Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2015 Kokousaika 15:30-17:20 Kokouspaikka Lautakunnan sali, Kansakoulukatu 3 Läsnä Jäsenet Muut Rautava, Risto puheenjohtaja Andersson, Hennariikka Loukoila, Eija Lovén, Jape saapui 15:38, poissa: :t Niiranen, Matti Packalén, Tom Välimäki, Heta saapui 15:36, poissa: :t Silfverberg, Outi varajäsen Särelä, Mikko varajäsen Sinnemäki, Anni Taipale, Kaarin Aho, Mikko Karsimus, Outi Veltheim, Olavi Piimies, Marja Putkonen, Reetta Mäntymäki, Heikki Mattsson, Anne Varila, Irene Kostio, Harri Granholm, Markku Kangas, Lauri Kiljunen-Siirola, Raisa Nervola, Anna apulaiskaupunginjohtaja kaupunginhallituksen edustaja virastopäällikkö hallintopäällikkö asemakaavapäällikkö vs. yleiskaavapäällikkö liikennesuunnittelupäällikkö viestintäpäällikkö suunnittelija lakimies it-tukihenkilö liikenneinsinööri Läsnä: 208 projektipäällikkö Läsnä: 207 maisema-arkkitehti Läsnä: 206 liikenneinsinööri Läsnä: 207 Puheenjohtaja Risto Rautava :t Esittelijät

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2015 Mikko Aho Marja Piimies Reetta Putkonen Outi Karsimus Olavi Veltheim virastopäällikkö :t , 209 vs. yleiskaavapäällikkö 206 liikennesuunnittelupäällikkö :t , 223 hallintopäällikkö 210 asemakaavapäällikkö :t Pöytäkirjanpitäjä Irene Varila lakimies :t

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2015 Asia 204 Vp/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 205 Vp/2 Ilmoitusasiat 206 Ykp/1 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto ympäristölautakunnalle Helsingin luonnonsuojeluohjelma ja metsäverkostoselvitys -raporttiehdotuksesta 207 Lsp/1 Hietalahdenrannan, Telakkakadun ja Eiranrannan liikennesuunnitelma 208 Lsp/2 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle, joka koskee HSL:n alustavaa toiminta- ja taloussuunnitelmaa Vp/3 Kaupunkisuunnitteluviraston viranhaltijapäätökset vuoden 2015 kesätauon aikana 210 Hp/1 Kaupunkisuunnitteluviraston talousarvion toteutumisennuste 2/ Akp/1 Kaupunkisuunnittelulautakunnan tarkistettu esitys Gadolininkadun eteläpuolen asemakaavan muutokseksi (nro 12336) 212 Akp/2 Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys kaupunginhallitukselle rakennuskiellon pidentämiseksi Ulkosaarten Isosaaren, Kuivasaaren ja Pikku Kuivasaaren alueella (nro 12357) 213 Akp/3 Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys kaupunginhallitukselle rakennuskiellon pidentämiseksi Vallilan teollisuusalueen Sturenkadun pohjoispuolisella alueella (nro 12354) 214 Akp/4 Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys kaupunginhallitukselle rakennuskiellon pidentämiseksi eräillä Lauttasaaren länsiosan tonteilla ja Lemislahden venesatama-alueella (nro 12356) 215 Akp/5 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuustoaloitteesta, jossa esitetään Helsingin normaalilyseon edestä kulkevan Merimiehenkadun osuuden nimen muuttamista Norssinkaduksi 216 Akp/6 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuustoaloitteesta, joka koskee Lapinlahden Lähde -hankkeen edistämisestä 217 Akp/7 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle selvityspyynnöstä, joka koskee valtuustoaloitetta Vanhankaupunginkosken länsihaaran sulkevan padon purkamisesta

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ Akp/8 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto ympäristölautakunnalle Vanhankaupunginlahden lintuvesi - Natura alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta Akp/9 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto ympäristölautakunnalle Mölylän metsän luonnonsuojelualueen perustamisesityksestä sekä hoito- ja käyttösuunnitelmasta 220 Akp/10 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto ympäristölautakunnalle Pornaistenniemen tervaleppälehdon luonnonsuojelualueen perustamisesityksestä sekä hoito- ja käyttösuunnitelmasta 221 Akp/11 Vallilan (22.) kaupunginosassa korttelin LPA-alueen osan nimeäminen Gebhardinaukioksi 222 Akp/12 Poikkeamishakemus (Etu-Töölö, Ilmarinkatu 2) 223 Lsp/3 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle toivomusponnesta, joka koskee Kaisaniemen pohjoisen lippuhallin ja sisäänkäyntien rakentamista

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (104) Vp/1 204 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla kaupunkisuunnittelulautakunta päätti valita pöytäkirjantarkastajaksi jäsen Niirasen ja varatarkastajaksi jäsen Loukoilan. Esittelijä virastopäällikkö Mikko Aho Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus päättää todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla kaupunkisuunnittelulautakunta päättää valita pöytäkirjantarkastajaksi jäsen Niirasen ja varatarkastajaksi jäsen Välimäen. Esittelijä virastopäällikkö Mikko Aho Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (104) Vp/2 205 Ilmoitusasiat Päätös päätti merkitä tiedoksi seuraavat kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan, kaupunginhallituksen johtamisen jaoston sekä kaupunginhallituksen tietotekniikkajaoston tekemät päätökset: Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 1. kaupunginosan Kruununhaka maanalaisia tiloja tonteilla 45/4, 45/5, 45/12, 2. kaupunginosan Kluuvi maanalaisia tiloja tonteilla 37/9, 37/14, 37/15, 37/18, 37/19, 37/20, 37/21, 37/23, 42/5, 97/1, 97/3, 97/6, 2002/2, 2002/3, 2002/4, 2002/5, 2002/6, 2002/7, 2002/10, 2002/11, 2007/1, 2096/9, 2096/10, 2096/32, 2099/13, 4. kaupunginosan Kamppi maanalaisia tiloja tonteilla 213/13, 217/1, 217/3, 217/4, 64/2, 64/24, 194/1, 4007/6, 4007/7, 4007/8, 4008/1, 4010, 4011/1, 4012/1, 4212/1, 11. kaupunginosan Kallio maanalaisia tiloja tonteilla 297/1, 297/2, 297/5, 297/10, 297/12, 11299/1, 11299/2, 11299/3, 11299/4, 11299/5, 11299/10, 11299/12, 11001/5, 304/3, 307/1, 307/7, 307/11, 307/12, 307/13, 307/14, 307/15, 307/16, 308/7, 308/18, 308/20, 11309/28, 11309/30, 11309/31, 11309/32, 11310/33, 11310/34, 11310/35, 11310/36, 11314/17, 11315/19, 11315/21, 11315/23, 11315/25, 11315/27, 11316/1, 11316/4, 11316/29, 11316/33, 11317/35, 11317/37, 11363/3, 12. kaupunginosan Alppiharju katu-, puisto- ja rautatiealuetta, tontteja 392/2, 392/8, 392/22 sekä maanalaisia tiloja tontilla 357/10, 13. kaupunginosan Etu-Töölö maanalaisia tiloja tonteilla 410/13, 410/15, 410/17, 410/19, 410/56, 412/1, 412/3, 412/6, 412/8, 412/22, 415/4, 419/2, 419/26, 427/2, 428/1, 431/1, 431/2, 431/3, 431/16, 432/1, 437/4, 437/17, 437/35, 437/36, 437/37, 437/39, 438/26, 442/4, 442/6, 442/7, 442/18, 442/21, 443/23, 443/41, 443/43, 448/15, 448/17, 448/19, 448/21, 448/22, 448/23, 448/24, 448/25, 448/26, 14. kaupunginosan Taka-Töölö katu-, puisto- ja rautatiealuetta sekä maanalaisia tiloja tonteilla 463/1, 463/2, 463/3, 463/4, 463/5, 463/6, 463/8, 463/13, 464/4, 464/15, 464/19, 468/1, 468/2, 468/3, 470/1, 470/2, 470/4, 470/5, 470/6, 472/3, 473/3, 473/5, 473/8, 473/61, 473/63, 473/65, 473/67, 473/69, 474/1, 474/2, 474/9, 474/34, 474/59, 477/3, 477/5, 477/16, 477/32, 477/34, 477/36, 477/58, 477/60, 478/5, 478/7, 478/56, 479/5, 479/52, 514/3, 515/1, 524/1, 17. kaupunginosan Pasila rautatie- ja katualuetta sekä näiden kaupunginosien alueilla katu-, puisto- ja vesialueilla olevia

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (104) Vp/2 maanalaisia tiloja koskevan asemakaavan muutosehdotuksen päivätyn ja muutetun piirustuksen nro mukaisena ja kaavaselostuksesta ilmenevin perustein. (HEL ) Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 10. kaupunginosan (Sörnäinen, Kalasatama) osaa korttelista 10570, satama-, vesi- ja katualuetta sekä venesatamaa (muodostuvat uudet korttelit ) koskevan asemakaavan muutosehdotuksen päivätyn ja muutetun piirustuksen nro mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. (HEL ) Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 39. kaupunginosan (Tapaninkylä, Tapaninvainio, Tapanila) korttelin tontteja 1 ja 25, korttelin tonttia 14, korttelin tontteja 26 ja 27, korttelin tontteja 4, 5, 6 ja 15, korttelin tontteja 23, 26 ja 27, korttelin tontteja 3-7, 10 ja 11 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutosehdotuksen päivätyn ja muutetun piirustuksen nro mukaisena ja asemakaavan selostuksesta ilmenevin perustein. (HEL ) Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 47. kaupunginosan (Mellunkylä, Mellunmäki) kortteleiden , , lähivirkistys-, katu- ja suojaviheralueiden asemakaavan muutosehdotuksen päivätyn ja muutetun piirustuksen nro mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. (HEL ) Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus päätti pidentää 33. kaupunginosan (Kaarela, Kuninkaantammi) alueella olevaa rakennuskieltoa maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n 2 momentin nojalla saakka (piirustus nro 12347, päivätty ). Samalla kaupunginhallitus päätti todeta, että maankäyttö- ja rakennuslain 202 :n perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman ja että se tulee kuuluttaa. (HEL ) Kaupunginhallitus

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (104) Vp/2 Kaupunginhallitus päätti määrätä Laajasalon (49.ko) korttelin tontteja 3, 5 ja 7 sekä katu- ja puistoalueita koskevan asemakaavan muutoksen nro (Gunillantien - Svanströminkujan alue) osittain voimaan ennen lainvoimaisuutta asemakaavan muutoksen mukaisten ohjeellisten tonttien 49076/16 ja 49080/13 sekä asemakaavan muutoksen kaikkien katualueiden osalta. Samalla kaupunginhallitus päätti, että kaupunginvaltuuston hyväksymään kaavakarttaan nro korjataan sen nimiössä oleva kirjoitusvirhe: asemakaavan muutosehdotus korjataan muotoon asemakaavan muutos. (HEL ) Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja Kaupunginvaltuusto on ( 334) hyväksynyt 49. kaupunginosan (Laajasalo, Yliskylä) korttelin nro tonttien nro 3, 5 ja 7 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutoksen (piirustus nro 12228, Gunillantien ja Svanströminkujan alue). Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti todetta, että kaupunginvaltuuston päätöksestä on valitettu. Kaupunginhallitus on päättänyt määrätä asemakaavan muutoksen nro osittain voimaan asemakaavan muutoksen mukaisten ohjeellisten tonttien 49076/16 ja 49080/13 sekä asemakaavan muutoksen kaikkien katualueiden osalta ennen kuin kaava on saanut lainvoiman. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti todetta edelleen, että kaupunginhallituksen päätöksen perusteella kaupunginvaltuuston päätöksestä on maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla kuulutettu , jolloin kaava on tullut voimaan muilta kuin valituksenalaisilta osin. (HEL ) Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja Kaupunginvaltuusto on ( 227) hyväksynyt 43. kaupunginosan (Herttoniemi, Herttoniemenranta) vesialueen asemakaavan ja korttelin nro tontin nro 1 sekä katujavesialueiden asemakaavan muutoksen nro (muodostuu uusi kortteli 43282). Kaupunginvaltuuston päätöksestä valitettiin. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti todeta, että Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt Asunto Oy Herttoniemen Majakan ja Asunto Oy Helsingin Reginankuja 4:n tekemät valitukset kaupunginvaltuuston tekemästä päätöksestä.

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (104) Vp/2 Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti merkitä päätökset tiedoksi ja todeta, että kaupunginvaltuuston päätöksestä on maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla kuulutettu , jolloin kaava on tullut voimaan. (HEL ) Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 7. kaupunginosan (Ullanlinna) korttelin nro 104 tontin nro 14 asemakaavan muutoksen nro (Punanotkonkatu 2). Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti todeta, että päätöksestä on maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla kuulutettu , jolloin kaava on tullut voimaan. (HEL ) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto päätti kokoontua 17.8., 14.9., , ja kello 8:00. Johtamisen jaoston kokouspaikkana on kaupunginhallituksen istuntosali kaupungintalolla. Samalla johtamisen jaosto päätti, että puheenjohtaja voi, mahdollisuuksien mukaan varapuheenjohtajan kanssa neuvoteltuaan, asioiden vähäisen määrän tai muun erityisen syyn takia perua kokouksen tai muuttaa kokouksen alkamisaikaa päätettynä kokouspäivänä. Lisäksi johtamisen jaosto päätti että pöytäkirja johtamisen jaoston kokouksista pidetään yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin kirjaamossa kokousta seuraavana yhdentenätoista arkityöpäivänä ja että johtamisen jaoston kokousajoista ja edellä mainituista nähtävänäoloista kuulutetaan julkisten kuulutusten ilmoitustaululla, kaupungin verkkosivuilla sekä kaupunginhallituksen päättämissä ilmoituslehdissä. (HEL ) Kaupunginhallituksen tietotekniikkajaosto Tietotekniikkajaosto päätti kokoontua syksyllä 2015 seuraavasti: tiistaina klo 8:30 maanantaina klo 8:30 maanantaina klo 8:30

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (104) Vp/2 Tietotekniikkajaoston kokouspaikkana on kaupunginhallituksen istuntosali kaupungintalolla. Samalla tietotekniikkajaosto päätti, että puheenjohtaja voi, mahdollisuuksien mukaan varapuheenjohtajan kanssa neuvoteltuaan, asioiden vähäisen määrän tai muun erityisen syyn takia perua kokouksen tai muuttaa kokouksen alkamisaikaa päätettynä kokouspäivänä. Lisäksi tietotekniikkajaosto päätti, että pöytäkirja tietotekniikkajaoston kokouksista pidetään yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin kirjaamossa kokousta seuraavana yhdentenätoista arkityöpäivänä ja tietotekniikkajaoston kokousajoista ja edellä mainituista nähtävänäoloista kuulutetaan julkisten kuulutusten ilmoitustaululla, kaupungin verkkosivuilla sekä kaupunginhallituksen päättämissä ilmoituslehdissä. (HEL ) Esittelijä Lisätiedot virastopäällikkö Mikko Aho Kirsi Juntunen, hallintosihteeri, puhelin: kirsi.juntunen(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä Lisätiedot virastopäällikkö Mikko Aho Kirsi Juntunen, hallintosihteeri, puhelin: kirsi.juntunen(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (104) Ykp/1 206 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto ympäristölautakunnalle Helsingin luonnonsuojeluohjelma ja metsäverkostoselvitys -raporttiehdotuksesta HEL T Päätös Käsittely päätti panna asian pöydälle viikoksi. Pöydällepanoehdotus: Outi Silfverberg: Pyydän asian viikoksi pöydälle. Esittelijä Lisätiedot vs. yleiskaavapäällikkö Marja Piimies Raisa Kiljunen-Siirola, maisema-arkkitehti, puhelin: raisa.kiljunen-siirola(a)hel.fi Liisa Kuokkanen-Suomi, suunnittelija, puhelin: liisa.kuokkanen-suomi(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Lausuntoehdotus antaa lausunnon ympäristölautakunnalle Helsingin luonnonsuojeluohjelma ja metsäverkostoselvitys -raporttiehdotuksesta. Uusi luonnonsuojeluohjelma on Helsingin kolmas luonnonsuojeluohjelma, jossa keskitytään erityisesti Natura-alueiden luontoarvojen, Helsingin metsäverkoston ja saaristoluonnon ja saariston linnuston säilymiseen. Toteutuessaan ohjelma lähes kaksinkertaistaa Helsingin luonnonsuojelualueiden pinta-alan. Uuden luonnonsuojeluohjelman laatimista on aikaistettu ja sitä on laadittu ympäristökeskuksessa tiiviissä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, ympäristökeskuksen ja rakennusviraston asiantuntijoiden kanssa. Luonnonsuojeluohjelman aluevaraukset on otettu huomioon yleiskaavan valmistelussa ja kaikki uuden luonnonsuojeluohjelman kohteet esitetään yleiskaavan Kaupunkiluonto

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (104) Ykp/1 -teemakartalla, joka on suojeluverkostoa koskevilta osiltaan oikeusvaikutteinen. Suojeluohjelmassa esitetään muutamille suurille metsäkohteille, joita ovat Uutela, Paloheinä ja Mustavuori, vaihtoehtoisia rajauksia. Vaihtoehdoista laajimpien vaihtoehtojen osalta on tarkkaan selvitettävä ja sovitettava yhteen virkistyskäytön tarpeet näillä hyvin suosituilla virkistysalueen osilla. Koska rajaukset eivät ole vielä tarkasti selvillä, yleiskaavan teemakartalla on määräys, että tarkka rajaus on selvitettävä tarkemmassa suunnittelussa. Suojelualuevarauksia on jo ennakoitu mm. Haltialassa, Uutelassa ja Itä-Helsingin saaristossa osoittamalla suojeltavaksi tarkoitetut alueet asemakaavoissa. Luonnonsuojelualueiden perustaminen on ajoitettu kymmenen vuoden ajalle. Kohteiden rajaukset tulee luonnonsuojelualueiden perustamispäätöksen laatimisen yhteydessä vielä tarkistaa niiden sen hetkisen tilan ja kaavoitustilanteen mukaiseksi. Erityisesti suunnittelussa on otettava huomioon väestön lisääntymisen myötä kasvava virkistyskäyttö ja sen ohjaaminen. Metsäverkostoselvitys täydentää kaupunkisuunnitteluvirastossa yleiskaavatyön pohjaksi tehtyä Helsingin kestävä viherrakenne - selvitystä. Metsäverkostoselvitys ottaa huomioon myös Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMOohjelma) sekä Helsingin kaupungin luonnonhoidon linjauksen ja virkistyskäytön tarpeet. Metsäverkostotarkastelu kuvaa Helsingin yleiskaava-alueen metsien nykytilaa, ja tarkasteluun on otettu mukaan sellaisiakin metsäalueita, jotka on osoitettu rakentamiseen jo Yleiskaavassa 2002 ja uuden yleiskaavan valmistelussa. Ristiriidat yleiskaavan rakentamisaluevarausten kanssa ovat pääosin lieviä, mutta eroja on esim. Keskuspuistossa, Vartiosaaressa ja Ramsinniemessä. Näilläkin alueilla metsäverkostotarkastelu tuo kaavoitukseen perusteita vaalia ja kehittää metsäisten yhteyksien säilymistä, vaikka kaikkia selvityksen alueita ei ole mahdollista säilyttää rakentamattomina. Helsingille tyypilliset kaupunkimetsät ovat säilyneet parhaiten edellisissä yleiskaavoissa esitettyjen vihersormien alueella. Uuden yleiskaavan yhtenä tavoitteena on säilyttää vihersormet yhtenäisinä. Uuden yleiskaavan valmistelussa metsäverkosto on sisällytetty pääosin pääkartalla osoitettuun virkistys- ja viheralueverkostoon ja viheryhteyksiin. Yleiskaavaan sisällytetyillä kaavamääräyksillä turvataan metsäverkoston kannalta tärkeät alueet. Selvityksessä esitetty metsäverkosto on otettu suunnitteluohjeeksi Kaupunkiluonto-

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (104) Ykp/1 Esittelijän perustelut teemakartalla. Teemakartalla on osoitettu metsäverkoston keskeisimmät kohteet ja kehitettävät metsäverkoston yhteydet. Luonnonsuojeluohjelman ja metsäverkoston huomioon ottamista koskevat yleiskaavamääräykset on valmisteltu kaupunkisuunnitteluvirastossa yhteistyössä ympäristökeskuksen ja rakennusviraston asiantuntijoiden kanssa. Edellisen luonnonsuojeluohjelman kohteiden päivittäminen luonnonsuojelun nykyvaatimuksia ja -tilannetta vastaavaksi, samoin kuin koko Helsingin yleiskaava-aluetta koskeva metsäverkostoselvitys, on otettu huomioon yleiskaavan valmistelussa ja antaa hyvän suunnittelupohjan tuleville asemakaavoille. Helsingin luonnonsuojeluohjelma ja metsäverkostoselvitys -raporttiehdotuksen sisältö Helsingin luonnonsuojeluohjelma ja metsäverkostoselvitys on valmistunut ehdotusvaiheeseen. Luonnonsuojeluohjelma ja metsäverkostoselvitys tehtiin konsulttityönä ympäristökeskuksen johdolla siten, että työryhmään kuului ympäristökeskuksen, rakennusviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston edustajat. Työ ajoitettiin siten, että se tukee uuden yleiskaavan valmistelua ja mahdollistaa vuorovaikutuksen sen kanssa. Myös tarkastelualue on sama eli Helsinki ilman Östersundomia. Uudella luonnonsuojeluohjelmalla ja siihen liittyvällä metsäverkostotarkastelulla ympäristökeskus on toteuttanut kaupungin strategiaohjelmaa ( ) metsäisten suojelualueiden verkoston osalta sekä kaupunginvaltuuston päätöstä valtuustoaloitteesta (Emma Kari ym.) Se on osaltaan myös vastaus neljän luontojärjestön (Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa, Luonto-Liitto ja Luonto-Liiton Uudenmaan piiri ) ympäristökeskukselle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle toimittamaan yhteiseen aloitteeseen Helsingin arvokkaiden metsäalueiden huomioimiseksi yleiskaavatyössä. Lisäksi ohjelma tukee Natura-alueiden luontoarvojen säilymistä, koska suuri osa esitetyistä luonnonsuojelualueista sijoittuu Natura-alueille ja Natura-alueisiin liittyen. Raportti koostuu kahdesta osasta: Helsingin luonnonsuojeluohjelmasta ja metsäverkostoselvityksestä. Metsäverkoston tärkeimmät osat on otettu mukaan uuteen luonnonsuojeluohjelmaan. Luonnonsuojeluohjelma

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (104) Ykp/1 Raportissa tarkastellaan Helsingin nykyisiä luonnonsuojelualueita, edellisten luonnonsuojeluohjelmien toteutumista (nykyinen luonnonsuojeluohjelma vuosille ) sekä uusien ehdotuksien vaikutusta suojelualueiden pinta-alaan. Myös metsäverkoston laatua luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä, mm. kytkeytyneisyyttä, tarkastellaan. Uudet luonnonsuojelualueet merkitsevät noin hehtaarin lisäystä nykyiseen suojelupinta-alaan eli lähes kaksinkertaistumista. Syynä 70 hehtaarin vaihteluväliin on se, että työryhmä esittää lausuntovaiheessa vaihtoehtoina kahta eri rajausta Paloheinä- Haltialan, Pakilanmetsän ja Uutelan rantametsän osalta. Myös suojelualueiden lukumäärä kaksinkertaistuisi. Suojelualueista tulee yhtenäisempiä, koska monet uudet alueet rajoittuvat vanhaan luonnonsuojelualueeseen. Joissain tapauksissa esitetyt alueet myös liittävät kaksi vanhaa suojelualuetta toisiinsa. Ohjelman painopisteenä on Natura-alueiden (Vanhankaupunginlahden lintuvesi, Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet sekä Kallahden harju-, niitty- ja vesialueet) ja metsäluonnon ydinalueiden (Haltiala, Mustavuori ja Uutela) suojelun vahvistaminen. Naturaalueiden rajaus on aikanaan ollut niukka ja lintuvesialueiden reunametsät ovat arvokas lisä kokonaisuuteen sen lisäksi, että niissä on omia huomattavia luontoarvoja. Luonnonsuojeluohjelmassa todetaan, että alueiden rajauksia voidaan tarkistaa, kun yksittäiset alueet otetaan tarkempaan suunnitteluun. Tarkistukset ovat todennäköisesti pieniä. Luonnonsuojeluohjelman liitteenä on suuntaa-antava toteuttamisjärjestys. Yksittäisten luonnonsuojelualueiden perustaminen ja niiden hoito-ja käyttösuunnitelmat valmistellaan ympäristökeskuksessa yhteistyössä muiden virastojen kanssa. Ympäristölautakunta lähettää rauhoitusesitykset kaupunginhallitukselle, joka puolestaan hakee rauhoituspäätöksen ELY-keskukselta. Toteuttaminen on jaksotettu vuosille I) , II) ja III) Ensimmäiseksi toteutetaan etenkin Natura-alueita tukevat uudet luonnonsuojelualueet, joiden perustaminen lieventää yleiskaavan luontoon kohdistuvia vaikutuksia. Luonnonsuojeluohjelmaan on poimittu tärkeimmät metsäluonnonsuojelukohteet. Kun luonnonsuojeluohjelma on kokonaisuudessaan toteutettu, Helsingin luonnonsuojelualueiden lukumäärä ja pinta-ala on suunnilleen kaksinkertainen nykyiseen verrattuna. Raportissa todetaan, että tämä yhdistettynä yleiskaavaan, joka mahdollistaa kolmanneksen

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (104) Ykp/1 Lausuntopyyntö lisäyksen asukaslukuun, on toteutuessaan hyvä saavutus. Helsingin ominaispiirteisiin kuuluu alkuperäisten luontotyyppien, ennen muuta metsien ja luonnonmukaisen rantaviivan, runsaus. Se yhdessä ihmistoiminnan luomien ympäristöjen kanssa näkyy suurena lajimääränä ja vaateliaidenkin lajien elinmahdollisuuksina. Tämän arvon vaaliminen kuuluu kaupungin keskeisiin tehtäviin. Ympäristökeskus on järjestänyt luonnonsuojeluohjelman valmisteluun liittyen yleisötilaisuuksia, joihin kaupunkisuunnitteluviraston edustaja on osallistunut. Valmisteluvaiheessa on saatu yhteensä 7 mielipidettä työryhmän ulkopuolisilta tahoilta, minkä lisäksi kahden yleisötilaisuuden 19 osallistujan näkemyksiä on kirjattu niiden muistioihin. Tämä aineisto käsitellään yhdessä nyt pyydettävien lausuntojen kanssa. Metsäverkostoselvitys Metsäverkostotarkastelu kuvaa metsäverkoston nykytilaa ja osoittaa laajat yhtenäiset metsäalueet, metsäiset luonnonsuojelualueet ja niitä yhdistävät metsäalueet. Metsäverkosto ei ole samalla tavoin kohteista koostuva ohjelma kuin luonnonsuojelualueiden joukko. Metsäverkosto kertoo metsälajien liikkumiseen ja leviämiseen käyttämistä yhteyksistä ja niiden vaalimistarpeesta. Samat yhteydet ovat myös ihmisten viheryhteyksiä. Metsäverkoston ohuimmat haarat ovat rakennettuja puistoja, puurivejä ja puistoja. Selvityksen mukaan metsäverkoston ydinalueita ovat yhtenäiset suuret metsät. Selvityksessä todetaan myös, että Helsingissä on yleiskaavoissa johdonmukaisesti säilytetty vihersormirakennetta, joka kavenneenakin palvelee hyvin ekologisena yhteytenä ja virkistysyhteytenä. Sormien väliset poikittaiset yhteydet ovat pääosin hyvinkin kapeita ja rikkonaisia, mutta edelleen vaihtelevassa määrin eri eläinlajien kulkureittejä ja kasvien leviämisreittejä. Metsäverkoston esityksessä on kuvattu metsien kytkeytyneisyyttä karttatarkasteluin sekä esitetty karttana ja taulukkona merkittävät yli 4 hehtaarin metsäalueet, jotka eivät ole mukana luonnonsuojeluohjelmassa. Selvityksessä näille alueille ei esitetä yleiskaavatasoisia kaavamerkintäsuosituksia, mikä on jo mittakaavasyistä vaikeaa. Östersundomin yhteisen yleiskaavan alue ei ole mukana luonnonsuojeluohjelman ja metsäverkostotarkastelun tässä vaiheessa. Pääsyy Östersundomin poisjättämiseen on luonnonsuojelusuunnittelun vaikeus alueella, jonka kaavaratkaisu suhteessa Natura-alueisiin on epävarma.

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (104) Ykp/1 Ympäristölautakunta on pyytänyt kaupunkisuunnittelulautakuntaa antamaan asiasta lausunnon mennessä. Esittelijä Lisätiedot yleiskaava-arkkitehti Marja Piimies Raisa Kiljunen-Siirola, maisema-arkkitehti, puhelin: raisa.kiljunen-siirola(a)hel.fi Liisa Kuokkanen-Suomi, suunnittelija, puhelin: liisa.kuokkanen-suomi(a)hel.fi Liitteet 1 Helsingin luonnonsuojeluohjelma metsäverkosto raportti Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätöshistoria Ympäristölautakunta HEL T Päätös Ympäristölautakunta päätti lähettää Helsingin luonnonsuojeluohjelma ja metsäverkostoselvitys -raporttiehdotuksen lausunnolle eri lautakunnille, asiantuntijaviranomaisille ja järjestöille sekä maanomistajille tai alueita hallinnoiville viranomaisille (yksityiset tai muiden julkisyhteisöjen kuin kaupungin omistamat maat). Lausunnot pyydetään mennessä. Samalla lautakunta päätti lähettää ehdotuksen tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Raporttiehdotus löytyy osoitteesta: Lausuntoa pyydetään seuraavilta: Kiinteistölautakunta Liikuntalautakunta Yleisten töiden lautakunta Kaupunginmuseo Korkeasaaren eläintarha

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (104) Ykp/1 Tietokeskus Helen Helsingin Satama Espoon kaupunki, ympäristökeskus Vantaan kaupunki, ympäristökeskus Sipoon kunnan ympäristönsuojeluyksikkö Helsingin yliopiston Viikin koetila Luonnontieteellinen keskusmuseo Luonnonvarakeskus Metsähallituksen luontopalvelut Puolustusvoimat, Länsi-Suomen huoltorykmentin esikunta, ympäristönvalvonta Suomen Riistakeskus, Uusimaa Suomen ympäristökeskus SYKE Helsingin kaupunginosayhdistysten liitto Helka Helsingin luonnonsuojeluyhdistys HELSY Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa Luonto-Liiton Uudenmaan piiri Suomen Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri Helsingin evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä Senaatti-kiinteistöt Yksityiset maanomistajat Esittelijä Lisätiedot ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Raimo Pakarinen, ympäristötarkastaja, puhelin: raimo.pakarinen(a)hel.fi

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (104) Lsp/1 207 Hietalahdenrannan, Telakkakadun ja Eiranrannan liikennesuunnitelma HEL T Hankenro 0923_12 Esitys päätti esittää kaupunginhallitukselle Hietalahdenrannan, Telakkakadun ja Eiranrannan liikennesuunnitelman (piirustus ) hyväksymistä. Esittelijä Lisätiedot liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen Anna Nervola, liikenneinsinööri, puhelin: anna.nervola(a)hel.fi Liitteet 1 Sijaintikartta 2 Piirustus Vuorovaikutusraportti 4 Vuorovaikutusraportin liitteet Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Ote Helsingin seudun liikenne Otteen liitteet Esitysteksti Liite 2 Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Esitysehdotus Esitys on ehdotuksen mukainen. Tiivistelmä Hietalahdenrantaan Bulevardista etelään, Telakkakadulle ja Eiranrantaan on laadittu liikennesuunnitelma, jossa varaudutaan Hernesaaren raitiotieyhteyteen sekä huomioidaan Telakkarannan

19 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (104) Lsp/1 Esittelijän perustelut Lähtökohdat asemakaava-alueen uusi maankäyttö. Raitiotie kulkee tulevaisuudessa Bulevardilta Hietalahdenrannan, Telakkakadun ja Eiranrannan kautta Hernesaareen. Raitiotielle on suunniteltu oma kaistansa katujen keskelle. Pysäkit tulevat Telakanpuistikon kohdalle ja Hernesaarenkadun risteyksen eteläpuolelle. Autoliikenteen kaistojen määrä säilyy kaduilla pääosin nykyisellään. Pyöräliikenteelle on suunniteltu yksisuuntaiset pyöräkaistat katujen molemmille puolille. Liikennejärjestelyiden kustannusarvio on yhteensä noin 15,1 M, josta katurakentamisen osuus on noin 9,1 M. Raitiotien rakentamisen kustannusten osuus on noin 6,0 M sisältäen myös uuden sähkönsyöttöaseman rakentamisen. Liikennejärjestelyt on tavoitteena toteuttaa vuosina siten, että katurakentaminen yhteen sovitetaan Telakkarannan asemakaava-alueen rakentumisen kanssa. Hietalahdenrantaan Bulevardista etelään, Telakkakadulle ja Eiranrantaan on laadittu liikennesuunnitelma, jossa varaudutaan Hernesaaren raitiotieyhteyteen sekä huomioidaan Telakkarannan asemakaava-alueen uusi maankäyttö. Suunnitelma koskee noin 1,1 km pitkää katuosuutta. Helsingin seudun liikennen (HSL) -kuntayhtymän laatimassa ja hyväksymässä raitioliikenteen linjastosuunnitelmassa linjan 6 reitti käännetään jatkossa Bulevardin länsipäästä etelään Hietalahdenrantaa, Telakkakatua sekä Eiranrantaa pitkin Hernesaaren suuntaan. Nykyinen linjan 6 reitti Bulevardilta Kalevankadulle jää varayhteydeksi. Hernesaaren pohjoisosaan pyritään järjestämään väliaikainen kääntöpaikka. Myöhemmässä vaiheessa raitiotie jatketaan Hernesaaren eteläiseen kärkeen asti. Hietalahdenranta, Telakkakatu ja Eiranranta ovat osa kantakaupungin pyöräliikenteen pääverkkoa. Näillä uudistettavilla katuosuuksilla pyöräliikenteen järjestelyt on suunniteltu yksisuuntaisiksi liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden parantamiseksi. Hietalahdenranta ja Telakkakatu Tehtaankadun risteykseen asti ovat katuluokitukseltaan alueellisia kokoojakatuja. Telakkakadun eteläosa sekä Eiranranta ovat paikallisia kokoojakatuja. Lähialueiden tiivistyvän maankäytön myötä autoliikenteen ennustetaan kasvavan kyseisillä kaduilla. Liikennemäärä nykyisin Hietalahdenrannassa on noin ajoneuvoa vuorokaudessa ja Telakkakadulla noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Hernesaaren risteilijäsatama sekä lumen vastaanottopaikka tuovat kokoojakaduille myös raskasta liikennettä. Ennusteiden mukaan vuonna 2035 Hietalahdenrannan

20 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (104) Lsp/1 Liikennesuunnitelma liikennemäärä on noin ajon./vrk, Telakkakadulla noin ajon./vrk ja Eiranrannassa noin ajon./vrk. Raitiotie kulkee Hietalahdenrannassa, Telakkakadulla ja Eiranrannassa kadun keskellä omalla kaistallaan. Myös Bulevardin länsipäähän järjestetään raitiovaunulle oma lyhyt kaista, mikä helpottaa liittymän valo-ohjausta. Raitiovaunupysäkit sijoittuvat Telakkakadulle Telakanpuistikon kohdalle sekä Hernesaarenkadun risteyksen eteläpuolelle. Bussipysäkki Hietalahdenrannassa säilyy Bulevardin liittymän eteläpuolella. Hietalahdenrannan ja Bulevardin, Hietalahdenrannan ja Mallaskadun sekä ja Telakkakadun ja Tehtaankadun risteykset säilyvät valoohjattuina. Telakkakadun ja Eiranrannan risteykseen on suunnitelmassa kiertoliittymä ratikkavaloineen. Autoliikenteen kaistakapasiteetti säilyy kaduilla pääosin nykyisellään. Hietalahdenrannasta etelästä Bulevardille kääntyvä erillinen kaista on poistettu uusien järjestelyiden johdosta. Telakkakadun ja Tehtaankadun risteykseen on lisätty vasemmalle kääntymiskaista Telakkakadulta pohjoisesta kääntymisen helpottamiseksi. Lisäksi Hietalahdenrannassa ja Telakkakadulla rajoitetaan vasemmalle kääntymistä raitio- ja autoliikenteen sujuvuuden turvaamiseksi. Telakkakadun ja Merimiehenkadun sekä Telakkakadun ja Speranskintien / Hernesaarenkadun risteykset toimivat suuntaisliittyminä, jolloin poikkikaduilta saa kääntyä ainoastaan oikealle. Telakkakadun varteen sekä huoltoaseman eteläpuolelle tulee maksullisia vieras- ja asiointipysäköintipaikkoja. Telakkakadun varren pysäköintipaikkoja on mahdollista merkitä tarpeen vaatiessa lastauspaikoiksi. Telakkarannan asemakaava-alueelle on mahdollista sijoittaa hotelli, jonka saattoliikenne voi hyödyntää kyseisellä kohdalla olevaa pysäköintipaikoille varattua tilaa. Hietalahdenranta 5 edustalla voi pysäyttää auton pyöräkaistan ja jalkakäytävän väliin jäävälle erotuskaistalle. Kaduille on suunniteltu pyöräkaistat molemmin puolin katua. Pyöräkaistat liittyvät olemassa oleviin pyöräjärjestelyihin Hietalahdenrannan ja Bulevardin risteyksessä. Suunnitelmassa varaudutaan myös siihen, että jatkossa kyseisestä liittymästä länteen päin Hietalahdenrannan pohjoisreunaan suunnitellaan yksisuuntainen pyöräliikennejärjestely tavoiteverkon mukaisesti. Myös Hietalahdenkadulle on tavoiteverkossa esitetty yksisuuntainen pyöräliikennejärjestely etelän suuntaan.

21 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (104) Lsp/1 Jalkakäytävät ovat vähintään 2,5 metriä leveitä. Pienempien katujen ylitykset toteutetaan risteyksen ylijatkettuina jalkakäytävinä, mikä korostaa autoilijan väistämisvelvollisuutta jalankulkijoihin nähden. Suunnitelman vaikutukset Kustannukset Uusi raitiolinja tulee palvelemaan Etelä-Helsingin länsiosaa ja myöhemmin Hernesaaren uutta maankäyttöä. Hietalahdenrannan ja Telakkakadun uudistamisen myötä pyöräilyn pääreitti voidaan jatkaa Telakkakatua pitkin katkeamattomana Eiranrantaan. Selkeät pyöräliikenteen järjestelyt vähentävät jalkakäytävillä pyöräilyä, mikä parantaa myös jalankulkijoiden olosuhteita. Vasemmalle kääntymisen kieltäminen Telakkakadulta ja Hietalahdenrannasta parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta, mutta hankaloittaa nykyiseen verrattuna pääsyä Punavuoren kaduille pohjoisen suunnasta. Raitiotien ja Telakkarannan asemakaava-alueen uuden maankäytön johdosta katujen varsilta poistuu noin 70 pysäköintipaikkaa. Korvaavat pysäköintipaikat tulee sijoittaa Telakkarannan asemakaava-alueelle tulevaan yleiseen pysäköintilaitokseen. Uudet liikennejärjestelyt sijoittuvat voimassa olevissa asemakaavoissa määritellyille katualueille. Uuden raitiotien ja pyöräliikennejärjestelyiden mahdollistamiseksi Hietalahdenrannan länsireunalta poistuu kuitenkin puurivi. Myös Eiranrannan eteläreunalta esitetään suunnitelmassa poistettavaksi yksi puurivi, joka on asemakaavassa määritelty istutettavaksi puuriviksi. Telakkakatu Hernesaarenkadun liittymästä etelään levenee koko katualueen levyiseksi, mikä muuttaa ympäristöä nykyisestä. Puut kadun itäreunalta joudutaan poistamaan, mikä myös muuttaa ympäristöä nykyisestä. Liikennemäärät lähialueilla kasvavat mm. Jätkäsaaren ja Hernesaaren uuden maankäytön johdosta. Liikenteen lisäys heikentää liikenteen sujuvuutta ruuhka-aikaan Telakkakadulla ja Hietalahdenrannassa. Telakkakadun liikennejärjestelyitä selkeytetään, mutta Telakkakadun autoliikenteen kapasiteettia ei pystytä lisäämään, sillä Telakkakatu rajautuu olemassa oleviin rakennuksiin. Entiseltä telakkaradalta vapautuva tila hyödynnetään raitioliikenteen käyttöön sujuvan joukkoliikenneyhteyden takaamiseksi.

22 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (104) Lsp/1 Vuorovaikutus Liikennejärjestelyiden kustannusarvio on yhteensä noin 15,1 M, josta katurakentamisen osuus on noin 9,1 M. Raitiotien rakentamisen kustannusten osuus on noin 6,0 M sisältäen myös uuden sähkönsyöttöaseman rakentamisen. Hietalahdenrannan, Telakkakadun ja Eiranrannan liikennesuunnitelma oli julkisesti kommentoitavana KSVForum - keskustelupalstalla. Liikennesuunnitelma oli nähtävänä kaupungintalon ilmoitustaululla ja kaupunkisuunnitteluvirastossa ja viraston internetsivuilla. Verkkopalveluun kirjattiin 57 kommenttia. Suunnitelmasta saatiin lisäksi 4 kirjallista mielipidettä taloyhtiöiltä. Liikennesuunnitelmasta saapuneet kommentit ja mielipiteet vastineineen ovat esityslistan liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa. Saadun palautteen perusteella liikennesuunnitelmaan tehtiin seuraavat muutokset: Telakkakadun ja Eiranrantaan risteys on muutettu kiertoliittymäksi Pyöräjärjestelyitä Merikadun ja Telakkakadun pyöräkaistojen välillä on selkeytetty Jatkotoimenpiteet Rakennusvirasto valmistelee parhaillaan Hietalahdenrannan, Telakkakadun ja Eiranrannan sekä Telakkarannan asemakaava-alueen katusuunnitelmaa. Liikennejärjestelyt on tavoitteena toteuttaa vuosina siten, että katurakentaminen yhteen sovitetaan Telakkarannan asemakaava-alueen rakentumisen kanssa. Hernesaaren pohjoisosaan suunnitellaan väliaikainen kääntöpaikka raitiolinjalle. Linjan 6 uuden reitin aiheuttamat mahdolliset muutokset Bulevardin pysäkkijärjestelyihin suunnitellaan jatkossa. Esittelijä Lisätiedot liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen Anna Nervola, liikenneinsinööri, puhelin: anna.nervola(a)hel.fi Liitteet

23 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (104) Lsp/1 Muutoksenhaku Otteet 1 Sijaintikartta 2 Piirustus Vuorovaikutusraportti 4 Vuorovaikutusraportin liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Ote Helsingin seudun liikenne Otteen liitteet Esitysteksti Liite 2 Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Tiedoksi Yleisten töiden lautakunta/raimo K. Saarinen HKL-liikelaitos

24 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (104) Lsp/2 208 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle, joka koskee HSL:n alustavaa toiminta- ja taloussuunnitelmaa HEL T Lausunto Lausunto päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Kaupunkisuunnittelulautakunnan mielestä Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymän (HSL) strategiset tavoitteet ja visio 2025 antavat hyvän perustan toiminnalle. Tavoitteet ovat kannatettavia ja tukevat omalta osaltaan Helsingin kaupungin maankäytölleen ja liikenteelleen asettamia tavoitteita. Strategian toteutumisen seurantaan tulee kehittää mittareita, jotka kertoisivat muun muassa toiminnan taloudellisuudesta, tehokkuudesta ja suunnittelun laadusta. Mittariston tulee olla riittävän laaja, jotta sen avulla pystytään arvioimaan toiminnan onnistuneisuutta ja tehtyjä muutoksia. Tavoitteena tulee koko ajan olla joukkoliikenteen houkuttelevuuden sekä taloudellisuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen. Näitä tunnuslukuja ja niiden muuttumista tulisi seurata kulkumuodoittain ja liikennesektoreittain. Tunnuslukujen aikasarjat antaisivat paremman mahdollisuuden seurata ja analysoida pidemmän aikavälin muutoksia toiminnassa ja taloudessa. Vuonna 2016 Helsingin joukkoliikenteen palvelutasossa tehtävät muutokset ovat perusteltuja ja pohjautuvat yhteistyössä valmisteltuihin suunnitelmiin. Linjan 560 jatkamisesta Matinkylään tarvitaan selvityksiä liikenteellisistä, taloudellisista ja matkustamiseen liittyvistä vaikutuksista. Raitiolinjaston kehittäminen on Helsingin tavoitteiden mukaista. Suunnittelua Helsingin keskustaterminaalien käytöstä Länsimetron liikenteen käynnistymisen jälkeisessä tilanteessa tulee jatkaa yhteistyönä HSL:n ja kaupunkisuunnitteluviraston kesken. HSL:n esittämän 7,2 %:n korotus on merkittävä, mikä johtuu erityisesti infrakustannusten osuuden noususta. Jos korotusta ei tehdä lippujen hintoihin, tarkoittaisi se Helsingin osalta yli 5 miljoonan euron nousua jo nousevan kuntaosuuden lisäksi. Uhkana merkittävässä lippujen hintojen korotuksessa on se, että joukkoliikenteen suosio laskee.

25 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (104) Lsp/2 Vuosien 2017 ja 2018 lipunhintoja määriteltäessä uuden tariffijärjestelmän vyöhykerajojen muutoksista aiheutuvista vaikutuksista matkustamiseen, liikenteenhoidon kustannuksiin ja lipputuloihin tarvitaan tarkempia arvioita. HSL:n tulee yhdessä jäsenkuntiensa kanssa käynnistää kehitystyö, jossa selvitetään miten voitaisiin turvata joukkoliikenteen houkuttelevuus tulevaisuudessa myös lippujen hintojen osalta. Ylijäämän käyttö esityksen mukaisesti jaksotettuna kolmelle vuodelle on tarkoituksenmukaista kuntaosuuden vuosittaisten muutosten tasaamiseksi. Tarkastusmaksun korottaminen 80 eurosta 100 euroon ei ole kannatettavaa. Toiminnan painopiste asiakkaiden informoinnissa uuden järjestelmän käyttöönottoon on hyvä asia. Kutsuplus on kansainvälisestikin arvioituna edistyksellinen ja runsaasti huomiota ja kiitosta saanut tapa kaupunkiliikenteen kehittämiseksi. Kutsuplussalla on onnistuessaan mahdollisuus mullistaa liikkumiskulttuuria merkittävästi, lisätä erityisesti autoilijoiden halua käyttää joukkoliikennettä ja vähentää henkilöautoriippuvuutta. Mikäli palvelun käyttö kasvaa HSL:n suunnitelmien mukaisesti, Kutsuplussalla voidaan osittain korvata huomattavasti kalliimpia infrastruktuuriinvestointeja. Kutsuplussasta saatu asiakaspalaute on poikkeuksellisen kiittävää. Kutsuplus-palvelu on myös saanut lukuisia kotimaisia ja kansainvälisiä tunnustuspalkintoja. Henkilökohtaisuus ja asiakkaan tarpeet huomioiva kehitys lisää joukkoliikennepalveluiden houkuttelevuutta ja siten käyttöä. Kutsuplussan avulla joukkoliikenteen käyttäjiksi on saatu houkuteltua asiakasryhmiä, joiden tarpeisiin perinteinen joukkoliikenne ei anna vastinetta. Uuden liikennemuodon markkinointiin ja tiedotukseen tulee edelleen panostaa voimakkaasti, sillä suomalaiset ovat aiempien kokemusten perusteella jäykkiä kokeilemaan uutta ja muuttamaan liikkumistottumuksiaan. Palvelumuotona Kutsuplus on kannatettava ja se tukee kaupungin liikennepoliittisia tavoitteita. Jatkossa sen kustannusrakennetta on kuitenkin kehitettävä tehokkaammaksi. Arvio Kutsuplus-liikenteen kokonaissubvention kehittymisestä vaikuttaa epärealistiselta, kun huomioidaan kuntatalouden säästötavoitteet. Subventioaste on nykyisin noin 80 % ja yhden matkan kustannus on HSL:n mukaan noin euroa. Mikäli subventioaste laskisi 50 %:iin, olisi yhden matkan subventio keskimäärin 10 euroa.

26 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (104) Lsp/2 Käsittely Uuden palvelumuodon vakiinnuttaminen osaksi liikennejärjestelmää edellyttää voimakasta panostusta alkuvaiheessa, mutta palvelun kehittymisessä on myös osoitettava rakenteellista muutosta kokonaissubvention alenemiseen. Palvelun kustannustehokkuuden parantamiseksi on esitetty palvelun laajentamista, jolloin useampi käyttäjä osuu yhteiselle matkalle. Kasvu on tehtävä yhteistyössä muiden liikkumispalveluiden kanssa. Yhteistyö olisi myös kannattavaa kaikille osapuolille. Hiljaisen kysynnän aikana palvelulla ei olisi ylimääräistä autokapasiteettia nostamassa palvelun kokonaiskustannuksia ja siten subventioastetta. HSL saisi tuotettua palvelun laajemmalla alueella, useammille käyttäjille, edullisemmin, kun taas ylimääräistä kalustoa tarjoavat liikennöitsijät saisivat parannettua omaa käyttöastettaan. HSL:n tulisi vuoden 2016 aikana selvittää, voisiko Kutsuplus-palvelu toimia muuten kuin osana HSL:ää. Tässä taloudellisessa tilanteessa sinänsä hyvälle palvelukonseptille ei vaikuta olevan nykymuodossaan taloudellisia edellytyksiä vuoden 2016 jälkeen HSL:ssä. Vastaehdotus: Risto Rautava: Kohdan 14 loppuun lisäys viimeiseksi virkkeeksi: HSL:n tulisi vuoden 2016 aikana selvittää, voisiko Kutsuplus-palvelu toimia muuten kuin osana HSL:ää. Tässä taloudellisessa tilanteessa sinänsä hyvälle palvelukonseptille ei vaikuta olevan nykymuodossaan taloudellisia edellytyksiä vuoden 2016 jälkeen HSL:ssä. Kannattaja: Hennariikka Andersson Vastaehdotus: Risto Rautava: Poistetaan nykyiset kohdat 6, 7 ja 8 ja muotoillaan kohdat 6 ja 7 seuraavasti: Kohta 6 HSL:n esittämän 7,2 %:n korotus on merkittävä, mikä johtuu erityisesti infrakustannusten osuuden noususta. Jos korotusta ei tehdä lippujen hintoihin, tarkoittaisi se Helsingin osalta yli 5 miljoonan euron nousua jo nousevan kuntaosuuden lisäksi. Uhkana merkittävässä lippujen hintojen korotuksessa on se, että joukkoliikenteen suosio laskee. Vuosien 2017 ja 2018 lipunhintoja määriteltäessä uuden tariffijärjestelmän vyöhykerajojen muutoksista aiheutuvista vaikutuksista matkustamiseen, liikenteenhoidon kustannuksiin ja lipputuloihin tarvitaan tarkempia arvioita. Kohta 7 HSL:n tulee yhdessä jäsenkuntiensa kanssa käynnistää kehitystyö, jossa selvitetään miten voitaisiin turvata joukkoliikenteen houkuttelevuus tulevaisuudessa myös lippujen hintojen osalta.

27 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (104) Lsp/2 Kannattaja: Hennariikka Andersson Vastaehdotus: Outi Silfverberg: Muutetaan kappale 10 muotoon: Tarkastusmaksun korottaminen 80 eurosta 100 euroon ei ole kannatettavaa. Toiminnan painopiste asiakkaiden informoinnissa uuden järjestelmän käyttöönottoon on hyvä asia. Kannattaja: Mikko Särelä 1 äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan. EI-ehdotus: Muutetaan kappale 10 muotoon: Tarkastusmaksun korottaminen 80 eurosta 100 euroon ei ole kannatettavaa. Toiminnan painopiste asiakkaiden informoinnissa uuden järjestelmän käyttöönottoon on hyvä asia. Jaa-äänet: 4 Hennariikka Andersson, Matti Niiranen, Tom Packalén, Risto Rautava Ei-äänet: 5 Eija Loukoila, Jape Lovén, Outi Silfverberg, Mikko Särelä, Heta Välimäki Tyhjä: 0 Poissa: 0 Äänin 5-4 kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi jäsen Outi Silfverbergin vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen. 2 äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan. EI-ehdotus: Kohdan 14 loppuun lisäys viimeiseksi virkkeeksi: HSL:n tulisi vuoden 2016 aikana selvittää, voisiko Kutsuplus-palvelu toimia muuten kuin osana HSL:ää. Tässä taloudellisessa tilanteessa sinänsä hyvälle palvelukonseptille ei vaikuta olevan nykymuodossaan taloudellisia edellytyksiä vuoden 2016 jälkeen HSL:ssä. Jaa-äänet: 0 Ei-äänet: 9 Hennariikka Andersson, Eija Loukoila, Jape Lovén, Matti Niiranen, Tom Packalén, Risto Rautava, Outi Silfverberg, Mikko Särelä, Heta Välimäki Tyhjä: 0

28 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (104) Lsp/2 Poissa: 0 Äänin 9-0 kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi puheenjohtaja Risto Rautavan vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen. 3 äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Poistetaan nykyiset kohdat 6, 7 ja 8 ja muotoillaan kohdat 6 ja 7 seuraavasti: Kohta 6 HSL:n esittämän 7,2 %:n korotus on merkittävä, mikä johtuu erityisesti infrakustannusten osuuden noususta. Jos korotusta ei tehdä lippujen hintoihin, tarkoittaisi se Helsingin osalta yli 5 miljoonan euron nousua jo nousevan kuntaosuuden lisäksi. Uhkana merkittävässä lippujen hintojen korotuksessa on se, että joukkoliikenteen suosio laskee. Vuosien 2017 ja 2018 lipunhintoja määriteltäessä uuden tariffijärjestelmän vyöhykerajojen muutoksista aiheutuvista vaikutuksista matkustamiseen, liikenteenhoidon kustannuksiin ja lipputuloihin tarvitaan tarkempia arvioita. Kohta 7 HSL:n tulee yhdessä jäsenkuntiensa kanssa käynnistää kehitystyö, jossa selvitetään miten voitaisiin turvata joukkoliikenteen houkuttelevuus tulevaisuudessa myös lippujen hintojen osalta. Jaa-äänet: 4 Jape Lovén, Outi Silfverberg, Mikko Särelä, Heta Välimäki Ei-äänet: 4 Hennariikka Andersson, Matti Niiranen, Tom Packalén, Risto Rautava Tyhjä: 1 Eija Loukoila Poissa: 0 Äänin 4-4 (1 tyhjä), puheenjohtajan äänen ratkaistessa, kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi puheenjohtaja Risto Rautavan vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen. Esittelijä Lisätiedot liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen Markku Granholm, liikenneinsinööri, puhelin: markku.granholm(a)hel.fi

29 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (104) Lsp/2 Liitteet Muutoksenhaku Lausuntoehdotus Lausunto 1 HSL:n hallituksen lausuntopyyntö HSL, alustava toiminta- ja taloussuunnitelma Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon. Kaupunkisuunnittelulautakunnan mielestä Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymän (HSL) strategiset tavoitteet ja visio 2025 antavat hyvän perustan toiminnalle. Tavoitteet ovat kannatettavia ja tukevat omalta osaltaan Helsingin kaupungin maankäytölleen ja liikenteelleen asettamia tavoitteita. Strategian toteutumisen seurantaan tulee kehittää mittareita, jotka kertoisivat muun muassa toiminnan taloudellisuudesta, tehokkuudesta ja suunnittelun laadusta. Mittariston tulee olla riittävän laaja, jotta sen avulla pystytään arvioimaan toiminnan onnistuneisuutta ja tehtyjä muutoksia. Tavoitteena tulee koko ajan olla joukkoliikenteen houkuttelevuuden sekä taloudellisuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen. Näitä tunnuslukuja ja niiden muuttumista tulisi seurata kulkumuodoittain ja liikennesektoreittain. Tunnuslukujen aikasarjat antaisivat paremman mahdollisuuden seurata ja analysoida pidemmän aikavälin muutoksia toiminnassa ja taloudessa. Vuonna 2016 Helsingin joukkoliikenteen palvelutasossa tehtävät muutokset ovat perusteltuja ja pohjautuvat yhteistyössä valmisteltuihin suunnitelmiin. Linjan 560 jatkamisesta Matinkylään tarvitaan selvityksiä liikenteellisistä, taloudellisista ja matkustamiseen liittyvistä vaikutuksista. Raitiolinjaston kehittäminen on Helsingin tavoitteiden mukaista. Suunnittelua Helsingin keskustaterminaalien käytöstä Länsimetron liikenteen käynnistymisen jälkeisessä tilanteessa tulee jatkaa yhteistyönä HSL:n ja kaupunkisuunnitteluviraston kesken. HSL:n esittämän 7,2 %:n sijaan Helsingin sisäisten lippujen hintoja tulisi korottaa vain liikenteen kustannusnousun (2,1 %) verran. Joukkoliikenteen hintajouston on yleisesti todettu olevan -0,3. Tämä tarkoittaisi, että HSL:n esittämä hinnan korotus vähentäisi Helsingin