Vilho Välimaa (s k. 2016)
|
|
- Saara Laakso
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vilho Välimaa (s k. 2016) Haastattelija: Juhani Mellanoura Haastatteluajankohdat: ; ja Vilho syntyi 18-lapsiseen kalastajaperheeseen, joka asui saaressa, noin kolmen kilometrin päässä Krookasta. Pienestä pitäen suuri lapsikatras opetettiin käyttämään kalojen ohella myös lintuja leivän jatkeena. Vilho asui Ourassa vuosia kesät ja talvet. Kalastuksen käytyä kannattamattomaksi Vilhon hakeutui vuonna 1976 jäänmurtajalle töihin. Työn lomassa hän ehti 1980-luvun alussa avustaa RKTL:n hyljetutkijoita ampumalla Perämerellä kymmenkunta norppaa. Ouran asukki Mä olen ollu Ourassa tommotteesta kymmenen ikäsestä. Ja mä niinko asuinki siellä, tavallaan niinko kahadeksan vuotta, siinä välis maiski joukkoo ja, kalasteltii siinä sitte lohta ja siikaa ja silakkaa ja mitä millonki. Kahdeksana vuonna olin niinko ympäri vuoden. Kylä mar muitaki kortteereita olis ollu. Se oli niinko jollain lailla vapaus sillon, ko sielä oli. Ei siinä mitää sen kummempaa. Asuin paljo Nuuskrunnis ja olin aika palijo kans Lööpperis, aika palijo kans sitte Siireenin kämpällä. Ni siinä saunas aika palijo asuttii, siinä savusaunas. Mutta kävi onnellisesti, niin että Kalliosalmen Uuno laitto plukin happanemaa ja keitti sitä, sammutti tulen huonosti ja se palo sitte vielä sauna päälle. Ei siihen ol sen jäläkeen rakennetukkaa mitää. Hällä kävi sitte vielä huono tuuri ko hän tuli mantereelle, oli kymmene litran pullo pontikkaa täynä ja se putos jäälle. Se meni rikki. Pöhönän hän sai jäälle lioneesta viinasta sitte. Että siinä kävi onnellisesti sillai. Stakin fyyri Se oli 18 metrii muistaakseni korkee se piira, taikka niitä oli kaks rinnakkain. Siihen veivattii se lamppu. Parikymmentä kiloo paino koko vehejet, lähelle kumminki, se kesti palaa melekeen pari vuorokautta, ei se ihan heti sammunu. Ennen ko rääkärit ehtoolla alako tulemaan Merikallio ja Ahlqvisti sytyttivät, kun olivat siinä vuosikausia vakituisia polttajia. He veivas sen aamulla alaas ko ne säästi polttoainetta. Valo näky tommone viis-kuusmailii aika hyvi. Se oli taas pienempi valo siinä Stakin suntikopis. Mä laitoin sen suntikopin valakeen isommaks, se oli ennen vaa pieni piippa. Mä tinasin kuparipellistä laatikon, että sinne mahtu valopetroolii enemmän, se kesti viikonki sitte palaa. Sitte täälä oli samanmoiset valakeet Peipunkaris ja Huiskerin sivus peippulaisille. Marjakaris oli sitte oma valakee pohojanrantalaisille. Velimies Arvo Välimaa oli usein Stakin piiran nokas kiikaroittemas, ko oltii hylykeenpyynnis. Sillon oli 46 vuosi, ko hän kerran kiikaroitti sielä, ni hän näkiki, ko siinä oli yks vene ulukona. Se paatti oli ainaki 15 kilometrii rannikosta. Hän kävi kattomas sitä esti. Siinä oli kaks tynnyrii petroolii. Se oli hajonnu se paatti sinne sitte, jäät oli lykänny, miehet oli jo lähteny. Ei siittä tienny koskaa mitä oli tapahtunu. Meitä oli sillon neljä veljestä, käytii hakemas ne öljyt. Erkki, Heikki, minä ja Arvo, tuotii ne ruuhella, toisin paikoin joutu jättää tynnyreitä joukkoo ja palaa palan matkaa takasi, ko oli niin heikkoo jäätä. Mä en sitte koskaa Arvoltakaa kysyny että luovuttiko hän ne öljyt tai antako siittä mitää tietoo eteeppäi
2 Fyyrivahtina Olin kahtena tai kolomena vuonna Stakin fyyrivahtina. Sillon ko lohenpyynti syksyllä alko, mä aloin vasta sitte (viimeksi syksyllä 1952). Nämä oli sitte jo lähteny, jokka oli vakinaisia. Olin vaa syyskauden. Mä asuin sillon Iso-Lööpperis ja sieltä sitte soutamalla sinne Takkii. Ehtoisin mä oli sillain että, ko lohimiehet tuli ulkoo, ni mä pääsin sitte takasippäi, niinko leepis. Se oli, oliko se 15 markkaa ni venekuntaa kohoden ne makso syksyltä, niinko fyyrinpolttajalle. Ettei se ollu suuri rahakaa, mutta... Kaasuvalot tuli vuasia jälkeepäin. Landgrunnis oli yks ja sitte Tikas oli toinen valakee sitte. Kyllä mä niitäki hoitelin, mä sytytin ja sammutin. Ja täyty vaihtaa pulloo, ja ko ne loppu ne kaasut pulloista. Mä huolehdin niistä ennenko Juhanssoni (Toivo Johansson) tuli hoitaa sitä hommaa. Vuodenajat Kaikkein kaunein aika on kevät... sanotaan kaikki nämä luonnon eläimet ja linnut ko ne tulee, ko ne rupee kattoo kumppanii ittelles ja muuta ni se kaikista kaunein aika on seurata niitten elämää siellä ja kaikki nua muuttolinnut, kunnei niitä millää lailla sitte häiritte. Ei sitä muuten pysty näkemääkää ennenko sielä viikkokausia on niitten kans samas kompukses. Niiko haahkaki, ko se tulee. Kerran mulla oli verkkoja ja simppuja möljällä. Ko ne alako tekemää kosimispuuhia, niin hahka kanto sitä simppuu naarakselle, ja taas vei kauemmaks. Se oli semmosta touhuu hällä ja nokikanaki, ko se sinne ilmesty joukkoo, se oli liian hurja lintu. Se tappaa toises, se pitää toisen pään veden alla niin kauan että se toinen hukkuu. Ko oli kirkkaampi aika, kesä, ni kyllä sinne Ouraa tuli semmonen trafiikki. Sillon oli sitte turisteja, mutta kyllä silti ne kalat melekeen itte sai viedä mantereelle. Sevio ja Laaksosen Selmi osti, sinne ne melekeen meni sitte. Usein talavisin mulla oli Ouran keris pesä ulokona. Sitä saa saanoo että ko sen pari kertaa viikos koki, ni siitä sai jonkunmoista kalaa, useimmiten siikaa tuli ja joku taimen ja. Jääkelin aikana jalakasin kuljin vallan, joku reppu selääs tai kelekka peräs. Sitte oli loppuvuosina oli jo sukset, Lindholmin Jaako osti mulle, taikka kyllä mulla rahaaki oli. Ne semmotteet leveet sukset että pääsi hankikannollaki paremmin, mutta enimmäkseen käyden. En ol sattunu koskaa putoomaa sillai jäihin. Mä oon ollu sillai varovainen. Mutta vaikka olis varovainen ni yhden askeleen pääs putoo. On sattunu käymää hyvä tuuri. Yks ainoo vuosi oli semmone, ettei Ourasta päässy niinko jäisin, että joutu käyttää venettä, ko mantereella kävi. Että se oli koko Viitameri jääsohojoo, ja mitä kullostiki, ettei päässy jalakasi.
3 Vilho Välimaa Nuuskrunnin kämpän oven suussa 1970-luvun alussa. Valok. Arto Varjonen. Lohenkalastajat Nuusgrunnis oli 1950-luvulla neljä venekuntaa ja niis kolme miestä venekuntaa kohden. Kahdes kämpäs (sauna ja päärakennus) oli porukkaa. Muuten siellä Ouras oli 14 venekuntaa lohenkalastukses Satamasta ja Pohjanrannalta. Ja ne kaikki neljätoista venettä vedettii Tikan vieres Maikarii talveks. Lohilinnasta kuluki neljä venekuntaa. Rantamaa, jonka kämppä oli lohilinnasta kaakkoo, kuluki sitte viidentenä, hän kuluki aikasemmin Takista. Pariki vissii oli semmosta vuotta että koko talavi pyydettii. Mä kuljin ni sillon Paulin ja Juhalan Jussin kans. Me ostettii Lahtisen Franssilta, ketä siinä oli, ni me ostettii pyynti meree niiltä ko he lakkas. Ja ko meillä oli omaa pyyntii kans, pyydettii niinko kahta pyyntii, kahta jataa. Kaks jataa hoidettii, mutta tulot ei mahdottomia ollu, mutta sen verran, että leiväs pysy. Aika paljo oli siinä Nuusgrunnin viikis ni veneet tollai ni, sitte ko se rupes loppumaa (ja tulemaan jäitä), ni Maikarin mutkas. Siinä sitte. Kyllä ne enimmäkseen oli Nuusgrunnin mutkas. Vaihdeltii paikkaa tuulten mukaa.
4 Aina lohet kaupalle saatii, jonneki kohtaa aina maihin pääsi. Lohet lykättiin maihin kelakalla ja välii oli ruuhiki apuna jos oli heikompaa jäätä ja kyllä rääkipaatti tommosta lähelle kolomen tuuman jäätä meni ja se pitiki sitte jo kävellä. Koko ajaan mitä mä Ouras asuin sillon ni lohta pyydettii, sen jäläkeen ne vissii vielä parina vuonna pyysi. Sen jäläkeen se loppu täälä, se meni tavallaan niinko kannattamattomaks sitte jo. Ja sitte loppuvuosina nua tanskalaiset oli sitte riesana ko ne pintapyynnin kanssa rääkäs jatoin. Ko ne omias otti pois, ne sekotti. Ei siittä lohipyynnöstä tullu sitte enää mitää. Oli sitte pakko luopuu koko hommasta. Siimapyynnissä Siimajadan maapääs oli reimari. Siihen ko Ourasta kompassin kurssilla ajettii, joskus siihen tuli sortuma, ko virta kävi pohojosesta taikka etelästä kauheesti. Useimmiten se meni aika liki. Koitettii osata niin, että oltii heti sillai, heti ko alako valakenee, ni pysty tekee sitä tyätä sielä. Ja jos se oli kavos tai idäs tuuli, että puolijadan kohodalla aikaa alako tulee päivä. Lähädettii sillai että päiväaikaa päästii kämpille. Lohikoukut oli kolmekymmentä viis mailii rannikolta. Sitte ko lähädettii takasippäin tuleema, ni oli sitte isompi tai pienempi lohi ni se laitettii kraaviks sitte. Sen verran aikaa se oli sualas ko kaffee kypsy ja sitte sitä syätii. Ja sitä melekeen joka reisu tehtii sillai. Oli kyllä semmosia reisuja ettei kaffeeta voinu niinko keittää ko oli myrskyy, ni täyty vaa tyytyy siihen oloo. Ulkomatalikoita Ourasta tommone kakskymmentäviismaillii ni sielä on semmone Kromoosi niminen matala, aikoinaan vanhat miehet puhu Kromoosista, mikä menee Pohjanlahden yli Mä sen aikoinaan kuulin Oskari Mäeltä, sen Kromoosi-nimen. Se on matalempaa siinä Kromoosin kohodalla kakskymmentä metrii matalempaa ko siinä ympärillä. Ja sitte maihin päin on Leveematala eli Ulkomatala, samaa se tarkottaa. Eri henkiöt on antanu vaa eri nimiä. Leveematala on suuri, siinä on monta eri kivikköö ja matalaa, se on suuri, on kakskymmentä metrii matalempaa mitä muualta. Ulkomatalan matalin kohta on 7-8 metrii vettä. Isoja lohia Vuasi 52 oli kaikista paras lohen pyynnis, ei sillon ollu ko parin sadan koukun paikka (venekuntaa kohti). Sillon melekeen sai reisu ko reisu aina lähelle pari sata kiloo lohta, mutta aina mitä enemmän pyyntö lisäänty (vuosien mittaa), ni tulo heikkeni. Kakskytäkaks kiloo oli suurin lohi. Ja kerran oli siima pohojaa menny, palamattii niitä pohojasta ylöös. Oli jo kylykiruodot näkyvis, ja mitattii ja laskettii, arvoitii että se olis ollu hirmu lohi, mitasta päätellen. Muistan kotona ko Tervakallion silakkarysästä tuli kakskymmentä seittämänkiloo painava lohi. Ei niitä paljo isompaa sitte varmaa ol saatukkaa. Pääkokkina Ei mulla ruuanpuutetta Ourassa ollu, kyllä sielä jonkumoista ruokaa sai, ko mulla oli tavallisesti haulikko ja kivääri. Niillä sai mitä millonki. Mä jouduin aika paljo linnustaa ja sitte keitin niistä. Pääosasti lihakeittoo ja lintusoppaa syätii. Suuri osa porukasta oli semmosia, ettei yhteisruokaan olis
5 laittanu mitää, mutta yhtenä vuanna ko sielä Ouras oli jäneksiä valtavasti ni Lindholmin Jaakon kans me 18 jänestä ammuttii. Saatii useimpi paisti. Jaako oli hyvä koira, ko tyrnipuskis kopisteli ja muuta. Saatii me vissii viis jänestä yhtenä reissuna ko oltii. Koskelo ei ol paljo traaninen, haahkaki on paljo enemmän traaninen. Enimmäkseen mä tein patapaistiks, tollai noi, pippurii voita ja mitä oli. Enimmäkseen sillain. Uunii sitte, rasvassa voima sitte justiin onkin. Lokis on hyvä liha, vaalee, vähärasvanen. Kotona isä sano, että ampukaa, että saa paistii siittä. Siinä on valakonen liha niinko kanas. Paljo huonompia ni nuita metsästyslintuja niinko merilintuja syädää ko lokkeja. Ni mä muistan kotona, tämä poika joka kuoli talvisodas, Veikkoniminen, ni teki patapaistii tilhistä. Siinä on hyvä liha. Tilihis. Tyrnii ja vareksenmarjaa kerättii, tyrnii meillä käytettii ko isä sano ettei se ol myrkylline ko teerikää ei kuol vaikka sitä syä. Aika vähä sillon, ei sillain ko jäläkeenpäin ennenko se tuli kaupalliseks touhuks. Siitä keitettii soppaa, mitä äiti laitto marjoista muutenkin. Talavisin isä toi niitä oksia ja siittä sitte otettiin marjoja, niinko pakkasella. Ouran joulut Joulupäivänäki oltii kalanpyynnissä, päivää ei erottanut muista. Tuulekki sen monta kertaa kontras. Monta kertaa kytättii useimpi päivä. Ei kaikilla myrskyillä voinu lähtee. Useinki niis oli puolpilaantuneita sitte. Sillon naapurilleki annettii, Mäen Helmille, niillä oli sukulaisia, ykski oli pappi. He anto papilleki, ne oli niille suurtaki herkkuu, sai pappiki lohikraavii sitte. Vaikka ne oli pualhappamia, ni täydestä meni. Ykski joulu Heikki (Välimaa) kuluki ja Lindholmin Jaako ja kuka siinä kolmas sitte oli. Ne lähti mantereesee niinko joulun viettoon, mä jäin sinne, mä aattelin, että vähä pesen pyykkii. Ei ollu mitää puluvereita, eikä mitää, ni tavallista kalakkii vetee vaa siihen, sekotettii Kyllä silläki se pyykki puhtaaks tuli. Yks joulu mä oli Sainen Tarmon kans joulun sillon siellä, ei oikeastaan ollu muutako leipää ja yhyden hahkan mä ammuin, ni me söimme sitä. Hengenlähtö lähellä Hengenvaarallisia tilanteita oli monia. Se oli loppujen lopuks aika vakava juttu, ko yli kaks vuorokautta mä olin siinä reisus. Vartoilin Ulko-Norjan takana jääsutus, jos se jäätys niin paljo, että pääsis siitä jäisin menemää, mutta sitte se kumminki merenkäynti alako hajottaa ja virta viemää jäitä. Loppujen lopuks pääsin siitä. Kyllä se siinä rupes olee siinä elämän ja kuoleman vaihtelus. Ei ollu mukana muuta koko jäätyneitä siikoja. Oli leivänpala, pari, ni ne oli tullu jo syötyy. Se käänty luode-pohjosee tuuli, semmosta hyydesuttuu alako tulee, jäänpalasia mukana. Sitte ko se alako tulee Ouraa päin, se toppas sitte, ei siitä menty läpitte, taisi olla jo helmikuuta. Hyvin semmone viloponen reisu se oli
6 Vilho Välimaa ylläpiti siian ajostamista eli kalojen verkkoon pelottamisperinteitä. Vene on pääosin hänen lasikuidusta valmistamansa, kuten veneen laidalle verkkolaatikkoa varten tehty kaukalo. Kuvanottohetkellä on käynnissä pikkuverkkojen lasku ajostamista varten. Hänen oikean olkapäänsä takana häämöttää Nuuskrunni, jossa aikoinaan oli hänen kalastustukikohtansa. Poltetun kalastuskämpän tilalla on nykyisin kesäasunto. Valokuva kesältä Valok. Juhani Mellanoura. Kerran lohipyynnös ni Onni Östermanni ko oli ruoris ni, emmä tiä millain hän horjahti, ni hän putos alaas (mereen) siinä tuolla sanotaa kolmekymmentä mailii rannikolta, hänellä oli, puhuttii semmosesta juurijuomalakista (nimenomaan Onnin sydvestille annettu lempinimi), ko hälle oli tehty niinko sydevesti päähän, ja se oli leuan alla lujasti kiinni. Se pelasti hänen, toiset näki hänet sitte ja käänsi paatin ympäri. Ei ne takasin palannu siittä sen kummemmin, yhydeltä vähä kuivempia vaatteita (Onnin) päälle ja jatkettii hommaa ja samalla reisulla oli lohikoukus vielä hylyjes. Sitte ko mentii Nuusgrunnii, ni heillä oli kaks hylyjettä. Toinen oli siinä ruuman puolella ja toinen oli Onni, kajuutis pualmärkänä. Oliko se marraskuun kymmenes päivä vai joulukuun kymmenes ko se tapahtunu sillo. Mutta vuosilukuu mä en muista. Ja sitte kerran oli Martti, Lindholmin Jaako ja Heikki Välimaa, heidän meinas käydä huonosti ko ne meni heittämää (lohikoukkuja) ni tuli semmone kymmenen bofoortin tuuli, he joutu purkaa kivilastin, ei menny enempää kahta minuuttii, ne oli kaikki purettu pois. Se oli pakkotilanne, sittekki oli jämpti, että he oli päässy maihin. Yhtenä keväänä, ni mä olin sillon TVH:lla hommis, ni Tarmo kirjotti mulle, että mennää laskee pintasiimaa. Mä innostuin. Sainen Joukon ja Tarmon kans lähädettii rääkii, pintarääkii. Joukolla oli umpitäkätty paatti, heitettii pyynti meree. Puolenyön aikaa alako tuulee niin lujaa, että meillä oli
7 täys tyä pysyy pinnalla. Pyynti on vielä sielä (meressä). Pullopostii laitettii ko siinä kamppailtii, kirjotettii joku pullo. Tarmo kirjotti. Sinne meni, ei saatu pyyntii, ei kalaa, kaikki meni sinne. Meillä oli sillon siima tommone kaks metrii syvällä. Siinä oli leikarimallinen, selkäsiimasta. Joka kymmenen metrin pää oli sitte koukku aina, meillä oli toista tuhatta koukkuu, kaikki meni kerralla, se oli aika pitkä jata, korkista oli tehty kannattimet Hyvä tuuri siinä kävi, ettei lohen siimapyynnissä enempää menny (kalastajia hukkunut), muuta ko nämä Venhon Heikki ja sitte Heikin poika ja Marjamäen Jussi. Mutta se pelasti ko oli niin heikot koneet, jos olis ollu vahvemmat koneet ni ne olis ajettu pohjaa. Mutta ko oli kova myrsky, ni ei saanu kunnolla käännettyy vastatuulee, ku ei ollu voimaa. Saukko ja piisami Mulla oli yks saukko niinko aljuna, monta vuottaki, loppuvuosina se oli että ko se näki mun se tuli jäälle karkailee, tuas vieres karkas. Ei sillain, että sitä olis saanu ihan pidellä. Ni yhtenä kevättalvena Veikko (Veneranta) tuli sinne, ja hällä oli koira, Rollu-niminen koira. Ko saukko tuli hengittää jään päälle ni koira tappo sen siihen. Se meni mun aljuni sillai. Mä nyljin sen, mä sain lihat, ei se sillai mistii menny. Saukon liha on niinko tukkakoskelon lihaa, ei se sen kummempaa ol. Kalastuksen käyminen yhä heikommin kannattavaksi Vilhon hakeutui vuonna 1976 jäänmurtaja Sisulle töihin. Siellä hän avusti RKTL:n hyljetutkijoita ampumalla kymmenkunta norppaa. Vilhon varustuksiin kuului lasikuidusta tehty skriistanko eli hyljesuksi. Piisamia oli ennen niin valtavasti että. En tie tuliko sille joku sairaus taikka joku. Se tuhoutu ihan täysin, se meni koko rannikolta ja koko Suames, niitä oli Ouraski, niitä oli monia satoja, mutta se meni sukupuuttoo. Mä en ol piisamii koskaa syäny, mutta oravaa olen syäny, siinä on pihkan maku siinä oravan lihas.
8 Vesilintukannoista Sanotaa niinko telekkäki, ko mä olin alle kakskymppinen, Keri-Kaassan lahades ni niitä oli tuhansia sillon. Kyllä niitä nyt näkee harvoin poikamiesparvia. Vika on siinä, että niitä ammutaa liikaa. Suuri osa ampuu sorsasta vaikka olis vares. Kyllä niis olis paljo korjaamisen varaa. Pimees ei sais ampuu olleenkaa. Ja isovärtty, se on melekeen menny sukupuuttoo, sillä on kyllä 8-9 munaa. Harmaalokki ja merilokki syä ne penikat silti, ne syä niitä useamman päiväs. Nuusgrunnin kämppä Nuusgrunnin kämppä oli siinä alakuperänen, kahta kolomee osaa rakennettu, mä laskiskelin, että se oli sata vuotta ollu siinä. Muistaakseni Viertonen (rakensi kämpän) tästä Krookasta ja mahtoiko ne hirret olla Pohojanrannalta, Santamäen kämppä. Osa hirsiä sieltä kumminki tuatii. Viertonen kalasteli sieltä vuosikymmeniä, mutta sitte se sairastu. Kyllä mar Lööpperi on ollu vanhempi ko se, ko Herra Hermanni siihen rakensi aikoinaan. Se mua sitte kaikkein eniten kismittää, että mä en tienny että se (Nuusgrunnin kämppä) hävitetää polttamalla (1990-luvun lopulla) ja mulla oli siellä puoltoistasataa valokuvaa jäläkipoloville, että olis saanu kattella. Nuuskrunnin kämppä, saunarakennus ja rantahuone 1980-luvun lopulla, jolloin Hannu Välimaa piti paikkaa tukikohtanaan. Valok. Pekka Salmi Yksi Lööpperin kalakämpän tarinoista Kuulin seuraavan tarinan Frans Saloselta eli Alman Fransilta. Muita sillon ko tämä tapahtu Ouras Lööpperin kämpällä oli Eemeli Salonen (Rehu-Emppu) ja hänen vaimonsa Hilma Salonen (Fressa).
9 Äkkiarvaamatta Lööpperiin tulivat nimismies Kalakas ja sitte Merikarvian rovasti ja sitte apteekin flikkoja. Ja tuvaas sielä orsilla oli leipää, Fressa oli leiponu leipää sielä, ni pappi oli sanonu: Herra on siunannu teille leipää. Älä saatana puhu mitää leivästä, että mä oon tuanu jauhot ja Fressa on leiponu, että siinä on kaikki, sano Eemeli. Ja sitte miehet alako pesee siinä rannas siian porsasta ja siinä meni hetken aikaa. Ja sitte se pistettii hahtuvakoppaa, ko se oli pieni sika. Ja sitte he kanto verkkoja paattii, ko lähti rääkii menemää. Ni Alman Franssi vei edellä verkkoja paattii ja sitte Eemeli ja Fressa oli siinä mukana kans. Skrampilanka sekos meljän jonnekki kulumaa kiini ja Eemeli proiskahti meree siinä samas, ja Eemeli huutaa sieltä, että: Tul rakas Hilama (Fressa) auttaa mua, ettei isä huku tähä. Eemeli oli meres laudukset ympärillä, niinko prakkuparvi olis ollu ympärillä, ko laudukset oli siinä ylyhäällä. Siinä täydyttii suojella sitte ko heillä oli merihuanees semmone, sanotaa että heillä oli parintuhannen litran tiinu täynä plukkii. Ettei nimismies Kalakas men kattoo, ni sitä täyty suojella, kaikki konstit täyty tehedä sitte jokalailla, että ne lähtis pois sieltä. Ja ne lähti. Ja sitte jäläkeen he alko valmistaa siitä sitte, ni sitte (Vihtori) Sireeni tuli sinne samaa talakoosee. He alako sitte siittä valmistaa kotilääkettä.
LEADER-hanke Merikalastajan sanakirja
1 Selkämeren kansallispuiston ystävät ry ja Merikarvia-seura ry LEADER-hanke Merikalastajan sanakirja Kalastajien haastattelu Haastateltava: Heikki Mäkilehto (s.1927) Haastattelija: Juhani Mellanoura Haastattelun
LEADER-hanke Merikalastajan sanakirja
1 Selkämeren kansallispuiston ystävät ry ja Merikarvia-seura ry LEADER-hanke Merikalastajan sanakirja Kalastajien haastattelu Haastateltava: Heikki Välimaa (s.1928) Haastattelija: Juhani Mellanoura Haastattelun
LEADER-hanke Merikalastajan sanakirja
1 Selkämeren kansallispuiston ystävät ry ja Merikarvia-seura ry LEADER-hanke Merikalastajan sanakirja Kalastajien haastattelu Haastateltava: Heikki Mellanoura (s.1951) Haastattelija: Juhani Mellanoura
LEADER-hanke Merikalastajan sanakirja
1 Selkämeren kansallispuiston ystävät ry ja Merikarvia-seura ry LEADER-hanke Merikalastajan sanakirja Kalastajien haastattelu Haasteltava: Veikko Veneranta A. (s. 1945) Haastattelija: Juhani Mellanoura
4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.
Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä
asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos
asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa
LEADER-hanke Merikalastajan sanakirja
1 Selkämeren kansallispuiston ystävät ry ja Merikarvia-seura ry LEADER-hanke Merikalastajan sanakirja Kalastajien haastattelu Haastateltava: Taisto Toivonen (s.1929) Haastattelija: Juhani Mellanoura Haastattelun
LEADER-hanke Merikalastajan sanakirja
1 Selkämeren kansallispuiston ystävät ry ja Merikarvia-seura ry LEADER-hanke Merikalastajan sanakirja Kalastajien haastattelu Haastateltava: Juhani Aalto (s.1948 ) Haastattelija: Juhani Mellanoura Haastattelun
SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta
SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta Mie olin yheksennelä, ko minun unkkelirukka minun nouti siitä. Siinä oli jo vieras, joka meitä hoiti jälkhin muorin kuoleman. Unkkeli viei Pykehän, ja sitte mie olen
LEADER-hanke Merikalastajan sanakirja
1 Selkämeren kansallispuiston ystävät ry ja Merikarvia-seura ry LEADER-hanke Merikalastajan sanakirja Kalastajien haastattelu Haastateltava: Veikko S. I. Veneranta (s.1948) Haastattelija: Juhani Mellanoura
SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LAUSESANAT KONJUNKTIOT
LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti
MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?
MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ
VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä
VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön
TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena
TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen
SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki
SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki AAMUSTA ILTAAN ON KIINNI. JA YÖTKIN JOSKUS Se menikin sitten sillain,
LEADER-hanke Merikalastajan sanakirja
1 Selkämeren kansallispuiston ystävät ry ja Merikarvia-seura ry LEADER-hanke Merikalastajan sanakirja Kalastajien haastattelu Haastateltavat: Seppo Rantasalo (s. 1947) ja Osmo Rantasalo (s.1950) Haastattelija:
PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI
PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä
Preesens, imperfekti ja perfekti
Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka
LEADER-hanke Merikalastajan sanakirja
1 Selkämeren kansallispuiston ystävät ry ja Merikarvia-seura ry LEADER-hanke Merikalastajan sanakirja Kalastajien haastattelu Haasteltava: Kauko Kalliosalmi (s. 1939) Haastattelija: Juhani Mellanoura Haastatteluajankohta:
Kaija Jokinen - Kaupantäti
Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee
Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017
Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun
Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Työhyvinvointi Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa Heli Heikkilä ja Laura Seppänen ESIMERKKI 1: Raideliikenteen hallinta 1/2 Liikenneohjaajasta kalustonkäytönohjaajaksi Liikenteenohjaus ei
Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä
Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
SAVUSILAKKAKULINARISTIN MATKASSA
Illalla pääni kun tyynyyn pistin väsyneet kädet rinnalle ristin pyysin Herralta isolta ett suojelisi myrskytuulen vihoilta samalla vielä, aivan kuin salaa pyysin ett saisin sopivasti kalaa ei niin paljon
Gideonin pieni armeija
Nettiraamattu lapsille Gideonin pieni armeija Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for
Nettiraamattu lapsille. Gideonin pieni armeija
Nettiraamattu lapsille Gideonin pieni armeija Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for
ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE
Sanasto ja lämmittely Perhe-alias YKSIN ISOÄITI ERONNUT RASKAANA SINKKU ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE
Kielellisten taitojen ja oppimisen tukeminen vuorovaikutuksessa Esimerkki: Vesi
Kielellisten taitojen ja oppimisen tukeminen vuorovaikutuksessa Esimerkki: Vesi Osallistujat: esiopettaja ja 15 lasta Aika: esiopetuksen syksy Lähde: TESSI-hanke, www.jyu.fi/tessi Kuvat: Kati Costiander
Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä
Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LEADER-hanke Merikalastajan sanakirja
1 Selkämeren kansallispuiston ystävät ry ja Merikarvia-seura ry LEADER-hanke Merikalastajan sanakirja Kalastajien haastattelu Haastateltava: Pekka Kallio (s. 1948) Haastattelija: Juhani Mellanoura Haastattelun
Kuluttajien luottamusmaailma
Kuluttajien luottamusmaailma Minna-Kristiina Paakki Tutkimusyliopettaja, T&K ICT ja Tietoturva Rovaniemen Ammattikorkeakoulu 12.12.06 minna.paakki@ramk.fi 1 Tausta eeste projekti, 2003 Alustava kehikko
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.
2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.
Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!
Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli
LEADER-hanke Merikalastajan sanakirja
1 Selkämeren kansallispuiston ystävät ry ja Merikarvia-seura ry LEADER-hanke Merikalastajan sanakirja Kalastajien haastattelu Haastateltava: Keijo Välimaa (s.1956) Haastattelija: Juhani Mellanoura Haastatteluajankohdat:
Mielen supervoimat foorumi verkkoperuskoulua käyville klo 11-15, Kuopio RAPORTTI. Hanna-Leena Niemelä ja Christine Välivaara Pesäpuu ry
Mielen supervoimat foorumi verkkoperuskoulua käyville 29.5.2018 klo 11-15, Kuopio RAPORTTI Hanna-Leena Niemelä ja Christine Välivaara Pesäpuu ry TEEMAT KOULUNKÄYNTI - koulunkäyntiä helpottavat ja vaikeuttavat
KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8
Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista
Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia
1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,
Rantasalmenkierros 18-19.6 2012
Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Osallistujat: Raimo Hämäläinen Vantaa Aulis Nikkanen Aarne Talikka Helsinki Salo yksinsoutuvene. Veneet: Sulkavan soutumalliset vuorosoutuvene ja Aloitimme kierroksen Tammenlahden
Päätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa. Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto
Päätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto. Tutkimuskysymykset Miten päätös kuulokojekuntoutuksen aloituksesta tehdään? Miten ammattilaiset
LEADER-hanke Merikalastajan sanakirja
1 Selkämeren kansallispuiston ystävät ry ja Merikarvia-seura ry LEADER-hanke Merikalastajan sanakirja Kalastajien haastattelu Haasteltava: Irma Mellanoura (s.1935) Haastattelija: Juhani Mellanoura Haastattelun
Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen
Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen häiriökäyttäytymistä ehkäisemään Huomio pitää kohdistaa kasvatukseen, nuorten heitteillejättöön, rajojen asettamiseen, koveneviin arvoihin, ydinperheiden pirstoutumiseen,
Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei
Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa
Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta
Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto
Lapsityöläinen. Nälkäinen lapsi
RUKOUSRULETTI Tee ruletti paksusta pahvista tai vanerista. Laita keskelle pyörivä nuoli. Liimaa maailman lapset ruletin 10 sektoriin. Anna lapsen pyörittää rulettia, mihin nuoli pysähtyy, se on lapsen
LEADER-hanke Merikalastajan sanakirja
1 Selkämeren kansallispuiston ystävät ry ja Merikarvia-seura ry LEADER-hanke Merikalastajan sanakirja Kalastajien haastattelu Haastateltavat: Kyllikki Lähteenmäki (s. 1927) ja hänen poikansa Hannes (s.1946),
Merikarvialaisen ammattikalastuksen arvonnousu sata vuotta sitten. Juhani Mellanoura
Merikarvialaisen ammattikalastuksen arvonnousu sata vuotta sitten Juhani Mellanoura 5Nature Merikarvialuontotapahtuma ja messut 23.- 24.4.2016 Nousun edellytykset Ajoverkkopyynnin maamme oloissa varhainen
KAPPALE 3 RADEK TUTUSTUU JUSSIIN. Tunnetko jo Jussin?
KAPPALE 3 RADEK TUTUSTUU JUSSIIN. Moi Radek! Moi! Tunnetko jo Jussin? En tunne. Hän on Jussi, meidän työkaveri. Hauska tutustua. Mä oon Radek. Ootko sä se uus puolalainen? Joo, kyllä olen. Hauska tutustua
1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 45
Koulukysely oppilaille 1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 45 1/19 2/19 N Prosentti Hirvijärvi 0 0% Jurvan yhtenäiskoulu 0 0% Kangas 0 0% Keskikylä 0 0% Kirkonkylä 0 0% Koivisto 0 0% Koskue 0 0%
Nettiraamattu lapsille. Kertomus 26/60.
Nettiraamattu lapsille Joona ja iso kala Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 26/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box
Nettiraamattu lapsille. Rikas mies, köyhä mies
Nettiraamattu lapsille Rikas mies, köyhä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti
Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen
Yksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus
Yksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus Johanna Hiitola, YTT, Erikoistutkija, Siirtolaisuusinstituutti Suomen Akatemian hanke: Perheen erossaolo, maahanmuuttostatus ja arjen turvallisuus Kuka
Perämeren hylkeiden ravintotutkimus
Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen
Dialogi 1 Luonto ja ympäristö
Lämmittely Kuinka paljon Suomen pinta-alasta on metsää? Mikä suo on? Miksi ihmiset liikkuvat syksyllä paljon metsässä? Mikä on villieläimen ja kesyn eläimen ero? Millainen eläin karhu / susi on? Mitkä
Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä
Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet
Työssäoppimassa Tanskassa
Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa
Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat
Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus
ELÄMÄNOTE-TUTKIMUS
11.4.2019 ELÄMÄNOTE-TUTKIMUS Elämänote-tutkimus Pilotti tammikuussa 2019 7 tiedonkerääjää ja 7 haastateltavaa pääkaupunkiseudulla Kutsut, koulutus, käytännöt, haastattelurungot Levitys muihin hankkeisiin
Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana
Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja Seinäjoki 17. 18.2.2016 Jari Pirhonen, Elisa Tiilikainen, Marjut Lemivaara Taustaa Tieteellinen artikkeli, jonka aiheena
Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden
Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun
SUOMALAISUUS. Lämmittely. Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan.
Lämmittely Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan. Oletko samaa mieltä vai eri mieltä? Miksi? On tosi helppo saada suomalaisia ystäviä. Suomalaiset eivät käy missään vaan ovat aina
LEADER-hanke Merikalastajan sanakirja
1 Selkämeren kansallispuiston ystävät ry ja Merikarvia-seura ry LEADER-hanke Merikalastajan sanakirja Kalastajien haastattelu Haasteltava: Matti Lindholm (s.1960) Haastattelija: Juhani Mellanoura Haastattelun
Merisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö
Sisältö Opettajalle.................................... 3 Kalat metsässä................................. 5 Swaffhamin kulkukauppias........................ 14 Lontoon silta...................................
Rikas mies, köyhä mies
Nettiraamattu lapsille Rikas mies, köyhä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry
Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?
Paritreenejä. Lausetyypit
Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on
1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 30
Koulukysely oppilaille 1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 30 1/16 2/16 N Prosentti Hirvijärvi 0 0% Jurvan yhtenäiskoulu 0 0% Kangas 0 0% Keskikylä 30 100% Kirkonkylä 0 0% Koivisto 0 0% Koskue 0
Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village
Irlanti Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Lähdin Irlantiin 2.3.2015 suorittamaan työssä oppimistani. Lähteminen pois suomesta jännitti jonkun verran
RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus
SUOMEN RAHAPAJA RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus Lokakuu 2010 Toimitusjohtaja Tina Wessman & KTT Mirjami Lehikoinen/Qualitems Oy 10/2010 1 TAVOITE Kartoittaa ala-aste-ikäisten lasten
Et kai sä nyt mennyt sinne koneelle? Mun pitää tehdä tää sun helvetan mekkos eikä siitä tuu mitään, jos sä et oo tässä mallinukkena.
Hämärä huone, jonka keskellä on sänky ja sivussa ovi. Sängyssä on pastellin väriset petivaatteet ja sänky on petaamatta, vuodevaatteet myllättyinä. Huoneen päävalonlähde on karusellilamppu, joka piirtää
LEADER-hanke Merikalastajan sanakirja
1 Selkämeren kansallispuiston ystävät ry ja Merikarvia-seura ry LEADER-hanke Merikalastajan sanakirja Kalastajien haastattelu Haastateltavat: Raimo Stenroos (s.1956) ja Jari Stenroos (s.1960) Haastattelija:
ITSENÄISTYVILLE NUORILLE
JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut
2. Mikä on eniten kalastettu kala Saaristomerellä? 3. Mitä kaloja ihminen pystyy kasvattamaan kalanviljelylaitoksissa?
36- leikin ohjeet 36- leikki on versio ulkoleikistä, jonka on kehittänyt Saara Susiluoma Jyväskylän luontokoulusta. Nimi tulee 36 kysymyksestä, jotka on kirjoitettu erillisille paperilapuille. Kuhunkin
Suojellaan yhdessä meriämme!
Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta
PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA
PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen
Onnistumisen tarinoita.
Onnistumisen tarinoita liisa.lumiaho@ksshp.fi Heli, Karstulan Elämäntaparyhmä Helin liikuntapäivä kirja 2010 ryhmän alkaessa Helin liikuntapäivä kirja 2011 kesäkuussa ..painon pudotuksen hyödyt ovat konkreettisia,
Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme
Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua
b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin
LEADER-hanke Merikalastajan sanakirja
1 Selkämeren kansallispuiston ystävät ry ja Merikarvia-seura ry LEADER-hanke Merikalastajan sanakirja Kalastajien haastattelu Haastateltavat: Eero Veneranta (EV) ja Aimo Kuuskeri (AK) Haastattelija: Juhani
Kenguru 2016 Ecolier (4. ja 5. luokka)
sivu 1 / 8 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä
AIKAMUODOT. Perfekti
AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit
LEADER-hanke Merikalastajan sanakirja
1 Selkämeren kansallispuiston ystävät ry ja Merikarvia-seura ry LEADER-hanke Merikalastajan sanakirja Kalastajien haastattelu Haasteltavat: Markku Bondfolk (s.1951) ja Aarre Österlund (s. 1944) Haastattelija:
Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla
Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php
Luottamus ja vanhuspalvelut. Minna Zechner, tutkija Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos, Tampereen yliopisto
Luottamus ja vanhuspalvelut Minna Zechner, tutkija Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos, Tampereen yliopisto Luottamus Tulevaisuuden ennakointia Tilanteessa epävarmuutta tai riski Rinnakkainen ilmiö
Heijastimen käyttö. Kyselytutkimuksen toteutti Liikenneturvan toimeksiannosta Kantar TNS Oy joulukuussa Vastaajia oli yhteensä 1530.
Heijastimen käyttö Kyselytutkimuksen toteutti Liikenneturvan toimeksiannosta Kantar TNS Oy joulukuussa 2017. Vastaajia oli yhteensä 1530. Käytätkö jalankulkijana heijastinta liikkuessasi liikenteessä pimeällä,
PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali
PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom Mikun koekuvausmateriaali MUSTA RUUTU. Kuulemme musiikkia. Ruudun oikeaan ala-laitaan ilmestyy grafiikkaa: SANNA on POKEttanut sinua. S0 INT.
Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)
Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for
PAPERITTOMAT -Passiopolku
PAPERITTOMAT -Passiopolku P a s s i o p o l k u E t a p p i 1 Taistelu perheen puolesta Kotona Nigeriassa oli pelkkää köyhyyttä. Rahaa ei aina ollut ruokaan, saati kouluun. Asuimme koko perhe samassa majassa.
Ranska, Chamonix TAMMIKUU
Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä
Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.
Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi
Nettiraamattu lapsille. Joona ja iso kala
Nettiraamattu lapsille Joona ja iso kala Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,
Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen
Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt Amorella 6.2.2019 Jarno Aaltonen Vuodet 2007-2010 Kalastusta Pyhärannassa. Yksi vene, verkkoja noin 1km. Saaliit vähäisiä.
Nettiraamattu. lapsille. Joona ja iso kala
Nettiraamattu lapsille Joona ja iso kala Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,
TERVETULOA VOIMANPESÄÄN. Miian tarina
TERVETULOA VOIMANPESÄÄN Miian tarina Ajattelin, että tää on viimeinen ovi, jonka avaan. Oon hakenut apua jo niin monesta paikasta tuntuu, että kukaan ei osaa auttaa. Sossu sanoi, että mun kannattais mennä
Nettiraamattu lapsille. Kertomus 19/60.
Nettiraamattu lapsille Paimenpoika Daavid Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 19/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box 3,
Lintu ja uistin Nokia 11.8.2014
Tämä kertomus on kirjoitettu kuvastamaan allekirjoittaneen huolta vastuuttomien kalastajien luontokappaleille aiheuttamista vaaroista. Tällä kerralla tilanne päättyi hyvin, mutta kuinka kauan tuo kuvattu
Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry
Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino