Forssan seudun ehkäisevän mielenterveystyön suunnitelman laatiminen ESLH /So-62

Transkriptio

1 Forssan seudun terveydenhuollon ky. Forssan seudun ehkäisevän mielenterveystyön suunnitelman laatiminen ESLH /So-62 LOPPURAPORTTI Laakso, Virpi Turunen, Markku Vähätalo, Raija Puro, Markku

2

3 KUVAILULEHTI Julkaisija Forssan seudun terveydenhuollon ky Tekijät Virpi Laakso, Markku Turunen, Markku Puro Julkaisun päivämäärä Julkaisun laji Toimeksiantaja Julkaisun nimi Forssan seudun ehkäisevän mielenterveystyön suunnitelman laatiminen hankkeen loppuraportti Julkaisun osat Tiivistelmä Tämän hankkeen taustana on Forssan seudun mielenterveystyön suunnitelma vuodelta 2003, jossa todettiin ehkäisevän mielenterveystyön kehittämisen tarve. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän (FSTKY) ehkäisevän mielenterveystyön työryhmä lähti pohtimaan aihetta 2005 ja totesi, että seudulle tarvitaan ehkäisevän mielenterveystyön toiminnot kokoava suunnitelma. Työskentelyä varten perustettiin hanke ja siihen saatiin valtionosuusrahoitus Hankkeelle palkattiin projektisihteeri, joka oli perustyöstään hankkeelle FSTKY:n sisäisellä järjestelyllä siirretty terveyskeskuspsykologi. Lisäksi työrukkasena toimi mielenterveystyön ammattilaisista koottu projektiryhmä. Laajapohjainen seudullinen ohjausryhmä oli työn taustatukena. Hankkeessa tuotettiin ehkäisevän mielenterveystyön suunnitelma nimellä HY- VILLÄ MIELIN FORSSAN SEUDULLA. MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN Suunnitelma keskittyy mielenterveyden ylläpitämiseen ja häiriöiden ehkäisyyn. Se kattaa koko elämänkaaren ja sisältää myös konkreettisia kehittämisehdotuksia. Hankkeessa oli kuusi osahanketta, joilla kehitettiin toimintoja kohdennetusti. Osahankkeet olivat lapsikeskeinen perheasiain sovittelu, Forssan kouluikäisten kasvattajaverkosto, työterveyshuollon toimintamallin kehittäminen työyhteisökonfliktityöhön, ikäihmisten mielenterveyden edistäminen, seudullisen kriisityön mallin kehittäminen ja depression ehkäisy. Osahankkeet tuottivat uusia työmuotoja ja konkreettisia apuvälineitä, jotka ovat hankkeen jälkeen käytössä eri toimijoiden työssä. Lisäksi tuotettiin ideoita jatkokehittelyä varten. Toiminnan seurannasta hankkeen jälkeen vastaa FSTKY:n ehkäisevän mielenterveystyön työryhmä. Avainsanat Mielenterveys, mielenterveyden edistäminen, ehkäisevä mielenterveystyö, hanke Sarjan nimi ja numero Jakaja Kokonaissivumäärä 62 Kustantaja Forssan seudun terveydenhuollon ky

4

5 KUVAILULEHTI SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ HANKKEEN TAUSTA HANKKEEN TAVOITE HANKKEEN TOTEUTUS MIELENTERVEYDENEDISTÄMISSUUNNITELMAN SYNTY OSAHANKKEET Lapsikeskeinen perheasiain sovittelu osana perheneuvolan ennalta ehkäisevää työtä Forssan kouluikäisten kasvattajaverkosto (KASVE) Työterveyshuollon toimintamallin kehittäminen työyhteisökonfliktityöhön Ikäihmisten mielenterveyden edistäminen Seudullisen kriisityön mallintaminen Depression ehkäisy TUOTETTU KOULUTUS JA TIEDOTTAMINEN HANKITTU / SAATU KOULUTUS HANKKEEN TALOUS LOPPUTULOKSET HANKKEEN ARVIOINTI...20 LIITTEET...21

6 1. HANKKEEN TAUSTA Mielenterveys on mielen hyvinvointia. Se on siis arvokasta ja tavoiteltavaa jo sinällään. Mielenterveys on myös voimavara, jota ihminen sekä käyttää että kerää ja jonka avulla hän ohjaa elämäänsä. Mielenterveys on elämän kivijalka, joka tukee arjessa jaksamista ja auttaa joustamaan ja kestämään vastoinkäymisiä ja selviytymään niistä. Ei ole terveyttä ilman mielenterveyttä. Informaatioyhteiskunnassa mielenterveys on erityisen tärkeä sekä yksilön hyvinvoinnin ja pärjäämisen että kansakunnan menestyksen kannalta. Mielenterveyttä voidaan vahvistaa ja mielenterveysongelmia voidaan ehkäistä. Tämä hanke syntyi tarpeesta kehittää ehkäisevän mielenterveystyön toimintoja Forssan seudulla. Perimmäisenä tavoitteena oli Forssan seudun väestön hyvinvoinnin ylläpitäminen ja tukeminen. Hanke oli osa sitä kehittämistoimintaa, joka on tapahtunut Forssan seudulla laaditun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategian sateenvarjon alla. Osana tätä seudullista strategiaa kirjoitettiin seudun mielenterveystyön suunnitelma (2003; päivitetty ), jossa mainittiin ehkäisevän mielenterveystyön kehittäminen. Suunnitelman mukaisesti Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymään perustettiin v ehkäisevän mielenterveystyön työryhmä. Työryhmä lähti pohtimaan mielenterveyden edistämisen kysymyksiä ja havaitsi, että tarvittaisiin kokoava, seudullinen mielenterveystyön suunnitelma. Todettiin myös tarve kehittää ehkäisevän mielenterveystyön toimintoja kohdennetusti. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi päätettiin perustaa hanke ja anoa siihen valtionosuutta. Myönteinen päätös valtionosuudesta saatiin Saatu rahoitus mahdollisti kokopäiväisen projektisihteerin palkkaamisen ja työ saattoi alkaa. 2. HANKKEEN TAVOITE Hankkeelle kuvattiin kolme päätavoitetta: 1. Tuottaa Forssan seudulle ehkäisevän mielenterveystyön suunnitelma. Suunnitelma kokoaa systemaattisesti yhteen alueen palvelurakenteen ehkäisevän mielenterveystyön toiminnot ja tarkastelee niiden luomaa kokonaisuutta. Suunnitelmassa huomioidaan alueen julkishallinnon sektorit, erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelut, koulu- ja sivistyspalvelut, työvoimapalvelut, vanhusten palvelut sekä alueen järjestöt. 2. Ylläpitää ja tukea Forssan seudun väestön hyvinvointia. 3. Tuottaa osahankkeiden avulla ehkäiseviä täsmäkeinoja ja työ/toimintamalleja seudun sosio-demografisten tietojen osoittamille painopistealueille. Näitä olivat vanhemmuuden tukeminen, nuorten osallisuuden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy, työterveyshuollon työn kehittäminen työyhteisökonfliktityössä, ikäihmisten mielenterveyden edistäminen, depression ehkäisy ja kriisipalveluiden kehittäminen. 3. HANKKEEN TOTEUTUS Hankkeelle perustettiin ohjausryhmä, jossa oli laaja edustus seudullisesti kunnan, valtion ja kolmannen sektorin toimijoista sekä Stakesin (nyk. THL) edustus (työryhmien kokoonpanot, kts. Hyvillä mielin suunnitelma, Liite 1). Ohjausryhmässä käsiteltiin suunnitelman vaiheita ja ohjausryhmä otti kantaa niihin. Ohjausryhmä kokoontui 2-3 kertaa vuodessa. Hankkeen työrukkasena toimi projektiryhmä, joka oli FSTKY:n ehkäisevän mielenterveystyön työryhmä vahvistettuna laatu- ja kehittämispäälliköllä ja terveyden edistämisen yhdyshenkilöllä. Projektiryhmän jäsenet olivat siis pääosin mielenterveystyön ammattilaisia. Projektiryhmä keskusteli vilkkaasti, kehitti ja työsti uusia ideoita ohjeisti projektisihteeriä tämän työssä. Projektiryhmä kokoontui keskimäärin joka toinen kuukausi.

7 Hankkeeseen palkattiin projektisihteeriksi terveyskeskuspsykologi Virpi Laakso, joka siirrettiin hanketyöhön perustyöstään organisaation sisäisellä siirrolla. Hänelle palkattiin perustyöhön sijainen. Projektisihteeri huolehti hankkeen käytännön toimista (asialistat, muistiot, väliraportit ja muu yhteydenpito lääninhallitukseen, talouden seuranta, tiedotteiden laadinta). Hän hankki aiheeseen liittyvää tietoa etsimällä kirjallisuutta ja artikkeleita, käymällä alan koulutuksissa ja konsultoimalla asiantuntijoita. Hän huolehti tiedottamisesta laatien PowerPoint-diasarjoja, pitäen esityksiä ja antaen lehdistö- ja radiohaastatteluja. Terveyden edistämisen yhdyshenkilön Raija Vähätalon työtä kirjattiin hankkeelle 181 tuntia. Hän mm. osallistui projektiryhmän kokouksiin, antoi konsultaatioapua tiedottamisessa sekä ehkäisevän mielenterveystyön suunnitelman laatimisessa ja sen lausuntokierroksen valmistelussa. Hänen asiantuntijapanoksellaan varmistettiin hankkeen toiminnan nivoutuminen Hyvinvointistrategian ja alueen muiden läheisten toimintojen kanssa. Muut FSTKY:n työntekijät, joilta kirjattiin tunteja hankkeelle olivat työterveyslääkäri, työterveyspsykologi, kaksi työterveyshoitajaa, kaksi perheneuvojaa, sosiaalityöntekijä, toinen terveyskeskuspsykologi, koulukuraattori, laatu- ja kehittämispäällikkö ja mielenterveystyön vastuualueen ylilääkäri. He osallistuivat osahankkeiden edistämiseen ja auttoivat hankeosaamisellaan. Lisäksi useat muut työntekijät antoivat asiantuntijapanoksensa, kuten perusterveydenhuollon avohoidon ylilääkäri, aikuisneuvonnan terveydenhoitaja, perheneuvolan psykologit ja psykiatrian poliklinikan sairaanhoitaja. Hankkeen yleisenä työtapana oli asiantuntijoiden kuuleminen. Asiantuntijoilla tarkoitetaan tässä henkilöitä, jotka arjessa ja omassa työssään kohtaavat väestöä ja näin tuntevat väestön elämäntilannetta, voimavaroja ja ongelmia läheltä. Käytettävissä oli myös pitkän työuran aikana rakentunutta asiantuntemusta se antoi näkemystä siihen, mihin asioihin tarttumalla voidaan ongelmia ehkäistä. Toinen keskeinen työtapa oli innovatiivinen työote. Ei haluttu kopioida valmista muualta, vaan etsiä uusia, perusteltuja näkökulmia ja luoda niiden pohjalta toimivia ratkaisuja. Mielenterveydenedistämissuunnitelman kohdalla tämä oli välttämätöntäkin, sillä näitä suunnitelmia ei Suomessa ole juuri julkaistu aiemmin. Kolmas oleellinen työtapa oli verkostoituminen. FSTKY solmi yhteistyösopimuksen Stakesin Ehkäisevän mielenterveystyön strategiat ja käytännöt -hankkeen kanssa. Kansallisen hankkeen tarkoituksena oli tuottaa kuntien käyttöön strategia ehkäisevän mielenterveystyön kehittämiseksi sekä tukea kuntia käytännön kehittämistyössä. Tämä hankeyhteistyö varmisti sen, että Forssan hankkeen toteuttajilla oli käytössään viimeisin tutkimus- ja kehittämistieto alalta. Lisäksi saatiin tietoa eurooppalaisista näyttöön perustuvista hyvän käytännön malleista ja voitiin käydä kehittävää vuoropuhelua muiden verkostoon kuuluvien kuntien ja seutukuntien kanssa. Tämä antoi henkistä selkänojaa ja uskallusta toteuttaa omia ideoita. FSTKY on Terveyttä edistävien sairaaloiden ja sen kansainvälisen verkoston Health Promoting Hospitals (HPH) jäsen. Myös tämä verkosto antoi mahdollisuuden esitellä omia ajatuksia ja saada muiden kommentteja niihin. Tärkeä mahdollisuus työstää ajatuksia oli verkoston kesäkoulu Tampereella elokuussa Verkostoitumista tapahtui myös Forssan seudun toimijoiden kesken. Seudun yhteistyö on ollut jo aiemminkin runsasta, mutta hankkeen myötä uusia kanavia aktivoitui ja syntyi uusia työmuotoja (esim. Depressiokoulun ryhmänohjaajapankki).

8 4. MIELENTERVEYDENEDISTÄMISSUUNNITELMAN SYNTY Ehkäisevä mielenterveystyö on laaja ja vaikeasti hahmotettava käsite. Kun suunnitelmaa alettiin rakentaa, käytettiin ensin aikaa aihepiirin ymmärtämiseen. Projektiryhmässä kirkastettiin, miten mielenterveys rakentuu ja mitä mielenterveyden edistäminen ja ehkäisevä mielenterveystyö tarkoittavat. Nämä kirjoitettiin suunnitelman kappaleeseen 4, Teoreettinen tausta. Nämä pohdinnat eivät jääneet vain irrallisiksi ajatuksiksi, vaan koko suunnitelma rakentuu niille. Teoria auttoi hahmottamaan väestön tarpeita. Jokaisen ikäryhmän kohdalla pohdittiin, mitä tämän ikäiset tarvitsevat voidakseen hyvin ja mitkä asiat puolestaan uhkaavat heidän mielenterveyttään. Näiden tekijöiden pohjalta sitten kuvattiin, mitä toimia tarvittaisiin, jotta positiiviset tekijät vahvistuisivat ja haitallisten tekijöiden vaikutus ehkäistyisi. Sen jälkeen kartoitettiin, mitä tämän suuntaisia toimia Forssan seudulla jo on käytössä ja todettiin kehittämistarpeita. Projektisihteeri haastatteli asiantuntijoita eli eri ikäryhmien kanssa työskenteleviä ihmisiä suunnitelman sisällön tuottamiseksi. Sihteerin kirjoittamia tekstejä sitten kierrätettiin heillä ja hiottiin työryhmissä. Teoriapohjaisen rakenteen lisäksi suunnitelmassa on uutta kehittämisehdotusten rakenne. Niille luotiin neliportainen jäsennys siten, että tarkasti määritellyt ehdotukset nimettiin kehittämiskohteiksi. Kehittämiskohteille määriteltiin kohderyhmä, tavoite, menetelmä, vastuutahot ja aikataulu. Löyhemmin määritellyt kehittämisehdotukset olivat suosituksia, kehittämisideoita ja kysymyksiä. Kehittämisehdotuksille pyrittiin määrittelemään myös seurantaindikaattoreita, jotka auttavat suunnitelman seurannassa. Suunnitelman painettu versio lähti lausuntokierrokselle Lausunnot pyydettiin kaikilta kunnallisilta sektoreilta kaikista viidestä Forssan seudun kunnasta, Valtion toimijoilta (poliisi, KELA, työvoima), ev.lut. seurakunnilta, kolmannelta sektorilta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Vertaiskunnan arviointi pyydettiin Imatran ennalta ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattorilta. Lausunnon antajilta toivottiin kommentteja erityisesti omaan toimialaan liittyvistä kohdista ja siitä, miten yhdenmukainen he katsoivat suunnitelman olevan mahdollisten omien toimintasuunnitelmiensa kanssa. Toivottiin myös tietoa niistä suunnitelman kehittämisehdotuksista, joihin lausunnon antajat olivat omassa toiminnassaan valmiita tarttumaan ja lähtemään toteuttamaan. Lausuntoja saatiin 34 kappaletta. Useat lausunnon antajat kiittivät suunnitelmaa ansiokkaaksi ja selkeäksi. Kunnan toimijat kertoivat saavansa siitä konkreettista apua toimiensa suunnitteluun. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) totesi lausunnossaan, että suunnitelma on kansallisesti arvokas ehkäisevän mielenterveystyön strategiatyön edellä kävijä. Kukaan lausunnon antajista ei kertonut, että suunnitelma ei olisi yhdenmukainen heidän omien strategioidensa kanssa. Useat lausunnon antajat ilmoittivat tarttuvansa suunnitelmassa mainittuihin kehittämisehdotuksiin. Päätöksenteon mielenterveysvaikutusten arviointia oli valmis edistämään / kokeilemaan yksi kunnanhallitus ja viisi lautakuntaa. Suunnitelman työikäisten kappaleessa on kuvausta mielenterveyttä tukevista työoloista ja suosituksia työnantajille / työpaikoille. Näihin tarttuivat yksi kunnanhallitus ja yksi lautakunta. Lisäksi useat lausunnon antajat viittasivat johonkin suunnitelman kohtaan ja totesivat joko jo toteuttavansa sen mukaista toimintaa tai halukkuutensa ottaa suosituksista vaarin. Myös korjausehdotuksia tuli useita. Niissä esitettiin tarkennuksia ja lisäyksiä tekstiin. Nämä huomioitiin, kun suunnitelmasta hiottiin lopullinen versio. Lausunnoissa oli myös ehdotuksia, jotka liittyivät mielenterveyden edistämisen toimintoihin. Todettiin, että ehkäisevän mielenterveystyön kehittämistarpeiden runsaus ja tavoitteiden laaja-alaisuus

9 edellyttävät keskitettyä koordinointia ja kokonaisjohtamista. Tähän tehtävään sopivaksi vastuutahoksi Forssan seudulla katsottiin terveydenhuollon kuntayhtymä. 5. OSAHANKKEET Hankkeessa kehitettiin toimintoja kuuden osahankkeen kautta. Elämänkaarijärjestyksessä nämä olivat Lapsikeskeinen perheasiain sovittelu, Forssan kouluikäisten kasvattajaverkosto, Työterveyshuollon toimintamallin kehittäminen työyhteisökonfliktityöhön ja Ikäihmisten mielenterveyden edistäminen. Lisäksi toteutettiin koko väestöä koskevat osahankkeet Depression ehkäisy ja Seudullisen kriisityön mallintaminen. Kaikki osahankkeet pääsivät tavoitteisiinsa. Ne tuottivat uusia toimintatapoja tai ideoita, joita jatketaan perustyössä. Osahankkeiden tarkempi kuvaus on seuraavana Lapsikeskeinen perheasiain sovittelu osana perheneuvolan ennalta ehkäisevää työtä Osahankkeen tausta Avio/avoerot ovat lisääntyneet viimevuosina ja ero koskettaa monia lapsiperheitä. Perheneuvolan asiakkuudessa esimerkiksi vuosina olleista perheistä yli 50 %:lla oli erotausta. Eroja on tilastokeskuksen mukaan Forssan seudulla paljon. Esimerkiksi vuonna 2007 koko maassa avioeroja vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä naimisissa olevaa kohti oli 16.0 ja Forssassa Koko seutukunnan vastaava luku oli Perheneuvolan asiakkaiksi tulleiden lasten kohdalla oireissa korostui lasten kokema yksinäisyys, suru, ja vihaisuus, jonka yhtenä selittävänä tekijänä voisi olla ikävä poissaolevaa vanhempaa kohtaan. Joillakin lapsilla toinen vanhemmista oli kokonaan jäänyt pois lapsen elämästä tai tapaamiset olivat lapsen kannalta liian harvaan. Pitkittyneissä huoltoriidoissa lapsi joutuu kohtuuttoman kauan olemaan vanhempien riidan kohteena. Erotilanteissa lasten asioiden ratkaiseminen oikeudessa harvemmin palvelee lapsen etua. Perheasiainsovittelu on määritelty Avioliittolain (1987) pykälissä Toinen sovittelua sivuava laki on Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (1984), joka käsittelee lapsen asemaa perheessä. Sovittelun sisältö määritellään avioliittolaissa. Perheasiain sovittelijan tehtävänä on em. lain 21 :n mukaan pyrkiä saamaan aikaa luottamuksellinen ja avoin keskustelu perheenjäsenten välillä ja saamaan aikaan yhteisymmärrys miten erimielisyydet ratkaistaan parhaalla mahdollisella tavalla. Erityisesti pitää kiinnittää huomiota alaikäisten lasten aseman turvaamiseen. Sovittelu on tarkoitettu avio- tai avoeroja miettiville, erojärjestelyjä tekeville, eronneille, jotka ovat sopeutumassa uuteen tilanteeseen ja puolisoille, jotka päätyvät jatkamaan yhdessä. Sovitteluun voi hakeutua koko perhe, puolisot yhdessä tai erikseen. Lapsikeskeisessä perheasian sovittelussa pääpaino on lapsen äänen kuulemisessa sekä yhteistyövanhemmuuden tavoittelussa. Perheneuvolan perheneuvojan työhön vanhempien auttaminen erotilanteissa soveltuu hyvin. Hankkeen toteuttivat perheneuvojat Hannele Hakala ja Jaana Luomala, jotka ovat nimettyjä perheasioiden sovittelijoita. Sovittelua perheneuvolasta Forssan seudulla, kuten yleensäkin koko Suomessa, on haettu lain voimaantulon jälkeisinä vuosina luvulla vähän. Osahankkeen eteneminen Perheneuvojat perehtyivät lapsikeskeiseen perheasian sovitteluun Efekon koulutuspäivillä keväällä Kouluttajina olivat valtakunnallisestikin sovittelua kehittäneet Lahden sovittelijat Päivi Mäntylä-Karppinen ja Pirjo Lipiäinen. Koulutus vahvisti lapsikeskeisen perheasiansovittelupalvelun esille nostamisen tärkeyttä. Osahankkeeksi päätyminen tehosti sovittelun suunnittelua ja kehittämistä seutukunnan tarpeisiin.

10 Toiminnan alkaessa palvelusta tiedotettiin eri tavoin. Perheneuvolan henkilökunnan kanssa sovittiin käytännöstä, jonka mukaan perheneuvojat tekivät tarkentavan vastasoiton mahdollisille sovitteluasiakkaille. Puhelinkeskustelussa kerrottiin sovittelupalvelusta ja tarkennettiin, olisiko sovittelu palvelumuoto mitä asiakas tai vanhemmat tarvitsisivat. Palvelusta tiedotettiin mielenterveyden peruspalvelujen organisaatiossa sekä muille kuntayhtymän työntekijöille, jotka ovat lapsiperheiden kanssa tekemisissä. Alkavasta hankkeesta tiedotettiin seurakunnan perheasiain neuvottelukeskuksen työntekijöille, seudun kuntien sosiaalityöntekijöille ja lastenvalvojille sekä Forssan - Loimaan käräjäoikeuden kansliaan. Kuntalaisille tiedotettiin palvelusta lehdistötilaisuudessa toukokuussa 2008, jossa samalla esiteltiin koko ehkäisevän mielenterveystyön hanketta. Palvelusta laadittiin esite viranomaiskäyttöön, joka toimitettiin kuntiin sovittelutoiminnan esittelykäynnillä. Perheneuvojat olivat varanneet omissa kalentereissaan viikoittain aikoja sovittelutyölle. Sovitteluun tulevat asiakkaat eivät joutuneet jonottamaan vastaanotolle pääsyä. Perheneuvojat saivat mahdollisuuden sovittelutyön konsultointiin Lahden perheasiansovittelijoilta. Konsultointi oli merkittävää kehittämisprosessin onnistumiselle. Perheneuvojat hankkivat asiaan liittyvää lisäkoulutusta (Liite 2). Perheneuvojat kävivät tutustumassa Lastensuojelun keskusliiton Eroneuvo-projektiin ja kouluttautuivat Eroneuvo-tilaisuuksien (HH) ja Vanhemman Neuvo- ryhmän (JL) ohjaajiksi. Eroneuvotilaisuus on yhden kerran tapaaminen, johon voi tulla ilmoittamatta. Tilaisuus on tarkoitettu eroa pohtiville, eronneille ja heidän läheisilleen. Vanhemman Neuvo-ryhmä on kahdeksan kertaa kokoontuva ammatillisesti ohjattu vertaistukiryhmä eropäätöksen tehneille vanhemmille. Tavoitteena on vahvistaa yhteistyövanhemmuutta eron jälkeen sekä vähentää erossa lasten kokemia menetyksiä. Eroneuvo-tilaisuus järjestettiin perheneuvolassa. Vanhemman Neuvo-ryhmä alkoi (Liitteet 3 ja 4). Kouluttautumisen ohella syntyi verkostoitumista Lastensuojelun keskusliiton lisäksi Helsingin ja Turun seudulla eroauttamista tekevien työtekijöiden kanssa. Syksyllä 2008 tiedusteltiin kunnista, olivatko he ohjanneet vanhempia sovitteluun ja olisiko heillä näkemyksiä edelleen sovittelupalvelun kehittelyyn. Forssan lastenvalvoja ilmoitti ohjanneensa useita vanhempia sovitteluun. Lastenvalvojan mukaan sovittelukeskustelujen jälkeen on ollut nähtävissä se, että vanhemmat ovat päätyneet sopimukseen, joka on lasten edun kannalta ollut vahvistettavissa eivätkä erimielisyydet ole edenneet käräjäoikeuden ratkaistaviksi. Myönteistä oli myös lyhyt odotusaika sovittelukeskusteluihin pääsemisessä. Muut kunnat ilmoittivat ohjanneensa vanhempia tai toista heistä sovitteluun, mutta tiedossa ei ollut, oliko palveluun hakeuduttu. Toivottiin myös lyhyttä esitettä, jonka voisi antaa asiakkaalle. Hankkeen aikana huhtikuun 2009 loppuun mennessä sovittelupalvelua oli käyttänyt yhteensä 16 perhettä. Sovittelukäyntejä oli kaikkiaan 59. Perheistä forssalaisia oli 10. Sovittelukäynneille tulivat pääsääntöisesti molemmat vanhemmat, kahdesta perheestä vain toinen vanhempi. Suurimmassa osassa oli lastenvalvoja ollut ohjaavana tahona. Kahdessa perheessä tavattiin myös lapsia ja siten selviteltiin lapsen toiveita ja mielipiteitä koskien asumista ja etävanhemman tapaamisia. Forssan mallin kuvaus Eroteemaan liittyvän ajanvaraussoiton tai asiakkaalle soitetun vastasoiton jälkeen päätetään soveltuvuus sovittelupalveluun. Pääsääntöisesti ehdotetaan vanhemmille yhteisiä keskusteluja, mutta mikäli vanhemmat katsovat, että se ei toimi, aloitetaan erilliskeskusteluilla. Vanhemmilla on nimikkotyöntekijä. Ensimmäinen keskustelu järjestyy viikon kahden sisällä yhteydenotosta. Perheneuvojilla on joka viikko varattuna aikoja sovittelutyölle. Tavoitteena ovat yhteiset keskustelut, jossa molemmat vanhemmat ja työntekijät ovat läsnä. Keskusteluissa fokuksena on lapsi ja lapsen asema, mutta lasten tulemisesta keskusteluihin sovitaan erikseen. Sovittelukeskusteluihin voi hakeutua eron eri vaiheissa. Sovittelukeskustelut tarjoavat neuvottelufoorumin lasten aseman turvaamiseksi erotilanteessa. Sovittelu on lyhytkestoista, sopimushakuista ja tulevaisuuspainotteista. Sovittelu ei ole terapiaa. Sovittelussa vallitsee sovittelusalaisuus. Sovittelusta ei anneta arvioita, lausuntoja tai yhteenvetoja.

11 Sovittelussa annetaan tietoa lasten reaktioista eroon, vanhemmille apua kohdata reaktiot ja apua omien tunteiden käsittelyyn. Sovittelussa syntyvät sopimukset laaditaan ja vahvistetaan lastenvalvojien toimesta. Osahankkeen lopputulokset Lapsikeskeisen perheasiain sovittelun hanke on ollut tarpeellinen ja vastannut ajankohtaiseen haasteeseen. Perheneuvolassa on havaittu eroperheiden pulmat ja avun tarve. Myös valtakunnallisesti on nähty tarpeelliseksi erilaisten palvelumuotojen kehittäminen eroperheille kuten Lastensuojelun keskusliiton Eroneuvopalvelut. Perheiden tilanteet ovat muutoksessa ja erojen tullen ratkaisuja joudutaan pohtimaan uusista lähtökohdista. Lasten edun toteutumista joudutaan punnitsemaan erilaisissa asumisjärjestelyissä, esimerkiksi vuoroasumisessa. Sovittelun ydinajatus on välittää vanhemmille se, että erossa parisuhde päättyy, mutta vanhemmuus jatkuu. Vanhemmuus muuttuu eron jälkeen ja uusia toimintatapoja olla yhteistyössä tarvitaan. Hankeajan päättyessä tuloksiksi jäävät: 1. Lapsikeskeinen perheasiainsovittelu jää työmuodoksi perheneuvolaan. 2. Eroneuvo-iltoja ja Vanhemman Neuvo ryhmiä järjestetään jatkossa. 3. Viranomaiskäyttöön ja yleisölle käytettävissä esite palvelusta (Liite 5). 4. Kuvaus palvelusta kuntayhtymän kotisivuja varten tehty. 5. Verkostoituminen paikallisesti, seutukunnallisesti ja valtakunnallisesti. 6. Lähiviranomaistahojen kokemus palvelun hyödyllisyydestä ja riitatilanteita ehkäisevästi. 7. Lasten oireet riitatilanteissa ehkäistyvät. 8. Lapset eivät joudu olemaan riitojen keskellä erimielisyyksissä. 9. Lasten ja etävanhemman tapaamiset onnistuvat eikä lapsi menetä yhteyttä etävanhempaansa. 10. Huolto- ja tapaamisriitojen väheneminen. Forssan-Loimaan käräjäoikeudesta saatujen tietojen mukaan huoltoriitoja oli vuonna 2005 Forssan seutukunnassa 10 ja vuonna 2008 kuusi. Riitojen vähenemiseen vaikuttanevat monet asiat, mutta sovittelupalvelun tehostaminen voi olla myös yksi vaikuttava tekijä Forssan kouluikäisten kasvattajaverkosto (KASVE) Osahankkeen tausta Ennen osahanketta Forssassa ei ollut yhteistä keskustelufoorumia kasvattajille. Kuilut eri toimijoiden välillä olivat suuriakin. Eri toimijoiden välistä yhteistyötä ei oltu systemaattisesti koordinoitu tai suunniteltu. Samaan aikaan lasten ja nuorten tilanne paikkakunnalla oli huolestuttava. Tarvetta entistä tehokkaammalle tuelle, ennaltaehkäisevälle työotteelle ja yhteistyön tiivistämiselle oli. Yhteisen keskustelufoorumin, verkoston tavoitteena oli mm. tiivistää yhteistyötä eri tahojen välillä, kannustaa luoviin yhteistyömuotoihin hallintorajoista välittämättä, lisätä tietoisuutta toisten työstä ja tarjolla olevista palveluista sekä lisätä luottamusta toisiin ja heidän ammattitaitoonsa. Osahankkeen eteneminen Osahanke alkoi koulutustilaisuudella Verkostot koulun tukena, joka pidettiin Kouluttajana toimi Teemu Sulanoja, jolla oli kokemusta Espoossa moniammatillisesti toteutetusta varhaisen puuttumisen mallista. Koulutustilaisuuteen sisältyi konsultaatiokäynti, joka pidettiin Kyseisessä kokoontumisessa olivat edustettuina mm. koulut, oppilashuolto, kouluterveydenhuolto, ev.lut. seurakunta, sosiaalitoimi, nuorisotoimi, perheneuvola ja Forssan seudun mielenterveysseura. Kokoontumisessa päätettiin Forssan kasvattajaverkoston perustamisesta. Toimintakaudeksi päätettiin koulujen lukuvuosi ja kokousajoiksi parittomien kuukausien viimeinen keskiviikko klo Näin ollen ensimmäinen kasvattajaverkoston kokous oli , josta lähtien kokoontumi-

12 set ovat olleet säännöllisiä. Myöhemmin verkoston nimi täsmentyi Forssan kouluikäisten kasvattajaverkostoksi (KASVE). Kokouksiin on osallistunut kasvattajia laajasti eri hallintokunnista (poliisi, sosiaalitoimi, nuorisotoimi, seurakunta, koulut, oppilashuolto, perheneuvola jne.), kolmannen sektorin toimijoita (mielenterveysseura, MLL jne.) sekä koulujen vanhempainyhdistysten jäseniä. Kasvattajaverkostossa on mm. esitelty uusia hankkeita, työmuotoja ja toimintamalleja. Kasvattajaverkosto on laatinut vetoomuksen iltapäiväkerhojen maksuttomuuden puolesta. Kasvattajaverkoston kautta on mahdollistunut pienempien, erillisten työryhmien kokoaminen, joissa on voitu räätälöidä tukitoimia tietylle kohderyhmälle, jotka ovat esim. sosiaalitoimen ja koulun yhteisenä huolen aiheena. Kasvattajaverkostossa käsitellään vain yleisiä asioita, ei milloinkaan yksilökohtaisia. Kasvattajaverkoston toiminnasta on tiedotettu pitämällä kokouskutsujen ja muistioiden jakelulista mahdollisimman laajana ja kattavana. Uusia osallistujatahoja on saatukin toimintaan koko ajan mukaan. Osahankkeen lopputulokset Forssan kouluikäisten kasvattajaverkosto osahanke on ollut tarpeellinen ja vastannut ajankohtaiseen haasteeseen moniammatillisen yhteistyön lisäämisestä. Kasvattajaverkoston kokoukset ovat toteutuneet suunnitellusti, niihin on riittänyt osallistujia eri tahoilta ja toiminta on ollut aktiivista. Kasvattajaverkosto jää pysyväksi toimintamuodoksi Forssassa osahankkeen päätyttyä Työterveyshuollon toimintamallin kehittäminen työyhteisökonfliktityöhön Osahankkeen tausta Työterveyshenkilöstö on työssään havainnut, että työpaikoilla on tarve saada apua työyhteisökonfliktien selvittelyyn. Työterveyshuoltolakikin määrittelee työterveyshuollon (jatkossa TTH) yhdeksi tehtäväksi työyhteisöjen toimivuuden edistämisen (1 2 mom.). Työyhteisökonfliktien käsittely ei kuitenkaan ole helppoa tilanteiden haastavuuden vuoksi. Siksi TTH:n henkilökunta kaipasi apuvälineitä tähän työhön. Asiaa käsiteltiin työyksikön sisäisissä palavereissa ja päätettiin liittyä ehkäisevän mielenterveystyön hankkeen yhdeksi osahankkeeksi. Tavoitteena oli luoda TTH-yksikön yhteinen toimintamalli, joka edistäisi selkeää työnjakoa TTH:ssa ja työn kohteena olevilla työpaikoilla. Samalla TTH-henkilöstön työyhteisöosaaminen lisääntyisi. Tavoitteena oli myös konfliktitilanteiden varhainen ja laadukas hoito TTH:n osalta. Lopputuloksena työyhteisöjen hyvinvointi lisääntyisi ja konfliktien työntekijöille aiheuttama stressi ja muut haitalliset psyykkiset reaktiot vähenisivät. Kehittämistyöryhmä Kehittämistyötä varten asetettiin työrukkanen, johon kuuluivat Forssan seudun terveydenhuollon ky:n työterveyshuoltoyksikön työterveyslääkäri Eeva Kankaanpää, työterveyshoitajat Maaria Lehti ja Tarja Tuovila sekä työterveyspsykologit Nora Senvall ( asti) ja Pasi Kainulainen ( alkaen). Projektisihteeri Virpi Laakso toimi työryhmän sihteerinä. Työryhmä kokoontui osahankeaikana ( ) yhteensä 13 kertaa. Lisäksi mallia käsiteltiin koko työterveysyksikön palavereissa kolmesti ( , ja ). Työryhmä työsti asiaa kehittävän asiantuntijayhteistyön menetelmällä. Teemasta keskusteltiin aktiivisesti, jokainen toi oman tietämyksensä, kokemuksensa ja asiantuntemuksensa mukaan käsittelyyn ja niiden pohjalta mallia kehitettiin. Projektisihteeri teki mallista ja sen osista aina uudet versiot seuraavaan kokoukseen työryhmän ehdotusten pohjalta.

13 Mallin testaus Kun mallista oli kehitetty alustavasti käyttökelpoinen versio, se toimitettiin koko työterveyshuoltoyksikön käyttöön ja henkilöstö koekäytti mallia aidoissa asiakastilanteissa. Näiden kokemusten pohjalta mallia hiottiin. Osahankkeen lopputulos: valmis malli koko yksikön käytettävissä Toimintamalli koostuu useasta eri osasta. Ensimmäisenä on A4-kokoinen kuvio, johon on koottu työskentelyn prosessi (Liite 6). Prosessin eri vaiheissa on kohtia, joihin liittyy tarkennusosia. Niitä on kaikkiaan 17 (keskeisimmät osat esitellään liitteissä 7-12). Malli on elektronisessa muodossa yksikön yhteisessä intranetissä, mistä jokainen työntekijä voi tehdä siitä itselleen pikakuvakkeen omalle työpöydälleen. Kuvakkeesta pääsee mallin tarvittaviin osiin nopeasti linkkiä klikkaamalla. Tämä helpottaa työskentelyä, sillä työyhteisökonfliktiin liittyvä puhelu saattaa tulla työntekijälle milloin tahansa, kesken kiireisen työskentelyn. Mallin kaikki osat ovat printattavissa paperiversioiksi ja niitä voidaan käyttää apuna myös neuvotteluissa työpaikkojen kanssa. Mallista tiedottaminen Osahankkeen työn tuloksia esiteltiin päähankkeen ohjausryhmän kokouksessa Kaikki kehittämistyöryhmän osallistujat olivat paikalla. Ohjausryhmältä saatiin toiveita ja ehdotuksia jatkotyöskentelyyn. Työterveyshoitaja Tarja Tuovila osallistui hankkeen päätösseminaarin paneeliin , kertoi osahankkeesta ja vastasi yleisön kysymyksiin. Mallista on tehty PowerPoint-diasarja sekä suomen- ja englanninkielinen posteri (xx). Näiden avulla mallia voidaan esitellä työpaikkakäynneillä, FSTKY:n toimintaa esittelevissä tilaisuuksissa, seminaareissa, koulutustilaisuuksissa jne. Englanninkielinen posteri mahdollistaa mallin esittelyn TTH:n ulkomaalaistaustaisille asiakkaille sekä kansainvälisissä tilaisuuksissa. Mallista on tarjottu artikkelia kirjoitettavaksi työterveysalan ammattilehteen. Jatkosuunnitelmat Osahankkeen päätyttyä mallin päivittäminen siirtyy työterveyshuoltoyksikön omaksi työksi ja yksikön vastuulle. Malli pysyy yksikön työntekijöiden työvälineenä ja apuna arjen työssä. Kehittämistyön yhteydessä nousi jatkokoulutustarve. Tarvittaisiin käytännön läheistä, paikallista koulutusta neuvottelutilanteissa ja etenkin niiden pulmakohdissa toimimiseen. Mallista työstetään esimiesversio työpaikkojen käyttöön Ikäihmisten mielenterveyden edistäminen Osahankkeen tausta Väestö ikääntyy Forssan seudulla voimakkaasti lähivuosina. Ikäihmisten osuus väestöstä kasvaa ja heidän tarpeidensa huomioiminen tulee entistä keskeisemmäksi osaksi väestön hyvinvointia edistävää työtä. Ikäihmisen mielenterveydelliset vaikeudet ovat yhteydessä myös huonompaan fyysiseen terveyteen ja mm. laitokseen joutumiseen. Oikea-aikaiset ja hyvin suunnitellut tukitoimet

14 ovat kustannuksiltaankin edullisimpia. Näistä syistä ikäihmisten mielenterveyden edistämiseksi haluttiin perustaa oma osahanke. Kehittämistyöryhmä Aihetta pohtimaan koottiin työryhmä, jonka jäsenet työskentelivät ikäihmisten kanssa ja näin tunsivat heidän elämäntilannettaan Forssan seudulla. Työryhmän puheenjohtajana toimi vanhus- ja vammaistyön sosiaalityöntekijä Kirsti Seppänen Forssan kaupungilta ja sihteerinä projektisihteeri Virpi Laakso. Muut työryhmän jäsenet olivat vanhusneuvoja Asta Heinonen Forssan seudun palvelukammari ry:stä ( asti), sosiaalityöntekijä Päivi Mättänen FSTKY:stä, diakoniatyöntekijä Marjatta Virtanen Forssan ev.lut. seurakunnasta sekä Forssan seudun mielenterveysseurasta projektityöntekijät Suvi Mäkinen ( asti) ja Ritva Loijas ( alkaen). Työryhmän ensimmäinen kokoontuminen oli Kaikkiaan työryhmä kokoontui 10 kertaa. Työryhmä oli saanut evästystä työlleen sekä päähankkeen projekti- että ohjausryhmältä. Työskentelyprosessi Työryhmä aloitti toteamalla ikäihmisten mielenterveydellisiä haasteita tänä päivänä. Niitä ovat yksinäisyys, osallisuuden puute, päihdeongelmat ja masennus. Nuoremmilla ikäihmisillä voi olla ongelmana mielekkään tekemisen löytäminen. Todettiin mm. että leskeytyminen on tärkeä taitekohta, joka tuottaa paitsi surua myös käytännön ongelmia. Nykyään on palveluissa vallalla suuntausta, että asioita hoidetaan tekniikan avulla. Tekniikka ei kuitenkaan korvaa ihmistä, ei kuuntele, ei kosketa, ei pidä kädestä. Palveluiden ja toiminnan piiriin tuleminen on pitkälti sattumanvaraista, systemaattinen ikäihmisten tavoittaminen puuttuu. Työryhmä tarttui yksinäisyyden ehkäisemisen teemaan. Työskentelyn aikana todettiin, että Forssan seudulla on tarjolla runsaasti erilaista toimintaa ja virikettä ikäihmisiä varten ja osahankkeen oli vaikea keksiä sellaista interventiota, esim. ryhmätoimintaa, joka toisi aidosti jotain lisää seudun varttuneelle väestölle ja joka olisi osahankkeen resurssien puitteissa toteutettavissa. Toinen käsitelty teema oli ikäihmisten systemaattinen tavoittaminen. Tiedonhankinnan myötä todettiin, että Forssan seudulla joko FSTKY tai kuntien sosiaalitoimet ottavat tai ovat aiempina vuosina ottaneet yhteyttä jonkun nimetyn ikäluokan kaikkiin asukkaisiin. Seudun ev.lut. seurakunnat järjestävät ryhmätapaamisia tai tekevät kotikäyntejä systemaattisesti omien seurakuntiensa kaikille, tietyn iän saavuttaville jäsenille. Systemaattinen ikäluokkatoiminta vaatii ison, pysyvän organisaation toteuttajakseen eikä osahanke voinut lähteä sitä tekemään. Lopulta työryhmän työksi muotoutui ikäihmisten mielenterveyden edistämisen kokonaisuuden hahmottaminen ja kehittämisehdotusten muotoilu. Tästä tekstistä syntyi Forssan seudun mielenterveydenedistämissuunnitelman ikäihmisiä koskeva osio. Työryhmä ei siis tuottanut mitään yksittäistä uutta toimintamuotoa, vaan hyödynsi laajaa tietämystään ja kokemustaan ikäihmisten elämästä ideoiden ja keskeisiä teemoja esiin nostaen. Nämä ajattelun tulokset kirjautuivat mielenterveydenedistämissuunnitelmaan ja tulevat sitä kautta kaikkien Forssan seudun toimijoiden ja väestön käyttöön. Työskentelyn aikana työryhmä hankki tietoa ajankohtaisista lähteistä. Otettiin yhteyttä mm. Mielen muutos hankkeen johtajaan Marja Saarenheimoon ja saatiin häneltä hankesuunnitelman käsikirjoitusversio. Mielen muutos on Vanhustyön keskusliiton tutkimus- ja kehittämishanke, jonka tavoitteena on ikäihmisten hyvinvoinnin ja mielenterveyden lisääminen. Hanke ajoittuu vuosille Konsultoitiin Mää itte kotona hanketta, joka oli Forssan seudun vanhustenhuollon kehittämishanke vuosina

15 Osahankkeen lopputulos Osahanke tuotti mielenterveydenedistämissuunnitelman kappaleen 8.6. Ikäihmiset (s ). Suunnitelman kokonaisrakennetta seuraten kappaleessa kuvataan ensin ikäihmisen mielenterveyttä rakentavat ja sitä uhkaavat tekijät. Mielenterveyden edistämisen (promootio) kohdalla käsitellään neljää teemaa: asuinympäristöä, sosiaalisen osallistumisen edistämistä, sosiaali-, terveysym. palveluja sekä toimintojen esteettömyyttä. Sen jälkeen esitellään yleis-, valikoivan ja kohdennetun prevention aiheita, esim. eläkkeelle jäämistä, leskeytymistä, omaishoitajuutta ja yksinäisyyttä. Teemoihin liittyen esitellään kuusi kehittämiskohdetta (kts. tarkemmin hankkeen loppuraportin liitteenä oleva Hyvillä mielin Forssan seudulla. Mielenterveyden edistäminen suunnitelma). Jatkosuunnitelmat Forssan seudun mielenterveydenedistämissuunnitelma tulee laajaan jakeluun syksyn 2009 aikana kaikkien seudun toimijoiden käyttöön. Siitä tiedotetaan hankkeen päätösseminaarissa, tiedotusvälineiden kautta sekä työkokouksissa. Näin ikäihmisten mielenterveyden huomioiminen saadaan laajan toimijajoukon tietoisuuteen. Tavoitteena on, että ikäihmisten mielenterveyden edistäminen muuttuisi käytännön teoiksi kaikissa niissä toiminnoissa, joilla on vaikutusta ikäihmisten elämään. Suunnitelman kehittämisehdotusten toteutumista seurataan ja raportoidaan v Seudullisen kriisityön mallintaminen Osahankkeen tausta Sosiaali- ja terveysministeriö on kiinnittänyt huomiota kriisien psykososiaalisen tuen kehittämiseen (STM:n Selvityksiä 2006:81). Forssan seudulla kriisipalvelut ovat olleet muutoksessa viime vuosina. Psykiatrian akuuttiryhmä on tarjonnut kriisiterapiaa ja henkistä ensiapua lähinnä perheille ja yksilöille. Jälkipuintipalveluja tuottanut kriisiryhmä toimi vuosina Sen toiminnan lakkaaminen johti tarpeeseen pohtia kriisipalveluiden tarvetta ja järjestämistä seudulla. FSTKY:n johtoryhmä käsitteli psykososiaalista kriisityötä kokouksessaan edellä mainitun STM:n julkaisun pohjalta ja ehdotti, että seudullista kriisityötä kehitettäisiin huomioiden myös FSTKY:n ulkopuoliset toimijat. Johtoryhmä ehdotti, että kriisityö mallinnettaisiin ehkäisevän mielenterveystyön hankkeen yhteydessä. FSTKY:n kriisi- ja traumatyön kehittämisryhmä KRITA käsitteli asiaa kokouksessaan ja ehdotti työryhmän kokoonpanoksi alla olevan. Kehittämistyöryhmä Työryhmän puheenjohtajana toimi psykiatrian ylilääkäri Markku Turunen ja sihteerinä projektisihteeri Virpi Laakso. Muita jäseniä FSTKY:stä olivat terveyskeskuspsykologi Aulikki Isokallio, koulukuraattori Sari Silmälä, perusterveydenhuollosta avohoidon ylilääkäri Arto Honkala, psykiatrian sosiaalityöntekijä Sisko Pohjolainen ja perheneuvolan psykologi Päivi Parviainen. Sosiaalitoimen edustajana oli Forssan kaupungin osastopäällikkö Jukka Saarela ja seurakunnan edustajana diakoniatyöntekijä Satu Pöllänen Forssan ev.lut. seurakunnasta. Työryhmä kokoontui yhteensä 9 kertaa ajalla Kahdella viimeisellä kerralla työryhmän työskentelyyn osallistuivat myös FSTKY:n aikuispsykiatrian yksikön akuuttiryhmän jäsenet psykiatri Jaakko Elonheimo, sairaanhoitajat Seija Anttila, Niina Johto, Hanna Pekkala ja Sanna Seuranen sekä mielenterveyshoitaja Jari Lähteenmäki.

16 Työskentelyprosessi Alkuperäisessä toimeksiannossa työryhmän työn kohteeksi oli nimetty onnettomuudet ja muut vastaavat äkilliset kriisit. Tehtävänä oli tuottaa Forssan seudulle toimiva kriisityön malli, joka huomioi kaikki kriisityöhön osallistuvat toimijat ja auttaa käytännön kriisityössä. Työskentelyn kuluessa työ laajeni koskemaan kaikkia kriisejä, joissa tarvitaan psykososiaalista tukea. Työtapana oli kehittävän asiantuntijatyön menetelmä, jossa keskustellen, pohtien ja jokaisen erityistä asiantuntemusta ja kokemusta hyödyntäen rakennettiin mallia. Pohdinnassa käytettiin hyödyksi kuvitteellisia esimerkkitapauksia. Havaittiin, että lapset tarvitsisivat kriisitilanteissa oman, erityisen huomioinnin, mutta jäävät usein sitä vaille. Tämä johtaa lasten oireiluun myöhemmin. Näiden havaintojen perusteella tuotettiin Näin tuet lasta esite (Liite 13). Osahankkeen lopputulokset 1. Näin tuet lasta esite Kriisitilanteissa aikuiset osaavat etsiä itselleen apua ja heille tarjotaan palveluja. Lapset ovat vaarassa jäädä unohduksiin, vaikka he tarvitsisivat oman, iänmukaisen huomionsa. Lapset reagoivat kriisissä omalla, aikuisesta poikkeavalla tavallaan. Vanhemmat ja muut lapsia lähellä olevat tahot tarvitsevat neuvoja lapsen kanssa toimimiseen. Työryhmä laati taitetun A4-kokoisen esitteen, jossa opastetaan aikuisia auttamaan lasta, jota jokin järkyttävä tapahtuma on koskettanut (Liite 13). Esitettä on jaettu Forssan seudulla toimipisteisiin, jotka tekevät työtä lasten tai perheiden kanssa. Esitettä on tilattavissa maksutta FSTKY:n hallinnosta. 2. Forssan seudulliset kriisipalvelut malli Psykososiaalista apua tarvitsevan kriisitapauksen tultua tietoon FSTKY:n psykiatrian akuuttiryhmä toimii tapauksen koordinoijana. Akuuttiryhmällä on puhelinnumero, johon vastataan kellon ympäri (24/7). Akuuttiryhmä antaa palveluja päiväsaikaan. Muuna aikana puhelut ohjautuvat Forssan sairaalan psykiatrian akuuttiosastolle, jossa voidaan antaa ensiapuluonteista neuvontaa ja välittää viesti seuraavaa työpäivää varten akuuttiryhmälle. Tieto apua tarvitsevista henkilöistä tulee akuuttiryhmään viranomaisilta tai ihmisiltä itseltään. Akuuttiryhmä tarjoaa itse kriisipalveluja ja/tai ohjaa ihmisiä muualle avun piiriin. Yhteistyötä tehdään tapauskohtaisesti seudullisesti terveystoimen sisällä, kuntien muiden toimijoiden kanssa (esim. sosiaalitoimet, sivistystoimet), valtion toimijoiden kanssa (esim. poliisi) ja seurakuntien kanssa. Palvelujen koordinoinnin avuksi on tuotettu viranomaisohje (Perusosa, Liite 14), johon on koottu kriisityöhön osallistuvien tahojen yhteystiedot ja kunkin tehtävien/roolin kuvausta. Jokainen toimija osallistuu kriisityön tekemiseen oman asiantuntemusalueensa puitteissa. Esim. lasten ja/tai nuorten kanssa toimivat voivat olla mukana heidän palvelujensa järjestämisessä. Viranomaisohje liitetään FSTKY:n valmiussuunnitelmaan. Kriisityöntekijöiden avuksi on tuotettu myös viranomaislomake (Liite 15), jota voidaan käyttää työpaperina yksittäisissä tapauksissa. Lomake ohjeistaa mm. tiedottamisesta ja auttaa hahmottamaan, ketkä kaikki tahot tulee tapauksessa huomioida. FSTKY:n sisällä kriisipalvelujen kehittämistä jatkaa kriisi- ja traumatyön kehittämisryhmä (KRITA). Palvelujen tuottamista ja suunnittelua johtaa mielenterveystyön vastuualueen ylilääkäri. Kriisipalveluiden seudullista koordinointia pohtii säännöllisesti kokoontuva Hyvinvointiryhmä. Siinä on johtotason edustus seudullisesti terveys-, sosiaali- ja sivistystoimesta.

17 Jatkosuunnitelmat FSTKY:n johtoryhmälle esitetään, että psykososiaalisten kriisipalvelujen toiminnasta järjestettäisiin valmiusharjoitus. Tähän kannustetaan myös vastailmestyneessä STM:n asettaman työryhmän muistiossa (Traumaattisten tilanteiden psykososiaalinen tuki ja palvelut, STM Selvityksiä 2009:41). Kriisipalvelujen kehittämistä jatkaa FSTKY:n kriisi- ja traumatyön kehittämisryhmä (KRITA). Sen toiminta laajenee seudulliseksi siten, että kerran vuodessa pidetään ns. laajennettu kokous, johon kutsutaan psykiatrian sosiaalityöntekijä sekä edustajat perusterveydenhuollosta, sosiaalitoimesta ja seurakunnasta. Palveluja kehitetään koko ajan myös sisällöllisesti ottaen oppia toteutuneista tapauksista Depression ehkäisy Osahankkeen tausta Depressio eli masennus on vakava sairaus. Se aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ja opiskelun, työn ja muun toiminnan vaikeutumista. Masennus on yleistynyt niin paljon, että siitä puhutaan jo kansansairautena. Masennus aiheuttaa paljon työkyvyttömyyttä, sairauslomia ja työkyvyttömyyseläkkeitä. Nämä yleiset trendit koskevat myös Forssan seudun väestöä. Kansallisesti masennuksen ehkäisyä pidetään tärkeänä tavoitteena. Tästä kertovat mm. aiheeseen liittyvät hankkeet, esim. Pohjalaiset masennustalkoot ja STM:n käynnistämä MASTO-hanke, joka tähtää masennuksen ehkäisyyn ja masennuksesta johtuvan työkyvyttömyyden vähentämiseen. Yllä kuvatuista syistä haluttiin masennuksen ehkäisyä kehittää Forssan seudulla osahankkeen avulla. Osahankkeen tavoitteena oli pohtia ja luoda konkreettisia keinoja, joilla vähentää seutukunnan masennuskuormaa. Pyrittiin hyödyntämään muualla hyväksi havaittuja ja vaikuttavuudeltaan tutkittuja menetelmiä ja soveltamaan niitä paikallisiin oloihin. Kehittämistyöryhmä Aihetta pohtimaan koottiin työryhmä, jonka jäsenet edustivat väestöä ja palveluja monipuolisesti. Työryhmän puheenjohtajana toimi FSTKY:n mielenterveystyön vastuualueen ylilääkäri Markku Turunen ja sihteerinä projektisihteeri Virpi Laakso. Muut työryhmän jäsenet olivat terveydenhoitaja Mailis Simola FSTKY:n perusterveydenhuollon aikuisneuvonnasta, psykologi Anna-Maria Silfvenius-Pura nuorisopsykiatrian poliklinikalta (Mielenterveystyön peruspalveluiden ja perheneuvolan johtava psykologi alkaen), psykiatrian poliklinikan sairaanhoitaja Kaija Mäkinen ja projektityöntekijä Eeva Hannula Forssan seudun mielenterveysseurasta. Työryhmän ensimmäinen kokoontuminen oli Kaikkiaan työryhmä kokoontui 9 kertaa. Työskentelyprosessi Aluksi työryhmän jäsenet kertoivat Forssan seudun tilanteesta oman asiantuntemusalueensa näkökulmasta. Hankittiin materiaalia suurista valtakunnallisista hankkeista, joista masennuksen ehkäisyn kannalta keskeisimmät ovat Vantaan Sateenvarjoprojekti, Pohjanmaa-hanke (Pohjalaiset masennustalkoot, EAAD = European Alliance Against Depression), MASTO-hanke sekä Vanhustyön keskusliiton tutkimus- ja kehittämishanke Mielen muutos (kts. Ikäihmisten mielenterveyden edistäminen osahanke). Tutustuttiin hollantilaisen Trimbos instituutin toimintaan, työryhmän puheenjohtaja oli käynyt siellä opintokäynnillä. Projektipäällikkö Maria Vuorilehto Vantaan Sateenvarjoprojektista pyydettiin konsultaatiokäynnille Forssaan

18 Työskentelyn kuluessa syntyi useita toimenpiteitä, jotka kuvataan seuraavassa kappaleessa. Lisäksi osahanke tuotti Forssan seudun mielenterveydenedistämissuunnitelmaan kappaleen Masennuksen ehkäisy (s ). Osahankkeen lopputulokset 1. FSTKY:n aikuisneuvonnan ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä tehostettiin. Aikuisneuvonnan terveydenhoitajat tekivät opintokäynnin Forssan seudun mielenterveysseuran tiloihin ja saivat tietoa sen tarjoamasta toiminnasta seudulla. Sovittiin, että aikuisneuvonnasta ohjataan tarvittaessa asiakkaita toimintaryhmiin ja käytetään apuna ryhmän vetäjä noutaa ensimmäiselle kerralle menetelmää. (kohdennettu preventio) 2. Koulujen terveystiedon opetuksessa käytössä olevat, erityisesti mielenterveystiedon opetukseen tarkoitetut menetelmät kartoitettiin opettajille suunnatulla kyselyllä. Samalla kartoitettiin koko koulua koskevien, yhteisöllisyyttä vahvistavien menetelmien käyttö. Opettajille tiedotettiin valtakunnallisista, opetushallituksen järjestämistä Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutuksista ja kannustettiin osallistumaan niihin. (yleispreventio) 3. Tutustuttiin kouluissa toteutettaviin MAESTRO-stressinhallintaryhmiin stressiä ja mielialavaikeuksia kokeville koululaisille. Aloitettiin ryhmien toiminnan suunnittelu kouluterveydenhuollon, psykososiaalisen oppilashuollon ja nuorisopsykiatrian yhteistyönä. (kohdennettu preventio) 4. Projektisihteeri ja työterveyshuollon työntekijöitä osallistui MASTO-hankkeen koulutuksiin. Pohdittiin keinoja hyödyntää hankkeen oppeja käytännön työssä. (yleis-, valikoiva ja kohdennettu preventio) 5. Järjestettiin Depressiokoulun ohjaajakoulutus Forssassa, johon osallistui kahdeksan koulutettavaa. Heistä perustettiin ns. Depressiokoulun ohjaajapankki. He vetävät jatkossa depressiokouluryhmiä eri kohderyhmille. Ohjaajapankin taustatukena toimii verkostokokous, joka kutsutaan koolle vuosittain ja joka koostuu koulutetuista, heidän lähiesimiehistään ja mielenterveystyön vastuualueen ylilääkäristä. (valikoiva ja kohdennettu preventio) 6. Päätettiin luoda FSTKY:n kotisivuille Mielenterveyden edistäminen -osio, jossa on mm. tietoa masennuksen havaitsemisesta ja itsehoidosta. (yleispreventio) Jatkosuunnitelmat Masennuksen ehkäisyä jatketaan eri toiminnoissa suunnitelman mukaan. FSTKY:n ehkäisevän mielenterveystyön työryhmä seuraa suunnitelman toteutumista. Depressiokoulun ohjaajapankin verkostokokous järjestetään kerran vuodessa ja siinä kartoitetaan depressiokouluryhmien toteutumista. 6. TUOTETTU KOULUTUS JA TIEDOTTAMINEN Stakesin hanke Ehkäisevän mielenterveystyön strategiat ja käytännöt järjesti ehkäisevän mielenterveystyön alueellisen seminaarin Forssassa Seminaari oli kaikille avoin ja keräsi runsaan osanottajajoukon seudulta ja kauempaakin Länsi-Suomesta. Nyt raportoitava Forssan seudun hanke teki yhteistyöstä Stakesin edustajien kanssa seminaarin järjestelyissä. Hankkeen päätösseminaari järjestettiin kutsuseminaarina Forssan kaupungintalolla. Seminaariin osallistui 68 kuulijaa. Seminaarissa oli vierailijana tutkimusprofessori Jouko Lönnqvist THL:stä ja hän luennoi aiheesta Mielenterveyden haasteet Suomessa. Seminaarissa pitivät lisäk-

19 si esityksen yhtymäjohtaja Markku Puro ja projektisihteeri Virpi Laakso FSTKY:stä. Lopuksi seminaarissa oli paneeli, jossa osahankkeiden edustajat vastasivat yleisön kysymyksiin (seminaariohjelma, liite 16). Keväällä 2009 hanke järjesti Forssassa Depressiokoulun ryhmänohjaajakoulutuksen. Siihen osallistui kahdeksan koulutettavaa. Kouluttajana toimi psykiatrinen sairaanhoitaja Teija Kajander Suomen mielenterveysseurasta. Hämeen ammattikorkeakoulu järjesti työttömille suunnatun koulutus- ja virkistyspäivän otsikolla Voimaa, jaksamista ja hyvää oloa. Projektisihteeri piti tilaisuudessa esityksen Mielenterveyden rakennuspalikoita työssä ja kotona yhteistyössä terveyskeskuspsykologi Pasi Kainulaisen kanssa. Hankkeesta tiedotettiin useaan otteeseen median kautta. Projektisihteeriä haastateltiin kerran radioon ja paikallislehdistössä on ollut useita juttuja. Forssan seudun mielenterveydenedistämissuunnitelma on nähtävillä FSTKY:n nettisivuilla. Sen lausuntokierros toimi myös tiedon välittämisen kanavana. Hankkeesta on laadittu esittelydiat (Liite 17) ja projektisihteeri on esitellyt hanketta niiden avulla FSTKY:n sisäisissä työkokouksissa, yhdessä lautakunnan kokouksessa ja Suomen terveyttä edistävien sairaaloiden kesäkoulussa. Hanketta esiteltiin myös HPH:n kongressissa Berliinissä toukokuussa HANKITTU / SAATU KOULUTUS Projektisihteeri osallistui Stakesin järjestämiin ehkäisevän mielenterveystyön seminaareihin Helsingissä ja , Kolilla ja Forssassa Helsingissä oli läsnä myös projektiryhmän jäsen, A-klinikan johtaja Tarja Nurmi-Niemelä. Hankkeen päätösseminaari toteutui WHO:n seminaarina otsikolla Implementation of mental health promotion and prevention Helsingissä. Seminaariin osallistuivat projektisihteeri ja ylilääkäri Markku Turunen FSTKY:stä. Projektisihteeri osallistui Etelä-Suomen läänin kehittämishankkeiden 2007 ohjaus- ja informointitilaisuuteen Helsingissä sekä opintokäynnille Imatran mielenterveyspalveluiden vastuualueelle Projektisihteeri osallistui FSTKY:n järjestämään Työkaluja kriisityöhön koulutuspäivään ja Suomen terveyttä edistävien sairaaloiden vuosikokouspäiville Jälkimmäisen ohjelmassa oli esitykset mm. Pohjanmaa-hankkeesta, henkisestä ensiavusta ja pikkulapsipsykiatriasta, jotka kaikki liittyvät ehkäisevän mielenterveystyön teemaan. Projektisihteeri osallistui myös Sosiaali- ja terveysministeriön järjestämiin, masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseen tähtäävän Masto hankkeen seminaareihin Turussa ja Forssan seudulla on toteutettu nelivuotinen päihdepalvelujen kehittämishanke. osallistui hankkeen puolipäiväiseen päätösseminaariin Jokioisilla. Projektisihteeri 8. HANKKEEN TALOUS Hankkeen talous pysyi rahoitussuunnitelman mukaisena. Hankkeen toteutuneet menot olivat ,93 euroa, mikä alitti hankesuunnitelman mukaiset menot ( euroa) 782,07 eurolla. Investointimenoja ei ollut, koska projektisihteerin käyttöön tullut kannettava ATK-laite saatiin organisaation sisältä. Näin säästyneet varat käytettiin muihin menoihin, pääasiassa palveluiden ostoihin. Projektisihteerille kertyi vuosina 2007 ja 2008 poissaoloa yhteensä noin neljä kuukautta (palkattomia tutkimusvapaita, viiden viikon sairauslomajakso), mikä hidasti tavoitteisiin pääsyä erityisesti mielenterveydenedistämissuunnitelman osalta. Siksi hankkeelle anottiin kolme kuukautta jatkoaikaa ja hanke päättyi (alkuperäinen päättymisaika ). Tämä ei lisännyt hankkeen toteutuneita menoja.

20 9. LOPPUTULOKSET Hankkeen avulla tuotettiin väestölle, päättäjille ja eri toimijoille konkreettisia apuvälineitä. Näitä olivat: 1. Hyvillä mielin Forssan seudulla. Mielenterveyden edistäminen suunnitelma 2. Näin tuet lasta esite 3. Ero mielessä? Lapsikeskeinen perheasiain sovittelu esite Hankkeen myötä tuotettiin ja otettiin käyttöön uusia toimintamuotoja ja työkäytäntöjä. Näitä olivat: 1. Lapsikeskeinen perheasiain sovittelu 2. Eroneuvo 3. Vanhemman neuvo 4. Forssan kouluikäisten kasvattajaverkosto 5. Työterveyshuollon toimintamalli työyhteisökonfliktityössä 6. Depressiokoulun ohjaajapankki 7. Depressiokouluryhmä työmuotona 8. Kriisityön seudullinen malli Lisäksi hankkeen tuloksena tehtiin useita aloitteita, joiden eteneminen ajoittuu hankekauden ulkopuolelle. Niiden toteutumista seurataan mielenterveydenedistämissuunnitelman seurannan yhteydessä. 10. HANKKEEN ARVIOINTI Hanke onnistui hyvin. Tavoitteisiin päästiin ja tuotettiin uusia välineitä. Mielenterveydenedistämissuunnitelma on THL:n lausunnon mukaan kansallisesti merkittävä strategiatyön edelläkävijä. Työssä säilyi johdonmukaisesti painotus ehkäiseviin toimintoihin, korjaavalle linjalle ei sorruttu. Verkostoituminen oli aitoa. Hankkeessa säilyi väestölähtöisyys. Mikä selittää hankkeen menestystä? Syyt ovat toisaalta seudullisia, toisaalta hankekohtaisia. Forssan seudulla on vankka yhteistyö- ja hankeperinne. Yhteistyöhön on valmiutta ja seudulla on hankeosaamista. Hankkeen toteuttamista helpotti se, että vastuuorganisaatio FSTKY on seudullinen toimija kaikki viisi seudun kuntaa ovat siinä mukana. Lisäksi etua oli FSTKY:n organisaatiorakenteesta, jossa kaikki mielenterveyspalvelut on yhdistetty samalle vastuualueelle. Hankekohtaisista menestyksen syistä on ensin mainittava rahoituksen saaminen. Saatu valtionosuus mahdollisti projektisihteerin paneutumisen työhön, mikä oli erityisen tärkeää tässä laajassa, paljon uutta pohdintaa vaativassa kehittämistyössä. Toinen tärkeä tekijä oli se, että projektisihteeriksi valittiin pitkän kokemuksen omaava ja seutua tunteva työntekijä, ei irrallista työntekijää. Tämä oli oleellista, koska hanke oli laajasti eri elämän alueita koskeva. Onnistumista tuki myös projektisihteerin koulutus (terveyspsykologian erikoispsykologi) ja kansanterveydellinen työote. Nämä auttoivat osaltaan sisäistämään ehkäisevän mielenterveystyön idean. Hankerakenne suosi hankkeen edistymistä. Kokoaikaisen projektisihteerin lisäksi projektiryhmä toimi työrukkasena. Erittäin laaja ohjausryhmä antoi hyvän taustatuen. Monitasoinen verkostoituminen varmisti sen, että näkökulmat eivät kaventuneet. Valitut työtavat olivat sopivia hankkeelle. Hankkeen alussa käytettiin kunnolla aikaa mielenterveyden edistämisen näkökulman ymmärtämiseen. Kun luotiin selkeä viitekehys, se jämäköitti työtä. Asiantuntijoita kuuleva työtapa varmisti monipuolisen näkemyksen väestön mielenterveyden tilaan. Hankkeen ongelmana oli sen laajuus. Hankkeen osat vaativat paljon panostusta ja työaikaa. Sen seurauksena kokonaissuunnitelman laatiminen ei pysynyt aikataulussa ja hankeaikataulua jouduttiin pidentämään kolmella kuukaudella.

21 LIITTEET Liite 1. Hyvillä mielin Forssan seudulla. Mielenterveyden edistäminen suunnitelma Liite 2. Lapsikeskeinen perheasiain sovittelu osahankkeeseen liittyvät koulutukset ja tiedottaminen Liite 3. Eroneuvo illan lehti-ilmoitus Liite 4. Vanhemman neuvo ryhmän lehti-ilmoitus Liite 5. Ero mielessä? Miten lasten käy? esite Liite 6. Työterveyshuollon työskentelymalli työyhteisön konfliktitilanteissa (Word-tiedosto) Liite 7. Työterveyshuollon työskentelymalli työyhteisön konfliktitilanteissa (posteri, pdf) Liite 8. TTH:n malli: Määritelmät Liite 9. TTH:n malli: Kartoittamiskysymyksiä Liite 10. TTH:n malli: Neuvottelurunko Liite 11. TTH:n malli: Työyhteisökysely I Liite 12. TTH:n malli: Työyhteisökysely II Liite 13 Näin tuet lasta esite Liite 14. Kriisityön osahanke: Viranomaisohje Liite 15. Kriisityön osahanke: Viranomaislomake Liite 16. Päätösseminaarin ohjelma Liite 17. Hankkeen esittelydiat Laaja oppimäärä (PowerPoint-tiedosto)

22

23 Forssan seudun terveydenhuollon ky. Forssan seudun ehkäisevän mielenterveystyön suunnitelman laatiminen ESLH /So-62 LOPPURAPORTIN LIITTEET Laakso, Virpi Turunen, Markku Vähätalo, Raija Puro, Markku

24 LIITTEET Liite 1. Hyvillä mielin Forssan seudulla. Mielenterveyden edistäminen suunnitelma Liite 2. Lapsikeskeinen perheasiain sovittelu osahankkeeseen liittyvät koulutukset ja tiedottaminen Liite 3. Eroneuvo illan lehti-ilmoitus Liite 4. Vanhemman neuvo ryhmän lehti-ilmoitus Liite 5. Ero mielessä? Miten lasten käy? esite Liite 6. Työterveyshuollon työskentelymalli työyhteisön konfliktitilanteissa (Word-tiedosto) Liite 7. Työterveyshuollon työskentelymalli työyhteisön konfliktitilanteissa (posteri, pdf) Liite 8. TTH:n malli: Määritelmät Liite 9. TTH:n malli: Kartoittamiskysymyksiä Liite 10. TTH:n malli: Neuvottelurunko Liite 11. TTH:n malli: Työyhteisökysely I Liite 12. TTH:n malli: Työyhteisökysely II Liite 13 Näin tuet lasta esite Liite 14. Kriisityön osahanke: Viranomaisohje Liite 15. Kriisityön osahanke: Viranomaislomake Liite 16. Päätösseminaarin ohjelma Liite 17. Hankkeen esittelydiat Laaja oppimäärä (PowerPoint-tiedosto)

25 Liite 2. Lapsikeskeinen perheasiain sovittelu osahankkeeseen liittyvät koulutukset ja tiedottaminen Koulutukset: Kultahäistä pätkäsuhteisiin avioeron merkitys perheenjäsenille. Therapeia-Säätiö Sovittelukäytännön kehittäminen. Väestöliitto Luento nuorten aikuisten parisuhteista. tutkija Heli Vaaranen. Lastensuojelun keskusliitto Lapsen asema vanhempien erossa ja eron jälkeen. Suomen kasvatus- ja perheneuvontaliitto Eroneuvoilta-vetäjäkoulutus. Lastensuojelun keskusliitto. (HH) Vanhemman Neuvo-ryhmä-koulutus. Lastensuojelun Keskusliitto. (JL) Kehittämiskonsultaatiot: Kuusi kertaa, konsultteina psykologit Päivi Mäntylä-Karppinen ja Pirjo Lipiäinen. Tiedottaminen: Forssan Seudun Ehkäisevän Mielenterveystyön Suunnitelman Laatiminen hankkeen esittelytilaisuus. (Virpi Laakso, HH, JL) FL:n Lukijoilta-palsta Asiantuntijakirjoitus Tukea tarjolla lapsiperheen eroon. (HH, JL) Seutusanomat Vanhemmuus ei pääty eroon, vertaisryhmästä oivalluksia eron jälkeiseen aikaan. (JL)

26 Liite 3. Osahankeraportti Lapsikeskeinen perheasiainsovittelu osana perheneuvolan ennaltaehkäisevää työtä Eroneuvo illan lehti-ilmoitus POHDITKO EROON LIITTYVIÄ ASIOITA? MITEN ERO VAIKUTTAA OMAAN JA LASTEN ELÄMÄÄN? EROVANHEMMUUS TE TA Ma klo Perheneuvolassa, Sortohaankatu 3 Te lassa keskustellaan lapsiperheen erosta eri näkökulmista: vanhemmuuden säilyminen parisuhteen päättyessä, lasten menetysten vähentäminen vanhempien erotessa ja lasten läheisten huoli muutoksessa. AIHETTA POHTIVAT KANSSANNE PERHENEUVOJAT HANNELE HAKALA JA JAANA LUOMALA TERVETULOA! Yhteistyössä: FSTKY:n Lapsikeskeinen perheasiain sovittelu -hanke, Forssan perheneuvola ja Lastensuojelun Keskusliiton Neuvo projekti

27 Liite 4. Osahankeraportti Lapsikeskeinen perheasiainsovittelu osana perheneuvolan ennaltaehkäisevää työtä VANHEMMAN NEUVO vertaisryhmästä rohkaisua ja oivalluksia eron jälkeiseen vanhemmuuteen Tuntuuko vanhemmuuden jakaminen entisen puolison kanssa haasteelliselta? Millä tavalla erotilanteessa tulee huomioida lapsen tarpeet? Parisuhteesta voi erota, mutta vanhemmuus jatkuu erosta huolimatta. Lapsen ja vanhemman suhde on ainutlaatuinen, eikä siitä voi erota. Vanhemman Neuvo on ammatillisesti ohjattu vertaistukiryhmä eronneille ja eropäätöksen tehneille. Ryhmässä keskustellaan mm. eron tuomista muutoksista lapsen ja aikuisen arkeen. Ryhmän tarkoituksena on auttaa vanhempia huomioimaan lapsen tarpeet sekä tukea eron jälkeistä yhteistyövanhemmuutta. Ryhmä on maksuton. Ryhmä kokoontuu 8 kertaa FSTKY:N Perheneuvolan tiloissa, osoite Sortohaankatu 3, Forssa. Ryhmä alkaa helmikuussa 2009 viikolla kuusi. Tervetuloa mukaan! Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Jaana Luomala FSTKY Perheneuvola puhelin sähköposti: jaana.luomala@fstky.fi Ilmoittautumisia otetaan jo vastaan. Lisätietoja löydät myös

28 Liite 5. Ero mielessä? Miten lasten käy? - esite perheasiain sovittelusta Forssan seudun terveydenhuollon ky. E R O M I E L E S S Ä? Miten lasten käy? Lapsikeskeinen perheasiain sovittelu tarjoaa neuvotteluapua eron harkinnas- sa ja erojärjestelyissä.

29 ERO HAASTAA VANHEMMUUDEN Eroon liittyy paljon kipeitä ja syviä tunteita, joiden keskellä vanhemmat joutuvat päättämään lasta koskevista asioista. Vanhemmat kantavat aina huolta siitä, mitä ero merkitsee lapselle. Vanhemmat miettivät, mitä lapselle kerrotaan ja miten se tapahtuu. Tarvitaan paljon pohdintaa ja keskustelua lapsen huollosta, tapaamisista ja arkielämän järjestämisestä silloin, kun on päätetty erota. Lapsen turvallisuutta lisää, että hän voi olla varma, että hänellä on eron jälkeen edelleen äiti ja isä. Avainasia lapsen kannalta on eron jälkeinen pyrkimys yhteistyöhön lapsen asioissa; yhteistyövanhemmuus. MITÄ PERHEASIAIN SOVITTELU ON? Perheasiain sovittelua voi käyttää eron eri vaiheissa: Alkuvaiheessa, kun pohditaan lasten asioiden järjestelyä tai silloin, kun sovitut asiat eivät toimi. Perheneuvolan sovittelupalveluja voivat käyttää lapsiperheet. Sovittelukeskustelussa pyritään helpottamaan avio-/avoerosuunnittelua sekä aikuisten että lasten kannalta. Sovittelija ei ota kantaa, vaan pyrkii auttamaan, että saataisiin aikaan kullekin perheelle parhaiten sopivat ratkaisut. Sovittelukeskustelut ovat luottamuksellisia. Sovittelussa ei laadita eikä vahvisteta sopimuksia. Perheneuvolan perheasiain sovittelijat: Perheneuvojat Hannele Hakala Jaana Luomala Ajanvaraus puhelimitse: (toimisto) perheneuvolan osoite: Sortohaankatu 3, Forssa SOVITTELU ON MAKSUTONTA JA KÄYNTIAJAN SAA NOPEASTI Lom. 7551/9.2009

30

31 Forssan seudun terveydenhuollon ky. Liite 6. TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTAMALLI TYÖYHTEISÖN KONFLIKTITILANTEISSA Työterveyshuoltoon tulee viite tai viesti ristiriidasta tai konfliktista. Määritelmät: 1. Konflikti 2. Kiusaaminen 3. Epäasiallinen kohtelu 1. TTH:n rooli, tarvitaanko TTH:n väliintuloa 2. Kokonaistilanteen hahmottaminen 3. TTH:n sisäinen yhteistyö 4. Jatkotyöskentelysuunnitelma 5. Työskentelyn tavoite 6. Ulkopuolisen konsultaatioavun käyttö Kyselyt/ haastattelut Työyhteisötyö Neuvottelut Palautetilaisuudet Kysymyksiä: 1. Yhteydenottaja 2. Konfliktin luonne 3. Konfliktin kehityshistoria 4. Konfliktin osalliset 5. Muut mahdolliset tahot 6. Tilanteen akuuttisuus 7. Työn taso/työn sujuminen 8. Tähänastiset ratkaisuyritykset 9. Seuraukset, jos ei ratkaista 10. Selvittelyn esteet 11. Tilanne, jos asia ratkaistu 12. Odotukset TTH:lle 13. Onko ulkopuolisen avun tarvetta 1. Työskentelyn tavoite 2. Yhteistyötahojen määrittely 3. Aikataulutus 4. Menetelmät esimiesneuvottelu neuvottelu konfliktin asianosaisten kanssa työpaikkakäynti, työyhteisön havainnointi suositus ulkopuolisesta konsultista TTH:n toteuttamasta työyhteisötyöstä sopiminen työpaikan omasta toiminnasta sopiminen Yhteistyö ulkopuolisen konsultin kanssa Tiedon keruu ja välittäminen Miten onnistuttiin Mitä opittiin Jatkokehittäminen Seurannasta sopiminen 1. Arviointi 2. Tilannekartoitus 3. Sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 4. Jatkosuunnitelmat 1. Työjärjestelyt 2. Toimenkuvien tarkistukset 3. Säännölliset palaverit 4. Ylemmän johdon päätökset 5. Tiedonkulun parantaminen 6. Työpisteen siirrot ym.

32 Liite 7. Työterveyshuollon työskentelymalli työyhteisön konfliktitilanteissa (posteri)