ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa (KET) Katri Valan lämpöpumppulaitos / tehtävänanto
|
|
- Tyyne Hiltunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HH ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa (KET) Katri Valan lämpöpumppulaitos / tehtävänanto Sisällysluettelo 1 Yleistä Ennakkoperehtyminen ja siihen liittyviä tietolähteitä Raportin kirjoittamisohjeet Lämpöpumpun toimintaperiaate Kompressoritekniikkaan perustuvat lämpöpumput Katri Valan lämpöpumppulaitoksen ajotilanteet eri vuoden aikoina Tehtävät Pohdinta- ja tiedonhankintatehtävät Laskutatehtävät Muut tehtävät Yleistä Tässä asiakirjassa määritellään Katri Valan lämpöpumppulaitoksen ryhmätyöhön liittyvät tehtävät. Vierailuun liittyvät käytännön asiat (aikataulut jne.) esitetään erillisessä ohjeessa. Kukin ryhmä palauttaa kirjallisen raportin, jonka ulkoasusta ja jäsentelystä annetaan erillinen ohje. Raportista annetaan ryhmälle yhteinen arvosana. Erikseen valitaan ryhmä tai ryhmät, jotka pitävät myös suullisen esityksen loppuseminaarissa.
2 2 Ennakkoperehtyminen ja siihen liittyviä tietolähteitä Ennakkoperehtyminen ennen vierailua: Perehdy tähän tehtävänantoon, Nopassa jaettavaan materiaalin sekä Helenin kotisivuihin, joilta löytyy tietoa Helenistä sekä Katri Valan lämpöpumppulaitoksesta. 3 Raportin kirjoittamisohjeet Tässä raportissa on esitetty luvussa 4 lyhyesti lämpöpumpun yleinen toimintaperiaate sekä karkeasti Katri Valan lämpöpumppulaitoksen pääasialliset ajotilanteet ei vuodenaikoina. Luvussa 5 on annettu joukko tehtäviä, jotka on jaettu pohdinta- ja tiedonhankintatehtäviin sekä laskutehtäviin. Loppuraporttiin tulee sisältyä myös osio (kohta muut tehtävät), jossa kerrotaan ryhmän työskentelystä. Työssä on tarkoitus vastata kaikkiin annettuihin tehtäviin vierailusta saadun tiedon perusteella sekä muista lähteistä (netti, kirjallisuus) haettavan tiedon avulla. Kaikkiin tehtäviin ei ole olemassa mitään yhtä oikeata vastausta, vaan vastaus riippuu siitä, minkälaista tietoa löydätte aiheeseen liittyen, ja minkälaisia johtopäätöksiä vedätte saamastanne vastauksesta. Loppuraportin pitää olla itsenäinen tieteellinen kirjoitus siinä mielessä, että lukijan pitää ymmärtää se, vaikka hän ei näkisikään alkuperäistä tehtävänantoa. Työssä pitää siis omin sanoin kertoa, mihin kysymyksiin työ pyrkii vastaamaan. Työssä on myös hyvä tuoda esiin mahdolliset tehtäviin liittyvät rajaukset ja oletukset. Nämä selviävät paremmin kunkin tehtävänannon yhteydessä. Loppuraportin selkeys ja johdonmukaisuus sekä vastausten perustelut ovat osa kriteeristöä, jolla työtä arvioidaan. 4 Lämpöpumpun toimintaperiaate Kun lämpöpumppu toimii jäähdytyslaitteena, pidetään sen avulla tietty kohde halutussa lämpötilassa, joka on alhaisempi kuin ympäristön lämpötila. Tyypillisiä jäähdytettäviä kohteita ovat mm. huonetilat, jääkaappi, pakastin ja auto. Mikäli kohdetta ei jäähdytettäisi, nousisi sen lämpötila tietyn ajan kuluessa samaksi kuin ympäristön lämpötila. Huonetila jäähdytetään tavallisesti siten, että huoneesta poistetaan poistoilmaa, ja tilalle tuodaan korvausilmaa, joka on jäähdytetty jäähdytyslaitteella. Termodynamiikan näkökulmasta huonetila ja jäähdytyslaite edustavat ns. avointa systeemiä, joka voi vaihtaa sekä ainetta että energiaa ympäristön kannalta. Tavalliseen kotipakastinlokeroon lämpö siirtyy hyvästä eristyksestä huolimatta seinämien läpi, ja pakastinlokeroon siirtynyt lämpö poistetaan pakastimen yhteydessä olevaan kylmäkoneeseen lokeron ja kylmäkoneen välissä olevan seinämän läpi. Termodynamiikan näkökulmasta pakastinlokero ja jäähdytyslaite edustavat ns. suljettua systeemiä, joka voi vaihtaa ympäristön kanssa energiaa muttei ainetta. Käytännössä pakastinlokero vaihtaa ympäristön kanssa myös ainetta, kun pakastinlokeron ovi tai kansi avataan, mutta tämä on yleensä hyvin lyhyt aika verrattuna pakastimen tyypilliseen käyttöaikaan.
3 Kun lämpöpumppu toimii lämmityslaitteena, pidetään tietty kohde halutussa lämpötilassa, joka on korkeampi kuin ympäristön lämpötila. Mikäli kohdetta ei jäähdytettäisi, laskisi sen lämpötila tietyn ajan kuluessa samaksi kuin ympäristön lämpötila. Tyypillisiä lämpöpumpulla lämmitettäviä kohteita ovat huoneilma ja lämmin käyttövesi. Teollisuudessa lämpöpumppuja käytetään tavallisesti erilaisten prosessivirtojen lämmittämiseen. Lämpöpumput voidaan jakaa kahteen pääryhmään, jotka ovat kompressorilla toimivat lämpöpumput ja absorptioon perustuvat lämpöpumput. Sähköllä toimivat jääkaapit ja pakastimet sekä ilmalämpöpumput edustavat kompressoritekniikkaan perustuvia lämpöpumppuja. Sen sijaan kaasujääkaappi edustaa absorptiotekniikkaan perustuvaa lämpöpumppua/jäähdytyslaitetta. Katri Valan puiston alla oleva lämpöpumppulaitos perustuu kompressoritekniikkaan. Tässä työssä ei perehdytä tarkemmin absorptiotekniikkaan perustuviin lämpöpumppuihin. 4.1 Kompressoritekniikkaan perustuvat lämpöpumput Kuvassa 1 on esitetty kompressorilla toimivan lämpöpumpun toimintaperiaate, päätoimilaitteet sekä mahdolliset toiminta-arvot, kun lämpöpumppua käytetään pelkästään kaukokylmän tekemiseen. Mikäli kuvan 1 lämpöpumppua käytettäisiin lämmön tekemiseen, olisi vesi lämmitettävä selvästi korkeampaan lämpötilaan kuin 25 o C käyttökohteen lämpötilatasosta riippuen. Esim. kaukolämmityksessä sopiva lämpötilataso voisi olla o C. Lämpöpumpun sisällä kiertävää ainetta kutsutaan työaineeksi. Lämpöpumpuissa voidaan käyttää lukuisia erilaisia työaineita, esim. ammoniakkia. Kun työaine johdetaan höyrystimeen alkaa se höyrystä, jolloin lämpö siirtyy ympäristöstä höyrystimeen höyrystäen työainetta. Työaineenaineen höyrystymislämpötilan pitää tämän vuoksi olla alhaisempi kuin ympäristön lämpötilan. Höyrystyneen työaineen paine nostetaan kompressorilla niin korkeaan paineeseen, että sen lauhtumislämpötila (sama asia kuin höyrystymislämpötila) on korkeampi kuin ympäristön lämpötila. Lauhduttimessa työaine lauhtuu jälleen nesteeksi, minkä jälkeen se johdetaan paineenalennusventtiilin kautta höyrystimeen. Sovelluksesta riippuen työaineen lauhtumislämpötila voi olla huomattavastikin korkeampi kuin ympäristön lämpötila. Lämpöpumpun kiertoprosessin tilapisteiden muutos esitetään usein ns. h, log p-diagrammissa. Kuvassa 2 on esitetty esimerkki kuvan 1 kiertoprosessista h,log p-diagrammissa, kun työaineena on R22. Kuvasta 2 nähdään, että työaine on vahvasti tulistunutta komprimoinnin jälkeen (lämpötila n. 100 o C) ennen kuin se jäähtyy ja saavuttaa höyrynpainetta vastaavan lauhtumislämpötilan 40 o C.
4 Kuva 1. Kompressorilla toimiva lämpöpumppu. Lauhduttimen lämpötila 40 o C ja höyrystimen lämpötila -4 o C edustavat kyseisien työaineen lauhtumis- ja höyrystymislämpötilaa lauhduttimen ja höyrystimen paineissa.
5 Kuva 2. Esimerkki kompressorilla toimivasta lämpöpumpun kiertoprosessista h, log p- diagrammissa, kun työaineena toimii R22. Kompressorilla toimivan jäähdytyslaitteiston suorituskykyä arvioidaan yleensä tehokertoimella (tunnetaan myös COP-kertoimena, Coefficient Of Performance). Mikäli lämpöpumpun tehtävänä on jäähdyttää kohdetta, määritetään sen teho- tai kylmäkerroin seuraavasti (ks. kuvan 1 merkinnät): Qin K =, (1) P missä Oin on jäähdytettävästä virrasta lämpöpumppuun siirrettävä lämpöteho ja P kompressorin tarvitsema sähköteho. Mikäli lämpöpumpun tehtävänä on lämmittää kohdetta, määritellään teho- tai lämpökerroin kuvan 1 merkinnöillä seuraavasti: Q = out L P, (2) missä O out on lämmitettävään virtaan siirrettävä lämpöteho lämpöpumpusta ja P kompressorin tarvitsema sähköteho.
6 4.2 Katri Valan lämpöpumppulaitoksen ajotilanteet eri vuoden aikoina Katri Valan lämpöpumppulaitosta pyritään ensisijaisesti ajamaan siten, että laitos tuottaa sekä kaukokylmää että lämpöä. Työaineen höyrystämiseen tarvittava lämpö voidaan ottaa kaukojäähdytysasiakkaalta palaavasta vesivirrasta, Viikin jätevesipuhdistamolta mereen poistettavasta vesivirrasta tai molemmista (ks. kuva 3). Talvella kaukokylmän tuottaminen voi olla perustellumpaa ns. luonnon jäähdytyksellä, eli kylmän tuottaminen tehdään merivedellä, ja lämpö höyrystimeen otetaan pelkästään jätevesivirrasta (ks. kuva 4). Kuva 4. Katri Valan lämpöpumppulaitoksen ajotapa, kun lämpö höyrystämiseen otettaan kaukojäähdytyksen paluuvesivirrasta, jätevesivirrasta tai molemmista.
7 Kuva 5. Katri Valan lämpöpumppulaitoksen ajotapa, kun kaukojäähdytykseen käytetään merivettä, ja lämpö höyrystimeen otetaan jätevesivirrasta. 5 Tehtävät Lue tehtävät huolellisesti ennen vierailua, koska osa tehtävien vastauksista selviää vierailun aikana. Mikäli teille tulee kysymyksiä tehtävistä, niin ottakaa yhteyttä Henrik Holmbergiin (ks. yhteystiedot erillisohjeesta) 5.1 Pohdinta- ja tiedonhankintatehtävät 1. Kuinka suuri osuus Helsingin rakennuskannasta lämmitetään kaukolämmöllä? Millaisilla laitoksilla Helen tuottaa kaukolämmön asiakkaille? Mainitse kolmen suurimman laitoksen nimet sekä niiden kaukolämmön mitoitustehot. Mitä polttoaineita Helen käyttää tällä hetkellä kaukolämmön tuottamiseen? Voit myös mainita eri polttoaineiden osuudet, jos ne löytyvät. 2. Helenin kaukolämpöverkkoon on liitetty myös lämpöakkuja, joihin voidaan varastoida lämpöä. Miksi kaukolämpöverkkoon on liitetty lämpöakkuja? 3. Katri Valan lämpöpumppulaitos tuottaa sekä kaukokylmää että lämpöä. Ketkä ostavat laitoksella tuotettua kaukokylmää? Mikä on asiakkaalle toimitetun kaukokylmän tyypillinen lämpötilataso? Millä mahdollisilla muilla keinoilla asiakas voisi tuottaa tarvitsemansa kaukokylmän kuin ostamalla sen Heleniltä? 4. Kuvassa 6 on esitetty erään Helenin asiakkaan kaukolämmön ja kylmän kulutuksen tuntitehot vuoden ajalta. Miksi kaukokylmää tarvitaan sydäntalvellakin ja vastaavasti kaukolämpöä kesän kuumimmilla helteillä?
8 5. Minkä vuoksi Helen päätti rakentaa Katri Valan lämpöpumppulaitoksen, ja miksi juuri Katri Valan puiston alle? Pohtiko Helen mahdollisia muita sijoituspaikkoja lämpöpumppulaitokselleen? Yritä saada näihin kysymyksiin vastauksia erityisesti vierailun aikana. 6. Kuvaile sanallisesti ja kuvien avulla, miten Katri Valan lämpöpumppulaitos toimii. Tuo esim. esiin, mistä lämmönlähteistä lämpö prosessiin otetaan, millaisilla lämmönsiirtimillä lämpö siirretään prosessiin ja prosessista pois, kuinka monta lämpöpumppupiiriä laitoksessa on, mitkä ovat laitoksen kaukolämmön ja jäähdytyksen mitoitustehot, mikä on laitoksen työaine jne. Varaudu myös selittämään laitoksen toimintaperiaate asiantuntevasti muille opiskelijoille, kun työt esitetään kurssin lopussa näyttelykävelyn avulla. 7. Mitkä ovat olleet Helenin kokemukset lämpöpumppulaitoksen toiminnasta? Yritä saada tähän kysymykseen vastauksia erityisesti vierailun aikana. 8. Minkälaisia kompressoreita laitoksessa käytetään, ja millainen on niiden toimintaperiaate pääpiirteissään? Mitkä ovat kompressorin päämitat? Mikä on yhden kompressorin ottama sähköteho? Kuinka laitoksella varmistetaan, että työaineen paine on kompressorin jälkeen asetusarvossaan? Mitkä muut kompressorit olisivat mahdollisesti sopineet prosessiin? Varautukaa kysymään näitä asioita erityisesti vierailun aikana. Mikäli ette saa kaikkiin kysymyksiin vastauksia, niin ilmoittakaa raportissanne, että tietoa ei ollut saatavilla tai sitä ei löytynyt. Kuva 6. Helenin tuottaman kaukolämmön ja jäähdytyksen tuntitehot eräänä esimerkkivuotena. Mittauksessa käytetyn energiamittarin pienin mittalukema on 0,1MWh, minkä vuoksi tätä pienemmät lukemat pyöristyvät joko 0,1 tai 0 MWh:iin kulutuksen suuruudesta riippuen.
9 5.2 Laskutatehtävät Laskutehtävien ratkaisuissa tulee esittää laskennan välivaiheet ja käydä selvästi ilmi, miten lopulliseen vastaukseen on päädytty. 9. Kuvassa 7 on esitetty lämpöpumppulaitoksen erään ajotilanteen prosessiarvot. Määritä kuvan tietojen perusteella seuraavat asiat: a. Prosessin tilapisteiden (1-8) lämpötilat ( o C), paineet (bar) ja massavirrat (kg/s). b. Lämpöpumppulaitoksen lämpökerroin (ts. lämmöntuotannon tehokerroin). Etsi sopivista lähteistä tietoa lämpöpumppujen tyypillisiä lämpökertoimien arvoista ja vertaa Katri Valan laitoksen lämpökertoimen arvoa tyypillisiin arvoihin. Millaisia johtopäätöksiä Katri Valan lämpökertoimen arvosta voidaan vetää tyypillisiin arvoihin verrattuna? c. Lämpöpumppulaitoksen kylmäkerroin (ts. laitoksen kylmäntuotannon tehokerroin). Etsi sopivista lähteistä tietoa jäähdytyslaitteiden tyypillisiä kylmäkertoimien arvoista ja vertaa Katri Valan laitoksen kylmäkertoimen arvoa tyypillisiin arvoihin. Millaisia johtopäätöksiä Katri Valan kylmäkertoimen arvosta voidaan vetää tyypillisiin arvoihin verrattuna? d. Exergia-analyysin avulla voidaan määrittää lämpöpumpun teoreettinen maksimilämpökerroin. Tällöin lämpöpumppu toimii reversiibelisti, eli se ei generoi yhtään entropiaa. Käytännössä kaikki laitteet toimivat irreversiibelisti (ts. palautumattomasti), eli lämpökertoimen teoreettista maksimia ei voida saavuttaa. Lämpöteknisesti kaikki laitteet tulisi kuitenkin suunnitella siten, että ne generoisivat mahdollisimman vähän entropiaa. Kuvan 7 toiminta-arvoilla lämpökertoimen teoreettiseksi maksimiarvoksi saadaan 6,0. Yrittäkää mainita joitakin keinoja (yksikin riittää), joilla kohdassa b. lasketun lämpökertoimen arvoa saataisiin parannettua lähemmäs teoreettista maksimia (ts. entropian generointi pienenisi).
10 99,9 o C Kuva 7. Laitoksen erään ajotilanteen prosessiarvot 10. Käytännössä Katri Valan lämpöpumppulaitos tuottaa useimmissa ajotilanteissa sekä kaukokylmää että lämpöä, kuten kuvan 7 ajotilanteessa. Mikä voisi olla mielestäsi järkevä tapa määrittää laitoksen tehokeroin tällaisessa tilanteessa? Perustele vastauksesi ja laske tehokerroin esittämälläsi tavalla kuvan 7 prosessiarvoilla. 11. Kuinka monta tonnia hiilidioksidipäästöjä lämpöpumppulaitos tuottaa vuorokaudessa kuvan 7 prosessiarvoilla laskettuna, jos oletetaan, että komprimoinnin tarvitsema sähkö tuotetaan Vuosaaren voimalaitoksen B-yksikössä? Oletetaan lisäksi, että B-yksikköä käytetään ainoastaan sähköntuotantoon (ns. lauhdeajo), jolloin sen hyötysuhde (sähköteho jaettuna polttoaineteholla) on 53,5%:a. Kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä syntyisi vuorokaudessa, jos päästökertoimena käytettäisiin maakaasun sijasta Suomen sähköntuotannon keskimääräistä päästökerrointa? Kummalla tavalla päästöt pitäisi mielestäsi laskea? Perustele vastauksesi. Hae CO2-päästöjen päästökertoimet sopivasta lähteestä, ja muista mainita lähde lopullisessa raportissa. 12. Tarkastellaan edelleen kuvan 7 ajotilannetta, jossa Katri Valan lämpöpumppulaitos tuottaa sekä lämpöä että kylmää. Vertaa laitoksen tuottamia hiilidioksidipäästöjä tilanteeseen, jossa kaukolämpö tuotettaisiin erillisellä lämpökattilalla ja kaukokylmä jäähdytyslaitoksessa, jonka kylmäkerroin olisi sama kuin Katri Valan laitoksen. Vertaa päästöjä seuraavissa laskentatilanteissa: A) Katri Valan lämpöpumppulaitoksen ja kaukojäähdytyslaitoksen käyttämän sähkön päästökertoimena käytetään Suomen sähköntuotannon keskimääräistä
11 päästökertoimen arvoa. Erillisen lämpökattilan polttoaineena käytetään maakaasua, ja kattilan hyötysuhde (lämpöteho jaettuna polttoaineteholla) on 0,9. B) Katri Valan lämpöpumppulaitoksen käyttämä sähkö tuotetaan hiililauhdevoimalaitoksessa, jonka hyötysuhde (sähköteho jaettuna polttoaineteholla) on 0,4, ja kaikki lämpöpumppulaitoksen päästöt muodostuvat hiilen poltosta (tyypillisesti ns. marginaalituotantomuoto sähkölle). Erillisen kaukojäähdytyslaitoksen käyttämän sähkön päästökertoimena käytetään edelleen Suomen sähköntuotannon keskimääräistä päästökertoimen arvoa, ja erillisen lämpökattilan polttoaineena käytetään maakaasua. Lämpökattilan hyötysuhde on edelleen 0,9. C) Mitä johtopäätöksiä voit tehdä A- ja B-kohdan tuloksista? 5.3 Muut tehtävät Vastatkaa loppuraportissanne vielä seuraaviin kysymyksiin koskien ryhmätyöskentelyä. Kuka ryhmässä teki mitäkin ja miten ryhmän työskentely onnistui kokonaisuudessaan? Mikä ryhmätyöskentelyssä meni hyvin ja mitä tekisitte toisin?
ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa (KET) Katri Valan lämpöpumppulaitos / tehtävänanto
23.2.2018 HH ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa (KET) Katri Valan lämpöpumppulaitos / tehtävänanto Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Ennakkoperehtyminen ja siihen liittyviä tietolähteitä... 2 3 Raportin
LisätiedotENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Rakennusten energiatekniikka, Skanskan vierailun tehtävänanto
23.2.2018 / Simo Kilpeläinen ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Rakennusten energiatekniikka, Skanskan vierailun tehtävänanto 1 Yleistä Tässä ohjeessa määritellään Skanskan pääkonttorin ryhmätyöhön
LisätiedotYLEISTIETOA LÄMPÖPUMPUISTA
YLEISTIETOA LÄMPÖPUMPUISTA Eksergia.fi Olennainen tieto energiatehokkaasta rakentamisesta Päivitetty 12.1.2015 SISÄLTÖ Yleistä lämpöpumpuista Lämpöpumppujen toimintaperiaate Lämpökerroin ja vuosilämpökerroin
LisätiedotKOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen
KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä
LisätiedotMamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KATTILAN VESIHÖYRYPIIRIN SUUNNITTELU Höyrykattilan on tuotettava höyryä seuraavilla arvoilla.
LisätiedotOppimistehtävä 3: Katri Valan lämpöpumppulaitos
ENE-C3001 Energiasysteemit 11.9.2015 Kari Alanne Oppimistehtävä 3: Katri Valan lämpöpumppulaitos Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Kompressorilämpöpumpun toimintaperiaate ja tunnusluvut... 2 3 Osakuorma-ajo...
LisätiedotHELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren
HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995
LisätiedotENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 9 /
ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 9 / 14.11.2016 v. 03 / T. Paloposki Tämän päivän ohjelma: Vielä vähän entropiasta... Termodynamiikan 2. pääsääntö Entropian rooli 2. pääsäännön yhteydessä
LisätiedotMamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske
LisätiedotViikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen
Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön
Lisätiedot1 Johdanto... 1 2 Yhteistuotantovoimalaitokseen liittyviä määritelmiä... 1 3 Keravan biovoimalaitos... 4 4 Tehtävänanto... 5 Kirjallisuutta...
ENE-C3001 Energiasysteemit 2.9.2015 Kari Alanne Oppimistehtävä 2: Keravan biovoimalaitos Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Yhteistuotantovoimalaitokseen liittyviä määritelmiä... 1 3 Keravan biovoimalaitos...
LisätiedotLämmityksen lämpökerroin: Jäähdytin ja lämmitin ovat itse asiassa sama laite, mutta niiden hyötytuote on eri, jäähdytyksessä QL ja lämmityksessä QH
Muita lämpökoneita Nämäkin vaativat työtä toimiakseen sillä termodynamiikan toinen pääsääntö Lämpökoneita ovat lämpövoimakoneiden lisäksi laitteet, jotka tekevät on Clausiuksen mukaan: Mikään laite ei
LisätiedotENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa (KET) VTT Bioruukki / tehtävänanto
ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa (KET) VTT Bioruukki / tehtävänanto v04 / 5.4.2017 JS 1 Yleistä Tässä asiakirjassa määritellään VTTn biotutkimusyksikkö ryhmätyöhön liittyvät tehtävät. Vierailuun liittyvät
LisätiedotJäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.
Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa
Lisätiedotf) p, v -piirros 2. V3likoe klo
i L TKK / Energia- ja ympiiristotekniikan osasto 040301000 /040302000 TEKNILLINEN TERMODYNAMIIKKA, prof. Pert ti Sarkomaa 2. V3likoe 11.12.2002 klo 16.15-19.15 TEORIAOSA (yht. max 42 pistett3) Teoriakysymyksiin
LisätiedotLämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS. asuntoyhtiöille
Lämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS asuntoyhtiöille Lämpöä sisään, lämpöä ulos Lämmön lähteet Lämpöhäviö 10-15% Aurinkoa 3-7% Asuminen 3-6% Lattiat 15-20% Seinät 25-35% Ilmanvaihto 15-20% Talotekniikka LÄMPÖÄ
LisätiedotTuulienergialla tuotetun sähköntuotannon lisäys Saksassa vuosina Ohjaaja Henrik Holmberg
IGCC-voimlaitosten toimintaperiaate ja nykytilanne Ohjaaja Henrik Holmberg IGCC-voimlaitoksissa (Integrated Gasification Combined Cycle) on integroitu kiinteän polttoaineen kaasutus sekä Brayton- että
LisätiedotHELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri
HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri 29.11.2017 HELENIN LÄHTÖKOHDAT HELSINGIN VUODEN 2030 JA 2035 TAVOITTEISIIN Helsinki tulee saavuttamaan
LisätiedotKaukolämmön toimintaperiaatteet, hallinta ja seuranta Marko Alén, Helen Oy
Kaukolämmön toimintaperiaatteet, hallinta ja seuranta Marko Alén, Helen Oy 14.3.2018 3/15/2018 1 HELEN LYHYESTI Yhteensä 400 000 asiakasta eri puolilla Suomea. Kaukolämmössä asiakkaita 15 500 ja kaukojäähdytyksessä
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari
UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö
LisätiedotLämpöpumpun toiminta. Toiminnan periaate
Lämpöpumpun toiminta Lämpöpumppu eroaa monissa suhteissa perinteisestä öljylämmityksestä sekä suorasta sähkölämmityksestä. Kuten öljylämmitys, lämpöpumppulämmitys on keskuslämmitys, toisin sanoen lämpö
LisätiedotMuita lämpökoneita. matalammasta lämpötilasta korkeampaan. Jäähdytyksen tehokerroin: Lämmityksen lämpökerroin:
Muita lämpökoneita Nämäkin vaativat ovat työtälämpövoimakoneiden toimiakseen sillä termodynamiikan pääsääntö Lämpökoneita lisäksi laitteet,toinen jotka tekevät on Clausiuksen mukaan: laiteilmalämpöpumppu
LisätiedotHybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy
Hybridilämmitys Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Hybridi tarkoittaa yhdistelmää Hybridilämmitys on vähintään kahden eri energiamuodon yhdistelmä Usein hybridilämmitys koostuu päälämmönlähteestä
Lisätiedot1 Johdanto Yhteistuotantovoimalaitokseen liittyviä määritelmiä Keravan biovoimalaitos Tehtävänanto... 5 Kirjallisuutta...
ENE-C3001 Energiasysteemit 2.9.2016 Kari Alanne Oppimistehtävä 2a: Yhteistuotantovoimalaitos Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Yhteistuotantovoimalaitokseen liittyviä määritelmiä... 1 3 Keravan biovoimalaitos...
LisätiedotMaalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin
Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä
LisätiedotENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 13.4.2015
ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 13.4.2015 Tervetuloa! Energiatekniikkaa Aalto-yliopistossa Perinteiset sisältöpainotukset 1 Energiatekniikkaa Aalto-yliopistossa Perinteinen formaatti
LisätiedotKaukolämpölaitteiston ylläpito ja kulutusseurannan hyödyt Marko Alén,
Kaukolämpölaitteiston ylläpito ja kulutusseurannan hyödyt Marko Alén, 24.10.2017 10/27/2017 1 HELEN LYHYESTI Yhteensä 400 000 asiakasta eri puolilla Suomea. Kaukolämmössä asiakkaita 15 500 ja kaukojäähdytyksessä
LisätiedotVIISI RATKAISUA KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA
VIISI RATKAISUA KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA Maiju Westergren, johtaja @maijuwes #energiatulevaisuus ASIAKKAIDEN ROOLI KASVAA Ilmastoneutraali tulevaisuus tehdään innovatiivisilla, asiakaslähtöisillä
LisätiedotENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen Energiatekniikkaa Aalto-yliopistossa
ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Tervetuloa! Energiatekniikkaa Aalto-yliopistossa Perinteiset sisältöpainotukset 1 Energiatekniikkaa Aalto-yliopistossa Perinteinen formaatti
LisätiedotTekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori
Tekijä: Markku Savolainen STIRLING-moottori Perustietoa Perustietoa Palaminen tapahtuu sylinterin ulkopuolella Moottorin toiminta perustuu työkaasun kuumentamiseen ja jäähdyttämiseen Työkaasun laajeneminen
LisätiedotSavilahden alueen energiatehokas kaukojäähdytys. Reima Lassila
Savilahden alueen energiatehokas kaukojäähdytys Reima Lassila 18.1.2017 Kaukojäähdytyksen toimintaperiaate Kaukojäähdytys vertaa Kaukolämpö haetaan lämpöä pois Jäähdytetään viedään lämpöä sisään Lämmitetään
LisätiedotLämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010
Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotLÄMPÖPUMPPUJÄRJESTELMÄT INTEGROIDUSSA KYLMÄ- JA LÄMPÖTEHON TUOTOSSA
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0200 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari LÄMPÖPUMPPUJÄRJESTELMÄT INTEGROIDUSSA KYLMÄ- JA LÄMPÖTEHON
LisätiedotLämpöopin pääsäännöt. 0. pääsääntö. I pääsääntö. II pääsääntö
Lämpöopin pääsäännöt 0. pääsääntö Jos systeemit A ja C sekä B ja C ovat termisessä tasapainossa, niin silloin myös A ja B ovat tasapainossa. Eristetyssä systeemissä eri lämpöiset kappaleet asettuvat lopulta
LisätiedotKAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS
KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen
LisätiedotJäähdytysratkaisut kotiisi
Jäähdytysratkaisut kotiisi Kohti täydellistä asuinmukavuutta helen.fi/jaahdytys 1 Hyvästi tukala koti Turhauttavia tuulettimia, hyödyttömiä läpivetoja, pakastettuja tyynyjä ja muita kikkakolmosia. Eikä
LisätiedotToimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014
Energiaekspertin jatkokurssi Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Jarmo Kuitunen 1. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT 1.1 Painovoimainen ilmanvaihto 1.2 Koneellinen poistoilmanvaihto 1.3 Koneellinen tulo-/poistoilmanvaihto
LisätiedotExercise 3. (session: )
1 EEN-E3001, FUNDAMENTALS IN INDUSTRIAL ENERGY ENGINEERING Exercise 3 (session: 7.2.2017) Problem 3 will be graded. The deadline for the return is on 28.2. at 12:00 am (before the exercise session). You
LisätiedotBiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus
BiKa-hanke Viitasaaren työpaja 27.3.2018 Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus Saija Rasi, Luonnonvarakeskus Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 29.3.201 RED
LisätiedotUusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen
Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään
LisätiedotLÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?
LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana
LisätiedotVIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi
VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät jäähdytyksen avulla
LisätiedotTEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2
Aalto-yliopisto/Insinööritieteiden korkeakoulu/energiatalous ja voimalaitostekniikka 1(5) TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) Ilmaa komprimoidaan 1 bar (abs.) paineesta 7 bar
LisätiedotVaraavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään
Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotHelsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Anna Häyrinen (6)
Anna Häyrinen 14.04.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Myllypuron huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä
LisätiedotJäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili
Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Energiaa käytetään Taloteknisten palvelujen tuottamiseen Lämpöolosuhteet Sisäilmanlaatu Valaistusolosuhteet Äänilosuhteet
LisätiedotLuku 11 JÄÄHDYTYSPROSESSIT
Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 Luku 11 JÄÄHDYTYSPROSESSIT Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission required for reproduction
LisätiedotHelsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)
Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä
LisätiedotJätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo
Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen
LisätiedotHelsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)
Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.
LisätiedotKonventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla
Termodynamiikkaa Energiatekniikan automaatio TKK 2007 Yrjö Majanne, TTY/ACI Martti Välisuo, Fortum Nuclear Services Automaatio- ja säätötekniikan laitos Termodynamiikan perusteita Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa
LisätiedotLämpöopin pääsäännöt
Lämpöopin pääsäännöt 0. Eristetyssä systeemissä lämpötilaerot tasoittuvat. Systeemin sisäenergia U kasvaa systeemin tuodun lämmön ja systeemiin tehdyn työn W verran: ΔU = + W 2. Eristetyn systeemin entropia
LisätiedotLämpöpumput taloyhtiöissä
Lämpöpumput taloyhtiöissä Käsiteltävät aiheet: Lämpöpumppujen toimintaperiaate Maalämpöjärjestelmät Poistoilmalämpöpumput Vesi-ilmalämpöpumput Juho Rinta-Rahko Lämpöpumppujärjestelmien määrät Käyttöön
LisätiedotENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET. Lämpöpumput 1.10.2010
ENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET Lämpöpumput 1.10.2010 Lämpöpumpun toiminta ja pääkomponentit Lämpöpumppu ottaa lämpöä alemmasta lämpötilatasosta ja siirtää sitä korkeampaan lämpötilatasoon.
LisätiedotKotkan kantasataman uusiutuvan energian hyödyntämisen selvitys aurinkosähkön käytöstä jäähdytykseen. Uusiutuvan energian kuntakatselmus - Kotka
Kotkan kantasataman uusiutuvan energian hyödyntämisen selvitys aurinkosähkön käytöstä jäähdytykseen Uusiutuvan energian kuntakatselmus - Kotka KYAMK Hannu Sarvelainen VTT Mari Sepponen, Kari Sipilä 12/21
LisätiedotMITÄ SÄHKÖN LISÄKSI? LÄMPÖ- JA JÄÄHDYTYSVERKKOJEN ROOLI ÄLYKKÄÄSSÄ ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ. Energiateollisuuden tutkimusseminaari 30.1.
MITÄ SÄHKÖN LISÄKSI? LÄMPÖ- JA JÄÄHDYTYSVERKKOJEN ROOLI ÄLYKKÄÄSSÄ ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ Energiateollisuuden tutkimusseminaari 30.1.2018 SISÄLTÖ Älykäs kaupunkienergia -hanke Lämpö- ja jäähdytysverkot
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 564 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoiset radiaattorit 60/0 C Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotBIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation
BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat
Lisätiedot1. Laske ideaalikaasun tilavuuden lämpötilakerroin (1/V)(dV/dT) p ja isoterminen kokoonpuristuvuus (1/V)(dV/dp) T.
S-35, Fysiikka III (ES) välikoe Laske ideaalikaasun tilavuuden lämpötilakerroin (/V)(dV/d) p ja isoterminen kokoonpuristuvuus (/V)(dV/dp) ehtävän pisteyttäneen assarin kommentit: Ensimmäisen pisteen sai
LisätiedotRecair Booster Cooler. Uuden sukupolven cooler-konesarja
Recair Booster Cooler Uuden sukupolven cooler-konesarja Mikä on Cooler? Lämmön talteenottolaite, joka sisältää jäähdytykseen tarvittavat kylmä- ja ohjauslaitteet LAUHDUTINPATTERI HÖYRYSTINPATTERI 2 Miten
LisätiedotKäyttöohje NILAN VGU250
Käyttöohje NILAN VGU250 Versio SW 1.23 1.6.2010 Käyttöohje NILAN VGU250 Käyttöohje NILAN VGU250 Järjestelmätyypit Sisältö Ohjausyksikkö on suunniteltu käytettäväksi seuraavien järjestelmien kanssa. Alla
LisätiedotTietoja pienistä lämpölaitoksista
Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja
LisätiedotKivihiilen rooli huoltovarmuudessa
Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala.7 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus vesikiertoinen patterilämmitys, kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotVoimalaitos prosessit. Kaukolämpölaitokset 1, Tuomo Pimiä
Voimalaitos prosessit Kaukolämpölaitokset 1, 2015. Tuomo Pimiä Sisältö Kaukolämpölaitokset Johdanto Tuntivaihtelu käyrä Peruskuormalaitos Huippukuormalaitos Laitoskoon optimointi Pysyvyyskäyrä Kokonaiskustannus
LisätiedotKAUKOJÄÄHDYTYKSEN JÄRJESTELMÄOHJE
KAUKOJÄÄHDYTYKSEN JÄRJESTELMÄOHJE 1. SISÄLLYSLUETTELO 1. SISÄLLYSLUETTELO...2 2. MAAILMAN TEHOKKAIMPANA PALKITTU KAUPUNKIENERGIAJÄRJESTELMÄ...3 3. TILANTARVE...4 4. MITTAUSKESKUS...5 5. PUMPUN SUHTEELLINEN
LisätiedotMiksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa
Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa Marko Riipinen Kaukolämpöpäivät 29.-30.8.2012 DIPOLI Lämmitysmarkkinat Uudella mallilla vastataan joustavammin asiakkaiden
LisätiedotSuomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.
. Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen
LisätiedotLähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla
Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten
LisätiedotLuku 20. Kertausta: Termodynamiikan 2. pääsääntö Lämpövoimakoneen hyötysuhde
Luku 20 Kertausta: Termodynamiikan 2. pääsääntö Lämpövoimakoneen hyötysuhde Uutta: Termodynamiikan 2. pääsääntö Jäähdytyskoneen hyötykerroin ja lämpöpumpun lämpökerroin Entropia Tilastollista termodynamiikkaa
LisätiedotEsimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta
Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...
LisätiedotSuomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.
. Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 958. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö.Vesikiertoiset lämmityspatterit. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotKaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015
Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja
LisätiedotVoimalaitos prosessit. Kaukolämpölaitokset 1, Tuomo Pimiä
Voimalaitos prosessit Kaukolämpölaitokset 1, 2015. Tuomo Pimiä Sisältö Kaukolämpölaitokset Johdanto Tuntivaihtelu käyrä Peruskuormalaitos Huippukuormalaitos Laitoskoon optimointi Pysyvyyskäyrä Kokonaiskustannus
LisätiedotNäytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako
5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa
LisätiedotLämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut
Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)
LisätiedotYhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.10.2007. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006
Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.0.2007 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006 LÄMPÖLAITOSKYSELY 6/83/2007 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö K. Luoma 3.0.2007 (2) LÄMPÖLAITOSTIEDOT VUODELTA
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesiradiaattorit (eristetyt jakojohdot) Ilmanvaihtojärjestelmän
Lisätiedot7101. Läpivirtauskattiloiden käyttö voimalaitoksissa. Ohjaaja Henrik Holmberg
7101. Läpivirtauskattiloiden käyttö voimalaitoksissa. Ohjaaja Henrik Holmberg Tietyissä voimalaitoksissa kiertoveden faasimuutos kattilassa tapahtuu nesteestä höyryksi (tai ylikriittiseksi fluidiksi) ns.
LisätiedotPOISTOILMAN LÄMMÖN TALTEENOTTO 50%
POISTOILMAN LÄMMÖN TALTEENOTTO ELINKAARIMALLILLA JOPA 50% SÄÄSTÖ LÄMMITYSKULUISSA PALVELUKONSEPTI MARKKINOIDEN EDELLÄKÄVIJÄLTÄ PARAS PALVELUKOKONAISUUS, 2 P A L V E L U K O N S E P T I JOKA PARANTAA ASUMISVIIHTYVYYTTÄ
LisätiedotPuutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009
Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämö ja vesikiertoinen lattialämmitys. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotJäähdytysratkaisut taloyhtiöön
Jäähdytysratkaisut taloyhtiöön Kohti täydellistä asuinmukavuutta helen.fi/jaahdytys 1 4 syytä valita taloyhtiöön kaukojäähdytys Hyvästi tukalat asunnot Ympäristöystävällinen, hiljainen, tehokas ja helppo.
LisätiedotLämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston
LisätiedotEnergiakaivot. Tärkeä osa lämpöpumppualan liiketoimintaa. SULPU - Lämpöpumppu seminaari Tomi Mäkiaho
Energiakaivot Tärkeä osa lämpöpumppualan liiketoimintaa SULPU - Lämpöpumppu 2018 -seminaari 2018-11-27 Tomi Mäkiaho 1 R O T O T E C - Y O U R E N E R G Y. B E S T E N E R G Y. AGENDA Rototec yrityksenä
LisätiedotEnergia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija
Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen
LisätiedotIV-kuntotutkimus Raportointimalli, jäähdytysosio TÄYTTÖOHJE
IV-kuntotutkimus 8.11.2013 Raportointimalli, jäähdytysosio TÄYTTÖOHJE Eri kohtien arviointi tehdään viereisellä asteikolla. Kommentit-kohtiin laitetaan olennaiset perusteet arvioinnille ja tiedot, mistä
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 8,8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 690 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen radiaattorilämmitys, kaukolämpö /
LisätiedotENERGIATODISTUS. LUONNOSVERSIO - virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä. Uudisrakennusten. määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS LUONNOSVERSIO virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus:
Lisätiedot3/18/2012. Ennen aloitusta... Tervetuloa! Maalämpö. 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy. Tervetuloa!
Tervetuloa! Maalämpö 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy Mustertext Titel Vorlage 1 01/2006 Viessmann Werke Ennen aloitusta... Tervetuloa! Osallistujien esittely. (Get to together) Mitä omia kokemuksia
LisätiedotMiten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen
Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen TAUSTAA Uusi rakennusmääräyskokoelman osa D3 Rakennusten energiatehokkuus on annettu maaliskuun 30.2011
LisätiedotMaakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja
Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:
LisätiedotENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen
Lisätiedot