IPCC ja ilmastonmuutoksen skenaariot. Heikki Tuomenvirta Ilmatieteen laitos
|
|
- Mikko Lahti
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 IPCC ja ilmastonmuutoksen skenaariot Heikki Tuomenvirta Ilmatieteen laitos
2 INTERGOVERNMENTAL PANEL ON CLIMATE CHANGE IPCC HALLITUSTEN VÄLINEN ILMASTONMUUTOSPANEELI IPCC on YK:n alainen tieteellinen paneeli, jonka tehtävänä on koota luotettavaa, päätöksentekijöille ymmärrettävässä muodossa olevaa tietoa ilmastonmuutoksesta Ei tee ilmastopolitiikka, vaan käsittelee tieteellistä, teknistä ja taloudellis-yhteiskunnallista ilmastonmuutokseen liittyvää tietoa Ei tee tutkimusta tai ilmaston seurantaa Perustettu 1988 (WMO ja UNEP)
3 IPCC:N TOIMINNAN PERIAATTEITA IPCC toiminta keskittyy päätöksenteon kannalta tärkeisiin aiheisiin, mutta on poliittisesti neutraalia COMPREHENSIVE KATTAVA, PERUSTEELLINEN all the latest relevant scientific, technical and socio-economic literature published woldwide is assessed BALANCED TASAPAINOINEN differing views are reflected in the reports OPEN AVOIN selection of authors from all countries and relevant discipline, wide review process by experts and governments TRANSPARENT LÄPINÄKYVÄ strict clear procedures RIGOUR TARKKA, TÄSMÄLLINEN scientific accuracy in analysis and interpretation 3
4 IPCC:N ARVIOINTIRAPORTTIEN RAKENNE AR5 WG 1 ilmastonmuutoksen luonnontieteellinen tausta WG 2 ilmastonmuutoksen vaikutukset, sopeutuminen ja haavoittuvuus WG 3 ilmastonmuutoksen hillintä Synthesis report Yhteenvetoraportti Ohjeistukset khk-inventaarioiden laatimiseksi
5 ILMASTOJÄRJESTELMÄN ENERGIASISÄLLÖN MUUTOS Ilmaston lämmetessä maapallon ilmastojärjestelmän sisältämän lämpöenergian määrä kasvaa. Tästä lisäenergiasta valtaosa, yli 90% vuosina , on varastoitunut meriin. Yann Arthus-Bertrand / Altitude
6 Ilmasto on lämpiämässä siitä ei enää ole epäilystä luvun puolivälin jälkeisenä aikana on voitu havaita muutoksia maapallon ilmastojärjestelmän kaikissa osissa. Ilmakehä ja meret ovat lämmenneet, lunta ja jäätä on entistä vähemmän, meren pinta on kohonnut, ja kasvi-huonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä ovat kasvaneet. Jotkut muutoksista ovat olleet niin suuria, että vastaavaa ei ole koettu tuhansiin vuosiin. Detection - Attribution
7 Yann Arthus-Bertrand / Altitude
8 Yann Arthus-Bertrand / Altitude
9 IMPACTS EMISSIONS and Land-use Change
10
11 Tipping point Epälineaariset ilmastonmuutokset Epälineaarisessa ilmaston muutoksessa ilmastosysteemi ajautuu jonkin kynnysarvon, käännepisteen (engl. tipping point) yli, ja tämän käännepisteen ylittäminen käynnistää ulkoista pakotetta suuremman, epälineaarisen muutoksen (kuvassa musta käyrä) (esim. Alley et al., 2002).
12 Tipping point Epälineaariset ilmastonmuutokset Lenton T. M., H. Held, E. Kriegler, J. W. Hall, W. Lucht, S. Rahmstorf and H. J. Schellnhuber, Tipping Elements in the Earth System, Proceedings of the National Academy of Sciences USA, 105, 6,
13
14 RISKS OF CLIMATE CHANGE INCREASE WITH CONTINUED HIGH EMISSIONS Adaptation and mitigation are complementary strategies for reducing and managing risks of climate change.
15 Päätöksentekoa tukevassa tutkimuksessa käytetään usein skenaariota. 15
16 2) ILMASTOSKENAARIOIDEN LAATIMINEN Millaiseksi ilmasto muodustuu kuluvalla vuosisadalla? "A scenario is a coherent, internally consistent and plausible description of a possible future state of the world" (IPCC, 1994) Ilmastoskenaarion laatimiseksi tarvitaan: - malleja kuvaamaan ilmastojärjestelmää - ilmastopakotteiden skenaarioita: kasvihuonekaasut, aerosolit, jne. Nämä riippuvat useista tekijöistä: tekniikan, talouden ja yhteiskunnan kehityksestä. Huom. myös vulkaaninen toiminta, auringon säteilytehon muutokset aiheuttavat pakotteita ilmastojärjestelmälle
17 LUE TÄMÄ ARTIKKELI!
18 Veikko Huovinen (1952) Havukka-ahon ajattelija Viisausopin lajit ovat: kaukoviisaus, jota on minulla hyvin paljon. Mitä se on? Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät. Mutta tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa; asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuukin eri tavalla. Joka arvaa ottaa nämäkin huomioon, sille on maailmanranta kevyt kiertää. Sitten on teoreettinen viisaus, jota on sanomalehdissä ja vaikka missä. Siinä asia kuvitellaan yksipiippuiseksi haulikoksi, jossa on lukko epäkunnossa ja panos voi tulla ampujan silmille Teoreettinen viisaus on kaukoviisauden veljenpoika, mutta linssi on vaivaisempi
19 SRES RCP Miksi uudet skenaariot? Lisää tietoa teknologiasta, taloudesta, maan käytöstä, jne. Lisää tiedontarpeita esim. sopeutumiseen liittyen Ilmastopolitiikka: hillintä, haavoittuvuus, sopeutuminen
20
21 RCP skenaariot sisältävät laajan kirjon muuttujia: Esimerkiksi maankäytön muutokset
22 RCP-SKENAARIOT Representative Concentration Pathways Fossiilisten polttoaineiden päästöt RCP8.5 Uudet pitoisuuksien kehityskulut Säteilypakote (W/m 2 ) RCP8.5 RCP2.6 RCP6.0 RCP4.5 RCP
23 Tavoite lämpötilan nousun rajoittamisesta kahteen asteeseen* edellyttäisi kasvihuonekaasupäästöjen rajua vähentämistä Maapallon keskilämpötilan muutos ( C) Hiilidioksidin pitoisuus (ppm) Ref: Kimmo Ruosteenoja *vrt. esiteollinen aika
24 Tavoite lämpötilan nousun rajoittamisesta kahteen asteeseen* edellyttäisi kasvihuonekaasupäästöjen rajua vähentämistä Hiilidioksidin päästöt (PgC/vuosi) Hiilidioksidin pitoisuus (ppm) *vrt. esiteollinen aika
25 Suomen keskilämpötilan muutos ( C) Suomen lämpötila kohoaa enemmän kuin maapallon Maapallon keskilämpötilan muutos ( C) Ref: Kimmo Ruosteenoja (IL)
26 Suomessa lämpötilan ja sademäärän muutokset suurempia talvella kuin kesällä ( C) (%) Suomi CO 2 -pitoisuus Ref: Kimmo Ruosteenoja (IL)
27 Yann Arthus-Bertrand / Altitude Merenpinnan nousu jatkuu tällä vuosisadalla.
28 Entiset ja tulevat päästöt tulevat muuttamaan ilmastoa useita vuosisatoja CO 2 -päästöt Lämpötilan muutos Fig CO 2 -pitoisuudet Meriveden lämpölaajeneminen Aika (v)
29 Miksi tulevaisuuden ilmastoa ei voi ennustaa tarkasti? Havaittu ilmasto Tuleva ilmasto Ilmasto vaihtelee luonnostaan Mallittamiseen liittyy epävarmuutta Päästöt riippuvat ihmiskunnan tulevista toimista EPÄVARMUUKSIEN SUURUUS: Lähitulevaisuus Luonnollinen vaihtelu + + Mallit (+) ++ Päästöskenaariot ++ Vuosisadan loppu Lähde: Jouni Räisänen (HY)
30 SRES RCP
31 Representative Concentration Pathways (RCPs) describe the trajectories of greenhouse gas emissions and land use between the present day and 2100 globally and in different regions. They can thus be used as input to climate models (Arnell et al., 2011). The RCP set includes four pathways (RCP2.6, RCP4.5, RCP6 and RCP8.5) named according to the radiative forcing they reach in 2100 (between 2.6 W/m^2 and 8.5 W/m^2). The RCPs were selected from existing literature, and although they are constructed around certain socio-economic and technological assumptions, these assumptions are not necessarily consistent between the RCPs. The idea is to use the RCPs only to describe the climate forcing, and this is also the only RCP data that is made completely open for public distribution (Van Vuuren et al., 2011a). Shared Socioeconomic Pathways (SSPs), or Shared Socioeconomic reference Pathways describe the state and trajectories of societal and economic conditions globally and in different parts of the world. They are reference pathways and do not describe climate policies; the climatic impacts of these pathways depend on indirect consequences of the development. Five separate SSPs have been constructed. (O Neill et al., 2012) Shared Policy Assumptions (SPAs), or Shared climate Policy Assumptions, describe then the additional information on mitigation and adaptation policies and the pace and distribution of their implementation. (Arnell et al., 2011) There exists no fixed set of SPAs, the idea is that SPA information can be used to compare different policy options and costs (Arnell et al., 2011). A specified combination of these pathways and assumptions then describes a distinct scenario. 31
32
33 SSP1 Sustainability: This pathway presents a world making relatively good progress towards sustainability. Lot of effort is made to achieve global development goals as well as reducing energy and resource intensity and dependency on fossil fuels and the Millennium Development Goals are achieved within the next decade or two. Inequality both between countries and within economies is decreased as low-income areas develop rapidly. Technologic development is also rapid. Economies are globalized and open but strict environmental protection policies are implemented. SSP2 Middle of the Road / Current Trends Continue: In this world, current socioeconomic trajectories are assumed to continue. Some progress towards global development is achieved. Some low-income countries manage to make relatively good progress but many are also stuck with low level of development. The power of global institutions remains very limited and global economy is only partially open. Still most of the economies are politically stable, and the gap between high and low income countries slowly closes. SSP3 Fragmentation / Fragmented World: This pathway represents the greatest challenges to both adaptation and mitigation. The world is fragmented into a few pockets of moderate wealth, areas of extreme wealth and many countries struggling to maintain standards of living for their strongly growing populations. World trade and international co-operation are severely restricted. Policies are oriented towards security instead of sustainable development, and the world is failing to achieve global development goals. SSP4 Inequality / Unequal World / Divided World: In this pathway wealth is distributed very unequally both across and within countries. Small global elite produces most of the GHG emissions while the poorer population remains vulnerable to the climate change impacts. Global institutions work well for the rich elite but provide little support for the development of the poor masses. Mitigation challenges are however low, due to limited overall economic activity and the capabilities of the wealthy players to invest in low-carbon development. SSP5 Conventional Development / Conventional Development First: In this pathway, the world has chosen conventional fossil-fuel dominated development as the solution to social and economic problems. This enables rapid economic growth across the world and helps in adapting to the impacts of climate 33 change, but is hard to fit in with any ambitious mitigationtargets. (IIASA, 2012)
34 Population by age, sex and education Urbanization Economic development (GDP PPP) 34
35 Vain osa RCP-SSP yhdistelmistä on mielekkäitä 35
36 Ilmastomallin tulisi kattaa koko ilmastojärjestelmä, joka käsittää ilmakehän, meret, järvet ja muun hydrosfäärin, maa-alueet, biosfäärin sekä lumen ja jään muodostaman kryosfäärin. Pyrittäessä ymmärtämään ja ennustamaan ilmaston muutoksia on syytä tarkastella koko ilmastojärjestelmää ja siihen vaikuttavia tekijöitä.
37 ILMAKEHÄ Ilman liikeyhtälö (perimmältään koulufysiikasta tuttu Newtonin II laki "F=ma'') säätelee ilmakehän virtauksia. Virtausten käyttövoimana toimivat ilmakehässä esiintyvät vaakasuuntaiset lämpötila- ja niistä johtuvat paine-erot. Tärkeää on myös ottaa huomioon maapallon pyörimisestä johtuva ns. Coriolis-ilmiö. Alimmissa ilmakerroksissa virtauksiin vaikuttaa myös alustan aiheuttama kitka. Hydrostatiikan yhtälön avulla voidaan laskea, kuinka nopeasti ilmanpaine laskee siirryttäessä ilmakehässä ylöspäin. Lämpöopin eli termodynamiikan yhtälö kuvaa ilman lämpötilan muutoksia. Lämpötilaa voi muuttaa ilman laajenemisesta aiheutuva jäähtyminen (sama ilmiö pitää kompressorijääkaapin kylmänä) tai kokoonpuristumiseen liittyvä lämpeneminen. Toinen vaikuttava tekijä on ulkoisten lämmönlähteitten (esim. auringon säteily, lämpösäteily ja vesihöyryn tiivistyessä vapautuva lämpö) tuoma tai viemä energia. Jatkuvuusyhtälö perustuu massan säilymiseen. Mihin virtaukset kasaavat ilmaa, siellä ilman tiheys kasvaa, päinvastaisessa tapauksessa alenee. Kaasun tilanyhtälö kertoo, miten ilman tiheys riippuu vallitsevasta paineesta ja lämpötilasta. Vesihöyryn määrän vaihteluitten kuvaamiseksi malleissa on myös oma yhtälönsä, joka kuvaava veden haihtumista, tiivistymistä, olomuodon muutoksia ja kulkeutumista paikasta toiseen Tärkeä yhtälöihin sisältyvä ilmiö on advektio, joka kuvaa lämpöenergian, liikemäärän, vesihöyryn yms. siirtymistä paikasta toiseen ilmavirtausten mukana. Matemaattisessa mielessä yhtälöt ovat epälineaarisia kytkettyjä osittaisdifferentiaaliyhtälöitä, joita ei ole mahdollista ratkaista suoraan analyyttisesti kynän ja paperin avulla, vaan ainoastaan numeerisesti tietokoneen avulla.
38 Ilmastojärjestelmää mallitetaan osissa (meri-, biosfääri-, ilmakemia-, jne. mallit), jotka kytkeytyvät toisiinsa aineen (vesi, hiili, jne.), lämpöenergian ja liikemäärän vaihdon kautta. TIETOKONEIDEN LASKENTATEHO RAJOITTAA MALLIEN EROTUSKYKYÄ JA KOMPLEKSISUUTTA
39 Palautekytkennät (Feedbacks) esim. lämpeneminen-albedo Esimerkkejä ilmastojärjestelmän takaisinkytkennöistä
40 Esimerkiksi kun tunnetaan ilman kosteuden, lämpötilan ja tuulen pystysuuntainen jakauma hilapisteen yläpuolisessa ilmapylväässä, voidaan arvioida, voiko kyseisellä alueella esiintyä kuuroluontoista sadetta. Mikäli vastaus on myönteinen, malli pyrkii ottamaan huomioon kuurottaisen sateen vaikutuksen ilmakehän tilaan. Satanutta osuutta vastaava määrä vesihöyryä poistetaan ilmakehäosiosta ja lisätään maaperä- tai meriosioon. Vesihöyryn tiivistymiseen liittyvän lämpöenergian annetaan nostaa lämpötilaa sopivilla korkeuksilla ilmakehäosiossa jne. Mallien hilaväliä pienempien ilmiöiden vaikutukset kuvataan hilalaatikostossa esitetyillä suuremman mittakaavan arvoilla. Tätä kutsutaan parametrisoinniksi. Parametrisoitavia ilmiöitä on useita. Parametrisointimenetelmät vaihtelevat malleittain. PARAMETRISOINTI ON MERKITTÄVÄ EPÄTARKKUUDEN LÄHDE ILMASTOMALLEISSA.
41 Ilmastomallin erotuskyky Maapallonlaajuiset ilmastomallit ovat kehittyneet, mutta usein tarvitaan alueellisia tarkennuksia (downscaling dynamical or statistical) Useimpien globaalien ilmastomallien erotuskyky on noin km luokkaa Alueellisissa ilmastomalleissa laskentaväli on km KORKEUS MERENPINNASTA
42 Miksi yksinkertaisia malleja? Eivät tarvitse paljoa laskentakapasiteettiä Yksikertainen kytkeä muihin malleihin Energy Earth System Models of Balance Intermediate Complexity Models Mitä ne mahdollistavat? Lukuisat simulaatiot -> todennäköisyysjakaumat Pitkät ( vuosia) simulaatiot Kytkennät -> esim. taloudellisiin malleihin (IAM)
43 MITEN ILMASTOMALLIA VOIDAAN KÄYTTÄÄ? Mikä on ero säänennustemallin ja ilmastomallin simulaatiolla? Säänennustus: lähdetään havainnoista määritetystä ilmakehän tilasta ja lasketaan ilmakehän tilan kehitystä niin kauan kuin ennustettavuutta riittää Ilmastonmuutos ajo: ratkaisevaa ovat ajan mukana muuttuvat pakotteet, jotka muuttavat mallin ilmastoa (muuttujien tilastollista jakaumaa)
44 MITEN ILMASTOMALLEJA TESTATAAN? (Pohjois-Atlantille runsaasti makeaa vettä) RAJOITUKSIA Ei kata suuria Pakotteet ja ilmaston Sopivat mallien vaihteluita tila tunnetaan väliseen vertailuun puutteellisesti -> MALLIT KUVAAVAT KESKEISIMMÄT ILMASTOJÄRJESTELMÄN PIIRTEET MUTTA NIISSÄ ON PUUTTEITA
45 VERTAILU NYKYISEEN HAVAITTUUN ILMASTOON - esimerkki Figure 9.22 Mean ( ) seasonal cycle of sea ice extent (the ocean area with a sea ice concentration of at least 15%) in the Northern Hemisphere (upper) and the Southern Hemisphere (lower) as simulated by 42 CMIP5 and 17 CMIP3 models. Each model is represented with a single simulation. The observed seasonal cycles ( ) are based on the Hadley Centre Sea Ice and Sea Surface Temperature (HadISST; Rayner et al., 2003), National Aeronautics and Space Administration (NASA; Comiso and Nishio, 2008) and the National Snow and Ice Data Center (NSIDC; Fetterer et al., 2002) data sets. The shaded areas show the inter-model standard deviation for each ensemble. (Adapted from Pavlova et al., 2011.) Lähde: IPCC 5AR WG1
46 GHG emissions growth between 2000 and 2010 has been larger than in the previous three decades. Based on Figure
47 There is far more carbon in the ground than emitted in any baseline scenario. Based on SRREN Figure
48 The end
Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos
Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Sisältö Mikä on ilmastonmuutoksen tutkimuksen tuki päätöksenteolle: IPCC ja Ilmastopaneeli Ilmastonmuutos on käynnissä Hillitsemättömällä
LisätiedotMitä kuuluu ilmastonmuutokselle?
Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? IPCC AR5 WG1 SPM Heikki Tuomenvirta Erikoistutkija Ilmatieteen laitos Sisältö Taustaa IPCC:n 5. arviointiraportista (AR5) Working Group 1 (WG1): Tieteellinen perusta Havainnot
LisätiedotIlmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013
Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit
LisätiedotGlobal Warming of 1.5 C IPCC-raportin pääkohdat Suomen näkökulmasta
Global Warming of 1.5 C IPCC-raportin pääkohdat Suomen näkökulmasta Heikki Tuomenvirta erikoistutkija Sään ja ilmastonmuutosten vaikutustutkimus Kiitokset materiaalista: Hannele Korhonen (IL), Laura Sokka
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan
Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016): Ilmastonmuutos
LisätiedotILMASTONMUUTOSENNUSTEET
ILMASTONMUUTOSENNUSTEET Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen Ilmatieteellinen Tutkimuskeskus Kasvihuoneilmiö Osa ilmakehän kaasuista absorboi lämpösäteilyä Merkittävimmät kaasut (osuus
LisätiedotMitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti
Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016):
LisätiedotAjankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä
Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA
LisätiedotYleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?
Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa? Espanjan rankkasateet syyskuussa 2019 ttps://yle.fi/uutiset/3-10969538 1 Yleistä Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta hyvä asia, mutta sen jatkuva, tasainen voimistuminen
LisätiedotIlmastonmuutos pähkinänkuoressa
Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa
LisätiedotIPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA
IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ
LisätiedotSektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM
Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM 2011-12 Climate scenarios for Sectorial Research Ilmatieteen laitos Heikki Tuomenvirta, Kirsti Jylhä, Kimmo Ruosteenoja, Milla Johansson Helsingin Yliopisto,
LisätiedotIlmastonmuutokset skenaariot
Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008
LisätiedotMikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotIlmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä
Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan
LisätiedotIPCC:n 5. arviointiraportti: tieteellinen tausta ja yhteys ilmanlaatuun. Veli-Matti Kerminen University of Helsinki Department of Physics
IPCC:n 5. arviointiraportti: tieteellinen tausta ja yhteys ilmanlaatuun Veli-Matti Kerminen University of Helsinki Department of Physics Sisältö IPCC:n tausta ja historia Miten nykyinen raportti syntyi
LisätiedotIPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta
IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä
LisätiedotIlmastonmuutos mitä siitä seuraa?
Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Mikko Alestalo Johtaja Ilmatieteen laitos 11/11/2008 31/05/2011 1 Ilmastonmuutoksen hidastaminen Tavoite on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen globaalilla tasolla 90
LisätiedotILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT?
ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT? Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 25.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ
LisätiedotUusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat
Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)
LisätiedotIlmastonmuutos ja ilmastomallit
Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön
LisätiedotIlmastonmuutos. Ari Venäläinen
Ilmastonmuutos Ari Venäläinen Maapallo on lämmennyt vuosisadassa 0.74 C (0.56 0.92 C). 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Aika (vuosia)
LisätiedotILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?
ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? Page 1 of 18 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ESITYS VIERAILIJARYHMÄLLE 13.V 2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. KASVIHUONEILMIÖ JA SEN VOIMISTUMINEN 2. KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSKENAARIOT
LisätiedotMiten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on?
Miten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on? Esityksen sisältö Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset tähän mennessä Odotettavissa oleva ilmastonmuutos ja sen
LisätiedotInnovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä. public-procurement
Innovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä https://ec.europa.eu/futurium/en/ public-procurement Julkiset hankinnat liittyvät moneen Konsortio Lähtökohdat ja tavoitteet Every
LisätiedotThe BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region
The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause
LisätiedotIlmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa?
Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Prof. Yrjö Viisanen Research Director Turning research and technology into high quality services Ilmaston säätelijät 24.11.2016 2 Ilmaston säätelijät Muutos missä
LisätiedotJANUARY 2010 TEMPERATURE DEVIATION FROM THE 1971-2000 MEAN (NCEP) 03/01/2011 3.1.2011 1
JANUARY 2010 TEMPERATURE DEVIATION FROM THE 1971-2000 MEAN (NCEP) 03/01/2011 3.1.2011 1 29.7.2010 vuorokauden keskilämpötila hyvin korkea Venäjällä ja Suomessa < 20 ºC 20-24 ºC 24-28 ºC > 28 ºC 2010 Heinäkuu
LisätiedotMiten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?
28.1.2019 Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen Ilmatieteen laitos, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmastonmuutosta
LisätiedotInfrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija
Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija 1 Asemoitumisen kuvaus Hakemukset parantuneet viime vuodesta, mutta paneeli toivoi edelleen asemoitumisen
LisätiedotCapacity Utilization
Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run
LisätiedotRegional perspectives on climate change impacts and adaptation
Regional perspectives on climate change impacts and adaptation Timothy Carter Finnish Environment Institute, SYKE (Lead Author, Chapter 21, Regional Context) Climate Change 2014 Impacts, Adaptation and
LisätiedotIPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT
IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä 14.04.2014 Erikoistutkija Laura Sokka VTT Sisällys WG3 osaraportti ja ilmastonmuutoksen hillintä Uutta verrattuna 4. arviointiraporttiin Päästöjen
LisätiedotEfficiency change over time
Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel
LisätiedotPakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa
Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot
LisätiedotSää- ja ilmastonmuutosriskien arviointi Helsingille Ilmastonmuutos ja selvityksen lähestymistapa ANTTI MÄKELÄ
Sää- ja ilmastonmuutosriskien arviointi Helsingille Ilmastonmuutos ja selvityksen lähestymistapa ANTTI MÄKELÄ Yleistä mitä odotettavissa? 08.10.14 Helsingin Sanomat 5.11.2017 Yleistä mitä odotettavissa?
LisätiedotMistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0
LisätiedotFinnish climate scenarios for current CC impact studies
Finnish climate scenarios for current CC impact studies Kirsti Jylhä Finnish Meteorological Institute Thanks to J. Räisänen (HY), A. Venäläinen, K. Ruosteenoja, H. Tuomenvirta, T. Kilpeläinen, A. Vajda,
LisätiedotILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA
ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin
LisätiedotACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.
http://www.fmi.fi/acclim II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.211 TEHTÄVÄ: tuottaa ilmaston vaihteluihin
LisätiedotIlmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 13.1.2009 Epävarmuus ilmastoennusteissa Päästöskenaarioepävarmuus Ihmiskunnan tuleva käyttäytyminen Malliepävarmuus
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotMitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?
Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta? Liisa Pietola, MTK OPAL-seminaari 5.2.2018 www.opal.fi Kun puuta ei saisi kaataa eikä lihaa syödä - haukutaanko oikeaa puuta? Miksi ilmastonmuutos?
Lisätiedot16. Allocation Models
16. Allocation Models Juha Saloheimo 17.1.27 S steemianalsin Optimointiopin seminaari - Sks 27 Content Introduction Overall Efficienc with common prices and costs Cost Efficienc S steemianalsin Revenue
LisätiedotLuku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2
Luku 8 Ilmastonmuutos ja ENSO Manner 2 Sisällys ENSO NAO Manner 2 ENSO El Niño ja La Niña (ENSO) ovat normaalista säätilanteesta poikkeavia ilmastohäiriöitä. Ilmiöt aiheutuvat syvänveden hitaista virtauksista
LisätiedotUskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013
Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen
LisätiedotBoreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston
Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston lämpenemiseen Lauri Valsta Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Metsätieteiden laitos 1.11.2012 1 Maapallon säteilytasapainon osatekijät Radiative
LisätiedotTIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo
TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,
LisätiedotIlmastomuutoksen riskimallinnuksen tuloksia: millaiset ovat tulevaisuuden ilmastoolosuhteet
Ilmastomuutoksen riskimallinnuksen tuloksia: millaiset ovat tulevaisuuden ilmastoolosuhteet viljelylle Suomessa? Taru Palosuo Luonnonvarakeskus (Luke) Biotalous ja ympäristö Hiilen kierron hallinta Pellon
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT
KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti
LisätiedotILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN
ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN Aprés Ski mitä lumileikkien jälkeen? Prof. Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kansallisen IPCC-työryhmän jäsen Viidennet ilmastotalkoot Porin seudulla 20.11.2013 Esityksen
LisätiedotILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT
ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 12.12.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.2.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
GWh / kk GWh / month Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 24.4.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17 8
LisätiedotThe CCR Model and Production Correspondence
The CCR Model and Production Correspondence Tim Schöneberg The 19th of September Agenda Introduction Definitions Production Possiblity Set CCR Model and the Dual Problem Input excesses and output shortfalls
Lisätiedotperustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen
Ilmatieteen laitoksen ACTRISeurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin perustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen Asiantuntijakuuleminen Liikenne- ja viestintävaliokunta 23.5.2017 FT Sanna Sorvari
LisätiedotLiikaa ja liian vähän vettä Eurooppa Juha Kämäri. Suomen ympäristökeskus, SYKE
Tekesin Vesi-ohjelman ja Suomen Akatemian yhteinen seminaari: Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa? Liikaa ja liian vähän vettä Eurooppa 2050 Suomen ympäristökeskus,
LisätiedotMiten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 23.1.218 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11
LisätiedotOther approaches to restrict multipliers
Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of
LisätiedotALUEELLISET ILMASTON- MUUTOSENNUSTEET JA NIITTEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT
ALUEELLISET ILMASTON- MUUTOSENNUSTEET JA NIITTEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT Page 1 of 29 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos MUUTTUVA ILMASTO JA METSÄT -SEMINAARI 9.XII 2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. KASVIHUONEKAASUSKENAARIOT
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7
LisätiedotTarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat
Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät
LisätiedotIlmastonmuutos eri mittakaavatasoilla
Ilmastonmuutos eri mittakaavatasoilla Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kulttuuriympäristö ja ilmastonmuutos seminaari, Helsinki, 17.1.2018 Sää vai ilmasto? SÄÄ Sää on ilmakehän hetkellinen
LisätiedotSISÄLTÖ. 1. Ilmastojärjestelmä 2. Kasvihuonekaasupäästöt 3. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja seuraukset 4. Toimet ilmastonmuutosta vastaan
ILMASTONMUUTOS SISÄLTÖ 1. Ilmastojärjestelmä 2. Kasvihuonekaasupäästöt 3. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja seuraukset 4. Toimet ilmastonmuutosta vastaan 1. Ilmastojärjestelmä Mikä on ilmasto? Ilmastoa
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.9.218 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 16 8 16 9 16 1 16 11 16 12 16 1 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5
LisätiedotIkärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet
Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:
LisätiedotBridging the gap between science and practice: What kind of climate research do companies need?
Bridging the gap between science and practice: What kind of climate research do companies need? Jouni Keronen, CEO, Climate Leadership Council Janne Peljo, Specialist, Sitra 10.03.2015 Hiilineutraali teollisuus
LisätiedotMUSEOT KULTTUURIPALVELUINA
Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina
LisätiedotSään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks
Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Vajda,
LisätiedotKeskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE
Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto
LisätiedotGap-filling methods for CH 4 data
Gap-filling methods for CH 4 data Sigrid Dengel University of Helsinki Outline - Ecosystems known for CH 4 emissions; - Why is gap-filling of CH 4 data not as easy and straight forward as CO 2 ; - Gap-filling
LisätiedotBLOCKCHAINS AND ODR: SMART CONTRACTS AS AN ALTERNATIVE TO ENFORCEMENT
UNCITRAL EMERGENCE CONFERENCE 13.12.2016 Session I: Emerging Legal Issues in the Commercial Exploitation of Deep Seabed, Space and AI BLOCKCHAINS AND ODR: SMART CONTRACTS AS AN ALTERNATIVE TO ENFORCEMENT
LisätiedotMiten ilmasto muuttuu - tuoreimmat skenaariot
LÄHES NOLLAENERGIARAKENNUKSEN ARKKITEHTUURI JA RAKENNUSTEKNIIKKA Miten ilmasto muuttuu - tuoreimmat skenaariot Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos 18.9.2014 FInZEB-hankkeen työpaja Katajanokan kasino, Kenraalisali,
LisätiedotPohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit
Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit Jaana Bäck et al., Risto Makkonen, Ditte Mogensen, Annikki Mäkelä, Annalea Lohila, Timo Vesala,
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutus ekosysteemipalveluihin ja adaptaatio
Ilmastonmuutoksen vaikutus ekosysteemipalveluihin ja adaptaatio Irina Bergström Suomen ympäristökeskus SYKE Luontoympäristökeskus/Ekosysteemien toiminta LYNETin tutkimuspäivät 2016 4.10.2016 Ilmastonmuutos:
LisätiedotIlmastomuutos ja rakennusten lämmitystarve Suomessa
Ilmastomuutos ja rakennusten lämmitystarve Suomessa Ilmo Mäenpää 21.1.2014 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Suomen säähavaintoasemat ja niiden valtakunnalliset painot... 2 3 Lämpötilat ja lämpötilan muutokset
LisätiedotAYYE 9/ HOUSING POLICY
AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we
LisätiedotIPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET. Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj.
IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj. IPCC, Intergovernmental Panel on Climate Change WMO JA UNEP PERUSTANEET, 1988 TOIMINTA KÄYNTIIN PARAS TIETEELLINEN TIETO PÄÄTTÄJIEN
LisätiedotIlmasto-vaikutukset-Suomi? Prof. Petteri Taalas Secretary-General
Ilmasto-vaikutukset-Suomi? Prof. Petteri Taalas Secretary-General Carbon dioxide level highest in 3 million years CO2 CH4 N2O Increase 146 % (since 18th century) Increase 257 % Increase 122% Lifetime several
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotACCLIM II hankkeen yleisesittely
http://ilmatieteenlaitos.fi/acclim-hanke II hankkeen yleisesittely Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos -ilmastoseminaari 8.3.211 ISTO-ohjelman
LisätiedotSuomen muuttuva ilmasto
Ilmastonmuutos ja rakentaminen Suomen muuttuva ilmasto Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ympäristö ja Yhdyskunta 2012 -messut Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotYmpäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki
Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava
LisätiedotMaailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?
Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Ville Niinistö Ympäristöministeri COP 19 -seminaari: Kohti maailmanlaajuista ilmastosopimusta vuonna 2015 28.10.2013 IPCC:n 5. arviointiraportin tulokset
LisätiedotIlmastonmuutos mitä siitä seuraa?
Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Mikko Alestalo Johtaja Ilmatieteen laitos 11/11/20 08 17/07/2009 1 Ilmakehän koostumuksen muutokset: Hiilidioksidi Hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä viimeisten 10000
LisätiedotIlmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan?
Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan? 27.3.2009 Jussi Nykänen / GreenStream Network Oyj ClimBus-ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Tiede luo pohjan markkinoille...
Lisätiedot7.4 Variability management
7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product
LisätiedotEnterprise Architecture TJTSE Yrityksen kokonaisarkkitehtuuri
Enterprise Architecture TJTSE25 2009 Yrityksen kokonaisarkkitehtuuri Jukka (Jups) Heikkilä Professor, IS (ebusiness) Faculty of Information Technology University of Jyväskylä e-mail: jups@cc.jyu.fi tel:
LisätiedotSektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM. 12 Climate scenarios for Sectoral Research. Tavoitteet
Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM 2011-12 12 Climate scenarios for Sectoral Research Ilmatieteen laitos Heikki Tuomenvirta, Kirsti Jylhä,, Kimmo Ruosteenoja, Milla Johansson Helsingin
LisätiedotAurinkoenergia kehitysmaissa
Aurinkoenergia kehitysmaissa TEP Syyskokous 29.11.2013 Markku Tahkokorpi Aurinkoteknillinen yhdistys ry Utuapu Oy Esityksen rakenne Yleistä aurinkoenergiasta Aurinkosähkö Aurinkolämpö Muu aurinkoenergia
LisätiedotGlobaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin
Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi
LisätiedotTeacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland
Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background
Lisätiedot