Sivu TIIVISTELMÄ 2 4. KYLÄKESKUSALUEIDEN JA TAAJAMATYYPPISTEN ALUEIDEN MAANKÄYTTÖ 13

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sivu TIIVISTELMÄ 2 4. KYLÄKESKUSALUEIDEN JA TAAJAMATYYPPISTEN ALUEIDEN MAANKÄYTTÖ 13"

Transkriptio

1

2

3 Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 Sivu TIIVISTELMÄ 2 1. VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT 5 2. KAAVOITUSTILANNE 7 3. MAANKÄYTTÖ Kaavoitustilanne Maankäyttö Asuminen Palvelut Elinkeinot ja työpaikat Ympäristönsuojelu ja kulttuuriympäristö Tie- ja katuverkko Joukkoliikenne Kevyen liikenteen yhteydet Maankäytön laajenemisalueet KYLÄKESKUSALUEIDEN JA TAAJAMATYYPPISTEN ALUEIDEN MAANKÄYTTÖ 13 LIITEKARTAT 1. Väestön muutos Työpaikkamuutos Taajamakehitys Kyläkeskukset ja taajamatyyppisen rakentamisen alueet Luonnonsuojelu-, pohjavesi- ja maisemallisesti arvokkaat alueet KUNTAKOHTAISET TARKASTELUT ALASTARO Kaavoitustilanne Maankäyttö Tie- ja katuverkko Joukkoliikenne Kevyen liikenteen yhteydet Maankäytön laajennusalueet AURA Kaavoitustilanne Maankäyttö Tie- ja katuverkko Joukkoliikenne Kevyen liikenteen yhteydet Maankäytön laajennusalueet KARINAINEN Kaavoitustilanne Maankäyttö 32

4 Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tie- ja katuverkko Joukkoliikenne Kevyen liikenteen yhteydet Maankäytön laajennusalueet KOSKI TL Kaavoitustilanne Maankäyttö Tie- ja katuverkko Joukkoliikenne Kevyen liikenteen yhteydet Maankäytön laajennusalueet LOIMAA JA LOIMAAN KUNTA ( LOIMAAN KAUPUNKI) Kaavoitustilanne Maankäyttö Tie- ja katuverkko Joukkoliikenne Kevyen liikenteen yhteydet Maankäytön laajennusalueet MARTTILA Kaavoitustilanne Maankäyttö Tie- ja katuverkko Joukkoliikenne Kevyen liikenteen yhteydet Maankäytön laajennusalueet MELLILÄ Kaavoitustilanne Maankäyttö Tie- ja katuverkko Joukkoliikenne Kevyen liikenteen yhteydet Maankäytön laajennusalueet ORIPÄÄ Kaavoitustilanne Maankäyttö Tie- ja katuverkko Joukkoliikenne Kevyen liikenteen yhteydet Maankäytön laajennusalueet PÖYTYÄ Kaavoitustilanne Maankäyttö Tie- ja katuverkko Joukkoliikenne 67

5 Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Kevyen liikenteen yhteydet Maankäytön laajennusalueet TARVASJOKI Kaavoitustilanne Maankäyttö Tie- ja katuverkko Joukkoliikenne Kevyen liikenteen yhteydet Maankäytön laajennusalueet YLÄNE Kaavoitustilanne Maankäyttö Tie- ja katuverkko Joukkoliikenne Kevyen liikenteen yhteydet Maankäytön laajennusalueet 77

6 Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 4 TIIVISTELMÄ ESIPUHE Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman maankäyttöä koskevassa osaraportissa on tarkasteltu liikennejärjestelmäsuunnitelman pohjaksi alueen kuntien maankäyttöä kuntakeskusten ja kylätaajamien osalta. Maankäytön tarkasteluun on liitetty kuntakohtainen arviointi asumisesta, palveluista ja elinkeinorakenteesta, tie- ja kevyen liikenteen verkosta sekä joukkoliikenteestä. Maankäytön tarkastelussa on erityistä huomiota kiinnitetty tulevan yhdyskuntarakenteen ja sen tarkoituksenmukaisuuden arviointiin. Loimaan liikennejärjestelmän kehittämissuunnitelman maankäyttöosa on laadittu osana koko liikennejärjestelmän kehittämissuunnitelmaa. Maankäyttöosan on tarkoitus osaltaan palvella myös käynnistymässä olevaa maakuntakaavan laatimista. Selvitysalue on kattanut Loimaan kaupungin sekä Alastaron, Auran, Karinaisten, Kosken, Loimaan, Marttilan, Mellilän, Oripään, Pöytyän, Tarvasjoen ja Yläneen kunnat. Koko liikennejärjestelmän ja samalla sen maankäyttöosan laatimisen ohjausryhmän kokoonpano on ollut seuraava: Aimo Suikkanen, puh.joht. Arja Aalto Toivo Javanainen Kari Jokela Hanna Kari Jorma Kopu Eero Löytönen Pertti Postinen Tapio Mikkola Seija Niskala Martti Sirkkaniemi Sami Suikkanen Peter Ulmanen Janne Virtanen Kosken kunta Ratahallintokeskus Turun tiepiiri Pöytyän kunta Turun tiepiiri Loimaan kunta, Loimaan kaupunki Varsinais-Suomen liitto Länsi-Suomen lääninhallitus Loimaan kaupunki Loimaan kaupunki Länsi-Suomen lääninhallitus Seutu-hanke Linja-autoliitto Varsinais-Suomen liitto Liikennejärjestelmän kehittämissuunnitelmaa laatii Linea Konsultit Oy, jossa koko työstä ja maankäyttöosan sovittamisesta on vastannut dipl.ins. Sakari Somerpalo. Kehittämissuunnitelman maankäyttöosan on laatinut alikonsulttina Jaakko Pöyry Infra /Maa ja Vesi Oy, jossa työstä ovat vastanneet dipl.ins. Tuomo Peltola ja fil.maist. Miia Nurminen.

7 Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 5 1. VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT Väestö Loimaan seutukunnan asukasluku vuonna 2003 oli asukasta ja työpaikkojen yhteismäärä vuonna 2001 oli työpaikkaa. Väestön muutokset seutukunnan ja koko Varsinais-Suomen osalta vuosina ilmenevät liitekartalta 1. Alueen väestönkehitys on ollut laskeva kuitenkin niin että kuntakeskusten asukasmäärät ovat kasvaneet samaan aikaan kun haja-asutusalueiden ja kyläkeskusten asukasmäärät ovat pienentyneet. Ajanjaksolla väestökehitys on ollut positiivista ainoastaan Aurassa (+8,7 %), Karinaisissa (+3,1 %) ja Tarvasjoella (+3,1%). Asukasmäärän väheneminen on ollut huomattavinta Marttilassa (-9 %) ja Alastarolla (-8,9 %). Tilastokeskuksen trendiennusteen (2004) mukaan Loimaan seutukunnan asukasmäärän uskostaan nousevan vuoteen 2030 mennessä. Ennusteet ovat muuttuneet Tilastokeskuksen vuoden 2001 ennusteista positiivisimmaksi, johtuen osaksi siitä, että nykyisessä Tilastokeskuksen ennustemallissa keskimääräisen eliniän odotetaan olevan suurempi kuin kolme vuotta sitten tehdyissä ennusteissa. Loimaan seudulla edellistä ennustetta suuremmat kasvuluvut johtuvan myös alle 20-vuotiaiden ja työikäisten määrän kasvusta. Trendiennusteen mukaan Auran, Karinaisten, Koski Tl:n, Loimaan, Mellilän, Oripään ja Tarvasjoen asukasmäärät kasvavat vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2005 alussa yhdistyvistä kunnista Pöytyän-Karinaisten väestön ennustetaan kasvavan ja Loimaan- Loimaan kunnan väestön säilyvän lähes nykyisellään. Väestökehitykseltään kasvaville kunnille on tunnusomaista Turun läheisyys (alle 50 km) ja työmatkapendelöinti Turkuun. Vuosi Alastaro Aura Karinainen Koski Tl Loimaa Loimaan kunta Marttila Mellilä Oripää Pöytyä Tarvasjoki Yläne Taulukko 1. Väestöennuste Lähde: Tilastokeskus trendiennuste

8 Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 6 Työpaikat Kuntakohtaiset erot työpaikkaomavaraisuudessa ovat Loimaan seudulla merkittäviä. Vuonna 2002 suurin työpaikkaomavaraisuus oli Loimaalla 123,9 % ja pienin Tarvasjoella 64,7 %. Koko seutukuntana tarkasteluna työpaikkaomavaraisuus on suhteellisen hyvä 87,5 % (2001). Toimialoittain tarkasteltuna seudun työllistävimmät toimialat ovat teollisuus ja julkiset palvelut. Varsinais-Suomen muihin seutukuntiin nähden Loimaan seudun merkittävin piirre on alkutuotannon suuri osuus. Koko Suomen verrattuna seudulla on suhteellisen paljon teollisuuden ja maatalouden työpaikkoja. Työpaikkaomavaraisuus seutukunnan alueella ilmenee kuvasta 1. Loimaan seudulla työpaikkakehitys on ollut suurimassa osassa kuntia laskevaa. Varsinais-Suomen liiton ennusteen mukaan tulevaisuudessa eniten työpaikkojen ennustetaan lisääntyvän Aurassa, Pöytyällä ja Tarvasjoella. Työpaikkojen muutokset seutukunnan ja koko Varsinais-Suomen alueella vuosina ilmenevät liitekartalta 2. Kuva 1. Loimaan seudun kuntien työpaikkaomavaraisuus vuonna Lähde: Tilastokeskus 5/19/2004.

9 Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 7 2. KAAVOITUSTILANNE Seutukaavat Seutukaavat pysyvät voimassa oikeusvaikutuksineen kunnes ne on korvattu Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisella maakuntakaavalla. Loimaan seutukunnan alueella ovat voimassa seuraavat seutukaavat: Varsinais-Suomen seutukaava 1 - valtioneuvoston vahvistama Suojelu- ja virkistysalueet ja kohteet, eräät maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, erityistoimintojen ja liikenteen alueet ja kohteet, teknisen huollon linjat. Varsinais-Suomen seutukaava 2 - valtioneuvoston vahvistama loma-asutuksen mitoitus, kyläalueet, maa-aineisten ottoalueet, matkailupalvelujen alueet, vesiliikennekohteet sekä vaiheseutukaava 1:n täydennykset ja muutokset. Varsinais-Suomen taajamaseutukaava - valtioneuvoston vahvistama taajamatoimintojen, keskustatoimintojen, palvelujen ja hallinnon sekä teollisuuden alueet, aikaisempien seutukaavojen täydennyksiä ja tarkistuksia. Varsinais-Suomen täydennysseutukaava - ympäristöministeriön vahvistama vedenhankintalähteinä käytettävien pintavesien suojelu, täydennyksiä ja korjauksia aikaisempiin seutukaavoihin. Varsinais-Suomen harjuseutukaava - ympäristöministeriön vahvistama Kuntiin laaditut yleiskaavat, osayleiskaavat ja rakennesuunnitelmat sekä asemakaavoitustilanne ilmenevät kuntakohtaisesta tarkastelusta. Suuressa osassa niitä kuntia, joihin on laadittu yleiskaava, on kaavan uusiminen ajankohtaista lähivuosina. Karinaisten ja Mellilän kuntiin ei ole laadittu yleis- tai osayleiskaavaa.

10 Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 8 3. MAANKÄYTTÖ Loimaan seutukunnan maankäytölle on ominaista rakentamisen painottuminen nauhamaisesti yleensä jokilaaksoja myötäilevien vanhojen teiden varsille (Vanha Turun/Tampereentie, Hämeen Härkätie) tai sitten rautatieasemien (Aura, Karinainen, Mellilä, Loimaa) ympäristöön. Taajamatyyppisen maankäytön kehittyminen alueella ilmenee liitekartalta 3. Liitekartalle on Virttaan ja Pöytyän kirkonkylän taajamien kirjattu erheellisesti muodostuneen vasta vuoden 1980 jälkeen. Maankäytön tarkastelua varten kunnista on kerätty tiedot kuntien nykyisestä maankäytöstä yleis-, asemakaavoihin ja maankäyttösuunnitelmiin perustuen. Kyläkeskukset ja taajamatyyppisen rakentamisen alueet on osoitettu liitekartassa Kaavoitustilanne Kunnittain on mainittu kuntaan laaditut yleiskaavat ja todettu merkittävimmät asemakaava-alueet sekä kaavoitussuunnitelmat. Tarkastelun lähtökohdat Liikennesuunnittelun kannalta yleiskaavat sisältävät mm. seuraavia liikennettä koskevia asioita: edullisten kasvusuuntien määrittäminen rakenteen tiivistämisen ja eheyttämisen mahdolliset alueet tieverkoston ja kevyen liikenteen reitistön osoittaminen ja toiminnallinen luokitus hyvän ja turvallisen elinympäristön edellytysten luominen melualueiden arviointi ja meluntorjunnan periaatteet Liikennesuunnittelun kannalta asemakaavaan sisältyvät mm. seuraavat liikennettä koskevat asiat: alemman katuverkon jäsentely katutilan mitoitus kevyen liikenteen väylät rakentamistehokkuus pysäköintijärjestelyt Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön yhtenä tavoitteena on edistää liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Monet muutkin maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteista koskettavat liikennettä ja sen järjestämistä. Maankäytön suunnittelun tulisi lain mukaan edistää turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien tarpeet huomioivan elin- ja toimintaympäristön luomista sekä yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta. Myös muiden tavoitteiden saavuttamisessa on liikenteellä merkittävä vaikutus (mm. ympäristönsuojelun edistäminen, ympäristöhaittojen ehkäiseminen, luonnonvarojen säästeliäs käyttö, yhdyskuntien toimivuus, yhdyskuntarakentamisen taloudellisuus ja palvelujen saatavuus). 3.2 Maankäyttö Maankäyttöosassa on tarkastelu kunnan maankäytön historiallista taustaa, maankäytön rakennetta ja taajamakuvaa. Kuntien keskustaajamien maankäyttöä on havainnollistettu liitekartoilla. Kartoissa on osoitettu keskusta-, palvelu- (julkiset ja yksityiset), teollisuus- ja asuinalueet sekä näiden suunnitellut laajennusalueet. Laajenemisaluevaraukset

11 Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 9 perustuvat yleis- ja asemakaavavarauksiin ja kuntien suunnitelmiin. Karttoihin on lisäksi merkitty perusopetuksen koulut, alikulut, kevyen liikenteen yhteydet, kevyen liikenteen yhteystarpeet, suunnitellut tieyhteydet ja kunnan rajat. Tarkastelun lähtökohdat Yhdyskuntarakenne vaikuttaa liikennesuoritteiden määrään ja laatuun. Yleisenä kehityssuuntana on ollut yhdyskuntarakenteen hajautuminen ja alueiden yksipuolistuminen. Hajautuminen vaikuttaa liikennesuoritteiden määrän ohella kulkumuotojakaumaan, koska kävely- ja pyöräilymatkat pitenevät ja yhä harvemmalle alueelle on mahdollista järjestää kilpailukykyiset joukkoliikennepalvelut. Yhdyskuntarakenteen tiivistämisen keinoja ovat mm. täydennysrakentaminen sekä uuden maankäytön osoittaminen jo rakennettujen alueiden laitamille. 3.3 Asuminen Väestön tuleva kehitys on arvioitu Tilastokeskuksessa vuonna 2004 laadittuun trendiennusteeseen (taulukko 1) pohjautuen. Tarkastelussa on kiinnitetty huomiota myös kunnan väestörakenteen mahdollisiin erityispiirteisiin. Asumista ja rakentamista on tarkasteltu lähemmin kuntakohtaisissa tarkasteluissa. Tarkastelun lähtökohdat Väestön ikärakenteella ja väestökehityksellä on vaikutusta eri liikennemuotojen ja liikennetarpeiden kehitykseen. Tulevaisuudessa vanhusväestön osuus kasvaa merkittävästi. Ikärakenteen muutos vaikuttaa työmatkojen osuuden pienentymiseen kokonaisliikenteestä sekä henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen tarpeen kasvamiseen. Vaikka useamman kunnan väestökehitys on laskevaa, autoliikenteessä voidaan olettaa tapahtuvan vähäistä kasvua autoistumiskehityksen myötä. Myös työmatkojen piteneminen kuntarajat ylittävän työssäkäynnin yleistyessä lisää liikennettä. 3.4 Palvelut Palveluosassa on tarkasteltu merkittävämpien liikennettä aiheuttavien palvelujen kuten kaupallisten ja hallinnollisten palvelujen, koulujen sekä liikuntapalvelujen sijaintia yhdyskuntarakenteessa. Tarkastelun lähtökohdat Tasa-arvoisuuden ja liikennetarpeen vähentämiseksi tulisi päivittäisten peruspalvelujen sijaita kävelyetäisyydellä asunnosta. Näiden palvelujen toimintaedellytyksiä olisi tuettava. Toimenpiteitä ovat mm. riittävän suurien asuinalueiden kaavoittaminen ja vanhojen alueiden väestöpohjan kasvattaminen. Kaupan rakenteellinen muutos näkyy suurien automarkettien lisääntymissä kun taas lähikaupat vähenevät. Liikenteellisiin solmukohtiin rakennettavien automarkettien vaarana on, että palvelut siirtyvät keskustaajamista näille aluille.

12 Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Elinkeinot ja työpaikat Kuntien elinkeinorakennetta on tarkastelu toimialoittain vuoden 2002 työpaikkalukumäärien mukaan. Työmatkaliikennettä on tarkasteltu sekä suuntautuneisuuden että etäisyyden mukaan. Erikseen on kuntakohtaisesti tarkasteltu pendelöinnin suuntautumista kaupunkikeskuksiin (Turku, Loimaa, Salo). Yleisenä kehityssuuntana Loimaan seudulla on kunnan ulkopuolisen työssäkäynnin lisääntyminen ja keskimääräisen työmatkapituuden kasvaminen. 3.6 Ympäristönsuojelu ja kulttuuriympäristö Kuntakohtaisesti on tarkasteltu merkittävämpiä luonnonsuojelukohteita, pohjavesialueita ja valtakunnallisesti arvokkaita kulttuurihistoriallisia kohteita. Maisemateiden määrittely perustuu vuonna 1995 valmistuneeseen Turun tiepiirin tiemaisema selvitykseen. Tedien kulttuuriympäristöä on arvioitu myös julkaisun Tiet ja kulttuuriympäristö Turun tiepiirin alueella,1996 pohjalta. Natura-alueet, luonnonsuojelualueet, pohjavesialueet sekä merkittävämmät maisemaalueet on osoitettu liitekartalla 5. Tarkastelun lähtökohdat Liikenteen vaikutukset ympäristöön ovat sitä pienemmät mitä suurempi osa liikenteestä toteutetaan joukkoliikenteellä, kävellen ja pyöräillen. Liikenteen merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat ilmaan (typen oksidit, typpioksiduuli, rikkidioksidi, metaani, hiilivedyt, hiukkaset), pohjavesiin, luonnonvaroihin sekä maisemaan. Monet näistä vaikuttavat välillisesti kuten metaanin kasvihuoneilmiötä voimistava vaikutus tai rikkidioksidin maaperää happamoittava vaikutus. Ihmiseen suoraan vaikuttavia ongelmia ovat esimerkiksi melu, tärinä ja hiukkasten aiheuttamat hengitysvaikeudet. Pohjavedet Teiden suolaus ja mahdolliset onnettomuudet uhkaavat pohjavesiä. Loimaan seudun merkittävimmät pohjavesialueet sijaitsevat Alastaron Virttaankankaalla ja Oripäässä Oripäänkankaalla. Pohjavesialueille ei tulisi osoittaa pohjavettä vaarantavia toimintoja. Teiden rakentamisessa pohjavesialueilla tulee välttää pinnan rikkomista ja maaleikkauksia. Liukkauden torjuntaan käytettävä suola on merkittävä pohjaveden pilaantumisen aiheuttaja. Pohjaveden suolaantumista voidaan estää suolauksen vähentämisellä, suojarakenteilla sekä vaihtamalla natriumkloridi nopeasti hajoavaan kaliumformiaattiin. Tiemaisema Seudun historiallisten maanteiden Hämeen Härkätien ja vanhan Turun-Tampereentien varret ovat rakentuneet lähes yhtenäisenä nauhataajamana. Myöhemmin asutus on levinnyt myös tienvarsivyöhykkeen taakse ja haja-asutusalueille. Tiet ovat kuitenkin säilyttäneet perinteisen linjauksensa. Muita maisemallisesti merkittäviä teitä alueella ovat: - Tarvasjokea seuraava maantie 2250 Tarvasjoelle ja Karinaisissa - Loimijoen rantaa seuraava maantie 2101 Alastarolta Vampulaan - Yläneenjoen vartta seuraava paikallistie Yläneen keskustasta Uuteenkartanoon - Niinijoen vartta seuraava Koski-Mellilä maantie 2260

13 Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 11 Maisema-alueet Maisemallisesti arvokkaita kokonaisuuksia ovat Paimionjokilaakso ja kansallismaisemaksi luokiteltu Aurajokilaakso. Näkymät jokilaaksoihin ovat tärkeä osa Loimaan seutukunnan kuntien taajamakuvaa. Maankäytön laajentamista maisemallisesti arvokkaille peltoaukeille tulisi välttää. Tiestö sopeutuu alueella melko hyvin ympäristöön ja alueella on lukuisia maisemallisesti arvokkaita tieosuuksia. Ongelmat keskittyvät lähinnä taajamien laidoille, jotka ovat usein hajanaisia, takapihamaisia ja jäsentymättömiä. Myös pääteiden liittymiin syntyneet työpaikka- ja palvelualueet voisivat usein sopia paremmin maisemaan. 3.7 Tie- ja katuverkko Tie- ja katuverkon kehittämistarpeita kuntakohtaisesti tarkasteltaessa on huomioitu henkilöautoliikenne ja tavaraliikenne. Tarkasteluissa on arvioitu tieverkon yhteyspuutteita, parantamistarpeita ja maankäytön laajenemisesta aiheutuvia tarpeita ja ongelmia. Tarkastelun lähtökohdat Liikenne muodostuu eri toimintojen yhteystarpeista. Toimintojen sijainnilla on ratkaiseva merkitys liikenteen suuntautumiseen, määrään ja kulkumuotojakaumaan. Liikenneverkkojen tulisi muodostaa turvallinen, tasokas, sujuva, taloudellinen, ympäristöystävällinen ja käyttäjille tasavertainen kokonaisuus. Maankäyttö ja väylät tukevat toisiaan, kun verkko jäsennellään liikenteellisten ja maankäytöllisten tarpeiden mukaan. Tämä edellyttää liikennesuunnittelun ja maankäytön suunnittelun vuorovaikutusta ja yhteensovittamista. Läpikulkuliikenteen aiheuttamaa kuormitusta voidaan vähentää ja pitkämatkalaista liikennettä saada sujuvammaksi mm. ohitustien rakentamisella. Loimaan seudulla keskustaajamien ohitustie on Alastarolla, Loimaan kunnassa ja Oripäässä. Ohitusteiden suunnitelmia ja maankäytöllisiä varauksia on tehty Loimaalla, Karinaisissa, Aurassa ja Pöytyällä. Asumisen ja liikenteen väliset ristiriidat korostuvat vanhojen teiden varsilla. Liikenteen lisääntymisen aiheuttamien melu- ja päästöongelmien lisäksi ongelmia aiheutuu erityisesti ajoneuvo- ja kevyen liikenteen yhteensovittamisesta. 3.8 Joukkoliikenne Joukkoliikenteen tarkastelussa on tarkasteltu nykyisen asutuksen sijoittumista joukkoliikenneyhteyksien varrelle ja asumisen laajennusalueiden sijoittumista joukkoliikenteen kannalta. Tarkastelun lähtökohdat Toimivien joukkoliikenneyhteyksien järjestämisen mahdollisuus pohjautuu pitkälti yhdyskunnan kokoon. Suurimpien kaupunkien väestömäärät mahdollistavat kunnan sisäisten joukkoliikenneyhteyksien järjestämisen. Pienimmissä kunnissa sisäistä joukkoliikennettä ei ole, jolloin joukkoliikenneyhteydet perustuvat pidempimatkaisiin yhteyksiin. Tällöin yhteydet ovat yleensä kattavimmat merkittävämpien tieyhteyksien varrella. Loimaan seutukunnassa ainoastaan Loimaalla on kunnan sisäiset joukkoliikenneyhteydet (Loimaa-Hirvikoski).

14 Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 12 Paljon joukkoliikennettä aiheuttavien toimintojen kuten terveyskeskusten/sairaaloiden, ylä-asteen/lukion/opistojen ja liikuntapalveluiden (esim. uimahalli) tulisi olla kävelyetäisyydellä joukkoliikenneyhteyksistä. 3.9 Kevyen liikenteen yhteydet Nykyiset kevyen liikenteen väylät ja alikulut on osoitettu kuntakohtaisissa kartoissa. Kevyen liikenteen osoitetut yhteystarpeet perustuvat liikenneturvallisuussuunnitelmiin, tiepiirin tarveselvityksiin sekä kuntien omiin näkemyksiin. Tarkastelun lähtökohdat Pyöräilyn ja kävelyn kannalta yhdyskuntarakenteen tulisi olla tiivis. Jalankulun edistämisen keinoja ovat mm. yksipuolisten alueiden synnyn välttäminen, asuinalueiden palvelujen säilyttäminen sekä asuntojen ja työpaikkojen sekoittuminen. Merkittävä osa automatkoista on pituudeltaan sellaisia, että ne voitaisiin korvata pyörämatkoilla. Pyöräilyn edistämiseksi ja houkuttelevuuden lisäämiseksi on tärkeää, että kevyen liikenteen yhteydet ovat yhtenäiset ja turvalliset. Pyöräily on myös merkittävä liityntämuoto pysäkille tai asemalle tultaessa. Tällöin tulee järjestää pyörille tarkoituksenmukaiset pysäköintipaikat Maankäytön laajenemisalueet Kuntien keskustaajamien maankäytön tarkastelussa on otettu kantaa laajenemisalueiden perusteltavuuteen yhdyskuntarakenteen, liikenneturvallisuuden, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kannalta. Lisäksi on tarkastelu yleispiirteisesti laajennusalueiden vaikutusta taajamakuvaan. Asuntorakentamisen kehitystä on kuvattu kuntakohtaisilla kartoilla asuinrakennusten valmistumisvuosittain. Tarkastelun lähtökohdat Uuden maankäytön tulisi sijoittua olemassa olevan rakenteen yhteyteen siten, että vähennetään liikennetarvetta, parannetaan liikenneturvallisuutta ja edistetään kevyen ja joukkoliikenteen mahdollisuuksia. Loimaan seutukunnalle on ominaista ja alkuperäistä vanhojen maanteiden varsien nauhamainen tievarsirakentaminen, mistä on seurauksena vanhojen teiden suuntiin painottuva yhdyskuntarakenne. Kuntakeskuksissa tapahtunut tiivis rakentaminen on myöhempää perua. Yhdyskuntarakenteen merkittävämpää hajautumista keskusta- ja nauharakenteen ulkopuolelle on kuitenkin aiheuttanut vasta viime vuosikymmeninä yleistynyt rakentaminen risteysalueiden ja valtateiden tuntumaan sekä taajamien lievealueelle. Uuden rakentamisen sijoittumisella on merkitystä joukkoliikenteen houkuttelevuuden osalta. Uuden maankäytön tulisi joukkoliikenteen ja sen toimintaedellytysten kannalta sijoittua olemassa olevien joukkoliikenneyhteyksien varteen.

15 Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma KYLÄKESKUSALUEIDEN JA TAAJAMATYYPPISTEN ALUEIDEN MAANKÄYTTÖ Haja-asutusalueen taajamien luokittelu kyläkeskuksiksi on perustunut Varsinais- Suomen liiton käyttämiin arviointiperusteisiin eli kyläkeskuksen edellytyksenä on katsottu olevan vähintään koulun, kaupan tai postin. Tiedot palveluista on kerätty kiinteistö- ja huoneistorekisteristä ja tarkistettu kunnista saaduilla tiedoilla. Luokittelu kyläkeskuksiksi yhden tai useamman palvelun perusteella ei kuitenkaan Loimaan seutukunnan alueella kaikissa tapauksissa johda johdonmukaiseen tai selkeään lopputulokseen. Osa palveluista on sijoittunut satunnaisesti haja-asutusalueelle tai nauhamaisen taajamamuotoisen asutuksen keskelle ilman muita kyläkeskuksen tunnusmerkkejä. Näissä tapauksissa alueet on luokiteltu taajamatyyppisiksi alueiksi ilman kyläkeskusmerkintää. Taulukko 2. Seutukunnan kyläkeskukset tai haja-asutusalueet, joilla palveluja. Kyläkeskus tai alue Koulu Kauppa Posti/ asiamiesposti Nykyisen seutukaavan kyläkeskus Kunta Alastaro Mälläinen kyllä Alastaro Virttaa x x taajama Alastaro Ylhäinen kyllä Aura Kirkonseutu x x kyllä Loimaan kunta Haara kyllä Loimaan kunta Karhula kyllä Loimaan kunta Kauhanoja x kyllä Loimaan kunta Kojonkulma x x x kyllä (Köyliö) Loimaan kunta Kojonperä kyllä Loimaan kunta Kurittula kyllä Loimaan kunta Metsämaa x x x taajama Loimaan kunta Niinijoki x kyllä Kunta- Karinainen ja kyläkeskukset Heikinsuo ja taajamatyyppiset x kyllä alueet on esitetty liitekartalla 4. Seudun taajamakehitys Karinainen vuosina Karinaisten kylä on esitetty x liitekartalla 3. kyllä (Mäenpää) Karinainen Rahkio kyllä Marttila Ollila x x kyllä Marttila Prunkila kyllä Mellilä Isoperä x kyllä Oripää Latva kyllä Pöytyä Auvainen x kyllä Pöytyä Haveri x kyllä Pöytyä Kumila x kyllä Pöytyä Mustanoja x ei Pöytyä Kirkonkylä x x kyllä Pöytyä Karhunoja x ei Tarvasjoki Horrinen kyllä Tarvasjoki Suurila kyllä Yläne Uusikartano x x Kyllä

16 VÄESTÖN MUUTOS Pyhäranta Oripää Alastaro Laitila Loimaan kunta Uusikaupunki Yläne Oripää Loimaa Vehmaa Mietoinen Mietoinen Mynämäki Mietoinen Masku Pöytyä Mellilä Mietoinen Nousiainen Vahto Aura Karinainen Koski Tl Kustavi Taivassalo Askainen Lemu Masku Rusko Tarvasjoki Marttila Somero Iniö Velkua Merimasku Naantali Raisio Turku Kaarina Lieto Piikkiö Paimio Halikko Kuusjoki Pertteli Kiikala Rymättylä Salo Velkua Muurla Suomusjärvi Houtskari Parainen Sauvo Kisko Perniö ka + 5,79 Korppoo Nauvo Dragsfjärd Kemiö Särkisalo Västanfjärd Oripää Alastaro km Laitila Loimaan kunta Mynämäki Yläne Oripää Loimaa Mietoinen Mietoinen Mynämäki Pöytyä Mellilä Nousiainen Masku Nousiainen Vahto Aura Karinainen Koski Tl Somero ka + 0,27 Masku Raisio Rusko Turku Lieto Tarvasjoki Paimio Marttila Halikko Kuusjoki Kiikala LOIMAAN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN LIITTO / HS Lähde: SYKE / Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä 2004 Kartta: (C) MML lupa no 301/MYY/04

17 TYÖPAIKKAMUUTOS Pyhäranta Oripää Alastaro Laitila Loimaan kunta Oripää Yläne Uusikaupunki Loimaa MietoinenMietoinen Mynämäki Mietoinen Pöytyä Vehmaa Mellilä Masku Nousiainen Mietoinen Karinainen Vahto Koski Tl Aura Lemu Kustavi Marttila Tarvasjoki Taivassalo Masku Askainen Somero Rusko Lieto Kuusjoki Raisio Merimasku Naantali Velkua Paimio Iniö Turku Kiikala Pertteli Piikkiö Kaarina Halikko Rymättylä Salo Suomusjärvi Velkua ka +6,13 min max työp./km2 Muurla Sauvo Houtskari Parainen Kisko Korppoo Perniö Nauvo Kemiö km 40 Särkisalo Dragsfjärd Västanfjärd km Oripää Alastaro Laitila Loimaan kunta Oripää Yläne Mynämäki Loimaa Mietoinen Mietoinen Mynämäki Pöytyä Mellilä Masku Nousiainen Karinainen Vahto Koski Tl Aura Somero Nousiainen ka -0,80 min -294 max +342 työp./km2 Turku Masku Tarvasjoki Marttila Rusko Lieto Raisio Paimio Halikko Kuusjoki LOIMAAN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN LIITTO / HS Lähde: SYKE / Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä 2004 Kartta: (C) MML lupa no 301/MYY/04

18 TAAJAMAKEHITYS Uusikaupunki Pyhäranta km Laitila Yläne Oripää Oripää Alastaro Loimaan kunta Loimaa Mietoinen Mietoinen Mynämäki Mietoinen Pöytyä Mellilä Vehmaa Masku Mietoinen Nousiainen Vahto Aura Karinainen Koski Tl Kustavi Taivassalo Askainen Lemu Masku Rusko Tarvasjoki Marttila Somero Iniö Velkua Merimasku Naantali Raisio Turku Kaarina Lieto Piikkiö Paimio Halikko Kuusjoki Pertteli Kiikala Rymättylä Salo Velkua Muurla Suomusjärvi Houtskari Parainen Sauvo Kisko Perniö Kemiö Korppoo Nauvo Dragsfjärd Västanfjärd Särkisalo Oripää Alastaro Laitila km Yläne Oripää Loimaan kunta Loimaa Mynämäki Mietoinen Mietoinen Mynämäki Pöytyä Mellilä Nousiainen Masku Vahto Nousiainen Masku Turku Rusko Aura Tarvasjoki Karinainen Marttila Koski Tl Somero Raisio Lieto Paimio Halikko Kuusjoki Kiikala LOIMAAN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN LIITTO / HS Lähde: SYKE / Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä 2004 Kartta: (C) MML lupa no 301/MYY/04

19

20

21 Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma KUNTAKOHTAISET TARKASTELUT Kuntakohtainen tarkastelu käsittää seuraavat kunnat: Alastaro Aura Karinainen Koski TL Loimaan kaupunki ja kunta yhdessä Marttila Mellilä Oripää Pöytyä Tarvasjoki Yläne Kuntakohtaisesti on esitetty taajamien maankäyttökartat mittakaavassa 1: : sekä asuinrakennusten jakauma ja ikäjakauma koko kunnan osalta. Karttatarkasteluun on liitetty tekstimuotoinen tarkastelu jaottelulla: - kaavoitustilanne - maankäyttö - asuminen - palvelut - elinkeinot ja työpaikat - ympäristö ja kulttuuriympäristö - tie- ja katuverkko - joukkoliikenne - kevyen liikenteen yhteydet - maankäytön laajennusalueet

22 Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma ALASTARO 6.1 Kaavoitustilanne Virttaan kylätaajamaan on laadittu vuonna 1989 vahvistettu osayleiskaava. Samaan aikaan valmisteilla ollutta keskustan osayleiskaavaa ei hyväksytty valtuustossa. Virttaan osayleiskaavan uudistustyö on käynnistynyt vuonna Kaava valmistunee vuoden 2004 aikana. 6.2 Maankäyttö Kunnan keskusta ja Virttaa ovat asemakaavoitettuja alueita. Alastaron keskustaajama on Loimijoen länsirannalle rakentunut nauhataajama. Taajaman alkuperäinen nauhamaisuus on vielä havaittavissa taajamarakenteessa, vaikka asutus on luvulta lähtien laajentunut raitilta länteen. Kyläkeskuksista palveluja on vain Virttaalla paikallistien varressa kantatien 41 tuntumassa. Virttaan pohjoispuolella on laaja moottoriurheilu- ja ulkoilualue. Uudisrakentaminen on 1980-luvulta alkaen painottunut keskustaajamaan ja Virttaalle. Myös haja-asutusalueiden rakentaminen on painottunut näiden taajama-alueiden lähistölle. Alastaron keskustaajaman maankäyttö on esitetty liitekartalla 1 ja Virttaan maankäyttö liitekartalla 2. Asuinrakennukset ikäluokittain on esitetty liitekartalla Asuminen Palvelut Asunnot ja tonttitarjonta keskittyvät kuntakeskukseen ja Virttaan kylään. Vapaita tontteja on runsaasti. Vuonna 2003 Alastaro asukasluku oli Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan kunnan väkiluku vuonna 2030 on Moottoriradan läheisyydessä on vapaa-ajan rakennuspaikkoja. Kunnassa on Kirkonkylän ja Virttaan perusopetuksen koulut sekä Alastaron yläasteen koulu. Yksityiset ja julkiset palvelut ovat Loimijoentien (mt 2101) varrella. Virttaalla on moottorirata ja laaja retkeilyreitistö. Golf-kentän rakentaminen on vireillä Elinkeinot ja työpaikat Kunnan työpaikkaomavaraisuus vuonna 2002 oli 76,0 %. Työpaikkojen lukumäärät toimialoittain vuonna 2002 olivat: Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakentaminen Palvelut Toimiala tuntematon Yhteensä Kunnan suurimmat työnantajat ovat Alastaron kunta, Sallilan sähkölaitos ja Topmec Oy. Työpaikkaliikenne Alastarolta muihin kuntiin suuntautuu suuruusjärjestyksessä Loimaalle (työssäkäyvistä 12,6 %), Loimaan kuntaan (6,6 %), Turkuun (3,1 %) ja Oripää-

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 1 Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 2 Tieliikenteen häiriötiedotusta tutkittiin Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa 276 249 332 274 261 694 346 347 348 344 337 259 338 325 322 310 130 301 249

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen kuntavaalit 2012 Kaarina

Varsinais-Suomen kuntavaalit 2012 Kaarina Kaarina Littoinen - Kaarina 31,3 % Piispanristi 30,6 % Keskusta - Kaarina 28,1 % Voivala 35,4 % Piikkiö 30,6 % Kuusisto 40,4 % ja VAS 0 1 2 kilometriä Kemiönsaari Kemiö 48,9 % Björkboda-Kulla 35,9 % Västanfjärd

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI Turun kaupunkiseudun keskeisten osien kehittäminen joukkoliikenteen käyttöä suosivana joukkoliikennepainotteisena keskusvyöhykkeenä Keskusvyöhykkeen

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

TIETOISKU 31.3.2014 VARSINAIS-SUOMEN KESKUSVERKKO. Johdanto keskusverkkoanalyysiin

TIETOISKU 31.3.2014 VARSINAIS-SUOMEN KESKUSVERKKO. Johdanto keskusverkkoanalyysiin VARSINAIS-SUOMEN KESKUSVERKKO Tässä tietoiskussa tarkastellaan Varsinais-Suomen taajamien muodostamaa keskusverkkoa. Tarkastelun tavoitteena on ymmärtää millaisia erityyppisiä taajamia maakunnassa on,

Lisätiedot

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4. Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.2014 Kuntajakoselvittäjät Selvitysvelvoitteen täyttäminen ja perusteet

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Keskustan osayleiskaavat. Liikenneselvitys. Työ: 25349. Tampere 24.2.2012

LAPUAN KAUPUNKI. Keskustan osayleiskaavat. Liikenneselvitys. Työ: 25349. Tampere 24.2.2012 LAPUAN KAUPUNKI Keskustan osayleiskaavat Liikenneselvitys Työ: 25349 Tampere 24.2.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

MAASEUDUN MAAHANMUUTTAJAT

MAASEUDUN MAAHANMUUTTAJAT MAASEUDUN MAAHANMUUTTAJAT Kokemuksia työperäisestä maahanmuutosta Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen maaseudulla Ruralia-instituutti, Seinäjoki Siirtolaisuusinstituutti Turun yliopiston Täydennyskoulutuskeskus

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 214/2014 Valtioneuvoston asetus. Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 214/2014 Valtioneuvoston asetus. Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014 214/2014 Valtioneuvoston asetus Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista Annettu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2014

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry SÄÄNNÖT

Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry SÄÄNNÖT Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 18.5.1992 I LUKU NIMI, KOTIPAIKKA, TOIMINTA-ALUE, TARKOITUS JA TEHTÄVÄT Yhdistyksen nimi on Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin

Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Hannu Sulin Pyhäranta Varsinais-Suomi Laitila Loimaa Uusikaupunki Oripää Vehmaa E Taivassalo Mynämäki Nousiainen Aura Pöytyä Koski Tl Somero Kustavi

Lisätiedot

1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö

1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö TAMMILEIRI 2016 Auto LPK määrä YHTEENSÄ klo osoite Kunta 1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö Purku 59 59 11.20 Rymättylän Märssyvahdit

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

Porvoo. Perustietoa Porvoosta. Porvoo. Suunnittelualueen kaavoitustilanne

Porvoo. Perustietoa Porvoosta. Porvoo. Suunnittelualueen kaavoitustilanne Porvoo Perustietoa Porvoosta Porvoossa asui 48 227 asukasta 1.1.2009 Asukastiheys on 73,7 asukasta per km 2 Henkilöautotiheys oli 543 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Porvoo Porvoon kaupunki sijaitsee Itä

Lisätiedot

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet: JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden lähtö-kohtia. Joukkoliikenteen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Yksilöiden ja kotitalouksien liikkumismahdollisuudet.

Lisätiedot

TYÖN TAUSTAT JA TAVOITTEET...

TYÖN TAUSTAT JA TAVOITTEET... SISÄLLYS 1. TYÖN TAUSTAT JA TAVOITTEET... 4 2. SEUDUN RAKENNE JA KEHITYS... 5 2.1. LIIKENNEVERKON JA ALUERAKENTEEN KEHITYS... 5 2.2. VÄESTÖNKEHITYS JA -ENNUSTE... 7 2.3. TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE...

Lisätiedot

Liikenneturvallisuus (LJ3) Liikennejärjestelmän käytettävyys (LJ2) LJ 3.3: kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta parannetaan taajamissa

Liikenneturvallisuus (LJ3) Liikennejärjestelmän käytettävyys (LJ2) LJ 3.3: kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta parannetaan taajamissa Liite 2 Ohjelman laadinnan kriteeristössä mainittujen tavoitteiden toteutuminen hankekohtaisesti LIIKENNEJÄRJESTELMÄTAVOITTEET RAKENNEMALLITAVOITTEET TOIMENPIDE Mt 12191 Littoisten kevyen liikenteen väylä,

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km)

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km) Pirkkala Nakkila Harjavalta ssa työssäkäyvienkokemäki asuinpaikat vuonna 2007 Eurajoki Le Vesilahti Rauma Köyliö Eura Pyhäranta Säkylä Akaa Punkalaidun Urjala Laitila Kustavi Vehmaa Naantali Ta Taivassalo

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 50230K TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 1-9 2 015 SU34L 01 PKLKÄYNTI 03 ETÄHOITO 04 MUU KÄYNTI 06 VARAUS Summa: Akaa Akaa Summa:

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA

Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA 308/10.02.02/2014 KHALL 198 Limingan kunta on lähettänyt

Lisätiedot

Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä. Caruna Oy / Henrik Suomi

Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä. Caruna Oy / Henrik Suomi Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä Caruna Oy / Henrik Suomi Tuulivoimaliitynnät Carunan verkkoalueella 2012 3,5 MVA Mika Manni, Peräseinäjoki 1.5 MVA Koskenkorvan Tuulivoima 2,0 MVA 2013 3,7 MVA Halikon

Lisätiedot

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Kemiönsaaren kunta KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16107 1 (10) Perttula Sampo Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Kaavaratkaisu... 2

Lisätiedot

PALVELURAKENNE- UUDISTUS

PALVELURAKENNE- UUDISTUS PALVELURAKENNE- UUDISTUS IHANTEISTA TODELLISUUTEEN SELVITYSMIESTEN TYÖ Göran Honga 22.08.2013 HISTORIA 10 VUOTTA 3 HALLITUSTA TYÖRYHMIÄ SELVITYSMIEHIÄ ASIANTUNTIJASELVITYKSIÄ NYKYHALLITUS KUNTARAKENNEUUDISTUS

Lisätiedot

Rovaniemi. Perustietoa Rovaniemestä. Pöykkölä. Kaavoitustilanne

Rovaniemi. Perustietoa Rovaniemestä. Pöykkölä. Kaavoitustilanne Rovaniemi Perustietoa Rovaniemestä Rovaniemellä asui 59 353 henkilöä 1.1.2009 asukastiheys on 7,8 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 522 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Pöykkölä Rovaniemi sijaitsee

Lisätiedot

E18 käytävän solmukohtien kehittäminen Lohjalla. Liite 1 Nykytilan kuvaus 14.4.2015

E18 käytävän solmukohtien kehittäminen Lohjalla. Liite 1 Nykytilan kuvaus 14.4.2015 E18 käytävän solmukohtien kehittäminen Lohjalla Liite 1 Nykytilan kuvaus 14.4.2015 HAARJÄRVI 20 Haarjärvi Suojelualueet Liito-oraville tärkeitä pienialaisia metsiä liittymän ympärillä joka ilmansuunnassa.

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. 1 IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. Mielipiteen antaja 1. Maria ja Juha Änkö, Tapio Änkö Kuolinpesä,

Lisätiedot

Paikkatietoanalyysit keskusverkkotyössä. Lounaispaikan paikkatietopäivä 20.9.2012 Lasse Nurmi

Paikkatietoanalyysit keskusverkkotyössä. Lounaispaikan paikkatietopäivä 20.9.2012 Lasse Nurmi Paikkatietoanalyysit keskusverkkotyössä Lounaispaikan paikkatietopäivä 20.9.2012 Lasse Nurmi Keskusverkkotyön lähtökohdat Maakunnan rakenteen ja ominaisuuksien kuvaaminen tarkasteluhetkellä Tarkastelu

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA Tiituspohja Ympäristöselvitykset KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu, 000 Jyväskylä www.keskisuomi.fi Liikennevarausten ympäristöselvitykset..006 TIITUSPOHJA Sisältö PERUSTEET Selvitystyön

Lisätiedot

LOIMAAN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN TOTEUTUKSEN AIESOPIMUS VUOSILLE 2005 2008

LOIMAAN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN TOTEUTUKSEN AIESOPIMUS VUOSILLE 2005 2008 12.5.2005 LOIMAAN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN TOTEUTUKSEN AIESOPIMUS VUOSILLE 2005 2008 1. Sopijaosapuolet Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolien välille: Loimaan kaupunki Alastaron

Lisätiedot

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Luonnonvarat ja liikenne Merkinnät, määräykset ja suositukset 19.1.2015 Kaavaehdotus Hyväksytty maakuntahallituksessa 3.11.2014 1 Rakentamisrajoitus Maakuntakaavan MRL

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 21.5.2015 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 215/2014 Ympäristöministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 215/2014 Ympäristöministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014 215/2014 Ympäristöministeriön asetus luonnonsuojelualueiden perustamisesta Varsinais-Suomen maakuntaan Annettu Helsingissä 13 päivänä

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

ASKOLA. MONNINKYLÄ KAUPPAPAIKKA ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnos. Helsinki 13.10.2011.

ASKOLA. MONNINKYLÄ KAUPPAPAIKKA ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnos. Helsinki 13.10.2011. ASKOLA MONNINKYLÄ KAUPPAPAIKKA ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnos Helsinki 13.10.2011. Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520 Helsinki p. 09-1481943, 0400-425390 email: phartikainen@kolumbus.fi Vireille

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

VAINION LIIKENNE. LIIKENNEMUUTOKSET 3.6.2013 alkaen

VAINION LIIKENNE. LIIKENNEMUUTOKSET 3.6.2013 alkaen VAINION LIIKENNE LIIKENNEMUUTOKSET 3.6.2013 alkaen LIIKENNEMUUTOKSET 3.6.2013 alkaen Aikataulu- ja reittimuutokset 3.6.2013 alkaen: Länsi-Uusimaa: 07.15 M-S 280 Helsinki Taalintehdas Kasnäs. Ajetaan vain

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Varsinais-Suomesta yhtenäinen asunto- ja työmarkkina-alue. Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy Varsinais-Suomen maakuntafoorumi 14.11.

Varsinais-Suomesta yhtenäinen asunto- ja työmarkkina-alue. Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy Varsinais-Suomen maakuntafoorumi 14.11. Varsinais-Suomesta yhtenäinen asunto- ja työmarkkina-alue Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy Varsinais-Suomen maakuntafoorumi 14.11.2014 Miksi? Laaja työ- ja asunto-markkina-alue hyödyttää keskusaluetta:

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Air-Ix Ympäristö Oy PL 52 20781 Kaarina 2005 2 MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, joka koskee 14.6. 2005 päivättyä asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS

RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS 1/5 Kaavoitus RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS Tehtävä Tehtävänä oli tarkastella asemakaava-alueen liikennejärjestelyjä, asemakaavan vaikutusta liikenneverkkoon sekä uuden maankäytön

Lisätiedot

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 LÄHTÖKOHDAT Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 3 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 4 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

RISTEEN JA ÄMMÄNSAAREN OSA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

RISTEEN JA ÄMMÄNSAAREN OSA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 25.1.2013 VASTINEET 1 (7) SUOMUSSALMEN KUNTA RISTEEN JA ÄMMÄNSAAREN OSA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Valtatien 5 ja Kyröntien (mt 892) liikennealue, sekä Risteen korttelin 1005 autopaikkojen korttelialue

Lisätiedot

PÖYTYÄN JA TARVASJOEN KUNTIEN YHDISTYMINEN - SELVITYSOSA

PÖYTYÄN JA TARVASJOEN KUNTIEN YHDISTYMINEN - SELVITYSOSA PÖYTYÄN JA TARVASJOEN KUNTIEN YHDISTYMINEN - SELVITYSOSA PÖYTYÄN JA TARVASJOEN KUNTIEN YHDISTYMINEN SELVITYSOSA Yleistä Pöytyän ja Tarvasjoen kunnat valmistelevat yhdistymistä. Yhdistymishankkeen keskeinen

Lisätiedot

Väestönmuutos Pohjolassa

Väestönmuutos Pohjolassa Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA TULEVAISUUSMALLI Vt 19 ja sen varren sekä profiililtaan erilaisten

Lisätiedot

Numeroidut maankäyttöalueet Kartalta löytyvät numeroidut uudet asuntoalueet

Numeroidut maankäyttöalueet Kartalta löytyvät numeroidut uudet asuntoalueet Numeroidut maankäyttöalueet Kartalta löytyvät numeroidut uudet asuntoalueet 91 LIITE 1 VAIHTOEHTOJEN VERTAILUA VAIHTOEHTO A Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen OYK eheyttää ja tiivistää yhdyskuntarakennetta

Lisätiedot

Liite 1 b. Marttilan (9.) tarjousalueet kartalla

Liite 1 b. Marttilan (9.) tarjousalueet kartalla Liite 1 b. Marttilan (9.) kartalla LOIMAA PÖYTYÄ Marttila 1 TARVASJOKI SALO PAIMIO Tarjousaluekarttojen mittakaavat: 1: 50 000 1-3 1: 70 000 tarjousalue 4 Lisätietoja: Tapio Tuhkanen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Sisältö Suunnitteluperusteet Vyöhykejako Kustannuslaskentaperusteet Alustava suunnitteluaikataulu

Lisätiedot

MUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet. 1. Suunnittelualue. 2. Suunnittelu- ja kaavoitustilanne

MUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet. 1. Suunnittelualue. 2. Suunnittelu- ja kaavoitustilanne MUISTIO Projekti Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet 1. Suunnittelualue Päivämäärä 06/06/2013 Suunnittelualueena oleva Lumijoen kunta sijaitsee Oulun seutukunnassa

Lisätiedot

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen Kannanotto koskien kaavaa: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma: VIII, IV JA SANTALAHTI, rantaväylän joukkoliikennekaistat reitillä Lielahdenkatu-Sepänkatu,

Lisätiedot

TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS

TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS 16X161127 27.3.2014 TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS LAHELANPELTO II ASEMAKAAVAN TOIMIVUUSTARKASTELU Esipuhe Tämä toimivuustarkastelu on tehty Tuusulan kunnan toimeksiannosta. Selvitys käsittää

Lisätiedot

VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU

VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Tarkastus Päivämäärä 3.4.2010 Laatija Jouni Lehtomaa Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Valtatien

Lisätiedot

3. LÄHTÖKOHDAT. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista. 3.1.1 Alueen yleiskuvaus. 3.1.2 Yhdyskuntarakenne. 3.1.3 Rakennukset. 3.1.

3. LÄHTÖKOHDAT. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista. 3.1.1 Alueen yleiskuvaus. 3.1.2 Yhdyskuntarakenne. 3.1.3 Rakennukset. 3.1. 6 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alueen lähellä ei ole asutusta. Idässä alue rajautuu rakennettuun logistiikkatonttiin. Lännessä ja pohjoisessa on rakentamattomia

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Lokakuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/10/27 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo

Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Vesihuolto 2014 Helsinki 3.6.2014 Yhdyskuntarakenteen nykykehitys Väestönkasvu kohdistuu suurille kaupunkiseuduille

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 16.5.2014 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot