Sivu TIIVISTELMÄ 2 4. KYLÄKESKUSALUEIDEN JA TAAJAMATYYPPISTEN ALUEIDEN MAANKÄYTTÖ 13

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sivu TIIVISTELMÄ 2 4. KYLÄKESKUSALUEIDEN JA TAAJAMATYYPPISTEN ALUEIDEN MAANKÄYTTÖ 13"

Transkriptio

1

2

3 Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 Sivu TIIVISTELMÄ 2 1. VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT 5 2. KAAVOITUSTILANNE 7 3. MAANKÄYTTÖ Kaavoitustilanne Maankäyttö Asuminen Palvelut Elinkeinot ja työpaikat Ympäristönsuojelu ja kulttuuriympäristö Tie- ja katuverkko Joukkoliikenne Kevyen liikenteen yhteydet Maankäytön laajenemisalueet KYLÄKESKUSALUEIDEN JA TAAJAMATYYPPISTEN ALUEIDEN MAANKÄYTTÖ 13 LIITEKARTAT 1. Väestön muutos Työpaikkamuutos Taajamakehitys Kyläkeskukset ja taajamatyyppisen rakentamisen alueet Luonnonsuojelu-, pohjavesi- ja maisemallisesti arvokkaat alueet KUNTAKOHTAISET TARKASTELUT ALASTARO Kaavoitustilanne Maankäyttö Tie- ja katuverkko Joukkoliikenne Kevyen liikenteen yhteydet Maankäytön laajennusalueet AURA Kaavoitustilanne Maankäyttö Tie- ja katuverkko Joukkoliikenne Kevyen liikenteen yhteydet Maankäytön laajennusalueet KARINAINEN Kaavoitustilanne Maankäyttö 32

4 Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tie- ja katuverkko Joukkoliikenne Kevyen liikenteen yhteydet Maankäytön laajennusalueet KOSKI TL Kaavoitustilanne Maankäyttö Tie- ja katuverkko Joukkoliikenne Kevyen liikenteen yhteydet Maankäytön laajennusalueet LOIMAA JA LOIMAAN KUNTA ( LOIMAAN KAUPUNKI) Kaavoitustilanne Maankäyttö Tie- ja katuverkko Joukkoliikenne Kevyen liikenteen yhteydet Maankäytön laajennusalueet MARTTILA Kaavoitustilanne Maankäyttö Tie- ja katuverkko Joukkoliikenne Kevyen liikenteen yhteydet Maankäytön laajennusalueet MELLILÄ Kaavoitustilanne Maankäyttö Tie- ja katuverkko Joukkoliikenne Kevyen liikenteen yhteydet Maankäytön laajennusalueet ORIPÄÄ Kaavoitustilanne Maankäyttö Tie- ja katuverkko Joukkoliikenne Kevyen liikenteen yhteydet Maankäytön laajennusalueet PÖYTYÄ Kaavoitustilanne Maankäyttö Tie- ja katuverkko Joukkoliikenne 67

5 Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Kevyen liikenteen yhteydet Maankäytön laajennusalueet TARVASJOKI Kaavoitustilanne Maankäyttö Tie- ja katuverkko Joukkoliikenne Kevyen liikenteen yhteydet Maankäytön laajennusalueet YLÄNE Kaavoitustilanne Maankäyttö Tie- ja katuverkko Joukkoliikenne Kevyen liikenteen yhteydet Maankäytön laajennusalueet 77

6 Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 4 TIIVISTELMÄ ESIPUHE Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman maankäyttöä koskevassa osaraportissa on tarkasteltu liikennejärjestelmäsuunnitelman pohjaksi alueen kuntien maankäyttöä kuntakeskusten ja kylätaajamien osalta. Maankäytön tarkasteluun on liitetty kuntakohtainen arviointi asumisesta, palveluista ja elinkeinorakenteesta, tie- ja kevyen liikenteen verkosta sekä joukkoliikenteestä. Maankäytön tarkastelussa on erityistä huomiota kiinnitetty tulevan yhdyskuntarakenteen ja sen tarkoituksenmukaisuuden arviointiin. Loimaan liikennejärjestelmän kehittämissuunnitelman maankäyttöosa on laadittu osana koko liikennejärjestelmän kehittämissuunnitelmaa. Maankäyttöosan on tarkoitus osaltaan palvella myös käynnistymässä olevaa maakuntakaavan laatimista. Selvitysalue on kattanut Loimaan kaupungin sekä Alastaron, Auran, Karinaisten, Kosken, Loimaan, Marttilan, Mellilän, Oripään, Pöytyän, Tarvasjoen ja Yläneen kunnat. Koko liikennejärjestelmän ja samalla sen maankäyttöosan laatimisen ohjausryhmän kokoonpano on ollut seuraava: Aimo Suikkanen, puh.joht. Arja Aalto Toivo Javanainen Kari Jokela Hanna Kari Jorma Kopu Eero Löytönen Pertti Postinen Tapio Mikkola Seija Niskala Martti Sirkkaniemi Sami Suikkanen Peter Ulmanen Janne Virtanen Kosken kunta Ratahallintokeskus Turun tiepiiri Pöytyän kunta Turun tiepiiri Loimaan kunta, Loimaan kaupunki Varsinais-Suomen liitto Länsi-Suomen lääninhallitus Loimaan kaupunki Loimaan kaupunki Länsi-Suomen lääninhallitus Seutu-hanke Linja-autoliitto Varsinais-Suomen liitto Liikennejärjestelmän kehittämissuunnitelmaa laatii Linea Konsultit Oy, jossa koko työstä ja maankäyttöosan sovittamisesta on vastannut dipl.ins. Sakari Somerpalo. Kehittämissuunnitelman maankäyttöosan on laatinut alikonsulttina Jaakko Pöyry Infra /Maa ja Vesi Oy, jossa työstä ovat vastanneet dipl.ins. Tuomo Peltola ja fil.maist. Miia Nurminen.

7 Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 5 1. VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT Väestö Loimaan seutukunnan asukasluku vuonna 2003 oli asukasta ja työpaikkojen yhteismäärä vuonna 2001 oli työpaikkaa. Väestön muutokset seutukunnan ja koko Varsinais-Suomen osalta vuosina ilmenevät liitekartalta 1. Alueen väestönkehitys on ollut laskeva kuitenkin niin että kuntakeskusten asukasmäärät ovat kasvaneet samaan aikaan kun haja-asutusalueiden ja kyläkeskusten asukasmäärät ovat pienentyneet. Ajanjaksolla väestökehitys on ollut positiivista ainoastaan Aurassa (+8,7 %), Karinaisissa (+3,1 %) ja Tarvasjoella (+3,1%). Asukasmäärän väheneminen on ollut huomattavinta Marttilassa (-9 %) ja Alastarolla (-8,9 %). Tilastokeskuksen trendiennusteen (2004) mukaan Loimaan seutukunnan asukasmäärän uskostaan nousevan vuoteen 2030 mennessä. Ennusteet ovat muuttuneet Tilastokeskuksen vuoden 2001 ennusteista positiivisimmaksi, johtuen osaksi siitä, että nykyisessä Tilastokeskuksen ennustemallissa keskimääräisen eliniän odotetaan olevan suurempi kuin kolme vuotta sitten tehdyissä ennusteissa. Loimaan seudulla edellistä ennustetta suuremmat kasvuluvut johtuvan myös alle 20-vuotiaiden ja työikäisten määrän kasvusta. Trendiennusteen mukaan Auran, Karinaisten, Koski Tl:n, Loimaan, Mellilän, Oripään ja Tarvasjoen asukasmäärät kasvavat vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2005 alussa yhdistyvistä kunnista Pöytyän-Karinaisten väestön ennustetaan kasvavan ja Loimaan- Loimaan kunnan väestön säilyvän lähes nykyisellään. Väestökehitykseltään kasvaville kunnille on tunnusomaista Turun läheisyys (alle 50 km) ja työmatkapendelöinti Turkuun. Vuosi Alastaro Aura Karinainen Koski Tl Loimaa Loimaan kunta Marttila Mellilä Oripää Pöytyä Tarvasjoki Yläne Taulukko 1. Väestöennuste Lähde: Tilastokeskus trendiennuste

8 Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 6 Työpaikat Kuntakohtaiset erot työpaikkaomavaraisuudessa ovat Loimaan seudulla merkittäviä. Vuonna 2002 suurin työpaikkaomavaraisuus oli Loimaalla 123,9 % ja pienin Tarvasjoella 64,7 %. Koko seutukuntana tarkasteluna työpaikkaomavaraisuus on suhteellisen hyvä 87,5 % (2001). Toimialoittain tarkasteltuna seudun työllistävimmät toimialat ovat teollisuus ja julkiset palvelut. Varsinais-Suomen muihin seutukuntiin nähden Loimaan seudun merkittävin piirre on alkutuotannon suuri osuus. Koko Suomen verrattuna seudulla on suhteellisen paljon teollisuuden ja maatalouden työpaikkoja. Työpaikkaomavaraisuus seutukunnan alueella ilmenee kuvasta 1. Loimaan seudulla työpaikkakehitys on ollut suurimassa osassa kuntia laskevaa. Varsinais-Suomen liiton ennusteen mukaan tulevaisuudessa eniten työpaikkojen ennustetaan lisääntyvän Aurassa, Pöytyällä ja Tarvasjoella. Työpaikkojen muutokset seutukunnan ja koko Varsinais-Suomen alueella vuosina ilmenevät liitekartalta 2. Kuva 1. Loimaan seudun kuntien työpaikkaomavaraisuus vuonna Lähde: Tilastokeskus 5/19/2004.

9 Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 7 2. KAAVOITUSTILANNE Seutukaavat Seutukaavat pysyvät voimassa oikeusvaikutuksineen kunnes ne on korvattu Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisella maakuntakaavalla. Loimaan seutukunnan alueella ovat voimassa seuraavat seutukaavat: Varsinais-Suomen seutukaava 1 - valtioneuvoston vahvistama Suojelu- ja virkistysalueet ja kohteet, eräät maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, erityistoimintojen ja liikenteen alueet ja kohteet, teknisen huollon linjat. Varsinais-Suomen seutukaava 2 - valtioneuvoston vahvistama loma-asutuksen mitoitus, kyläalueet, maa-aineisten ottoalueet, matkailupalvelujen alueet, vesiliikennekohteet sekä vaiheseutukaava 1:n täydennykset ja muutokset. Varsinais-Suomen taajamaseutukaava - valtioneuvoston vahvistama taajamatoimintojen, keskustatoimintojen, palvelujen ja hallinnon sekä teollisuuden alueet, aikaisempien seutukaavojen täydennyksiä ja tarkistuksia. Varsinais-Suomen täydennysseutukaava - ympäristöministeriön vahvistama vedenhankintalähteinä käytettävien pintavesien suojelu, täydennyksiä ja korjauksia aikaisempiin seutukaavoihin. Varsinais-Suomen harjuseutukaava - ympäristöministeriön vahvistama Kuntiin laaditut yleiskaavat, osayleiskaavat ja rakennesuunnitelmat sekä asemakaavoitustilanne ilmenevät kuntakohtaisesta tarkastelusta. Suuressa osassa niitä kuntia, joihin on laadittu yleiskaava, on kaavan uusiminen ajankohtaista lähivuosina. Karinaisten ja Mellilän kuntiin ei ole laadittu yleis- tai osayleiskaavaa.

10 Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 8 3. MAANKÄYTTÖ Loimaan seutukunnan maankäytölle on ominaista rakentamisen painottuminen nauhamaisesti yleensä jokilaaksoja myötäilevien vanhojen teiden varsille (Vanha Turun/Tampereentie, Hämeen Härkätie) tai sitten rautatieasemien (Aura, Karinainen, Mellilä, Loimaa) ympäristöön. Taajamatyyppisen maankäytön kehittyminen alueella ilmenee liitekartalta 3. Liitekartalle on Virttaan ja Pöytyän kirkonkylän taajamien kirjattu erheellisesti muodostuneen vasta vuoden 1980 jälkeen. Maankäytön tarkastelua varten kunnista on kerätty tiedot kuntien nykyisestä maankäytöstä yleis-, asemakaavoihin ja maankäyttösuunnitelmiin perustuen. Kyläkeskukset ja taajamatyyppisen rakentamisen alueet on osoitettu liitekartassa Kaavoitustilanne Kunnittain on mainittu kuntaan laaditut yleiskaavat ja todettu merkittävimmät asemakaava-alueet sekä kaavoitussuunnitelmat. Tarkastelun lähtökohdat Liikennesuunnittelun kannalta yleiskaavat sisältävät mm. seuraavia liikennettä koskevia asioita: edullisten kasvusuuntien määrittäminen rakenteen tiivistämisen ja eheyttämisen mahdolliset alueet tieverkoston ja kevyen liikenteen reitistön osoittaminen ja toiminnallinen luokitus hyvän ja turvallisen elinympäristön edellytysten luominen melualueiden arviointi ja meluntorjunnan periaatteet Liikennesuunnittelun kannalta asemakaavaan sisältyvät mm. seuraavat liikennettä koskevat asiat: alemman katuverkon jäsentely katutilan mitoitus kevyen liikenteen väylät rakentamistehokkuus pysäköintijärjestelyt Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön yhtenä tavoitteena on edistää liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Monet muutkin maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteista koskettavat liikennettä ja sen järjestämistä. Maankäytön suunnittelun tulisi lain mukaan edistää turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien tarpeet huomioivan elin- ja toimintaympäristön luomista sekä yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta. Myös muiden tavoitteiden saavuttamisessa on liikenteellä merkittävä vaikutus (mm. ympäristönsuojelun edistäminen, ympäristöhaittojen ehkäiseminen, luonnonvarojen säästeliäs käyttö, yhdyskuntien toimivuus, yhdyskuntarakentamisen taloudellisuus ja palvelujen saatavuus). 3.2 Maankäyttö Maankäyttöosassa on tarkastelu kunnan maankäytön historiallista taustaa, maankäytön rakennetta ja taajamakuvaa. Kuntien keskustaajamien maankäyttöä on havainnollistettu liitekartoilla. Kartoissa on osoitettu keskusta-, palvelu- (julkiset ja yksityiset), teollisuus- ja asuinalueet sekä näiden suunnitellut laajennusalueet. Laajenemisaluevaraukset

11 Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 9 perustuvat yleis- ja asemakaavavarauksiin ja kuntien suunnitelmiin. Karttoihin on lisäksi merkitty perusopetuksen koulut, alikulut, kevyen liikenteen yhteydet, kevyen liikenteen yhteystarpeet, suunnitellut tieyhteydet ja kunnan rajat. Tarkastelun lähtökohdat Yhdyskuntarakenne vaikuttaa liikennesuoritteiden määrään ja laatuun. Yleisenä kehityssuuntana on ollut yhdyskuntarakenteen hajautuminen ja alueiden yksipuolistuminen. Hajautuminen vaikuttaa liikennesuoritteiden määrän ohella kulkumuotojakaumaan, koska kävely- ja pyöräilymatkat pitenevät ja yhä harvemmalle alueelle on mahdollista järjestää kilpailukykyiset joukkoliikennepalvelut. Yhdyskuntarakenteen tiivistämisen keinoja ovat mm. täydennysrakentaminen sekä uuden maankäytön osoittaminen jo rakennettujen alueiden laitamille. 3.3 Asuminen Väestön tuleva kehitys on arvioitu Tilastokeskuksessa vuonna 2004 laadittuun trendiennusteeseen (taulukko 1) pohjautuen. Tarkastelussa on kiinnitetty huomiota myös kunnan väestörakenteen mahdollisiin erityispiirteisiin. Asumista ja rakentamista on tarkasteltu lähemmin kuntakohtaisissa tarkasteluissa. Tarkastelun lähtökohdat Väestön ikärakenteella ja väestökehityksellä on vaikutusta eri liikennemuotojen ja liikennetarpeiden kehitykseen. Tulevaisuudessa vanhusväestön osuus kasvaa merkittävästi. Ikärakenteen muutos vaikuttaa työmatkojen osuuden pienentymiseen kokonaisliikenteestä sekä henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen tarpeen kasvamiseen. Vaikka useamman kunnan väestökehitys on laskevaa, autoliikenteessä voidaan olettaa tapahtuvan vähäistä kasvua autoistumiskehityksen myötä. Myös työmatkojen piteneminen kuntarajat ylittävän työssäkäynnin yleistyessä lisää liikennettä. 3.4 Palvelut Palveluosassa on tarkasteltu merkittävämpien liikennettä aiheuttavien palvelujen kuten kaupallisten ja hallinnollisten palvelujen, koulujen sekä liikuntapalvelujen sijaintia yhdyskuntarakenteessa. Tarkastelun lähtökohdat Tasa-arvoisuuden ja liikennetarpeen vähentämiseksi tulisi päivittäisten peruspalvelujen sijaita kävelyetäisyydellä asunnosta. Näiden palvelujen toimintaedellytyksiä olisi tuettava. Toimenpiteitä ovat mm. riittävän suurien asuinalueiden kaavoittaminen ja vanhojen alueiden väestöpohjan kasvattaminen. Kaupan rakenteellinen muutos näkyy suurien automarkettien lisääntymissä kun taas lähikaupat vähenevät. Liikenteellisiin solmukohtiin rakennettavien automarkettien vaarana on, että palvelut siirtyvät keskustaajamista näille aluille.

12 Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Elinkeinot ja työpaikat Kuntien elinkeinorakennetta on tarkastelu toimialoittain vuoden 2002 työpaikkalukumäärien mukaan. Työmatkaliikennettä on tarkasteltu sekä suuntautuneisuuden että etäisyyden mukaan. Erikseen on kuntakohtaisesti tarkasteltu pendelöinnin suuntautumista kaupunkikeskuksiin (Turku, Loimaa, Salo). Yleisenä kehityssuuntana Loimaan seudulla on kunnan ulkopuolisen työssäkäynnin lisääntyminen ja keskimääräisen työmatkapituuden kasvaminen. 3.6 Ympäristönsuojelu ja kulttuuriympäristö Kuntakohtaisesti on tarkasteltu merkittävämpiä luonnonsuojelukohteita, pohjavesialueita ja valtakunnallisesti arvokkaita kulttuurihistoriallisia kohteita. Maisemateiden määrittely perustuu vuonna 1995 valmistuneeseen Turun tiepiirin tiemaisema selvitykseen. Tedien kulttuuriympäristöä on arvioitu myös julkaisun Tiet ja kulttuuriympäristö Turun tiepiirin alueella,1996 pohjalta. Natura-alueet, luonnonsuojelualueet, pohjavesialueet sekä merkittävämmät maisemaalueet on osoitettu liitekartalla 5. Tarkastelun lähtökohdat Liikenteen vaikutukset ympäristöön ovat sitä pienemmät mitä suurempi osa liikenteestä toteutetaan joukkoliikenteellä, kävellen ja pyöräillen. Liikenteen merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat ilmaan (typen oksidit, typpioksiduuli, rikkidioksidi, metaani, hiilivedyt, hiukkaset), pohjavesiin, luonnonvaroihin sekä maisemaan. Monet näistä vaikuttavat välillisesti kuten metaanin kasvihuoneilmiötä voimistava vaikutus tai rikkidioksidin maaperää happamoittava vaikutus. Ihmiseen suoraan vaikuttavia ongelmia ovat esimerkiksi melu, tärinä ja hiukkasten aiheuttamat hengitysvaikeudet. Pohjavedet Teiden suolaus ja mahdolliset onnettomuudet uhkaavat pohjavesiä. Loimaan seudun merkittävimmät pohjavesialueet sijaitsevat Alastaron Virttaankankaalla ja Oripäässä Oripäänkankaalla. Pohjavesialueille ei tulisi osoittaa pohjavettä vaarantavia toimintoja. Teiden rakentamisessa pohjavesialueilla tulee välttää pinnan rikkomista ja maaleikkauksia. Liukkauden torjuntaan käytettävä suola on merkittävä pohjaveden pilaantumisen aiheuttaja. Pohjaveden suolaantumista voidaan estää suolauksen vähentämisellä, suojarakenteilla sekä vaihtamalla natriumkloridi nopeasti hajoavaan kaliumformiaattiin. Tiemaisema Seudun historiallisten maanteiden Hämeen Härkätien ja vanhan Turun-Tampereentien varret ovat rakentuneet lähes yhtenäisenä nauhataajamana. Myöhemmin asutus on levinnyt myös tienvarsivyöhykkeen taakse ja haja-asutusalueille. Tiet ovat kuitenkin säilyttäneet perinteisen linjauksensa. Muita maisemallisesti merkittäviä teitä alueella ovat: - Tarvasjokea seuraava maantie 2250 Tarvasjoelle ja Karinaisissa - Loimijoen rantaa seuraava maantie 2101 Alastarolta Vampulaan - Yläneenjoen vartta seuraava paikallistie Yläneen keskustasta Uuteenkartanoon - Niinijoen vartta seuraava Koski-Mellilä maantie 2260

13 Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 11 Maisema-alueet Maisemallisesti arvokkaita kokonaisuuksia ovat Paimionjokilaakso ja kansallismaisemaksi luokiteltu Aurajokilaakso. Näkymät jokilaaksoihin ovat tärkeä osa Loimaan seutukunnan kuntien taajamakuvaa. Maankäytön laajentamista maisemallisesti arvokkaille peltoaukeille tulisi välttää. Tiestö sopeutuu alueella melko hyvin ympäristöön ja alueella on lukuisia maisemallisesti arvokkaita tieosuuksia. Ongelmat keskittyvät lähinnä taajamien laidoille, jotka ovat usein hajanaisia, takapihamaisia ja jäsentymättömiä. Myös pääteiden liittymiin syntyneet työpaikka- ja palvelualueet voisivat usein sopia paremmin maisemaan. 3.7 Tie- ja katuverkko Tie- ja katuverkon kehittämistarpeita kuntakohtaisesti tarkasteltaessa on huomioitu henkilöautoliikenne ja tavaraliikenne. Tarkasteluissa on arvioitu tieverkon yhteyspuutteita, parantamistarpeita ja maankäytön laajenemisesta aiheutuvia tarpeita ja ongelmia. Tarkastelun lähtökohdat Liikenne muodostuu eri toimintojen yhteystarpeista. Toimintojen sijainnilla on ratkaiseva merkitys liikenteen suuntautumiseen, määrään ja kulkumuotojakaumaan. Liikenneverkkojen tulisi muodostaa turvallinen, tasokas, sujuva, taloudellinen, ympäristöystävällinen ja käyttäjille tasavertainen kokonaisuus. Maankäyttö ja väylät tukevat toisiaan, kun verkko jäsennellään liikenteellisten ja maankäytöllisten tarpeiden mukaan. Tämä edellyttää liikennesuunnittelun ja maankäytön suunnittelun vuorovaikutusta ja yhteensovittamista. Läpikulkuliikenteen aiheuttamaa kuormitusta voidaan vähentää ja pitkämatkalaista liikennettä saada sujuvammaksi mm. ohitustien rakentamisella. Loimaan seudulla keskustaajamien ohitustie on Alastarolla, Loimaan kunnassa ja Oripäässä. Ohitusteiden suunnitelmia ja maankäytöllisiä varauksia on tehty Loimaalla, Karinaisissa, Aurassa ja Pöytyällä. Asumisen ja liikenteen väliset ristiriidat korostuvat vanhojen teiden varsilla. Liikenteen lisääntymisen aiheuttamien melu- ja päästöongelmien lisäksi ongelmia aiheutuu erityisesti ajoneuvo- ja kevyen liikenteen yhteensovittamisesta. 3.8 Joukkoliikenne Joukkoliikenteen tarkastelussa on tarkasteltu nykyisen asutuksen sijoittumista joukkoliikenneyhteyksien varrelle ja asumisen laajennusalueiden sijoittumista joukkoliikenteen kannalta. Tarkastelun lähtökohdat Toimivien joukkoliikenneyhteyksien järjestämisen mahdollisuus pohjautuu pitkälti yhdyskunnan kokoon. Suurimpien kaupunkien väestömäärät mahdollistavat kunnan sisäisten joukkoliikenneyhteyksien järjestämisen. Pienimmissä kunnissa sisäistä joukkoliikennettä ei ole, jolloin joukkoliikenneyhteydet perustuvat pidempimatkaisiin yhteyksiin. Tällöin yhteydet ovat yleensä kattavimmat merkittävämpien tieyhteyksien varrella. Loimaan seutukunnassa ainoastaan Loimaalla on kunnan sisäiset joukkoliikenneyhteydet (Loimaa-Hirvikoski).

14 Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 12 Paljon joukkoliikennettä aiheuttavien toimintojen kuten terveyskeskusten/sairaaloiden, ylä-asteen/lukion/opistojen ja liikuntapalveluiden (esim. uimahalli) tulisi olla kävelyetäisyydellä joukkoliikenneyhteyksistä. 3.9 Kevyen liikenteen yhteydet Nykyiset kevyen liikenteen väylät ja alikulut on osoitettu kuntakohtaisissa kartoissa. Kevyen liikenteen osoitetut yhteystarpeet perustuvat liikenneturvallisuussuunnitelmiin, tiepiirin tarveselvityksiin sekä kuntien omiin näkemyksiin. Tarkastelun lähtökohdat Pyöräilyn ja kävelyn kannalta yhdyskuntarakenteen tulisi olla tiivis. Jalankulun edistämisen keinoja ovat mm. yksipuolisten alueiden synnyn välttäminen, asuinalueiden palvelujen säilyttäminen sekä asuntojen ja työpaikkojen sekoittuminen. Merkittävä osa automatkoista on pituudeltaan sellaisia, että ne voitaisiin korvata pyörämatkoilla. Pyöräilyn edistämiseksi ja houkuttelevuuden lisäämiseksi on tärkeää, että kevyen liikenteen yhteydet ovat yhtenäiset ja turvalliset. Pyöräily on myös merkittävä liityntämuoto pysäkille tai asemalle tultaessa. Tällöin tulee järjestää pyörille tarkoituksenmukaiset pysäköintipaikat Maankäytön laajenemisalueet Kuntien keskustaajamien maankäytön tarkastelussa on otettu kantaa laajenemisalueiden perusteltavuuteen yhdyskuntarakenteen, liikenneturvallisuuden, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kannalta. Lisäksi on tarkastelu yleispiirteisesti laajennusalueiden vaikutusta taajamakuvaan. Asuntorakentamisen kehitystä on kuvattu kuntakohtaisilla kartoilla asuinrakennusten valmistumisvuosittain. Tarkastelun lähtökohdat Uuden maankäytön tulisi sijoittua olemassa olevan rakenteen yhteyteen siten, että vähennetään liikennetarvetta, parannetaan liikenneturvallisuutta ja edistetään kevyen ja joukkoliikenteen mahdollisuuksia. Loimaan seutukunnalle on ominaista ja alkuperäistä vanhojen maanteiden varsien nauhamainen tievarsirakentaminen, mistä on seurauksena vanhojen teiden suuntiin painottuva yhdyskuntarakenne. Kuntakeskuksissa tapahtunut tiivis rakentaminen on myöhempää perua. Yhdyskuntarakenteen merkittävämpää hajautumista keskusta- ja nauharakenteen ulkopuolelle on kuitenkin aiheuttanut vasta viime vuosikymmeninä yleistynyt rakentaminen risteysalueiden ja valtateiden tuntumaan sekä taajamien lievealueelle. Uuden rakentamisen sijoittumisella on merkitystä joukkoliikenteen houkuttelevuuden osalta. Uuden maankäytön tulisi joukkoliikenteen ja sen toimintaedellytysten kannalta sijoittua olemassa olevien joukkoliikenneyhteyksien varteen.

15 Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma KYLÄKESKUSALUEIDEN JA TAAJAMATYYPPISTEN ALUEIDEN MAANKÄYTTÖ Haja-asutusalueen taajamien luokittelu kyläkeskuksiksi on perustunut Varsinais- Suomen liiton käyttämiin arviointiperusteisiin eli kyläkeskuksen edellytyksenä on katsottu olevan vähintään koulun, kaupan tai postin. Tiedot palveluista on kerätty kiinteistö- ja huoneistorekisteristä ja tarkistettu kunnista saaduilla tiedoilla. Luokittelu kyläkeskuksiksi yhden tai useamman palvelun perusteella ei kuitenkaan Loimaan seutukunnan alueella kaikissa tapauksissa johda johdonmukaiseen tai selkeään lopputulokseen. Osa palveluista on sijoittunut satunnaisesti haja-asutusalueelle tai nauhamaisen taajamamuotoisen asutuksen keskelle ilman muita kyläkeskuksen tunnusmerkkejä. Näissä tapauksissa alueet on luokiteltu taajamatyyppisiksi alueiksi ilman kyläkeskusmerkintää. Taulukko 2. Seutukunnan kyläkeskukset tai haja-asutusalueet, joilla palveluja. Kyläkeskus tai alue Koulu Kauppa Posti/ asiamiesposti Nykyisen seutukaavan kyläkeskus Kunta Alastaro Mälläinen kyllä Alastaro Virttaa x x taajama Alastaro Ylhäinen kyllä Aura Kirkonseutu x x kyllä Loimaan kunta Haara kyllä Loimaan kunta Karhula kyllä Loimaan kunta Kauhanoja x kyllä Loimaan kunta Kojonkulma x x x kyllä (Köyliö) Loimaan kunta Kojonperä kyllä Loimaan kunta Kurittula kyllä Loimaan kunta Metsämaa x x x taajama Loimaan kunta Niinijoki x kyllä Kunta- Karinainen ja kyläkeskukset Heikinsuo ja taajamatyyppiset x kyllä alueet on esitetty liitekartalla 4. Seudun taajamakehitys Karinainen vuosina Karinaisten kylä on esitetty x liitekartalla 3. kyllä (Mäenpää) Karinainen Rahkio kyllä Marttila Ollila x x kyllä Marttila Prunkila kyllä Mellilä Isoperä x kyllä Oripää Latva kyllä Pöytyä Auvainen x kyllä Pöytyä Haveri x kyllä Pöytyä Kumila x kyllä Pöytyä Mustanoja x ei Pöytyä Kirkonkylä x x kyllä Pöytyä Karhunoja x ei Tarvasjoki Horrinen kyllä Tarvasjoki Suurila kyllä Yläne Uusikartano x x Kyllä

16 VÄESTÖN MUUTOS Pyhäranta Oripää Alastaro Laitila Loimaan kunta Uusikaupunki Yläne Oripää Loimaa Vehmaa Mietoinen Mietoinen Mynämäki Mietoinen Masku Pöytyä Mellilä Mietoinen Nousiainen Vahto Aura Karinainen Koski Tl Kustavi Taivassalo Askainen Lemu Masku Rusko Tarvasjoki Marttila Somero Iniö Velkua Merimasku Naantali Raisio Turku Kaarina Lieto Piikkiö Paimio Halikko Kuusjoki Pertteli Kiikala Rymättylä Salo Velkua Muurla Suomusjärvi Houtskari Parainen Sauvo Kisko Perniö ka + 5,79 Korppoo Nauvo Dragsfjärd Kemiö Särkisalo Västanfjärd Oripää Alastaro km Laitila Loimaan kunta Mynämäki Yläne Oripää Loimaa Mietoinen Mietoinen Mynämäki Pöytyä Mellilä Nousiainen Masku Nousiainen Vahto Aura Karinainen Koski Tl Somero ka + 0,27 Masku Raisio Rusko Turku Lieto Tarvasjoki Paimio Marttila Halikko Kuusjoki Kiikala LOIMAAN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN LIITTO / HS Lähde: SYKE / Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä 2004 Kartta: (C) MML lupa no 301/MYY/04

17 TYÖPAIKKAMUUTOS Pyhäranta Oripää Alastaro Laitila Loimaan kunta Oripää Yläne Uusikaupunki Loimaa MietoinenMietoinen Mynämäki Mietoinen Pöytyä Vehmaa Mellilä Masku Nousiainen Mietoinen Karinainen Vahto Koski Tl Aura Lemu Kustavi Marttila Tarvasjoki Taivassalo Masku Askainen Somero Rusko Lieto Kuusjoki Raisio Merimasku Naantali Velkua Paimio Iniö Turku Kiikala Pertteli Piikkiö Kaarina Halikko Rymättylä Salo Suomusjärvi Velkua ka +6,13 min max työp./km2 Muurla Sauvo Houtskari Parainen Kisko Korppoo Perniö Nauvo Kemiö km 40 Särkisalo Dragsfjärd Västanfjärd km Oripää Alastaro Laitila Loimaan kunta Oripää Yläne Mynämäki Loimaa Mietoinen Mietoinen Mynämäki Pöytyä Mellilä Masku Nousiainen Karinainen Vahto Koski Tl Aura Somero Nousiainen ka -0,80 min -294 max +342 työp./km2 Turku Masku Tarvasjoki Marttila Rusko Lieto Raisio Paimio Halikko Kuusjoki LOIMAAN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN LIITTO / HS Lähde: SYKE / Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä 2004 Kartta: (C) MML lupa no 301/MYY/04

18 TAAJAMAKEHITYS Uusikaupunki Pyhäranta km Laitila Yläne Oripää Oripää Alastaro Loimaan kunta Loimaa Mietoinen Mietoinen Mynämäki Mietoinen Pöytyä Mellilä Vehmaa Masku Mietoinen Nousiainen Vahto Aura Karinainen Koski Tl Kustavi Taivassalo Askainen Lemu Masku Rusko Tarvasjoki Marttila Somero Iniö Velkua Merimasku Naantali Raisio Turku Kaarina Lieto Piikkiö Paimio Halikko Kuusjoki Pertteli Kiikala Rymättylä Salo Velkua Muurla Suomusjärvi Houtskari Parainen Sauvo Kisko Perniö Kemiö Korppoo Nauvo Dragsfjärd Västanfjärd Särkisalo Oripää Alastaro Laitila km Yläne Oripää Loimaan kunta Loimaa Mynämäki Mietoinen Mietoinen Mynämäki Pöytyä Mellilä Nousiainen Masku Vahto Nousiainen Masku Turku Rusko Aura Tarvasjoki Karinainen Marttila Koski Tl Somero Raisio Lieto Paimio Halikko Kuusjoki Kiikala LOIMAAN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN LIITTO / HS Lähde: SYKE / Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä 2004 Kartta: (C) MML lupa no 301/MYY/04

19

20

21 Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma KUNTAKOHTAISET TARKASTELUT Kuntakohtainen tarkastelu käsittää seuraavat kunnat: Alastaro Aura Karinainen Koski TL Loimaan kaupunki ja kunta yhdessä Marttila Mellilä Oripää Pöytyä Tarvasjoki Yläne Kuntakohtaisesti on esitetty taajamien maankäyttökartat mittakaavassa 1: : sekä asuinrakennusten jakauma ja ikäjakauma koko kunnan osalta. Karttatarkasteluun on liitetty tekstimuotoinen tarkastelu jaottelulla: - kaavoitustilanne - maankäyttö - asuminen - palvelut - elinkeinot ja työpaikat - ympäristö ja kulttuuriympäristö - tie- ja katuverkko - joukkoliikenne - kevyen liikenteen yhteydet - maankäytön laajennusalueet

22 Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma ALASTARO 6.1 Kaavoitustilanne Virttaan kylätaajamaan on laadittu vuonna 1989 vahvistettu osayleiskaava. Samaan aikaan valmisteilla ollutta keskustan osayleiskaavaa ei hyväksytty valtuustossa. Virttaan osayleiskaavan uudistustyö on käynnistynyt vuonna Kaava valmistunee vuoden 2004 aikana. 6.2 Maankäyttö Kunnan keskusta ja Virttaa ovat asemakaavoitettuja alueita. Alastaron keskustaajama on Loimijoen länsirannalle rakentunut nauhataajama. Taajaman alkuperäinen nauhamaisuus on vielä havaittavissa taajamarakenteessa, vaikka asutus on luvulta lähtien laajentunut raitilta länteen. Kyläkeskuksista palveluja on vain Virttaalla paikallistien varressa kantatien 41 tuntumassa. Virttaan pohjoispuolella on laaja moottoriurheilu- ja ulkoilualue. Uudisrakentaminen on 1980-luvulta alkaen painottunut keskustaajamaan ja Virttaalle. Myös haja-asutusalueiden rakentaminen on painottunut näiden taajama-alueiden lähistölle. Alastaron keskustaajaman maankäyttö on esitetty liitekartalla 1 ja Virttaan maankäyttö liitekartalla 2. Asuinrakennukset ikäluokittain on esitetty liitekartalla Asuminen Palvelut Asunnot ja tonttitarjonta keskittyvät kuntakeskukseen ja Virttaan kylään. Vapaita tontteja on runsaasti. Vuonna 2003 Alastaro asukasluku oli Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan kunnan väkiluku vuonna 2030 on Moottoriradan läheisyydessä on vapaa-ajan rakennuspaikkoja. Kunnassa on Kirkonkylän ja Virttaan perusopetuksen koulut sekä Alastaron yläasteen koulu. Yksityiset ja julkiset palvelut ovat Loimijoentien (mt 2101) varrella. Virttaalla on moottorirata ja laaja retkeilyreitistö. Golf-kentän rakentaminen on vireillä Elinkeinot ja työpaikat Kunnan työpaikkaomavaraisuus vuonna 2002 oli 76,0 %. Työpaikkojen lukumäärät toimialoittain vuonna 2002 olivat: Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakentaminen Palvelut Toimiala tuntematon Yhteensä Kunnan suurimmat työnantajat ovat Alastaron kunta, Sallilan sähkölaitos ja Topmec Oy. Työpaikkaliikenne Alastarolta muihin kuntiin suuntautuu suuruusjärjestyksessä Loimaalle (työssäkäyvistä 12,6 %), Loimaan kuntaan (6,6 %), Turkuun (3,1 %) ja Oripää-

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 1 Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 2 Tieliikenteen häiriötiedotusta tutkittiin Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa 276 249 332 274 261 694 346 347 348 344 337 259 338 325 322 310 130 301 249

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen kuntavaalit 2012 Kaarina

Varsinais-Suomen kuntavaalit 2012 Kaarina Kaarina Littoinen - Kaarina 31,3 % Piispanristi 30,6 % Keskusta - Kaarina 28,1 % Voivala 35,4 % Piikkiö 30,6 % Kuusisto 40,4 % ja VAS 0 1 2 kilometriä Kemiönsaari Kemiö 48,9 % Björkboda-Kulla 35,9 % Västanfjärd

Lisätiedot

TYÖIKÄINEN VÄESTÖNMÄÄRÄ KASVAA PÄÄASIASSA TURUN SEUDUN ITÄISISSÄ KUNNISSA KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN

TYÖIKÄINEN VÄESTÖNMÄÄRÄ KASVAA PÄÄASIASSA TURUN SEUDUN ITÄISISSÄ KUNNISSA KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN Tuoreimman tulevaisuuden väestökehitystä arvioivan Tilastokeskuksen trendilaskelman mukaan nykyisten väestöltään kasvavien kuntien väestönkasvu

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Tietoisku Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen

Tietoisku Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen Työttömyyden kasvun hidastuminen jatkuu Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen työttömyysaste oli syyskuussa 2013 hieman maan keskiarvoa korkeampi. Työttömyysaste oli

Lisätiedot

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen järjestäminen ja niiden

Lisätiedot

Asia Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Varsinais-Suomen maakunnassa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ratkaisu ja perustelut

Asia Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Varsinais-Suomen maakunnassa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ratkaisu ja perustelut PÄÄTÖS 9.11.2017 1 (10) EPOELY/2243/2017 Asia Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Varsinais-Suomen maakunnassa Lausunnonantajat Varsinais-Suomen kunnat Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

Turun väestökatsaus maaliskuu 2017

Turun väestökatsaus maaliskuu 2017 Turun väestökatsaus maaliskuu 2017 Tilastokeskuksen tietojärjestelmämuutosten vuoksi maaliskuun väestönmuutostiedot viivästyivät runsaalla kuukaudella. Huhtikuun tilastot valmistuvat 16.6., toukokuun 22.6.

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI Turun kaupunkiseudun keskeisten osien kehittäminen joukkoliikenteen käyttöä suosivana joukkoliikennepainotteisena keskusvyöhykkeenä Keskusvyöhykkeen

Lisätiedot

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA 1 SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Kaavatilanne... 2 2. LIIKENNEVERKKO... 3 Autoliikenne... 3 Jalankulku

Lisätiedot

TIETOISKU 31.3.2014 VARSINAIS-SUOMEN KESKUSVERKKO. Johdanto keskusverkkoanalyysiin

TIETOISKU 31.3.2014 VARSINAIS-SUOMEN KESKUSVERKKO. Johdanto keskusverkkoanalyysiin VARSINAIS-SUOMEN KESKUSVERKKO Tässä tietoiskussa tarkastellaan Varsinais-Suomen taajamien muodostamaa keskusverkkoa. Tarkastelun tavoitteena on ymmärtää millaisia erityyppisiä taajamia maakunnassa on,

Lisätiedot

ASIA Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Varsinais-Suomen maakunnassa

ASIA Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Varsinais-Suomen maakunnassa PÄÄTÖS 1.12.2016 1 (11) EPOELY/3441/2016 ASIA Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Varsinais-Suomen maakunnassa Lausunnonantajat Varsinais-Suomen kunnat Turun kauppakamari Taksiliiton jäsenyhdistyksiltä

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

MapTextLabellerin käyttö Carunassa. Arto Matsinen / FME Käyttäjäpäivät /

MapTextLabellerin käyttö Carunassa. Arto Matsinen / FME Käyttäjäpäivät / MapTextLabellerin käyttö Carunassa Arto Matsinen / FME Käyttäjäpäivät / 23.4.2015 Sisältö 1. Caruna yhtiönä 2. FME käyttö Carunassa 3. MapTextLabeller käyttö Carunassa 4. MapTextLabeller esimerkkejä 2

Lisätiedot

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus elokuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja eräiden alueiden väestönkehityksestä tammi-elokuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli elokuun

Lisätiedot

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020 FCG Planeko Oy YLISTARO Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana n yleiskaavaa 2020 31.10.2008 1 (9) FCG Planeko Oy 30.10.2008 Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 214/2014 Valtioneuvoston asetus. Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 214/2014 Valtioneuvoston asetus. Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014 214/2014 Valtioneuvoston asetus Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista Annettu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2014

Lisätiedot

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUI KESÄN AIKANA Työttömyyden kasvu kiihtyi Varsinais-Suomessa kuluneen kesän aikana. Tämä näyttää johtuneen ainakin osin nuorten työllistymisvaikeuksista, sillä työttömien määrä

Lisätiedot

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4. Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.2014 Kuntajakoselvittäjät Selvitysvelvoitteen täyttäminen ja perusteet

Lisätiedot

Turun väestökatsaus kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus kesäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2017 Turun ennakkoväkiluku

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Turun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus heinäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä tammi-heinäkuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun

Lisätiedot

Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus,

Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 64 Valtatie 8 välillä Raisio-Nousiainen LÄHTEET LÄHTEET Biota BD Oy 2003: Raision liito-oravaselvitys Brusila Heljä. Vt 8 Raisio-Nousiainen. Muinaisjäännösinventointi 2004. Turun maakuntamuseo. Matinkainen

Lisätiedot

MAASEUDUN MAAHANMUUTTAJAT

MAASEUDUN MAAHANMUUTTAJAT MAASEUDUN MAAHANMUUTTAJAT Kokemuksia työperäisestä maahanmuutosta Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen maaseudulla Ruralia-instituutti, Seinäjoki Siirtolaisuusinstituutti Turun yliopiston Täydennyskoulutuskeskus

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry SÄÄNNÖT

Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry SÄÄNNÖT Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 18.5.1992 I LUKU NIMI, KOTIPAIKKA, TOIMINTA-ALUE, TARKOITUS JA TEHTÄVÄT Yhdistyksen nimi on Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin

Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Hannu Sulin Pyhäranta Varsinais-Suomi Laitila Loimaa Uusikaupunki Oripää Vehmaa E Taivassalo Mynämäki Nousiainen Aura Pöytyä Koski Tl Somero Kustavi

Lisätiedot

Turun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus helmikuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Tällä dialla on Turun vahvistettuja väkilukutietoja; muilla sivuilla tammihelmikuun ennakkotietoja

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Varsinais-Suomen liikennestrategia 2035+

Varsinais-Suomen liikennestrategia 2035+ Varsinais-Suomen liikennestrategia 2035+ Seurantaraportti 2016, Keskeiset tulokset Turun seudun kannalta Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto Liikennestrategian seuranta Liikennestrategia valmistui vuonna

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Liikennetekniset analyysit rakennetun ympäristön suunnittelussa Jouni Ojala

Liikennetekniset analyysit rakennetun ympäristön suunnittelussa Jouni Ojala Liikennetekniset analyysit rakennetun ympäristön suunnittelussa Jouni Ojala RYM-C2001 Projektityökurssi I, yhdyskuntien suunnittelu Liikennejärjestelmän analysointi Liikennejärjestelmän suunnittelun perustaksi

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

KYLPYLÄ (10) KAUPUNGINOSA KYLPYLÄKADUN OSITTAINEN KUMOAMINEN SELOSTUS

KYLPYLÄ (10) KAUPUNGINOSA KYLPYLÄKADUN OSITTAINEN KUMOAMINEN SELOSTUS KYLPYLÄ (10) KAUPUNGINOSA KYLPYLÄKADUN OSITTAINEN KUMOAMINEN SELOSTUS Vireilletulo: Kaavoituskatsaus 2014 Kaavaluonnos: 16.12.2014 Kaavaehdotus: 3.3.2015 Kaupunginhallitus: 31.8.2015, 116 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2015, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.6.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Keskustan osayleiskaavat. Liikenneselvitys. Työ: 25349. Tampere 24.2.2012

LAPUAN KAUPUNKI. Keskustan osayleiskaavat. Liikenneselvitys. Työ: 25349. Tampere 24.2.2012 LAPUAN KAUPUNKI Keskustan osayleiskaavat Liikenneselvitys Työ: 25349 Tampere 24.2.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen

Lisätiedot

1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö

1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö TAMMILEIRI 2016 Auto LPK määrä YHTEENSÄ klo osoite Kunta 1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö Purku 59 59 11.20 Rymättylän Märssyvahdit

Lisätiedot

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

Liikenneturvallisuus (LJ3) Liikennejärjestelmän käytettävyys (LJ2) LJ 3.3: kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta parannetaan taajamissa

Liikenneturvallisuus (LJ3) Liikennejärjestelmän käytettävyys (LJ2) LJ 3.3: kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta parannetaan taajamissa Liite 2 Ohjelman laadinnan kriteeristössä mainittujen tavoitteiden toteutuminen hankekohtaisesti LIIKENNEJÄRJESTELMÄTAVOITTEET RAKENNEMALLITAVOITTEET TOIMENPIDE Mt 12191 Littoisten kevyen liikenteen väylä,

Lisätiedot

1. Väestö. 1.1Johdanto

1. Väestö. 1.1Johdanto 1. Väestö 1.1Johdanto Väestö 31.12. Indikaattori ilmaisee kunnassa vakinaisesti asuvan väestön määrän vuoden viimeisenä päivänä. Väestömäärän muutos vuosien 1995-2009, 2000-2009 ja 2008-2009 välillä on

Lisätiedot

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 105/10.00.00.00/2012 41 Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2016-2019 Päätöshistoria Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Porvoo. Perustietoa Porvoosta. Porvoo. Suunnittelualueen kaavoitustilanne

Porvoo. Perustietoa Porvoosta. Porvoo. Suunnittelualueen kaavoitustilanne Porvoo Perustietoa Porvoosta Porvoossa asui 48 227 asukasta 1.1.2009 Asukastiheys on 73,7 asukasta per km 2 Henkilöautotiheys oli 543 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Porvoo Porvoon kaupunki sijaitsee Itä

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2014, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.1.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km)

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km) Pirkkala Nakkila Harjavalta ssa työssäkäyvienkokemäki asuinpaikat vuonna 2007 Eurajoki Le Vesilahti Rauma Köyliö Eura Pyhäranta Säkylä Akaa Punkalaidun Urjala Laitila Kustavi Vehmaa Naantali Ta Taivassalo

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

KUNTAVAALIT VARSINAIS-SUOMESSA 2008

KUNTAVAALIT VARSINAIS-SUOMESSA 2008 KUNTAVAALIT VARSINAIS-SUOMESSA 2008 Varsinais-Suomen kuntayhtymien poliittiset voimasuhteet vuosina 2009-2013 Varsinais-Suomen kuntayhtymille, poliittisille piirijärjestöille, tiedotusvälineille Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Rovaniemi. Perustietoa Rovaniemestä. Pöykkölä. Kaavoitustilanne

Rovaniemi. Perustietoa Rovaniemestä. Pöykkölä. Kaavoitustilanne Rovaniemi Perustietoa Rovaniemestä Rovaniemellä asui 59 353 henkilöä 1.1.2009 asukastiheys on 7,8 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 522 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Pöykkölä Rovaniemi sijaitsee

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

TYÖN TAUSTAT JA TAVOITTEET...

TYÖN TAUSTAT JA TAVOITTEET... SISÄLLYS 1. TYÖN TAUSTAT JA TAVOITTEET... 4 2. SEUDUN RAKENNE JA KEHITYS... 5 2.1. LIIKENNEVERKON JA ALUERAKENTEEN KEHITYS... 5 2.2. VÄESTÖNKEHITYS JA -ENNUSTE... 7 2.3. TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE...

Lisätiedot

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 50230K TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 1-9 2 015 SU34L 01 PKLKÄYNTI 03 ETÄHOITO 04 MUU KÄYNTI 06 VARAUS Summa: Akaa Akaa Summa:

Lisätiedot

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet: JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden lähtö-kohtia. Joukkoliikenteen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Yksilöiden ja kotitalouksien liikkumismahdollisuudet.

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA LIITE 8. / TAAJAMATARKASTELUN LÄHTÖKOHDAT / 1.

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA LIITE 8. / TAAJAMATARKASTELUN LÄHTÖKOHDAT / 1. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA LIITE 8. / TAAJAMATARKASTELUN

Lisätiedot

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS 2016 4 1. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILA 1.1 Suunnittelukohde Suunnittelukohteena on valtatien 2 ja maantien 2444 (Siltatie) eritasoliittymä

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä. Caruna Oy / Henrik Suomi

Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä. Caruna Oy / Henrik Suomi Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä Caruna Oy / Henrik Suomi Tuulivoimaliitynnät Carunan verkkoalueella 2012 3,5 MVA Mika Manni, Peräseinäjoki 1.5 MVA Koskenkorvan Tuulivoima 2,0 MVA 2013 3,7 MVA Halikon

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

E18 käytävän solmukohtien kehittäminen Lohjalla. Liite 1 Nykytilan kuvaus 14.4.2015

E18 käytävän solmukohtien kehittäminen Lohjalla. Liite 1 Nykytilan kuvaus 14.4.2015 E18 käytävän solmukohtien kehittäminen Lohjalla Liite 1 Nykytilan kuvaus 14.4.2015 HAARJÄRVI 20 Haarjärvi Suojelualueet Liito-oraville tärkeitä pienialaisia metsiä liittymän ympärillä joka ilmansuunnassa.

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

PALVELURAKENNE- UUDISTUS

PALVELURAKENNE- UUDISTUS PALVELURAKENNE- UUDISTUS IHANTEISTA TODELLISUUTEEN SELVITYSMIESTEN TYÖ Göran Honga 22.08.2013 HISTORIA 10 VUOTTA 3 HALLITUSTA TYÖRYHMIÄ SELVITYSMIEHIÄ ASIANTUNTIJASELVITYKSIÄ NYKYHALLITUS KUNTARAKENNEUUDISTUS

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 215/2014 Ympäristöministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 215/2014 Ympäristöministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014 215/2014 Ympäristöministeriön asetus luonnonsuojelualueiden perustamisesta Varsinais-Suomen maakuntaan Annettu Helsingissä 13 päivänä

Lisätiedot

Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA

Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA 308/10.02.02/2014 KHALL 198 Limingan kunta on lähettänyt

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA Tiituspohja Ympäristöselvitykset KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu, 000 Jyväskylä www.keskisuomi.fi Liikennevarausten ympäristöselvitykset..006 TIITUSPOHJA Sisältö PERUSTEET Selvitystyön

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen

Lisätiedot

Porvoo. Perustietoa Porvoosta. Porvoo. Suunnittelualueen kaavoitustilanne. Porvoo KUVAT?

Porvoo. Perustietoa Porvoosta. Porvoo. Suunnittelualueen kaavoitustilanne. Porvoo KUVAT? Porvoo Porvoo KUVAT? Perustietoa Porvoosta Porvoossa asui 48 227 asukasta 31.12.2008 Asukastiheys on 73 asukasta/km 2 Henkilöautotiheys oli 530 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden vuonna 2008 Porvoo Porvoon

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. 1 IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. Mielipiteen antaja 1. Maria ja Juha Änkö, Tapio Änkö Kuolinpesä,

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUS

YLEISÖTILAISUUS MAANTIEN 16685 PALOKANORREN PARANTAMINEN VÄLILLÄ SAARIJÄRVENTIE - RITOPOHJANTIE, JYVÄSKYLÄ. TIESUUNNITELMA. SUUNNITTELUKOHTEEN SIJAINTI SUUNNITTELU KOHDE SIJAITSEE NOIN 7KM PÄÄSSÄ JYVÄSKYLÄN KESKUSTASTA

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Paikkatietoanalyysit keskusverkkotyössä. Lounaispaikan paikkatietopäivä 20.9.2012 Lasse Nurmi

Paikkatietoanalyysit keskusverkkotyössä. Lounaispaikan paikkatietopäivä 20.9.2012 Lasse Nurmi Paikkatietoanalyysit keskusverkkotyössä Lounaispaikan paikkatietopäivä 20.9.2012 Lasse Nurmi Keskusverkkotyön lähtökohdat Maakunnan rakenteen ja ominaisuuksien kuvaaminen tarkasteluhetkellä Tarkastelu

Lisätiedot

Kuluttajakäyttäytymisen muutos Turussa ja lähialueilla Mylly tutkimuksen valossa

Kuluttajakäyttäytymisen muutos Turussa ja lähialueilla Mylly tutkimuksen valossa Kuluttajakäyttäytymisen muutos Turussa ja lähialueilla Mylly tutkimuksen valossa professori Heli Marjanen heli.marjanen@tukkk.fi MARKA185 24.11.2004 Mylly projekti Kuluttajakäyttäytymisen muutos Turun

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA

VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA 13.12.2010 LOIMAAN SEUTU TURUN SEUDUN KEHYSKUNNAT TURUNMAA VAKKA-SUOMI Varsinais-Suomen maakuntakaava Varsinais-Suomen liitto 2010 ISBN 952-5599-27-2 www.varsinais-suomi.fi

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2016, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 18.05.2016 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 21.5.2015 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot