Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta Iloa ulkoilusta tukea tuttavasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta 2 2007. Iloa ulkoilusta tukea tuttavasta"

Transkriptio

1 Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta Iloa ulkoilusta tukea tuttavasta

2 Kipinät SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen kuntotesteissä kävi yli suomalaista. Laumassa on helpompi lentää Pääkirjoitus: Myönteiset tekijät motivoivat liikkumaan 4 Ulkoilu on myös iäkkään oikeus 8 Kolumni: Vuosien vieriessä 9 SuomiMies seikkailee -rekkakiertue 12 SuomiMiehen elintavat reilaan kuntoillen ja kokkaillen 14 Liikuntaryhmästä elämäntavaksi 15 Lapuan Ponnistus ja liikuntatoimi saivat miehet liikkeelle 18 Liikuntaneuvontaa apteekin hyllyltä 20 KKI-katselmus 2008 Kokkolassa 22 KKI-hanke juurtuu usein pysyväksi toiminnaksi paikallisten päättäjien sitoutumisen myötä 24 Etelä-Pohjanmaalla terveysliikunta viedään kylille 26 Lahdessa ahkeroidaan uusien toimintamallien parissa 28 Kunnon laiva Terveysliikunnan edistämisen huiput koolla Jyväskylässä 31 Ympäristö liikuttaa: Retkellä rotkossa 34 Hyvissä kengissä askel on kepeä 35 Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto 36 Virikkeitä vertaisohjaajille: Aikuisten liikuntaa leikkipuistossa 38 KKI-materiaalit Virikkeitä vertaisohjaajille: aikuinenkin voi liikkua leikkipuistossa. 36 Kipinät Julkaisija Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, LIKES-tutkimuskeskus, Rautpohjankatu 8a, Jyväskylä, puh. (014) Toimituskunta Elina Holm, Liisamaria Kinnunen, Kaisa Koivuniemi, Jyrki Komulainen, Jenni Lintula, Miia Malvela, Kaisa Räsänen ja Kaisa Saarentola. Vastaava toimittaja Kaisa Räsänen, puh , Ulkoasu Irene Manninen-Mäkelä. Kannen kuva Soile Kallio. Paino PunaMusta Oy. 12. vuosikerta ISSN

3 Myönteiset tekijät motivoivat liikkumaan Kansallinen liikuntaohjelma; terveyden edistämisen politiikkaohjelma; lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisen politiikkaohjelma; terveyttä edistävän liikunnan valtioneuvoston periaatepäätöksen uusiminen Monet jo käynnissä olevat ohjelmat ovat oikein joukolla ratkaisemassa omalta osaltaan haastetta saada riittämättömästi terveytensä kannalta liikkuvat ihmiset säännöllisen liikunnan pariin. Aiheellisesti voi kysyä, kuinka paljon päällekkäistä ohjelmatyötä ollaan samanaikaisesti tekemässä. Työkenttää kyllä kaikille riittää, mutta miten löydämme uusia vastauksia alamäessä olevan arkiliikunnan lisäämiseksi. Tehtävä on haastava yhteiskunnassa, jossa ajankäytön osalta tietokoneet, hissit ja autoilu sekä ruokailutottumusten muutoksen osalta roskaruoka ja -juoma valtaavat yhä enemmän alaa. Tulisiko liikuntaolosuhteita edelleen parantaa, kehittää uusia liikuntamuotoja ja -pelejä, tai käyttää pelottelua ja maanittelua? Vai tulisiko uskoa siihen, että jokainen suomalainen kyllä hyvin tietää liikunnan myönteisen merkityksen esimerkiksi vakavien sairauksien ehkäisijänä ja oman toimintakyvyn parantajana? On hyvä pysähtyä arvioimaan, onko kysymys liikuntainnostuksen lisäämisestä yksin järkiperäinen ratkaisu yksilön mielessä hänen tehdessään päätöstä ryhtyä harrastamaan liikuntaa. Olisiko niin, että me liikunnan ammattilaiset olemme sairauksien ehkäisystä puhuessamme, kuolemankäyriä esitellessämme ja jakaessamme kansalaisia liikennevaloilla kuntonsa perusteella eri ryhmiin unohtaneet jotain olennaisen tärkeää? Ainakin omalla kohdallani tärkeimmät liikuntamotivaatiotani lisäävät tekijät ovat myönteisiä. Liikunnan merkeissä tapaan hyviä, pitkäaikaisia ystäviäni, jolloin sosiaalisuuden ja yhteisöllisyyden merkitys korostuu. Liikkuessani suomalaisessa luonnossa nautin ainutlaatuisen kauniista ympäristöstä. Seuratessani lastenlapsiani ja heidän myönteisiä, liikunnan mukanaan tuomia elämyksiään ja riemuaan herään kysymään, onko terveysliikuntamme markkinointi liian vakavahenkistä ja pelotteluun perustuvaa. Liikunta on meille ensisijaisesti nautinto, kuten hyvä illallinen tykötarpeineen, kun toteutamme sen kukin omalla tavallamme. Timo Haukilahti KKI-ohjelman puheenjohtaja 3

4 Ulkoilu E kehittää tasapainoa, vahvistaa lihasvoimaa ja säilyttää kävelykyvyn pidempään E parantaa unenlaa Teksti Liisamaria Kinnunen Kuvat Soile Kallio ja Kaisa Koivuniemi Iloa ulkoilusta

5 tua ja virkistää mieltä E pitää yllä sosiaalisia suhteita E tukee muistin säilymistä E auttaa painonhallinnassa tukea tuttavasta Ulkoilu on myös iäkkään oikeus Ensimmäistä valtakunnallista iäkkäiden ulkoilupäivää vietettiin 11. päivä lokakuuta Voimaa vanhuuteen- ja Kunnossa kaiken ikää -ohjelmien aloitteesta. Eri puolilla Suomea järjestettiin parisensataa iäkkäiden ulkoilupäivän tapahtumaa. Vanhusten viikon torstaille järjestetyn päivän tavoitteena oli muistuttaa ulkoilun tärkeydestä ja oikeudesta iäkkäille. Ihmiset elävät tänä päivänä yhä pidempään. Iän karttuessa liikkumisja tasapainokyvyn merkitys korostuu arjessa selviytymisessä. Kaupassa käynnit, vierailut ystävien luona ja liikkuminen luonto- tai viherympäristössä ovat osa iäkkään itsemääräämisoikeutta. Iäkkään hyvään arkeen kuuluu ulkoilu. Kaikilla ikäihmisillä ei ole kuitenkaan mahdollisuutta siihen. Yli puolelle 75 vuotta täyttäneistä ulkoilu ilman avustajaa tuottaa hankaluuksia. Moni iäkäs joutuu luopumaan ulkoilusta vasten tahtoaan, kun tasapainokyky ja lihasvoima heikkenevät ja kaatumisenpelko lisääntyy. Mahdollisuus ulkoiluun riippuu olosuhteista, palveluista ja sosiaalisesta tuesta. Ulkoilun merkitys toimintakyvylle, muistille ja mielialalle on korvaamaton. Rollaattoriralli Polvijärvellä Eri puolilla Suomea järjestettiin parisensataa iäkkäiden ulkoilupäivän >> Helsingissä eduskuntatalon portaat keräsivät iäkkäiden ulkoilupäivänä parisataa osallistujaa iäkkäiden ulkoilua koskevan julkilausuman luovutustilaisuuteen. Polvijärvellä iäkkäiden ulkoilupäivänä järjestetty rollaattoriralli keräsi runsaan osanottajajoukon, joka pääsi ulkoilemaan tilaisuudessa vihitylle viralliselle rollaattorireitille. Kuva Päivi Pynnönen

6 >> ulkoilua koskevan julkilausuman luovutustilaisuus eduskuntatalon portailla Iäkkäiden ulkona liikkumisen edistämiseksi ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä: Kuntiin perustetaan työryhmä edistämään iäkkäiden ulkoilupalveluja. näin lisätään kunnan eri hallintokuntien ja järjestöjen verkostoitumista. ulkoilu liitetään kotihoidon, palvelutalojen, liikuntatoimen ja järjestöjen palveluvalikkoon. iäkkäille tarjotaan ohjattuja ulkoiluryhmiä ja ulkoiluystävätoimintaa kehitetään. Kotona ja palvelukeskuksissa asuvien iäkkäiden ulkona liikkumista tuetaan parantamalla liikkumismahdollisuuksia pihoissa. rakennetaan lisää ikäihmisille sopivia kuntopolkuja ja kehitetään puistoja iäkkäille soveltuviksi liikuntaympäristöiksi. iäkkäiden liikkumispalveluista ja ulkona liikkumisen mahdollisuuksista tiedotetaan tavalla, jolla tavoitetaan iäkkäät huonokuntoiset vanhukset ja heidän läheisensä. eri alojen ammattilaisten, myös suunnittelijoiden ja rakentajien, tietämystä iäkkäiden ulkona liikkumisen merkityksestä parannetaan täydennyskoulutuksella. julkilausuman vastaanottanut peruspalveluministeri risikko totesi, että sanonta Kaikki syyt olla lähtemättä liikkeelle ovat tekosyitä ei pidä aina paikkaansa. apua tarvitsevilla iäkkäillä ei ole välttämättä mahdollisuutta ulkoiluun. aune ilmanen ja ismo Kallio kuuntelevat. 6

7 tapahtumaa. Polvijärvellä Itä-Suomessa terveys- ja vapaa-aikatoimi järjestivät Rollaattorirallin saaden tapahtuman järjestämiseen mukaan lukuisia yhteistyökumppaneita, kuten järjestöjä, yhdistyksiä ja seurakunnan. Tempaukseen oli haastettu mukaan sekä omaisia että kunnanvaltuutettuja, joista molempia osallistui kiitettävästi iäkkäiden tueksi. Rollaattoriralli keräsi yli 200 osallistujaa. Mukana oli rollaattorilla kulkijoita avustajineen. Tapahtuman suosio yllätti meidät, iloitsi kunnan vapaa-aikasihteeri Sirpa Halonen. Vanhuksia avustamassa oli myös yläkoulun 9Bluokka. Oli ilo nähdä nuorten poikien kulkevan mummojen ja vaarien kanssa käsikynkkää. Uskoisin tapahtuman osaltaan poistavan sukupolvien välistä kuilua, totesi Halonen tyytyväisenä. Rollaattoriralli oli tunnelmallinen ja herkkä tilaisuus. Selkeästi tällaiselle tapahtumalle on tilaus. Vanhukset ovat aika yksin laitoksissa. Tarve ikäihmisten ulkoiluttamiseen on suuri. Toivon, että tämä on alkusysäys iäkkäiden ulkoiluttamisessa. Polvijärvellä iäkkäiden ulkoilupäivä poiki heti muutamia vapaaehtoisia ulkoiluystäviksi iäkkäille. Iäkkäiden ulkoilupäivänä kunnassa vihittiin myös uusi, virallinen rollaattorireitti. Toimintakeskus Turvalan, entisen vanhainkodin, pihasta lähtee 550 metrin mittainen, pinnaltaan tasainen reitti. Jo aikaisemmin olemassa olevan reitin varrelle lisättiin penkkien määrää. Nyt reitti soveltuu heikkokuntoisille joko kävellen, rollaattorilla tai pyörätuolilla kuljettavaksi. Virallinen rollaattorireitti pidetään kunnossa myös talvella. Kommentti olen kuullut monen ulkoiluapua tarvitsevan iäkkään toivovan, että jos edes kerran viikossa pääsisi ulkoilemaan. Toiveet ovat hyvin vaatimattomia. soitin jokin aika sitten useampaan palvelukeskukseen tiedustellakseni viikoittaisista ulkoiluryhmistä. sain vastaukseksi ulkoilua järjestettävän kesällä. suomen kesä on kovin lyhyt. meillä on neljä hienoa vuodenaikaa, on raikkaat syyspäivät ruskan väreineen, kirpeät pakkaset luonnon kääriytyessä lumipeitteeseen ja keväinen luonnon herääminen. meillä kaikilla pitäisi olla oikeus nauttia ulkoilusta, jokaisena vuodenaikana. me, jotka kykenemme liikkumaan omin lihasvoimin, voimme päättää ulkoilustamme sen suuremmin miettimättä oikeuttamme ulkoiluun. Huonokuntoisen iäkkään ei auta huutaa kotona tai laitoksessa pääsyä ulos jaloittelemaan. Huuto kaikuisi joko tyhjille seinille tai resurssipulasta kärsivälle laitoksen henkilökunnalle. vastuu kuuluu meille kaikille. Päättäjien tulisi toimia nyt ja panostaa iäkkäiden ulkona liikkumisen edistämiseen. ulkoilupalveluja ja sosiaalista tukea iäkkäiden ulkoilussa tulisi lisätä. ulkona liikkumisen olosuhteita pitäisi kehittää toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten tarpeet huomioiden. monissa kohdin kysymys ei ole suurista investoinneista, vaan asiaan paneutumisesta. iäkkään ulkoilun mahdollisuus saattaa olla kiinni yhdestä puuttuvasta penkistä tai korotetusta katukivetyksestä. iäkkäiden ulkoilun mahdollistamisessa on paljon parannettavaa jo nyt. Kolmenkymmenen vuoden jälkeen yli 7-vuotiaita väestöstämme tulee olemaan kaksinkertainen määrä nykyhetkeen verrattuna. ajatus puistattaa. olen mahdollisesti yksi niistä ikäihmisestä, joka joko kykenee lähtemään ulos ilman apua tai sitten ei. Tukevatko olosuhteet silloin iäkkäiden ulkoilua? riittääkö iäkkäille ulkoiluttajia? Luin, että suomalaisille lehmille on lainsäädännöllä turvattu ulkoiluoikeus touko-syyskuun välisenä aikana. Hyvä niin. Herää kysymys, pitäisikö ikäihmisten ulkoiluoikeus säätää lailla? Liisamaria Kinnunen sää Helsingissä oli kirkas, mutta kirpeä. eläkkeellä oleva voimistelunopettaja eevi Kaasinen piti joukkoa lämpimänä Leila-valssin tahtiin kansan suosikin Pirkko mannolan laulattaessa. Julkilausuma iäkkäiden ulkona liikkumisen edistämiseksi Helsingissä eduskuntatalon portaat keräsivät iäkkäiden ulkoilupäivänä parisataa osallistujaa iäkkäiden ulkoilua koskevan julkilausuman luovutustilaisuuteen. Voimaa vanhuuteen- ja Kunnossa kaiken ikää -ohjelmat ovat laatineet julkilausuman iäkkäiden ulkona liikkumisen edistämiseksi. Julkilausuma luovutettiin juhlallisesti peruspalveluministeri Paula Risikolle. Julkilausumassa todetaan, että iäkkäiden ulkoilumahdollisuuksien parantaminen vaatii ennen kaikkea eri toimijoiden yhteistä tahtoa. Tarvitaan selkeitä toimenpiteitä iäkkäiden ulkoilupalvelujen ja ulkoilun olosuhteiden parantamiseksi. Julkilausuma kääntää katseen myös tulevaisuuteen ja väestön ikääntymiseen. Maamme väestöstä hieman yli on täyttänyt 75 vuotta. Seuraavan kolmenkymmenen vuoden jälkeen 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu. Iäkkäiden ulkoilun olosuhteiden, sosiaalisen tuen ja ulkoilupalvelujen kehittämisellä on kiire. i 7

8 Teksti Pirkko Mannola Kuva Ilkka Ärrälä [ kolumni ] Vuosien vieriessä Ollessani lapsi satukirjojen mummit olivat pullantuoksuisia istuen tyytyväisinä keinutuoleissaan. Vanheneminen ja vanhuus olivat vieraita käsitteitä. En pitänyt mummoani vanhana. Hän oli energinen nainen, joka kokosi koko perheen ympärilleen. Mummolaan oli kiva mennä ja ihannoin mummoani lapsen silmin. Ollessani kaksikymppinen pidin neljäkymmentä vuotta täyttänyttä äitiäni vanhana. Ajatukselle ei sinänsä ollut perustetta, sillä äitini oli tyylikäs ja tarmokas ihminen. Varsinkin urani alkutaipaleella äitini oli usein mukanani. Ensimmäisen kerran äänitysstudiossakin äidilläni oli kovasti mielipiteitä, miltä tyttären äänen pitäisi kuulostaa. Lopulta äänittäjä oli hermostuneena todennut äidilleni olevansa pelkkä äänittäjä, ei ihmeiden tekijä. Onneksi en tuota keskustelua silloin kuullut. Jäädessäni teatterista kolme vuotta sitten eläkkeelle kohtasin vanhenemisen konkreettisesti. Ajattelin, että mitäs nyt, olenko tästä eteenpäin tarpeeton. Onneksi sain heti työtehtäviä ja olen tehnyt jatkuvasti töitä. Se on näyttelijätyön etu, että voi jatkaa työntekoa eläkeiän ylityttyäkin. Eläkkeelle jääminen ei ollutkaan siis elämäni loppu, mutta tietyllä tapaa se oli kuitenkin yksi merkittävä virstanpylväs elämän taipaleella. Se pistää miettimään vanhenemista. Vanhuus tai karttuvat vuodet eivät pelota, mutta se, millaisessa kunnossa pysyn vanhetessa, se pelottaa. Äitini on 93-vuotias ja melko hyvässä kunnossa. Tahti on hidastunut, mutta tuohon ikään se toki kuuluukin. Jos olen perinyt äitini geenit, minulla on toivoa. Olen KKI-ohjelman Virtaa vuosiin -kiertueella vieraillut laulattamassa, muistelemassa menneitä ja jumppaamassa noin 30 palvelukeskuksessa eri puolella Suomea. Osa väestä saapuu paikalle omin jaloin, osa rollaattoreilla, osa pyörätuoleilla. Kohtaamiseni ikäihmisten kanssa ovat koskettavia. Pistän itseni peliin pyrkien antamaan iloa ja energiaa. Vastalahjaksi saan itse hyvää oloa. Tässä iässä lähestyessäni 70 vuotta unohdan joskus laulujen järjestykset, mutta onneksi nuorekas tukijoukkoni pysyy tahdissani mukana. En pelkää kömmähdyksiä. Ne ovat osa inhimillistä elämää. Toimintakyvyn säilyttämisen tärkeys ikääntyessä on asia, jonka olen kiertueella kohdannut ja ottanut omakseni. Olen toiminnan ihminen ja olen koko ikäni nauttinut liikkumisesta. Onneksi. Koen, että liikunnan avulla pysyn pirteänä ja jaksan paremmin. Lajit vain muuttuvat iän myötä. Aikaisemmin harrastamani astangajooga on tuntunut liian rankalta ja se on vaihtunut pilatekseen. Rauhallinen tempo vaatii vilkkaalle luonteelleni sopeutumista, mutta tunnin jälkeen tunnen harjoittelun hyvän vaikutuksen kehossani. Ulkoilu on ehkä tärkein liikkumismuotoni. Joko sauvojen tai hauvojen kanssa. Meillä on ollut aina koiria ja olen tottunut hauvalenkeille. Tosin nyt ulkoilutan tyttäreni mäyräkoiria. Pullantuoksuista ja keinutuolissa kiikkuvaa mummia minusta ei varmaankaan tule, mutta toivon mukaan pysyn energisenä, liikkuvana ja jaksan säilyttää elämänmyönteisen asenteen vanhetessakin. i

9 Lahden tapahtumassa oli testirekkaan tulijoita jonoksi saakka. Kiertueella testattiin reilut 00 suomimiestä ja suomineitoa. eteran pisteessä testattiin pelimiestaitoja. juontajakaksikko Kaisa saarentola ja Tapani Kiminkinen puhuivat terveysasioista miesten kielellä. Teksti jenni LinTuLa ja Kaisa räsänen Kuvat studio juha sorri, studio FoXy ja KKi-oHjeLma SuomiMies seikkailee -rekkakiertue raskas kalusto on tarpeen, kun suomalaisia miehiä kannustetaan liikkeelle. suomimies seikkailee -rekka parkkeerasi syyskuussa yhdeksälle paikkakunnalle. rekkaan rakennetulla kuntotestiasemalla kävi reilut 00 suomalaista. vaivattomalla tavalla saatu tieto kehon kunnosta sai monet testeissä käyneet miettimään omia elintapojaan. Rekkaan rakennetulla testiasemalla arvioitiin kuntoa ja kartoitettiin terveyden riskitekijöitä kolmella testillä, joissa ei tarvinnut hengästyä eikä hikoilla. Polar-kuntotestillä arvioitiin sydän- ja verenkiertoelimistön tila, puristustestillä mitattiin käsien lihasvoima ja InBodylaitteella määriteltiin kehonkoostumus. Testien jälkeen kävijä sai terveysalan ammattilaisilta palautetta ja apua tulosten tulkintaan LIKESin liikuntafysiologi Jarmo Heiskasen johdolla. Kotiin viemisiksi miehet saivat testitulosten ja opastuksen lisäksi SuomiMiehen kuntooppaan ja Miehen huoltokirjan. Rekkakiertueen tavoitteena oli kannustaa erityisesti liikuntaa harrastamattomat keski-ikäiset miehet pitämään huolta kunnostaan. Tarkoituksena oli testien avulla tarjota miehille mahdollisuus tehdä omat päätöksensä terveyden suhteen. Jos tarvetta elintapojen muutoksen löytyi, miehet saivat ohjeita ja positiivista kannustusta kuntoiluun, kertoo Kunnossa kaiken ikää -ohjelman kenttäpäällikkö Kaisa Saarentola. Tapahtumissa yleisöä viihdytti Teatteri eurooppa neljä. Rekan kuntotestiasemalla yli kävijää >> 9

10 >> 10 Testirekan ovelta ei käännytetty naisia tai nuorempia miehiäkään pois, jos vain tilaa riitti. Kiertuetapahtumiin oli ilmainen pääsy. Terveystietoa toreilla Rekkakiertuetapahtumissa tarjottiin testien lisäksi terveystietoa muun muassa maalaislääkäri Tapani Kiminkisen annostelemana. Kaisa Saarentolan kanssa juontajana toiminut lääkäri otti joka paikkakunnalla puheeksi SuomiMiesten liikkumisen ja ruokailutottumusten lisäksi erektio-ongelmat, viinan ja tupakan. Juontojen välissä tapahtumaväkeä naurattivat Teatteri Eurooppa Neljän sketsit ja livemusiikki. Paikalliset liikuntaseurojen esittelyt, lajiesittelyt, ravintotietoiskut ja tuoteesittelyt tarjosivat infoa moneen makuun pääsivätpä miehet tapahtumissa myös kuntoilemaan muun muassa Gymstick-kuntoiluvälineellä. Paikallisten sydänyhdistysten kolesteroli- ja verenpainemittauspiste keräsi jokaisella paikkakunnalla miehiä jonoksi asti. Vakuutusyhtiö Eteran pisteellä kävi kuhina, kun miehet selvittivät 6Pack-työkuntotestin avulla työkykyyn vaikuttavia tekijöitä. AstraZenecan pisteessä puolestaan sai testata sydämensä kunnon tietokoneella tehtävällä testillä. Myös Omronin verenpaine- ja askelmittarit kiinnostivat kävijöitä. KKI-ohjelma toteutti SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen yhteistyössä Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteran, SLU-alueiden sekä lukuisten muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Rekkakiertue jatkuu toukokuussa i Kevään 2008 kiertueaikataulu 5.5. Rovaniemi 7.5. Kemi 9.5. Vaasa Seinäjoki Pori Turku Lappeenranta Kouvola Helsinki Lisätietoa kiertueesta: Jyväskylän SuomiMies seikkailee -rekkakiertuetapahtumaan saapunut Ilmavoimien sosiaalipäällikkö Kari Karjalainen ei pelännyt kuntotestejä odotellessaan testeihin pääsyä rekan ulkopuolella. Hän hoitaa kuntoaan säännöllisesti ja kannustaa siihen työnsä puolesta muitakin. Työaikana saamme liikkua kaksi tuntia viikossa. Se houkuttelee käyttämään tilaisuuden hyväksi, kiittelee Karjalainen työpaikkansa liikuntamahdollisuuksia. Sisällä rekassa Karjalaiselle annetaan SuomiMies seikkailee -kansio ja kuntokooste, johon testattavan pitää määritellä iän, pituuden ja painon lisäksi liikunta-aktiivisuus Polar-kuntotestiä varten. Fysioterapian opiskelija Tommi Vuorimies Jyväskylän ammattikorkeakoulusta kiinnittää Karjalaiselle sykevyön, joka mittaa leposykettä ja sykevälivaihtelua. Näiden ja ennakkoon sykemittariin syötettyjen tietojen avulla laite laskee testattavan OwnIndex-lukeman eli arvion hapenottokyvystä. Karjalaisen makoiltua laverilla viitisen minuuttia testaaja Vuorimies kertoo tuomion: OwnIndex 49 on erinomainen tulos 45-vuotiaalle. Harrastatte varmaankin kestävyyslajeja? Karjalainen myöntää lenkkeilevänsä kesäisin ja hiihtävänsä talvisin useamman kerran viikossa. Testaaja merkitsee tulokset Karjalaisen kuntokoosteeseen ja kannustaa jatkamaan samaan malliin. Kehonkoostumus paljastaa myös sisäelinrasvan Rekan teltassa tehdystä kuntotestistä siirrytään peremmälle testirekkaan. Miehiä on kertynyt rekkaan paljon, ja puristusvoimatestiin on useamman minuutin jono. Rekan ovella sisäänheittäjä Olli-Pekka Kärkkäinen jututtaa jonottavia miehiä ja lupaa, että näissä kuntotesteissä pääsee vähällä. Kaksi kertaa napakka puristus Sosiaalipäällikk Liikuntaharrastukset molemmilla käsillä, ohjeistaa puristusvoimaa testaava LIKESin fysioterapeutti Sirpa Mustalampi. Karjalaisen tulokset ovat erinomaisia. Selitys löytyy jälleen Karjalaisen vapaa-ajan harrastuksista: kesäisin hän heittää moukaria ja kiekkoa ja talvisin huhkii työpaikan kuntosalilla. Testattavaa kuitenkin harmittaa, kun vasen käsi ei ole yhtä vahva kuin oikea. Mustalampi vakuuttaa, että 10 prosentin ero oikean ja vasemman käden välillä on normaalia. Viimeinen testi mittaa kehonkoostumusta eli laskee kehossa olevan rasvan, lihaksen, luuston, nesteen ja sisäelinrasvan määrää sähkövirran avulla. Kengät ja sukat riisutaan. Ennen vaa an näköiselle InBody-laitteelle nousemista testaaja, Jyväskylän yliopiston opiskelija Heidi Syväoja kastelee Karjalaisen kämmenet ja jalkapohjat vedellä, jossa on mukana hieman alkoholia ja suolaa. Tarkoituksena on saada kostea kontaktipinta hyvän sähkönjohtavuuden takaamiseksi. Sitten vain kahvat käteen ja menoksi! Noin minuutin vaa alla seisomisen jälkeen testi on valmis ja tulokset printataan paperille. Testaaja tiivistää Karjalaiselle oleellisimmat kohdat monimutkaisen näköisestä paperista ennen kuin ohjaa testatun palautepisteeseen. Sisäelimet olivat kuulemma hyvässä suojassa, Karjalainen vitsailee. Todellisuudessa sisäelinrasva ei niinkään suojele sisäelimiä vaan pidemmän päälle vaikeuttaa niiden toimimista. Palaute kannustaa jatkamaan aktiivista elämäntapaa Palautepisteeseen astellessaan Karjalainen tutkii saamiaan papereita ja toivoo, että seuraavaksi hän saisi tietää, mitä näistä kolmesta testistä hyötyi. Rekan teltassa LIKESin liikuntafysiologi Jarmo Heiskanen aloittelee ryhmäpalautetuokiotaan. Kymmenkunta miestä istuu keskittyneenä omiin tulospapereihinsa. Tärkeintä on katsoa, miten oma tulos suhtautuu normaaliarvoihin, aloittaa

11 ö tarkasti SuomiMiehen testirekan näkyvät kuntotestien tuloksissa Teksti Jenni Lintula Kuvat Jenni Lintula ja Kaisa Räsänen Heiskanen. Palautteessa käydään läpi kaikki kolme testiä ja tulkitaan saatuja tuloksia. Tietoa tulee paljon, ja moni kohta lomakkeissa jää varmasti kotiinkin pohdittavaksi. Miten näihin tuloksiin voi sitten vaikuttaa? Energiatasapaino on avainsana syö mitä kulutat, tiivistää Heiskanen. Karjalaisen tulokset ovat hyviä, kuten paljon liikkuvalle pystyi ennustamaankin. Sisäelinrasva on kuitenkin aavistuksen koholla, samoin töissä mitattu kolesteroli. Esikunnan ennätys, negatiivisessa mielessä, toteaa Karjalainen kolesteroliarvostaan. Yli kuuden kolesterolilla Karjalainen on päässyt tarkkailuun, mutta ei ole vielä saanut lääkkeitä. Tulosten ja palautteen perusteella Karjalainen päättelee, että miehen hyvinvoinnin kannalta oikeilla jäljillä ollaan. Sisäelinrasvaan ja kolesteroliin hän aikoo vaikuttaa keskittymällä erityisesti ravintoon ja jatkamalla liikuntaa entiseen malliin. Viime keväänä sain päätökseen lisensiaatintyöni nyt laitetaan sitten itse ukko kuntoon! huikkaa Karjalainen rekasta poistuessaan. i f Polar-kuntotestissä ei tarvinnut hikoilla: testi suoritettiin pötköttämällä viitisen minuuttia laverilla. h Testien jälkeen oli palautteen vuoro. Liikuntafysiologi Jarmo Heiskanen auttoi tulosten tulkinnassa. Puristusvoimamittauksessa selvisi käsien lihaskunto. 11

12 SuomiMies kuntoilee ja kokkaa Teksti ja kuvat jenni LinTuLa banneri kokkaa 27.6.indd :09:28 suomimiesten kävelysählyssä mailat paukkuvat ja vauhtia riittää. Kyllä tässä pulssin saa korkealle, kommentoivat pelaajat. suomimiehen elintavat reilaan kuntoillen ja kokkaillen Keittiöiden välillä on hyväntahtoista irvailua. mä nyysin jätkiltä äsken soijan, eikä ne edes huomannu sitä, virnistää keittiön tavarantoimittajaksi määrätty veikko räty kantaessaan soijakastiketta, porkkanoita ja purjoa wokkiryhmän keittiöön. Kuvassa vasemmalta Timo Leinonen, veikko räty ja jouko suuronen. Hyvin meni ohi! kuuluu kentältä, kun kurssilaiset kannustavat toisiaan sählymailojen paukkuessa toisiinsa. jyväskylän seudun kansalaisopiston SuomiMies kuntoilee ja kokkaa -kurssilla on tekemisen meininki. 1

13 Kävelysählyn tiimellyksessä kuntoilukurssin vetäjä Matti Ohtonen joutuu useamman kerran muistuttamaan korkeasta mailasta. Hyvä, hyvä! Heti vain kiinni palloon, Ohtonen kannustaa. Juoksuaskelia ei hyväksytä, mutta kilpailuhenkisimpien eteneminen muistuttaa enemmän kilpakävelyä kuin rauhalliselta kuulostavaa kävelysählyä. Miten noin pieni mies saa aikaan noin pitkiä askeleita, ihmettelee joku vastustajan maalitykkiä. Kansalais- ja työväenopistojen liiton, Finfoodin ja Kunnossa kaiken ikää -ohjelman kanssa yhteistyössä toteutettavilla suomimies kuntoilee ja kokkaa -kursseilla kannustetaan suomalaisia keski-ikäisiä miehiä liikkumaan ja kokkailemaan terveellisesti. Kahdeksalla liikuntakerralla kokeillaan erilaisia liikuntalajeja sekä ulkona että sisällä ja neljällä ruuanlaittokerralla valmistetaan terveellistä suomalaista ruokaa. Taidot ja tiedot hankitaan rennossa miesporukassa. suomimies kuntoilee ja kokkaa -kursseja järjestetään vuosien aikana lähes neljässäkymmenessä kansalaisopistossa kautta suomen. Lisätietoa kansalaisopistojen kursseilta saat kansalaisopistojen verkkosivuilta: Hiki pintaan lajikokeiluilla Kurssilaiset ovat kokeilleet kävelysählyn lisäksi sauvakävelyä, liitokiekolla eli frisbeellä pelattavaa joukkuelajia ultimatea, keppijumppaa, lentopalloa, kuntosaliharjoittelua ja jalkapalloa tai potkupalloa, niin kuin miehet itse lajia tituleeraavat. Lisäksi kaikilla kuntoilukerroilla on venytelty. Vatsalihasten venyttelyssä tehokas hyljeasento naurattaa. Opettaja kysyy tuntuuko venytys missään, ja kaikki vastaavat yhdestä suusta myöntävästi. Ensimmäiset venyttelykerrat olivat vaikeita, nyt kurssin puolivälissä miehet kertovat venyttelyn sujuvan jo paremmin. Varpaat niskan kautta suuhun, ohjeistaa virnistelevä SuomiMies kurssitovereitaan. Rohkeutta kotikokkailuun Kuntoilun lisäksi SuomiMiehet pääsevät kurssilla laittamaan ruokaa. Perusraakaaineista toteutettuja reseptejä kokeillaan porukassa kansalaisopiston kotitalousluokassa joka toinen viikko. Jokainen ryhmä valmistaa eri reseptin ja lopuksi maistellaan kaikkien aikaansaannoksia päivällispöydässä. Kun täällä on kokeiltu ja tietää miltä sen pitäisi näyttää ja maistua, niin uskaltautuu kotonakin tekemään ruokaa, kertoo jyväskyläläinen Hannu Siitari. Ensimmäisellä kokkauskerralla kurssilaiset kokeilivat grillireseptejä. Toisella kerralla vuorossa oli kala, kolmannella liha. Opettaja Pertti Asikainen on syksyn aikana ollut moneen kertaan hirvimetsällä, ja kurssilaiset ovat saaneet tällä kertaa tuliaisiksi nuoren hirven maksaa pihvintekoa varten. Nyt jako ryhmiin, jälkiruoka tehdään yhdessä, komentaa Asikainen alkuinfon jälkeen. Kurssilaiset jakaantuvat keittiöihin ja keräävät opettajan pöydältä tarvitsemansa ainekset. Lukekaa aina ensin rauhassa resepti, kerätkää ainekset ja lukekaa resepti uudelleen, Asikainen ohjeistaa kymmenien vuosien kokkauskokemuksella. Ruokaillessa pohditaan valintoja Pöytä on katettu ja siinä notkuvat herkullisen alkuruokakeiton lisäksi kasleri-kesäkurpitsapata, jauhemaksapihvit, maksapihvit, naudanpaisti-kasviswokki sekä puikulaperunat. Jälkiruuaksi opettajan johdolla valmistetut liekitetyt banaanit odottelevat vielä sivupöydällä. SuomiMiehet maistelevat naapurikeittiöiden tuotoksia ja ruuat saavat positiivisia arvioita. Opettaja muistuttaa kevyistä vaihtoehdoista ja kohtuullisuudesta, niin ruuan kuin rasvankin määrässä. Ruokapöydässä miehet pohtivat miten heidän liikkumisensa käy kurssin päätyttyä. Kurssi on tarjonnut monelle liikuntaan sitä tärkeää säännöllisyyttä. Kurssin jälkeen vastuu on itsellä. Pitäisi yhdessä jatkaa pelailukertoja, varata salivuoroja ja saada porukka kokoon, miettivät kurssilaiset. Ehkä tästä ryhmästä jollekin löytyy pelikaveri tennikseen, toiselle liikunnan uudelleen aloittaminen on tuonut lisää rohkeutta lähteä yksinkin kuntosalille. Myös hyötyliikunnan merkitys nousee esille keskustelussa. Minä hoidan kuntoani rankamettällä, Veikko Räty kertoo. Muutamille kurssilaisille, kuten Martti Tuomikoskelle, syksyn kurssin päättyminen joulukuussa merkitsee aktiivisen hiihtokauden alkamista. Kurssilaisten hyötyliikunta jatkuu myös päivällisen jälkeen. Tämä on sellainen ravintola, että itse joudutaan tiskaamaan, virnistää Jouko Suuronen puhdistaessaan wokkiryhmän keittiötä. SuomiMiehet uhoavat jättävänsä keittiön puhtaammaksi kuin mitä se oli heidän tullessaan. Eivät pääse muut käyttäjät vihjailemaan ukkojen kokkailun jäljistä. Kurssi löysi kohderyhmänsä SuomiMies kuntoilee ja kokkaa -kurssi järjestettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa syksyllä Jyväskylän seudun kansalaisopiston järjestämälle kurssille ilmoittautui 12 miestä, ja tilaa olisi riittänyt vielä muutamalle halukkaalle. Seuraava ryhmä käynnistyy tammikuussa Kurssille on tultu montaa reittiä, mutta yhdestä syystä: halutaan liikkua ja oppia tekemään terveellistä ja maistuvaa suomalaista ruokaa. Minut ilmoitti kurssille tyttäreni, paljastaa 54-vuotias Jukka Kuorelahti. Hän epäilee, että on itse tartuttanut liikuntakärpäsen liikkuvaiseen tyttäreensä jo nuorena. Nyt on tyttären vuoro kannustaa isä takaisin liikkuvamman elämän pariin. i 1

14 Liikuntaryhmästä elämäntavaksi Teksti ja kuvat Kaisa Räsänen Olkkoset liikkuvat huumorilla Tampereella on taidettu keksiä viisastenkivi miesten liikuttamiseen: Olkkosen reeniryhmät ovat hikoiluttaneet Pirkanmaan miehiä jo yksitoista vuotta. Ryhmissä kuntoilevia olkkosia on jo parisataa. Olkkosen reeniryhmä on yli 35-vuotiaille miehille suunnattu selviytymisohjelma, joka toteutetaan liikunnan ja tietoiskujen avulla, kertoo tamperelaisen urheiluseura KOO-VEE ry:n toiminnanjohtaja Esa Koivisto. Idea Olkkosiin on lähtöisin miesten saunaillasta. Kolmen toverin kanssa tuumittiin, että tarttis tehdä jotain, kun vatsa alkaa pömpöttää. Löylyjen lomassa syntyi ajatus miehille suunnatusta liikuntaryhmästä, Koivisto muistelee. Ensimmäiset ryhmät käynnistyivät syksyllä Tampereen kaupungin terveystoimi tuki toimintaa vahvasti, ja Olkkosten ilosanomaa levitettiin muun muassa miesten 40-vuotistarkastuksen yhteydessä. Vuosien saatossa ryhmät ovat kasvaneet ja monipuolistuneet. Ryhmiä on yhteensä kahdeksan, joista seitsemän Tampereella, yksi naapurikunnassa Ylöjärvellä. Perusjumppaa ja lajikokeiluja Viikoittainen liikuntaryhmän reeni kestää puolitoista tuntia, ja siihen mahtuvat alkuverryttely, perusjumppa ja pitkä loppuvenyttely. Lisäksi on viikoittain sählyvuoro, jonka kanssa on samanaikaisesti venyttelyjumppa. Olkkoset ovat valmiita myös kokeilemaan uutta: tänä syksynä lajikokeiluna on Pilates. Halukkaille tehdään myös syksyisin ja keväisin lihaskuntotestit. Olkkoset ovat myös käyneet kävelyklubiohjaajakoulutuksen. Jokaisella ryhmällä on omat ohjaajansa, ja miehet käyvät keskenään kävelylenkeillä sauvojen kanssa tai ilman. Tavoitteena on ulkoliikunta kerran viikossa. Kolmea Olkkos-ryhmää ohjaava fysioterapeutti Sari Uitus kertoo, ettei toimintaa nykyään tarvitse erityisesti markkinoida, kun sana kiirii. Ennen miehet tulivat reeniryhmään vaimojen tuomina, nykyisin tullaan tutun tai työkaverin kanssa, tai terveydenhuollon ammattilaisten suosittamana. Olkkosiin on helppo tulla Miesten liikuttamiseen ei ole Koiviston mukaan olemassa yhtä viisastenkiveä. Olkkosissa on onnistuttu koskettamaan miehisen miehen herkkiä tuntoja huumorin kautta. Äijät ovat myös samalla viivalla reenatessaan ilman sosiaalisia taustoja, hän arvelee. Uitus todistaa kymmenen vuoden olkkos-kokemuksella Koiviston arvelut oikeiksi. Olkkosiin on helppo tulla. Kaikki pärjäävät mukana ja oppivat uutta. Harjoittelu on turvallista ja ohjauksen avulla varmistuu, että liikkeet tehdään oikein. Uudet olkkoset otetaan ilomielin vastaan ja he pääsevät ryhmään sisään nopeasti. Olkkoset on enemmän kuin pelkkä jumpparyhmä, se on elämäntapa. Viikottainen jumppa on sosiaalinen tapahtuma. Olkkosilla on oma toimikunta, jossa miehet itse ideoivat toimintaa ja osallistuvat muun muassa pikkujoulujen järjestämiseen. Myös ohjaajat ovat sitoutuneita toimintaan. Viidestä ohjaajasta kolme on ollut alusta saakka mukana, toiset kaksi ovat hekin toimineet ohjaajina jo kymmenen vuotta. Ohjaajat kutsuvaan toisiaan olkkos-siskoiksi, mikä kuvastaa ohjaajien tiivistä yhteishenkeä. 14 Saukonpuiston koululla kuntoilevan Olkkosryhmän reeniin kuuluu aina alkuverryttely, perusjumppa ja pitkä loppuvenyttely.

15 seppo välimäki on ollut olkkosissa mukana alusta saakka. Huumori on välimäen mukaan olennainen osa olkkos-toimintaa. voimatankojumpassa tehdään painonnostoon perustuvia liikkeitä. mukana kuntoilemassa käy Lapuan liikuntatoimenjohtaja Hannu Kankaanpää. Hyvät ohjaajat saavat miehet liikkeelle Ehkäpä liikkumisen motiiveja kannattaa kuitenkin kysyä asiantuntijoilta, olkkosilta. Uituksen ohjaama ryhmä Saukonpuiston koululla alkaa olla kasassa viikoittaista kuntoilua varten. Syyslomasta johtuen osallistujia on tällä kertaa kahdeksan, normaalisti miehiä on viitisentoista. Hilpeä trio, Rauno Laine, Jussi Mansikka ja Seppo Välimäki on ollut mukana Olkkosissa aivan alusta saakka. On mukavaa kuntoilla ryhmässä. Lenkillä käynti on niin yksinäistä puuhaa, Laine kertoo. Mansikka puolestaan kehuu taitavia ohjaajia. Eikä mikään ihme: kaikki Olkkosen reeniryhmien ohjaajat ovat naisfysioterapeutteja. Koivistokaan ei väheksy helposti kattottavan näköisten naisvetäjien osuutta ryhmien suosioon. Jukka Mannisen mukaan Olkkoset sopii kaikenkuntoisille: Kun tehdään oman kunnon mukaan, on matala kynnys tulla mukaan. Manninen lisää, että ryhmän sosiaalinen paine toimii hyvänä kannustajana Ei tätä kehtaa jättää väliin, kun tietää, että ryhmässä odotetaan. Eero Kalevo sanoo, että toki kuntosalienkin ohjatuissa ryhmissä voisi kuntoilla, mutta niissä on joka kerta uusi porukka. Olkkosen reeniryhmässä tapaa tutun porukan viikosta toiseen. Välimäki pitää tärkeänä, että reeniryhmässä on olennaisena elementtinä huumori. Tämän kyllä huomaa sivustaseuraajakin: miehet hikoilevat hymyssäsuin, ja aina välillä joku naurattaa toisia sutkautuksella. Hyvien juttuja kuunnellessa tulee kuntoiltua huomaamatta. Nyt Paulaa!, pyytää joku miehistä ja ohjaaja toteuttaa toiveen. Kuntoilua jatketaan suut naurussa aikuisen naisen, Paula Koivuniemen tahdittamana. i Lapuan Ponnistus ja liikuntatoimi saivat miehet liikkeelle Teksti miia malvela Kuvat matti KojoLa ja miia malvela Lapuan urheilutalon aulaan on ripustettu urheilusankareiden ja olympiavoittajien kuvia. suuressa palkintovitriinissä ovat esillä painijasuuruuden saavutukset. Lapualla ollaan hyvin ylpeitä urheilumenestyksestä ja liikunta on arvossaan. seinälle on koottu myös tuoreimmat liikuntasaavutukset: monisivuinen ja näyttävä apu-lehden juttu, jossa esitellään Lapuan Ponnistuksen ja liikuntatoimen KKi-hanketta. Kuntojaoston puheenjohtaja Pentti Korhonen (kuvassa vasemmalla) ja Lapuan Ponnistuksen puheenjohtaja Ari Tuurinmäki osallistuvat itsekin aktiivisesti hankkeen toimintaan. >> 1

16 >> Kaikki alkoi liikuntatoimenjohtaja Hannu Kankaanpään ideasta. Suunnitteluun mukaan hän pyysi Lapuan Ponnistuksen puheenjohtaja Ari Tuurinmäen sekä seuran kuntourheilujaoston puheenjohtaja Pentti Korhosen. Miehiä päätettiin houkutella liikkumaan elektroniikan avulla. Into oli valtava, ja itse uskoimme asiaan, kertoo liikuntatoimenjohtaja Kankaanpää. Kolmikko loi ja suunnitteli puolessa tunnissa koko hankkeen ja sen liikuntatarjottimen, johon koottiin Lapuan Ponnistuksen sekä kaupungin liikuntatoimen eri lajien ohjattuja liikuntaryhmiä. Kolmikko kertoo edelleen hyvin innostuneesti hankkeesta: Tavoitteena oli saada miestä mukaan, mutta ilmoittautuneita tulikin 103! Aktii- käytössään myös askelmittareita ja kuntoilutietokone. Tosin varttuneimmat miehet ovat kuunnelleet liikkuessaan enemmän itseään, Tuurinmäki toteaa. Muuten onnistuneessa hankkeessa elektroniikkapuoli jäi kuitenkin vaisuksi. Kokonaisuudessaan parasta on ollut monipuolinen anti miehille sekä hyvä porukkahenki, Kankaanpää kokoaa. Liikunnan lisäksi hanke sisälsi useita terveysaiheisia luentotilaisuuksia, teknisten laitteiden esittelyillan, kuntotestit, mahdollisuuden osallistua kuntoilun moniotteluun, hierontamatkan Kuortaneen Urheiluopiston hierontakurssilaisten hierottavaksi sekä syyskauden päätöksen pehmojalkapalloturnauksen merkeissä. Alkutestien yhteydessä miehet saivat henkilökohtaista opastusta liikunnan ohella myös painonpudovisiksi osallistujiksi vakiintui noin 90 miestä, joihin pidettiin säännöllisesti yhteyttä. Monipuolinen tarjonta motivoi liikkumaan Syksyllä 2006 ja keväällä 2007 toteutetun hankkeen virallinen nimi oli Miehiä kiinnostavat elektroniset laitteet ja tietotekniikka ikääntyvien miesten kuntoliikunnan motivointitekijänä. Elektronisia laitteita tilattiin yhteisesti, ja osalla miehistä laitteita oli ennestään. Sykemittarista on ollut apua sopivan liikuntavauhdin löytämiseen, kertoo Pentti Korhonen. Polkupyöräergometritestin perusteella miehet saivat hyvät raportit, millä tasolla sykkeen tulisi kuntoillessa olla, jatkaa Ari Tuurinmäki. Osallistujilla on ollut 16

17 Laumassa on HeLPomPi LenTää Lapuanmies seikkailee -hankkeen liikuntatarjottimelta suositellaan valittavaksi viikoittain vähintään kaksi ohjattua harjoitusta. vesipunttijumppa on suosituimpia liikuntamuotoja. tukseen. Kevätkausi päätettiin vaellusretkeen Raippaluodossa samalla todettiin miesten keventyneen yhteensä 110 kiloa. Liikuntahanke aiheutti paikkakunnalla melkoisen sensaation. Osallistujat mainostivat hyvähenkistä toimintaa tuttavilleen. Näkyvyyttä tuli niin paikallislehdissä kuin kahteen otteeseen Apu-lehdessäkin. Sen jälkeen Lapualta ja lähiympäristöstä ei löytynyt yhtään Apua, Kankaanpää muistelee. Porukkahengen voi aistia Voimatankojumppaan Lapuan urheilutalolle saapuu mies toisensa perään, kaikkiaan lähes 40 miestä. Voimatankojumppa on hankkeen suosituin liikuntamuoto vesipunttijumpan ohella. Laji on sopivan miehinen. Harjoittelussa käytetään painonnoston ja kuntosaliharjoittelun liikkeitä, joilla kehitetään sekä liikkuvuutta että lihaskuntoa, esittelee erityisliikunnanohjaaja Leena Smolander. Miehet hajaantuvat saliin painava tanko mukanaan. Kalevi Karikallio kertoo saaneensa postitse kutsukirjeen hankkeeseen, hän kun on Lapuan Ponnistuksen jäsenlistalla. Aiemmin otin kaksi verenpainetablettia päivässä, mutta nyt enää puolikkaan ja sekin kai on jo liikaa. On ollut mahtavaa olla mukana porukassa. Käyn tässä tankojumpassa ja sunnuntaisin pappafutiksessa. Painokin on laskenut 106 kilosta alle 90 kiloon, hän kertoo iloisena. Useat miehet ovat harrastaneet liikuntaa jo aiemmin, mutta hankkeen myötä liikkuminen on monipuolistunut ja lisääntynyt. Jumppaamaan tullut Matti Rintala toteaa jumpan tekevän hyvää: Ikinä tätä ennen en jumpannut. Laumassa on helpompi lentää kuin yksin. Osallistujille tehdyn kyselyn perusteella hankkeen kolme tärkeintä asiaa ovat olleet monipuolinen liikuntatarjonta, porukkahenki sekä liikunnan opetus ja neuvonta. Hankkeen sosiaalisen merkitys kiteytyy erään syntyperäisen lapualaismiehen kommenttiin: Osallistuja kertoi kuluneen vuoden aikana saaneensa enemmän tuttuja kuin moneen vuoteen yhteensä, Kankaanpää kertoo. Porukkahengen voi aistia, jatkaa Ari Tuurinmäki. Pentti Korhonen sanoo hymyillen, että on siitä saatu kielteistäkin palautetta kun aina pitää kylällä nostaa kättä. Nyt seikkailee Lapuanmies Palautekyselyn perusteella ja hankkeen projektiryhmän ideoinnin pohjalta käynnistyi syksyllä 2007 jatkohanke nimellä Lapuanmies seikkailee haasteita lapualaisille ikääntyville miehille. Uuteen hankkeeseen ilmoittautui 70 vanhaa ja 54 uutta osallistujaa. Paikallisista urheiluseuroista hankkeeseen lähti mukaan Lapuan Huisku järjestämään tanssinopetusta sekä Lapuan Virkiä suunnistustoiminnan ja pappafutsalin osalta. Miesten toivoma urheilukalastus- ja kalankäsittelykurssi järjestettiin heti syksyllä. Kevään ohjelmassa uutuuksina on laitesukelluskurssi, keilailua sekä hiihtovaellus. Laajan liikuntatoiminnan ohella osallistujille järjestetään edelleen hierontareissuja ja ilmaisia asiantuntijoiden pitämiä luentoja, jotka käsittelevät liikunnan lisäksi myös psyykkistä puolta. Syksyn alussa miehet pohtivat kuntoliikunnan karikoita Kuortaneen Urheiluopiston Jouko Kangasniemen johdolla. Seikkailijaretkeilijä Timo Polari puolestaan tulee kertomaan itsensä voittamisesta. Jatkoa on luvassa Lapuan liikuntatoimi sekä Lapuan Ponnistuksen jatkavat liikuntaryhmiensä järjestämistä. Miehet ovat oppineet niissä käymään ja uudet osallistujat ovat tervetulleita. Ideoita hankkeen jatkon osalta on paljon. Naiset pitää varmaankin ottaa jossain vaiheessa mukaan. On ollut hiukan kateellisia yleisönosastokirjoituksia, kun naisille ei ole omaa projektia, liikuntatoimenjohtaja veistelee. Hankkeen toimintamallia ja liikuntatarjotinta saa vapaasti monistaa muillekin paikkakunnille. Vaaditaan vain muutama innostunut ihminen asian taakse, toimiva seura ja liikuntatoimi, joka ymmärtää tämän asian. Vaikka hanke on onnistunut Lapualla hyvin ja kaikki kuulostaa kovin helpolta, on miesten aktivoiminen liikkumaan varsin haastavaa. Olisikohan muutaman vuoden kuluttua urheilutalon seinälle, muiden urheilusankarien viereen, ripustettuna liikuntatoimenjohtaja Hannu Kankaanpään sekä Lapuan Ponnistuksen Ari Tuurinmäen ja Pentti Korhosen kuvat heidän merkittävistä ansioistaan lapualaisten miesten terveyden edistäjinä? i 17

18 Terveysasema tavoittaa liikkumattomat miltä kuulostaa apteekki, josta saa lääkkeiden sijaan henkilökohtaista liikuntaneuvontaa? vantaalla toteutettiin vuosina terveysliikunnan pilottihanke Korson Liikuntaapteekki. sen tavoitteena oli aktivoida yli 0-vuotiaita, terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia terveysliikunnan pariin. Tekivätkö ilmaiset liikuntaneuvot kauppansa, ja vieläkö apteekki on avoinna? Liikuntaneuvontaa APTeeKIN HYLLYLTÄ Teksti Kaisa räsänen Kuvat elina Kinnunen Korson Liikunta-apteekki Hanke toteutettiin vuosina mukana olivat vantaan Liikuntayhdistys ry, Korso Koivukylän sosiaali- ja terveyskeskus, etelä-suomen Liikunta ja urheilu ry, Kansalais- ja työväenopistojen liitto, vantaan aikuisopisto ja vantaan liikuntapalvelut. Terveyskeskuksen henkilökunta ohjasi Liikunta-apteekkiin terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia. asiakkaat saivat apteekissa henkilökohtaista opastusta liikuntaan. apteekissa kävi 106 asiakasta. Hankkeen kustannukset olivat 00 euroa, hanke sai euroa KKi-tukea. Toiminta jatkuu edelleen vantaan liikuntapalveluiden järjestämänä. 1

19 Korson terveysaseman tiloissa toimineeseen liikuntaneuvontapisteeseen, Liikunta-apteekkiin, löydettiin asiakkaat yhteistyössä terveysaseman henkilökunnan kanssa. Lääkärit ja terveydenhoitajat tiedustelivat kohderyhmään kuuluvilta asiakkailtaan halukkuutta saada ilmaista liikuntaneuvontaa. Halukkaille tulostettiin liikkumisresepti, johon kirjattiin liikkumisen kannalta olennaisia terveystietoja. Tämän jälkeen asiakkaalle varattiin terveysaseman ajanvarauksesta aika Liikunta-apteekkiin. Apteekkarilta tietoa ja tukea Liikkumisresepti mukanaan asiakas kävi apteekissa, jossa liikuntaneuvontaa antoi liikunta-apteekkari, Vantaan kaupungin eritysliikunnan ohjaaja Anne Pakarinen. Apteekkari auttoi kävijää löytämään oman tapansa liikkua mahdolliset liikkumisreseptiin kirjatut vammat tai sairaudet huomioiden. Asiakkaan liikuntatavoitteet kirjattiin samaan reseptiin. Useimmin suositellut liikuntamuodot olivat kävely, vesiliikunta ja jumppa. Asiakkaat ohjattiin jo olemassa oleviin liikuntaryhmiin. Vantaan yli 250 urheiluseurasta moni tarjoaa ohjattua toimintaa liikuntaa aloitteleville. Liikuntatarjontaa kaupungissa riittää, moni ei vain tiennyt, missä liikunnan harrastamisen voi aloittaa, Pakarinen kertoo. Vastaanotolla käyneillä oli myös mahdollisuus osallistua muutaman kerran maksuttomasti esimerkiksi ohjattuun kuntosaliharjoitteluun tai vesiliikuntaan. Apteekissa käyneiden liikuntaharrastusta tuettiin seurannalla. Apteekkari otti asiakkaaseen yhteyttä muutaman viikon päästä ensimmäistä käynnistä Liikunta-apteekkitoiminta vaatii huolellista suunnittelua ja useiden toimijoiden yhteistyötä, kertoo liikunta-apteekkari Anne Pakarinen. ja jutteli liikunnan toteutumisesta, asiakkaan tuntemuksista ja jatkosuunnitelmista. Hankkeen edetessä vastuuta seurannasta siirrettiin asiakkaalle. Kävijöiden motiivina painonhallinta Liikunta-apteekin vastaanotolla kävi hankkeen aikana 106 asiakasta, joista neljäsosa oli miehiä. Asiakkaiden keskiikä oli 55 vuotta. Yli puolet asiakkaista halusi liikunnasta apua painonhallintaan. Kävijät halusivat myös parantaa lihaskuntoaan, hoitaa diabetesta tai vaikuttaa kohonneisiin verensokeriarvoihin tai kohonneeseen verenpaineeseen. Terveysasemalla toimiva liikuntaneuvonta tavoitti hyvin juuri ne henkilöt, jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Jos Liikunta-apteekki olisi ollut kaikille avoin, olisivat jo entuudestaan paljon liikkuvat käyttäneet palvelua, Pakarinen arvelee. Kun asiakkaat kävivät apteekissa terveysaseman henkilökunnan ohjaamina, pystyttiin neuvonta tarjoamaan juuri hankkeen kohderyhmälle. Pakarinen keksii apteekkitoiminnassa myös kehitettävää. Liikkumisreseptiä ei voi sellaisenaan liittää osaksi käytössä olevaa sähköistä potilastietojärjestelmää. Jos asiakkaan liikuntatiedot olisivat sähköisesti koko henkilökunnan saatavilla, jakautuisi vastuu liikkumisen seurannasta useammalle taholle, Pakarinen selvittää. Valmiiksi järjestelmässä oleva reseptikaavake olisi myös helppo täyttää. Neuvonnalle haasteellista on myös se, että tieto liikuntaa tarjoavista tahoista on hyvin hajallaan, eikä sitä ole keskitetysti koottu mihinkään. Kevyt toimintamalli sitouttaa Hankkeessa ei ollut päätoimisia työntekijöitä, vaan kaikki siihen osallistuneet tahot toimivat oman työn ohessa ja vapaaehtoisesti. Lähtökohtana oli, että Liikunta-apteekki toimii henkilökunnan apuna, ei taakkana. Terveysaseman henkilökunnalle järjestettiin lyhyt perehdytys liikkumisreseptin täyttämiseen sekä koulutustilaisuus terveysliikunnasta. Toiminta pyrittiin tekemään mahdollisimman kevyeksi käyttämällä eri tahojen tuottamia valmiita materiaaleja, muun muassa valmista, Liikkumisresepti-hankkeessa tuotettua liikkumisreseptikaavaketta sekä KKI-kuntokalentereita. Apteekin asiakkaille ei myöskään perustettu omia liikuntaryhmiä, vaan heidät ohjattiin jo olemassa oleviin liikuntapalveluihin. Näin hankkeen rahat pystyttiin kiinteiden kustannusten lisäksi käyttämään toiminnan markkinointiin sekä yleisöluennon ja yhdistyskoulutuksen järjestämiseen. Hanke on jo päättynyt, mutta Liikunta-apteekki on edelleen avoinna. Hankkeen aikana vastaanotto oli avoinna pari tuntia viikossa, kuluvana syksynä 45 minuutin mittaisia vastaanottoaikoja on yhteensä kaksikymmentä. Haaveena on Vantaan Liikuntayhdistyksen kanssa toteutettava jatkohanke, jossa toimintaa voitaisiin entisestään syventää, Pakarinen kertoo. Tiivis verkosto tarpeen Liikunta-apteekki on Pakarisen mukaan mahdollista monistaa myös muille paikkakunnille. Toiminnan aloittaminen vaatii kuitenkin huolellista suunnittelua ja useiden toimijoiden yhteistyötä. Alueella toimivien liikuntaryhmien tarkka kartoittaminen on tärkeää, Pakarinen ohjeistaa. Olisi hyvä, jos tiedot paikkakunnan liikuntamahdollisuuksista löytyisivät kootusti ja yksityiskohtaisesti paperisesta esitteestä. Näin asiakas ja liikuntaneuvoja voisivat yhdessä kartoittaa sopivia liikuntaryhmiä jo ensimmäisellä apteekkikäynnillä. Liikunta-apteekin toiminnan onnistumisen kannalta tärkeää olisi myös koko kaupungin kattava palveluketju, jota myöten terveysasemien henkilökunnan olisi mahdollista ohjata potilaitaan saamaan lisäohjeita liikunnasta. Tämä vaatii tiivistä yhteistyötä liikuntaa järjestävien tahojen sekä perusterveydenhuollon henkilöstön kesken, Pakarinen summaa. i 19

20 K U N N O S S A KAIKEN IKÄÄ K A T S E L M U S KOKKOLASSA Keski-Pohjanmaa.NYT 20 KESKI POHJANMAA

21 TORSTAI KOKKOLAsali (os. Kauppatori 1) Puheenjohtaja Timo Virolainen, Valtion liikuntaneuvoston jäsen 9.00 Saapuminen ja kahvit, Kokkolasali Avaus. Puheenjohtaja Timo Haukilahti, KKI-ohjelma Tervetuloa Keski-Pohjanmaan maakuntakeskukseen Kokkolaan! Kaupunginjohtaja Antti Isotalus Kansallinen liikuntaohjelma haastaa suomalaiset liikkumaan Ohjelmatyön puheenjohtaja kansanedustaja Mika Lintilä Kommentti: Johtaja Hannu Pajunpää Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Majoittuminen ja lounas Sokos Hotel Kaarle Opastettu siirtyminen iltapäivän seminaaripaikalle Keski-Pohjanmaan konservatoriolle (os. Pitkänsillankatu 14) Puheenjohtaja kansanedustaja Jutta Urpilainen Kotona vai vaan kylässä? Katsaus eurooppalaisiin kotouttamiskäytäntöihin. Toiminnanjohtaja Tuija Talvitie, British Council Kommentti: Nuorisopäällikkö Craig Ramsay, SPL:n Keski-Pohjanmaan piiri Haasteena fyysinen kunto ja työssä jaksaminen - näkökulma suomalaisen yhteiskunnan ja yritysten menestymiseen tulevaisuudessa. Johtaja Risto E.J. Penttila, EVA Virkistystauko ja kahvi Terveydeksi: Ikäihmisten hyvä hoito ja toimintakyky, Geriatrian professori LT Timo Strandberg, OYKS Päivän yhteenveto ja päätös Buffet-ruokailu kaupungintalo Viihdekonsertti tango-orkesteri Guardia Nueva, solisteina Anu Hälvä Sallinen ja Matti Korkiala, johtaa Raimo Vertainen Ilta jatkuu Sokos Hotel Kaarle PERJANTAI KOKKOLAsali (os. Kauppatori 1) Puheenjohtaja maakuntajohtaja Altti Seikkula Keski-Pohjanmaan liitto 9.00 Aamujumppa Pirkko Mannola kutsuu mukaan 9.30 Media liikuttaa? terveysliikunta tiedotusvälineissä Päätoimittaja Lassi Jaakkola, Keskipohjanmaa-lehti Tavoittaako liikuntapalvelut? Onko kielellä merkitystä? Ohjelmapäällikkö Margita Lukkarinen, Concordia Oy Virkistystauko ja kahvi Terveysliikunnan tulevaisuus ennaltaehkäisevän työn asema tulevaisuuden kuntarakenteessa. Peruspalveluministeri Paula Risikko KKI-katselmuksen päätös Lounas Sokos Hotel Kaarle Anu Hälvä Sallinen Guardia Nueva Matti Korkiala Hinnat: mennessä ilmoittautuneille 170 /hlö mennessä 190 /hlö Seminaaripaketti sisältää osallistumisen katselmukseen, ohjelmaan merkityt kahvit, ruokailut ja viihdekonsertin sekä buffet-illallisen. Torstain seminaaripaketti Perjantain seminaaripaketti Osanottomaksu laskutetaan jälkikäteen. TERVETULOA KOKKOLAAN! KOKKOLA 120 /hlö 50 /hlö Majoitus: Osanottajille on varattu majoituspaikkoja Sokos Hotel Kaarelsta. 120 /2hh ja 97 /1hh Superiortason huoneet 138 /2hh ja 115 /1hh Majoitusvaraukset suoraan Sokos Hotel Kaarleen p (06) Varausta tehdessä mainittava KKI 2008 Ilmoittautumiset: menneessä Keski-Pohjanmaan Liikunta ry Mannerheiminaukio KOKKOLA p. (06) Peruuttamatta jätetystä seminaaripaketista peritään koko varatun paketin hinta. Peruutusehdot koskevat sekä seminaaripaketteja että majoitusvaruksia. Peruutusehdot: peruutukset maksutta peruutetuista peritään 25 % varatun paketin hinnasta peruutetuista peritään 50 % varatun paketin hinnasta peruutetuista peritään 80 % varatun paketin hinnasta Lisätietoja: Keski-Pohjanmaan Liikunta ry Petri Harsunen p Layout: Fristyle. Pienet kuvat (2 4) Juha Sorri. M A H D O L L I S U U K S I E N M A A K U N T A 21

22 KKI-hanke juurtuu usein pysyväksi toiminnaksi Se ei ole enää hanke, vaan oleellinen osa toimintaamme Teksti Henna Sipola Kuvat Studio Juha Sorri 22 Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelman puitteissa toteutettiin kesän kynnyksellä selvitys KKI-hankkeiden jatkumisesta taloudellisen tuen päätyttyä. Selvityksessä kartoitettiin, mitkä tekijät edesauttavat hankkeen jatkumista omillaan, ja mitkä ovat keskeisimpiä syitä hankkeen päättymiseen. Kolme neljäsosaa KKI-hankkeista onnistui vakiinnuttamaan terveysliikunnan asemaa kunnassa tai yhteisössä. Yli puolet hankekunnista tuki terveysliikunnan kehittämistä, pääasiassa taloudellisesti sekä terveysliikuntapalveluja järjestämällä. Selvityksessä oli mukana 36 hanketta, jotka olivat saaneet hanketukea vuosina , mutta eivät enää tämän jälkeen. Kyselyyn vastasivat hankkeiden yhteyshenkilöt. Yli kahdessa kolmasosassa hankkeista toiminta oli jatkunut sovelletussa tai alkuperäisessä muodossa taloudellisen tuen päätyttyä. Keskimäärin kuusi tekijää takasivat onnistuneen toiminnan jatkumisen. Näistä keskeisimpiä olivat kohderyhmän tavoittaminen, kohderyhmän innostuminen hankkeen tarjoamasta terveysliikunnasta, päättävissä

23 paikallisten päättäjien sitoutumisen myötä asemissa olevien henkilöiden sitoutuminen toimintaan, riittävät taloudelliset resurssit sekä hyvä imago. Selvityksessä mukana olleista hankkeista vajaan kolmasosan toiminta oli päättynyt taloudellisen tuen loputtua. Hankkeiden päättymisen keskeisimmiksi syiksi nousivat päätoimisen ohjaajan puuttuminen sekä heikot taloudelliset resurssit. Muita tekijöitä olivat päättävissä asemissa olevien henkilöiden sitoutumattomuus toimintaan, yhteistyön hankaluus muiden tahojen kanssa, vertaisohjaajien puute, kunnan heikko tuki sekä se, ettei hanke saanut enää uutta KKI-tukea. Päättyneiden hankkeiden keskimääräinen elinikä oli 2,2 vuotta. Kohderyhmät tavoitetaan yhteistyöverkostolla Hankkeiden kohderyhmien kirjo oli suuri. Reilusti yli kolmasosa toiminnasta oli kohdistettu eläkeläisille. Työyhteisölle suunnattuja hankkeita oli noin kolmasosa, viidesosa hankkeista oli kohdistettu kyläyhteisöille tai työttömille. Kohderyhmän ikä oli puolella hankkeista yli 40-vuotiaat ja viidesosalla yli 60-vuotiaat. Kolmannes hankkeista kohdisti toimintaansa kummallekin ikäryhmälle. Hankkeen onnistuminen vaatii tehokasta viestintää. Hankkeissa käytettiin keskimäärin neljää viestintäväylää kohderyhmän tavoittamiseksi. Käytetyimpiä keinoja olivat yhteistyötahojen verkostot, paikallismedia, esitteet, liikuntapalvelujen järjestäminen kohderyhmän lähelle sekä osallistujien tavoittaminen sosiaali- ja terveyshuollon kautta. Yli kolmasosa hankkeista oli tavoittanut liikkujaa ja viidesosa peräti yli liikkujaa. Hankkeiden nykyistä toimintaa kuvaavat seuraavanlaiset tekijät: aktiiviset ryhmät, laadukas ohjaustoiminta, uusien liikkujien jatkuva etsiminen ryhmiin, kuntien ja yhteisöjen tuki terveysliikunnan järjestämisessä sekä hankkeen monipuolinen kasvaminen ja kehittyminen vastaamaan kohderyhmän tarpeita ja ympäristön resursseja. Maksuton materiaali tärkeä tukimuoto KKI-ohjelman tukimuodot koettiin pääsääntöisesti tärkeiksi. Noin puolet hankkeista oli saanut KKI-ohjelman myötä lisää voimavaroja kuten rahoitusta, työvoimaa ja tiloja, ja noin puolella hankkeista omat voimavarat olivat säilyneet entisellään. Puolet kyselyyn vastanneista kokivat taloudellisen tuen riittävänä. Uutta hanketukea oli hakenut viidesosa hankkeista. Vastaajista lähes 60 prosenttia totesi, että hanketoimintaa olisi voinut kehittää laadukkaammaksi uuden KKI-tuen myötä, vaikka suurin osa kysymykseen vastanneista ei ollut edes hakenut uutta tukea. Lähes kaikki hankkeet olivat hyödyntäneet KKI-kampanjamateriaalia toiminnassaan. Maksuton kampanjamateriaali oli suosituin, sitä oli tilannut yli puolet hankkeista. Neljäsosa koki materiaalin erittäin hyödyllisenä ja lähes kaksi kolmasosaa hyödyllisenä. Noin kaksi kolmasosaa hankkeista käytti edelleen KKI-materiaalia. KKItapahtumiin oli osallistunut yli puolet hankkeiden yhteyshenkilöistä. Neljäsosa koki tapahtumat erittäin hyödyllisinä ja melko hyödyllisinä ne kokivat vajaa puolet vastaajista. Alle puolet hankkeista oli käyttänyt KKI-konsultointiapua hankkeen suunnittelussa. Onnistunut hanke rikastuttaa kunnan terveysliikuntaa Erityisen onnistuneeksi KKI-toiminnassa koettiin yhteistyön tiivistyminen terveysliikunnan edistämisessä, toiminnan selkeä tavoitteellisuus, ohjaajien laadukas työ sekä helppous tulla mukaan terveysliikuntaryhmiin. Ongelmia ja pettymyksiä puolestaan olivat aiheuttaneet heikot resurssit terveysliikunnan järjestämisessä, pettymys taloudellisen tuen loppuessa, hankaluudet sosiaalisissa suhteissa sekä kohderyhmän vähäinen innostus. Hankkeet vaikuttivat yhteisön nykyiseen terveysliikunnan tarjoamiseen muun muassa aktiivisena ryhmätoimintana ja kunnan monipuolisena terveysliikuntatarjontana. Kolmella neljäsosalla hanke oli vakiinnuttanut terveysliikunnan asemaa kunnassa tai yhteisössä. Kunnat tukivat terveysliikunnan kehittämistä yli 60 prosentissa hankekunnista pääasiassa taloudellisilla resursseilla sekä järjestämällä terveysliikuntaa. Kuusi prosenttia vastaajista kertoi, ettei kunta tue lainkaan aikuisten terveysliikuntaa. Hankkeiden yhteyshenkilöt esittivät kehittämisideoita muun muassa hanketukeen liittyen, sillä etenkin hakuaika koettiin hankalaksi. Lisäksi toivottiin keskustelufoorumia terveysliikunnan ammattilaisille, tietoiskuja kunnan päättäjille terveysliikunnasta sekä pienten hankkeiden yhdistämistä. Pääsääntöisesti hankkeiden yhteyshenkilöt olivat erittäin tyytyväisiä KKI-ohjelmaan ja sen tukimuotoihin. Tyytyväisyys konkretisoituu positiivisten terveisten muodossa: Olen saanut työhöni uutta potkua, ennen kaikkia mukavia ja iloisia työpäiviä. i KKI-ohjelma myöntää kaksi kertaa vuodessa taloudellista tukea paikallishankkeille terveysliikunnan järjestämiseksi. Hanketuesta voi lukea lisää KKI-ohjelman verkkosivuilta:

24 etelä-pohjanmaalla terveysliikunta viedään kylille Kunnon TrysKööT etenee KomiasTi yleisseura Kauhavan Wisa on historialtaan vahva kilpa- ja huippuurheiluseura. Wisan, Kauhavan kaupungin sekä Pohjanmaan Liikunta ja urheilu ry:n Kunnon Tryskööt -hankkeessa on tavoitteena saada liikunta osaksi terveyskeskuksen palveluketjua. Tavoitteena on myös tuoda liikunta eri kylille, lähelle ihmisiä. Teksti miia malvela Kuvat KauHavan Wisa Kauhavan Wisa luo mallia työyhteisöliikuntaan ja kehittää jaostojensa kunto- ja terveysliikuntatoimintaa. Monikantaisen yhteistyön avulla luodaan paikallinen, pysyvä ja tulevaisuudessa myös taloudellisesti kantava terveysliikunnan toimintamalli. Seuraan on palkattu päätoimiseksi hankekoordinaattoriksi Marjo Alanko. Yhteistyötä tositarkoituksella Kauhavan kaupunki on edistyksellisesti sitoutunut terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseen eri hallintokuntien ja liikuntaseurojen yhteistyönä. Kaupunginhallitus teki päätöksen kaupungin osallistumisesta hankkeeseen sekä sen taloudellisesta tukemisesta. Merkittävänä osapuolena hankkeessa on Kuntayhtymä Kaksineuvoinen (entinen Kauhavan seudun terveyskeskus), jolla on kokemusta liikuntahankkeista ja Dehkon 2D-toiminnasta. Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry panostaa hankkeeseen omalla osaamisellaan ja terveysliikunnan kokemuksellaan. Kyläläiset liikkumaan Hankkeen toimijat ovat rakentaneet terveydenhuoltoon palveluketjun, jossa

25 Syksyllä 2006 käynnistyi KKI-ohjelman tukemana viisi seuratoiminnan kehittämishanketta. Kaksivuotisen tuen saivat Haukiputaan Heitto, Otanmäen-Vuolijoen seuraunioni ja Virtain Urheilijat sekä tässä lehdessä esiteltävät Kauhavan Wisa ja Lahden Ahkera. liikunta on keskeisenä osana. Lääkäri, terveydenhoitaja tai fysioterapeutti ohjaa erityisesti työterveyshuollon ja fysioterapian asiakkaita ensin terveydenhuollon omiin kuntouttaviin liikuntaryhmiin. Kuntouttavien ryhmien jälkeen asiakkaat siirtyvät Wisan järjestämiin matalan kynnyksen ryhmiin. Seuran liikuntaryhmät ovat käynnistyneet hyvin ja ne on räätälöity osallistujille sopiviksi. Ammattitaitoiset ohjaajat osaavat huomioida liikkujien eritystarpeet ja takaavat toiminnan laadun, Marjo Alanko kertoo. Käynnissä on kuntosaliryhmä, työikäisten keppijumpparyhmä sekä kolme allasliikuntaryhmää, joista yksi on suunnattu aloittelijoille ja kaksi työikäisille. Kylien liikuntatoiminnan edistäminen ja käynnistäminen ovat hankkeen haastavimpia tehtäviä. Hankekoordinaattori vie henkilökohtaisesti viestiä kyläseuroille, kyläyhteisöihin ja jopa koulun vanhempainiltaan. Alueella on 17 kylää, joiden ikäjakauma ja omat resurssit vaihtelevat suuresti. Muutamille kylille on jo syntynyt ryhmiä, joiden toimintaa edelleen vahvistetaan. Tavoitteena on saada pysyvät terveysliikuntaryhmät kymmenelle kylälle. Panostusta yritysliikuntaan Kauhavan Wisa on kehittänyt kahdeksan jaostonsa kunto- ja terveysliikuntatoimintaa hyödyntämällä muun muassa kansallisten lajiliittojen luomia harrasteliikuntatuotteita. Keväällä 2007 Wisan, Kauhavan-Härmäin Kansalaisopiston ja Kuntayhtymä Kaksineuvoisen järjestämä terveysaiheinen luentosarja saavutti melkoisen suosion: salissa oli parhaimmillaan yli 60 kuulijaa. Avoimissa maksuttomissa tilaisuuksissa kerrottiin muun muassa keski-ikäisen miehen liikkumisesta ja ravitsemuksesta. Tykypäivä simpsiöllä patikoinnin ja nokipannukahvien merkeissä lokakuussa 007. Wisa tuottaa ja kehittää Kauhavan alueen yritysten ja yhteisöjen kaikenkuntoisille työntekijöille suunnattuja kunto- ja terveysliikuntapalveluja. Hyväkuntoiset työntekijät voivat kokeilla eri liikuntalajeja, osallistua liikuntapäiviin ja vakiovuorojen liikuntaan. Huonokuntoisemmille työntekijöille on tarjolla tyky-paketteja tai heille voidaan räätälöidä kuntouttava liikuntaohjelma. Työpaikkaliikuntapalveluista on tehty esite ja palveluita on määrätietoisesti tuotteistettu yrityksille. Yritysliikunnan kehittäminen on aloitettu aivan alusta ja sen eteen on tehty lujasti töitä, Alanko toteaa. Sataan yritykseen on otettu yhteyttä, ja kevään aikana on järjestetty 17 liikuntatilaisuutta. Syksyn 2007 uutuutena Kauhavalla järjestetään SuomiMies seikkailee -liikuntakurssi työikäisille miehille. Pilottiryhmänä toimii kaupungin palveluksessa oleva keski-ikäinen 15 hengen ryhmä. Uuden luominen haasteellista Tulevaisuuden haasteita ovat hankkeen jatkon turvaaminen sekä rahoituksen että yhteistyötahojen osalta. Kauhavalla tapahtuu vuonna 2009 kuntaliitoksia. Talouspuolta pyrimme vakiinnuttamaan yritysliikuntatoiminnallamme. Vaikka muutoksia tapahtuu välillä hitaasti, kertoo positiivinen palaute hyvin tehdystä työtä. Pitkässä juoksussa terveyttä edistävät toimenpiteet ja tulokset näkyvät selvästi, Alanko kokoaa.i Lisätietoja Kauhavan Wisa ry, Hankekoordinaattori marjo alanko, puh ,

26 uudistuvaa urheiluseuraperinnettä Lahdessa ahkeroidaan uusien toimintamallien parissa 6 ahkerasti Lahdessa -kehittämishankkeen tavoitteena on käynnistää uusia liikuntaryhmiä, toimia osana terveysliikunnan palveluketjua sekä suunnitella ja toteuttaa terveysliikuntatoimintaa yhdessä Lahden kaupungin ja Päijät-Hämeen Liikunta ja urheilu ry:n kanssa. Teksti miia malvela Kuvat LaHden ahkera Hankkeessa aktivoidaan liikkumaan erityisesti niitä lahtelaisia, jotka liikkuvat vähän tai eivät lainkaan. Ahkerasti Lahdessa -toiminta nivoutuu myös Päijät-Häme Terveysliikunnan Megamaakuntasekä Lahti Liikkeelle -hankkeisiin, joita seura on ollut mukana valmistelemassa ja toteuttamassa. ennakkoluulottomasti edelläkävijäksi Satavuotiaalla painin ja yleisurheilun erikoisseuralla on perinteitä myös aikuisten kunto- ja terveysliikunnan järjestämisessä. Seura palkkasi 2000-luvun alussa päätoimisen harrasteliikunnan ohjaajan ja hankki oman liikuntasalin. Seuran johtokunnalla on myönteinen ja ennakkoluuloton asenne niin aikuisten kuin lastenkin harrasteliikuntaa kohtaan. Johtokunta tietää, että harrasteliikuntapuoli ei syö kilpaurheilutoimintaa tai sen resursseja, kertoo hankkeen päätoiminen vetäjä Janne Harjula. Harjulan avuksi hankkeeseen on palkattu myös liikunnanohjaajaopiskelija. Lahden Ahkera on asettanut tavoitteekseen olla urheiluseurojen edelläkävijä ja suunnannäyttäjä uudenlaisten toimintamallien kehittämisessä. Liikkumattomien ihmisten rekrytoiminen on haastavaa. Yritysliikunnan kautta olemme saaneet parhaiten miehiä mukaan. Liikuntaa on vaivihkaa lisätty ohjelmaan, jonka jälkeen se on innostanut miesporukoita. Valitettavasti Suomi- Mies-kurssi ei tänä syksynä toteutunut. Pilottiseura testaa ideat Seura järjestää myös työnhakijoiden kursseille liikuntatoimintaa, jolla on tavoitettu jonkin verran liikkumatonta kohderyhmää. Jo vähän liikkuvia ja omasta kunnostaan kiinnostuneita seuran toiminta on kovasti innostanut,

27 Lahden ahkera pyörittää reilua pariakymmentä harrasteliikuntaryhmää. seuran oma, 000- luvun alussa hankittu liikuntasali on ahkerassa käytössä päivittäin. esimerkiksi juoksukoulut ovat täynnä. KKI-ohjelman myöntämän taloudellisen tuen turvin on mahdollista kehittää uusia tapoja toteuttaa terveysliikuntaa, Harjula toteaa. Toimimme pilottiseurana. Muiden ei tarvitse aina aloittaa kaikkea aivan alusta, vaan he voivat soveltaa jo testattua mallia. Harrasteliikuntaryhmiä on tällä hetkellä käynnissä yli 20. Lisäksi Lahden Ahkera järjestää lajikokeiluja, liikuntakouluja ja -päiviä. Se järjestää myös UusiLahti- ja Kunnon Nainen -juoksutapahtumat. Toimintaa tarjotaan yrityksille, yhdistyksille sekä yksityisille ihmisille. Yhteistyössä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n kanssa seura kouluttaa yrityksiin liikuntavastaavia. i seura osana kaupungin terveysliikuntakokonaisuutta ahkerasti Lahdessa -hanke täydentää Lahden kaupungin terveysliikuntastrategiatyötä tarjoamalla liikuntaa työikäiselle väestölle, sillä kaupungin liikuntatoimen palvelujen kohteena ovat lähinnä erityisryhmät ja eläkeläiset. Lahden ahkera on myös mukana 6-vuotiaiden liikuttamiseen kohdistuvassa Lahti liikkeelle -hankkeessa, jossa asiakkaita ohjataan LiiKu-lähetteellä matalan kynnyksen liikuntaryhmiin. Palveluketjussa toimivat Lahden ahkeran lisäksi kaupungin liikunta- ja terveystoimet sekä hankkeen koordinoijana Päijät-Hämeen Liikunta ja urheilu ry. Lisätietoja Lahden ahkera ry, janne Harjula, puh , 7

28 Keijo Tahkokallio mirja Pyykkö Juontajana Klaus Thomasson KUNNON LAIVA Silja Symphony Helsinki Tukholma Helsinki Lähtö perjantaina klo paluu sunnuntaina klo 9.55 LUENNOIMASSA mm. Keijo Tahkokallio: Ei kiire kaada vaan palautumisen puute Mirja Pyykkö: Ajan henki erilaisine arvostuksineen Marja-Leena Haapanen: Iloa ihmisestä kehon kieli on ensimmäinen äidinkieli LIIKUNTAMAISTIAISIA tarjoilevat mm. EtnoFitnessin Katia Enbuske ja Guillermo Zayas Lue lisää Kunnon laivan alustavasta ohjelmasta alkuvuodesta 2008: (tapahtumat) Lisätietoja risteilyohjelmasta Tiedot hinnoista sekä matkavaraukset LiKes, KKi-ohjelma, puh. (01) tai 00 sähköposti: järjestäjä pidättää oikeudet muutoksiin.

29 2008 Guillermo Zayas ja Katia enbuske Risteilyhinnat/henkilö Hinta / hlö 4 hlöä hytissä 3 hlöä hytissä 2 hlöä hytissä 1 hlö hytissä C 60 eur 0 eur 11 eur 190 eur B 70 eur 90 eur 1 eur 1 eur Promenade 0 eur 100 eur 10 eur 6 eur A 90 eur 110 eur 1 eur 77 eur DeLuxe eur 9 eur Commodore eur 760 eur Hintaan sisältyy risteily valitussa hyttiluokassa aamiainen meno-paluumatkalla, deluxe- ja Commodore-luokassa erikoisaamiainen risteilyohjelma Palvelumaksu 1 euroa/lasku. Bussikuljetukset Kunnon laivalle Bussikuljetukset järjestetään (meno-paluu) seuraaville reiteille: Bussikuljetuksen toteutuminen edellyttää vähintään 30 matkustajaa/reitti. Varaus on tehtävä mennessä. Reitti 1 Kajaani (7 eur), iisalmi ( eur), siilinjärvi ( eur), Kuopio (6 eur), mikkeli (6 eur) Reitti 2 rovaniemi (90 eur), oulu (7 eur), jyväskylä ( eur), jämsä ( eur), Lahti ( eur) Reitti 3 vaasa ( eur), seinäjoki ( eur), Parkano ( eur), ikaalinen ( eur), Tampere (0 eur) Reitti 4 joensuu ( eur), imatra (0 eur), Lappeenranta (6 eur), Kouvola ( eur) 9

30 ecss-kongressi Terveyttä edistävää liikuntaa käsiteltiin yli 00 tutkimusesitelmässä. Pekka oja (kuvassa vasemmalta), james sallis, Pekka Puska ja victor matsudo neuvonpidossa. Teksti Kaisa räsänen Kuvat Kaisa Koivuniemi ja Kaisa räsänen jyväskylä isännöi jo toistamiseen euroopan suurinta liikuntatieteen yleiskongressia. Kahdestoista european College of sport science (ecss) -kongressi järjestettiin heinäkuussa jyväskylä Paviljongissa. 0

31 TerveysLiiKunnan edistämisen HuiPuT KooLLa jyväskylässä victor matsudo esitteli agita sao Paulo -hankkeen agitol-liikuntapillerit. Kuvitteellisen pillerin teho perustuu siihen, että ennen sellaisen nauttimista pitää liikkua puoli tuntia. Lisätietoja agita sao Paulosta: Kongressiin osallistui lähes osallistujaa yli 50 maasta. Kansainväliset huippuasiantuntijat esitelmöivät muun muassa liikunnan merkityksestä sydän- ja verisuonitautien, metabolisen oireyhtymän sekä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä. Kaiken kaikkiaan terveyttä edistävää liikuntaa käsiteltiin monelta eri kantilta yli 300 tutkimusesitelmässä. Kongressin järjestelyistä vastasivat Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitos sekä Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LI- KES. Olosuhteet kuntoon Yhdysvalloista saapunut James Sallis käsitteli esityksessään ympäristön vaikutusta ihmisten liikkumisaktiivisuuteen. Ympäristö tulee tehdä sellaiseksi, että liikkuminen on helppoa. Vasta tämän jälkeen pitäisi vaikuttaa ihmisten liikuntatottumuksiin. Haasteena on saada päättäjät vakuuttuneiksi siitä, että ympäristöä pitää muuttaa liikuntaan ja arkiseen liikkumiseen mahdollisuuksia antavaksi. Sallis totesi, että rakennetun ympäristön liikuntaa edistävät ominaisuudet ovat samankaltaiset esimerkiksi kävelyn osalta maailmanlaajuisesti. Hän esitteli moniportaisen mallin, jossa on biologinen, psykologinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja poliittinen taso sekä fyysisen ympäristön taso. Tutkimusten mukaan kaikki tasot täytyy huomioida, jos halutaan vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Poliittisilla ratkaisuilla voidaan vaikuttaa liikkumisolosuhteisiin, mikä edelleen voi madaltaa kynnystä liikkua. Tämän jälkeen voidaan vaikuttaa esimerkiksi koulutukseen, yksilöiden motivointiin ja sosiaalisiin normeihin. Ilman politiikkaan ja ympäristöön vaikuttamista esimerkiksi yksilön motivointi ei tuota tulosta. Käytännönläheisiä toimintamalleja Brasilialainen Victor Matsudo puolestaan kiinnitti värikkäällä esiintymisellään kongressiyleisön huomion epäkohtaan: tutkimustuloksia liikunnan myönteisistä vaikutuksista esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä julkaistaan enemmän kuin koskaan, mutta silti liikuntaa harrastamattomien määrä on kasvussa. Ei ole kyse siitä, etteikö tiedettäisi, että on olemassa ongelma, vaan siitä, mitä ongelman ratkaisemiseksi pitäisi tehdä. Matsudo esitteli Agita Sao Paulo -hankkeen, jolla ihmiset on saatu liikkumaan Brasiliassa. Hankkeessa on löytynyt onnistuneita malleja, joilla edistetään terveysliikuntaa niin pienissä yhteisöissä kuin miljoonakaupungissakin. Sao Paulon mittava hanke, kuten yleensäkin eteläamerikkalaiset käytännöt, nojaavat vahvaan sosiaaliseen yhteisöllisyyteen. Matsudo painotti, että kokemusten mukaan liikunnan tulee olla hauskaa. Työmatkaliikuntaa voi edistää ympäristötekijöillä Itävaltalais-suomalaisen tutkijaryhmän mukaan sosiaalisen tuen ja pyöräilyyn kannustavien etujen ohella erityisen tärkeää on pyöräilyä haittaavien esteiden vähentäminen ja huomion kiinnittäminen pyöräilyreittien suunnitteluun ja helppoon saavutettavuuteen. Ruotsalaistutkijat totesivat, että luonto, puistoalueet, istutukset ja niiden tuoma esteettinen kauneus voivat vaikuttaa merkittävästi työmatkan tekoon kävellen. Skotlantilaisessa Travelling Green -hankkeessa puolestaan havaittiin, että alakouluikäisten lasten koulumatkan taittamista kävellen autokyydityksen sijaan voidaan tehokkaasti lisätä oppilaiden, opettajien ja vanhempien yhteisellä tiedotuksella ja osuvalla oheismateriaalilla. i 1

32 Cathrin Pieper (kuvassa oikealla) tutustui suomalaisiin rotkomaisemiin ystävyysperheensä mukana. retkellä rotkossa

33 [ ympäristö liikuttaa ] Patikoiden, pyöräillen tai meloen kuljetut maakuntaretket muistuttavat lähialueiden retkeilyreiteistä ja niiden palveluvarustuksesta taukopaikkoineen ja opasteineen. retket on tarkoitettu kaikille retkeilyä aloittelevista aktiivisesti retkeileviin. suurin osa retkistä on koko perheelle sopivia. Tutustuimme yhteen Keski-suomessa järjestettyyn maakuntaretkeen suunnaten lokakuisena sunnuntaiaamuna kulkumme Hitonhaudalle. Tuula Haverinen tallensi kamerallaan rotkomaisemia. Teksti Kaisa Koivuniemi ja jenni LinTuLa Kuvat jenni LinTuLa Hitonhauta sijaitsee vajaan tunnin matkan päässä Jyväskylästä. Hitonhaudan maasto kuuluu Laukaan kirkolta Saarijärvelle jatkuvaan yli sata kilometriä pitkään geologisesti merkittävään jääkauden muovaamaan harjujaksoon. Keski-Suomen vaikuttavimpiin kalliomuodostumiin kuuluva Hitonhaudan rotkovajoama on noin 800 metriä pitkä ja 20 metriä leveä. Rotkon pystysuorat seinämät nousevat jopa 25 metrin korkeuteen. Jyväskylän Latu ry:n järjestämä retki Hitonhaudalle oli maastonsa puolesta maakunnan neljästä syksyn retkestä vaativin. Matkan varrella oli paljon kosteikoita, kaatuneita puunrunkoja ja kivilohkareita ylitettäväksi. Edellisten päivien sade oli liukastanut rotkon pohjalla olevat kivet ja sinne johtavat pitkospuut haastaviksi. Kumisaappaat tai muut vedenpitävät kengät olivat retkellä tarpeen. Liian rankaksi ei reitti kuitenkaan koitunut, kun upeat maisemat pysäyttivät retkeläiset moneen kertaan valokuvaamaan ja ihastelemaan luonnon ihmeitä. Luolien tarinoita Rotkon läpi kulkiessamme saimme ihastella jylhien kallioiden lisäksi kasvillisuudeltaan arvokasta lehtoa ja sen harvinaisia kasvilajeja. Hitonhauta kuuluu Natura luonnonsuojeluverkostoon. Pystysuorat jyrkänteet, vaikeakulkuiset lohkareikot, kallioterassit ja luolamaiset onkalot saavat rotkossa retkeilevän mielikuvituksen laukkaamaan. Hittojen eli hiisien osallisuus näin vaikuttavien luonnon monumenttien syntyyn on elänyt vanhoissa suomalaisissa tarinoissa vuosisatoja, eikä se jätä 2000-luvun ihmistäkään kylmäksi. Parasta retkessä oli se luola! Kävin siellä sisälläkin, hehkutti retken nuorin osanottaja, ekaluokkalainen Tommi Kuitunen nuotiopaikalla. Perimätiedon mukaan länsiseinämän luolassa asuu menninkäinen nimeltä Hitto. Nuotiolla nautiskellen Vajaan tunnin kestäneen patikointiosuuden jälkeen oli aika evästauolle. Nuotion äärellä Hitonhaudan laavulla olisi sunnuntaipäivää voinut jatkaa pidempäänkin eväitä mutustellen ja retkiasioista jutustellen. Hitonhaudan retkellä oli mukana kaiken ikäisiä osallistujia, yhteensä 43 henkilöä. Osa heistä harrasti retkeilyä aktiivisesti, osa oli mukana tutustumismielessä. Olipa joukossa pari saksalaista opiskelijaakin, jotka olivat löytäneet retkelle ystävyysperheensä mukana. Olin ensimmäistä kertaa Hitonhaudan kaltaisessa paikassa. Liukkaus teki reitistä hieman haastavan, mutta maisemat olivat hienoja. Pidän suomalaisesta luonnosta, kertoili Cathrin Pieper laavupaikalla. Retki oli hyvin järjestetty, tapaturmavakuutukset olivat kunnossa ja retkeläiset pääsivät kätevästi Laukaaseen Jyväskylän Latu ry:n järjestämällä bussikyydillä. Maakuntaretket ovat oiva keino tutustua omaan kotiseutuunsa ja nähdä paikkoja, joihin ei ehkä muuten löytäisi tai tulisi lähdettyä. i Tänä vuonna järjestettiin ympäri suomea yli 0 maakuntaretkeä. suurin osa retkistä sijoittui syksylle, mutta retkeilemässä käytiin osalla paikkakunnista jo keväällä ja kesälläkin. KKi-ohjelman ja suomen Ladun koordinoimien maakuntaretkien käytännön järjestelyistä vastaavat suomen Liikunta ja urheilu ry:n aluejärjestöt sekä suomen Ladun paikallisyhdistykset lukuisten muiden tahojen kanssa. Tämän vuoden retket olivat jatkoa syksyllä 006 ensimmäisen kerran maakunnissa järjestetyille ja suuren suosion saaneille maakuntaretkille. maakuntaretkiä on tarkoitus jatkaa myös ensi vuonna, lisätietoja:

34 Kenkien valinnassa huomioitavaa Käyttötarkoitus eli kenkä lajin mukaan oikea koko joustavat ja liukumattomat pohjat istuvuus ja tukevuus Hengittävä materiaali irtopohjallisten käyttö Teksti Kaisa Koivuniemi Kuvat merrel FinLand Hyvissä kengissä askel on kepeä Kenkien tehtävinä on suojella jalkateriä ulkoisilta tekijöiltä, kuten epätasaisilta pinnoilta, lämpötilojen vaihteluilta sekä mekaaniselta rasitukselta. Kengät toimivat iskunvaimentimina, tukevat jalkaterien asentoa ja edistävät normaalia toimintaa ja kävelyä. Kenkään tarvitaan vähintään sentti käyntivaraa pisimmän varpaan kärjestä mitattuna, sillä kuormittuessaan jalkaterä pitenee, kun jalkakaari madaltuu. Lasten kenkiin on syytä varata lisäksi kasvunvaraa vähintään puoli senttiä. Tutkimusten mukaan noin 40 %:lla ihmisistä on eripituiset jalkaterät ja kengät täytyy hankkia isomman jalan mukaan, kertoo Sami Piiparinen Merrel Finlandista. Jalkaterien pituus kasvaa niiden rakenteiden antaessa periksi esimerkiksi ikääntymisen, raskauden tai ylipainon seurauksena. Tämän vuoksi jalkaterät kannattaa mitata kaksi kertaa vuodessa. Kenkien koon voi määrittää itse seisomalla pohjallisten päällä. Epäsopivat kengät aiheuttavat nivelten virheellistä kuormittumista, lihasepätasapainoa, varpaiden virheasentoja sekä iho- ja kynsiongelmia. Kengät tulee valita käyttötarkoituksen, vuodenaikojen ja harrastusten mukaan, Piiparinen ohjeistaa. Joustava pohja vaimentaa iskuja Hyvän kengän pohja on joustava ja liukumaton, ja pohja taipuu päkiän kohdalta. Ellei kengissä ole erikseen iskunvaimentimia, toimii joustava pohja iskunvaimentimena pienentäen nivelille kohdistuvaa kuormitusta. Kaikissa Merrell-kengissä on kannassa ilmatyynyvaimennus ja päkiän alla vaimentava EVA-välipohja. Koska naisilla jalkaterä on eri asennossa kuin miehillä, on naisten malleissa Q-FORM-rakenne tukemassa naisen jalkaterän luonnollista asentoa. Kengän tärkein ominaisuus on istuvuus. Kengän kannassa oleva kantakappi on tukeva ja kantapään muotoa mukaileva, jotta jalkaterä pysyy kengässä tukevasti kävelyn eri vaiheissa. Varpaiden täytyy mahtua vierekkäin, eikä kengän päällinen saa painaa varpaita. Nauhakenkä pysyy parhaiten jalassa, sillä nauhojen kireyttä pystyy helposti säätelemään. Nahka on paras kenkämateriaali, koska se hengittää, sitoo kosteutta ja muotoutuu. Suosittelen käyttämään kengissä irtopohjallisia, sillä ne pitävät kengät lämpiminä ja keräävät kosteutta. Irtopohjalliset ovat hygieeniset ja lisäävät kenkien käyttöikää. Jos kengissä käytetään erilaisia tuki- ja erikoispohjallisia, täytyy kenkiä hankittaessa ottaa huomioon pohjallisten vaatima tila. i

35 Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto Viidellätoista liikunnan aluejärjestöllä, SLU-alueella, on merkittävä rooli alueellisen terveysliikuntaverkoston kehittämisessä. SLU-alueet tarjoavat paikallisille toimijoille muun muassa suunnitteluapua uusien terveysliikuntahankkeiden käynnistämiseksi. KKI-ohjelma tukee alueiden terveysliikuntatoimintaa. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Matti Sutela, Puh , fax. (05) Kotipolku 2, Imatra Etelä-Savon Liikunta ry Liisa Haikonen, Puh , fax. (015) Ristiinantie 1, Mikkeli Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry Merja Palkama, Puh. (09) , fax. (09) Olympiastadion, Eteläkaarre, Helsinki Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Harri Appelroth, Puh , fax Sarvijaakonkatu 32, Tampere Kainuun Liikunta ry Liisa Paavola, Puh. (08) , fax. (08) Teemu Takalo, Puh. (08) Kauppakatu 21, Kajaani Keski-Pohjanmaan Liikunta ry Satu Räisänen, Puh. (06) , fax. (06) Mannerheiminaukio 7, Kokkola Keski-Suomen Liikunta ry Anne Soini, Puh. (014) , fax. (014) Rautpohjankatu 10, Jyväskylä Kymenlaakson Liikunta ry Tommi Lehtinen, Puh , fax. (05) Ilmarinkuja 3, Kouvola Lapin Liikunta ry, Rovaniemen toimisto Arto Piuva, Puh , fax. (016) Valtakatu 19, 3. krs., Rovaniemi Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Turun toimisto Jukka Läärä, Puh. (02) , fax. (02) Yliopistonkatu 31, Turku Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Porin toimisto Janne Hopeakangas, Puh , fax. (02) Liisankatu 11, PL 34, Pori Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry Antero Kangas, Puh. (06) , fax. (06) Keskuskatu 6, 3. krs., Seinäjoki Pohjois-Karjalan Liikunta ry Risto Laukkanen, Puh. (013) , fax. (013) Rantakatu 35, Joensuu Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry Ilkka Kurttila, Puh , fax. (08) Sammonkatu 6, Oulu Pohjois-Savon Liikunta ry Tanja Luostarinen, Puh. (017) , fax. (017) Haapaniemenkatu 10 A, Kuopio Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Mai-Brit Salo, Puh. (03) , fax. (03) Urheilukeskus, Lahti 35

36 [ virikkeitä vertaisohjaajille ] suunnittelu marika KiiKaLa Kuvat GraaFinen suunnittelu PauLi saha Aikuisten liikuntaa LeiKKiPuisTossa KKI-ohjelman Virikkeitä vertaisohjaajille -sarjassa on ilmestynyt Hengitysliitto Helin ideoima Aikuisten liikuntaa leikkipuistossa -opas. Kirjanen on tarkoitettu käytännön työvälineeksi kunto- ja terveysliikunnan ohjaajille, vertaisohjaajille ja itse liikkujille. Alkuverryttely Askeltaminen valitse tukeva ja sopivalla korkeudella oleva taso, johon mahtuu koko jalkaterä varpaista kantapäähän. nouse ylös tuoden molemmat jalkaterät tasolle ja laskeudu alas. vaihda välillä johtavaa jalkaa. Tarkista, että astut tasolle koko jalkaterän pituudelta. oppaasta löytyy vinkkejä siitä, miten leikkipuistoa voi hyödyntää aikuisten liikkumiseen ja millaisia liikkeitä siellä voidaan toteuttaa. Liikkeet on jaoteltu lämmittely-, lihaskunto- ja venyttelyliikkeisiin. oppaaseen on tehty valmis ohjelma liikepariharjoitteluun sekä kuntopiiriharjoitteluun. Leikkipuisto tarjoaa luonnollisen ympäristön vuorovaikutukselle ja yhteistoiminnalle. omaa liikuntatuokiota voi tehostaa vaikka ottamalla lapsen tai lapsenlapsen reppuselkään. aikuinenkin saa leikkiä! Tässä maistiaisia oppaasta. aikuisten liikuntaa leikkipuistossa -oppaan sekä muiden KKi-materiaalien tilausohjeet löytyvät sivuilta 9. 6

37 Lihaskuntoliikkeet Tee liikettä 10 1 kertaa, toista sarja kolmesta neljästä kertaan. Pidä välillä taukoja. Polkupyöräily (suorat vatsalihakset, vinot vatsalihakset) istu tasolle, josta voit ottaa tukea käsillä sivusta tai takaa. nojaa selkää taaksepäin. Tee jaloilla liikettä kuin polkupyöräilisit. Varpaille nousu (pohjelihakset) seiso tason reunalla niin, että kantapäät ovat reunan ulkopuolella. ota kädelläsi tukea jostakin. Paina kantapäitä rauhallisesti kohti maata ja nouse sitten hitaasti ylös varpaille saakka. Ojentajapunnerrus (olkavarren ojentajalihakset) istu tasolle asettaen kämmenet tason reunalla niin, että sormet ovat reunan ulkopuolella. siirrä paino käsille ja irrota vartalosi tasolta tuoden se tason eteen. Koukista ja ojenna kyynärpäitä. Tee liike ojentajalihaksilla, jolloin kyynärpäät menevät taaksepäin. älä laske tai nosta vain keskivartaloa. Venyttely Reiden takaosa istuen istu tasolle, jolle pystyt nostamaan toisen jalan suoraksi. Toinen jalka on tukevasti jalkapohja alustalla. ojenna selkä suoraksi ja taivuta ylävartaloa suoran jalan puoleen kunnes tunnet venytyksen. Pää pysyy selkärangan jatkona eli katse on polveen päin. 7

38 KKI-materiaalit Kampanjamateriaalit 1. KKI-yleisesite ilmainen - sisältää taloudellisen tuen hakuohjeet 2. KKI-kuntokortti ilmainen - yhden vuoden seurantakortti 3. Juliste ilmainen - Usein ulkona / Ofta ute I form för livet, 43 x 63 cm - SuomiMies seikkailee, 43 x 63 cm 4. KKI-kuntokalenteri ilmainen - uusi painos tutusta kalenterista - työikäisille suunnattu kalenteri sisältää kaksi 16 viikon harjoitusohjelmaa: starttiohjelma aloittelijalle sekä jatko-ohjelma edistyneelle - vinkkejä työergonomiaan ja mielen hyvinvointiin 5. Kuntokalenteri 60+ ilmainen - sisältää 24 viikon tasapaino-, lihasvoima- ja kestävyysohjelman - vinkkejä myös vuodejumppaan sekä arjessa jaksamiseen 6. Tartu tilaisuuteen -kalenteri ilmainen - sisältää 32 viikon liikuntaohjelman, joka perustuu arkiaktiivisuuden lisäämiseen, mukana myös ohjeita venyttelyyn ja lihaskuntoliikkeisiin - ohjeita ruokavalion muuttamisesta terveellisemmäksi 7. SuomiMiehen kunto-opas ilmainen - varta vasten miehille suunnattu kunto-opas - 9 kuukauden harjoitusohjelma, jonka voi tehdä kävellen tai uiden - vinkkejä eri liikuntalajeista Julkaisut ja oppaat 8. Kipinät, KKI-ohjelman oma lehti ilmainen - Tietoa ja kokemuksia KKI-hankkeista ja terveysliikunnasta 9. Suuntana hyvinvointi mitkä ovat liikunnan mahdollisuudet 13 - Tutkimustietoa liikunnan merkityksestä elämänkaaren eri vaiheissa - 46 sivua, kuvitettu 10. Reseptillä liikkeelle Liikkumisreseptin arviointi 10 - raportti kertoo Liikkumisreseptihankkeen saavutuksista - sisältää kehittämisehdotuksia terveydenhuollossa toteutettavan liikuntaneuvonnan sekä liikuntaneuvonnan palveluketjun edistämiseksi - 50 sivua, kuvitettu 11. Lisää liikkujia! Ideoita menestyvistä KKI-hankkeista 10 - kirja esittelee erilaisia KKI-hankkeita sekä pohtii menestyneiden hankkeiden tunnuspiirteitä - 50 sivua, kuvitettu 12. Terveysliikunnan asema kunnissa 7 - selvitys terveyttä edistävän liikunnan esiintymisestä eri viranomaisten toiminnoissa - terveysliikunnan edistämisestä hyvin huolehtivan kunnan tunnusmerkit - 43 sivua 13. Ikääntyneiden kuntosaliharjoittelu perusteita ja käytännön ohjeita 12 - käytännön työväline ikääntyneiden liikunta- ja kuntosaliharjoittelua ohjaaville henkilöille - antaa tietoa ikääntyneiden harjoitusohjelmien perustaksi huomioiden toimintakyvyn eri osa-alueet sekä kuntosalilla tarpeelliset mittausmenetelmät - 41 sivua, kuvitettu KKI-kuntokortti Katso Kampanjamateriaalit, numero 2. Kuntopiiriopas Katso Julkaisut ja oppaat, numero 18. Pulahda vesiliikunnan ohjaajaksi -CD-ROM Katso Videot, DVD:t ja CD:t, numero 24. KKI-kuntokalenteri Katso Kampanjamateriaalit, numero 4. Tuntiohjelmia iäkkäiden liikuntaan Katso Julkaisut ja oppaat, numero

JULKILAUSUMA. Iäkkäiden ulkona liikkumisen edistämiseksi

JULKILAUSUMA. Iäkkäiden ulkona liikkumisen edistämiseksi JULKILAUSUMA Iäkkäiden ulkona liikkumisen edistämiseksi Peruspalveluministeri Paula Risikolle Ulkoilu on myös ikäihmisen oikeus Iäkkäiden ulkona liikkumisen mahdollistamiseksi tarvitaan yhteistä tahtoa

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Jyrki Komulainen Ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää (KKI) ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Maakunnallinen liikuntaneuvonta

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 LIIKUNTAA IKÄÄNTYVILLE Ikääntyessä säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyöllä. Liikunnan palveluketju. Järvenpään kaupunki

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyöllä. Liikunnan palveluketju. Järvenpään kaupunki Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyöllä Liikunnan palveluketju Järvenpään kaupunki 5.1.2017 Liikunnan palveluketju Järvenpäässä Liikunta osana hoitopolkua -prosessi Asiakkaan ohjaus palveluketjussa

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

Ryhmät alkavat tiistaina 7.1 ja päättyvät viikolla 16-17. Kertoja on 15.

Ryhmät alkavat tiistaina 7.1 ja päättyvät viikolla 16-17. Kertoja on 15. KUNTOKEIDAS SANDELS Kalliolan Senioripalvelusäätiö Kuntokeidas Sandels Välskärinkatu 4 B, 00260 Helsinki Puh. (09) 4368 8070 Sisäänkäynti: katutaso, B-ovi, hissi/portaat pohjakerrokseen Kevätkauden 2014

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste Helsinki 21.-22.4.2015 Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset Semppi-piste - Liikuntaneuvonta Terveysliikunta Ikääntyminen ja tasapaino

Lisätiedot

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita! Liiku, osallistu ja voita! Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n t ovat helmikuu ja syyskuu. Tavoitteena on saada VAU:n jäsenet kuntoilun pariin niin talvella kuin syksylläkin. Raikkaista syys- ja

Lisätiedot

TerveysInfo. Jalan ja pyörällä

TerveysInfo. Jalan ja pyörällä TerveysInfo kävely Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

TerveysInfo. Hetkien hiljainen muisti Rentoutumista, metaforia ja musiikkia

TerveysInfo. Hetkien hiljainen muisti Rentoutumista, metaforia ja musiikkia TerveysInfo 55+ liikunnasta elinvoimaa Power Point esitys tukee ikääntyvän työntekijän hyvinvointia ja vahvistaa voimavaroja tulevia eläkevuosia varten. Käsittelee etenkin liikuntaa ja lyhyesti myös muita

Lisätiedot

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Esityksen rakenne VoiTas - kunnonhoitaja koulutus Voima- ja tasapainoharjoittelu-ryhmät VoiTas- ryhmien vaikuttavuus Muu virkistyminen Toimintakyky

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta Lisätietoa http://www.kkiohjelma.fi/hanketuki KKI-hanketuki Taloudellinen tuki paikallisille toimijoille työikäisten liikuttamiseksi Tahoille, jotka järjestävät aloittelijoille

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) 153 Kaupunginhallitukselle annettava lausunto kuntalaisaloitteesta, joka koskee maksuttoman sporttikortin myöntämistä yli 68-vuotiaille HEL 2012-008118 T 12 03

Lisätiedot

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Avain terveyteen ja hyvinvointiin Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Minun omahoitoni- tehtävä Keskustele parin kanssa omahoidosta. Kerro parille, mikä omahoidossasi on hyvin ja toimii. Kerro myös, mikä

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste. hyötyliikunta

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste. hyötyliikunta TerveysInfo hyötyliikunta Arviointi avuksi : vahvista tervysliikunnan yhteistyötä Liikuntaneuvonnan ja terveysliikuntapalvelujen yhteisen arvioinnin avulla voidaan edistää saumattoman palveluketjun toimintaa.

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Minna Säpyskä-Nordberg ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia 1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin 15.4.2016 10.30 Valtakunnallinen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma palkitsi tänä vuonna Kajaanin ammattikorkeakoulun Liiku Myötätuulta

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli

MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli Osaamista terveysliikunnan edistämiseen MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli Liike on lääke TEMPO- hanke Dosentti, työterveyslääkäri Riitta Luoto riitta.luoto@uta.fi Liikkumisen lisäämisellä voidaan

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI 2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Yhteistyöllä tavoitteeseen esimerkkejä Voimaa vanhuuteen -kunnista Voimaa vanhuuteen starttiseminaari

Yhteistyöllä tavoitteeseen esimerkkejä Voimaa vanhuuteen -kunnista Voimaa vanhuuteen starttiseminaari Yhteistyöllä tavoitteeseen esimerkkejä Voimaa vanhuuteen -kunnista Voimaa vanhuuteen starttiseminaari 1.-2.11.2016 Al Ikääntyneiden liikunnan hyvät toimintatavat Ohjaajien kouluttaminen Voima- ja tasapainoharjoittelu

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Suomen Latu ry Suomen Latu on ulkoilun edistäjä, retkeilyn asiantuntija ja kaikille avoin kansalaisjärjestö. Edunvalvomme suomalaisia

Lisätiedot

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Raportti Päijät-Hämeen ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelmaan liittyvän kyselyn tuloksista 2015 Ravitsemussuunnitelman tavoitteissa erittäin tärkeää

Lisätiedot

Päivitetty liikuntakalenteri kevät 2014

Päivitetty liikuntakalenteri kevät 2014 Päivitetty liikuntakalenteri kevät 2014 Kaikissa ryhmissä tilaa! Maanantai Klo 9.00 10.00 Vertaisohjattu kuntopiiri 65+, 13.1. 26.5.2014 Ilmoittautumiset ja lisätietoja ma-pe klo 9 10 Liperin terveystoimi

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON 19627430.00 SWE/FIN A FIN SISÄLLYS 1. Syke opastaa liikkumaan oikein... 3 2. Monipuoliset käyttövaihtoehdot... 4 3. Tavoitesykealue... 6 4. Oikein suoritettu liikuntakerta...

Lisätiedot

VoiTas-projekti Nurmijärvellä

VoiTas-projekti Nurmijärvellä VoiTas-projekti 2003-2006 Nurmijärvellä Liikuntapalvelut oma tulosalue sosiaali- ja terveystoimen toimialalla asukkaita: vuonna 2003 36 000 vuonna 2011 40 000 kolme isoa päätaajamaa: Kirkonkylä Klaukkala

Lisätiedot

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Annele Urtamo ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Kuntoavustaja valmennus

Kuntoavustaja valmennus Kuntoavustajan toimintamalli Kolarissa 2015-16 Kuntoavustaja valmennus Mistä valmennus sai alkunsa? Kaivattiin apukäsiä vanhusten ulkoiluttamiseen. Haluttiin antaa mahdollisuus työttömille tutustua hoiva-alaan

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Noin 300 lasta ja 75 työntekijää.

Noin 300 lasta ja 75 työntekijää. Noin 300 lasta ja 75 työntekijää. Tammelan päiväkoti: Haitulat, Leinikki, Maahiset, Sinikello, Taikatassu ja luontoliikuntaryhmä Ilvekset. Tammitarhan päiväkoti: 4 ryhmää ja metsäeskari metsätontut. Portaan

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA Vuorentaan koulun vanhempainyhdistys toteutti yhteistyössä Vuorentaan koulun, Lasten Liikunnan Tuen sekä liikunta-alan toimijoiden kanssa Kaveri liikuttaa hankkeen. Hämeenlinnan

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA

LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA Tiina Pekkala, liikuntakoordinaattori 11.11.2015 Pohjois-Suomen AVI Muutosta liikkeellä! Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu LINJAUS 3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista TAPAHTUMAN TAUSTA JA TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Viittakivi ja Setlementtiliitto järjestivät Heinolan vastaanottokeskuksessa 21.4.2016 kertaluontoisen Hyvä yhteinen arki -vaikuttamiskahvilan. Tapahtumassa vastaanottokeskuksen

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä.

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä. TerveysInfo kuntoilijat Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 SAVONLINNAN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ Paula Vilpponen YTHS, Savonlinnan toimipiste Kuninkaankartanonkatu 7 57100 Savonlinna LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 LÄHDE LIIKKUMAAN

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013

Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013 Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013 Kesäkuu 2014 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot