Yhteispelillä eteenpäin

Transkriptio

1

2 Yhteispelillä eteenpäin Kuka olen? Mitä teen? Mistä tulen? Suhteeni kehittämiseen? Mitä haluan tänään oppia?

3 Opiston toiminta-alue Haapavesi Kärsämäki Merijärvi Oulainen Siikalatva Pyhäntä Asukkaita n Yhdessä olemme enemmän!

4 helmi ihmisten arjessa, helmi opistojen joukossa.

5 Opiston toiminnan kehittäminen Hankasalmi

6 Sinisen meren strategia opiston kehittämisessä Mitkä opistossa selviöinä pidetyt tekijät tulisi poistaa? Mitä tekijöitä tulisi supistaa selvästi? Mitä tekijöitä tulisi korostaa selvästi enemmän? Mitä täysin uusia tekijöitä tulisi luoda?

7 Muuttuva maailma Muuttuva yhteiskunta Muuttuva talouspolitiikka Muuttuva koulutuspolitiikka Muuttuva kunnan toiminta, hallinto ja talous Muuttuva työ Asiakkaiden muuttuvat tarpeet Muuttuva johtajuus Muuttuva oppilaitoksen johtaminen Muuttuvat oppimis-, opettamis- ja tiedon käsitykset Muuttuva koulutus Muutoksen hallinta Työn kehittäminen Oppiminen

8 Hyvin suunniteltu. Opiston toiminnassa aina on läsnä Menneisyys Nykyhetki Tulevaisuus ENNAKOINTI

9

10 Opetustoimen, oppilaitoksen kehittäminen Yhteinen visio Muutospaineet Mitä haluamme olla tulevaisuudessa? Miksi on välttämätöntä kehittää? Ydinarvot Miten haluamme toimia? Perustehtävä/ Missio Miksi olemme olemassa?

11 Tekee oikeita asioita Tekee asioita oikein Menestyvä opisto Molempien tasojen menestyksellinen suorittaminen edellyttää onnistunutta suunnittelua. Edellisen tason suunnittelu on strategista ja jälkimmäisessä se on operatiivista, toiminnallista. Suunnittelu on systemaattista valmistautumista tulevaisuuteen oman menestyksen varmistamiseksi.

12 Opiston kehittämissuunnitelma Valtakunnallisia linjauksia

13 Laki velvoittaa

14 Vapaan sivistystyön tarkoitus ja tavoitteet Tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista.

15 Kansalaisopisto Kansalaisopistot ovat paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuvia oppilaitoksia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Perinteisesti kansalaisopisto järjestää kursseja kuntalaisille Ylläpitämisluvassa on määritelty opiston koulutustehtävä

16 Vapaa sivistystyön oppilaitokset Muu toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat myös järjestää koulutusta tukevaa tai siihen läheisesti liittyvää kehittämis- ja palvelutoimintaa. Vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämästä perusopetuksesta, lukiokoulutuksesta, ammatillisesta koulutuksesta sekä taiteen perusopetuksesta säädetään perusopetuslaissa (628/1998), lukiolaissa (629/1998), ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998), ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) ja taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998). Vapaan sivistystyön oppilaitosten tulee olla yhteistyössä muiden alueella toimivien tai valtakunnallisten vapaan sivistystyön oppilaitosten, koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen kanssa.

17 Siniselle merelle yhteistyön avulla? Mitä yhteistyötä opisto voi tehdä eri kumppaneiden kanssa? Tärkeimmät kumppanit? Oppilaitokset VST YO Eri hallitokunnat Uudet mahdolliset kumppanit? Muista WIN-WIN!

18 Hallitusohjelma viitoittaa Hallitusohjelma mukaan sivistyksen ja osaamisen on kukoistettava Suomessa. Menestyvä Suomi perustuu kannustavuuden, sivistyksen, suvaitsevaisuuden ja välittämisen arvoille.

19 Kestävä kehitys Ympäristö jätetään tuleville sukupolville paremmassa kunnossa. Suomea rakennetaan luonnon monimuotoisuuden vaalimisen ja ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijämaaksi. Hallituksen tavoitteena on tehdä tulevaisuuden Suomesta hiilineutraali yhteiskunta, nostaa Suomi ympäristöteknologian ykkösmaaksi ja kehittää Suomesta maailman ympäristötietoisin kansakunta. Koulutuksellinen tasa-arvo Kaikessa koulutuksessa on toteutettava yhdenvertaisuusperiaatetta. Palveluiden on oltava tasa-arvoisesti ja tasalaatuisesti kaikkien saatavilla. Aiemmin ja muualla opitun tunnistaminen ja tunnustaminen otetaan osaksi kaikkea koulutusta perusasteelta aikuiskoulutukseen. Hallitus selvittää aikuiskoulutuksen julkisen rahoituksen uudistamista tavoitteenaan tukea kansalaisten yksilöllisiin koulutustarpeisiin vastaamista siirtymällä kansalaisten henkilökohtaisiin koulutustileihin.

20 Yrittäjyyskasvatus Koulutuksen työelämäyhteyksiä sekä tietoa kansalaisen, työntekijän ja yrittäjän oikeuksista ja velvollisuuksista antavaa työelämä- ja yrittäjyyskasvatusta vahvistetaan kaikilla koulutusasteilla. Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen mukaisesti. Maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen Maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä sekä kulttuurienvälisyyttä ja rasisminvastaisuutta edistetään koulutuksen keinoin. Kulttuurin merkitystä maahanmuuttajien integroimisessa korostetaan. Hallitus edistää vapaata sivistystyötä vastaamaan muutoin koulutustarjonnan ulkopuolelle jäävien ryhmien sivistyksellisiin tarpeisiin ja edistämään maahanmuuttajien kotoutumista. Vapaan sivistystyön yhteiskunnallisen koulutuksen osuutta lisätään.

21 Taide ja kulttuuri Kulttuurilla on keskeinen asema yhteiskuntaa rakennettaessa. Taide ja kulttuuri ovat ihmisenä olemisen välttämättömiä perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitus kehittää kulttuurisen moninaisuuden tunnistavaa kulttuuripolitiikkaa, jossa kulttuuri on kaikkien kansalaisten tavoitettavissa ja erityistoimilla parannetaan osallisuutta kulttuuriin nyt ulkopuolelle jäävissä ryhmissä. Taiteen perusopetus Taiteen perusopetuksen maanlaajuista tavoitettavuutta edistetään. Nuorisotatakuu Hallitusohjelmaan sisältyy nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen siten, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

22 Nuorisotakuu - Tavoitteet Nuorten yhteiskuntatakuu edellyttää yhteiskunnalta laaja-alaista eri toimijoiden yhteistyötä. Laajapohjainen työryhmä etsii ratkaisuja siihen, miten kaikille nuorille saadaan työelämässä tarvittavaa osaamista, miten tunnistetaan tuen tarve ja miten työvoimapalvelut saadaan kattamaan nuorten yhteiskuntatakuun haasteet. Työryhmän tehtävänä on löytää keinot siihen, miten tutkinnon suorittaneet nuoret sijoittuisivat osaamistaan vastaavaan työhön ja miten työnantajat innostuisivat auttamaan nuoria työelämän alkuun sekä mitä toimia tarvitaan nuorten yrittäjyyden edistämiseksi. Työryhmä laatii myös esitykset työelämän kehittämiseksi niin, että työn merkitys nuorelle korostuu entisestään.

23 Opetushallituksen strategia suuntaa Opetushallitus on kirjannut kansalaisopistotoimintaa koskevia linjauksia taiteen perusopetuksesta ja vapaasta sivistystyöstä. Taiteen perusopetus Alueellisesti kattava TPO Opetuksen ja oppimisen uudistaminen opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä Vapaa sivistystyö Kansalaisten tieto- ja osaamistason nostaminen Aktiivisen kansalaisuuden vahvistaminen ja kansalaisten vireystason kehittäminen Maahanmuuttajien kotouttamisen tukeminen Osaaminen ja sivistys 2020 Opetushallituksen strategia.

24 Kansalaisopistojen oppilaitos- ja ylläpitäjärakenteen arviointitulokset ohjaavat Kehittämisstrategiat Arviointitulosten mukaan lakiin lisättyjen koulutustavoitteiden toteuttamista tulee tukea kansalaisopistojen yhteisillä kehittämisstrategioilla, joissa alueelliset ja paikalliset erityistarpeet otetaan huomioon. Kehittämisstrategioiden sisältöinä voivat olla esimerkiksi palveluiden alueellinen kattavuus, yhteistyön sekä oman toiminnan ja laadun arvioinnin mallit. Itsearviointi Kansalaisopistojen yhteistyötä tulee tukea oman toiminnan arviointikäytäntöjen kehittämisessä. Yhteistyötä voidaan edistää esimerkiksi vertaisarvioinnilla, yhteisillä arvioinnin kehittämishankkeilla ja alueellisilla arviointimalleilla. Hyviä oman toiminnan arviointikäytäntöjä ja välineitä tulisi myös jakaa kansalaisopistojen kesken. Kansalaisopistojen mahdollisuuksia kehittää oman toimintansa arviointia tulee edistää kansalaisopistojen keskinäisellä yhteistyöllä.

25 Kuntauudistus haastaa Hallitusohjelman mukaan toteutetaan laaja kuntauudistus, jonka tavoitteeksi asetetaan vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Kuntauudistuksen lähtökohtana ja tavoitteena on turvata jokaisen kansalaisen laadukkaat ja tasaarvoiset palvelut kestävällä tavalla. Uudistuksen päämääränä on vahvoihin peruskuntiin perustuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on taloudellisesti riittävän voimakas pystyäkseen huolehtimaan kuntalaisten peruspalveluista. Kansalaisopiston haasteena kuntauudistuksessa Uuden kunnan asukkaiden ja kunnan identiteetin rakentumisen tukeminen Yhteisöllisyyden tukeminen

26 Itsearviointi kehittämisen lähtökohtana

27 Laatutyön lähtökohdat - laki Koulutuksen arvioinnin tarkoituksena on turvata lain tarkoituksen toteuttamista ja tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Oppilaitoksen tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Laki vapaasta sivistystyöstä, /36

28 Arvioinnin perusajatus

29 Ajankohta Toimenpide Valmis Seuranta Vastuu 2013 Uuden strategian laadinta ja jalkauttaminen 2014 HeKo LV 2013 Kestävän kehityksen sertifiointi 2014 HeKo LV, PP Arviointialueen seuraava arviointi 3/2014

30 SYSTEMAATTISEN ARVIOINNIN HYÖTYJÄ Kokonaisuuden tarkastelun ja arvioinnin väline, jonka avulla opisto parantaa laatua systemaattisesti ja säännöllisesti. Kehittämisen väline, jonka avulla opisto tunnistaa toimintansa vahvuudet ja parantamisalueet. Dialogin väline - Arviointikeskustelut ovat opettajan vaikuttamiskanava ja mahdollisuus tulla kuulluksi sekä vastaavasti arvioinnin avulla pystytään osoittamaan päättäjille opiston toiminnan hyödyt ja tarpeellisuus. Oppimisen ja työhyvinvoinnin parantamisen väline Perehdyttämisen väline Laatujärjestelmän mukainen arviointikertomus lisää opiston dokumentoitua tietoa ja jämäköittää suunnittelua ja päätöksentekoa.

31 Laatutyö- Elämällä oppimisen malli Eletään ja tehdään Eletään ja tehdään Eletään ja tehdään Tutkitaan yhdessä Tutkitaan yhdessä Tutkitaan yhdessä Murto 1992

32 Hyvän opiston maine Hyvän viestintä Opistolla on mahdollisuus viestiä ylläpitäjälle ja päättäjille positiivisista ja kehittyvistä asioista Opisto dokumentoi hyvät teot systemaattisesti, tuo näkyväksi kehittämisen ja kehittymisen => merkitys opiston toimintaan, opiskelijoihin ja henkilöstön jaksamiseen Hyvät teot Hyvän opiston maine Hyvät suhteet Opistolla on mahdollisuus ylläpitää hyviä suhteita hyvien tekojen ja niistä viestimisen avulla

33 PIAAC tutkimus suuntaa Kansainvälisestä aikuistutkimuksesta poimittua

34 Tutkimuksessa arvioidaan 24 maan vuotiaiden lukutaidon, numerotaidon ja tietotekniikkaa soveltavan ongelmanratkaisutaidon tasoa ja käyttöä. Suomalaisten aikuisten keskimääräinen lukutaito ja numerotaito ovat kansainvälisessä vertailussa erinomaisia. Tietotekniikkaa soveltavassa ongelmanratkaisutaidossa suomalaiset ovat myös kansainvälisen vertailun kärkimaiden joukossa. Myös taidot heikosti hallitsevia on kuitenkin paljon. Suomalaisten hyviin keskimääräisiin tuloksiin vaikuttavat erityisesti vuotiaiden hyvät taidot, vanhimpien ikäryhmien taidot ovat OECD-maiden keskimääräisellä tasolla.

35 Vanhimpien ikäryhmien taidot ovat tutkimuksessa kokonaisuudessaan heikompia kuin nuorempien ikäryhmien, mutta ikäryhmien väliset erot vaihtelevat paljon maittain. Suomessa ikäryhmien väliset erot ovat suuria. Suomessa vanhimpien ikäryhmien ero parhaiten menestyviin ikäryhmiin lukutaidossa ja tietotekniikkaa soveltavassa ongelmaratkaisussa on koko vertailun suurin, ja numerotaidossa toiseksi suurin.

36 Paikallinen ja alueellinen sivistystarve säätelee

37 Sivistyksellisen tasa-arvon toteutuminen opiston toiminnassa Lapset * Tytöt pojat * Erityisryhmät Nuoret * Tytöt pojat * Erityisryhmät Työikäiset * Naiset - miehet * Työllinen työtön * Erityisryhmät Ikäihmiset * Hyväkuntoiset ikäihmiset * Kotona asuvat ikäihmiset, joilla on sairauksia ja toimintakyky on heikentynyt * Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat ikäihmiset * Erityisryhmään kuuluvat ikäihmiset

38 Asiakasryhmät Yhteiskunnalliset vaikutukset Alueen ºLapset ºNuoret ºTyöikäiset ºIkäihmiset Alueen ºKylät ºYritykset ºYhteisöt ºKoulut ºOppilaitokset Koulutus- ja palvelutarpeen arviointi Koulutus- ja palvelutarpeen arviointi Hyvinvoivat, aktiiviset ihmiset Menestyvät ja hyvinvoivat kylät, yritykset, yhteisöt, koulut ja oppilaitokset

39 Opetuksen kehittäminen Pedagoginen kehittäminen Opetussisällöt kurssit Ohjaus Opetusmenetelmät Oppimisympäristöt Uusien kohderyhmien tavoittaminen

40 Hyvinvointia ja terveyttä kulttuurista

41

42 Kulttuuri hallitusohjelmassa Kulttuurilla on keskeinen asema yhteiskuntaa rakennettaessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitus kehittää kulttuurisen moninaisuuden tunnistavaa kulttuuripolitiikkaa, jossa kulttuuri on kaikkien kansalaisten tavoitettavissa ja erityistoimilla parannetaan osallisuutta kulttuuriin nyt ulkopuolelle jäävissä ryhmissä.

43 Kulttuuri hallitusohjelmassa Kulttuurin merkitystä maahanmuuttajien integroitumisessa korostetaan. Kaikkien lasten oikeutta taiteeseen ja kulttuuriin tuetaan vahvistamalla lastenkulttuurin asemaa ja toimintaedellytyksiä. Taiteen perusopetuksen maanlaajuista tavoitettavuutta edistetään.

44 Taiteen ja kulttuurin hyvinvointi- ja terveysvaikutukset 1. Koettu hyvinvointi ja elämänlaatu lisääntyivät kulttuuritoiminnan myötä Matarasso 1997; Bowling & Cabriel 2004; Galloway Kulttuuri lisää sosiaalista yhdessäoloa, sosiaalista pääomaa ja aktivoi kanssakäymiseen Hyyppä 2000; Hyyppä ym. 2008; Liikanen 2003; Karisto ym. 2000; Jeannotte 2003; Clift ym. 2001; Wikström 2003; Järvelä ym. 2007; Nummela Osallistumalla kulttuuriharrastuksiin ihminen tuntee kuuluvansa johonkin itseään tukevaan yhteisöön Karisto 1996; Matarasso 1999; Hohenthal-Antin Osallistumalla kulttuuritoimintaa ihminen tuntee saavuttavansa jotakin sekä hallitsevansa tilanteita ja ympäristöään paremmin Kilroy ym. 2007; Ulrich 2007;Jeannotte Itsetunto vahvistuu taide- ja kulttuuriharrastusten myötä saatujen kokemusten, kommunikoinnin, avoimuuden ja empatian tunteiden myötä Bardy ym. 2001; 2005; Kantonen 2005; Hohenthal-Antin 2007

45

46 Kansalaisopistojen merkitys kuntien kulttuuritoimijana on tärkeä pyrittäessä takaamaan kansalaisten tasaarvoiset mahdollisuudet osallistua ja tuottaa kulttuuria kansalaisopiston rooli kulttuuritoiminnan mahdollistajana korostuu maaseutumaisilla, harvaan asutuilla alueilla, joissa kulttuuritarjonta on huomattavasti vähäisempää ja kapea-alaisempaa kuin kaupungeissa.

47 Kansalaisopisto kulttuurin tuottajana Kansalaisopistojen rooli kulttuuripalvelujen tuottajana on merkittävä, merkittävyys kasvanee kuntien keskittyessä peruspalvelujen tuottamiseen. Kunnat eivät juuri itse tuota palveluja esittävän taiteen alalla.

48 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LISÄARVO YKSILÖNÄKÖKULMA Tavoitteellisena opiskeluna TPO on syrjäytymisen ehkäisemistä parhaimmillaan = HYVÄT HYVÄN ELÄMÄN EVÄÄT Tavoitteellisuus - Vaikutus koko elämään Identiteetin, itsetunnon ja minäkuvan muotoutuminen ja vahvistuminen Kulttuurikansalaiseksi kasvaminen Huom! Terveysvaikutukset ja pitkä ikä Kansainvälisyyteen kasvaminen - monikulttuurisuus Ammatinvalinta ammatillinen koulutus elinikäinen harrastus EIO Nuorten hakeutuminen oman taidealansa koulutukseen Verkostojen luominen kotimaahan ja ulkomaille Aikuiset Harrastuksen syventäminen Työhyvinvoinnin lisääntyminen Ammatillinen kehittyminen Yrityksen perustaminen

49 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LISÄARVO ALUENÄKÖKULMA Paikkakunnan ja alueen profiloituminen Kulttuuritarjonnan monipuolistuminen Alueen kulttuuritoimin<ta, kulttuurin sisällön tuotanto Kansainvälisen toiminnan mahdollistaminen Vierailut Tapahtumat

50 Kansalaisopisto kulttuurin säilyttäjänä Kylien historian tallentaminen 30 kyläkirjaa Kädentaitoja Kirkkonäytelmä Välähdyksiä 150 vuoden ajalta

51 Kansalaisopiston merkitys alueensa kulttuuritoiminnan kehittäjänä ja ylläpitäjänä Maailma Suomi Alue Yksilö Kunta

52 Vapaan sivistystyön rahoitus

53 Valtionosuuden määräytyminen Kunnan maksuosuus ja kurssimaksutulot Opetustuntien määrä Valtionosuus

54 Opetuksen reunaehdot Valtionosuus Kunnan maksuosuus Kurssimaksutulot Opetuksen toteuttaminen Opetustunnit

55 Eri rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen ELY keskus AVI Osaava OKM OPH EU

56 HENKILÖSTÖ JA JOHTAMINEN

57 Työhyvinvointi Kaikki työ on toisten palvelemista. Heikki Peltola Ei voi palvella hyvin, jos ei voi hyvin. Heikki Peltola

58 Syrjäytymisen ehkäisy nuoret, erityisryhmät, maahanmuuttajat, työttömät Työikäisen väestön työ- ja toimintakyvyn ja työssä jaksamisen tukeminen vrt. alueen väestön sairastavuus sekä Ikäihmisten toimintakyvyn ja elinvoimaisuuden tukeminen Maahanmuuttajataustaisen väestön kotoutumisen ja aktiiviseksi kansalaiseksi suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään integroitumisen edistäminen Esteettömän oppimisen tukeminen kuntalaisten esteetön osallistuminen opiston toimintaan oppimisen ja osallistumisen esteiden poistaminen Kestävän kehityksen edistäminen Kansalaisopistotoiminnan haasteita - summa summarum ekologinen ja taloudellinen kestävyys sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys

59 Miten tästä eteenpäin? Mikä mietityttää, askarruttaa? Mikä suunnitelma?

60 Me osaamme kuka mitäkin, yhdessä mitä vain. Paavilainen -