Helsingin kaupunki Esityslista 16/2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA. Kaupunkisuunnittelulautakunta

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Esityslista 16/2015 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA ESITYSLISTA KOKOUSKUTSU Kokousaika klo 15:30 Kokouspaikka Lautakunnan sali, Kansakoulukatu 3 Käsitellään Tällä esityslistalla mainitut asiat

2 Helsingin kaupunki Esityslista 16/2015 Asia Sivu VIRASTOPÄÄLLIKKÖ/KSV 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 1 2 Ilmoitusasiat 2 YLEISSUUNNITTELUOSASTO 1 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto ympäristölautakunnalle Helsingin luonnonsuojeluohjelma ja metsäverkostoselvitys - raporttiehdotuksesta (a-asia) 7 LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO 1 Hietalahdenrannan, Telakkakadun ja Eiranrannan liikennesuunnitelma (a-asia) 2 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle, joka koskee HSL:n alustavaa toiminta- ja taloussuunnitelmaa (a-asia) VIRASTOPÄÄLLIKKÖ/KSV 3 Kaupunkisuunnitteluviraston viranhaltijapäätökset vuoden 2015 kesätauon aikana (b-asia) 25 HALLINTO-OSASTO/KSV 1 Kaupunkisuunnitteluviraston talousarvion toteutumisennuste 2/2015 (basia) 26 ASEMAKAAVAOSASTO 1 Kaupunkisuunnittelulautakunnan tarkistettu esitys Gadolininkadun eteläpuolen asemakaavan muutokseksi (nro 12336) (b-asia) 2 Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys kaupunginhallitukselle rakennuskiellon pidentämiseksi Ulkosaarten Isosaaren, Kuivasaaren ja Pikku Kuivasaaren alueella (nro 12357) (b-asia) 30 39

3 Helsingin kaupunki Esityslista 16/ Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys kaupunginhallitukselle rakennuskiellon pidentämiseksi Vallilan teollisuusalueen Sturenkadun pohjoispuolisella alueella (nro 12354) (b-asia) 4 Kaupunkisuunnittelulautakunna esitys kaupunginhallitukselle rakennuskiellon pidentämiseksi eräillä Lauttasaaren länsiosan tonteilla ja Lemislahden venesatama-alueella (nro 12356) (b-asia) 5 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuustoaloitteesta, jossa esitetään Helsingin normaalilyseon edestä kulkevan Merimiehenkadun osuuden nimen muuttamista Norssinkaduksi (b-asia) 6 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuustoaloitteesta, joka koskee Lapinlahden Lähde -hankkeen edistämisestä (b-asia) 7 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle selvityspyynnöstä, joka koskee valtuustoaloitetta Vanhankaupunginkosken länsihaaran sulkevan padon purkamisesta (b-asia) 8 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto ympäristölautakunnalle Vanhankaupunginlahden lintuvesi - Natura alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta (b-asia) 9 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto ympäristölautakunnalle Mölylän metsän luonnonsuojelualueen perustamisesityksestä sekä hoito- ja käyttösuunnitelmasta (b-asia) 10 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto ympäristölautakunnalle Pornaistenniemen tervaleppälehdon luonnonsuojelualueen perustamisesityksestä sekä hoito- ja käyttösuunnitelmasta (b-asia) 11 Vallilan (22.) kaupunginosassa korttelin LPA-alueen osan nimeäminen Gebhardinaukioksi (b-asia) Poikkeamishakemus (Etu-Töölö, Ilmarinkatu 2) (b-asia) 79 LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO 3 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle toivomusponnesta, joka koskee Kaisaniemen pohjoisen lippuhallin ja sisäänkäyntien rakentamista (b-asia) 84

4 Helsingin kaupunki Esityslista 16/ (86) Vp/1 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätösehdotus päättää todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla kaupunkisuunnittelulautakunta päättää valita pöytäkirjantarkastajaksi jäsen Niirasen ja varatarkastajaksi jäsen Välimäen. Esittelijä virastopäällikkö Mikko Aho Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

5 Helsingin kaupunki Esityslista 16/ (86) Vp/2 2 Ilmoitusasiat Päätösehdotus päättää merkitä tiedoksi seuraavat kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan, kaupunginhallituksen johtamisen jaoston sekä kaupunginhallituksen tietotekniikkajaoston tekemät päätökset: Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 1. kaupunginosan Kruununhaka maanalaisia tiloja tonteilla 45/4, 45/5, 45/12, 2. kaupunginosan Kluuvi maanalaisia tiloja tonteilla 37/9, 37/14, 37/15, 37/18, 37/19, 37/20, 37/21, 37/23, 42/5, 97/1, 97/3, 97/6, 2002/2, 2002/3, 2002/4, 2002/5, 2002/6, 2002/7, 2002/10, 2002/11, 2007/1, 2096/9, 2096/10, 2096/32, 2099/13, 4. kaupunginosan Kamppi maanalaisia tiloja tonteilla 213/13, 217/1, 217/3, 217/4, 64/2, 64/24, 194/1, 4007/6, 4007/7, 4007/8, 4008/1, 4010, 4011/1, 4012/1, 4212/1, 11. kaupunginosan Kallio maanalaisia tiloja tonteilla 297/1, 297/2, 297/5, 297/10, 297/12, 11299/1, 11299/2, 11299/3, 11299/4, 11299/5, 11299/10, 11299/12, 11001/5, 304/3, 307/1, 307/7, 307/11, 307/12, 307/13, 307/14, 307/15, 307/16, 308/7, 308/18, 308/20, 11309/28, 11309/30, 11309/31, 11309/32, 11310/33, 11310/34, 11310/35, 11310/36, 11314/17, 11315/19, 11315/21, 11315/23, 11315/25, 11315/27, 11316/1, 11316/4, 11316/29, 11316/33, 11317/35, 11317/37, 11363/3, 12. kaupunginosan Alppiharju katu-, puisto- ja rautatiealuetta, tontteja 392/2, 392/8, 392/22 sekä maanalaisia tiloja tontilla 357/10, 13. kaupunginosan Etu-Töölö maanalaisia tiloja tonteilla 410/13, 410/15, 410/17, 410/19, 410/56, 412/1, 412/3, 412/6, 412/8, 412/22, 415/4, 419/2, 419/26, 427/2, 428/1, 431/1, 431/2, 431/3, 431/16, 432/1, 437/4, 437/17, 437/35, 437/36, 437/37, 437/39, 438/26, 442/4, 442/6, 442/7, 442/18, 442/21, 443/23, 443/41, 443/43, 448/15, 448/17, 448/19, 448/21, 448/22, 448/23, 448/24, 448/25, 448/26, 14. kaupunginosan Taka-Töölö katu-, puisto- ja rautatiealuetta sekä maanalaisia tiloja tonteilla 463/1, 463/2, 463/3, 463/4, 463/5, 463/6, 463/8, 463/13, 464/4, 464/15, 464/19, 468/1, 468/2, 468/3, 470/1, 470/2, 470/4, 470/5, 470/6, 472/3, 473/3, 473/5, 473/8, 473/61, 473/63, 473/65, 473/67, 473/69, 474/1, 474/2, 474/9, 474/34, 474/59, 477/3, 477/5, 477/16, 477/32, 477/34, 477/36, 477/58, 477/60, 478/5, 478/7, 478/56, 479/5, 479/52, 514/3, 515/1, 524/1, 17. kaupunginosan Pasila rautatie- ja katualuetta sekä näiden kaupunginosien alueilla katu-, puisto- ja vesialueilla olevia

6 Helsingin kaupunki Esityslista 16/ (86) Vp/2 maanalaisia tiloja koskevan asemakaavan muutosehdotuksen päivätyn ja muutetun piirustuksen nro mukaisena ja kaavaselostuksesta ilmenevin perustein. (HEL ) Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 10. kaupunginosan (Sörnäinen, Kalasatama) osaa korttelista 10570, satama-, vesi- ja katualuetta sekä venesatamaa (muodostuvat uudet korttelit ) koskevan asemakaavan muutosehdotuksen päivätyn ja muutetun piirustuksen nro mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. (HEL ) Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 39. kaupunginosan (Tapaninkylä, Tapaninvainio, Tapanila) korttelin tontteja 1 ja 25, korttelin tonttia 14, korttelin tontteja 26 ja 27, korttelin tontteja 4, 5, 6 ja 15, korttelin tontteja 23, 26 ja 27, korttelin tontteja 3-7, 10 ja 11 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutosehdotuksen päivätyn ja muutetun piirustuksen nro mukaisena ja asemakaavan selostuksesta ilmenevin perustein. (HEL ) Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 47. kaupunginosan (Mellunkylä, Mellunmäki) kortteleiden , , lähivirkistys-, katu- ja suojaviheralueiden asemakaavan muutosehdotuksen päivätyn ja muutetun piirustuksen nro mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. (HEL ) Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus päätti pidentää 33. kaupunginosan (Kaarela, Kuninkaantammi) alueella olevaa rakennuskieltoa maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n 2 momentin nojalla saakka (piirustus nro 12347, päivätty ). Samalla kaupunginhallitus päätti todeta, että maankäyttö- ja rakennuslain 202 :n perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman ja että se tulee kuuluttaa. (HEL ) Kaupunginhallitus

7 Helsingin kaupunki Esityslista 16/ (86) Vp/2 Kaupunginhallitus päätti määrätä Laajasalon (49.ko) korttelin tontteja 3, 5 ja 7 sekä katu- ja puistoalueita koskevan asemakaavan muutoksen nro (Gunillantien - Svanströminkujan alue) osittain voimaan ennen lainvoimaisuutta asemakaavan muutoksen mukaisten ohjeellisten tonttien 49076/16 ja 49080/13 sekä asemakaavan muutoksen kaikkien katualueiden osalta. Samalla kaupunginhallitus päätti, että kaupunginvaltuuston hyväksymään kaavakarttaan nro korjataan sen nimiössä oleva kirjoitusvirhe: asemakaavan muutosehdotus korjataan muotoon asemakaavan muutos. (HEL ) Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja Kaupunginvaltuusto on ( 334) hyväksynyt 49. kaupunginosan (Laajasalo, Yliskylä) korttelin nro tonttien nro 3, 5 ja 7 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutoksen (piirustus nro 12228, Gunillantien ja Svanströminkujan alue). Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti todetta, että kaupunginvaltuuston päätöksestä on valitettu. Kaupunginhallitus on päättänyt määrätä asemakaavan muutoksen nro osittain voimaan asemakaavan muutoksen mukaisten ohjeellisten tonttien 49076/16 ja 49080/13 sekä asemakaavan muutoksen kaikkien katualueiden osalta ennen kuin kaava on saanut lainvoiman. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti todetta edelleen, että kaupunginhallituksen päätöksen perusteella kaupunginvaltuuston päätöksestä on maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla kuulutettu , jolloin kaava on tullut voimaan muilta kuin valituksenalaisilta osin. (HEL ) Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja Kaupunginvaltuusto on ( 227) hyväksynyt 43. kaupunginosan (Herttoniemi, Herttoniemenranta) vesialueen asemakaavan ja korttelin nro tontin nro 1 sekä katujavesialueiden asemakaavan muutoksen nro (muodostuu uusi kortteli 43282). Kaupunginvaltuuston päätöksestä valitettiin. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti todeta, että Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt Asunto Oy Herttoniemen Majakan ja Asunto Oy Helsingin Reginankuja 4:n tekemät valitukset kaupunginvaltuuston tekemästä päätöksestä.

8 Helsingin kaupunki Esityslista 16/ (86) Vp/2 Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti merkitä päätökset tiedoksi ja todeta, että kaupunginvaltuuston päätöksestä on maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla kuulutettu , jolloin kaava on tullut voimaan. (HEL ) Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 7. kaupunginosan (Ullanlinna) korttelin nro 104 tontin nro 14 asemakaavan muutoksen nro (Punanotkonkatu 2). Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti todeta, että päätöksestä on maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla kuulutettu , jolloin kaava on tullut voimaan. (HEL ) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto päätti kokoontua 17.8., 14.9., , ja kello 8:00. Johtamisen jaoston kokouspaikkana on kaupunginhallituksen istuntosali kaupungintalolla. Samalla johtamisen jaosto päätti, että puheenjohtaja voi, mahdollisuuksien mukaan varapuheenjohtajan kanssa neuvoteltuaan, asioiden vähäisen määrän tai muun erityisen syyn takia perua kokouksen tai muuttaa kokouksen alkamisaikaa päätettynä kokouspäivänä. Lisäksi johtamisen jaosto päätti että pöytäkirja johtamisen jaoston kokouksista pidetään yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin kirjaamossa kokousta seuraavana yhdentenätoista arkityöpäivänä ja että johtamisen jaoston kokousajoista ja edellä mainituista nähtävänäoloista kuulutetaan julkisten kuulutusten ilmoitustaululla, kaupungin verkkosivuilla sekä kaupunginhallituksen päättämissä ilmoituslehdissä. (HEL ) Kaupunginhallituksen tietotekniikkajaosto Tietotekniikkajaosto päätti kokoontua syksyllä 2015 seuraavasti: tiistaina klo 8:30 maanantaina klo 8:30 maanantaina klo 8:30

9 Helsingin kaupunki Esityslista 16/ (86) Vp/2 Tietotekniikkajaoston kokouspaikkana on kaupunginhallituksen istuntosali kaupungintalolla. Samalla tietotekniikkajaosto päätti, että puheenjohtaja voi, mahdollisuuksien mukaan varapuheenjohtajan kanssa neuvoteltuaan, asioiden vähäisen määrän tai muun erityisen syyn takia perua kokouksen tai muuttaa kokouksen alkamisaikaa päätettynä kokouspäivänä. Lisäksi tietotekniikkajaosto päätti, että pöytäkirja tietotekniikkajaoston kokouksista pidetään yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin kirjaamossa kokousta seuraavana yhdentenätoista arkityöpäivänä ja tietotekniikkajaoston kokousajoista ja edellä mainituista nähtävänäoloista kuulutetaan julkisten kuulutusten ilmoitustaululla, kaupungin verkkosivuilla sekä kaupunginhallituksen päättämissä ilmoituslehdissä. (HEL ) Esittelijä Lisätiedot virastopäällikkö Mikko Aho Kirsi Juntunen, hallintosihteeri, puhelin: kirsi.juntunen(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

10 Helsingin kaupunki Esityslista 16/ (86) Ykp/1 1 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto ympäristölautakunnalle Helsingin luonnonsuojeluohjelma ja metsäverkostoselvitys -raporttiehdotuksesta (a-asia) HEL T Lausuntoehdotus antaa lausunnon ympäristölautakunnalle Helsingin luonnonsuojeluohjelma ja metsäverkostoselvitys -raporttiehdotuksesta. Uusi luonnonsuojeluohjelma on Helsingin kolmas luonnonsuojeluohjelma, jossa keskitytään erityisesti Natura-alueiden luontoarvojen, Helsingin metsäverkoston ja saaristoluonnon ja saariston linnuston säilymiseen. Toteutuessaan ohjelma lähes kaksinkertaistaa Helsingin luonnonsuojelualueiden pinta-alan. Uuden luonnonsuojeluohjelman laatimista on aikaistettu ja sitä on laadittu ympäristökeskuksessa tiiviissä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, ympäristökeskuksen ja rakennusviraston asiantuntijoiden kanssa. Luonnonsuojeluohjelman aluevaraukset on otettu huomioon yleiskaavan valmistelussa ja kaikki uuden luonnonsuojeluohjelman kohteet esitetään yleiskaavan Kaupunkiluonto -teemakartalla, joka on suojeluverkostoa koskevilta osiltaan oikeusvaikutteinen. Suojeluohjelmassa esitetään muutamille suurille metsäkohteille, joita ovat Uutela, Paloheinä ja Mustavuori, vaihtoehtoisia rajauksia. Vaihtoehdoista laajimpien vaihtoehtojen osalta on tarkkaan selvitettävä ja sovitettava yhteen virkistyskäytön tarpeet näillä hyvin suosituilla virkistysalueen osilla. Koska rajaukset eivät ole vielä tarkasti selvillä, yleiskaavan teemakartalla on määräys, että tarkka rajaus on selvitettävä tarkemmassa suunnittelussa. Suojelualuevarauksia on jo ennakoitu mm. Haltialassa, Uutelassa ja Itä-Helsingin saaristossa osoittamalla suojeltavaksi tarkoitetut alueet asemakaavoissa. Luonnonsuojelualueiden perustaminen on ajoitettu kymmenen vuoden ajalle. Kohteiden rajaukset tulee luonnonsuojelualueiden perustamispäätöksen laatimisen yhteydessä vielä tarkistaa niiden sen hetkisen tilan ja kaavoitustilanteen mukaiseksi. Erityisesti suunnittelussa on otettava huomioon väestön lisääntymisen myötä kasvava virkistyskäyttö ja sen ohjaaminen.

11 Helsingin kaupunki Esityslista 16/ (86) Ykp/1 Esittelijän perustelut Metsäverkostoselvitys täydentää kaupunkisuunnitteluvirastossa yleiskaavatyön pohjaksi tehtyä Helsingin kestävä viherrakenne - selvitystä. Metsäverkostoselvitys ottaa huomioon myös Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMOohjelma) sekä Helsingin kaupungin luonnonhoidon linjauksen ja virkistyskäytön tarpeet. Metsäverkostotarkastelu kuvaa Helsingin yleiskaava-alueen metsien nykytilaa, ja tarkasteluun on otettu mukaan sellaisiakin metsäalueita, jotka on osoitettu rakentamiseen jo Yleiskaavassa 2002 ja uuden yleiskaavan valmistelussa. Ristiriidat yleiskaavan rakentamisaluevarausten kanssa ovat pääosin lieviä, mutta eroja on esim. Keskuspuistossa, Vartiosaaressa ja Ramsinniemessä. Näilläkin alueilla metsäverkostotarkastelu tuo kaavoitukseen perusteita vaalia ja kehittää metsäisten yhteyksien säilymistä, vaikka kaikkia selvityksen alueita ei ole mahdollista säilyttää rakentamattomina. Helsingille tyypilliset kaupunkimetsät ovat säilyneet parhaiten edellisissä yleiskaavoissa esitettyjen vihersormien alueella. Uuden yleiskaavan yhtenä tavoitteena on säilyttää vihersormet yhtenäisinä. Uuden yleiskaavan valmistelussa metsäverkosto on sisällytetty pääosin pääkartalla osoitettuun virkistys- ja viheralueverkostoon ja viheryhteyksiin. Yleiskaavaan sisällytetyillä kaavamääräyksillä turvataan metsäverkoston kannalta tärkeät alueet. Selvityksessä esitetty metsäverkosto on otettu suunnitteluohjeeksi Kaupunkiluontoteemakartalla. Teemakartalla on osoitettu metsäverkoston keskeisimmät kohteet ja kehitettävät metsäverkoston yhteydet. Luonnonsuojeluohjelman ja metsäverkoston huomioon ottamista koskevat yleiskaavamääräykset on valmisteltu kaupunkisuunnitteluvirastossa yhteistyössä ympäristökeskuksen ja rakennusviraston asiantuntijoiden kanssa. Edellisen luonnonsuojeluohjelman kohteiden päivittäminen luonnonsuojelun nykyvaatimuksia ja -tilannetta vastaavaksi, samoin kuin koko Helsingin yleiskaava-aluetta koskeva metsäverkostoselvitys, on otettu huomioon yleiskaavan valmistelussa ja antaa hyvän suunnittelupohjan tuleville asemakaavoille. Helsingin luonnonsuojeluohjelma ja metsäverkostoselvitys -raporttiehdotuksen sisältö Helsingin luonnonsuojeluohjelma ja metsäverkostoselvitys on valmistunut ehdotusvaiheeseen. Luonnonsuojeluohjelma ja metsäverkostoselvitys tehtiin konsulttityönä ympäristökeskuksen

12 Helsingin kaupunki Esityslista 16/ (86) Ykp/1 johdolla siten, että työryhmään kuului ympäristökeskuksen, rakennusviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston edustajat. Työ ajoitettiin siten, että se tukee uuden yleiskaavan valmistelua ja mahdollistaa vuorovaikutuksen sen kanssa. Myös tarkastelualue on sama eli Helsinki ilman Östersundomia. Uudella luonnonsuojeluohjelmalla ja siihen liittyvällä metsäverkostotarkastelulla ympäristökeskus on toteuttanut kaupungin strategiaohjelmaa ( ) metsäisten suojelualueiden verkoston osalta sekä kaupunginvaltuuston päätöstä valtuustoaloitteesta (Emma Kari ym.) Se on osaltaan myös vastaus neljän luontojärjestön (Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa, Luonto-Liitto ja Luonto-Liiton Uudenmaan piiri ) ympäristökeskukselle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle toimittamaan yhteiseen aloitteeseen Helsingin arvokkaiden metsäalueiden huomioimiseksi yleiskaavatyössä. Lisäksi ohjelma tukee Natura-alueiden luontoarvojen säilymistä, koska suuri osa esitetyistä luonnonsuojelualueista sijoittuu Natura-alueille ja Natura-alueisiin liittyen. Raportti koostuu kahdesta osasta: Helsingin luonnonsuojeluohjelmasta ja metsäverkostoselvityksestä. Metsäverkoston tärkeimmät osat on otettu mukaan uuteen luonnonsuojeluohjelmaan. Luonnonsuojeluohjelma Raportissa tarkastellaan Helsingin nykyisiä luonnonsuojelualueita, edellisten luonnonsuojeluohjelmien toteutumista (nykyinen luonnonsuojeluohjelma vuosille ) sekä uusien ehdotuksien vaikutusta suojelualueiden pinta-alaan. Myös metsäverkoston laatua luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä, mm. kytkeytyneisyyttä, tarkastellaan. Uudet luonnonsuojelualueet merkitsevät noin hehtaarin lisäystä nykyiseen suojelupinta-alaan eli lähes kaksinkertaistumista. Syynä 70 hehtaarin vaihteluväliin on se, että työryhmä esittää lausuntovaiheessa vaihtoehtoina kahta eri rajausta Paloheinä- Haltialan, Pakilanmetsän ja Uutelan rantametsän osalta. Myös suojelualueiden lukumäärä kaksinkertaistuisi. Suojelualueista tulee yhtenäisempiä, koska monet uudet alueet rajoittuvat vanhaan luonnonsuojelualueeseen. Joissain tapauksissa esitetyt alueet myös liittävät kaksi vanhaa suojelualuetta toisiinsa. Ohjelman painopisteenä on Natura-alueiden (Vanhankaupunginlahden lintuvesi, Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet sekä Kallahden harju-, niitty- ja vesialueet) ja metsäluonnon ydinalueiden (Haltiala, Mustavuori ja Uutela) suojelun vahvistaminen. Natura-

13 Helsingin kaupunki Esityslista 16/ (86) Ykp/1 alueiden rajaus on aikanaan ollut niukka ja lintuvesialueiden reunametsät ovat arvokas lisä kokonaisuuteen sen lisäksi, että niissä on omia huomattavia luontoarvoja. Luonnonsuojeluohjelmassa todetaan, että alueiden rajauksia voidaan tarkistaa, kun yksittäiset alueet otetaan tarkempaan suunnitteluun. Tarkistukset ovat todennäköisesti pieniä. Luonnonsuojeluohjelman liitteenä on suuntaa-antava toteuttamisjärjestys. Yksittäisten luonnonsuojelualueiden perustaminen ja niiden hoito-ja käyttösuunnitelmat valmistellaan ympäristökeskuksessa yhteistyössä muiden virastojen kanssa. Ympäristölautakunta lähettää rauhoitusesitykset kaupunginhallitukselle, joka puolestaan hakee rauhoituspäätöksen ELY-keskukselta. Toteuttaminen on jaksotettu vuosille I) , II) ja III) Ensimmäiseksi toteutetaan etenkin Natura-alueita tukevat uudet luonnonsuojelualueet, joiden perustaminen lieventää yleiskaavan luontoon kohdistuvia vaikutuksia. Luonnonsuojeluohjelmaan on poimittu tärkeimmät metsäluonnonsuojelukohteet. Kun luonnonsuojeluohjelma on kokonaisuudessaan toteutettu, Helsingin luonnonsuojelualueiden lukumäärä ja pinta-ala on suunnilleen kaksinkertainen nykyiseen verrattuna. Raportissa todetaan, että tämä yhdistettynä yleiskaavaan, joka mahdollistaa kolmanneksen lisäyksen asukaslukuun, on toteutuessaan hyvä saavutus. Helsingin ominaispiirteisiin kuuluu alkuperäisten luontotyyppien, ennen muuta metsien ja luonnonmukaisen rantaviivan, runsaus. Se yhdessä ihmistoiminnan luomien ympäristöjen kanssa näkyy suurena lajimääränä ja vaateliaidenkin lajien elinmahdollisuuksina. Tämän arvon vaaliminen kuuluu kaupungin keskeisiin tehtäviin. Ympäristökeskus on järjestänyt luonnonsuojeluohjelman valmisteluun liittyen yleisötilaisuuksia, joihin kaupunkisuunnitteluviraston edustaja on osallistunut. Valmisteluvaiheessa on saatu yhteensä 7 mielipidettä työryhmän ulkopuolisilta tahoilta, minkä lisäksi kahden yleisötilaisuuden 19 osallistujan näkemyksiä on kirjattu niiden muistioihin. Tämä aineisto käsitellään yhdessä nyt pyydettävien lausuntojen kanssa. Metsäverkostoselvitys Metsäverkostotarkastelu kuvaa metsäverkoston nykytilaa ja osoittaa laajat yhtenäiset metsäalueet, metsäiset luonnonsuojelualueet ja niitä yhdistävät metsäalueet. Metsäverkosto ei ole samalla tavoin kohteista koostuva ohjelma kuin luonnonsuojelualueiden joukko. Metsäverkosto kertoo metsälajien liikkumiseen ja leviämiseen käyttämistä yhteyksistä ja niiden vaalimistarpeesta. Samat yhteydet ovat myös ihmisten

14 Helsingin kaupunki Esityslista 16/ (86) Ykp/1 Lausuntopyyntö viheryhteyksiä. Metsäverkoston ohuimmat haarat ovat rakennettuja puistoja, puurivejä ja puistoja. Selvityksen mukaan metsäverkoston ydinalueita ovat yhtenäiset suuret metsät. Selvityksessä todetaan myös, että Helsingissä on yleiskaavoissa johdonmukaisesti säilytetty vihersormirakennetta, joka kavenneenakin palvelee hyvin ekologisena yhteytenä ja virkistysyhteytenä. Sormien väliset poikittaiset yhteydet ovat pääosin hyvinkin kapeita ja rikkonaisia, mutta edelleen vaihtelevassa määrin eri eläinlajien kulkureittejä ja kasvien leviämisreittejä. Metsäverkoston esityksessä on kuvattu metsien kytkeytyneisyyttä karttatarkasteluin sekä esitetty karttana ja taulukkona merkittävät yli 4 hehtaarin metsäalueet, jotka eivät ole mukana luonnonsuojeluohjelmassa. Selvityksessä näille alueille ei esitetä yleiskaavatasoisia kaavamerkintäsuosituksia, mikä on jo mittakaavasyistä vaikeaa. Östersundomin yhteisen yleiskaavan alue ei ole mukana luonnonsuojeluohjelman ja metsäverkostotarkastelun tässä vaiheessa. Pääsyy Östersundomin poisjättämiseen on luonnonsuojelusuunnittelun vaikeus alueella, jonka kaavaratkaisu suhteessa Natura-alueisiin on epävarma. Ympäristölautakunta on pyytänyt kaupunkisuunnittelulautakuntaa antamaan asiasta lausunnon mennessä. Esittelijä Lisätiedot yleiskaava-arkkitehti Marja Piimies Raisa Kiljunen-Siirola, maisema-arkkitehti, puhelin: raisa.kiljunen-siirola(a)hel.fi Liisa Kuokkanen-Suomi, suunnittelija, puhelin: liisa.kuokkanen-suomi(a)hel.fi Liitteet 1 Helsingin luonnonsuojeluohjelma metsäverkosto raportti Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätöshistoria

15 Helsingin kaupunki Esityslista 16/ (86) Ykp/1 Ympäristölautakunta HEL T Päätös Ympäristölautakunta päätti lähettää Helsingin luonnonsuojeluohjelma ja metsäverkostoselvitys -raporttiehdotuksen lausunnolle eri lautakunnille, asiantuntijaviranomaisille ja järjestöille sekä maanomistajille tai alueita hallinnoiville viranomaisille (yksityiset tai muiden julkisyhteisöjen kuin kaupungin omistamat maat). Lausunnot pyydetään mennessä. Samalla lautakunta päätti lähettää ehdotuksen tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Raporttiehdotus löytyy osoitteesta: Lausuntoa pyydetään seuraavilta: Kiinteistölautakunta Liikuntalautakunta Yleisten töiden lautakunta Kaupunginmuseo Korkeasaaren eläintarha Tietokeskus Helen Helsingin Satama Espoon kaupunki, ympäristökeskus Vantaan kaupunki, ympäristökeskus Sipoon kunnan ympäristönsuojeluyksikkö Helsingin yliopiston Viikin koetila Luonnontieteellinen keskusmuseo Luonnonvarakeskus Metsähallituksen luontopalvelut Puolustusvoimat, Länsi-Suomen huoltorykmentin esikunta, ympäristönvalvonta Suomen Riistakeskus, Uusimaa Suomen ympäristökeskus SYKE Helsingin kaupunginosayhdistysten liitto Helka Helsingin luonnonsuojeluyhdistys HELSY

16 Helsingin kaupunki Esityslista 16/ (86) Ykp/1 Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa Luonto-Liiton Uudenmaan piiri Suomen Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri Helsingin evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä Senaatti-kiinteistöt Yksityiset maanomistajat Esittelijä Lisätiedot ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Raimo Pakarinen, ympäristötarkastaja, puhelin: raimo.pakarinen(a)hel.fi

17 Helsingin kaupunki Esityslista 16/ (86) Lsp/1 1 Hietalahdenrannan, Telakkakadun ja Eiranrannan liikennesuunnitelma (a-asia) HEL T Hankenro 0923_12 Esitysehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut Lähtökohdat esittää kaupunginhallitukselle Hietalahdenrannan, Telakkakadun ja Eiranrannan liikennesuunnitelman (piirustus ) hyväksymistä. Hietalahdenrantaan Bulevardista etelään, Telakkakadulle ja Eiranrantaan on laadittu liikennesuunnitelma, jossa varaudutaan Hernesaaren raitiotieyhteyteen sekä huomioidaan Telakkarannan asemakaava-alueen uusi maankäyttö. Raitiotie kulkee tulevaisuudessa Bulevardilta Hietalahdenrannan, Telakkakadun ja Eiranrannan kautta Hernesaareen. Raitiotielle on suunniteltu oma kaistansa katujen keskelle. Pysäkit tulevat Telakanpuistikon kohdalle ja Hernesaarenkadun risteyksen eteläpuolelle. Autoliikenteen kaistojen määrä säilyy kaduilla pääosin nykyisellään. Pyöräliikenteelle on suunniteltu yksisuuntaiset pyöräkaistat katujen molemmille puolille. Liikennejärjestelyiden kustannusarvio on yhteensä noin 15,1 M, josta katurakentamisen osuus on noin 9,1 M. Raitiotien rakentamisen kustannusten osuus on noin 6,0 M sisältäen myös uuden sähkönsyöttöaseman rakentamisen. Liikennejärjestelyt on tavoitteena toteuttaa vuosina siten, että katurakentaminen yhteen sovitetaan Telakkarannan asemakaava-alueen rakentumisen kanssa. Hietalahdenrantaan Bulevardista etelään, Telakkakadulle ja Eiranrantaan on laadittu liikennesuunnitelma, jossa varaudutaan Hernesaaren raitiotieyhteyteen sekä huomioidaan Telakkarannan asemakaava-alueen uusi maankäyttö. Suunnitelma koskee noin 1,1 km pitkää katuosuutta. Helsingin seudun liikennen (HSL) -kuntayhtymän laatimassa ja hyväksymässä raitioliikenteen linjastosuunnitelmassa linjan 6 reitti käännetään jatkossa Bulevardin länsipäästä etelään Hietalahdenrantaa, Telakkakatua sekä Eiranrantaa pitkin Hernesaaren

18 Helsingin kaupunki Esityslista 16/ (86) Lsp/1 Liikennesuunnitelma suuntaan. Nykyinen linjan 6 reitti Bulevardilta Kalevankadulle jää varayhteydeksi. Hernesaaren pohjoisosaan pyritään järjestämään väliaikainen kääntöpaikka. Myöhemmässä vaiheessa raitiotie jatketaan Hernesaaren eteläiseen kärkeen asti. Hietalahdenranta, Telakkakatu ja Eiranranta ovat osa kantakaupungin pyöräliikenteen pääverkkoa. Näillä uudistettavilla katuosuuksilla pyöräliikenteen järjestelyt on suunniteltu yksisuuntaisiksi liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden parantamiseksi. Hietalahdenranta ja Telakkakatu Tehtaankadun risteykseen asti ovat katuluokitukseltaan alueellisia kokoojakatuja. Telakkakadun eteläosa sekä Eiranranta ovat paikallisia kokoojakatuja. Lähialueiden tiivistyvän maankäytön myötä autoliikenteen ennustetaan kasvavan kyseisillä kaduilla. Liikennemäärä nykyisin Hietalahdenrannassa on noin ajoneuvoa vuorokaudessa ja Telakkakadulla noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Hernesaaren risteilijäsatama sekä lumen vastaanottopaikka tuovat kokoojakaduille myös raskasta liikennettä. Ennusteiden mukaan vuonna 2035 Hietalahdenrannan liikennemäärä on noin ajon./vrk, Telakkakadulla noin ajon./vrk ja Eiranrannassa noin ajon./vrk. Raitiotie kulkee Hietalahdenrannassa, Telakkakadulla ja Eiranrannassa kadun keskellä omalla kaistallaan. Myös Bulevardin länsipäähän järjestetään raitiovaunulle oma lyhyt kaista, mikä helpottaa liittymän valo-ohjausta. Raitiovaunupysäkit sijoittuvat Telakkakadulle Telakanpuistikon kohdalle sekä Hernesaarenkadun risteyksen eteläpuolelle. Bussipysäkki Hietalahdenrannassa säilyy Bulevardin liittymän eteläpuolella. Hietalahdenrannan ja Bulevardin, Hietalahdenrannan ja Mallaskadun sekä ja Telakkakadun ja Tehtaankadun risteykset säilyvät valoohjattuina. Telakkakadun ja Eiranrannan risteykseen on suunnitelmassa kiertoliittymä ratikkavaloineen. Autoliikenteen kaistakapasiteetti säilyy kaduilla pääosin nykyisellään. Hietalahdenrannasta etelästä Bulevardille kääntyvä erillinen kaista on poistettu uusien järjestelyiden johdosta. Telakkakadun ja Tehtaankadun risteykseen on lisätty vasemmalle kääntymiskaista Telakkakadulta pohjoisesta kääntymisen helpottamiseksi. Lisäksi Hietalahdenrannassa ja Telakkakadulla rajoitetaan vasemmalle kääntymistä raitio- ja autoliikenteen sujuvuuden turvaamiseksi. Telakkakadun ja Merimiehenkadun sekä Telakkakadun ja Speranskintien / Hernesaarenkadun risteykset toimivat suuntaisliittyminä, jolloin poikkikaduilta saa kääntyä ainoastaan oikealle.

19 Helsingin kaupunki Esityslista 16/ (86) Lsp/1 Telakkakadun varteen sekä huoltoaseman eteläpuolelle tulee maksullisia vieras- ja asiointipysäköintipaikkoja. Telakkakadun varren pysäköintipaikkoja on mahdollista merkitä tarpeen vaatiessa lastauspaikoiksi. Telakkarannan asemakaava-alueelle on mahdollista sijoittaa hotelli, jonka saattoliikenne voi hyödyntää kyseisellä kohdalla olevaa pysäköintipaikoille varattua tilaa. Hietalahdenranta 5 edustalla voi pysäyttää auton pyöräkaistan ja jalkakäytävän väliin jäävälle erotuskaistalle. Kaduille on suunniteltu pyöräkaistat molemmin puolin katua. Pyöräkaistat liittyvät olemassa oleviin pyöräjärjestelyihin Hietalahdenrannan ja Bulevardin risteyksessä. Suunnitelmassa varaudutaan myös siihen, että jatkossa kyseisestä liittymästä länteen päin Hietalahdenrannan pohjoisreunaan suunnitellaan yksisuuntainen pyöräliikennejärjestely tavoiteverkon mukaisesti. Myös Hietalahdenkadulle on tavoiteverkossa esitetty yksisuuntainen pyöräliikennejärjestely etelän suuntaan. Jalkakäytävät ovat vähintään 2,5 metriä leveitä. Pienempien katujen ylitykset toteutetaan risteyksen ylijatkettuina jalkakäytävinä, mikä korostaa autoilijan väistämisvelvollisuutta jalankulkijoihin nähden. Suunnitelman vaikutukset Uusi raitiolinja tulee palvelemaan Etelä-Helsingin länsiosaa ja myöhemmin Hernesaaren uutta maankäyttöä. Hietalahdenrannan ja Telakkakadun uudistamisen myötä pyöräilyn pääreitti voidaan jatkaa Telakkakatua pitkin katkeamattomana Eiranrantaan. Selkeät pyöräliikenteen järjestelyt vähentävät jalkakäytävillä pyöräilyä, mikä parantaa myös jalankulkijoiden olosuhteita. Vasemmalle kääntymisen kieltäminen Telakkakadulta ja Hietalahdenrannasta parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta, mutta hankaloittaa nykyiseen verrattuna pääsyä Punavuoren kaduille pohjoisen suunnasta. Raitiotien ja Telakkarannan asemakaava-alueen uuden maankäytön johdosta katujen varsilta poistuu noin 70 pysäköintipaikkaa. Korvaavat pysäköintipaikat tulee sijoittaa Telakkarannan asemakaava-alueelle tulevaan yleiseen pysäköintilaitokseen. Uudet liikennejärjestelyt sijoittuvat voimassa olevissa asemakaavoissa määritellyille katualueille. Uuden raitiotien ja pyöräliikennejärjestelyiden mahdollistamiseksi Hietalahdenrannan länsireunalta poistuu kuitenkin puurivi. Myös Eiranrannan eteläreunalta esitetään suunnitelmassa

20 Helsingin kaupunki Esityslista 16/ (86) Lsp/1 Kustannukset Vuorovaikutus poistettavaksi yksi puurivi, joka on asemakaavassa määritelty istutettavaksi puuriviksi. Telakkakatu Hernesaarenkadun liittymästä etelään levenee koko katualueen levyiseksi, mikä muuttaa ympäristöä nykyisestä. Puut kadun itäreunalta joudutaan poistamaan, mikä myös muuttaa ympäristöä nykyisestä. Liikennemäärät lähialueilla kasvavat mm. Jätkäsaaren ja Hernesaaren uuden maankäytön johdosta. Liikenteen lisäys heikentää liikenteen sujuvuutta ruuhka-aikaan Telakkakadulla ja Hietalahdenrannassa. Telakkakadun liikennejärjestelyitä selkeytetään, mutta Telakkakadun autoliikenteen kapasiteettia ei pystytä lisäämään, sillä Telakkakatu rajautuu olemassa oleviin rakennuksiin. Entiseltä telakkaradalta vapautuva tila hyödynnetään raitioliikenteen käyttöön sujuvan joukkoliikenneyhteyden takaamiseksi. Liikennejärjestelyiden kustannusarvio on yhteensä noin 15,1 M, josta katurakentamisen osuus on noin 9,1 M. Raitiotien rakentamisen kustannusten osuus on noin 6,0 M sisältäen myös uuden sähkönsyöttöaseman rakentamisen. Hietalahdenrannan, Telakkakadun ja Eiranrannan liikennesuunnitelma oli julkisesti kommentoitavana KSVForum - keskustelupalstalla. Liikennesuunnitelma oli nähtävänä kaupungintalon ilmoitustaululla ja kaupunkisuunnitteluvirastossa ja viraston internetsivuilla. Verkkopalveluun kirjattiin 57 kommenttia. Suunnitelmasta saatiin lisäksi 4 kirjallista mielipidettä taloyhtiöiltä. Liikennesuunnitelmasta saapuneet kommentit ja mielipiteet vastineineen ovat esityslistan liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa. Saadun palautteen perusteella liikennesuunnitelmaan tehtiin seuraavat muutokset: Telakkakadun ja Eiranrantaan risteys on muutettu kiertoliittymäksi Pyöräjärjestelyitä Merikadun ja Telakkakadun pyöräkaistojen välillä on selkeytetty Jatkotoimenpiteet Rakennusvirasto valmistelee parhaillaan Hietalahdenrannan, Telakkakadun ja Eiranrannan sekä Telakkarannan asemakaava-alueen

21 Helsingin kaupunki Esityslista 16/ (86) Lsp/1 katusuunnitelmaa. Liikennejärjestelyt on tavoitteena toteuttaa vuosina siten, että katurakentaminen yhteen sovitetaan Telakkarannan asemakaava-alueen rakentumisen kanssa. Hernesaaren pohjoisosaan suunnitellaan väliaikainen kääntöpaikka raitiolinjalle. Linjan 6 uuden reitin aiheuttamat mahdolliset muutokset Bulevardin pysäkkijärjestelyihin suunnitellaan jatkossa. Esittelijä Lisätiedot liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen Anna Nervola, liikenneinsinööri, puhelin: anna.nervola(a)hel.fi Liitteet 1 Sijaintikartta 2 Piirustus Vuorovaikutusraportti 4 Vuorovaikutusraportin liitteet Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Ote Helsingin seudun liikenne Otteen liitteet Esitysteksti Liite 2 Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Tiedoksi Yleisten töiden lautakunta/raimo K. Saarinen HKL-liikelaitos

22 Helsingin kaupunki Esityslista 16/ (86) Lsp/2 2 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle, joka koskee HSL:n alustavaa toiminta- ja taloussuunnitelmaa (a-asia) HEL T Lausuntoehdotus Lausunto antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon. Kaupunkisuunnittelulautakunnan mielestä Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymän (HSL) strategiset tavoitteet ja visio 2025 antavat hyvän perustan toiminnalle. Tavoitteet ovat kannatettavia ja tukevat omalta osaltaan Helsingin kaupungin maankäytölleen ja liikenteelleen asettamia tavoitteita. Strategian toteutumisen seurantaan tulee kehittää mittareita, jotka kertoisivat muun muassa toiminnan taloudellisuudesta, tehokkuudesta ja suunnittelun laadusta. Mittariston tulee olla riittävän laaja, jotta sen avulla pystytään arvioimaan toiminnan onnistuneisuutta ja tehtyjä muutoksia. Tavoitteena tulee koko ajan olla joukkoliikenteen houkuttelevuuden sekä taloudellisuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen. Näitä tunnuslukuja ja niiden muuttumista tulisi seurata kulkumuodoittain ja liikennesektoreittain. Tunnuslukujen aikasarjat antaisivat paremman mahdollisuuden seurata ja analysoida pidemmän aikavälin muutoksia toiminnassa ja taloudessa. Vuonna 2016 Helsingin joukkoliikenteen palvelutasossa tehtävät muutokset ovat perusteltuja ja pohjautuvat yhteistyössä valmisteltuihin suunnitelmiin. Linjan 560 jatkamisesta Matinkylään tarvitaan selvityksiä liikenteellisistä, taloudellisista ja matkustamiseen liittyvistä vaikutuksista. Raitiolinjaston kehittäminen on Helsingin tavoitteiden mukaista. Suunnittelua Helsingin keskustaterminaalien käytöstä Länsimetron liikenteen käynnistymisen jälkeisessä tilanteessa tulee jatkaa yhteistyönä HSL:n ja kaupunkisuunnitteluviraston kesken. HSL:n esittämän 7,2 %:n sijaan Helsingin sisäisten lippujen hintoja tulisi korottaa vain liikenteen kustannusnousun (2,1 %) verran. Joukkoliikenteen hintajouston on yleisesti todettu olevan -0,3. Tämä tarkoittaisi, että HSL:n esittämä hinnan korotus vähentäisi Helsingin sisäisiä joukkoliikennematkoja 2,1 %:lla. Pieni korotus on tarpeen, jotta

23 Helsingin kaupunki Esityslista 16/ (86) Lsp/2 verorahoituksen osuus toiminnan rahoittamisessa ei kasva. Lippujen hintojen kohtuullinen korottaminen on talouden tasapainottamiseksi parempi ratkaisu kuin palvelujen karsiminen. Vuosien 2017 ja 2018 lipunhintoja määriteltäessä uuden tariffijärjestelmän vyöhykerajojen muutoksista aiheutuvista vaikutuksista matkustamiseen, liikenteenhoidon kustannuksiin ja lipputuloihin tarvitaan tarkempia arvioita. ei pidä hyvänä ratkaisuna lipunhintojen nostamista infrakorvausten kasvun seurauksena. Subventioastetta laskettaessa (noin 50 %) on tähän asti otettu mukaan vain liikenteenhoidon kustannuksia. HSL:n tulisi yhdessä kuntien kanssa käynnistää kehitystyö, jossa selvitetään ja sovitaan, miten subventioaste jatkossa määritellään ja lasketaan. Subventioasteita voitaisiin laskea useampia ja käyttää näitä rinnakkain, jotta vertailu myös nykytilanteeseen säilyisi. Kuntaosuudet ovat olleet kasvussa koko HSL:n toiminnan ajan. Osa tästä kasvusta johtuu joukkoliikennematkustamisen lisääntymisestä. Joukkoliikenteen suunnittelun ja palvelujen hankinnan keskittämisen piti tuoda mukanaan myös synergiahyötyjä. Talouden tasapainottamiseen ja menojen kasvun katkaisemiseen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomioita jo linjastosuunnitteluvaiheessa. Helsingin strategiaohjelmassa on asetettu valtuustokaudelle kaupungin taloudelle tavoite, että velkaantumiskehitystä hidastetaan pitämällä käyttömenojen reaalikasvu asukasmäärän kasvun mukaisena vähennettynä vuotuisella 1 % tuottavuuden parantamisen tavoitteella. Ylijäämän käyttö esityksen mukaisesti jaksotettuna kolmelle vuodelle on tarkoituksenmukaista kuntaosuuden vuosittaisten muutosten tasaamiseksi. Tarkastusmaksun korottaminen 80 eurosta 100 euroon on perusteltua. Samalla on tehostettava matkalippujen tarkastusta. Toiminnan painopiste asiakkaiden informoinnissa uuden järjestelmän käyttöönottoon on hyvä asia. Kutsuplus on kansainvälisestikin arvioituna edistyksellinen ja runsaasti huomiota ja kiitosta saanut tapa kaupunkiliikenteen kehittämiseksi. Kutsuplussalla on onnistuessaan mahdollisuus mullistaa liikkumiskulttuuria merkittävästi, lisätä erityisesti autoilijoiden halua käyttää joukkoliikennettä ja vähentää henkilöautoriippuvuutta. Mikäli palvelun käyttö kasvaa HSL:n suunnitelmien mukaisesti, Kutsuplussalla voidaan osittain korvata huomattavasti kalliimpia infrastruktuuriinvestointeja.

24 Helsingin kaupunki Esityslista 16/ (86) Lsp/2 Esittelijän perustelut Lausuntopyyntö Yleistä Kutsuplussasta saatu asiakaspalaute on poikkeuksellisen kiittävää. Kutsuplus-palvelu on myös saanut lukuisia kotimaisia ja kansainvälisiä tunnustuspalkintoja. Henkilökohtaisuus ja asiakkaan tarpeet huomioiva kehitys lisää joukkoliikennepalveluiden houkuttelevuutta ja siten käyttöä. Kutsuplussan avulla joukkoliikenteen käyttäjiksi on saatu houkuteltua asiakasryhmiä, joiden tarpeisiin perinteinen joukkoliikenne ei anna vastinetta. Uuden liikennemuodon markkinointiin ja tiedotukseen tulee edelleen panostaa voimakkaasti, sillä suomalaiset ovat aiempien kokemusten perusteella jäykkiä kokeilemaan uutta ja muuttamaan liikkumistottumuksiaan. Palvelumuotona Kutsuplus on kannatettava ja se tukee kaupungin liikennepoliittisia tavoitteita. Jatkossa sen kustannusrakennetta on kuitenkin kehitettävä tehokkaammaksi. Arvio Kutsuplus-liikenteen kokonaissubvention kehittymisestä vaikuttaa epärealistiselta, kun huomioidaan kuntatalouden säästötavoitteet. Subventioaste on nykyisin noin 80 % ja yhden matkan kustannus on HSL:n mukaan noin euroa. Mikäli subventioaste laskisi 50 %:iin, olisi yhden matkan subventio keskimäärin 10 euroa. Uuden palvelumuodon vakiinnuttaminen osaksi liikennejärjestelmää edellyttää voimakasta panostusta alkuvaiheessa, mutta palvelun kehittymisessä on myös osoitettava rakenteellista muutosta kokonaissubvention alenemiseen. Palvelun kustannustehokkuuden parantamiseksi on esitetty palvelun laajentamista, jolloin useampi käyttäjä osuu yhteiselle matkalle. Kasvu on tehtävä yhteistyössä muiden liikkumispalveluiden kanssa. Yhteistyö olisi myös kannattavaa kaikille osapuolille. Hiljaisen kysynnän aikana palvelulla ei olisi ylimääräistä autokapasiteettia nostamassa palvelun kokonaiskustannuksia ja siten subventioastetta. HSL saisi tuotettua palvelun laajemmalla alueella, useammille käyttäjille, edullisemmin, kun taas ylimääräistä kalustoa tarjoavat liikennöitsijät saisivat parannettua omaa käyttöastettaan. Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkisuunnittelulautakuntaa antamaan asiasta lausunnon kaupunginhallitukselle mennessä. Lausuntoa on pyydetty myös HKL-liikelaitoksen johtokunnalta. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) perussopimuksen mukaan kuntayhtymällä on oltava taloussuunnitelma, joka ajoittuu

25 Helsingin kaupunki Esityslista 16/ (86) Lsp/2 kolmelle seuraavalle vuodelle. Taloussuunnitelma tarkistetaan vuosittain. HSL:n hallitus laatii ehdotuksen taloussuunnitelmaksi. Ehdotuksesta pyydetään jäsenkuntien lausunnot. Taloussuunnitelman tulee sisältää mm. strategiasuunnitelma sekä tariffien ja palveluverkon muutoksia koskevat suunnitelmat. HSL on pyytänyt kaupungin lausuntoa taloussuunnitelmaehdotuksesta ja siihen liittyen strategiasuunnitelmasta, liikenteen palvelutasosta ja palvelutason muutoksista, lipun hintojen keskimääräisistä muutoksista, kuntaosuuksien tasosta, tarkastusmaksun korottamisesta, kuntakohtaisen yli- tai alijäämän käytöstä suunnitelmakaudella sekä siitä, jatketaanko Kutsupluspalvelua TTS:ssä esitetyllä tavalla päättyvän kokeilujakson jälkeen. Lisäksi HSL:n hallitus pyytää kuntia kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että Kehäradan ja Länsimetron käyttöön otto lisää HSL:n kautta laskutettavia infrakuluja merkittävästi ja siihen, kuinka tästä aiheutuva tarve lipunhintojen korotukseen jopa 15 %:lla voidaan välttää. HSL:n toimintastrategia 2025 Taloussuuunnitelma HSL:n toimintaa ohjaa vuonna 2014 hyväksytty toimintastrategian. HSL:n perustehtävänä on kehittää ja tarjota sujuvia ja luotettavia liikkumisratkaisuja asiakkaiden tarpeisiin. Visio 2025 kuuluu "Joukkoliikenne on ykkösvalinta ja Helsingin seutu älykkään, kestävän ja turvallisen liikkumisen suunnannäyttäjä". HSL:n arvoja ovat yhteistyö, ympäristövastuu, asiakaslähtöisyys ja jatkuva kehittyminen. HSL:n toimintamenot vuonna 2016 ovat yhteensä 668,6 milj. euroa. Toimintamenot kasvavat vuoden 2015 ennusteesta 63.2 milj. euroa (10,4 %). Vuonna 2017 toimintamenojen arvioidaan olevat 722,6 milj. euroa ja vuonna ,4 milj. euroa. Lipputuloja arvioidaan vuonna 2016 kertyvän 327,0 milj. euroa, mikä on 8,1 % enemmän kuin edellisenä vuotena. Matkustajamäärän arvioidaan kasvavan noin 1,0 %. Lippujen hintoja esitetään korotettavaksi keskimäärin 6,9 %. Vuonna 2016 seutulippujen hinnankorotus painottuu kertalippuihin. Kuntien sisäisten lippujen hinnankorotus koskee kaikkia lippulajeja ja on suurempi kuin seutulippujen hinnan korotus. Tällä pyritään pienentämään seudullisten ja sisäisten kausilippujen välistä hintasuhdetta. Lipputulot muodostavat 48,8 % HSL:n toimintatuloista.

26 Helsingin kaupunki Esityslista 16/ (86) Lsp/2 Vuonna 2017 lipputulojen arvioidaan olevan 334,3 milj. euroa ja vuonna ,2 milj. euroa. HSL:n kautta laskutettava kuntien joukkoliikenteen infrasta maksettava käyttökorvaus kasvaa voimakkaasti Kehäradan ja Länsimetron käyttöönoton myötä. Inframenoihin sisällytetään 50 % investointien poistoista ja koroista sekä hallinto- ja ylläpitokulut täysimääräisinä. Inframenot vuonna 2016 ovat 99,7 milj. euroa, joka on 31,1 milj. euroa (45,5 %) enemmän kuin vuonna Vuonna 2017 joukkoliikenteen infrakustannukset kasvavat edelleen noin kolmannekselle 130,0 milj. euroon, kun korvausta maksetaan koko vuoden ajan myös Länsimetrosta. Jos kasvavat infrakustannukset aiotaan rahoittaa lipputuloilla, aiheutuu tästä huomattava lipunhinnan korotustarve. Helsingin kuntaosuus vuonna 2016 on 203,7 milj. euroa, mikä on 17,8 milj. euroa (9,6 %) enemmän kuin vuonna Kuntaosuuden arvioidaan olevan 227,1 milj. euroa vuonna 2017 ja 235,3 milj. euroa vuonna 2018 Tarkastusmaksua esitetään korotettavaksi 80 eurosta 100 euroon. Keskeiset muutokset ja tehtävät suunnitelmakaudella Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) on liikenteen osalta lähtökohtana uudelle MAL-aiesopimukselle Tavoitteena on neuvotella aiesopimus valmiiksi vuoden 2015 aikana. Matkakorttijärjestelmä uusitaan ja samalla toteutetaan ajantasainen matkustajainformaatiojärjestelmä. Laiteasennukset jatkuvat vuoden 2016 syksyyn asti. Lippujärjestelmässä siirrytään kaarimaisiin vyöhykkeisiin nykyisten kuntarajojen sijaan. Uusi kaarimalli voidaan ottaa käyttöön aikaisintaan vuonna HSL valmistelee lähijunaliikenteen kilpailuttamista siten, että kilpailu voisi alkaa vuonna VR ja HSL ovat neuvotelleet lähijunaliikennöinnin aiesopimuksen vuosille Sopimuskaudella syntyy noin 30 milj. euron säästöt, mikä vastaa noin 15 % hinnan laskua nykytasoon verrattuna. Merkittävimmät liikennöinti- ja palvelutasomuutokset suunnitelmakaudella: Länsimetron ja siihen liittyvän liityntäliikenteen aloitus elokuussa 2016

27 Helsingin kaupunki Esityslista 16/ (86) Lsp/2 Mankin ja Luoman seisakkeiden lakkauttaminen 2016 Koillis-Helsingin linjastomuutos 2017 runkolinjojen 500 (Herttoniemi - Munkkivuori) ja 570 (Mellunmäki - Aviapolis) liikenteen aloitus runkolinjan 560 jatkaminen Matinkylään raitiovaunulinjaston muutokset Esittelijä Lisätiedot liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen Markku Granholm, liikenneinsinööri, puhelin: markku.granholm(a)hel.fi Liitteet 1 HSL:n hallituksen lausuntopyyntö HSL, alustava toiminta- ja taloussuunnitelma Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

28 Helsingin kaupunki Esityslista 16/ (86) Vp/3 3 Kaupunkisuunnitteluviraston viranhaltijapäätökset vuoden 2015 kesätauon aikana (b-asia) HEL T Päätösehdotus päättää merkitä tiedoksi, ettei lautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ottanut lautakunnan käsiteltäväksi liitteestä ilmeneviä virastopäällikön, hallintopäällikön, yleiskaavapäällikön, asemakaavapäällikön ja liikennesuunnittelupäällikön virastossa viikoilla tekemiä päätöksiä. Esittelijä Lisätiedot virastopäällikkö Mikko Aho Kaisu Tähtinen, johtava lakimies, puhelin: kaisu.tahtinen(a)hel.fi Liitteet 1 Luettelo viranhaltijapäätöksistä 2 Viranhaltijapäätökset Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

29 Helsingin kaupunki Esityslista 16/ (86) Hp/1 1 Kaupunkisuunnitteluviraston talousarvion toteutumisennuste 2/2015 (b-asia) HEL T Päätösehdotus Esittelijän perustelut Talouden kehitys päättää merkitä talousarvion toteutumisennusteen 2/2015 tiedoksi ja lähettää sen kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosastolle tiedoksi. Kaupunginhallituksen antamien talousarvion 2015 noudattamisohjeiden mukaan virastojen ja laitosten on annettava lautaja johtokunnille talousarvion toteutumisennuste, joka laaditaan neljä kertaa vuodessa. Ennuste lähetetään kaupungin keskuskirjanpitoon muiden kuukausiraporttien yhteydessä. Lauta- ja johtokuntien on lähetettävä asiasta pöytäkirjanote, josta käy ilmi, mihin toimenpiteisiin se on päättänyt ennusteen johdosta ryhtyä. Tulosbudjetin toteutumisennuste / tilanne (sisältää ylitysoikeuden) Toteuma TUBU 2015 Ennuste Ero TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot YHTEENSÄ TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Asiantuntijapalvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut