SIJOITETUN LAPSEN KEHITYKSEN TUKEMINEN LIIKUNNAN AVULLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIJOITETUN LAPSEN KEHITYKSEN TUKEMINEN LIIKUNNAN AVULLA"

Transkriptio

1 SIJOITETUN LAPSEN KEHITYKSEN TUKEMINEN LIIKUNNAN AVULLA - liikuntaopas lastensuojelun tukea tarvitsevien lasten ohjaajille Riikka Satama ja Pirjo Tikkanen Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Järvenpää Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Satama, Riikka & Tikkanen, Pirjo. Sijoitetun lapsen kehityksen tukeminen liikunnan avulla liikuntaopas lastensuojelun tukea tarvitsevien lasten ohjaajille. Järvenpää, kevät 2008, 63 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Järvenpää. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää lastensuojelulaitosten ohjaajille uusia käytännön työvälineitä helpottamaan usein vaikeasti oireilevien lasten kanssa työskentelyä. Tavoitteena oli myös tarjota näille monista erilaisista häiriöistä kärsiville lapsille korjaavia ja eheyttäviä kokemuksia, jotka voisivat auttaa heitä kuntoutumaan ja paremman elämän alkuun. Opinnäytetyö on produktio, jonka tuloksena kehitettiin helppokäyttöinen ja sisällöltään kattava opas lapsen motorisesta kehityksestä, liikuntakasvatuksesta, liikunnan suunnittelusta ja ohjaamisesta sekä käytännön liikuntavinkeistä, jotka soveltuvat lastensuojelun tukea tarvitsevien lasten tukemiseen. Opas on kehitetty työvälineeksi Auroran vastaanottokodin ohjaajille, mutta se soveltuu myös muille erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa työskenteleville. Opinnäytetyön lähtökohtana olivat kiintymyssuhde- ja traumateoria sekä holistinen ihmiskäsitys. Liikuntaoppaan kehittämistä varten tehtiin aiempiin tutkimuksiin perustuva selvitys sijoitettujen lasten kehitystä vaurioittavista tekijöistä ja niiden yhteydestä lapsen motoriseen kehitykseen. Tämä on kuvattu opinnäytetyön raporttiosassa. Tulosten perusteella selvitettiin sijoitettujen lasten kehityksen tukemiseen soveltuvia liikuntamenetelmiä ja kehitettiin liikuntaoppaaseen käytännön liikuntavinkkejä. Suurimmalla osalla sijoitetuista lapsista on huomattavia psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia, jotka ilmenevät yleensä erilaisina käytöshäiriöinä ja oppimiseen liittyvinä vaikeuksina. Myös fyysiset ja motoriset ongelmat ovat yleisiä. Lastensuojelulapsilla on myös keskimääräistä vähemmän liikuntaharrastuksia. Yhdistävänä tekijänä lasten vaikeuksiin liittyy itsetunnon heikentyminen. Moniin sijoitetuilla lapsilla yleisiin kehityshäiriöihin voidaan vaikuttaa kuntouttavasti oikein valituilla liikuntamenetelmillä. Liikuntaoppaan kehittämisessä on käytetty psykomotorisen ja Sherborne menetelmän periaatteita, jotka tukevat lapsen kokonaisvaltaista kehitystä, itsetuntoa, vuorovaikutussuhteiden kehittämistä ja oppimisvalmiuksia. Kilpailua ja muuta arvostelua vältetään, kun taas onnistumisen iloa ja mielihyvän kokemuksia korostetaan. Asiasanat: lastensuojelu, kiintymyssuhdeteoria, kokonaisvaltaisuus, oppimisvaikeudet, itsetunto, motorinen kehitys, liikuntakasvatus, produktio

3 ABSTRACT Satama, Riikka and Tikkanen, Pirjo Using physical exercise to support the development of a placed-out child -a physical exercise guide for supervisors of children in the need of child welfare services. 63 p., 2 appendices. Language: Finnish. Järvenpää, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Social Services and Education. Degree: Bachelor of Social Services. The purpose of this thesis was to develop modern practical tools to facilitate the work of supervisors working with symptomatic children in child welfare institutions. Furthermore, the goal was to provide these troubled children with corrective and harmonizing experiences, which could help lead to their rehabilitation and mark the beginning of a better life. As a result of this thesis, an easy-to-use and extensive guide was made. It contains information about the motor development of children, physical training, the planning and supervision of physical exercises as well as practical advice regarding physical exercises. These are particularly useful in supporting children in the need of child welfare services. The guide was designed as a tool for the supervisors of Aurora s reception home. However, it can be used by all those working with children in the need of special support. Attachment and trauma theory as well as a holistic view of human beings were used as the starting point for this thesis. In order to produce the guide on physical exercise, literature was studied related to the factors, which impair the development of placed-out children as well as the effects that impairment has on the children s motor development. Based on the literature, the exercise methods described support the development of placed-out children together with physical exercise advice, were generated for the physical exercise guide. Most placed-out children suffer from significant psychological and social problems, which manifest themselves as behavioral problems and learning difficulties. Physical problems and problems related to motor functioning are also prevalent. Furthermore, child welfare children participate in recreational exercises less than the average child. All the problems are related to a decreased sense of self-esteem. As a result, we would like to emphasize that rehabilitation of placed-out children is possible by using the correct exercise methods. For the purpose of the physical exercise guide, principles of psychomotor training and Sherborne Developmental Movement were used. These comprehensively support the child s development, self-esteem, development of interdependence as well as the ability to learn. Methods that use of competition and evaluation are avoided, instead the focus is on the methods where the outcomes lead to feelings of pleasure and the joy of succeeding. Keywords: child welfare, comprehensiveness, motor development, physical education, production

4 SISÄLLYS 1 LIIKUNNASTA APUA LASTENSUOJELUUN KEHITTÄMISTEHTÄVÄ OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET KESKEISET KYSYMYKSET AINEISTO TOIMINTAYMPÄRISTÖ LAINSÄÄDÄNTÖ JA SUOSITUKSET AURORAN VASTAANOTTOKOTI Toiminta-ajatus Työmenetelmät Liikuntaympäristö TYÖSKENTELYPROSESSI SUUNNITTELU JA AIKATAULU YHTEISTYÖ LIIKUNTAOPPAAN TUOTTAMINEN LIIKUNTAOPPAAN SISÄLTÖ SIJOITUKSEEN LIITTYVIÄ TAUSTATEKIJÖITÄ YLEISIÄ LASTENSUOJELUUN JOHTANEITA SYITÄ VANHEMPIEN PÄIHTEIDENKÄYTÖN VAIKUTUKSET LAPSEN KEHITYKSEEN KIINTYMYSSUHTEEN HÄIRIÖT Kiintymyssuhdeteoria Kiintymyssuhdemallien merkitys lastensuojelussa TRAUMA TAUSTATEKIJÖIDEN VAIKUTUS LASTEN KEHITYKSEEN SIJOITETUILLA LAPSILLA ILMENEVIÄ ONGELMIA PSYYKKINEN OIREILU OPPIMIS- JA TARKKAAVAISUUSVAIKEUDET MOTORISET ONGELMAT HEIKKO ITSETUNTO LIIKUNTA KORJAAVANA KOKEMUKSENA LASTENSUOJELULAPSELLE LAPSEN MOTORINEN KEHITYS LIIKUNNAN VAIKUTUS ITSETUNTOON MOTORISTEN TAITOJEN YHTEYS OPPIMISVALMIUKSIIN LIIKUNNAN VAIKUTUS PSYYKKISEEN JA SOSIAALISEEN KEHITYKSEEN Liikunta mielenterveyden tukemisessa Ystävyyssuhteiden luominen Omaohjaajasuhteen tukeminen ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVILLA LAPSILLA KÄYTETTYJÄ LIIKUNNALLISIA MENETELMIÄ Psykomotorinen menetelmä Sherborne-menetelmä Muita menetelmiä KEHITTÄMISPROSESSIN ESIIN NOSTAMIA AJATUKSIA KESKEISET JOHTOPÄÄTÖKSET LIIKUNTA OSAKSI SIJOITETTUJEN LASTEN KUNTOUTUSTA OPPAAN LUOTETTAVUUS JA KÄYTTÖKELPOISUUS TYÖ ON VALMIS MUTTA JATKUU... 55

5 LÄHTEET Liite 1: YHTEENVETO ALLE 7-VUOTIAAN LAPSEN LIIKUNNALLISESTA KEHITYKSESTÄ Liite 2: LIIKUNTAOPPAAN SISÄLLYSLUETTELO... 63

6 1 LIIKUNNASTA APUA LASTENSUOJELUUN Lasten hyvinvointi on meille sydämen asia. Vaikka Suomi on vauraampi kuin koskaan, monet perheet voivat pahoin ja lasten huostaanottojen määrä on jatkuvasti lisääntynyt. Lastensuojelulaitoksissa lapset oireilevat vahvasti, mikä näkyy rajoittamistoimenpiteiden ja väkivalta- ja uhkatilanteiden määrän lisääntymisenä (Espoon sosiaali- ja terveystoimi 2007). Lastensuojelun parissa pitkään työskennelleinä halusimme tämän opinnäytetyömme avulla kehittää lastensuojelun ohjaajille uudenlaisen työmenetelmän, koska lastensuojelulaitoksissa tarvitaan uusia käytännön työvälineitä helpottamaan lasten usein rankkaakin oireilua (Anna Lena Karlsson-Finne, henkilökohtainen tiedonanto ). Näin voisimme tarjota myös näille monista erilaisista häiriöistä kärsiville lapsille korjaavia ja eheyttäviä kokemuksia, jotka voisivat auttaa heitä kuntoutumaan ja paremman elämän alkuun. Ajatus liikuntaoppaan kehittämisestä syntyi Auroran vastaanottokodissa Espoossa Riikka Sataman aloitettua siellä ohjaajana Vastaanottokodissa kaivattiin uusia työmenetelmiä, ja samalla haluttiin hyödyntää Riikka Sataman aiempaa kokemusta ja koulutusta liikunnan alalta. Pirjo Tikkanen kiinnostui aiheesta erityisesti tutkimuksellisesta näkökulmasta, ja myös hänen aiempaa työkokemustaan painotuotteiden suunnittelusta käytettiin tässä opinnäytetyössä. Hän saattoi liikuntaoppaan painovalmiiksi kehittämishankkeena Auroran vastaanottokodissa, missä tekee myös lyhytaikaisia ohjaajan sijaisuuksia. Lähtökohtana työhömme oli holistinen ihmiskäsitys. Lauri Rauhalan (1985; 1990) mukaan ihminen on kokonaisuus, johon kuuluu kehollisen ja tajunnallisen puolen lisäksi myös elämäntilanteeseen liittyvä situationaalinen puoli. Tajunnallisuus on psyykkistä ja henkistä olemassaoloa, kehollisuus orgaanista olemassaoloa ja situationaalisuus olemassaoloa suhteessa todellisuuteen (Rauhala 1985, 25). Holistisen ihmiskäsityksen mukaan ihmisen tajunnallisuus, kehollisuus ja situationaalisuus kietoutuvat yhteen ja jonkin alueen puutteellinen kehitys vaikuttaa myös ihmisen kokonaiskehitykseen. Näin esimerkiksi lapsen traumaattinen elämäntilanne heijastuu hänen psyykkiseen ja fyysiseen kehitykseensä ja hyvinvointiinsa. Myös kiintymyssuhdeteoria oli työssämme toinen keskeinen

7 7 teoreettinen lähtökohta, josta käsin lähdimme selvittämään sijoitettujen lasten kehitykseen liittyviä tutkimuksia. Opinnäytetyömme muodostuu sekä produktiosta että siihen liittyvästä kirjallisesta raportista. Produktio eli Lastensuojelun tukea tarvitsevien lasten liikuntaopas ideoita ohjaajille lasten liikuttamiseen arkisen työn keskellä on kansiomuotoinen käytännön tietopaketti, joka perustuu opinnäytetyömme raporttiosassa olevaan teoreettiseen selvitykseemme sijoitettujen lasten taustatekijöistä, kehityksestä ja lapsilla esiintyviin kehityshäiriöihin soveltuvista liikuntamenetelmistä. Liikuntaopas sisältää teoriaa lasten motorisesta kehityksestä sekä liikkeen oppimisesta ja opetuksesta, tietoa lastensuojelulasten kehityksestä ja sitä tukevasta liikunnasta, ohjeita liikuntatuokion suunnitteluun sekä runsaasti käytännön liikunta- ja leikkivinkkejä. Kirjallinen raportti sisältää opinnäytetyömme tavoitteet, keskeiset kysymykset, toimintaympäristön kuvauksen, aikaisempiin tutkimuksiin pohjautuvan teoreettisen perustan sekä työskentelyprosessin kuvauksen johtopäätöksineen. Työskentelyprosessimme aikana tavoite pelkästä Auroran vastaanottokodin käyttöön tulevasta liikuntaoppaasta laajeni koskemaan kaikkia erityistä tukea tarvitsevia lapsia, koska tarvetta ja kiinnostusta tällaiselle työvälineelle tuntuu olevan myös esimerkiksi muissa lastensuojelulaitoksissa, päiväkodeissa ja urheilujärjestöissä. Tavoitteemme onkin markkinoida liikuntaopasta tulevaisuudessa erilaisille kohderyhmille.

8 8 2 KEHITTÄMISTEHTÄVÄ 2.1 Opinnäytetyön tavoitteet Lasten ja nuorten huonontunut fyysinen tila on huolestuttanut tutkijoita viimeisten vuosikymmenten aikana. Lapset liikkuvat yhä vähemmän, millä on monia kielteisiä vaikutuksia lasten terveyteen. Samalla kun ruokailutottumukset ovat muuttuneet epäterveellisemmiksi, on lasten ja nuorten lihavuus yleistynyt. Jos lapsi ei harrasta liikuntaa säännöllisesti ja riittävästi, lisääntyy riski sairastua ylipainoon liittyviin sairauksiin, kuten diabetekseen. Liikunnan harrastaminen on myös yhteydessä henkiseen hyvinvointiin ja yleiseen vireyteen. Lisäksi se tarjoaa haasteita, tuottaa mielihyvän kokemuksia sekä kehittää lapsen sosiaalisia taitoja ja vuorovaikutussuhteita. (Salmela 2006, 132.) Liikunta ja sen puute - vaikuttavat holistisen ihmiskäsityksen mukaisesti lapsen kokonaisvaltaiseen kehitykseen. Hyvinvointi koostuukin Lauri Rauhalan mukaan suotuisuudesta olemisen kaikilla tasoilla. Holistiseen ihmiskäsitykseen perustuvassa sosiaalialan työssä tulisi hänen mukaansa pyrkiä vaikuttamaan tasapainottavasti eri tasoihin ja siten edistää suotuisan kokonaisuuden saavuttamista sekä ylläpitoa. (Rauhala 1989, ) Liikunta on tärkeää lapsen kehitykselle asui hän sitten kotonaan tai sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Lasten omaehtoisen liikkumisen vähennyttyä tulisi aikuisten kiinnittää entistä enemmän huomiota lasten riittävään liikuntaan luomalla siihen sopivan ympäristön, tarjoamalla houkuttelevia välineitä ja kehittämällä innostavia liikuntaleikkejä ja -menetelmiä. Opinnäytetyömme lähtökohta oli, että laitokseen sijoitetut lapset tarvitsevat liikuntaa siinä missä muutkin. Myös laitosoloissa lasten on saatava suositusten mukainen määrä liikuntaa, vaikka vastaanottokodin hektisessä arjessa on vaikea toteuttaa sen suunnitelmallista ohjausta. Kehittämällä liikuntakasvatuksen perusteita ja käytännön vinkkejä sisältävän oppaan laitoksen ohjaajien käyttöön voisimme tällaisella käytännön työkalulla helpottaa liikunnan toteuttamista ja turvata lasten saaman liikunnan määrän myös heidän asuessaan laitoksessa.

9 9 Vaikka kehittämishankkeena toteutettu liikuntaopas on suunniteltu Auroran vastaanottokodin käyttöön, olemme muokanneet sisällön sellaiseksi, että sitä voi hyödyntää muissakin lasten sijaishuoltopaikoissa. Opasta voidaan yhtä hyvin käyttää myös kaikissa niissä kasvatusympäristöissä, missä halutaan esimerkiksi ennaltaehkäistä lasten oppimisvaikeuksia ja vahvistaa heidän kokonaiskehitystään kuten päiväkodeissa, esi- ja alkuopetuksessa ja seurakunnan kerhoissa. Liikuntaoppaan tavoitteena on lisäksi innostaa ohjaajia uusien työmenetelmien käyttöön ja siten myös laajentaa heidän ammattiosaamistaan. Tavoitteenamme on ollut myös oman ammatillisen osaamisemme kehittäminen ymmärtämään paremmin sijoitettujen lasten oireilua ja kehityksellisiä tarpeita sekä oppia käyttämään omassa työssämme liikunnallisia menetelmiä lasten tukemisessa. Vaikka Auroran vastaanottokodissa on myös kouluikäisiä lapsia, keskitymme opinnäytetyössämme lähinnä alle kouluikäisten lasten motoriseen kehitykseen ja liikuntakasvatukseen, koska tavoittelemme sosionomiopinnoissamme varhaiskasvatuspätevyyttä. Suuntaamme liikuntaoppaan pääasiassa 3 6-vuotiaiden lasten tarpeisiin, koska tämä ikäkausi on keskeinen sekä perusmotoriikan että sosiaalisten taitojen opettelun kannalta. Nämä taidot luovat perustan lapsen myöhemmälle liikunnan harrastamiselle, mutta monilla kouluikäisilläkin lapsilla on vielä puutteita keskeisissä perustaidoissa. Oppaasta on tarkoitus tehdä helposti sovellettava myös kouluikäisten lasten käyttöön, jotta näitä keskeisiä taitoja voitaisiin vahvistaa myös heillä. 2.2 Keskeiset kysymykset Jouduimme pohtiman aiheen rajausta ja jäsennystä myös liikuntaoppaaseen tulevien käytännön liikuntavinkkien osalta. Minkälaisia käytännön liikuntaesimerkkejä otamme mukaan, kuinka paljon ja millä kriteereillä teemme valinnan? Valmista materiaalia on liikunta- ja leikkikirjoissa sekä Internetissä valtavasti. Valitsemmeko sieltä sopivimmat vai pitäisikö meidän kehittää itse omia liikuntaleikkejä? Kuinka jäsennämme ne loogisesti niin, että kansiota on helppo käyttää? Olisiko jako ulko-sisä-lumi-vesiliikuntaan sopiva vai lasten iän tai määrän mukainen parempi, vai kenties jokin muu?

10 10 Pian työn aloitettuamme jäimme myös pohtimaan, voisiko liikunnalla olla muutakin merkitystä lastensuojelulapsille kuin yleisesti hyväksi havaitut vaikutukset. Jokainen lapsi tarvitsee liikuntaa, mutta onko lastensuojelun tukea tarvitsevilla lapsilla joitakin sellaisia syitä, miksi juuri erityisesti he hyötyisivät liikunnasta? Saisivatko lastensuojelulapset liikunnasta jotakin lisäarvoa? Lastensuojelulapsilla tarkoitamme tässä työssämme kaikkia lastensuojelun tukea tarvitsevia lapsia. Käytännön kokemuksesta tiesimme, että sijoitetut lapset käyttäytyvät usein levottomasti ja aggressiivisesti, jotkut taas sulkeutuvat ja vetäytyvät. Löytäisimmekö tutkimuksista selityksiä näiden lasten käyttäytymiselle ja voisimmeko tutkimusten perusteella tehdä yleisiä johtopäätöksiä lastensuojelulasten eroavuudesta muihin lapsiin nähden? Entä ovatko näiden lasten motoriset taidot yhtä hyvät kuin muilla lapsilla? Rauhalan (1985; 1990) holistisen ihmiskäsityksen periaatteiden mukaan yhteen ihmisen olemassaolon perusmuotoon vaikuttamalla muutosta tapahtuu myös olemisen kaikilla tasoilla. Jos sijoitetuilta lapsilta löytyy joitakin yhteisiä erityispiirteitä tai -vaikeuksia, voitaisiinko niihin vaikuttaa liikunnan avulla ja minkälainen liikunta tässä tapauksessa olisi suositeltavaa? Saisimmeko tutkimuksista myös vihjeitä siihen, millaisia liikuntaideoita voisimme liikuntaoppaaseen valita tai kehittää ja kuinka jäsentäisimme nämä ohjeet loogisesti? Tutkimusongelman alettua täsmentyä oivalsimme tarvitsevamme laajempaa teoreettista taustoitusta siihen, kuinka lastensuojelulasten tai muiden erityistä tukea tarvitsevien lasten kehitystä voitaisiin tukea liikunnan keinoin. Meidän oli hankittava tietoa sekä lastensuojelulasten kehitykseen vaikuttavista tekijöistä että lasten kehityksen tukemiseen liittyvistä liikuntamenetelmistä. Työskentelyprosessin seuraavassa vaiheessa saimme uuden orientaation työllemme, kun lähdeaineistomme perusteella aloimme pohtia liikunnan mahdollisuuksia tukea erityistä tukea tarvitsevien lasten kasvua ja kehitystä korjaavia kokemuksia tuottamalla. Tämä teoreettinen taustoitus toimi pohjana liikuntaoppaan kehittämiselle lopulliseksi kansiomuotoiseksi tuotteeksi. Sen sisältöön ovat myös vaikuttaneet prosessin loppuvai-

11 11 heessa käyttäjiltä kerätyt arvioinnit ja kommentit oppaan toimivuudesta ja soveltuvuudesta erilaisiin toimintaympäristöihin. 2.3 Aineisto Tämä työn aineiston muodostavat oma työkokemuksemme ja koulutuksemme lastenkasvatuksen ja suojelun, liikunnan sekä viestinnän alalta, kirjallinen lähdeaineisto sekä liikuntaoppaan käyttäjiltä saatu palaute. Haastavinta työssämme oli kirjallisen lähdeaineiston hankinta. Mitä kautta lähtisimme etsimään tietoa lastensuojelulasten oireilusta ja heille soveltuvista liikuntamuodoista? Lähestyimme tutkimusaineistoa kiintymyssuhde- ja traumateoriasta käsin, joiden avulla haimme vahvistusta käsityksiimme varhaislapsuuden vaurioittavien kokemusten vaikutuksesta lapsen kehitykseen. Näiden tutkimusten kautta meille avautui polku muuhun tutkimustietoon ja lähdemateriaaliin sijoitettujen lasten kehityksestä, sijoitusten taustatekijöistä, lasten oireilusta sekä näiden tekijöiden yhteydestä lapsen motoriseen kehitykseen. Lastensuojelulasten kehitykseen liittyvä lähdemateriaalimme koostui paristakymmenestä teoksesta, joista monet olivat väitöstutkimuksia. Aineiston analysointi muistutti palapelin kokoamista, koska tarvitsemamme tiedot piti kerätä monesta eri lähteestä. Aikaisempia tutkimuksia sijoitetuille lapsille soveltuvista kuntouttavista liikuntamenetelmistä ei ole tehty. Kiintymyssuhde- ja traumateoria toimivat työssämme ikään kuin siltana tai liimana näiden lasta vaurioittavien tekijöiden, lasten oireilun ja kuntouttavien liikuntamenetelmien välillä. Väylän auettua tutkimustietoon löysimme runsaasti sellaista aineistoa, joka ylitti kaikki odotuksemme. Tämä oli riemastuttava hetki ja työ tuntui aivan vievän mennessään. Lähtöajatuksemme oli, että sijoitetuilla lapsilla on enemmän psyykkisiä ongelmia kuin muilla lapsilla, mutta yllätyimme löydettyämme tutkimustuloksia näiden ongelmien yleisyydestä sekä saatuamme nimiä näille lasten häiriöille. Kun olimme niin pitkällä, että tiesimme sijoitetuilla lapsilla olevan myös itsetuntoon, vuorovaikutukseen, perus-

12 12 motoriikkaan ja oppimiseen liittyviä vaikeuksia, oli melko helppoa löytää soveltuvia liikuntamenetelmiä näiden häiriöiden kuntouttamiseen. Terminologian sekavuus ja päällekkäisyys eri tutkimuksissa aiheutti meille lisää työtä aineistomme jäsentelyssä ja raportin otsikoinnissa. Esimerkiksi joissakin tutkimuksissa puhuttiin psyykkisistä, sosiaalisista tai vuorovaikutukseen liittyvistä oireista, joissakin psykososiaalisista oireista, joissakin taas sosioemotionaalisista vaikeuksista ja käytöshäiriöistä. Tulkitsimme tämän holistisen ihmiskäsityksen mukaisesti niin, että ihminen on kokonaisuus, jossa on vaikea erottaa eri tekijöiden ja oireiden vaikutusta toisistaan. Tässäkin tutkimuksessamme tuli usein esille, kuinka lapsen elämässä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Myös monet lapsilla esiintyvistä oireista kietoutuivat toisiinsa niin, että oli vaikeaa tulkita mikä on syy ja mikä seuraus. Pyrimme lähdeaineiston päällekkäisestä terminologiasta huolimatta selkeyttämään omaa tekstiämme ryhmittelemällä asiat selkeiksi kokonaisuuksiksi.

13 13 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.1 Lainsäädäntö ja suositukset Vuonna 2006 oli kodin ulkopuolelle sijoitettuna lasta ja nuorta, joista lähes puolet oli laitoshuollossa. Huostaanotettuja sijoitetuista lapsista oli 9 532, joista espoolaisia oli 566. Sijoitettujen lasten määrä on kasvanut viime vuosina 2 6 prosentin vuosivauhdilla. Kaikista alle 18-vuotiaista lapsista ja nuorista noin yksi prosentti oli sijoitettuna kodin ulkopuolelle. (Stakes 2007.) Huostaanotto tarkoittaa lapsen kasvatuksen ja hoidon järjestämistä yhteiskunnan toimesta. Lapsi on otettava sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos: - puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä - lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään - avohuollon tukitoimet eivät ole sopivia, mahdollisia tai jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi - sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. (Lastensuojelulaki /417.) Laitoshuolto tarkoittaa lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä lastenkodissa, nuorisokodissa tai muussa vastaavassa lastensuojelulaitoksessa. Sijoitetuilla lapsilla tarkoitetaan kodin ulkopuolelle joko avohuollon tukitoimena, huostaan otettuna tai jälkihuoltona sijoitettuja lapsia. Jälkihuolto sisältää sosiaalilautakunnan tukitoimet sijaishuollon päättymisen jälkeen. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy nuoren täytettyä 21 vuotta. (Stakes 2007.) Lastensuojelulain 1 :n mukaan lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun. Lastensuojelulaitoksissa asuvien lasten kasvatusta ja kasvuolojen järjestämistä säätelee lastensuoje-

14 14 lulain lisäksi laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Sen mukaan myös laitoksessa asuvan lapsen hyvästä hoidosta, kasvatuksesta, tasapainoisesta kehityksestä ja hyvinvoinnista on huolehdittava yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaan. Laissa mainitaan lisäksi turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö. (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 1983/361.) Valtakunnallisten sijaishuollon laatukriteerien (2004) mukaan lapsen arki tulee sijaishuollossa järjestää lapsilähtöisesti. Lapselle luodaan tilanteita, joissa hän voi saada onnistumisen kokemuksia ja siten rakentaa itsestään ja osaamisestaan myönteistä kuvaa. Häntä autetaan myös tunnistamaan omia ja muiden tunteita, ilmaisemaan itseään sekä luomaan myönteisiä ja läheisiä ihmissuhteita. Osana lapsen hyvää hoitoa ja kasvatusta mainitaan riittävästä ulkoilusta ja liikunnasta huolehtiminen. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten mukaan liikunta on tärkeä osa lapsen elämää ja perusta tämän tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle ja hyvinvoinnille. Liikkuminen ja leikkiminen ovat lapselle luontaisia tapoja toimia ja oppia. Jokainen alle kouluikäinen lapsi tarvitsee päivittäistä reipasta ja monipuolista liikuntaa oman hyvinvointinsa ja kehityksensä turvaamiseksi vähintään kaksi tuntia päivässä ja 7 18-vuotiaatkin tunnista kahteen. Säännöllisellä ohjatulla liikunnalla on tärkeä merkitys lapsen motoriselle oppimiselle ja kokonaisvaltaiselle kehitykselle. Lapselle tulee antaa mahdollisuus osallistua ohjattuihin liikuntatuokioihin useita kertoja viikossa. (Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset 2005; Tammelin & Karvinen 2008.) Aikuisen vastuu lasten monipuolisen liikunnan mahdollistamisessa ja toteuttamisessa korostuu nykypäivänä yhä enemmän lasten luontaisten liikkumismahdollisuuksien kavennuttua. Asuinympäristöt eivät aina anna mahdollisuuksia turvalliseen ja omaehtoiseen leikkiin ja liikuntaan. Perheiden arki on yhä ohjelmoidumpaa ja kiire ohjattuine harrastuksineen sävyttää usein myös lasten elämää. Lainsäädäntö ja valtakunnalliset suositukset velvoittavat siis lastensuojelulaitoksia tarjoamaan asiakkailleen yksilöllistä ja virikkeellistä liikuntaa siihen soveltuvassa turvallisessa ympäristössä. Uusi lastensuojelulaki painottaa ennaltaehkäisyä, entistä varhaisempaa ongelmiin puuttumista sekä tehokkaan kuntouttavan avohuollon merkitystä. Laeissa mainittu virikkeitä antava kasvuympäristö ei mielestämme voi toteutua ilman,

15 15 että siihen sisältyy myös mahdollisuus sekä omaehtoiseen että ohjattuun liikuntaan. Sekä lasten yksilöllisiä tarpeita vastaavan liikunnan järjestäminen että liikuntaan soveltuvan turvallisen ympäristön luominen edellyttävät lastensuojelulaitoksen henkilökunnalta perehtymistä lasten motoriseen kehitykseen sekä liikunnan ohjaamisen periaatteisiin. 3.2 Auroran vastaanottokoti Toiminta-ajatus Espoon valtuusto päättää kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon yleisistä toimintalinjoista ja järjestämistavoista. Varsinainen sosiaalipalveluihin liittyvä päätöksenteko kuuluu kuitenkin sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja kaupungin virkamiehille. Lastensuojelu kuuluu sosiaali- ja terveystoimen alaisuuteen ja asukkaita palvelee viisi alueellista sosiaali- ja terveyskeskusta. Espoon kaupungilla on yksi lastenkoti, nuorisokoti ja yksi lasten- ja nuorisokoti sekä omat vastaanottoyksiköt lapsille ja nuorille. Tuomarilan perhetukikeskus tukee koko perheen kuntoutumista. Kaupunki ostaa lastensuojelupalveluita myös yksityisiltä palveluntuottajilta, järjestöiltä ja valtiolta. (Espoon kaupunki 2007.) Auroran vastaanottokotiin tulevat kaikki ½ 12-vuotiaat Espoon kaupungin lastensuojelun asiakkaat, jotka tarvitsevat välitöntä sijaishuoltoa. Lapset tulevat useimmiten kiireellisesti huostaan otettuina, ja sijoitukset ovat silloin nopeita ja ennalta arvaamattomia. Lapsen vastaanottokotiin tulemisen syinä ovat usein päihde-, mielenterveys- tai väkivaltaongelmat perheessä. (Metsolan perehdytyskansio 2006.) Myös perheenjäsenten vuorovaikutukseen liittyvät ongelmat, vanhemman väsymykseen ja uupumukseen liittyvät tekijät sekä lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvät epäilyt saattavat johtaa sijoitukseen (Hentinen 2007, 6). Auroran vastaanottokodissa on kolme osastoa: Metsola ja Koivula ovat pääosin kouluikäisten osastoja ja Päivölä ottaa vastaan ensisijaisesti alle kouluikäisiä lapsia. Osastot joutuvat kuitenkin joustamaan ikärajojen suhteen. Asiakaspaikkoja on yhteensä 18. Vastaanottokodin pihapiirissä on perheasunto, jossa osastolla olleiden lasten perhe voi asua tuettuna sovitun ajan. Talossa on johtaja, sosiaalityöntekijä, useamman laitoksen yhteinen psykologi, kolme vastaavaa ohjaajaa, 18 ohjaajaa, osa-aikainen toimistotyön-

16 16 tekijä, keittäjä-emäntä sekä laitoshuoltaja. Ohjaajat tekevät kolmivuorotyötä. (Metsolan perehdytyskansio 2006.) Ohjaajat ovat koulutukseltaan pääsääntöisesti sosiaalikasvattajia tai sosionomeja (AMK). Sijoitusten pituudet vaihtelevat Auroran vastaanottokodissa parista tunnista lähes vuoteen. Sijoituksen pituuden tavoitteeksi on asetettu enintään neljä kuukautta. Tänä aikana pyritään tekemään lapsen edun mukainen ja perhettä tukeva ratkaisu lapsen tulevasta sijoituspaikasta. Ensisijainen tavoite on, että lapsi voisi palata turvallisesti takaisin omaan kotiinsa. Jos tämä ei ole mahdollista, valmistellaan sijoitus kodin ulkopuolelle esimerkiksi sijaisperheeseen, perhekotiin tai toiseen laitokseen. Vuoden 2006 aikana Auroran vastaanottokodissa oli sijoitettuina yhteensä noin 90 lasta. (Espoon kaupunki 2007; Hentinen 2007; Metsolan perehdytyskansio 2006.) Työmenetelmät Vastaanottokodissa lapselle pyritään luomaan turvallinen ympäristö, jossa hänellä on oma päivä- ja viikkorytminsä. Työ painottuu lasten perushoitoon ja yhteiseen arjessa elämiseen. Tärkeä osa ohjaajien työtä on lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja arvioiminen sijoituksen aikana. Tämä tehdään yhteistyössä osastotiimin ja alueellisen sosiaalityön sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. (Metsolan perehdytyskansio 2006.) Jokaisen perheen kanssa työskentelee omaohjaajapari. Omaohjaajat pitävät yhteyttä sosiaalityöntekijään, päiväkotiin, kouluun ja muihin lasta hoitaviin tahoihin. Tavoitteena on ottaa vanhemmat heti mukaan yhteistyöhön, ja vanhemmille annetaan myös mahdollisuus osallistua lapsen arkeen esimerkiksi ohjaamalla koululaisia läksyjen teossa tai osallistumalla lapsen iltarutiineihin. Arviointityön osana järjestetään perhetapaamisia ja lapselle erikseen omaohjaajatunteja. Jokaisesta lapsesta valmistellaan arvioinnin yhteenveto ja toimenpidesuositukset. (Metsolan perehdytyskansio 2006.) Omaohjaajatyön tavoitteena ei lyhytaikaisessa laitoshoidossa ole pyrkiä kiintymyssuhteen luomiseen lapsen kanssa toisin kuin pitkäaikaisessa sijoituksessa, koska lapset viipyvät vastaanottokodissa vain lyhyen aikaa. Monelle lapselle omaohjaajasta tulee kuitenkin tärkeä aikuinen, jonka kanssa voi jutella mieltä askarruttavista asioista.

17 17 Toiminnan keskeisimpiä muotoja ovat lisäksi perhekeskeinen työtapa, lasten harrastustoiminnan tukeminen ja yhteistyö eri tahojen, esimerkiksi perheen sosiaalityöntekijän, lapsen koulun tai päiväkodin kanssa. Lapsen ja perheen tilannetta koskevia neuvotteluja järjestetään sovitusti ja niihin osallistuu myös alueen sosiaalityöntekijä. Jokainen ohjaaja tekee työtä omalla persoonallaan ja käyttää itselleen sopivia toimintamuotoja työskennellessään lasten kanssa. Vastaanottokodissa esimerkiksi ulkoillaan, retkeillään, askarrellaan, leivotaan, piirretään ja maalataan. Toiminta on lapsilähtöistä. (Metsolan perehdytyskansio 2006.) Lasten arki pyritään tekemään mahdollisimman säännölliseksi ja kodinomaiseksi. Suurin osa lapsista lähtee arkiaamuisin kukin omaan kouluunsa tai päiväkotiinsa. Päivää rytmittävät säännölliset ateriat, läksyjen teko, vapaa leikkiminen ja ulkoilu, iltapesut ja sadut. Joskus käydään esimerkiksi elokuvissa ja hampurilaisravintolassa syömässä. Ohjaajat käyttävät lapsia myös kampaajalla, hammaslääkärissä tai vaateostoksilla. Lapset pitävät huolta oman huoneensa siisteydestä ja saavat viikkorahaa. Vastaanottokoti on lasten koti heidän siellä asuessaan, ja siksi siellä ei ole esimerkiksi päiväkodeista tuttua viikkotoimintasuunnitelmaa ohjattuine toimintatuokioineen. Toimintaa pyritään suunnittelemaan mahdollisimman lapsi- ja tilannelähtöisesti, lasten omien voimien ja toiveiden mukaisesti ja vapaaehtoisuuteen perustuen, aivan kuten kotonakin. Arjen työ on usein hektistä, ja toimintaa on vaikea suunnitella etukäteen. Esimerkiksi tarkan viikkosuunnitelman noudattaminen ei onnistu, koska sekä työntekijöiden että lasten tilanteet voivat vaihdella päivittäin. Kolmivuorotyötä tekevässä laitoksessa työvuoroihin tulee helposti muutoksia, ja usein toisella osastolla tarvitaan yllättäen apua. Uusia lapsia saattaa tulla vastaanottokotiin lyhyelläkin varoitusajalla. Kiinnipitotilanteita voi olla lähes päivittäin, ja ne voivat kestää pitkään. Lapsi saattaa muutenkin olla henkisesti sellaisessa tilassa, ettei pysty keskittymään suunniteltuun toimintaan. Myös esimerkiksi vanhempien vierailut ja lasten kotilomat saattavat muuttaa suunnitelmia.

18 Liikuntaympäristö Rivitalotyyppinen, vuonna 1960 valmistunut päärakennus koostuu kolmesta kodinomaisesta osastosta, joissa jokaisessa on olohuone, keittiö ruokapöytineen, 3-5 lastenhuonetta, pesutilat ja toimisto. Ruoka valmistetaan talon yhteisessä keittiössä. Piharakennuksissa sijaitsee pieni liikuntasali, taidepaja, toimisto- ja neuvottelutiloja sekä pesutupa. Entiseen perheasuntoon on kunnostettu musiikki- ja rentoutustila lasten käyttöön. Tilaa voidaan käyttää myös rauhallisiin liikunnallisiin harjoituksiin esimerkiksi omaohjaajan kanssa. Auroran vastaanottokodille suunnitellaan parhaillaan uutta tilavampaa päärakennusta, joka valmistunee entisen rakennuksen paikalle aikaisintaan vuonna Samalla vastaanottokoti saa myös uuden tilavamman liikuntasalin. Nykyinen liikuntasali on kooltaan noin 40 neliömetriä. Tilaan, joka paremmin tunnetaan pingissalina, on hankittu viime vuoden aikana uusia liikuntavälineitä kuten erilaisia patjoja, muotopaloja, trampoliini ja palloja. Suuremmille välineille ei kuitenkaan ole säilytystilaa muualla kuin salin lattialla. Parhaimmillaan sali toimii lasten vapaana peuhupaikkana tai temppuratatyyppisissä liikuntatuokioissa, joissa esillä olevia välineitä voidaan hyödyntää. Pihalla on aidattu leikkialue keinuineen ja hiekkalaatikkoineen. Takapihalla on kiipeilyteline, leikkimökki ja hiekkalaatikko. Pihapiiristä puuttuu yhtenäinen tasainen alue, jossa lapset voisivat esimerkiksi pelata jalkapalloa. Tontti rajoittuu metsään, jossa on hyviä leikkipaikkoja lapsille omaehtoiseen liikuntaan. Vastaanottokodissa on järjestetty melko vähän suunniteltua ja ohjattua liikuntaa lapsille. Syitä tähän ovat työn hektisyys, henkilöresurssien riittämättömyys, lasten ajoittain vaikea oireilu sekä ohjaajien osittain riittämätön tietotaito liikunnan ohjaamiseen. Lapsia kannustetaan omaehtoiseen liikkumiseen pihalla, mutta varsinkin isompia koululaisia on usein vaikea saada houkutelluksi ulos.

19 19 4 TYÖSKENTELYPROSESSI 4.1 Suunnittelu ja aikataulu Opinnäytetyömme taustalla on Riikka Sataman lähihoitajaopintojen lopputyönä Auroran vastaanottokotiin tekemä teoriapaketti lasten liikuntakasvatuksesta ja liikuntatuokion suunnittelusta. Alkuperäinen tarkoituksemme oli käyttää liikuntaoppaaseen tätä teoriaosaa sellaisenaan lisättynä johdannolla sekä käytännön liikuntavinkeillä. Esittelimme tutkimussuunnitelmamme helmikuussa Tässä vaiheessa meillä oli ryhmässämme kolmaskin opiskelija, mutta hän vetäytyi hankkeestamme ennen varsinaisen työskentelyn aloittamista. Liikuntavinkkien valitsemiseen, kehittämiseen ja loogiseen jaotteluun tarvitsimme kuitenkin tutkimustietoa sijoitettujen lasten kehityksestä, sijoitusten taustatekijöistä ja erityisryhmien liikuntamenetelmistä. Teimme tämän selvitystyön suunnitelmamme mukaisesti kevään ja kesän 2007 aikana, jonka jälkeen aloimme muokata teoriaosaa ja kirjoittaa liikuntavinkkejä. Valmiit liikuntaoppaat saapuivat kirjapainosta jouluksi Oppaat olivat koekäytössä ja arvioitavina kevään 2008 aikana Auroran vastaanottokodissa, Tuomarilan perhetukikeskuksessa ja Raikupolun päiväkodin erityisryhmissä. Palautteen ja sitä seuraavien mahdollisten muutosten jälkeen alamme markkinoida opasta ja siihen mahdollisesti liittyvää koulutusta muille kohderyhmille. 4.2 Yhteistyö Liikuntaopas on kehitetty tiiviissä yhteistyössä Auroran vastaanottokodin kanssa. Kehittämishankkeessa on ohjaajanamme toiminut vastaava ohjaaja Anna Lena Karlsson- Finne. Myös vastaanottokodin johtaja Kari Hurme ja muut työntekijät ovat tukeneet hankettamme lukemalla tekstejämme ja antamalla palautetta. Vastaanottokoti on myös kustantanut tarvitsemamme kansiomateriaalit. Varsinaisen painatustyön hoiti veloituksetta Reprotalo Lauttasaari Oy. Olemme saaneet myös lasten liikuntaan liittyvää hyödyllistä materiaalia Nuori Suomi ry:ltä.

20 20 Nuori Suomi ry on sitoutumaton järjestö, jonka tehtävänä on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja elämäniloa liikunnan avulla. Järjestö korostaa lasten ja nuorten liikunnassa iloa, oppimista, kaveruutta ja yhdenvertaisuutta. Yhdistyksen jäseninä on 54 valtakunnallista liikunta-alalla toimivaa liittoa. Toiminnan painopisteinä ovat vuoteen 2010 saakka seuratoiminnan laadun kehittäminen ja uusien harrastamisen mahdollisuuksien tarjoaminen lapsille ja nuorille sekä liikkumisen lisääminen koulu- ja päiväkotipäivien aikana. (Nuori Suomi ry.) Halusimme osallistaa vastaanottokodin lapsia hankkeeseen testaamalla kehittämiämme liikuntaharjoituksia heidän kanssaan sekä pyytämällä heiltä kuvitusta oppaaseen. Tämän tavoitteena oli paitsi saada arvokasta tietoa liikuntavinkkien toimivuudesta käytännön tilanteissa, myös voimaannuttaa huostaanotettuja lapsia vaikeassa elämäntilanteessa. Yksityisyyden suojaamiseksi poistimme lasten nimet piirustuksista ja pyysimme julkaisuluvan vanhemmilta. Yhteistyö on mielestämme sujunut hyvin kaikkien yhteistyötahojen kanssa. Olemme saaneet melko vapaat kädet suunnitella ja toteuttaa hankettamme, minkä olemme tulkinneet luottamuksen osoitukseksi ammattitaitoamme kohtaan. 4.3 Liikuntaoppaan tuottaminen Halusimme teoreettisen taustoituksen jälkeen syventää liikuntaoppaaseen aiemmin kirjoittamaamme aineistoa, joka käsitteli kaikille lapsille tarkoitettua liikuntakasvatusta, eli päätimme ottaa vahvemman näkökulman lastensuojeluun. Lisäsimme myös perustietoa eri-ikäisten lasten motorisesta kehityksestä, jotta ohjaajien olisi helpompi suunnitella eri ikäryhmille liikuntatuokioita. Toinen huippuhetki opinnäytetyöprosessimme aikana oli hankkeen ohjaajalta, vastaanottokodin johtajalta sekä oppilaitoksemme opettajilta saamamme palaute, joka kannusti meitä laajentamaan oppaan kohderyhmää koskemaan kaikkien lastensuojelun tukea tarvitsevia lapsia niin muissa lastensuojelulaitoksissa kuin mahdollisesti päiväkodeissa, kouluissa ja urheiluseuroissakin. Ymmärsimme, kuinka hyödyllinen suunnittelemamme

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Susanna Kosonen (KM, LO, LTO, AO, OPO, taidekasvatuksen yo) Hyvää mieltä perheen arkeen / Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Joupin ryhmis sijaitsee Joupin viihtyisällä asuntoalueella hyvien ulkoilumahdollisuuksien läheisyydessä. Ulkoilemme paljon läheisillä leikkikentillä sekä teemme metsäretkiä Kultavuoressa.

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Susanna Hoikkala & Hanna Heinonen Valtakunnalliset Sijaishuollon päivät Tampere L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Tekninen vuoropuhelu 5.4.2016 Tarja Juppi, johtava sosiaalityöntekijä Kaisa Kepanen, sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijä Hankinnan

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus...

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 1 2 SISÄLLYS Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 5 Kasvatuskumppanuus... 6 Yhteistyö... 7 Kiusaamisen ehkäisy... 8 Varhainen puuttuminen... 9

Lisätiedot

SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT

SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT Nuori aikuisuus sosiaalisena riskinä Palvelut syrjäytymisen ehkäisijänä Turussa Turun yliopisto 10.3.2016 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos ESITYKSEN JÄSENNYS

Lisätiedot

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry 1 Mitä toimeksiantosuhteinen perhehoito on? Perhehoito on henkilön hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot