VANHEMPIEN MIELIPITEITÄ PERHEVALMENNUKSESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANHEMPIEN MIELIPITEITÄ PERHEVALMENNUKSESTA"

Transkriptio

1 VANHEMPIEN MIELIPITEITÄ PERHEVALMENNUKSESTA Anna Kalola - Sanna Mannonen Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Lahden yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Anna Kalola & Sanna Mannonen. Vanhempien mielipiteitä perhevalmennuksesta. Lahti, syksy 2005, 79 sivua, 9 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Lahden yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK). Tänä päivänä asiakaskeskeisyyttä pidetään tärkeänä alalla kuin alalla. Asiakaslähtöinen työskentelytapa on siirtynyt myös äitiysneuvolan järjestämiin perhevalmennuksiin, jotka ovat osa ehkäisevää terveydenhuoltoa. Tässä tutkimuksessa kartoitettiin perhevalmennuksen järjestämistä ja kehittämistä vanhempien näkökulmasta Lahden äitiys- ja väestövastuuneuvoloissa. Tutkimuksella selvitettiin, mitä mieltä vanhemmat ovat perhevalmennuksen toteutustavasta ja asiasisällöstä ja miten vanhemmat haluaisivat perhevalmennusta kehittää. Lisäksi selvitettiin vanhempien taustatietojen yhteyttä heidän antamiin vastauksiinsa. Tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella, joka sisälsi 11 valmiita vastausvaihtoehtoa sisältävää kysymystä ja yhden avoimen kysymyksen. Lisäksi taustamuuttujat kartoitettiin 11 kysymyksellä. Kyselylomake jaettiin 226 kunnalliseen perhevalmennukseen osallistuneelle vanhemmalle, joiden lapsi oli tutkimushetkellä maksimissaan kuuden kuukauden ikäinen. Vanhemmat olivat osallistuneet perhevalmennukseen viimeisen vuoden sisällä. Jokaista perhettä kohden tuli kaksi lomaketta. Lomakkeen palautti 78 vanhempaa. Tulosten kuvailussa menetelmänä käytettiin suoria jakaumia, ristiintaulukointia, abstrahointia ja yhteyksien tarkasteluun khiin neliö -testiä. Tulokset osoittivat, että vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä perhevalmennuksen järjestämiseen ja pitivät sitä hyödyllisenä. Vastaajat olivat saaneet mielestään riittävästi tietoa synnytykseen, raskausaikaan, vanhemmuuteen ja imetykseen liittyvistä asiasisällöistä. Tietoa olisi kaivattu lisää varhaiskasvatuksesta, isän roolista imetyksessä, lapsiperheen etuuksista ja normaalista poikkeavista synnytyksistä. Tärkeimpänä perhevalmennuksen asiantuntijana pidettiin äitiysneuvolan terveydenhoitajaa ja parhaimpana opetusmenetelmänä vierailua synnytyssairaalassa. Vastaajien kehittämisehdotukset koskivat perhevalmennuksen toteuttamista ja asiasisältöä. Tutkimuksessa ilmeni sukupuolten välisiä eroja. Miehet kokivat vähemmän tärkeinä perhevalmennuksen jatkumisen vanhempainryhminä synnytyksen jälkeen ja omien isiryhmien järjestämisen kuin naiset. Naisista runsas yksi kolmasosa olisi halunnut saada perhevalmennuksessa enemmän tietoa avautumis- ja ponnistusvaiheiden synnytysasennoista, kun taas suurimmalle osalle miehistä saadun tiedon määrä oli riittävä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että perhevalmennus koetaan hyödylliseksi osaksi ehkäisevää terveydenhuoltoa. Perhevalmennuksen tavoite, synnytyksen onnistumisen ja vanhemmuuteen valmistautumisen tukeminen, on opinnäytetyön tuloksien mukaan onnistunut. Perhevalmennuksen kehittämistä voitaisiin jatkaa selvittämällä vanhempien näkökulman lisäksi myös terveydenhoitajien mielipiteitä valmennuksen järjestämisestä. Asiasanat: perhevalmennus, terveyskasvatus, kvantitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Anna Kalola & Sanna Mannonen. Parents opinions about family guidance, Lahti, autumn 2005, 79 pages, 9 appendices. Diaconia Polytechnic, Lahti Unit, Degree Programme in Diaconial Social Welfare, Health Care and Education, Public Health Nurse. Today client-centredness is considered important in every field of life. A client-based work method has also been transferred to family guidance provided by antenatal clinics which are part of preventive healthcare. In this research the organizing and the development of family guidance was examined from the parents points of view, the antenatal and population responsibility clinics in Lahti. The study shows what parents think about the implementation and the contents of family guidance and how parents like to develop it. The relation between parents` background and the answers was also investigated. The research material was gathered with a structurized questionnaire which comprised of 11 prepared answering options and one open question. In addition, background variables were charted with 11 questions. The inquiry form was delivered to 226 parents who participated in the municipal family guidance and whose child was six months old at most at the time of the research. The parents participated in family guidance within the previous year. There were two forms for every family. 78 parents returned the form. Straight distribution, crosstabulation, abstracting and a chi square test for the examination of connections were used for describing the results. The results pointed out that the respondents were mainly satisfied with family guidance and considered it useful. They thought that they had enough information about contents concerning delivery, pregnancy, parenthood and breast feeding. More information about early childhood education, father s role in breast feeding and abnormal deliveries and benefits allowances for family with children were wished for. The public health nurse of the antenatal clinic was considered as the most important family guidance expert. Visiting maternity hospital was considered as the best teaching method. Development proposals concerned the implementation and contents of family guidance. The study revealed the difference between sexes. Men experienced the continuation of family guidance in parent groups after delivery less important than women did. They felt the same about father groups. In family guidance, over one third of women wanted to have more information about the first and second stages of delivery positions. Most men thought the amount of information received was adequate. As a conclusion we can state that family guidance is experienced as a useful part of preventive healthcare. According to the results of this study the goal of the family guidance, the success of delivery and supporting the preparation for parenthood, is successful. In addition to parents views the family guidance could be continued by finding out the opinions of public health nurses. Keywords: family guidance, health education, quantitative research

4 SISÄLTÖ 1 ÄITIYSVOIMISTELUSTA PERHEVALMENNUKSEEN PERHEVALMENNUKSEN SISÄLTÖ ELÄMYSYHTEISKUNNASSA Vanhempien näkökulmia perhevalmennuksen asiasisällöstä Synnytysvalmennus tärkeänä osana perhevalmennusta Perhevalmennus vanhemmuuteen kasvun tukena Perhevalmennuksesta rohkeutta elämään vauvan kanssa PERHEVALMENNUS, TERVEYSKASVATUSTA JA EHKÄISEVÄÄ TERVEYDENHUOLTOA Terveydenhoitaja perhevalmennuksen koordinaattorina Näkökulmia perhevalmennuksen järjestämiseen Vanhempain- ja isäryhmät osana perhevalmennusta TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUSMENETELMÄT Aineistonkeruu Aineiston analyysi TULOKSET Vastaajien taustatiedot Perhevalmennuksen asiasisältöjen kattavuus Perhevalmennuksen toteutustavat ja järjestäminen Perhevalmennuksen kehittäminen POHDINTA Tutkimuksen etiikka Tutkimuksen luotettavuus Yhteenveto tuloksista...39

5 LÄHTEET...45 LIITTEET...49 LIITE 1: Tutkimuslupa...49 LIITE 2: Kyselylomake...50 LIITE 3: Ohje terveydenhoitajille kyselylomakkeiden jakamista varten...56 LIITE 4: Vastausten frekvenssit...57 LIITE 5: Asiakkaiden mielipiteitä perhevalmennuksen kehittämisestä, avoimen kysymyksen abstrahointi...62 LIITE 6: Vastaajien mielipiteitä perhevalmennuksen kautta saadusta riittävyydestä. Uudelleen luokitellut frekvenssit...71 LIITE 7: Vastaajien mielipiteitä perhevalmennuksen asiantuntijoiden tärkeydestä. Uudelleen luokitellut frekvenssit...75 LIITE 8: Vastaajien mielipiteitä perhevalmennuksen opetusmenetelmien toimivuudesta. Uudelleen luokitellut frekvenssit...77 LIITE 9: Vastaajien mielipiteitä perhevalmennuksen järjestämisestä ja kehittämisestä...79

6 1 ÄITIYSVOIMISTELUSTA PERHEVALMENNUKSEEN Perhevalmennuksella on jo vuosikymmenten perinteet suomalaisessa äitiyshuollossa. Perhevalmennus alkoi 1930-luvulla äitiysvoimistelun ideasta, jolla pyrittiin vahvistamaan äitien fyysistä kuntoa (Vehviläinen-Julkunen 1999, 169). Silloinen valmennus oli kulkenut äitiysvoimistelukurssin nimellä, koska se muodostui lähinnä voimisteluharjoituksista. Myöhemmin, 1960-luvulla alettiin puhua äitiys- ja synnytysvalmennuksesta, johon liitettiin synnytyskipujen hallinta. (Säisä 1996, 27.) 1970-luvulla synnytystä alettiin pitää perhetapahtuma (Viljamaa 2003, 37). Vuonna 1971 isät pääsivät virallisesti mukaan valmennukseen ja palasivat vuosikymmenten jälkeen myös synnytykseen (Säisä 1996, 27). Tällöin synnytykseen osallistuminen edellytti, että isä oli ollut mukana perhevalmennustilaisuuksissa (Viljamaa 2003, 37). Hiukan myöhemmin valmennuskurssin ohjelmaa laajennettiin kasvatukselliseen suuntaan ja käsite perhevalmennus otettiin käyttöön 1980-luvulla (Säisä 1996, 27) lukua voisi luonnehtia asiakkaiden valmentautumisen tukemisen vuosikymmeneksi, sillä toiminta oli asiakkaiden tarpeista lähtevää (Vehviläinen-Julkunen 1999, 169). Nykyään perhevalmennus on ehkäisevän terveydenhuollon tärkeä ja itsestään selvä sisältöalue, joka toteutetaan äitiysneuvolassa sekä suunnitelmallisesti kokoontuvissa ryhmissä että yksilöneuvontana terveystarkastusten yhteydessä (Eskola & Hytönen 2002, 124). Lähes jokainen nainen osallistuu neuvolan järjestämään perhevalmennukseen erityisesti ensimmäisen raskauden aikana. Myös miehet ovat nykyisin aktiivisia tilaisuuksiin osallistujia. (Vehviläinen-Julkunen 1999, 169.) On aivan ilmeistä, että perheiden terveyteen voidaan vaikuttaa myönteisesti juuri lapsen odotuksen aikoihin, sillä tuona ajankohtana tavoitetaan molemmat perheenjäsenet yhteisessä tilanteessa (Vehviläinen- Julkunen 1993, 8). Perhevalmennuksen avulla pyritään lisäämään vanhempien valmiuksia kohdata uusi elämäntilanne, tuleva synnytys ja vanhemmuuden mukanaan tuomat haasteet. Perhevalmennus pyrkii toiminnassaan edesauttamaan koko perheen fyysistä, psyykkistä, ja sosiaalista hyvinvointia sekä ehkäisemään mahdollisia ongelmia. Ehkäisevän terveydenhuollon toiminta, johon myös perhevalmennus kiinteästi kuuluu osana äitiysneuvo

7 7 latoimintaa, on joutunut tarkastelemaan 2000-luvulla yhä enemmän toimintatapojaan. Asiakkaiden vaatimukset terveydenhuoltoa kohtaan ovat kasvaneet. Nykyään asiakkaat osaavat vaatia terveydenhuollolta monipuolisempia ja laadukkaampia palveluita itselleen. Tämän vuoksi terveydenhuoltoalan palveluiden on täytynyt kehittyä entisestään, asiakaslähtöisempään suuntaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on saada vanhemmilta palautetta perhevalmennuksesta sekä siitä, miten perhevalmennusta voisi kehittää tulevaisuudessa. Tutkimuksella halutaan selvittää vanhempien mielipiteitä perhevalmennuksen asiasisällöstä, toteutustavasta sekä siitä, miten vanhemmat kehittäisivät perhevalmennusta. Tutkimuksen tuloksien avulla pyritään viemään perhevalmennusta sekä sisällöllisesti että menetelmällisesti yhä asiakaslähtöisempään suuntaan. Tutkimus toteutettiin asiakaskyselynä Lahden kunnallisissa neuvoloissa. Tutkimus liittyy Päijät-Hämeen Hyvinvointineuvola-hankkeeseen, joka on toiminut Päijät-Hämeen alueella ajalla Kaikki Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirit eli yhteensä 14 kuntaa ovat lähteneet mukaan hankkeeseen. (Järvinen & Taajamo 2005, ) Hankkeen lähtökohtana on asiakaslähtöinen ja perhekeskeinen lähestymistapa, jossa perhe nähdään tasavertaisena yhteistyökumppanina ja oman hyvinvointinsa asiantuntijana. Hanketta hallinnoi Hollolan kunta, ja sen toteuttaa Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Verso. Hankkeen tavoitteena on lapsiperheiden arjen tukeminen ja hyvinvoinnin edistäminen sekä moniammatillisen yhteistyön kehittäminen perustasolla. Myös peruspalvelujen laatua ja saatavuutta halutaan kehittää siten että, erityispalveluasiakkuudet vähenevät pysyvästi. (Päijät-Hämeen Hyvinvointineuvola-hanke 2004.)

8 8 2 PERHEVALMENNUKSEN SISÄLTÖ ELÄMYSYHTEISKUNNASSA Perhevalmennuksen tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät edellytykset raskaus-, synnytys- ja lapsivuodeajalle sekä perheen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille (Eskola & Hytönen 2002, 124). Perhevalmennuksen avulla pyritään tukemaan vanhemmuuteen valmistautumista ja synnytyksen onnistumista. Vanhemmuus on aikuisen elämän suurimpia haasteita. Siirtyminen vanhemmuuteen voi joillekin olla helppoa, mutta monet kokevat hyötyvänsä perhe- ja synnytysvalmennuksen tarjoamasta avusta. Vaikka ensisynnyttäjien tiedot lapsen saamisesta ovat usein hyvät eivätkä pariskunnat kaipaa suoraa tietojen jakamista, he tarvitsevat ammattilaisten ja toistensa tukea. (Stakesin perhesuunnittelun ja äitiyshuollon asiantuntijaryhmä 1999, ) Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut suosituksen äitiysneuvolan järjestämän perhevalmennuksen sisällöstä. Suosituksen mukaan perhevalmennuksessa tulisi keskustella raskauden ja imetyksen tuomista fyysisistä ja psyykkisistä muutoksista, isän roolista imetyksessä, synnytyksestä, isän ja äidin erilaisista tunteista, odotuksista ja ajatuksista, vanhemmuudesta sekä tulevista muutoksista parisuhteessa. Muina perhevalmennukseen sisältyvinä aiheina suosituksessa mainitaan vauvan hoito ja vauvalle tarpeelliset tavarat, perhe-etuudet ja lasten päivähoito, varhaiskasvatus, vanhempien jaksaminen ja seksuaalisuus. Lisäksi tulisi keskustella mahdollisen eron vaikutuksista lapseen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003, ) 2.1 Vanhempien näkökulmia perhevalmennuksen asiasisällöstä Säisä (1996, 31) on kartoittanut isien kokemuksia äitiysneuvolan palveluista, isyyteen kasvusta sekä perheestä ja isien mielipiteitä neuvolapalveluiden kehittämisestä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisesti, ja siihen vastasi 643 isää. Tutkimus toteutettiin Tampereella. Tuloksissa tuli esille, että perhevalmennuksen sisältö koostui synnytystä, imetystä, lapsivuodeaikaa ja vauvanhoitoa käsittelevistä asioista. Erilaisten hengitysharjoitusten tekeminen ja alkuraskauden valmennuskerrat, joissa käsiteltiin sikiön kehitystä, raskausajan ravitsemusta, tupakointia, hampaiden hoitoa, parisuhdetta ja vanhemmuutta, oli jätetty pois perhevalmennuksen sisällöstä.

9 9 Vanhemmilta tulleen palautteen perusteella perhevalmennuksessa tulisi sisältää eri ammattiryhmien tarjoamaa asiantuntevaa ja ajan tasalla olevaa tietoa. Tietoa tarvittaisiin raskauden kulusta ja siihen liittyvistä tunne-elämän muutoksista, synnytyksestä ja synnytyspeloista. Myös lapsivuodeajasta, lapsen hoidosta, imetyksestä, sosiaalisen tuen merkityksestä ja isän roolista raskauden ja synnytyksen aikana kaivattiin tietoa. (Stakesin perhesuunnittelun ja äitiyshuollon asiantuntijaryhmä 1999, ) Vehviläinen-Julkunen ja Teittinen (1993, 2 41) tutkivat äitiysneuvolatyön ja erityisesti synnytys- ja perhevalmennuksen kehittämistyötä Lapinlahdella vuosina Kehittämistyötä arvioitiin kolmessa vaiheessa: esseemuotoisin kuvauksin vuosilta (N = 80), asiakkaiden välittömin palauttein toiminnasta esseinä (N = 53) ja postikyselynä 1992 (N = 40 äitiä ja N = 40 isää). Tulosten mukaan asiakkaiden toiveet perhevalmennuksen sisällöksi raskauden alussa keskittyvät synnytykseen ja siihen valmistautumiseen. Isän roolista synnytyksessä ja lapsen hoidossa toivottiin keskusteluja. Samoin lapsen käsittelystä, kylvetyksestä ja vierihoidosta olisi keskusteltava. Asiakkaat pitivät tärkeänä, että he olivat saaneet vaikuttaa ohjelman suunnitteluun, he olivat saaneet asiallista tietoa synnytyksestä, odotusajasta ja parisuhteesta, he saivat uusia ihmissuhteita ja rohkaisua omiin kykyihinsä vanhempana. Asiakkaat korostivat pienen ryhmän merkitystä toiminnan onnistumisessa. Asiakkaiden mielestä perhevalmennuksen asiasisältöä voisi kehittää kertomalla myös poikkeavista synnytyksistä ja synnytyspelosta. Osa uudelleensynnyttäjistä toivoi, että ryhmissä keskusteltaisiin myös vanhempien lasten mustasukkaisuudesta ja sen käsittelystä. Vehviläinen-Julkunen (1993, 3 7) tutkimuksessaan kuvaa äitien ja isien arviointeja perhevalmennuksen sisällöstä ja sen toteuttamismenetelmistä. Aineistot koottiin Pohjois-Savossa kyselyllä, johon vastasi 198 äitiä ja 134 isää. Suurin osa vastanneista arvioi perhevalmennuksen hyödylliseksi molemmille osapuolille, tarpeettomaksi vain 1 4 %. Valmennuksessa tärkeiksi asioiksi koettiin synnytys ja sen kulku, vanhemmuuteen liittyvät teemat, kivunlievitys synnytyksessä ja poikkeavat synnytykset. Lapsen hoitoon liittyvät asiat olivat toinen tärkeä osa-alue. Vähemmän tärkeiksi teemoiksi koettiin seksiin ja ehkäisyyn liittyvät asiat. Vastaajat toivoivat tietoja myös synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja epänormaalista raskauden kulusta.

10 10 Kaila-Behm (1997, 81) on kartoittanut isien ja terveydenhoitajien kokemuksia ja käsityksiä ensi kertaa isäksi tulemisesta. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisesti, teemahaastattelulla. Perhevalmennuksessa isät toivoivat saavansa tietoa synnytyksestä ja sen kulusta sekä henkistä tukea isyyteen. Lisäksi he kaipasivat neuvoja, jotka liittyivät lapsen hoitoon sekä tietoa lapsen kasvusta, kehityksestä ja elämästä lapsen kanssa. Tiedon toivottiin olevan konkreettista ja totuudenmukaista. Vähemmän tärkeänä isät pitivät tietoa vanhempana olemisesta, lapsen kasvattamisesta, parisuhteesta ja sukupuolielämästä. Tällaiset tiedot isät kokivat itsestäänselvyytenä. Isien mielestä riitti, kun mainittiin, mistä lisätietoa ja apua saa, jos tarvitsee. Säisän (1996, 81) tutkimuksessa mukana olleet isät pitivät valmennusta liian teoreettisena ja harjoituksissa opittuja asioita käytäntöön soveltumattomina. 2.2 Synnytysvalmennus tärkeänä osana perhevalmennusta Vehviläinen-Julkunen (1993, 8 9) tutkimuksen mukaan synnytys on merkittävä tapahtuma, josta halutaan runsaasti tietoa juuri raskauden aikana. Synnytykseen liittyviä asioita pidetäänkin kaikista tärkeimpinä asiasisältöinä perhevalmennuksessa. Erityisesti synnytys ja sen kulku (äidit 100 % ja isät 99 %), sairaalan tapahtumat (äidit 90 % ja isät 88 %), raskauden normaali kulku (äidit 94 % ja isät 95 %), isän osuus synnytyksessä (äidit 93 % ja isät 94 %) ja kivunlievitys (äidit 95 % ja isät 92 %) koettiin tärkeiksi asioiksi perhevalmennuksessa. Perhevalmennuksessa pyritään tukemaan vanhemmuuteen valmistautumista ja synnytyksen onnistumista (Stakesin perhesuunnittelun ja äitiyshuollon asiantuntijaryhmä 1999, 79). Perhevalmennuksen synnytysvalmennustilaisuuksien määrä ja sisältö vaihtelevat muun muassa sen mukaan, mikä on alueella synnytyksiä hoitavan sairaalan hoitofilosofia. Yleensä synnytykseen valmentautuminen aloitetaan raskauden viimeisellä kolmanneksella. On tärkeää, että äiti tietää ja ymmärtää synnytyksen kulun ja osaa soveltaa tiedot käytäntöön. Tällöin hänellä on mahdollisuus kokea synnytys luonnollisena tapahtumana. Kun vanhemmat tietävät sairaalan hoitokäytännöistä ja keinoista, he voivat vaikuttaa synnytyksen kulkuun, ja vuorovaikutus heidän ja kätilön välillä helpottuu. (Eskola & Hytönen 2002, 125.)

11 11 Jotta vanhemmat pystyvät osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon, heillä tulee olla tietoa erilaisista vaihtoehdoista jo ennen synnytystä. Perhevalmennuksessa synnytykseen liittyen tulisi käydä läpi synnytyselimet, synnytystapahtuma, kivunlievitysmenetelmät ja erilaiset synnytysasennot sekä normaalista poikkeava synnytys. Vanhempien kanssa tulisi pohtia synnytyssairaalaan lähtemistä. Tutustumiskäynti synnytyssairaalaan auttaa vanhempia konkreettisessa valmistautumisessa. Lisäksi äidin on hyvä oppia tunnistamaan, hallitsemaan ja rentouttamaan lihaksensa, jotta hän pystyisi toimimaan synnytyksessä tarkoituksenmukaisesti ja kokisi tilanteen olevan hallinnassaan. (Eskola & Hytönen 2002, 125.) Vallimies-Patomäki (1998, 86 87) on kartoittanut kvantitatiivisesti hoitokäytäntöjen yhteyksiä synnytystavasta ja synnytyskokemuksesta. Tutkimukseen osallistui 595 naista ja 316 miestä. Perhevalmennukseen osallistuneista naisista 59 % piti valmennusta riittävänä, noin joka neljäs joltain osin puutteellisena ja noin joka kymmenes turhana. Noin joka viidennen valmennukseen osallistuneen naisen mielestä valmennuksen antama ennakkokäsitys vastasi täysin ja 65 %:n mielestä osittain synnytyskokemusta. Valmennuksessa annettiin synnytyksestä liian helppo kuva. Erityisesti supistusten kivuliaisuudesta annettu kuva ei vastannut naisten kokemuksia. Ensisynnyttäjistä suurempi osa kuin uudelleensynnyttäjistä koki valmennuksen puutteelliseksi. Vastaavasti perhevalmennukseen osallistuneista miehistä noin kolme neljästä koki valmennuksen riittävänä ja 21 % puutteellisena. Turhana valmennusta piti 5 %. Noin joka kolmannen mielestä valmennuksen antama ennakkokäsitys vastasi synnytystä täysin ja 61 %:n mielestä osittain. Perhevalmennuksen kehittäminen miehen näkökulmasta edellyttää erityisesti synnytyksen vaikeimpien vaiheiden läpivientiin, miehen rooliin puolisonsa auttajana sekä lapsen hoitoon liittyvien teemojen käsittelyä. (Vallimies- Patomäki 1998, ) Vallimies-Patomäen (1998, 168) mukaan perhevalmennuksen kehittämisessä tulisi painottaa valmennuksen rakentamista jokaiselle valmennusryhmälle perheiden tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Valmennuksessa pitäisi keskittyä synnytyksen läpiviemiseen ja äidin valmiuksien tukemiseen synnyttäjänä sekä miehen rooliin äidin tukijana. Rentoutumista tulisi harjoitella jokaisella valmennuskerralla. Perhevalmennuksessa tulisi käsitellä epäsäännöllisiä synnytyksiä, kivunlievityksen vaihtoehtoja, vastasyntyneen mahdollista

12 12 hoitoa teho-osastolla, varhaisen vuorovaikutuksen merkitystä sekä isän osallistumista lapsen hoitoon. Vehviläinen-Julkunen, Lauri, Laine, Peni, Beaton ja Gupton (1994, 51 52) ovat kartoittaneet kvantitatiivisesti naisten synnytysodotuksia ja synnytykseen valmentautumista. Tutkimuksessa tuli vahvasti esille, että naisten puolisoon tai tukihenkilöön kohdistuvat odotukset mukana synnytyksessä olivat korkeat. Naiset odottivat heiltä tukea ja kannustusta sekä eräänlaisena tiedonlähteenä olemista. Minkä vuoksi olisikin tärkeää, että perhevalmennuksessa otettaisiin enemmän huomioon myös miesten tukeminen. Säävälä, Keinänen ja Vainio (2001, 16 17) ovat toteuttaneet perhevalmennuksen isäryhmiä ja isävauvaryhmiä Oulussa vuosina Heidän kokemuksensa mukaan isät odottavat synnytystä vapauttavana ja samalla pelottavana tapahtumana. Monien isien on ollut vaikea sopeutua siihen, että heille on varattu synnytyssalissa passiivinen rooli. Isät haluaisivat mielellään selkeitä ohjeita siitä, miten synnytyksessä toimitaan ja miten synnytys etenee. 2.3 Perhevalmennus vanhemmuuteen kasvun tukena Kuronen (1994, 84 85) tuo tutkimuksessaan esille, että vanhemmuuteen kasvu pohjautuu suurelta osin vankkaan parisuhteeseen. Erityisesti ensimmäisen lapsen odotus ja syntymä nähdään neuvolassa tilanteena, jolloin parista on tulossa perhe. Tilannetta pidetään eräänlaisena parisuhteen huipentumana. Vanhemmuutta voidaan kuvata vanhemmuuden roolikartan avulla, joka perustuu Jacob Levy Morenon rooliteoriaan. Roolikartassa vanhemmuus jaetaan viiteen rooliin. Nämä roolit ovat elämän opettaja, ihmissuhdeosaaja, rajojen asettaja, huoltaja ja rakkauden antaja. Kaikki vanhemmuuden roolikartassa esitetyt roolit ovat merkityksellisiä lapsen kannalta, mutta osa on elintärkeitä; ilman niitä lapsi menehtyisi tai joutuisi heitteille. (Kekkonen 2004, 33.) Äitiyteen kasvu alkaa jo odotusaikana. Rubinin (1984) mallin mukaan äitiyteen kasvussa tehtävänä on turvata raskauden kulku ja synnytys sekä itsensä että lapsen kannalta, varmistaa perheen tärkeiden henkilöiden läsnäolo tulevalle lapselleen, sitoutua tuntemattomaan, tulevaan lapseensa ja oppia antamaan ja luopumaan (Viljamaa 2003, 20

13 13 22). Paavilaisen (2003, 75 76) tutkimuksessa käytiin läpi parisuhteen seksuaalista elämää vauvan odotuksen aikana. Tutkimuksen mukaan äitien seksuaalinen halukkuus väheni raskauden aikana. Naiset tunsivat usein raskauden alkuaikoina ja myöhemminkin tarvetta seksuaaliseen rauhaan ja koskemattomuuteen. Kurosen (1994, 89) mukaan raskausaika merkitsee äidille myös käytännöllistä valmistautumista lapsen syntymään. Hankitaan lapsen tarvitsemia vaatteita sekä hoitotarvikkeita ja varustetaan koti vauvan syntymää varten. Lapsenhoitoon liittyvien tarvikkeiden hankkimiseen liittyy konkreettisena käytäntönä äitiyspakkauksen tai äitiysavustuksen hakeminen. Viljamaan (2003, 22) mukaan äidin rooliin omaksumista helpottaa positiivinen omakuva, joka on puolestaan yhteydessä myönteiseen suhtautumiseen. Äidin depressio ja roolikonfliktit ovat puolestaan esteenä äidin roolin hyväksymiseen. Paavilaisen (2003, 22) mukaan nainen raskauden aikana alkaa tulla tietoiseksi elämäntapojen yhteydestä tulevan lapsen kehitykseen. Äitiyteen kasvu motivoi myös huolehtimaan itsestään. Stakesin (2004) raportissa vanhemmuutta etsimässä ja tukemassa käydään läpi uuden äitiyden vastapuoli äitien tarinoiden kautta. Uusi vauva voi aiheuttaa äidissä päinvastaisen syvän reaktion, muun muassa masennuksen. (Kekkonen 2004, ) Paavilaisen (2003,20 23) mukaan isyyteen ja sen rooliin ovat kautta aikain vaikuttanut kulttuuri ja yhteiskunta. Suomessakin isyyden rooli on muuttunut sotien jälkeen. Isänä olemista on tutkittu runsaasti eri tieteenaloilla, mutta isäksi tulemista melko vähän, pääasiassa miehen terveyden kautta. Paavilaisen (2003, 75 76) tutkimuksen mukaan miehet kokivat usein naisen seksuaalisen haluttomuuden torjuntana ja naiselleen kelpaamattomana. Mies saattoi harkita tässä tilanteessa uskottomuutta vastareaktioina. Seksuaalisten tarpeiden tyydyttämättömyys saattoi värittää raskauden ajan kielteiseksi miehelle ja saada miehen vetäytymään läheisyydestä. Säisän (1996, 68) tutkimuksen mukaan useat isät pitivät tärkeänä sitä, että synnytyksessä he olivat vaimonsa seurana ja tukena. Vastaajista yli 50 % oli sitä mieltä, että he pystyivät henkisesti tukemaan vaimoaan. Isyyden todellisuus tuli esille vasta lapsen synnyttyä. Yhdeksän prosentin mielestä isyys oli rankempaa kuin saattoi kuvitella. Isyys ei ollutkaan pelkästään perheelle elannon antamista.

14 14 Kaila-Behmin (1997, 63) tutkimuksessa on osoitettu, että oman lapsen myötä miesten kiinnostus isyyteen ja tiedonhankintaan kasvoi. Miehillä isyys tuli ajankohtaiseksi vasta oman lapsen suunnittelun myötä. Miehiä askarrutti oma selviytyminen taloudellisesti, lapsen kasvatus- ja hoitovastuu sekä selviytyminen synnytyksestä. Isää kiinnostivat lapsen kasvu, kehitys ja terveys sekä puolison selviytyminen raskaudesta, synnytyksestä ja lapsen hoidosta, puolison raskausoireet ja vointi sekä raskauden ja synnytyksen sujuminen. Mesiäislehto-Soukka (2005, ) on tutkinut fenomenologisen tutkimuksen avulla perheenlisäystä isien kokemana. Tutkimuksen tulososa koostui isien kertomuksista. Tutkimuksen mukaan isät toivoisivat, että perhevalmennuksessa puhuttaisiin enemmän tunteista. Synnytyksessä mukanaolo lisäsi isien yhteistä sitoutuvuutta vanhemmuuteen. Isillä ei kuitenkaan ollut tietoa, miten he voisivat auttaa äitiä synnytyksessä. Erään isän mielestä hänelle ei ollut lainkaan hyötyä perhevalmennukseen osallistumisesta, kun taas toinen isä suositteli sitä lämpimästi muillekin. 2.4 Perhevalmennuksesta rohkeutta elämään vauvan kanssa Sosiaali- ja terveysministeriön (2003, 58 68) suosituksen mukaan perhevalmennuksessa tulisi keskustella imetyksestä, vauvan hoidosta, vauvalle tarpeellisista tavaroista, varhaiskasvatuksesta, perhe-etuuksista ja lasten päivähoidosta. Lapsen optimaalinen sosio-emotionaalinen kehitys on riippuvainen ympäristöstä, joka vastaa hänen sosiaalisiin ja emotionaalisiin tarpeisiinsa. Kiintymyssuhdeteorian mukaan ensimmäisen ikävuoden aikana vanhemman ja lapsen välille muotoutuva suhde on ratkaisevan tärkeä lapsen myöhemmälle psyykkiselle kehitykselle. Varhaisessa vuorovaikutuksessa on kyse vanhempi-lapsi-parin yhteensopivuudesta sekä vuorovaikutuksen vastavuoroisuudesta. Varhaisen vuorovaikutuksen tukemista neuvolatyössä on edistetty muun muassa projektissa, joka aloitettiin Tampereella ja Oulussa ja johon on sittemmin sisältynyt alkuun Stakesin organisoimana koko maan kattavaa terveydenhoitajien ja päivähoitohenkilöstön koulutusta. Terveydenhoitajat tukevat vanhempien ja vauvan vuorovaikutusta ja auttavat vanhempia löytämään keinoja tukea lapsen tervettä kehitystä. Lisäksi he tunnistavat perheitä, joissa varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen on erityisesti tarpeen.

15 15 Neuvola voi tarvittaessa tukea vanhempia ajattelemaan asioita lapsen näkökulmasta ja lapsen kehitystasolta sekä ottamaan huomioon hänen yksilölliset piirteensä. Perheen arkea on tarpeen miettiä paitsi vanhempien tarpeiden, työnteon ja selviämisen näkökulmasta, myös ajatellen lapsen parasta. Lapsen paras toteutuu, kun lapsi saa kasvaa rakastettuna ja huolehdittuna ja käydä läpi kulloinkin ajankohtaisia kehitystehtäviään rauhallisessa ja turvallisessa ympäristössä. Ajatus voi kuulostaa itsestäänselvyydeltä perheessä, johon odotetaan toivottua lasta. Joissakin perheissä arki kuitenkin hukuttaa muun alleen. Neuvolan tehtävänä on tarvittaessa tuoda esiin lapsen näkökulmaa myös näissä olosuhteissa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003, 63.) Hannula (2003, ) on kartoittanut suomalaisten synnyttäjien imetysnäkemyksiä ja imetyksen toteutumista kvantitatiivisesti seurantatutkimuksena. Tutkimuksen tulosten perusteella äitien imetykseen liittyvät tiedot ovat selkeästi yhteydessä äitien imetyksestä selviytymiseen ja imetyksen jatkumiseen. Suomalaiset äidit ja isät suhtautuvat yleisesti myönteisesti imetykseen, mutta imetyksestä vähemmän tietävillä on suurempi riski keskeyttää imetys ennen lapsen kuuden kuukauden ikää. WHO:n yleissuositus on täysimetys kuuden kuukauden ikään saakka. Rintaruokintaa suositellaan läpi koko imeväisiän eli lapsen ensimmäisen elinvuoden ajan. Neuvoloilla on tärkeä rooli imetysmyönteisyyden vahvistamisessa ja imetyksen onnistumisen tukemisessa osana varhaista vuorovaikutusta. Ohjauksen tulee olla samansuuntaista ja yhtenäistä synnytyssairaalassa annetun ohjauksen kanssa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003, ) Hannulan (2003, ) tutkimuksen tulosten perusteella neuvolan antamaa imetysohjausta tulisi huomattavasti lisätä ja kehittää. Tutkimukseen osallistuneiden äitien mielestä imetysohjausta saa neuvolakäynneillä ja perhevalmennuksessa vähän ja se on liian ylimalkaista. Äidit toivoivat yksilöllistä ja konkreettista ohjausta, asiallista tietoa ja enemmän panostusta imetysohjaukseen. Tarkan (1996, 99) mukaan terveydenhoitajan antamalla sekä konkreettisella, päätöksenteon että emotionaalisella tuella on tilastollisesti merkittävä yhteys äidin imetyksestä selviytymiseen. Hannulan (2003, ) mukaan perhevalmennuksen imetysohjausta tulisi kehittää niin, että lasta odottava perhe saa riittävät perustiedot imetyksestä ja siitä, kuinka he omalla toiminnallaan voivat edesauttaa imetyksen käynnistymistä jo synnytyssairaalassa. Äideille tulisi perustella, miksi imetystä suositellaan, sekä kannustaa heitä suositus-

16 16 ten mukaiseen imetysaikaan. Osa informaatiosta tulisi suunnata isille, jotta he osaisivat tukea äitiä imetyksessä. Tarkan (1996, 97) mukaan lapsen isän erittäin myönteisellä suhtautumisella imetykseen on yhteys äidin parempaan imetyksestä selviytymiseen. 3 PERHEVALMENNUS, TERVEYSKASVATUSTA JA EHKÄISEVÄÄ TERVEY- DENHUOLTOA Perhevalmennus on ehkäisevän terveydenhuollon tärkeä sisältöalue, joka toteutetaan äitiysneuvolassa sekä suunnitelmallisesti kokoontuvissa ryhmissä että yksilöneuvontana terveystarkastusten yhteydessä (Eskola & Hytönen 2002, 124). Ehkäisevä terveydenhuolto tarkoittaa lääketieteellisiä palveluita, kuten rokotuksia, perhesuunnittelua ja terveystarkastuksia, jotka tähtäävät sairauksien ehkäisemiseen (Terveyden edistäminen esimerkein 2005, 75). Terveyskasvatuksella tarkoitetaan kaikkia niitä toimia, joilla pyritään lisäämään ihmisten mahdollisuuksia tehdä terveellisiä valintoja ja parantaa itsensä ja ympäristönsä terveyttä. Lisäksi sillä tarkoitetaan toimintaa, jolla pyritään sairauksien ehkäisyyn ja sitä kautta terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Terveyskasvatus on ehkäisevää toimintaa, jonka vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä. (Terho 2002, ) Neuvolat on terveydenhuollossa se toiminnan osa, jonka erityisenä tehtävänä nähdään terveyden edistäminen ja sen sisällä sairauksien ehkäisy (Vertio 2003, 116). 3.1 Terveydenhoitaja perhevalmennuksen koordinaattorina Neuvolan terveydenhoitaja on perhevalmennuksen koordinoija ja toteuttaja. Hän tuntee omat asiakkaansa henkilökohtaisesti neuvolakäynneiltä, ja hänellä on laaja alan asiantuntemus. Terveydenhoitajan rooli perhevalmennuksen ohjaajana on muuttumassa yksinomaan tiedon jakajasta vanhempien kanssa yhteistyössä toimivaksi ohjaajaksi. (Leinonen ym. 1992, 64.)

17 17 Ryhmänohjaaja toimii monessa erilaisessa roolissa. Hän voi olla tukija, tutkija, opettaja ja arvioija. Tukijana ohjaaja rohkaisee ja antaa ryhmän jäsenille tilaa jakaa omia kokemuksiaan ryhmässä. Tutkijana ohjaajan roolina on suhtautua asioihin yleensä neutraalin uneliaasti ja olla kiinnostunut kuulemaan. Tutkijalla ei ole valmiita oikeita vastauksia ongelmiin, vaan hän pyrkii luomaan ryhmään pohdinnan ja vuorovaikutuksen ilmapiirin. Opettajana ryhmän ohjaaja toimii asiantuntijana ja jakaa tietoa. Arvioijana hänen tehtävänsä on tarkastella asioita kriittisesti, hieman kauempaa. Kaikilla neljällä roolilla on ryhmän kannalta merkitystä, mutta liiallisesti käytettynä jokainen rooli voi toimia ryhmän kehitystä estävästi. (Säävälä ym. 2001, ) Leinonen ym. (1992, 48 54) ovat kartoittaneet perhevalmennuksen opetuskäytäntöä havainnoimalla 35 perhevalmennustilannetta (N=560) ja haastattelemalla 16 terveydenhoitajaa kolmessa Sisä-Suomen kaupungissa. Saatujen tulosten perusteella opettajakeskeinen, pedagoginen lähestymistapa oli yleisin. Perhevalmennus sisälsi 75 % tiedon jakamista, josta osallistujakeskeisyyteen pyrkivän tiedon jaon todettiin olevan hieman alle viidenneksen tiedon välittämiseen käytetystä kokonaisajasta. Vanhempien tukeminen jäi vähäiseksi, 4 %. Haastatteluissa terveydenhoitajat kuvasivat ihanteellisimmaksi menetelmäksi kuitenkin osallistujakeskeisen lähestymistavan. Suurimmaksi esteeksi vanhempien tarpeista lähtevän valmennuksen toteutumisessa terveydenhoitajat kokivat oman epävarmuutensa opetusmenetelmien hallinnassa sekä ryhmän kohtaamiseen liittyvät vaikeudet. Vaikka päävastuu perhevalmennuksen toteutuksesta on terveydenhoitajalla, niin sen sisältöä voidaan laatia yhteistyössä perusterveydenhuollon muiden asiantuntijoiden sekä sairaalan kanssa (Stakesin perhesuunnittelu ja äitiyshuollon asiantuntijaryhmä 1999, 79). Asiantuntijoita käytettäessä kokonaisuuden kannalta on eduksi, jos terveydenhoitaja osallistuu asiantuntijoidenkin tilaisuuksiin ja toteuttaa tilaisuudet yhteistyössä näiden kanssa (Leinonen ym. 1992, 64). Leinosen ym. (1992, 46 48) tutkimukseen osallistuneet terveydenhoitajat kertoivat käyttävänsä asiantuntija-apuna psykologia, hammaslääkäriä tai -hoitajaa, fysioterapeuttia, lääkäriä, sosiaalityöntekijää ja seurakunnan edustajaa. Eräs terveydenhoitaja käytti asiantuntijana jo lapsen saaneita vanhempia. Kolmella haastatelluista pienen paikkakunnan terveydenhoitajalla ei ollut lainkaan käytettävissä muita asiantuntijoita. Säisän

18 18 (1996, 31) tutkimukseen Tampereella osallistuneista terveydenhoitajista osa kertoi hyödyntävänsä seurakunnan työntekijää tai psykologia valmennus kerroilla, joissa tunnin aiheena on parisuhde ja vanhemmuus. Monet tutkimukset ovat kartoittaneet asiakkaan odotuksia perhevalmennuksesta. Päällimmäisinä toiveina ovat olleet pienemmät perhevalmennusryhmät sekä keskustelut ryhmän vetäjän kanssa. Kokemusten vaihto muiden samassa tilanteessa olevien äitien ja isien kanssa on koettu rikastuttavana tekijänä. (Helander 1994, ) Vehviläinen-Julkusen (1993, 7 8) tutkimuksen mukaan vanhemmat pitivät tärkeimpänä asiantuntijana äitiysneuvolan terveydenhoitajaa. Toiseksi tärkein asiantuntija oli lastenneuvolan terveydenhoitaja. Muina hyvinä asiantuntijoina pidettiin mm. hammashuollon asiantuntijoita, synnytyssairaalan kätilöitä, lääkäreitä ja lääkintävoimistelijoita. Vähemmän tärkeinä vanhemmat pitivät sosiaalityöntekijää ja psykologin asiantuntijuutta. Myös Vehviläinen Julkusen ja Teittisen (1993, 30) tutkimuksen tulokset ovat samankaltaiset. Tutkimukseen osallistuneet vanhemmat pitivät perhevalmennuksen tärkeimpänä asiantuntijana äitiysneuvolan terveydenhoitajaa/ kätilöä (100 %). Muina tärkeinä asiantuntijoina vanhemmat nimesivät lastenneuvolan terveydenhoitajan (90 98 %) ja neuvolalääkärin (90 94 %). Tuloksessa korostuu myös vertaisryhmän merkitys, sillä asiakkaat arvioivat erittäin tärkeiksi asiantuntijoiksi ryhmän toiset äidit ja isät (82 97 %). Psykologin (48 61 %) sekä sosiaalityöntekijän (23 46 %) merkitys koettiin vähemmän tärkeänä. 3.2 Näkökulmia perhevalmennuksen järjestämiseen Monilla paikkakunnilla on käytössä erilaisia tapoja toteuttaa perhevalmennusta (Leinonen ym. 1992, 66). Säisän (1996, 31) tutkimuksen mukaan perhevalmennuskertojen määrä vaihtelee paljon ja niiden pitämisessä on kaupunkikohtaisia eroja. Useat terveydenhoitajat ovat luopuneet alkuraskaudenajan valmennuskerroista. Valmennukset painottuvat nykyisin raskauden loppu kolmannekselle, jolloin perhevalmennuksia on keskimäärin kolmesta neljään.

19 19 Tutkimusten ja kokemuksen mukaan perhevalmennus onnistuu parhaiten pienryhmätoimintana. Suositeltava ryhmän koko on neljästä kuuteen paria, jolloin keskustelulle on paremmat edellytykset. (Stakesin perhesuunnittelun ja äitiyshuollon asiantuntijaryhmä 1999, 80.) Yleensä pienryhmäksi mielletään 5-12 henkilön ryhmä. Pienryhmässä yksilöt pääsevät suurryhmiä helpommin esiin, ja ryhmä voi päästä yhdenmukaiseen, yhteistyökykyiseen ja aktiiviseen toimintaan. (Niemistö 2000, ) Leinosen ym. (1992, 46 47) tutkimukseen perhevalmennuksen opetuskäytännöistä osallistuneet 16 terveydenhoitajaa kertoivat haastatteluissa pitävänsä perhevalmennuskursseja neljästä viiteen kertaan vuodessa, yleensä iltaisin. Perhevalmennuskurssi sijoittui tutkituissa tilanteissa useimmiten raskauden loppupuolelle. Ryhmän koko oli vaihteleva. Pienin ryhmä oli alle neljä osallistujaa ja suurin jopa 40. Puolella haastatelluista terveydenhoitajista oli ryhmän kannalta ideaaliryhmä, eli 5 14 osallistujaa. Isistä noin 60 % osallistui valmennukseen. Vehviläinen-Julkusen ja Teittisen (1993, 35 36) tutkimukseen osallistuneiden vanhempien mielestä ympäristön tulisi olla rauhallinen, viihtyisä ja kodikas. Tilojen tulisi olla avarat ja ilmastoinnin hyvä. Erityisesti istuinten pitäisi olla sellaisia, joissa raskaana olevan on hyvä istua. Niemistön (2000, 51 59) mukaan ryhmän ulkoiset rakenteet ovatkin sen toimintaedellytyksiä. Ulkoisia rakenteita ovat fyysinen ympäristö, aika, kokoontumistiheys, ryhmän koko ja jäsenten ryhmään liittymisen tapa. Ryhmä kokoontuu aina fyysisessä tilassa, joten on tärkeää, että tila mahdollistaa tavoitteellisen toiminnan eikä estä sitä. Stakesin perhesuunnittelun ja äitiyshuollon asiantuntijaryhmän (1999, 80) mukaan ryhmän kokoonpanossa on hyvä ottaa huomioon ryhmän tietotaso. Siten voidaan tarjota heikoimman tietotason vanhemmille heidän tarvitsemaansa tukea sekä auttaa heitä myönteisempään synnytyskokemukseen. Samalla vältetään asioista paremmin perillä olevien vanhempien turhautuminen. Kyselyn avulla voidaan selvittää vanhempien neuvonnan tarpeet ja sen pohjalta suunnitella ryhmän kokoonpano ja valmennuksen sisältö vanhempien tarpeita paremmin vastaavaksi. Vehviläinen-Julkusen ja Teittisen (1993, 33 34) tutkimuksessa mukana olleista vanhemmista noin puolet toivoi, että perhevalmennus ryhmissä olisi mukana sekä ensi- että uudelleen synnyttäjiä. Vehviläinen-Julkusen

20 20 (1993, 6 7) tutkimukseen osallistuneista 90 % oli ensisynnyttäjiä. Tutkimuksen mukaan äitien koulutustaso oli korkeampi kuin isien. 3.3 Vanhempain- ja isäryhmät osana perhevalmennusta Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee perhevalmennuksen laajentamista vanhempainryhmätoiminnaksi. Toiminta ehdotetaan jäsennettäväksi lapsen ja vanhempien kehitysvaiheiden ja ennakoitavissa olevien pulmien mukaan siten, että vanhemmilla on mahdollisuus tutustua toisiinsa ja muodostaa uusia sosiaalisia verkostoja samassa elämäntilanteessa elävien muiden vanhempien kanssa. Ensisijaisesti ehdotetaan raskauden aikaisten perhevalmennusryhmien saumatonta jatkamista ainakin ensimmäisten lasten vanhemmille, joiden vertaistuen tarve on yleensä suurin. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003, 67.) Tutkimusten mukaan jatkoryhmän tarve on suurimmillaan noin neljä viikkoa lapsen syntymän jälkeen. Ryhmää kaivataan helpottamaan siirtymisessä vanhemmuuteen ja auttamaan lapsen hoitoon liittyvissä käytännön ongelmissa sekä lisäämään sosiaalista kanssakäymistä. (Vehviläinen-Julkunen 1994, 24.) Imeväisikäisten lasten vanhempien ryhmissä kannattaa käsitellä kulloinkin ajankohtaisia, lapsen kehitysvaiheeseen sopivia aiheita. Ihanteellisinta on, jos ohjelma suunnitellaan ja ryhmän tavoitteet asetetaan yhdessä vanhempien kanssa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003, 68.) Järvinen (1998, 62 66) on kartoittanut kvalitatiivisesti (N = 10) äitien kokemuksia lastenneuvolan vanhempainryhmistä. Tutkimukseen osallistuneet äidit kokivat vanhempainryhmät tärkeäksi, vanhemmuutta tukevaksi toiminnaksi. Lapsille vanhempainryhmät toimivat sosiaalisten taitojen harjoittelupaikkana. Äidit saivat ryhmältä sosiaalista tukea, joka ilmeni tiedollisena, henkisenä ja positiiviseen palautteeseen perustuvana tukena. Vanhempainryhmissä vierailevien asiantuntijoiden kanssa käydyt keskustelut palvelivat äitien tiedon tarvetta ja paransivat heidän ongelmanratkaisukykyä. Äitien sosiaalinen verkosto laajeni ja suhde lastenneuvolan terveydenhoitajaan lujittui vanhempainryhmätoiminnan myötä.

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM 10. maaliskuuta 2009 Miessakit ry KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM NTSÄLÄSSÄ Ilmo Saneri Isyyden tueksi hanke Jarna Elomaa Neuvolatoiminnan vastaava Mäntsälä Annankatu

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015 RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA Kirsi Otronen 25.9.2015 Toimintaa ohjaavat Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelma 2009-2012 Vauvamyönteisyysohjelma Neuvolan 7 askelta Imetyksen edistäminen

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

Isä Synnytyksessä. Näin valmistaudut ennalta

Isä Synnytyksessä. Näin valmistaudut ennalta Isä Synnytyksessä Näin valmistaudut ennalta Synnytyksen pohtiminen ja jännittäminen ennakkoon on sallittua myös miehelle synnytyspelko ei ole vain äidin asia. Tulevassa synnytyksessä voivat askarruttaa

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI 17. huhtikuuta 2013 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi MIKSI?

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

ENSIMMÄISEN LAPSEN SAANEIDEN ÄITIEN JA ISIEN KOKEMUKSIA VANHEMMUUTEEN KASVUSTA SEKÄ PERHEVALMENNUKSESTA

ENSIMMÄISEN LAPSEN SAANEIDEN ÄITIEN JA ISIEN KOKEMUKSIA VANHEMMUUTEEN KASVUSTA SEKÄ PERHEVALMENNUKSESTA ENSIMMÄISEN LAPSEN SAANEIDEN ÄITIEN JA ISIEN KOKEMUKSIA VANHEMMUUTEEN KASVUSTA SEKÄ PERHEVALMENNUKSESTA Anuliina Autioaho Reeta Erola Opinnäytetyö, kevät 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Lahden yksikkö

Lisätiedot

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Miia Tuominen Erityisasiantuntija, Turku AMK Tohtoriopiskelija, Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta, kansanterveystiede Turun lapsi-

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen

Lisätiedot

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Sinusta tulee isä! ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Isä on lapselle tärkeä ja isyys on elämänmittainen tehtävä. Isät osallistuvat aikaisempaa enemmän perheen arkeen ja lastensa elämään. Isien vastuualueet

Lisätiedot

Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo. Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija

Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo. Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija Kehittämisprojekti: Potilaslähtöinen toimintamalli synnytyspelon lieventämiseen ja hoitoon Turun ammattikorkeakoulu/

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN JYTE= Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alue 14 NEUVOLAA Jyväskylä 11 neuvolaa, joissa yhteensä 53.5 terveydenhoitajaa äitiysneuvolatyössä 35.5 th:aa,

Lisätiedot

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET 2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Taustatiedot... 3 Sukupuoli... 3 Ikä... 3 Asuinkunta... 4 Aikuissosiaalityön tai toimeentulotuen asiakkuus... 4 Oma tilanne

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

KYS:n synnytysvalmennus Valmennus on tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjälle ja heidän tukihenkilölleen.

KYS:n synnytysvalmennus Valmennus on tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjälle ja heidän tukihenkilölleen. Raskausajan valmennukset Suuhygienistin ja fysioterapeutin valmennus Suuhygienisti ohjaa suun hyvinvointiin liittyvistä asioista. Fysioterapeutin valmennuksessa opastetaan ergonomiasta, raskausajan liikunnasta

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI, KASTE II, TURKU Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

Monimuotoinen perhevalmennus

Monimuotoinen perhevalmennus Monimuotoinen perhevalmennus Terveydenhoitajapäivät 2012 Terveydenhoitaja, fasilitaattori, imetysohjaajakouluttaja, työnohjaaja Anni Mäkinen Perhevalmennuksen ydinajatukset Perhevalmennus on parisuhteen

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu /

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu / Valtakunnalliset lastensuojelupäivät CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu / Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin Kari Lankinen Kehitysjohtaja, TM Juulia Ukkonen Projektikoordinaattori, kätilö, BSc Health

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS SYNNYTYSPELKO Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS Pelko on eräs ihmisen perustunteista, liittyy ihmisen puolustusmekanismeihin Synnytyspelosta kärsii Suomessa

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

PERHE- JA VANHEMPAINVALMENNUKSEN KEHITTÄMINEN JJR-KUNNISSA

PERHE- JA VANHEMPAINVALMENNUKSEN KEHITTÄMINEN JJR-KUNNISSA Ullamaija Harinen PERHE- JA VANHEMPAINVALMENNUKSEN KEHITTÄMINEN JJR-KUNNISSA Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Huhtikuu 2007 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 2.4.2007 Tekijä(t) Ullamaija Harinen

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO. Nuorisopalvelut 1 (8) Loma-ajan toiminnan asiakaspalauteraportti 2012 Tässä raportissa selvitetään kesän 2012 loma-ajan toiminnasta kerättyjen asiakaspalautteiden keskeiset tulokset. Loma-ajan toimintojen

Lisätiedot

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Dila Timantit vauvaperheiden vuorovaikutusyksikkö taustaorganisaatio Diakonialaitos Lahti kehittämisprojekti päihdeperheiden kuntouttavaa työtä v. 1998-2012

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU Muokattu The European Early Promotion -projektin, Lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisy lastenneuvolassa / Varhaisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

LINKKEJÄ RASKAANA OLEVILLE JA VAUVAPERHEILLE LINKS FOR EXPECTANT AND BABY FAMILIES

LINKKEJÄ RASKAANA OLEVILLE JA VAUVAPERHEILLE LINKS FOR EXPECTANT AND BABY FAMILIES LINKKEJÄ RASKAANA OLEVILLE JA VAUVAPERHEILLE LINKS FOR EXPECTANT AND BABY FAMILIES VAUVA- JA RASKAUSAIHEISIA YLEISIÄ NETTISIVUJA JA FOORUMEITA GENERAL WEBSITES AND FORUMS ABOUT BABIES AND PREGNANCY Babyidea

Lisätiedot

Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta

Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta :nykytila ja tulevaisuuden tarpeet Perheeksi monitoimijuuden

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

ISYYS SYNTYY PIKKUHILJAA

ISYYS SYNTYY PIKKUHILJAA ISYYS SYNTYY PIKKUHILJAA Esikoisen saaneiden isien kokemuksia neuvolan isyyttä ja parisuhdetta tukevista palveluista sekä muista isyyttä tukevista tahoista Sari Makkonen Kaisa Mäkinen Opinnäytetyö, Syksy

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

ISIEN SOSIAALINEN TUKEMINEN VANHEMMUUTEEN NEUVOLASSA

ISIEN SOSIAALINEN TUKEMINEN VANHEMMUUTEEN NEUVOLASSA ISIEN SOSIAALINEN TUKEMINEN VANHEMMUUTEEN NEUVOLASSA Kirsi Hämäläinen Elli Kondratjeff Katriina Westerlund Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Lahden yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys-

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Kysely opettajille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin yhdyshenkilö Yleistä Tämä toteutettu Johtamisen arviointi oli uuden Seinäjoen opetustoimen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus

Lisätiedot