MINPHIS-PHC: Perusterveydenhuollon tietojarjesteiman tarve, edellytykset, hyödyt ja kehittamismenetelmat Afrikassa, Mikko Korpela, Kuopion yliopisto

Transkriptio

1 SUOMEN KUNTAUITTO Sosiaali ja terveysyksikkö TERVEYDENHUOLLON 27. ATK PAIVAT Sosiaali ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuksen päivät MINPHISPHC: Perusterveydenhuollon tietojarjesteiman tarve, edellytykset, hyödyt ja kehittamismenetelmat Afrikassa, Mikko Korpela, Kuopion yliopisto

2 4. Sosiaali ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuksen paivat, Kajaani MINPHISPHC: Perusterveydenhuollon tietojarjestelman tarve, edellytykset, hyödyt ja kehittamismenetelmat Afrikassa Mikko Korpela, Kuopion ITkeskus, HIStutkimusyksikkö / Kuopion yliopisto, atkkeskus mikko.korpela@uku. fi, filatkk/his/ 1. Tausta Viime vuosina on hyväksytty laajalti, että kehitysmaita ja erityisesti Afrikkaa ei pidä jättää "digitaalisen kuilun" taakse, vaan tietotekniikkaa tulee käyttää yhteiskunnallisen kehityksen hyväksi niissä. Kaikilla tärkeimmillä kansainvälisillä kehitysorganisaatioilla on tätä tarkoitusta varten mittavia hankkeita, mm. YK:n Afrikan talouskomission ECA:n AJi.ican Information SocieS Initiative AISI Kanadan Kansainvälisen kehitystutkimuskeskuksen 1DRC:n Acacia Initiative Maailmanpankin Information for Development Program ja USA:n kansainvälisen kehityksen viraston USA1D:n Leland Initiative: AJi.ica Global Information InJi.astructure Project Todellista yhteiskunnallista vaikutusta varten tarvitaan paikallisten tietotekniikkatoimijoiden panosta (Heeks 1999), ja tietotekniikan hyödyntämistä yhteiskunnallisen kehityksen kannalta tärkeillä aloilla, kuten terveydenhuollossa (Soriyan ym. 1999a). 1.1 Sairaalatietojärjestelmät Nigeriassa Kuopion yliopiston atkkeskus ja nigerialaisen Obafemi Awolowo yliopiston (OAU) tietojenkäsittelytieteen ja tekniikan laitos kehittivät vuonna AU:n opetussairaalayhtymälle pelkistetyn potilashallinnon tietojärjestelmän, joka on ollut käytössä yhtymän kahdessa sairaalassa vuodesta 1991 ja 1995 lähtien. Ohjelmisto perustuu samaan tietokantatekniikkaan kuin Suomen sairaaloiden Mustisovellusperhe, mutta laitteistona on yksi "henkilökohtainen tietokone" ja pari näyttöpäätettä. (Daini ym. 1992; Makanjuola ym. 1991, 1995) OAU on perustanut MINPHISprojektin (MadeinNigeria Primary Healthcare and Hospital Information System) modernisoimaan ja laajentamaan vanhan järjestelmän yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa (Soriyan ym. 1999b). Olemassa oleva järjestelmä modernisoidaan ensin teknisesti FixITtekniikalla (Korpela ym. 2000a) Windows, paikallisverkko ja Internetympäristöön soveltuvaksi. Tämä toisen sukupolven potilashallinnon järjestelmän ydinosa on valmistumassa, minkä jälkeen sitä laajennetaan mm. poliklinikka, laboratorio ja lääkitystietoosuuksilla. Ohjelmisto on tarkoitettu Nigerian n. 30:lle opetus ja erikoissairaalalle. 1.2 Perusterveydenhuollon tietojärjestelmien tarve ja edellytykset Nigeriassa Useimmissa Afrikan maissa, mm. Nigeriassa, nähdään että perusterveydenhuolto (primary health care, PHC) on terveyspolitiikassa tärkeimmässä asemassa (Nigeria 1996). Tiedonhallinnan kehittäminen on yksi tärkeimpiä tapoja terveyspalvelujen tuottamisen tehostamiseksi (Sandiford ym. 1992). Toistaiseksi tietoteknisesti tuettu tiedonhallinta on kuitenkin ollut järkevää ainoastaan terveydenhuollon hallinnon ylemmillä tasoilla, ei itse terveyskeskuksissa (Korpela 1992; Mandi1

3 SoTeTiTe Korpela: MINPHISPHC, s. 2 ym. 1993; Wilson 1989). Erityisesti EteläAfrikassa on kehitetty perusterveydenhuollon hallinnon ohjelmistoa paikallishallinnon (kunnan) tasolle (Braa ja Heywood 1999). Viime vuosina mikrotietokoneet ovat arkipäiväistyneet Nigeriassa siinä määrin, että tietokonepohjaisen järjestelmän hankinta, käyttö ja ylläpito on tullut taloudellisesti ja teknisesti perustelluksi myös paikallishallinnon (Local Governments) perusterveydenhuollon toimistoissa ja suurimmissa yksittäisissä terveyskeskuksissa. Nigerian uuden siviilihallinnon juuri hyväksymässä kansallisessa tietotekniikkapolitiikassa onkin asetettu tavoitteeksi soveltuvien ohjelmistojen kehittäminen kaikille kolmelle terveydenhuollon partaalle (perusterveydenhuolto, yleissairaalat, opetus ja erikoissairaalat). 0AU:n opetussairaalayhtymään kuuluva opetusterveyskeskus on tehnyt esiselvityksen perusterveydenhuollon manuaalisen tietojärjestelmän korvaamisesta tietokonepohjaisella järjestelmällä (Ijadunola ym. 1998; Korpela ym. 1998). Selvityksen mukaan tietotekniikan avulla voidaan erityisesti parantaa väestötason terveyden seurantaa ja toiminnan tuloksellisuuden arviointia, mm. ryhrnittämällä terveys ja käyntitietoja alueellisten yhteisöjen mukaisesti, mikä ei ole mahdollista manuaalisessa kortistojärjestelmässä. 1.3 Tietojärjestelmien kehittamisen menetelmät Afrikassa Organisatorisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin painottuneen tietojärjestelmätieteen piirissä on alettu ymmärtää, että organisaation tietojärjestelmän kehittäminen on aina sidoksissa kyseiseen organisaatio, kulttuuri ja yhteiskuntakontekstiin (Avgerou 1996). Niinpä myös tietojärjestelmien kehittämisen menetelmien täytyy olla kuhunkin kontekstiin sopeutettuja (Walsham 2000). Suomen Akatemian rahoittamassa Kuopion yliopiston HIStutkimusyksikön ja 0AU:n tietojenkäsittelytieteen ja tekniikan laitoksen INDEHELAMethods tutkimusprojektissa (Methods for Informatics Development for Health in Africa) on kehitetty vuosina nigerialaisille ohjelmistoyrityksille ja nigerialaisten yliopistojen ohjelmistotekniikan opetukseen tarkoitettu tietojärjestelmätyön menetelmistö (~orpela ym. 2000c; Soriyan ym. 2001). INDEHELAmetodologiassa painotetaan erityisesti osallistavaa toimintaanalyysiä, elinkelpoisuuden (sustainability) analyysiä, vaikuttavuuden (impact) arviointia ja vaativiin olosuhteisiin pieniin yrityksiin soveltuvia projektinhallinnan ja ohjelmistotuotannon menetelmiä (Soriyan ym. 1999a). Toimintaanalyysi perustuu laajennettuun toimintateoreettiseen viitekehykseen (Korpela ym. 2000b). Projektin tulos tiivistetään oppikirjan käsikirjoitukseksi Lecture Notes on Information Systems Development in Afiica: Nigeria and Healthcare Applications in Focus. 2. Tutkimusongelma ja tutkimuksen tavoitteet Kuopion yliopiston HIStutkimusyksikkö on tehnyt Suomen Akatemialle hakemuksen suomalaisnigerialaisesta tutkimushankkeesta, jossa määritellään ja kehitetään MINPHISohjelmisto Nigerian perusterveydenhuollon tarpeisiin vuosina Hankkeessa myös validoidaan kaytännössa INDEHELAmetodologia. Hankkeella on siis kaksi puolta ja siten kaksi tutkimusongelmaa: * Terveydenhuollon tiedonhallinnan tutkimusongelma: Miten perusterveydenhuollon vaikuttavuutta Afrikassa, erityisesti Nigeriassa, voidaan parantaa tietoteknisesti tuetun tiedonhallinnan keinoin? * Tietojärjestelmätieteen tutkimusongelma: Toimiiko yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja elinkelpoisuutta painottava osallistava tietojärjestelmätyön metodologia kaytännössa, erityisesti Nigerian äärimmäisen vaativissa olosuhteissa?

4 SoTeTiTe 2001 Korpela: MINPHISPHC, s. 3 Myös hankkeen käytännölliset tavoitteet jakautuvat vastaavasti kahtia: * Kehityksellinen tavoite: Ensiksi analysoida yksinkertaisten mutta vaikutuksellisten sovellusohjelmistojen tarpeet, vaatimukset, edellytykset, hyödyt, riskit, elinkelpoisuus ja kehittämismenetelmät pemsterveydenhuollossa Nigeriassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa yleensä. Toiseksi kehittää sellainen sovellusohjelmisto, suunnitella sen valtakunnallinen levitys sekä saattaa se muiden maiden saataville avoimen ohjelmiston (Open Source) periaatteella. * Tieteellinen tavoite: Validoidaan INDEHELAmetodologia soveltamalla sita perusterveydenhuollon sovelluskehitysprojektissa, muutaman ohjelmistoyrityksen projekteissa sekä yliopistojen tietojarjestelmatieteen opetuksessa. Validoinnin tulosten pohjalta kehitetään metodologiaa edelleen ja analysoidaan tulosten merkitystä tietojarjestelmatieteen teorialle ja käytannölle maailmanlaajuisesti. Hankkeen institutionaalisena tavoitteena on vakiinnuttaa 0AU:n MINPHISryhmä elinkelpoisena tutkimus ja kehittämisyksikkönä sekä vakiinnuttaa kehityksen tietotekniikan (Informatics for Development) asema Kuopion ITkeskuksen tutkimus ja koulutustoiminnassa. Tutkimusmetodologisena tavoitteena on kehittää toiminnan analyysia ja kehittämistä (Activiq Analysis and Developrnent, ActAD) edelleen tietojärjestelmätyön tutkimuksen ja kaytannön menetelmänä ja levittää sita kansainvälisesti. 3. Tutkimusmenetelmat Nigerialainen osapuoli toteuttaa kehittämisprojektin INDEHELAmetodologian mukaisesti ja arvioi metodologian käyttökelpoisuutta toimintatutkimuksen menetelmin (Avison ym. 1999). Suomalainen osapuoli vastaa perusterveydenhuollon tietojärjestelmän vaatimusten, hyötyjen, edellytysten, ongelmien ja elinkelpoisuuden tutkimuksesta laajemmasta afrikkalaisesta näkökulmasta. Nigerialainen osapuoli organisoi kaytannön kehittämisprojektin ja siihen liittyvän konkreettisen vaatimusmäärittelyn, teknisen suunnittelun, toteutuksen, pilotoinnin, käyttöönoton ja kaupallistamisen. 4. Tulosten merkitys Jos hanke toteutuu, sen konkreettisena tuloksena syntyy Nigerian ja laajemmin Saharan eteläpuolisen Afrikan tarpeisiin soveltuva pemsterveydenhuollon ohjelmisto, joka on ensimmäinen laatuaan Afrikassa. Ohjelmistoa ja sen kehittämisessa syntynyttä osaamista voidaan soveltaa mm. ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston tukemissa hankkeissa muissa maissa. Toinen konkreettinen tulos on kaytännössa validoitu tietojärjestelmätyön menetelmistö, joka on erityisesti sopeutettu Afrikan ohjelmistoyritysten vaativiin olosuhteisiin. Tärkein tieteellinen tulos on empiirinen näyttö yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja elinkelpoisuutta painottavan osallistavan tietojärjestelmatyön metodologian käyttökelpoisuudesta todellisuudessa. Jos sellainen metodologia toimii Nigerian vaativissa olosuhteissa, on mahdollista että vaikuttavuus ja elinkelpoisuus voidaan tuoda tietojärjestelmien kehittämisessa tarkasteltavien asioiden joukkoon myös rikkaammissa maissa, joissa tietojärjestelmatyön menetelmistö nykyisin painottuu vain teknisiin ja liiketoimintahyödyn näkökohtiin. "Globalisaatio kaytännössa" on yleisemminkin tunnustettu kansainvälisen tietojarjestelmatieteen tutkimusyhteisön keskuudessa alitutkituksi mutta tärkeäksi aihepiiriksi (Walsham 2000).

5 SoTeTiTe 2001 Korpela: MINPHISPHC, s. 4 Hankkeessa luodaan kumpaankin maahan postdoctutkimusryhmä ja tuotetaan yksi väitöskirja kummassakin maassa seka julkaistaan noin 12 artikkelia kansainvalisissa tieteellisissa konferensseissa ja kausijulkaisuissa tietojärjestelmatieteen, terveydenhuollon tietotekniikan ja toiminnan teorian aloilla. Viitteet Avgerou C (1996). Transferability of information technology and organisational practices. In: OdedraStraub M, ed. Global Information Technology and SocioEconomic Development, pp Nashua: Ivy League. Avison D, Lau F, Myers M, Nielsen PA (1999). Action research. Communications of the ACM 42(1), pp Braa J, Heywood A (1999). The South Afiican experience: A model for developing 'bottomup' large scale district health and management information systems. In: HELINAP9: Third International Working Conference on Health Informatics in Afiica, Harare, Zimbabwe, 29 November 1 December Daini OA, Korpela M, Ojo JO, Soriyan HA (1992). The computer in a Nigerian teaching hospital: Firstyear experiences. In: Lun KC, Degoulet P, Piemme TE, Rienhoff 0, eds. MEDINF0192. Proceedings of the Seventh World Congress on Medical Informatics, Geneva, Switzerland, 610 September Amsterdam: Elsevier, pp Heeks R (1999). Software strategies in developing countries. Communications of the ACM 42(6), pp Ijadunola KT, Bel10 MO, Korpela M, Koskivirta M (1998). A strategy for the use of information systems to support communityoriented primary healthcare in a deprived economy: A case study of Ife Central LGA, Nigeria. In: Richards B, ed. Current Perspectives in Healthcare Computing Conference Proceedings. Part 1, Harrogate, 2325 March 1998, p Weybridge: BJHC. Korpela M (1992). Health informatics in Africa: Ethics and appropriateness. In: Bhatnagar SC, Odedra M, eds. Social Implications of Computers in Developing Countries. Proceedings of the IFIP WG 9.4 Conference, Nairobi, Kenya, 2325 March 1992, p New Delhi: Tata McGraw Hill. Korpela M, Soriyan HA, Olufokunbi KC, Onayade AA, DaviesAdetugbo A, Adesanmi D (1998). Community participation in health informatics in Afiica: An experiment in tripartite partnership in IleIfe, Nigeria. Computer Supported Cooperative Work 1998:7(34): Korpela M, Mykkänen J, Rasanen M, Ruonamaa H, Sormunen M (2000a). Transforming legacy systems into a valuable heritage: the case of the FixIT migration tools in Finland. In: Eder L, ed. Managing Healthcare Information Systems with WebEnabled Technologies, p Hershey, PA: Idea Group. Korpela M, Soriyan HA, Olufokunbi KC (2000b). Activity analysis as a method for information systems development: General introduction and experiments from Nigeria and Finland. Scandinavian Journal of Information Systems, Special Issue on Activity Theory in the Design of Technology, 2000:12(1):

6 SoTeTiTe 2001 Korpela: MINPHISPHC, s. 5 Korpela M, Soriyan HA, Olufokunbi KC, Mursu A (2000~). MadeinNigeria systems development methodologies. An action research project in the health sector. In: Avgerou C, Walsharn G, eds. Information Technology in Context: StudiesJi.om the Perspective of Developing Countries, p Aldershot: Ashgate. Makanjuola ROA, Daini OA, Soriyan HA, Korpela M (1991). Lowcost hospital informatics in Afiica: The IleIfe experience. In: Adlassnig KP, Grabner G, Bengtsson S, Hansen R, eds. Medical Informatics Europe 1991, Proceedings, Vienna, Austria, 1922 August 199 1, p Berlin: SpringerVerlag. Makanjuola ROA, Korpela M, Soriyan HA, Adekunle MA (1995). Making the most of a Hospital Information System: A Nigerian case. In: SosaIudicissa MC, Levett J, Mandil SH, Beales PF, eds. Health, Information Society and Developing Countries, p Amsterdam: IOS Press. Mandil SH, Moidu K, Korpela M, Byass P, Forster D, eds. (1993). Health Informatics in AJi.ica HELINA 93. Proceedings of the First International Conference, 1923 April Amsterdam: Elsevier. Nigeria (1 996). The National Health Policy and Strategy to Achieve Health for All Nigerians. 2nd ed. Lagos: Federal Govermnent of Nigeria. Sandiford P, Annet H, Cibulskis R (1992). What can information systems do for primary health care? An international perspective. Social Science in Medicine 1992:34: Soriyan HA, Korpela MJ, Mursu AS, Kailou K, Olufokunbi KC (1999a). Information systems development for healthcare in Africa: The INDEHELAMethods project [Online: In: HELINA'99: Third International Working Conference on Health Informatics in AJi.ica, Harare, Zimbabwe, 29 November 1 December Soriyan HA, Korpela MJ, Makanjuola ROA (1999b). Developing appropriate healthcare information systems for Afiica: The MadeinNigeria Primary Healthcare and Hospital Information System project. In: AJi.ican Development Forum199: 'The Challenge to AJi.ica of Globalisation and the Information Age' [Online: Addis Ababa, Ethiopia, 2428 October 1999, p. [ ]. Addis Ababa: LJN Economic Commission for Afiica. Soriyan HA, Mursu AS, Akinde AD, Korpela MJ (2001). Information systems development in Nigerian software companies: Research methodology and assessment from the healthcare sector's perspective. Electronic Journal on Information Systems in Developing Countries, forthcoming. Walsham G (2000). Globalization and IT: Agenda for research. In: Baskerville R, Stage J, DeGross JI, eds. Organizational and Social Perspectives on Information Technology, IFIP TC8 WG8.2 International Working Conference, Aalborg, Denrnark, 91 1 June 2000, p Boston, MA: Kluwer Academic. Wilson RG (1989). Strengthening primary health care programme management through informatics and improved management information systems. Information Technology for Development 1989:4: