Suurin osa rakennuskannastamme on tulossa energiatehokkuuden parantamisen kannalta suotuisaan peruskorjausvaiheeseen. Kannusteita, avustuksia ja erilaisia tukia tarvitaan sekä asuinrakennusten että teollisuus- ja toimitilarakennusten korjausten vauhdittamiseksi. Uudisrakentamisen energiatehokkuutta koskevia rakentamismääräyksiä tiukennetaan noin 30 prosentilla vuonna 2010 nykyisiin määräyksiin verrattuna. Rakentamismääräysten ensimmäisen tiukennuksen jälkeen on tehtävä arviointi tiukennusten toimivuudesta, vaikutuksista ja kustannustehokkuudesta. Vasta sitten voidaan valmistella seuraavan vaiheen tiukennuksia. Hyvä logistiikka ja hyvä yhdyskuntarakenne kuuluvat yhteen Alue- ja yhdyskuntarakenne vaikuttavat kasvihuonekaasupäästöjen määrään lähinnä rakenteesta aiheutuvan liikennetarpeen kautta. Jonkin verran vaikutusta on myös erilaisten lämmitysjärjestelmien käyttömahdollisuuksilla. Alue- ja yhdyskuntarakenne muuttuvat hyvin hitaasti ja vaikutukset syntyvät useiden vuosikymmenten kuluessa. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita on muutettu ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta. Jotta alueidenkäyttötavoitteet voisivat ohjata liikenteen ja maankäytön kehittymistä ja siten myös ilmastotavoitteiden toteutumista, on tehtävä selvät päätökset siitä, miten liikenneverkkoja kehitetään tulevaisuudessa. Ennakoiva ohjausvaikutus syntyy siitä, että on tiedossa, miten merkittävimpien valtakunnallisten liikenneväylien palvelutaso kehittyy ja vaikuttaa yritysten sijoittumis- ja logistisiin ratkaisuihin pitkällä aikavälillä. Maakuntakaavoitusta tulee saada sujuvammaksi ja nopeammaksi. Kokonaisvaikutuksia on voitava nykyistä täsmällisemmin arvioida lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Maakuntakaavoituksen hitaus kertoo raskaista valmistelu- ja päätöksentekoprosesseista. Kaupunkiseuduilla on suunnitteluyhteistyöllä varmistettava hyvät logistiset tavaraliikenteen edellytykset huolinta- ja jakeluliikenteelle sekä lastaus- ja purkutoiminnoille. 21

23 EU:n päästökauppa voimakas ohjauskeino, vaikutuksia ei vielä tunneta riittävästi EU:n ilmasto- ja energiapaketista saatiin aikaan poliittinen sopu joulukuussa Kustannusvaikutuksiltaan merkittävin paketin osa on päästökauppadirektiivin muutos, jossa linjataan päästökaupalle uudet säännöt vuosiksi Joulukuussa päästiin yksimielisyyteen suurista linjoista, mutta järjestelmän yksityiskohtien hiomisessa riittää vielä töitä useaksi vuodeksi eteenpäin. Vuoden 2009 aikana komissio määrittelee tarkemmin direktiivissä sovittujen kriteerien perustella, mitkä alat saavat hiilivuotostatuksen ja ovat tämän perusteella oikeutettuja ilmaisiin päästöoikeuksiin kilpailukyvyn turvaamiseksi. Koska ilmaisjako toteutetaan parhaita toimijoita palkiten ja tehokkuuden perusteella, kullekin toimialalle on rakennettava vertailujärjestelmä, jolla toimialan sisällä olevia yksittäisiä laitoksia pystytään vertaamaan keskenään. Tämä työ tehdään komission ja toimialojen yhteistyönä vuoden 2010 loppuun mennessä. Vertailujärjestelmän lisäksi rakennetaan huutokauppajärjestelmä, jolla maksulliset päästöoikeudet jaetaan yrityksille. Huutokauppajärjestelmän tulisi olla valmis kesäkuuhun 2010 mennessä. Päästökauppadirektiivissä velvoitetaan myös seuraamaan kansainvälisen ilmastosopimuksen tilannetta. Kansainvälistä ilmastosopimusta tavoitellaan Kööpenhaminassa joulukuussa Jos sopimus syntyy, sen sisältöä ja kattavuutta on arvioitava siitä näkökulmasta, täyttääkö se tasapuoliset kilpailuedellytykset. Hiilivuotoalojen määrittely yhä auki Elinkeinoelämän näkökulmasta päästökauppadirektiivin avainkysymys liittyy edelleen siihen, miten ilmaisia päästöoikeuksia jaetaan teollisuusaloille, jotka ovat kansainvälisessä kilpailussa eivätkä pysty siirtämään maksullisten päästöoikeuksien aiheuttamia lisäkustannuksia tuotteiden hintoihin ilman kilpailuaseman menettämistä. Vaikka kriteeristöstä sovittiin joulukuussa 2008, ovat kaikki yksityiskohdat ja tarkempi hiilivuotoalojen määrittely vielä auki. Energiaa paljon tarvitsevalle perusteollisuudelle EU:n päästökauppa aiheuttaa valtavat suorat ja epäsuorat lisäkustannukset kilpailijamaihin verrattuna. 22

24 Kustannuksia syntyy toisaalta maksullisten päästöoikeuksien hankinnan takia ja toisaalta sähkön hinnannousun kautta. Vuodesta 2020 eteenpäin suomalaiselle perusteollisuudelle kertyvä lisälasku olisi päästöoikeuden hinnasta riippuen 1 2 miljardia euroa vuodessa (ks. taulukko, jossa PTT:n arvio). Lisäksi tulevat tietysti investointikustannukset päästöjen vähentämiseksi. Metsäteollisuudelle aiheutuu muita aloja enemmän lisäkustannuksia, koska puuraaka-aineen hinta kallistuu päästökaupan ohjausvaikutuksesta. Tämän vuoksi ei tulisi ottaa käyttöön uusia ja päällekkäisiä uusiutuvan energian tukimuotoja ennen kuin tunnetaan päästökaupan lopulliset vaikutukset. Päästökauppa parantaa joka tapauksessa uusiutuvan energian kilpailuasemaa fossiilisiin polttoaineisiin nähden. Huutokauppatuloilla lisää uusiutuvan energian investointitukia Vuoden 2013 alusta lähtien EU:n päästökauppa synnyttää valtioille merkittävät huutokauppatulot, jotka ovat Suomessakin 30 :n päästöoikeushinnalla laskettuna karkeasti arvioiden 600 miljoonaa euroa vuodessa. Täysimääräisen huutokaupan tilanteessa vuonna 2020 tulot vähintään kaksinkertaistuvat. Elinkeinoelämän kannalta on tärkeää, että yrityksiltä kerätyt huutokauppatulot kohdennetaan pääosin hankkeisiin, jotka hyödyttävät myös elinkeinoelämää. Huutokauppatulot ovatkin merkittävä mahdollisuus lisätä esimerkiksi uusiutuvan energian investointitukia. Päästökauppadirektiivissä on varauduttava tilanteeseen, jossa teollisuuden kilpailukyvyn turvaamistoimia jatketaan kansainvälisestä ilmastosopimuksesta huolimatta. Jos kansainvälinen ilmastosopimus ei pysty riittävästi tasapuolistamaan globaalia kilpailutilannetta, on EU:n päästökauppasääntöjä tarkistettava myöhemmässä vaiheessa. EU:n ei tule myöskään tiukentaa nykyistä päästövähennystavoitettaan (-20 % vuoteen 2020), elleivät kaikki kehittyneet maat sitoudu vastaaviin tavoitteisiin kansainvälisen ilmastosopimuksen yhteydessä. 23

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009 Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008 Hille Hyytiä 22.9.2009 1.1 Energiavaltainen teollisuus tavoitteet toimenpideohjelmassa 1. Toimenpideohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset. Kati Ruohomäki

Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset. Kati Ruohomäki Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset Kati Ruohomäki Sisältö Ajankohtaista päästökaupassa Päästökaupan toimintaperiaate Hiilivuodon käsite ja ratkaisu Maksuttomat päästöoikeudet Päästökaupan epäsuora

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset vuoteen Elinkeinoelämän keskusliitto EK

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset vuoteen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset vuoteen 2030 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Realiteetteja energiasta ja ilmastosta Energia pitää yhteiskunnan rattaat pyörimässä Yritykset, palvelut

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 17.4.2013 Liikenne ja päästöt Kotimaan liikenne tuotti v. 2011 noin 13,1

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Seinäjoen tulevaisuusfoorumi 9.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Kohti vähäpäästöistä Suomea ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Mikä tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko hallituksen strateginen asiakirja luotaa pitkän aikavälin haasteita asettaa

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille. Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä

Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille. Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä 3.9.2009 Esityksen sisältö! Ilmastoneuvottelut ja odotukset Kööpenhaminan kokouksen suhteen " linkit

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Hallituksen energia- ja ilmastoselonteko ja EU:n energiatehokkuusvaatimukset

Hallituksen energia- ja ilmastoselonteko ja EU:n energiatehokkuusvaatimukset Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristönhallintaseminaari Helsingin messukeskus 17.5.2006 Hallituksen energia- ja ilmastoselonteko ja EU:n energiatehokkuusvaatimukset Yli-insinööri Pentti Puhakka

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta SPiCE 3 -seminaari 14.1.2014 10.1.2014 1 Ehdotus uudeksi ympäristönsuojelulaiksi Hallituksen esitys uudeksi ympäristönsuojelulaiksi (YSL)

Lisätiedot

1 ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

1  ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 1 www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 2017 2025 Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT ENERGIANSÄÄSTÖ- SOPIMUKSET

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1. Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen Energiatehokkuussopimukset Energiavirasto Juha Toivanen 9.2.2016 Vapaaehtoista sopimustoimintaa energiansäästöstä energiatehokkuuteen ESD 2006 EED 2014 2020 Energiansäästö sopimukset Jatkoaika Energiatehokkuus

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Kansainvälisen lentoliikenteen markkinaehtoinen päästöjen hyvitysjärjestelmä

Kansainvälisen lentoliikenteen markkinaehtoinen päästöjen hyvitysjärjestelmä Kansainvälisen lentoliikenteen markkinaehtoinen päästöjen hyvitysjärjestelmä Liikenne- ja viestintävaliokunta 09.06.2016 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Kv. lentoliikenteen markkinaehtoinen päästöjen

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

TONNI, INNO ja ONNI. Inno

TONNI, INNO ja ONNI. Inno TONNI, INNO ja ONNI Tonni, Inno ja Onni ovat VTT:n laatimia tulevaisuusskenaarioita vuoteen 2050. Skenaarioiden lähtökohtana on ollut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Päästökaupan toimintaperiaate

Päästökaupan toimintaperiaate EU:n päästökauppa Päästökaupan toimintaperiaate Kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä siten, että hiilidioksidipäästöille luodaan hintalappu. Päästöoikeuden hinta muodostuu markkinaehtoisesti

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset ja ajankohtaiskatsaus energiatehokkuusdirektiiviin. Risto Larmio Motiva

Energiatehokkuussopimukset ja ajankohtaiskatsaus energiatehokkuusdirektiiviin. Risto Larmio Motiva Energiatehokkuussopimukset ja ajankohtaiskatsaus energiatehokkuusdirektiiviin Risto Larmio Motiva Motiva Oy 100 % valtion omistama LIIKEVAIHTO milj. 9,25 Henkilöstö: 54 hlöä Asiantuntijapalveluita 7,96

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi VTT 9.5.2006 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen energiansäästöpolitiikka

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus

Pariisin ilmastosopimus Pariisin ilmastosopimus Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin ilmastosopimuksen keskeinen tulos on maiden tiukan kahtiajaon murtaminen Ilmastotoimiin osallistutaan maailmanlaajuisesti 188 maata

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot