Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti. Huhtikuu 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti. Huhtikuu 2009"

Transkriptio

1 Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Huhtikuu 2009

2 Sisältö Tiivistelmä 2 Toimitusvarmuus ja monipuolinen tuotanto energiahuollon kivijalat 6 Ydinvoimalla tuotetaan edullista perussähköä 9 Uusiutuvan energian tukimuodot selvitettävä tarkkaan 11 Energiatehokkuus kannattaa Suomi edelläkävijä 15 Energiatehokkuutta liikenteeseen, asumiseen, rakentamiseen 20 EU:n päästökauppa voimakas ohjauskeino, vaikutuksia ei vielä tunneta riittävästi 22 Kansainvälisestä ilmastosopimuksesta tiukka vääntö 25 Helena Vänskä, johtava asiantuntija Mikael Ohlström, asiantuntija Tiina Haapasalo, asiantuntija Kati Ruohomäki, asiantuntija 1

3 Tiivistelmä Monipuolisesti tuotettua kotimaista energiaa edullisesti, luotettavasti, päästöittä Energia on yhteiskunnan toiminnan ja hyvinvoinnin perusedellytys. On varmistettava, että yritykset ja kansalaiset saavat riittävästi ja häiriöttä vähäpäästöistä energiaa kilpailukykyiseen hintaan. Tähän tarvitaan uutta energiantuotantoa, energiatehokkuutta ja energian säästöä. EU:n ilmastopolitiikka aiheuttaa Suomelle keskimääräistä enemmän kustannuksia, koska teollisuutemme on energiaintensiivistä eli paljon energiaa tarvitsevaa, kuljetusmatkat ovat pitkiä ja ilmasto kylmä. Sen vuoksi kotimaassa tulee tehdä kaikki mahdollinen, jotta voimme pitää energian hinnan kilpailukykyisenä ja kustannukset kurissa. Energian hinta on tärkeä kilpailukykytekijä Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian toimeenpanossa on keskeistä, että yritykset ja kansalaiset saavat riittävästi vähäpäästöistä energiaa kilpailukykyiseen hintaan. Kohtuuhintainen energia ja energiavarmuus kannustavat yrityksiä investoimaan Suomeen. Näin luomme edellytykset työllisyyden kasvulle ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnille. Yritysten energia- ja kuljetuskustannuksia ei pidä nostaa verotusta kiristämällä. Esimerkiksi yritysten sähköverosta tulee luopua EU:n sallimissa puitteissa kustannusrasitteen keventämiseksi. Teollisuuden sähkövero on Suomessa 5-kertainen (tuotto n. 110 milj. euroa) ja palvelujen sähkövero 17-kertainen (tuotto yksityisistä palveluista karkeasti arvioiden n. 102 milj. euroa) verrattuna EU:n minimitasoon. Toimitusvarmuus ja monipuolinen tuotanto energiahuollon kivijalat Energian toimitusvarmuus ja tuotannon monipuolisuus ovat keskeisiä tavoitteita, jotta voimme turvata hinnaltaan kilpailukykyisen energian kaikissa tilanteissa. Suomessa on kasvava pula sähkön tuotantokapasiteetista. Mitään energiavaihtoehtoa ei saa sulkea pois. Poliittisin päätöksin ei pidä rajoittaa kilpailukykyisiä energiainvestointeja, kuten ydinvoiman lisärakentamista. Uusiutuvan energian tuotantomuodot eivät pysty tyydyttämään perusvoiman tarvettamme. Emme saa laskea sähkön tuonnin varaan, sillä sähkön tarve ja tarjonnan niukkuus kasvavat naapurimaissakin. 2

4 Uusiutuvan energian tukimuodot selvitettävä tarkkaan Energian tuotantovaihtoehtoja, niiden tuotantokapasiteettia ja kustannuksia pitää arvioida realistisesti. Uusiutuvan energian tukimuodot ja niiden vaikutukset on selvitettävä huolella ennen päätöksiä käyttöönotosta. Tuet eivät saa kasvattaa yritysten ja kansalaisten sähkölaskua, sillä sähkön hinta nousee lähivuosina muutenkin erityisesti päästökaupan takia. Nykymuotoiset investointituet ovat kustannustehokkain tapa edistää uusiutuvan energian tuotantoa. Ne vääristävät vähiten energiamarkkinoita, koska ovat läpinäkyviä eivätkä vaikuta suoraan energian hintaan. Päästökauppa parantaa joka tapauksessa uusiutuvan energian kilpailuasemaa, koska se aiheuttaa lisäkustannuksia fossiilisten polttoaineiden käytölle. Suomessa on pidettävä kaikissa tilanteissa huolta siitä, että metsäteollisuuden tarvitsema jalostuskelpoinen puu ei mene energiakattiloihin poltettavaksi. Oikeudenmukaista ja tuloksellista ilmastopolitiikkaa Vaikka EU on asettanut kovat päästöjen vähentämistavoitteet, se ei pysty yksin ratkaisemaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia ongelmia. Mukaan tarvitaan kaikki eniten päästöjä aiheuttavat maat. EU:n päästökauppajärjestelmä velvoittaa yritykset kehittämään yhä parempaa teknologiaa ja investoimaan siihen. Lisäksi yrityksille aiheutuu kustannuksia päästöoikeuksien hankinnasta ja päästökauppajärjestelmän aiheuttamasta sähkön hinnan noususta. Näitä kustannuksia ei ole Euroopan ulkopuolella toimivilla yrityksillä, joten yritysten maailmanlaajuinen kilpailutilanne vääristyy. Neuvottelut maailmanlaajuisesta ilmastosopimuksesta ovat erittäin tärkeät. Tavoitteena on, että ilmastosopimus solmittaisiin Kööpenhaminassa joulukuussa

5 EK:n odotukset ilmasto- ja energiapolitiikalta Energiaa riittävästi ja toimitusvarmasti Kilpailukykyiset kustannukset ja hinta Ilmastonmuutoksen torjunta kustannustehokkaasti Monipuolisesti tuotettua kotimaista energiaa edullisesti, luotettavasti, päästöittä Hyödyt yhteiskunnalle: Vahvistaa suomalaista hyvinvointia Houkuttaa yrityksiä sijoittumaan Suomeen Lisää energiaturvallisuutta Parantaa elinympäristöä Edut kansalaisille: Turvaa työpaikat Hillitsee sähkölaskua Vapauttaa ostovoimaa muihin tarkoituksiin Pienentää hiilijalanjälkeä Plussat yrityksille: Edistää kilpailukykyä Kannustaa investoimaan Parantaa työllistämisedellytyksiä Vähentää päästöjä 4

6 5

7 Toimitusvarmuus ja monipuolinen tuotanto energiahuollon kivijalat Sähkön toimitusvarmuus ja kilpailukykyinen hinta ovat elinehtoja yritysten toiminnalle, laajennusinvestoinneille sekä laajemmin koko yhteiskunnalle. Kansallisen ilmasto- ja energiapolitiikan tulee antaa yrityksille vahva signaali siitä, että Suomessa on hyvät edellytykset toimia tulevaisuudessakin. Kun huolehdimme energian erityisesti sähkön saatavuudesta kilpailukykyisin kustannuksin, kannustamme samalla yrityksiä kehittymään ja investoimaan Suomeen. Teollisuus käyttää edelleen 51 % Suomessa kulutetusta sähköstä. Sähkön tarjonnan lisääminen pitää sähkön hintapaineet kurissa, mikä edistää energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukykyä sekä edesauttaa investointien sijoittumista Suomeen. Lisäkapasiteettia tarvitaan korvaamaan tuontisähkö kotimaisella tuotannolla sekä tyydyttämään sähkön kasvava kysyntä pitkällä aikavälillä. Korvaavaa kapasiteettia on rakennettava myös päästömääräysten vuoksi poistuvan hiililauhdetuotannon sekä vuoden 2030 tienoilla käytöstä poistuvien ydinvoimayksiköiden tilalle. Sähkön tuotantokapasiteetista huutava pula Sähköntuotantokapasiteetin tarve on Suomessa nykyisin huippukulutuksen oloissa noin MW suurempi kuin käytettävissä oleva tuotantokapasiteetti. Tällaisessa tehovajetilanteessa olemme lähinnä Venäjältä ja Ruotsista tulevan tuontisähkön varassa. Molemmat maat ovat rajoittaneet sähkön vientiään Suomeen silloin, kun niiden oma sähkötase on heikko. On varsin todennäköistä, että tällainen huippukulutustilanne (esim. talvipakkaset) sattuu lähes yhtä aikaa kaikkiin kolmeen maahan. Jopa Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n Suomea koskeva maaraportti varoitti jättäytymästä Venäjältä tulevan tuontisähkön varaan. Kasvava Pietarin seutu tarvitsee pian kaiken saatavilla olevan sähkön. Sitä ei riitä vientiin. Rakenteilla oleva Olkiluoto 3 -yksikkö korvaa sähkön tuontitarpeen vain hetkellisesti. Ympäristömääräysten vuoksi poistuva lähinnä vanha hiililauhdekapasiteetti kasvattaa tehovajeen vuonna 2020 useisiin tuhansiin megawatteihin. Vuonna 2030 vaje on jo 40 prosenttia tarvittavasta huipputehosta, kun ensimmäiset ydinvoimalayksikötkin poistuvat käytöstä. 6

8 Vaikka Suomi hyödyntäisi täysimääräisesti sähkön ja lämmön yhteistuotannon, tuulivoiman ja vesivoiman rakentamismahdollisuudet, se ei riitä tuomaan niin paljon sähkön tuotantokapasiteettia, että omavaraisuus saavutettaisiin. Kaikkia tuotantomuotoja tarvitaan. Niillä on oma roolinsa ja omat käyttökohteensa: perusvoima (ydinvoima, teollisuuden yhteistuotanto) yritysten ja yhteiskunnan jokapäiväisiin tarpeisiin, yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto yhdyskuntien energiahuoltoon (kaukolämpö, kaukokylmä, sähkö), erillinen sähköntuotanto (mm. hiililauhdetuotantoa) huippukulutustilanteisiin (mm. sähkölämmitys, kesämökkien peruslämpö), säätövoima (vesivoima, hiililauhde) vaihtelevan kulutuksen tasaamiseen (mm. tuulivoiman rakentaminen lisää säätö- ja varavoiman tarvetta). Sähköntuotannosta nykyisin yli 60 % päästötöntä Ilmastonmuutoksen ja päästöjen kannalta keskeistä on energian tuotantorakenne. Suomessa tuotetusta sähköstä tuotetaan nykyisin jo yli 60 % ilman kasvihuonekaasupäästöjä (ks. kuva). Osuutta voidaan edelleen kasvattaa merkittävästi lisäämällä ydinvoimaa, bioenergiaa, tuulivoimaa, vesivoimaa, kierrätyspolttoaineita ja myös aurinkoenergiaa erikoiskohteissa. Turve on tärkeä energiantuotannon seospolttoaine puun kanssa jatkossakin. Myös liikenteen biopolttonestevalmistuksessa turpeella olisi paljon potentiaalia. Suuren, MW:n ydinvoimalayksikön tuottama sähkömäärä, 13 miljardia kilowattituntia vuodessa (13 TWh/v), on yli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2020 tavoiteltu kunnianhimoinen tuulivoimatavoite 6 TWh/v. Jotta hallituksen tavoite tuulienergiasta voitaisiin saavuttaa, tarvitaan vähintään MW:n edestä tuulivoimaloita. Niiden suurin yksikkökoko on tällä hetkellä käytännössä 3 MW, joten tämänkokoisia tuuliturbiineja tarvitaan lähes 700 kappaletta. Vesivoiman lisääminen olisi myös edullista ja järkevää. Vesivoima on paras ja nopeimmin reagoiva tuotantomuoto tehojen säätämiseen. Näin voidaan vastata sähkön jatkuvasti vaihtelevaan kysyntään ja mahdollisiin häiriötilanteisiin. Puuperäisen energian tarjontaa voidaan vielä lisätä merkittävästi. Puun kysyntä kasvaa kuitenkin voimakkaasti moniin käyttötarkoituksiin, mm. liikenteen biopolttonesteen valmistukseen. On välttämätöntä turvata metsäteollisuuden tarvitseman jalostuskelpoisen puun saanti. Sähköntuotantoa koskevilla strategisilla päätöksillä on suora yhteys etenkin perusteollisuuden toimintaedellytyksiin Suomessa. Markkinaehtoisesti Suomeen olisi syntymässä paljon uutta tuotantokapasiteettia. Tätä ei pidä poliittisin toimin rajoittaa. 7

9 8

10 Ydinvoimalla tuotetaan edullista perussähköä Ydinvoima on hiilidioksidipäästötön ja vesivoiman jälkeen selvästi edullisin sähköntuotantomuoto. Kilpailukykyisiä ja ilman yhteiskunnan tukea syntyviä ydinvoiman lisätuotantohankkeita ei saa rajoittaa poliittisin linjauksin, jotta sähkön saatavuus ja toimitusvarmuus eivät vaarannu. Ydinvoimalla tuotetaan välttämätöntä perusvoimaa täydellä teholla ympäri vuoden koko yhteiskunnan tarpeisiin. Lisäkapasiteettia tarvitaan korvaamaan tuontisähkö kotimaisella tuotannolla sekä tyydyttämään sähkön kasvava kysyntä pitkällä aikavälillä. Sähköntuotannon toimitusvarmuutta ei voida saavuttaa ilman, että lisätään merkittävästi lauhdetuotantoa (ydinvoima/hiililauhde). Vaikka sähkön ja lämmön yhteistuotannon, tuulivoiman ja vesivoiman rakentamismahdollisuudet hyödynnettäisiin täysimääräisesti, se ei tuo riittävästi kapasiteettia. Yhden ydinvoimalayksikön (1 600 MW) tuottaman sähköenergian teoreettiseen korvaamiseen tarvittaisiin merituulivoimalaa (3 MW) tai lähes samantehoista maatuulivoimalaa sijoitettuna laajoille alueille. Kustannustehokkuudesta ei voitaisi puhua, ja sähkön loppukuluttaja toimisi maksumiehenä. Toisaalta tuulivoima ei vaihtelevasta tuotannosta johtuen edes sovellu teollisuuden perusvoimaksi. Tanskasta saatujen kokemusten perusteella MW tuulivoimaa vastaa keskimäärin vain 120 MW:n tehoa kulutuksen huippuhetkellä eli tyypillisesti tyynenä pakkaspäivänä. Kun tuulimylly ei pyöri, sähkö on saatava muista lähteistä. Ydinvoimapäätöksillä pitkä horisontti Nyt tehtävät ydinvoimapäätökset kantavat vuosikymmeniä kauemmaksi kuin kansallisen ilmasto- ja energiastrategian vuoteen 2020 ulottuvat suunnitelmat. Nyt päätettävät yksiköt alkavat tuottaa sähköä 2020-luvulla, parhaimmillaan joitakin vuosia aiemmin. Uusien ydinvoimaloiden suunniteltu käyttöikä on 60 vuotta, joten nyt tehtävillä lisärakentamispäätöksillä turvataan jopa 2070-luvun sähköntarvetta. Uudet voimalat korvaavat vanhoja fossiilisia polttoaineita käyttäviä voimalaitoksia ja sähkön tuontia. Hyödyntämällä energiatehokkuuden, uusiutuvan energian ja ydinvoiman mahdollisuudet, Suomen sähkö on tulevaisuudessa lähes hiilidioksidipäästötöntä. Ydinvoiman lisäksi tarvitaan vesivoimaa säätövoimaksi, kun muu säätävä kapasiteetti (hiililauhde) vähenee ja toisaalta säädön tarve kasvaa myös tuulivoiman lisäämisen vuoksi. 9

11 Lisäydinvoimalla tuotettu sähkö ei juuri vaikeuta pääsemistä energian loppukulutuksesta laskettavaan uusiutuvan energian tavoitteeseen. Sähkö on energian loppukulutuksesta vain noin 28 %. EU:n 27 jäsenvaltiosta 15:llä on omaa ydinvoimaa, yhteensä 147 yksikköä. Ne tuottavat 32 % EU:n sähköstä. Ydinvoimalla säästetään vuosittain 720 miljoonan tonnin edestä hiilidioksidipäästöjä. 10

12 Uusiutuvan energian tukimuodot selvitettävä tarkkaan Suomi on uusiutuvan energian käytössä EU:n kärkimaita. Uusiutuvan energian osuus energian loppukäytöstä on Suomessa peräti 28,5 prosenttia, kun se on EU:ssa keskimäärin noin 8,5 prosenttia. Uusiutuvan energian lisäämistavoitteet ovat niin haastavia, että markkinaehtoisesti ne eivät kokonaisuudessaan toteudu. Tämä tarkoittaa kalliiden tukikeinojen käyttöönottoa. Sen vuoksi energiansäästön ja uusiutuvan energian lisäksi on kiinnitettävä huomiota myös muuhun päästöttömään energiantuotantoon, kuten ydinvoimaan. Sekin edistää ilmastopolitiikan ykköstavoitetta eli kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Uusiutuvan energian tukimuodot on analysoitava huolellisesti ennen lopullisia päätöksiä. Tuet eivät saa johtaa tuotannon tarpeettomaan tukemiseen eivätkä kasvattaa yritysten ja kansalaisten sähkölaskua entisestään. Suomessa on myös pidettävä erityistä huolta siitä, että uusiutuvan energian tuet eivät ohjaa metsäteollisuuden tarvitsemaa kuitupuuta energiakäyttöön. Puun jalostaminen metsäteollisuudessa työllistää 13 kertaa enemmän ja luo yhteiskunnalle lisäarvoa 8 kertaa enemmän kuin puun pelkkä polttaminen. Tällöin myös energiakäyttömahdollisuudet kasvavat. Kaksi kolmannesta nykyisestä uusiutuvasta energiasta tulee metsäteollisuuden prosessien sivutuotteena. Investointituet ovat paras tapa edistää uusiutuvaa energiaa Investointituet ovat kustannustehokkain tapa edistää uusiutuvan energian tuotantoa. Ne vääristävät vähiten energiamarkkinoita, koska ovat läpinäkyviä eivätkä vaikuta suoraan energian hintaan. On erittäin myönteistä, että hallitus on nostanut energiainvestointien tukea. Tänä vuonna 2009 ennen mahdollisia lisäbudjetteja käytettävissä on 95 miljoonaa euroa, mutta työ- ja elinkeinoministeriö on indikoinut sen loppuvan ennen kesää tehtäviin tukipäätöksiin. Tukien jatkuvuus ja kasvu on turvattava tulevinakin vuosina. Vuodesta 2013 lähtien uusiutuvan energian investointitukia voidaan merkittävästi lisätä myös päästökaupasta valtiolle syntyvillä huutokauppatuloilla. Uusiutuvaa energiaa voitaisiin periaatteessa lisätä investointituilla TWh (jopa 30 %) vuodessa loppukulutuksena laskettuna vuoteen 2020 mennessä, vaikka emme ottaisi käyttöön erittäin kallista merituulivoimaa: metsähake 3-kertaiseksi reiluun 10 miljoonaan kiintokuutioon, muu puun pienkäyttö ja pelletit (+ 16 TWh) vesivoimaa tehonkorotuksin ja allashankkein (+ 1 TWh) kierrätyspolttoaineet ja jätteenpoltto energiaksi (+ 3 TWh) rannikko- ja maatuulivoima yli 10-kertaiseksi reiluun tuhanteen megawattiin (+ 3 4 TWh) maa- ja ilmalämpöpumpuilla tuotettavan hyötyenergiamäärän 2 3-kertaistaminen (+ 2 4 TWh) biopohjaiset öljytuotteet lämmitykseen ja liikenteeseen (+ 0 6 TWh). 11

13 Energian loppukulutuksesta vuonna 2020 riippuu, riittäisikö tämä Suomen 38 %:n uusiutuvan energian tavoitteeseen. Jos ei riitä, niin jokainen puuttuva prosenttiyksikkö maksaa merituulivoimalla katettuna 2 3 miljardia euroa (noin 500 kolmen megawatin tuulivoimalan investointikustannukset). Puuna yksi prosenttiyksikkö vastaa likipitäen yhden sellutehtaan käyttämää puumäärää (noin kaksi miljoonaa kuutiometriä). Tavoitteet ovat siis valtavia. Syöttötariffi on veronkaltainen lisäkustannus Päästökauppa parantaa uusiutuvan energian kilpailuasemaa fossiilisiin polttoaineisiin nähden. Uusia, päällekkäisiä tukimuotoja ei pitäisi ottaa käyttöön ennen kuin tunnemme päästökaupan lopulliset vaikutukset. Ohjauskeinojen läpinäkyvyys, pitkäjänteisyys ja kustannustehokkuus kärsivät päällekkäisten tukimuotojen lisääntyessä. Takuuhintajärjestelmä eli ns. syöttötariffi on veronkaltainen lisäkustannus kaikille sähkönkäyttäjille. Tuulivoimalle ja mahdollisesti biokaasulle rakennettavat syöttötariffit tulee räätälöidä niin, että sähkön hinta nousee mahdollisimman vähän eikä tariffi johda tuotannon tarpeettomaan tukemiseen. Syöttötariffeja ei pidä ottaa käyttöön muille tuotantomuodoille, vaan käyttää niille jatkossakin investointitukia. Myös kalliin merituulivoiman demonstraatiohankkeet tulisi aloittaa erityisen demonstraatiotuen avulla sen sijaan että asetetaan korkea syöttötariffi, joka nostaa merkittävästi sähkön hintaa. 12

14 13

15 14

16 Energiatehokkuus kannattaa Suomi edelläkävijä Elinkeinoelämässä energiansäästö merkitsee energiatehokkuutta eli tuotteen tai palvelun tuottamista mahdollisimman pienellä energian käytöllä. Kustannussäästöt, suotuisat ympäristövaikutukset sekä tuotteen tai palvelun hyväksyttävyyden lisääntyminen markkinoilla ovat tekijöitä, jotka kannustavat energian käytön tehostamiseen. Suomalaiset yritykset ovat tehneet vuosia määrätietoista työtä energiatehokkuuden parantamiseksi ja sitä kautta energiakustannusten hillitsemiseksi. Energiantuotannon ja -käytön tehokkuus on kehittynyt Suomessa maailman parhaaksi omaehtoisella toiminnalla. Jatkossakin on vältettävä pakkokeinoja ja toimittava joustavasti ja kustannustehokkaasti yritysten omien intressien mukaan ja kilpailukyky turvaten. Uusi energiatehokkuussopimusjärjestelmä on hyvä jatko tämänsuuntaiselle toiminnalle. Vapaaehtoinen sopimusjärjestelmä on oikea ja kustannustehokas tapa edistää yritysten sitoutumista energiatehokkuusasioihin. Sopimusjärjestelmän kattavuudessa onkin saavutettu jo ensimmäisen sopimusvuoden jälkeen hyvä taso: 90 % sopimusalojen energian käytöstä, kun tavoite on 96 %. Sen sijaan esimerkiksi kodinkoneissa energialuokan merkintä on vauhdittanut energiatehokkuutta. Erityyppiseen kulutukseen sopivat erilaiset ohjauskeinot. Suomessa energiatehokkaimmat teräs- ja paperitehtaat Suomessa on maailman tehokkaimmat teräs- ja paperitehtaat (ks. kuvat). Tämä on tulosta pitkäjänteisestä, omaehtoisesta prosessien kehitystyöstä. Päästökaupan takia uhkaava hiilivuoto olisikin nurinkurista energiatehokkuusmielessä. Jos pidämme tärkeänä energiatehokkuutta ja päästöjen vähentämistä, Suomessa tulisi tuottaa mahdollisimman suuri osuus maailman energiaintensiivisestä teollisuustuotannosta. Kauan jatkuneen energiatehokkuustyön takia ei pidä yliarvioida energiatehokkuuden ja -säästön vielä jäljellä olevia mahdollisuuksia. Esimerkiksi taajuusmuuttajien jäljellä oleva säästöpotentiaali Suomen energiaintensiivisessä teollisuudessa on VTT:n arvion (10/2008) mukaan vain murto-osa aiemmin eräiden tahojen julkisuudessa esittämistä luvuista. Kansainvälisesti vertaillen sähköntuotannon hyötysuhde on Suomessa korkea. Tehokkuus perustuu pääasiassa yhdistetyn lämmön- ja sähköntuotannon suureen osuuteen: noin kolmasosa sähköstä tuotetaan yhdistetyn tuotannon laitoksissa. Yhdistettyä tuotantoa käytetään laajasti energiavaltaisessa teollisuudessa ja kaukolämpövoimalaitoksissa. 15

17 Sähköllä tärkeä rooli energiatehokkuuden parantamisessa Sähköllä on jatkossa merkittävä rooli energiatehokkuuden parantamisessa. Sähkön käyttöä lisäämällä voidaan alentaa kokonaisenergian kulutusta, mikä on tärkeää mm. EU:n uusiutuvan energian velvoitteiden täyttämisessä. Esimerkkeinä voi mainita hybridiautot, maalämpöpumput ja passiivienergiatalot. Sähköpistokkeesta ladattavat hybridiautot voisivat pitkällä aikajänteellä kattaa % henkilöautojen ajosuoritteesta, mikä vähentäisi liikenteen päästöjä 1 2 Mt/v ja energian loppukulutusta arviolta 3 7 TWh/v. Sähkön kulutusta se vastaavasti lisäisi 1 2 TWh/v, joten kokonaisenergian säästö olisi noin 2 5 TWh vuodessa. Maalämpöpumput taasen voivat korvata öljylämmitystä. Jos öljylämmitysrakennuksista korvautuisi 35 % sähköön perustuvilla lämmitystavoilla (maalämpö- ja ilmalämpöpumput), sähkön kulutus lisääntyisi arviolta 2 TWh/v, mutta vuotuiset päästöt vähenisivät yli miljoonalla tonnilla. Kolmantena esimerkkinä on sähkölämmityksen lisääntyminen. Mitä pienemmäksi kiinteistöjen lämmöntarve saadaan, sitä kilpailukykyisemmäksi investointikustannuksiltaan edullisin sähkölämmitys tulee polttoaineisiin perustuvaan lämmitykseen verrattuna (vrt. ns. passiivienergiatalot). Energiatehokkuussopimus Teollisuuden energiansäästösopimuksella (TESS, ) saavutettiin yli miljardin kilowattitunnin (1 TWh) sähkönsäästö sekä yli 6 TWh:n lämmön ja polttoaineiden säästö. Nykyisin hinnoin puhutaan yli sadan miljoonan euron vuotuisista säästöistä. Tämä yritysten vapaaehtoinen energiansäästö on saanut kattavaa jatkoa uudesta energiatehokkuussopimuksesta. Elinkeinoelämän ja valtiovallan välinen puitesopimus energiankäytön tehostamisesta on voimassa Uudella sopimuksella täytetään pääosin elinkeinoelämän osuus EU:n energiapalveludirektiivin velvoitteesta. Sen mukaan energian loppukäyttöä tulee tehostaa 9 prosenttia päästökaupan ulkopuolisilla toimialoilla. Teollisuuden lisäksi energiatehokkuusajattelu leviää entistä suuremmassa yritysjoukossa, kuten kaupan sekä matkailu- ja ravintolapalveluiden piirissä. Tavoitteena on, että mahdollisimman suuri osa elinkeinoelämän energiankäytöstä saadaan mukaan vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimukseen. Yritykset sitoutuvat vähentämään omaa energian käyttöään selvittämällä ensin energiakatselmuksin, missä niillä on parantamisen varaa ja sitten toteuttamalla taloudellisimmat säästötoimet. 16

18 Energiatehokkuuden puitesopimus, jota EK hallinnoi, sisältää 10 alakohtaista energiatehokkuuden toimenpideohjelmaa. Alakohtaisia ohjelmia on laadittu elintarviketeollisuudelle, energiapalveluihin, energiantuotantoon, energiavaltaiselle teollisuudelle, kaupalle, kemianteollisuudelle, matkailu- ja ravintolapalveluihin, muoviteollisuudelle, puunjalostusteollisuudelle ja teknologiateollisuudelle. Alakohtaisten ohjelmien lisäksi on yleinen toimenpideohjelma. Sitä voivat käyttää yritykset, jotka toimivat toimialoilla, joille ei ole tehty omaa toimenpideohjelmaa. Lisäksi valmisteilla on toimenpideohjelmat rakennusteollisuudelle sekä autoalalle. Energiatehokkuussopimuksiin liittyneille yrityksille TEM tarjoaa tukea energiakatselmuksiin (max %) ja energiatehokkuusinvestointeihin (10 15 %). Lisäksi Motiva ja toimialaliitot toimivat aktiivisesti energiatehokkuussopimuksen toimeenpanon tukena. Lisätietoa työ- ja elinkeinoministeriön, EK:n ja toimialaliittojen energiatehokkuussopimusjärjestelmästä. 17

19 18

20 19

21 Energiatehokkuutta liikenteeseen, asumiseen, rakentamiseen Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia asettaa erittäin haastavat tavoitteet energian käytön tehostamiselle. Suuria haasteita kohdistuu nyt myös liikenteeseen, asumiseen, rakentamiseen ja aluerakenteeseen. Työ- ja elinkeinoministeriön asettama energiansäästön ja energiatehokkuuden toimikunta tekee tarkemmat ehdotukset näiden sektoreiden toimenpiteistä kevään 2009 aikana. Sujuva liikenne vähentää päästöjä Liikenne aiheuttaa vajaan viidenneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Liikenne on luonnollista seurausta talouden aktiviteeteista, elinkeinoelämän kuljetusketjuista sekä ihmisten työ-, asiointi- ja vapaa-ajan matkoista. Henkilöautoliikenne aiheuttaa 60 % liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä. Energia- ja ilmastopolitiikassa tulee henkilö- ja tavaraliikennettä käsitellä erikseen, koska ne poikkeavat toisistaan monin tavoin ja syntyvät erilaisesta kysynnästä ja tarpeista. Elinkeinoelämän kuljetukset ovat osa logistista toimitusketjua ja sitä kautta kaupan ja teollisuuden prosesseja aina raaka-aineiden hankinnasta valmiiden tuotteiden jakeluun saakka. Logistiikka on talouskasvun osatekijä. Yritystoiminnassa taloudellinen tehokkuus kannustaa luonnostaan energiansäästöön ja energiatehokkuuteen, eikä uusia taloudellisia ohjauskeinoja tule kohdentaa tavaraliikenteeseen. Sujuva liikenne aiheuttaa vähemmän päästöjä. Tavaraliikenteen sujuvuudelle on valtakunnallisilla liikenteen runkoverkoilla keskeinen merkitys. Elinkeinoelämä tarvitsee kaikkia kuljetusmuotoja, joita tulee kehittää tasapuolisesti ja markkinaehtoisesti. Yritysten logistiset ratkaisut perustuvat aina yrityksen tarpeisiin, logistiikkapalvelujen markkinaan, kustannustehokkuuteen ja palvelutasoon. Tavaraliikennettä ei voida siirtää hallinnollisin toimin kulkumuodolta toiselle. Henkilöliikenteessä tulee arvioida vaihtoehtoisten kulkumuotojen käyttömahdollisuutta ja erityisesti suurimmilla kaupunkiseuduilla parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa ja kilpailukykyä. Henkilöliikenteeseen kohdistuvilla toimenpiteillä tulee edistää työvoiman liikkuvuutta ja työmatkaliikennettä. Teknologia ja innovaatiot ovat pitkällä aikavälillä tärkein ja vaikuttavin keino liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Uusien teknologioiden käyttöönoton edistäminen erilaisin kannustus- ja ohjauskeinoin on paikallaan. Ajoneuvon hankinnan ja käytön verotuksen kehittäminen päästöjä vähentävään suuntaan kokonaisverotasoa nostamatta on kannatettavaa. 20

22 EU:n lentoliikenteen päästökauppa alkaa vuonna Yhdenvertaisten toimintaedellytysten takaamiseksi ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi lentoliikenteen päästökaupan tulisi olla maailmanlaajuista. Myös kansainvälisessä merenkulussa tulisi päästä kansainvälisiin yhdenvertaisiin päästövähennysmekanismeihin. Kannusteita korjausrakentamiseen Rakennuksista ja rakentamisesta aiheutuu noin kolmannes Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Koko rakennuskannasta lähes 90 % on asuinrakennuksia. Rakennuskanta uusiutuu 1 2 prosenttia vuosittain. Siksi olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen on keskeisessä roolissa. Suurin osa rakennuskannastamme on tulossa energiatehokkuuden parantamisen kannalta suotuisaan peruskorjausvaiheeseen. Kannusteita, avustuksia ja erilaisia tukia tarvitaan sekä asuinrakennusten että teollisuus- ja toimitilarakennusten korjausten vauhdittamiseksi. Uudisrakentamisen energiatehokkuutta koskevia rakentamismääräyksiä tiukennetaan noin 30 prosentilla vuonna 2010 nykyisiin määräyksiin verrattuna. Rakentamismääräysten ensimmäisen tiukennuksen jälkeen on tehtävä arviointi tiukennusten toimivuudesta, vaikutuksista ja kustannustehokkuudesta. Vasta sitten voidaan valmistella seuraavan vaiheen tiukennuksia. Hyvä logistiikka ja hyvä yhdyskuntarakenne kuuluvat yhteen Alue- ja yhdyskuntarakenne vaikuttavat kasvihuonekaasupäästöjen määrään lähinnä rakenteesta aiheutuvan liikennetarpeen kautta. Jonkin verran vaikutusta on myös erilaisten lämmitysjärjestelmien käyttömahdollisuuksilla. Alue- ja yhdyskuntarakenne muuttuvat hyvin hitaasti ja vaikutukset syntyvät useiden vuosikymmenten kuluessa. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita on muutettu ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta. Jotta alueidenkäyttötavoitteet voisivat ohjata liikenteen ja maankäytön kehittymistä ja siten myös ilmastotavoitteiden toteutumista, on tehtävä selvät päätökset siitä, miten liikenneverkkoja kehitetään tulevaisuudessa. Ennakoiva ohjausvaikutus syntyy siitä, että on tiedossa, miten merkittävimpien valtakunnallisten liikenneväylien palvelutaso kehittyy ja vaikuttaa yritysten sijoittumis- ja logistisiin ratkaisuihin pitkällä aikavälillä. Maakuntakaavoitusta tulee saada sujuvammaksi ja nopeammaksi. Kokonaisvaikutuksia on voitava nykyistä täsmällisemmin arvioida lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Maakuntakaavoituksen hitaus kertoo raskaista valmistelu- ja päätöksentekoprosesseista. Kaupunkiseuduilla on suunnitteluyhteistyöllä varmistettava hyvät logistiset tavaraliikenteen edellytykset huolinta- ja jakeluliikenteelle sekä lastaus- ja purkutoiminnoille. 21

23 EU:n päästökauppa voimakas ohjauskeino, vaikutuksia ei vielä tunneta riittävästi EU:n ilmasto- ja energiapaketista saatiin aikaan poliittinen sopu joulukuussa Kustannusvaikutuksiltaan merkittävin paketin osa on päästökauppadirektiivin muutos, jossa linjataan päästökaupalle uudet säännöt vuosiksi Joulukuussa päästiin yksimielisyyteen suurista linjoista, mutta järjestelmän yksityiskohtien hiomisessa riittää vielä töitä useaksi vuodeksi eteenpäin. Vuoden 2009 aikana komissio määrittelee tarkemmin direktiivissä sovittujen kriteerien perustella, mitkä alat saavat hiilivuotostatuksen ja ovat tämän perusteella oikeutettuja ilmaisiin päästöoikeuksiin kilpailukyvyn turvaamiseksi. Koska ilmaisjako toteutetaan parhaita toimijoita palkiten ja tehokkuuden perusteella, kullekin toimialalle on rakennettava vertailujärjestelmä, jolla toimialan sisällä olevia yksittäisiä laitoksia pystytään vertaamaan keskenään. Tämä työ tehdään komission ja toimialojen yhteistyönä vuoden 2010 loppuun mennessä. Vertailujärjestelmän lisäksi rakennetaan huutokauppajärjestelmä, jolla maksulliset päästöoikeudet jaetaan yrityksille. Huutokauppajärjestelmän tulisi olla valmis kesäkuuhun 2010 mennessä. Päästökauppadirektiivissä velvoitetaan myös seuraamaan kansainvälisen ilmastosopimuksen tilannetta. Kansainvälistä ilmastosopimusta tavoitellaan Kööpenhaminassa joulukuussa Jos sopimus syntyy, sen sisältöä ja kattavuutta on arvioitava siitä näkökulmasta, täyttääkö se tasapuoliset kilpailuedellytykset. Hiilivuotoalojen määrittely yhä auki Elinkeinoelämän näkökulmasta päästökauppadirektiivin avainkysymys liittyy edelleen siihen, miten ilmaisia päästöoikeuksia jaetaan teollisuusaloille, jotka ovat kansainvälisessä kilpailussa eivätkä pysty siirtämään maksullisten päästöoikeuksien aiheuttamia lisäkustannuksia tuotteiden hintoihin ilman kilpailuaseman menettämistä. Vaikka kriteeristöstä sovittiin joulukuussa 2008, ovat kaikki yksityiskohdat ja tarkempi hiilivuotoalojen määrittely vielä auki. Energiaa paljon tarvitsevalle perusteollisuudelle EU:n päästökauppa aiheuttaa valtavat suorat ja epäsuorat lisäkustannukset kilpailijamaihin verrattuna. 22

24 Kustannuksia syntyy toisaalta maksullisten päästöoikeuksien hankinnan takia ja toisaalta sähkön hinnannousun kautta. Vuodesta 2020 eteenpäin suomalaiselle perusteollisuudelle kertyvä lisälasku olisi päästöoikeuden hinnasta riippuen 1 2 miljardia euroa vuodessa (ks. taulukko, jossa PTT:n arvio). Lisäksi tulevat tietysti investointikustannukset päästöjen vähentämiseksi. Metsäteollisuudelle aiheutuu muita aloja enemmän lisäkustannuksia, koska puuraaka-aineen hinta kallistuu päästökaupan ohjausvaikutuksesta. Tämän vuoksi ei tulisi ottaa käyttöön uusia ja päällekkäisiä uusiutuvan energian tukimuotoja ennen kuin tunnetaan päästökaupan lopulliset vaikutukset. Päästökauppa parantaa joka tapauksessa uusiutuvan energian kilpailuasemaa fossiilisiin polttoaineisiin nähden. Huutokauppatuloilla lisää uusiutuvan energian investointitukia Vuoden 2013 alusta lähtien EU:n päästökauppa synnyttää valtioille merkittävät huutokauppatulot, jotka ovat Suomessakin 30 :n päästöoikeushinnalla laskettuna karkeasti arvioiden 600 miljoonaa euroa vuodessa. Täysimääräisen huutokaupan tilanteessa vuonna 2020 tulot vähintään kaksinkertaistuvat. Elinkeinoelämän kannalta on tärkeää, että yrityksiltä kerätyt huutokauppatulot kohdennetaan pääosin hankkeisiin, jotka hyödyttävät myös elinkeinoelämää. Huutokauppatulot ovatkin merkittävä mahdollisuus lisätä esimerkiksi uusiutuvan energian investointitukia. Päästökauppadirektiivissä on varauduttava tilanteeseen, jossa teollisuuden kilpailukyvyn turvaamistoimia jatketaan kansainvälisestä ilmastosopimuksesta huolimatta. Jos kansainvälinen ilmastosopimus ei pysty riittävästi tasapuolistamaan globaalia kilpailutilannetta, on EU:n päästökauppasääntöjä tarkistettava myöhemmässä vaiheessa. EU:n ei tule myöskään tiukentaa nykyistä päästövähennystavoitettaan (-20 % vuoteen 2020), elleivät kaikki kehittyneet maat sitoudu vastaaviin tavoitteisiin kansainvälisen ilmastosopimuksen yhteydessä. 23

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

EK:n odotukset ilmasto- ja energiapolitiikalta

EK:n odotukset ilmasto- ja energiapolitiikalta EK:n odotukset ilmasto- ja energiapolitiikalta Energiaa riittävästi ja toimitusvarmasti Kilpailukykyiset kustannukset ja hinta Ilmastonmuutoksen torjunta kustannustehokkaasti Monipuolisesti tuotettua kotimaista

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 EK:n kannat Lähtökohdat Globaali toimintaympäristö on muuttunut 5 vuodessa rajusti; EU:n nykyisiä 2020-tavoitteita ei voi kopioida uudelle kaudelle. Vuoteen 2030

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Energiatuki Kati Veijonen

Energiatuki Kati Veijonen Energiatuki 2017 Kati Veijonen Energiatukea Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka: 1) lisäävät uusiutuvien energialähteiden

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi 4.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Pentti Puhakka TEM EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Uusiutuva energia - mahdollisuus vai haavekuva? Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Esityksen sisältö Miksi uusiutuvaa energiaa halutaan lisätä? Suomen tavoite ja keinot Metsä- ja tuulienergiaa EU:n energian

Lisätiedot

Päästökauppa selkokielellä

Päästökauppa selkokielellä Päästökauppa selkokielellä Päästökaupan alkeisoppimäärä 28.5.2015 Ilmastoslangia suomentamassa Karoliina Anttonen, TEM ja Kati Ruohomäki, EK Minkälaisia kasvihuonekaasujen vähennystavoitteita on EU:ssa

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Hallitusneuvos Anja Liukko LAUSUNTO HE 30/2015 vp

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Hallitusneuvos Anja Liukko LAUSUNTO HE 30/2015 vp TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Hallitusneuvos Anja Liukko LAUSUNTO HE 30/2015 vp 20.10.2015 VALTION TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2016: ENERGIAPOLITIIKKA (32.60) Energiapolitiikan tavoitteiden toteutuminen Energiapolitiikan

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Haasteista mahdollisuuksia

Haasteista mahdollisuuksia Haasteista mahdollisuuksia Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050 Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry 1 Kuntien ilmastokonferenssi 6.5.2010 Tulevaisuudesta päätetään nyt Pääomaintensiivistä ja

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Päästökaupan uudistaminen

Päästökaupan uudistaminen Päästökaupan uudistaminen 21.8.2015 Palace Avaus Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Puheenvuorot Kati Ruohomäki, EK Ismo Ulvila, Euroopan komissio Karoliina Anttonen, TEM Kysymyksiä ja keskustelua Päästökaupan

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Ministerin energiapoliittiset teesit Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvuulla

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Oulun tulevaisuusfoorumi 20.4.2010 Tulevaisuusselonteon sisällöstä Miksi tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko täydentää ilmasto- ja energiastrategiaa pitkän aikavälin

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Suomalainen teollisuus on perinteisesti ollut hyvin energiaintensiivistä (metsä-, paperi-,

Lisätiedot

Myös Suomessa tarvitaan päästökauppakompensaatiota

Myös Suomessa tarvitaan päästökauppakompensaatiota Myös Suomessa tarvitaan päästökauppakompensaatiota EU:n päästökauppa aiheuttaa suoraa kustannusrasitetta päästöoikeuden hintana, minkä lisäksi päästökauppa nostaa epäsuorasti sähkön markkinahintaa. Tämä

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuustoimikunta Laajapohjainen toimikunta energiansäästön ja energiatehokkuuden toimenpiteiden

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Ilmastopoliittiset paineet yrityksille

Ilmastopoliittiset paineet yrityksille Ilmastopoliittiset paineet yrityksille EK-päivä 31.3.2009 Jyväskylä Helena Vänskä Johtava asiantuntija Energia- ja ilmastopolitiikka Mitä ilmastopolitiikalla tavoitellaan? Ilmastonmuutoksen hillintä kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen Eduskunnan talousvaliokokunta 7.3.2017 Pekka Ripatti Uusiutuvan energian käytön lisääminen ja energian hankinnan omavaraisuus Uusiutuvan

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset ja uusiutuvan energian rooli tavoitteiden saavuttamisessa Risto Larmio Risto Larmio, Motiva

Energiatehokkuussopimukset ja uusiutuvan energian rooli tavoitteiden saavuttamisessa Risto Larmio Risto Larmio, Motiva Energiatehokkuussopimukset ja uusiutuvan energian rooli tavoitteiden saavuttamisessa Risto Larmio 14.3.2017 Risto Larmio, Motiva Energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna Ajankohtaiskatsaus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna Muutosten aikaa Maailmanpoliittinen tilanne EU:n kehitys Energiaunioni Energiamurros Maakuntauudistus 2 Energiapolitiikan

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

EU:n energiaunioni ja liikenne

EU:n energiaunioni ja liikenne EU:n energiaunioni ja liikenne Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.6.2015 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v.

Lisätiedot

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Enterprise Forum, 5.11.2009 Maria Kopsakangas-Savolainen 1 Euroopan unionin energiapolitiikka Euroopan yhteisöjen komission (2007)

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOKSEN KÄSITTEET IHMISTEN TOIMINNASTA JOHTUVA ILMASTON LÄMPENEMINEN, JOTA AIHEUTTAA ILMAKEHÄN LISÄÄNTYVÄ KASVIHUONEKAASUPITOISUUS. KASVAVIA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 20.4.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästötöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut: Energiatehokkuus

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Sopimustoiminta kansallisen tason energiatehokkuustoimena

Sopimustoiminta kansallisen tason energiatehokkuustoimena Sopimustoiminta kansallisen tason energiatehokkuustoimena EP-TOPO, webinaari 5.4.2017 Pia Outinen, Energiavirasto Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot