KIVISTÖN KOULUN ALUEEN SUUNNITTELU- JA TONTIN- LUOVUTUSKILPAILU

Transkriptio

1 KIVISTÖN KOULUN ALUEEN SUUNNITTELU- JA TONTIN- LUOVUTUSKILPAILU KILPAILUOHJELMA

2 Sisällysluettelo 1 KILPAILUN YLEISKUVAUS Kilpailun päätavoite Kilpailumenettely Kilpailun ratkaiseminen KILPAILUTEHTÄVÄ Asemakaava-alueen kuvaus Kilpailukohteet ja -alueet Kilpailualueella sijaitsevat kadut ja puistot Rakentamista koskevat asemakaavamääräykset ja ohjeet Asumisen rahoitus- ja hallintamuodot Tonttien myyntihinnat Liittyminen kunnallistekniikan verkostoihin Kilpailualueen maaperä ASUMINEN Kaupunkikuvalliset tavoitteet Asuinrakennusten laatutavoitteet Asuntoratkaisujen periaate Asuntojen muunneltavuus Yhteis- ja aputilat PYSÄKÖINTI JA HUOLTO Pysäköintipaikat Huoltotilat EHDOTUSTEN ARVOSTELU Työvaliokunta ja kilpailutuomaristo Kilpailuehdotusten arviointi Laadun arviointi Hintatason arviointi Toteuttajien valinta KILPAILUTEKNISET TIEDOT Ilmoittautuminen kilpailuun Kilpailuasiakirjat Kilpailijoiden toimittamat asiakirjat Kilpailuehdotus Hintatarjoustiedot Kilpailun esittelytilaisuus ja kysymykset KILPAILUN RATKAISU JA TIEDOTUS PÄÄLIITTEET (PDF-TIEDOSTOT) A. Asemakaavakartta ja määräykset B. Kivistön koulun ympäristön rakentamisohje C. Kivistön koulun ympäristön taiteen konsepti D. Viitekaaviot, yhteistilaohje E. Kilpailun arvostelukriteerit LADATTAVAT LIITTEET (OHJE KOHDASSA 6.2) Asemakaavaselostus Pohjakartta Katusuunnitelmat Maaperäkartta Hulevesiohje Alueen kaavatilanne Ilmakuvia, valokuvia jpeg (kansio) 2

3 1 Kilpailun yleiskuvaus Vantaan kaupunki järjestää suunnitteluja tontinluovutuskilpailun Kivistön koulun ympäristön kortteleiden tonteista. Vantaan kaupunginhallitus on päättänyt kilpailun järjestämisestä Alue sijaitsee Kivistössä Hämeenlinnanväylän itäpuolella ja Kehä III:n pohjoispuolella, kehäradan Kivistön aseman pohjoispuolella. Kilpailualue on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. Kaupunki purkaa alueella olevan vanhan koulurakennuksen. Kilpailualueella on voimassa asemakaava. Suunnittelukilpailu on valmisteltu ulkopuolisen konsultin johdolla, jota hoitaa kaupungin toimeksiantona arkkitehti TkL Esko Kahri / ARK EK Konsultointi: esko.kahri@ kolumbus.fi. Kuva 1. Kilpailualueen sijainti. 1.1 Kilpailun päätavoite Kilpailun teemana on edullista laatua asumiseen. Kilpailun päätavoite on toteuttaa asemakaavan mukaisesti laadukkaita sekä kustannuksiltaan ja myyntihinnaltaan kohtuullisia asuntoja ja niiden yhteydessä asumista palvelevia yhteistiloja sekä katujen varrelle liike- ja työtiloja. Kivistön koulun alueen suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailulla Vantaan kaupunki pyrkii tukemaan rakentamisen laadun ja kustannustason edullisuuden kehittämistä. Kilpailu on Vantaan kaupungin hallintokäytäntöjen kehittämiskohde. Keinoja ovat hyvän suunnittelun ja tehokkaan tilankäytön edistäminen koskien asuntojen, yhteis- ja varastotilojen ratkaisutapoja, mitä tukee kohteiden toteuttaminen ilman väestösuojia. Väestösuojien rakentamatta jättämisestä vastaa kaupunki hakemalla poikkeamista väestösuojavelvoitteesta huomioiden alueelliset tekijät. Kaupungilla on valmius tehdä muitakin poikkeamispäätöksiä, jos ne edistävät tämän kilpailun tavoitteiden toteuttamista ja toimivat esimerkkeinä maamme hallituksen normienpurkutalkoille. Kilpailu voi myös antaa ideoita rakentamista koskevien hallintokäytäntöjen ja viranomaistyön kehittämiseen. Kilpailu pyrkii myös edistämään vapaampien suunnitteluratkaisujen mahdollistamista sekä toteuttajien kehitystyötä. Kilpailun tavoitteena tässä kohteessa on muodostaa laadukasta kaupunkikuvaa, edistää kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja, liittää taide rakennettuun ympäristöön sekä mahdollistaa asuin-, yhteis- ja ulkotilojen uusia ja edullisia ratkaisutapoja. 1.2 Kilpailumenettely Kilpailu on suunnattu rakennuttajille ja rakentajille suunnitteluryhmineen kutsukilpailuna. Kilpailun yleisen julkistuksen jälkeen kilpailuryhmät ilmoittavat halukkuutensa osallistua kilpailuun sekä toivomansa suunnittelu- ja toteutuskohteen. Tämän perusteella kaupunki valitsee kilpailijat ja lähettää heille vahvistukset kilpailuun osallistumisesta. 3

4 Kilpailun ilmoittautumisaika päättyy , johon mennessä on ilmoitettava sähköpostitse halukkuus osallistua kilpailuun Gilbert Koskelalle sähköpostin aiheeksi tulee merkitä Kivistön tontinluovutuskilpailu / Ilmoittautuminen. Kilpailualue jakautuu kolmeen asuinrakennusten kohteeseen. Kilpailuun liittyy myös pysäköintitalon suunnittelu. Rakennuttajat ja / tai rakennusliikkeet suunnitteluryhmineen voivat jättää ehdotuksia enintään kahteen kilpailukohteeseen. Suunnitteluryhmään tulee kuulua arkkitehti, tarpeelliset erikoissuunnittelijat ja taiteen asiantuntijat. Kilpailuehdotukset on jätettävä nimimerkillä varustettuina. Kilpailuehdotusten arviointi on kaksivaiheinen käsittäen erikseen laatu- ja hinta-arvioinnit, joita varten jätettävä kilpailuaineisto käsittää kaksi osaa: Laatuarviointia koskevat piirustukset ja selostukset jätetään yhdessä kuoressa, asuntojen hintatasoa koskevat tiedot tekijätietoineen erikseen toisessa suljetussa kuoressa, ja pysäköintitalon hintaa koskevat tiedot tekijätietoineen erikseen kolmannessa suljetussa kuoressa. Kilpailussa noudatetaan tämän kilpailuohjelman sääntöjä, jotka kilpailija osoittaa hyväksyneensä osallistuessaan kilpailuun. Kilpailuaika alkaa kaupungin vahvistusilmoituksesta ja päättyy Kilpailun ratkaiseminen Tavoitteena on saada kilpailu ratkaistua syyskuun 2017 loppuun mennessä, minkä jälkeen käydään jatkoneuvottelut voittaneiden ehdotusten ja niiden tekijöiden sekä Vantaan kaupungin kesken. Toteuttajiksi valitaan laatuarviointien ja tarjotun hintatason perusteella 2-3 ryhmää, enintään kaksi kohdetta samalle ryhmälle. Kilpailussa arvioidaan ensin kokonaisarviona ehdotusten laadulliset ansiot. Jokaisesta kohteesta valitaan laatukriteerein jatkoon enintään puolet, kuitenkin vähintään kaksi ehdotusta. Näistä kunkin kohteen voittajaksi valitaan alimpaan hintatasoon sitoutunut kilpailija. Kilpailun voittajilla on oikeus ostaa kilpailun kohteena olevat tontit kilpailuohjelmassa ilmoitettuun hintaan. Ostaessaan tontin kilpailun voittaja on velvollinen tuottamaan asuntoja ja asumista palvelevia yhteistiloja sekä liike- ja työtiloja ilmoittamaansa hintaan. Ostaessaan kilpailija on velvollinen osallistumaan Kivistön keskustan yhteistyöryhmään ja aluemarkkinointityöryhmään ja maksamaan aluemarkkinointikorvauksen 2 /kem 2 +alv rakennusluvan hyväksymisen jälkeen. Kilpailun voittajille siirtyy jatkosopimuksin asuntojen rakentaminen, hallinnointi- ja markkinointivastuu. 2 Kilpailutehtävä Kilpailulla etsitään toteuttajia kahden korttelin asuinrakennuksille ja pysäköintitalolle. Kilpailualue on jaettu kolmeen kilpailukohteeseen. Asuinrakennusoikeutta kilpailualueella on yhteensä kem 2. Asuinrakennusoikeuden lisäksi katujen varsilla pohjakerrokseen rakennetaan asemakaavan mukaisesti ah-tiloja: asukkaiden yhteistiloja tai liike-, työ- ja palvelutiloja. Kilpailukohteet on esitetty kuvassa 3 asemakaavakartalla ja kilpailukohteet on esitelty kohdassa 2.2. Kaikkia kilpailuun osallistuvien edellytetään osallistumaan myös pysäköintitalon suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailuun LPA-korttelissa Pysäköintitalon toteuttajaksi valitaan joku asuntokohteiden voittajista. Pysäköintitalon toteutusvelvoitteisiin kuuluvat pysäköintitalon rakentaminen ja neuvottelut kaupungin kunnallisteknisten toimijoiden sekä pysäköintitaloa käyttävien asuntokohteiden toteuttajien kanssa koskien pysäköintitalon yhtiömuotoa ja hallinnon järjestämistä. Kilpailijat ilmoittavat pysäköintitalon rakennuskustannukset erikseen. Tarjoushintoihin lisätään myöhemmin kilpailussa voittaneen pysäköintitalon kustannukset. 4

5 kohde 2 kohde 3 P-talo kohde 1 Kuva 2. Kilpailukohteet ja rakennusmassat asemakaavaselostuksen havainnekuvassa. de h o k 1 i- nt i kö o ä s al y t p ko h de 2 ko h de e d h 2 ko Kuva 3. Kilpailukohteet ja asemakaavakartta. 5 3

6 2.1 Asemakaava-alueen kuvaus Asemakaavan (liite A) tavoitteena on laadukkaan ja vaihtelevan kaupunkikuvan sekä hyvien asuntojen ja yhteistilojen syntyminen. Asemakaavassa on pääkatujen varren asuinkortteleissa osoitettu rakennusoikeuden lisäksi ah-merkinnällä rakennusaloja, joilla maantasokerrokseen on kadunpuolella toteuttava korkeita tiloja niin, että ne voidaan ottaa tarvittaessa heti liike-, työ- ja palvelutilakäyttöön. Asemakaavamääräysten mukaan ah-tilat saa rakentaa asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden lisäksi. Ahtilan kaupallinen arvo/m 2 on investoritiedon perusteella n. 50 % asunnon myyntihinnasta, jonka hyödyntämisestä vastaa rakennuttaja. Asumista palvelevia tiloja kuten jätehuone, varasto-, harrastus- ja kerhotiloja saa rakentaa kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi enintään 15 % asuntokerrosalasta. Tiloja voidaan rakentaa asuntokortteleihin ja kortteleita palvelevaan pysäköintitaloon. Vähintään 30 % tiloista tulee kuitenkin toteuttaa asuinkorttelien alueelle. Asuinkerrostalojen ja pysäköintilaitosten kattokerroksiin sijoitettavia talosaunoja, viherhuone-, kuntosali-, harrastus- ym. tiloja ei lasketa rakennusoikeuteen. Alue on tällä hetkellä rakentamatonta mäntyvaltaista sekametsää lukuun ottamatta purettavan Kivistön koulun pihapiiriä ja siihen liittyviä rakennuksia. Tehdyissä selvityksissä alueella ei ole todettu arvokkaita luontokohteita. Kaupunginosatasoiset palvelut tulevat pääosin sijoittumaan kilpailualueen eteläpuolelle Kivistön kaupunkikeskukseen. Kaupunkikeskuksessa on kaupallisia ja julkisia palveluita kuten terveysasema, kirjasto ja nuorisotila. Alueen julkisia palveluita sijaitsee myös Ruusukvartsinkadun varrella Aurinkokiven palvelurakennuksessa. Tällä hetkellä siellä toimii alakoulu, päiväkoti, äitiys- ja lastenneuvola. Toisessa vaiheessa Aurinkokiveen rakennetaan yläkoulu, musiikkiopisto, aikuisopisto ja kuvataidekoulu. 2.2 Kilpailukohteet ja -alueet Kukin kilpailija saa osallistua pysäköintitalon lisäksi korkeintaan kahteen kilpailukohteeseen. Kilpailukohteet ovat seuraavat: Kohde 1 muodostuu kahdesta tontista, joihin saa rakentaa enintään viisikerroksisia rakennuksia. Tonttien rakennusoikeudet ovat 5000 kem 2 ja 4000 kem 2. Kilpailussa tonttien rakennusoikeutta on mahdollista siirtää tontilta toiselle. Yhteistilat ovat rakennuksessa tai pihavajoissa. Ah-tilan kerrosala tontilla 1 on vähintään 30 % ah-alueen 1. kerroksen alasta huomioimatta porrashuonetta ja lv-tiloja. Tila on 5m korkeaa kerho-, liike tai työtilaa. Oliivinikuja on kohteen 1 käytössä työmaan aikana. Kohde 2 muodostuu kahdesta pistekerrostalosta, jotka sopivat varsinkin pienasunnoille. Ne saavat olla enintään kahdeksan kerroksia, ja kummankin rakennusoikeus on 3700 kem 2. Kohteen yhteistilat sijoitetaan joko pohjakerrokseen tai ullakolle. Asemakaavamääräysten mukaan pistekerrostalojen kattokerroksiin sijoitettavia talosaunoja, viherhuone-, kuntosali-, harrastus- ym. tiloja voidaan toteuttaa kerrosluvun estämättä. Opaalipuisto on kohteen 2 käytössä työmaan aikana. Kohde 3 muodostuu kahden lamellikerrostalon ja yhden pienkerrostalon ryhmästä. Korttelin tontin 1 rakennus saa olla korkeintaan seitsemänkerroksinen ja sen rakennusoikeus on 7500 kem 2. Korttelin tontin 2 rakennus saa olla korkeintaan kuusikerroksinen ja sen rakennusoikeus 3700 kem 2.Tonttien välinen tontin raja sijaitsee rakennusten kulkuaukon kohdalla. Kilpailussa tonttien välillä kerrosalaa voi siirtää. Asemakaavamääräysten ah-tilaa tulee rakentaa vähintään 50% katujulkisivun pituudesta ja 30 % tonttien 1 ja 2 pohjakerroksen alasta poislukein porrashuone- ja lv-tilat. Ah-tilat ovat lisärakennusoikeutta, ja ne sijoitetaan tontille 1 liike-, toimisto- tai työtiloina. Jos ah-tilat sijoitetaan asuntoihin liittyvänä työtilana, sallitaan asemakaavamääräyksistä poiketen, että kerroskorkeus on 4 m. Tontille 2 ARA-kohteeseen rakennetaan vain kohteen omat apu-, yhteis- ja kerhotilat. Viitekaavioissa on esitetty ah- ja yhteistilojen sijoitustapoja, mutta ratkaisutavan valitsevat niistä riippumatta kilpailijat. Pienkerrostalo korttelissa tontilla 4 on kaavatavoitteissa kaupunkipientalo, joka rakennettaisiin sisäosiltaan asukkaiden toteutettaviksi ns. raakatilaksi. Kilpailijat voivat esittää havainnekuvasta poikkeavaa kompaktia massoittelua pyrkien julkisivujen vaihtelevuuteen asunnoittain ja asukasosallistumiseen. Rakennus saa olla enintään kolmikerroksinen ja rakennusoikeus 800 kem 2. Asuntoluku on vapaa ja tontille saa tehdä autopaikan / asunto. Opaalikuja on kohteen 3 käytössä työmaan aikana. 6

7 Pysäköintitalo Jokaisen kilpailijan on osallistuttava myös pysäköintitalon suunnittelukilpailuun. Pysäköintitalon tavoitteista on selostus ja tilaohjelma kappaleessa 4.2. Tästä kohteesta kilpaillaan samanaikaisesti asuintalokohteiden kanssa, ja sen toteutus liitetään johonkin voittaneista asuntokohteista. Kilpailijat ilmoittavat pysäköintitalon rakennuskustannukset erikseen. Tarjoushintoihin lisätään myöhemmin kilpailussa voittaneen pysäköintitalon kustannukset. 2.3 Kilpailualueella sijaitsevat kadut ja puistot Kadut ja puistot toteuttaa kaupunki. Kaupunki rakentaa ne joko itse tai tilaa kadunrakentamisen ulkopuoliselta urakoitsijalta. Nämä alueet osoitetaan kohteiden käyttöön rakennusaikana. Kilpailun tuloksen selvittyä sovitaan kohteiden aikatauluista sekä niiden toteutusten ja kunnallistekniikan yhteen sovituksesta. Kilpailijat voivat tehdä ehdotuksia kohteensa rajoittuvien vielä rakentamattomien katujen katusuunnitelmiin. 2.4 Rakentamista koskevat asemakaavamääräykset ja ohjeet Kilpailualueen asemakaavakartta ja -määräykset ovat liitteenä A, jonka mukaisena kilpailukohde on tavoitteena toteuttaa. Hyväksyttävistä poikkeuksista ja tulkinnoista on sovittu rakennusvalvonnan kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena. Nämä ilmenevät joko kilpailuohjelman tekstissä tai liitteenä olevien viitekaavioiden ratkaisuissa. Rakennuskohteiden yhteis- ja aputilojen mitoitus perustuu pääkaupunkiseudun yhtenäisohjeeseen sekä siihen tehtyihin tarkistuksiin (liite D). Asemakaavamääräyksistä voi hakea erityisin syin myös tapauskohtaista poikkeamista, mikä tulee yksilöidä kilpailuehdotuksessa. Liitteen E lopussa on selvitetty menettelyä mahdollisten poikkeusten käsittelyssä. Kivistön koulun ympäristön rakentamisohje (liite B) sekä kilpailuohjelman suunnitteluohjeet ovat kilpailuehdotusten laadintaa tukevaa tausta-aineistoa, eivätkä velvoita kilpailijoita, elleivät ne perustu asemakaavan määräyksiin tai ole mainittu sitoviksi. 2.5 Asumisen rahoitus- ja hallintamuodot Kohde 1: Kaksi lamellitaloa Kortteli tontti 1 (4000 kem 2 V krs): vapaarahoitteisia omistusasuntoja yksityisomistukseen Kortteli tontti 2 (5000kem 2 V krs): vapaarahoitteisia omistusasuntoja yksityisomistukseen Kohde 2: Kaksi pistetaloa Kortteli tontti 3 (3700 kem 2 VIII krs): vapaarahoitteisia omistusasuntoja yksityisomistukseen Kortteli tontti 3 (3700 kem 2 VIII krs): pitkän korkotuen asumisoikeusasuntoja Kohde 3: Kaksi lamellitaloa ja yksi asuinrakennus Kortteli tontti 1 (7500 kem 2 VI-VII krs): rahoitus- ja hallintamuoto ovat vapaita kilpailijoiden päätettävissä, liiketiloja ei voi kuitenkaan tehdä ARA-rahoituksella. Kortteli tontti 2 (3700 kem 2 VI krs), jonka rakennuttaja on VAV Asunnot Oy: pitkän korkotuen ARA-vuokra-asuntoja Kortteli tontti 4 (800 kem 2 III krs) pienkerrostalo (sisätilat asukkaiden toteutettavaksi ns. raakatiloiksi): rahoitus- ja hallintamuoto ovat vapaita kilpailijoiden päätettävissä, Pysäköintitalo (23185, LPA) liitetään johonkin em. hankkeen voittajan toteutettavaksi. Toteuttajan on laadittava pysäköintitalon hallintamuodosta selvitys. Pysäköintitalo palvelee koko kilpailualuetta. Muiden kohteiden on liityttävä pysäköintitalon käyttäjiksi voittaneen ehdotuksen tarjouksessa esittämillä ehdoilla. 7

8 omistus omistus vapaarah. vapaarah. kilpailija päättää hallintamuodoista kilpailija päättää rahoitusmuodoista omistus vapaarah. asumisoikeus vuokra kilpailija päättää hallintamuodoista Kuva 4. Kilpailukohteiden hallintamuodot ja rahoitusmuodot. pitkä korkotuki pitkä korkotuki kilpailija päättää rahoitusmuodoista, liiketilat eivät voi saada ARA-rahoitusta 2.6 Tonttien myyntihinnat Tonttien hinnat ovat seuraavat: Kohde 1: Kaksi lamellitaloa Kortteli tontti 1: 530 /k-m 2 Kortteli tontti 2: 530 /k-m 2 Kohde 2: Kaksi pistetaloa Kortteli tontti 3: 530 /k-m 2 Kortteli tontti 3: ARA+15%: tällä hetkellä se on 371 /k-m 2 Kohde 3: Kaksi lamellitaloa ja asuinrakennus Kortteli tontti 1: 530 /k-m 2 Kortteli tontti 2: ARA+15%: tällä hetkellä se on 371 /k-m 2 Kortteli tontti 4: 530 /k-m 2 Pysäköintitalo (23185, LPA): Kaupunki luovuttaa korttelin korvauksetta kilpailualueen tonteille voittajien päättämän hallintamuodon mukaan, esimerkiksi tonttien omistajille määräosin tai tonttien omistajien perustamalle pysäköintiyhtiölle. 2.7 Liittyminen kunnallistekniikan verkostoihin Kunkin tontin voittajan on liityttävä HSY:n vesihuollon verkostoon ja maksettava HSY:n hinnaston mukaiset vesihuollon liittymismaksut. Kunkin tontin voittajan on liityttävä Vantaan energian kaukolämpöverkkoon ja maksettava Vantaan Energian hinnaston mukaiset kaukolämmön liittymismaksut, mikäli energiaa säästävillä ja uusiutuvilla energiaratkaisuilla ei päästä riittävään energian omavaraisuuteen. Kunkin tontin voittajan on liityttävä Kivistön Putkijäte Oy:n jätehuollon verkostoon ja maksettava yhtiön määräämä liittymismaksu. Vuonna 2016 liittymismaksu on ollut 59,92 /kem 2. 8

9 2.8 Kilpailualueen maaperä Maaperäkarttaan on rajattu koko asemakaava-alue, jonka koillisosa on kilpailualuetta. Siitä ilmenee purettava koulurakennus, maaston korkeussuhteet ja maaperä pääpiirteittäin. Rakennukset voidaan pääosin perustaa suunnittelualueella anturoilla kantavan pohjamaan tai kallion varaan. Piha-alueet voidaan perustaa pohjamaan varaan. Maaperän pehmeä pintakerros voi edellyttää massanvaihtoa. Rakentaminen alueella edellyttää rakennuspaikkakohtaisia pohjatutkimuksia ja -suunnitelmia. Kuva 5. Maaperäkartta. Kilpailualue on punaisella pistekatkoviivalla rajatun asemakaava-alueen koillisosassa. Kuva 6. Ilmakuva, josta näkyvät pääkadut ja 2015 mennessä toteutuneet lähirakennukset. 9

10 3 Asuminen 3.1 Kaupunkikuvalliset tavoitteet Kaupunkitilojen tulee ilmentää hyvän kaupunkisuunnittelun ja kestävän kehityksen tavoitteita siten, että syntyy vaihtelevia, intensiivisiä ja arkkitehtonisesti korkeatasoisia katu- ja korttelitiloja. Rakentamista ohjaavat ja kaupunkikuvaan vaikuttavat asemakaavamääräykset, taiteen konsepti, rakentamisohje ja laatukriteerit. Kilpailun pyrkimyksenä on, että kohteita suunnittelevat eri arkkitehdit, jotta tavoite vaihtelevista katu- ja korttelitiloista toteutuisi. Kuva 7. Taiteen konseptin esimerkki värien käytöstä kilpailualueella. Taiteen konsepti on alueen taidesuunnittelun ohjausväline, jonka lähtökohta on värikkyys (Liite C). Taiteen konsepti sisältää kaupungin tuottamien taideteemojen aineistoa. Lisäksi konseptiin on koottu värisuunnitelma ja värien käytön periaatteita, jotka ohjaavat rakennussuunnittelua. Ohjeita annetaan rakennusten julkisivujen aiheista, materiaaleista ja kohteiden värisävyistä. Asemakaavassa on annettu mm. seuraavia taidetta koskevia asemakaavamääräyksiä, jotka liittyvät kaupunkikuvallisiin laatutavoitteisiin: Taide tulee liittää jo alkuvaiheessa kaikkeen arkkitehtuuri- ja ympäristösuunnitteluun sekä Rakennusten julkisivuissa tulee käyttää kestäviä materiaaleja. Julkisivun päämateriaalien käyttöikätavoite on vähintään 100 vuotta. Kuvassa 7 on ote kilpailukortteleita koskevasta taiteen konseptista, johon kuuluvat kuvan termein Oliviinikortteli (kohde 1), Puistotalot (kohde 2) ja Opaalikortteli (kohde 3). Ohjeen mukaan Keimolantien ja Syväkiventiehen rajautuvat julkisivut ovat tiiliverhottuja muistutuksena paikalla olleesta koulurakennuksesta. Pihanpuolen julkisivut saavat värimaailmansa nimistön mukaisista kivistä: oliviini ja opaali. Puistotalot ovat vihreitä vahvistaen keskelle sijoittuvan Opaalipuiston vihreyttä. Oliviinikorttelin Sakastinpuiston puoleiset julkisivut ovat värimaailmaltaan vihreitä. Kilpailussa on esitettävä hankekohtaiset taiteen ratkaisut, jotka liitetään laadittuun taiteen konseptiin. Ohjeiden tarkan noudattamisen sijaan keskeistä on sopeutuminen kilpailuehdotuksen rakennustaiteelliseen kokonaisuuteen huomioiden myös lähiympäristön uutta rakennuskantaa. Kilpailuehdotuksissa rakennusten julkisivuihin ja pihoille tarjoamat taiteen ratkaisut esitetään luonnoksina ja selostuksena, jotta niitä voidaan arvioida. Taiteen ratkaisujen kustannukset sisältyvät kohteen hintaan, ja ne vaikuttavat osaltaan laatuarvioinnin kokonaisuuteen. Kaupunki toteuttaa julkisina taiteen teemoina katugallerian sekä taidekiviä ja -valoja kadun rakentamisen yhteydessä. Taiteen konseptissa koulun tiilimateriaalin kierrätyssuunnitelma liittyy purkutoimiin ja toteutuksiin, joista vastaa kaupunki. 10

11 Kuva 8. Uutta rakennuskantaa Keimolantien itäpuolella lähellä kilpailualuetta. 3.2 Asuinrakennusten laatutavoitteet Rakennusratkaisuissa tulee hyödyntää asemakaavamääräysten ja kilpailuohjelman tarjoamia mahdollisuuksia kuten asuntojen kokojen joustoa, yhteistilojen sijoitusta sekä kohteiden toteuttamista ilman väestösuojia. Konsultti on laatinut viitekaavioita (liite D), joita kilpailutuomaristo on käsitellyt. Niiden avulla on hankittu ja kilpailuohjelmassa ilmaistu viranomaiskantoja ja kaavamääräysten tulkintoja, jotka selkeyttävät suunnittelun lähtökohtia mahdollistamaan edullisia ratkaisutapoja. Viitekaaviot on laadittu kaavan- ja kilpailuohjelman testaamiseksi, ja ne ovat vain ohjeellisia. Kilpailijoilta odotetaan omia kilpailuohjelman ja asemakaavan mukaisia luovia ratkaisuja Asuntoratkaisujen periaate Kilpailijat esittävät asunnoista oman konseptinsa mukaiset ratkaisut, jotka täyttävät asemakaavan ja kilpailuohjelman vaatimukset. Asuntojen laadun arvioinnissa arvostetaan toimivuutta, tilallisia ansioita ja muunneltavuutta. Nykyisin Kivistön keskustassa pieni asuntokoko on ollut yleistä (keskipinta-ala alle 50 m 2 ). Tässä kilpailussa asuntojen huoneistoalojen on oltava keskimäärin vähintään seuraavat: 55 m 2 tontit 23184/1, 2 ja 3: vapaarahoitteiset omistusasunnot 50 m 2 tontit 23186/1 ja 3: valinnaiset tai lyhen korkotuen ARA-vuokra- ja asumisoikeusasunnot 45 m 2 tontti 23186/2: pitkän korkotuen ARA-vuokra-asunnot / rakennuttaja VAV Kaupunki edellyttää riittävää perheasuntojen määrää, mitä edistää asuntojen muunneltavuus. Perheasunnoksi hyväksytään ilman muutostöitä käyttökelpoinen yhdistelmä, joka käsittää pääasunnon ja sivuasunnon (ei ilmansuuntavaatimuksia). Erillisinä asuntoina palvelevat sivuasunnot tarjoavat pysyvän mahdollisuuden perheasuntojen kysynnän joustoon. Kilpailussa arvostetaan myös pienasuntojen yhdistämismahdollisuutta. ARA-kohteiden osalta noudatetaan ko. asuntojen suunnitteluohjeita. VAV-kohteessa kolmioita on n. viidennes, kaksioita kolmannes ja loput yksiötä. Edellä oleva asuntokokojen ohjeistus sekä kappale koskevat lähinnä normaalikerrosten välilamellien ratkaisuja. Suurempia asuntoja tulee sijoittaa sopiviin paikkoihin kuten rakennusten päätyihin ja ylimpiin kerroksiin em. keskialavaatimuksen lisäksi. Kilpailussa arvostetaan kaikenlaista muunneltavuutta, jolla rakennuksen elinkaarijousto paranee (ks. RT Muuntojousto). Asunnoissa on oltava parveke, jonka lasitus, suuntaus ja mitoitus mahdollistavat monipuolisen ulko-oleskelun. Yksiöissä riittää ranskalainen parveke. Asemakaavamääräysten mukaan Syväkiventien ja Keimolantien puoleisilla julkisivuilla parvekkeiden tulee pääsääntöisesti olla sisäänvedettyjä. Arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti perustellut yksittäiset ulokeparvekkeet ovat sallittuja. Parvekkeet saavat ylittää rakennusalan ja kaava-alueen parvekkeet tulee lasittaa. 11

12 Säilytystilojen määrä on asukastutkimuksissa eniten kritisoitu ominaisuus. Normaalimäärän lisäksi arvostetaan lisäkomeroiden paikkavarauksia. Korttelin tontin 4 pienkerrostalon keskialasta ei anneta ohjeita. Asuntojen määrä ja koko on toteuttajien harkinnassa. Rakennus tehdään ulkovaipan ja LVI-laitteiden osalta valmiiksi mahdollistaen asunnon erilaisia huonejakoja. Sisäosat ja asuntopihat jäävät asukkaiden toteutettavaksi raakatiloiksi Asuntojen muunneltavuus Asuntokokojen muunneltavuuden ohjeellisia mahdollisuuksia esitetään ohessa viitekaavioiden esimerkeissä. Kuvassa on kaksi mallia: sivuasunto, joka voi toimia itsenäisenä tai osana viereistä asuntoa, jolloin erillinen tai yhdistetty käyttö on huomioitava myös hallinnollisesti. Kohteessa 1 on huomioitava, että Sakastipuistoon rajoittuvan sivuasunnon hätäpoistuminen on järjestettävä pääasunnon kautta, sillä Sakastinpuistoon ei voi sijoittaa pelastusteitä. Asuntokokojen monipuolisuus yhdistettävyyden avulla edistää pienessäkin osassa asuntoja markkinointia ja mahdollistaa elinkaarimuutoksia. Pienasunnot ovat helposti yhdistettäviä, kun märkätilat eivät muutu ja niiden väliseinä on kevytrakenteinen. Kuva 9. Esimerkkejä asuntojen muunneltavuudesta ja irtaimistovarastojen sijoituksesta kerroksiin (sin). Oheisessa kuvassa on esitetty viitekaavioin asuntokohtaisten varastotilojen sijoittamisen eri malleja: Ei varastoja kerroksissa / Varastot kokonaan / Varastot osittain kerroksissa. Irtaimistovarastoja (sininen) ei lasketa kerrosalaan eikä asunnon huoneistoalaan. Lamellin kerrosala on kaavioissa vakioitu, jolloin runkosyvyys muuttuu. Asemakaavamääräysten mukaan asumista palvelevia tiloja kuten varastotiloja saa rakentaa kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi enintään 15 % asuinkerrosalasta. Asunnon säilytystilat on mitoitettava normaalisti riippumatta eri varastoratkaisusta, joissa tilatarve kellareissa tai ullakolla vaihtelee. 12

13 3.2.3 Yhteis- ja aputilat Yhteistilat tehdään pääkaupunkiseudun yhteisnormien pohjalta asemakaavan ja kilpailuohjelman mukaisesti (liite D s.4). Saunallisten asuntojen osuus saa olla enintään puolet, ja saunattomien asuntojen lisäämistä suositellaan. Yhteis- ja aputilojen määrien mahtumista on testattu viitekaavioissa. Suurin aputilaryhmä on lämpimät irtaimistovarastot. Tavallisesti näistä noin puolet sijoittuu väestösuojiin, joita kilpailualueelle ei tarvitse rakentaa. Kilpailussa syntyy tämän vuoksi erilaisia vaihtoehtoja kerros-, kellari- ja ullakkosijoituksista ja niiden yhdistelmistä. Normien mukaiset asuntojen yhteis- ja aputilat sijoitetaan kokonaisuudessaan kunkin kohteen tontille. Pysäköintitaloon tulee vain koko kilpailualueen tarvitsemia yhteistiloja kohdan 4.2 mukaan. Yhteistilojen ratkaisuperustana tulee olla asuinrakennusten yhteistilojen hyvä tilankäyttö ja myös vajarakennusten hyödyntäminen mahdollisuuksien mukaan. Pihoille sijoitetaan mahdolliset vajat, pihaistutukset ja leikkipaikat rakennelmineen. Pyöräpaikoista vähintään 30 % on katoksissa ja enintään 20 % ulkona ilman suojaa. Ah-tilojen polkupyöräpaikat tulee olla sateelta suojattuja ja hyvin saavutettavissa esim. korkean kulkuaukon kohdalla, jonka leveys asemakaavakartassa on 8 m. Palokysymyksistä on tehty selvityksiä L2 Palokonsultointi Oy:n kanssa, jonka mukaan em. varastosijoitukset kevein osastoinnein ovat määräysten mukaisia. Asiasta on pyydetty Vantaan paloviranomaisten ja rakennusvalvonnan kanta. Siinä pidettiin kaikki vaihtoehdot avoimina todeten niiden tuovan erilaisia vaatimuksia, joihin otetaan kantaa, kun ratkaisuehdotuksia esitetään. Varastoratkaisuja ei käsitellä jatkovalintaan vaikuttavana laatuominaisuutena. Kilpailijat tekevät kilpailuehdotuksensa varastoratkaisut kilpailuohjelman ja sen liitteiden pohjalta selvittäen eri ratkaisutapojen taloudellisuus- ja toimivuusetuja sekä punniten mahdollisia viranomaisvaatimuksia. 4 Pysäköinti ja huolto 4.1 Pysäköintipaikat Kilpailualueen autopaikkojen vähimmäisnormi on asunnoilla 1 ap/130 kem 2. Kun asuntokerrosalaa on kem 2, autopaikkoja tarvitaan asunnoille vähintään 219 ap. Ah-tilojen autopaikkanormit ovat: toimistot 1 ap/50 kem 2 ja liiketilat 1 ap/35 kem 2. Autopaikkatarve on näille tiloille autopaikkaa, kun ah-kerrosalaksi arvioidaan 540 kem 2 (1.kerroksen kerrosala prsh+lv poislukien on n kem 2 * 30 % = 540 kem 2 ). Pysäköintitalo suunnitellaan 234 autopaikkaa varten ja tarjous annetaan ap-yksikköhinnalla. Pysäköintitalossa on varauduttava autopaikkamäärien pieniin tarkistuksiin voittaneiden suunnitelmien mukaan. Korttelin tontin 4 autopaikkoja voidaan sijoittaa pysäköintilaitoksen lisäksi tontille enintään 1 ap/asunto. Pysäköintitalo on kylmä rakennus. Se rakennetaan asemakaavan vaatimusten, pysäköintilaitosten määräysten ja ohjeiden (RT ) sekä asemakaavamääräysten mukaan. Pysäköintitalon arkkitehtonista ja kaupunkikuvallista suunnittelua ohjaavat asemakaavamääräykset, asemakaavan havainnekuvat ja taiteen konseptin värisuunnitelma. Pysäköintitalon on oltava luonnonvaloinen, viihtyisä ja viherkattoinen sopien ympäröiviin asuinrakennuksiin. Sisäänajo pysäköintitaloon on Opaalikujan puolelta, jonka korkeusasema on noin metrin Oliviinikujaa alempana. Pysäköintitaloon tulee järjestää hyvä pääsy asuinkortteleista sekä siltayhteys toiseen pistetaloon, jolle asemakaavassa on ulokemerkintä Oliviinikujan yli. Suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitava, että pysäköintitaloon on sijoitettava sähköautojen latauspisteitä vähintään 30 kpl, ja pysäköintitalossa on varauduttava muutenkin sähköautojen yleistymiseen. Jos pysäköintitalon ilmanvaihto ei ole koneellinen, aukkomäärän julkisivuista oltava vähintään 30 % ja lattia-alasta 10 %. 13

14 4.2 Huoltotilat Asuntoyhtiöiden tarvitsemat huoltotilat sijoittuvat kokonaisuudessaan kuhunkin yhtiöön liitteen D mitoitusohjeiden ja tarjoajien suunnitelmien mukaisesti. Pysäköintitaloon tulee vain koko kilpailualueen huoltoa palvelevia tiloja. Kilpailualueella jätehuolto järjestetään jätteiden putkikeräysjärjestelmällä. Jätehuoltoa varten osoitetaan korttelialueen ulkotilaan neljä piha-alueilla olevaa syöttöasemaa. Syöttöasemat, niiden likimääräinen tilantarve ja sijainti sekä putkikeräyksen runkolinjat on esitetty kuvassa. Syöttöasemien paikat tarkentuvat rakennus- ja pihasuunnittelun edetessä. Putkikeräysjärjestelmän toteutuksesta vastaa Kivistön Putkijäte Oy. Putkikeräysjärjestelmään liittymisestä peritään liittymismaksu (ks. kohta 2.7). Kuva 10. Putkikeräystoimittajan laatima ehdotus kilpailualueen putkikeräysjärjestelmän edellyttämien syöttöasemien ja runkolinjojen sijainnista. Koko kilpailualueen huoltoa varten pysäköintitaloon suunnitellaan asuintaloista hyvin saavutettavaan kohtaan (esim. Keimolantien puoleiseen päätyyn) tiloja seuraavasti: Huoltovarasto (hiekoitus, puhdistusvälineet) 20 htm 2, Jätehuollon kierrätyshuone 40 htm 2 (käynti autohallista ja ulkoa), Polkupyörien kunnostus ja pesutila 40 htm 2 (asianmukaisin varustein), Polkupyörien ja mopojen pitkäaikaissäilytys 50 htm 2, Rengasvarastotilaa 30 htm 2 (mahd. osissa kerroksissa) ja Korttelimuuntamo 20 htm 2 (osoitettu asemakaavassa Opaalikujan puolelle). Yhteensä näitä huoltotiloja on noin 200 htm 2. Näiden tilojen hinta ilmoitetaan pysäköintitalon tarjouksessa, ja hinta tulee jyvitettäväksi taloyhtiöille niiden autopaikkojen suhteessa. Pysäköintitalon autosäilytyksen tarvitsemat tekniset tilat tehdään tarjoajien ratkaisujen ja suunnitelmien mukaan, ja ne sisältyvät autopaikkojen yksikköhintoihin. Autopaikat ja koko kilpailualuetta varten tarvittavat muut tilat rakennetaan kilpailtujen yksikköhintaisten tarjousten pohjalta, johon kilpailijat ovat osallistuneet ja johon he joutuvat sitoutumaan kullekin kohteelle kilpailuohjelman osoittaman määrän suhteessa. 14

15 5 Ehdotusten arvostelu 5.1 Työvaliokunta ja kilpailutuomaristo Arvostelun valmistelusta vastaavassa työvaliokunnassa on 6 jäsentä: Vantaan kaupungin edustajat projektijohtaja Gilbert Koskela (Kivistö-projekti), lupa-arkkitehti Jari Saajo ja kaupunkikuva-arkkitehti Matti Kärki (Rakennusvalvonta), aluearkkitehti Anna-Riitta Kujala ja asemakaavasuunnittelija Veli-Pekka Ristimäki (Kivistön asemakaavayksikkö) sekä konsultti arkkitehti TkL Esko Kahri, joka suorittaa esittelyn ja valmistelee arvioinnin. Kilpailutuomaristo käsittää kokonaisuudessaan 12 jäsentä. Työvaliokunnan lisäksi Vantaan kaupungin edustajina kilpailutuomariston puheenjohtaja apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä sekä yrityspalvelujohtaja Leea Markkula-Heilamo, asumisasioiden päällikkö Tomi Henriksson, kaupunkisuunnittelujohtaja Tarja Laine, VAV:n edustajana rakennuttajapäällikkö Kari Nauska ja ARA:n edustajana kehittämispäällikkö Sampo Vallius. Taiteen osuutta arvioi myös Kivistön asemakaavayksikkö. Asemakaavan tulkinnoista ja erityiskysymyksistä pyydetään tarvittaessa rakennusvalvonnan, paloviranomaisten ja kunnallistekniikan lausunnot ja kuullaan muitakin viranomaistahoja. Kilpailutuomaristo päättää kilpailun tuloksen työvaliokunnan esityksestä huomioiden saadut lausunnot ja kannanotot. 5.2 Kilpailuehdotusten arviointi Kilpailuehdotukset on varustettava nimimerkillä sisältäen kohdan mukaiset asiakirjat. Ensin arvioidaan kokonaisarviona ehdotusten laadulliset ansiot kussakin kohteessa ja työvaliokunta valitsee jatkoon laadultaan keskitasoa paremmat ehdotukset, missä kaupunkikuva ja arkkitehtuuri ovat keskeinen peruste. Jatkoon valitaan enintään puolet, kuitenkin vähintään kaksi ehdotusta. Toisessa vaiheessa hintakuorien avaamisen jälkeen tehdään hintavertailut. Kunkin kohteen voittaja on alimpaan myyntihintaan sitoutunut. Menettelyn avulla tulee toteuttajaksi aina keskitasoa parempi ja halvempi ehdotus sulkematta pois parhaan voittoa, mutta karsien aina epätyydyttävät ehdotukset. Arvostelu- ja valintakriteereitä ja menettelyä on selvitetty liitteessä E. 5.3 Laadun arviointi Arviointi tapahtuu nimimerkein varustetuista suunnitelmista kokonaisarviona arvostelukriteerien pohjalta: Kaupunkikuvassa, joka käsittää katu- ja pihatilat sekä julkisivut, arvioidaan ehdotuksen julkisivusommittelu, -materiaalien ja -väritysten laatu asemakaavan, rakentamisohjeen ja taiteen konseptin pohjalta. Rakennuskonseptissa arvioidaan asuntojen ryhmittely ja yhteistilojen sovitus, jossa arvostetaan kilpailun teeman toteutumista sekä ratkaisun antamia virikkeitä kerrostalojen kehittämiseen. Asuntojen laadussa arvioidaan asuntojakautuma ja muunneltavuus, asuntojen tilalliset ansiot sekä pohjaratkaisujen toimivuus. Asuntojen materiaalinen laatutaso ei ole laatuarvioinnin kohteena. Arvioinnit tekee työvaliokunta kirjaten arviointikohtien huomioita ehdotuksittain, joista konsultti tekee yhteenvedon. Työvaliokunta valitsee ehdotusten laadun perusteella jatkoon enintään puolet mutta vähintään kaksi ehdotusta, jotka ovat kunkin kohteen kärkiehdotuksia. 15

16 5.4 Hintatason arviointi Hintatason arviointi käsitellään erillisenä ja hintakuoret avataan laatuarvioinnin jälkeen. Tilastotiedoista ja suunnitelmista arvioidaan mahdolliset asemakaavasta ja ohjelmasta poikkeamiset, joiden tulkinnoista on kilpailuohjelmassa annettu tietoja. Selvät virheet ja poikkeamat asunto-ohjelmassa tai yhteis- ja aputilojen määrissä edellytetään voittajan oikaisevan ilman hintavaikutusta. Kilpailijan on ilmoitettava kunkin kohteen hintatiedot liitteen E mukaisesti. Vertailuhinta on kohteen asuinrakennusten asuntojen huoneistoneliömetrin keskimääräinen myyntihinta kunkin kohteen ohjelman mukaan sisältäen myös tontin hankintahinnan ja kunnallistekniikan liittymismaksut (kohta 2.4). Vuokrakohteita arvioidaan ilmoitetun pääomavuokran pohjalta. Laadullisesti keskitasoa paremmista jatkoon valituista ehdotuksista jokaisen kilpailukohteen voittaja on omilla suunnitelmillaan alhaisimpaan vertailuhintaan sitoutunut. Kaupunki pidättää oikeuden hylätä perustelluista syistä kohteiden hintatarjouksia tai jättää valitsematta kohteen voittajaa. Kilpailijan on sitouduttava toteuttamaan voittamansa kohteen ilmoittamaansa hintaan. Muissa kuin ARA-rahoituksella toteutettavissa vuokrataloissa tarjouskilpailussa ilmoitettu pääomavuokra sitoo vuokranantajaa kohteiden markkinoinnissa. 5.5 Toteuttajien valinta Kohdan 5.3 mukaisen laatuarvioinnin jälkeen työvaliokunta tekee esityksen asuntokohteiden laadun perusteella valituista. Kilpailutuomaristo ottaa kantaa tähän ja valitsee asuntokohteiden hintakuorien avauksen jälkeen voittajaehdokkaat hyväksyttyään tarpeelliset vertailulaskelmat. Ennen toteuttajaksi valintaa kohteen tai sen hintatarjouksen mahdollisista epäselvyyksistä pyydetään tarjoajan selvitys. Ratkaisu viedään päättävien elimien hyväksyttäväksi, mihin kilpailuarviointi päättyy. Jatkoneuvotteluissa käsitellään kohteiden kehittämistä sekä tonttien myyntiä. Pysäköintitalon tarjouksen tekevät kaikkien kohteiden toteuttajat eikä kaksivaiheista arviointia sovelleta. Tässä laatuarviointi koskee ratkaisun ohjelman mukaisuutta ja toimivuutta sekä kaupunkikuvallista laatua. Pysäköintitalon tarjouksessa hinta eritellään koskien pysäköintipaikan yksikköhintaa sekä kokonaishintoina kortteleiden yhteistiloja. Voittajan valinta on laadun ja tarjouksen hintapainotteinen yhdistelmä. Talo liitetään neuvotteluissa jonkun asuintontin voittaneen ryhmän toteutettavaksi. 6 Kilpailutekniset tiedot 6.1 Ilmoittautuminen kilpailuun Kilpailun virallinen kutsu julkistetaan Vantaan verkkosivuilla , jonka jälkeen kutsu toimitetaan tiedotusvälineille. Kutsun julkaisemisen jälkeen kilpailuohjelma liitteineen on ladattavissa kaupungin verkkosivuilta. Asuntokohteiden kilpailuun voivat osallistua rakennuttajat ja / tai rakennusliikkeet suunnitteluryhmineen. Ilmoittautumisaika päättyy , johon mennessä on ilmoitettava halukkuudesta osallistua kilpailuun sähköpostitse gilbert.koskela@vantaa.fi. Sähköpostin aihe on Kivistön tontinluovutuskilpailu / Ilmoittautuminen. Ilmoittautumisessa esitetään kohdenumero, hankkeen toteuttaja, rakentaja ja pääsuunnittelija sekä sähköpostiosoite, johon osallistumistieto lähetetään. Kilpailijan on oltava valmis pyydettäessä esittämään tilaajavastuulain mukaiset todistukset ja selvitykset. Kaupungin vahvistus toimitetaan vastauksena mennessä ilmoittajalle. Ilmoittautua voi enintään kahteen kilpailukohteeseen ja kohdetarkistusta saatetaan ehdottaa osallistujamäärien tasaamiseksi. Kilpailussa noudatetaan tämän kilpailuohjelman mukaisia sääntöjä, jotka kilpailija osoittaa hyväksyneensä osallistuessaan kilpailuun. 16

17 6.2 Kilpailuasiakirjat Järjestäjän toimesta kilpailijoille toimitettavat asiakirjat on lueteltu kilpailuohjelman sisällysluettelossa. Kilpailuohjelma ja sen pääliitteet toimitetaan osallistumisvahvistuksen yhteydessä ilmoittautujan sähköpostiin. Muut kilpailuliitteet ovat saatavissa Vantaan aineistopankista osallistumisen vahvistamisen jälkeen osoitteesta Ohjeet liiteasiakirjojen lataamiseksi: Rekisteröidy käyttäjäksi aineistopankkiin / Saat sähköpostilla salasanan / Valitse Käyttäjäryhmä : Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala (mato) / Kirjoita käyttötarkoitus : Kivistön tontinluovutuskilpailu. 6.3 Kilpailijoiden toimittamat asiakirjat Kilpailuasiakirjat muodostuvat kilpailuehdotuksesta ja tarjoustiedoista, ja ne ovat kohdekohtaisia. Asiakirjat varustetaan max. 10 kirjaimen nimimerkillä, joissa ei esiinny viittausta Kivistöön tai tekijöihin. Kilpailuehdotukset esitetään pdf-tiedostoina (vähintään 150 dpi) USB-muistitikulla vaakasuuntaisina A3-kokoisina julkaisukelpoisina plansseina sekä ja kolme sarjaa sidottuna vihkoksi. Jokaisesta tarjotusta kohteesta toimitetaan erillinen lähetys, jossa on kilpailuehdotus ja erillisessä suljetussa kuoressa hintatarjouksen tiedot. Kuoret ja muistitikut ovat ilman logo-merkintöjä, tekstejä tms., joista tarjoaja voitaisiin tunnistaa. Jos sama tarjoaja tekee tarjouksen kahdesta kohteesta, ne varustetaan samalla nimimerkillä ja lisämääreellä X tai Y. Kilpailuehdotukset hintatarjoustietoineen toimitetaan perjantaihin klo 15 mennessä Vantaan kaupungin kirjaamoon Asematie 7, Vantaa. Kilpailuehdotuksen ja tarjouksen asiakirjat ovat seuraavat: Kilpailuehdotus Kilpailukohteiden suunnitelmat toimitetaan A3-kokoisina plansseina mittakaavajanoin sekä nimimerkillä. Planssien enimmäismäärä on 12 planssia / kilpailukohde sisältäen pysäköintitalon. Asuntokohteita koskevat suunnitelmat toimitetaan julkaisukelpoisina plansseina ja tiiviinä esityksenä käsittäen seuraavat piirustukset, jotka voivat sisältää täydentävää tekstiinformaatiota: Asemapiirros tontista 1:400 sisältäen 1.kerroksen pohjakaaviot ja kerrosalan, piharakennukset ja -rakennelmat, sekä leikki- ja pyöräpaikkojen ja istutussuunnitelman pääpiirteet. Pohjapiirrosluonnokset 1:250 sisältäen asuntojen ratkaisut, huonetilajaon, kiintokalusteiden rajaukset ja asuntokoot. Yhteis- ja aputilakaaviot 1:250 (1:400) sisältäen käyttötarkoitukset, tilayksiköiden koot ja huonejakojen pääpiirteet. Julkisivu ja leikkauspiirustukset 1:250 sisältäen tyypilliset pihajulkisivut ja katujulkisivut kokonaisina sekä käytettävät materiaalit ja värit merkittynä. Perspektiivi ja havainnekuvat: Kaksi havainnollista perspektiiviä maan tasosta eri suunnista. Lisäksi väritetty aksonometria idästä korkeuskulma 45 esittäen massoittelun ja aukotuksen pääaiheet. Em. havainnepiirustuksissa esitetään naapurikohteiden kaavan mukaiset massarajaukset. Selostus ja laskelmat tiivisti ratkaisun perusteista, päärakenteista ja materiaaleista, julkisivuista tarkennettuna. Laskelmissa esitetään huoneistokoot päätyypeittäin, asuntojen kokonaismäärä (+sivuasunnot), asuntojen kokonaisala ja keskiala. Muista tilaryhmistä esitetään hyötyalat päätyypeittäin. Koko kohteen rakennusoikeuskerrosala ja bruttoala ilmoitetaan rakennuksittain eriteltynä. Tiedot annetaan yhdellä A3-planssilla (kohteessa 3 mahd. lisäplanssi). Pysäköintitalon suunnitelma edellytetään kaikkien kohteiden kilpailijoilta kaaviotasoisena esityksenä. Suunnitelma käsittää normaali- ja 1.kerroksen pohjapiirrokset tyypilliset julkisivut väritettynä ja leikkaukset 1:400 sekä rakennustapaselostuksen sekä tilastotiedot. Aksonometria esitetään asuntokohteen kanssa samassa piirustuksessa. Suunnitelmia täsmennetään pysäköintitalon toteuttajan kanssa asuntotonttien voittajien selvittyä. 17

18 6.3.2 Hintatarjoustiedot Jokaisesta tarjotusta kohteesta toimitetaan suljettu kirjekuori ilman logo-merkintöjä tai tekstejä, joista tarjoaja voitaisiin tunnistaa. Kuoren päälle tekstit: Kivistön tontinluovutuskilpailu - Tarjous / KOHDE nro / NIMIMERKKI. Kuoren sisältönä on tarjous seuraavin tiedoin: Hintatarjous tehdään sidottuna heinäkuun 2016 asuinkerrostalojen rakennuskustannusindeksi-tasoon 2015=100. Heinäkuun 2016 asuinkerrostalojen rakennuskustannusindeksi on ollut 100,48. Vertailuhinta on keskimääräinen myyntihinta/htm 2 velattomana sisältäen kaikki kohteen kustannukset veroineen ja maksuineen mukaan lukien tonttikustannukset ja kunnallistekniikan liittymismaksut kohdan 2.7 mukaan sekä yrittäjän katteet. Tarjoushinta ei sisällä pysäköintitalon kustannuksia, ne lisätään myöhemmin päätetyn pysäköintitaloratkaisun mukaisesti. Tarjouksessa ilmoitetaan myös kunkin kohteen kerrosala, asuntolukumäärä (+sivuas.) ja keskiala. Erillisen pysäköintitalon tarjoustiedot annetaan asuntokohteen tarjouksen mukana omassa suljetussa kuoressaan Muiden kuin ARA-rahoituksella toteuttavien vuokratalojenvuokrakohteiden kilpailussa ilmoitettu pääomavuokra sitää vuokranantajaa kohteiden markkinoinnissa. Tarkemmat tiedot hintojen ilmoittamisesta kohteittain ovat liitteessä E. Tarjous varustetaan päiväyksellä sekä tarjoajan virallisin allekirjoituksin ja leimoin. Hintatiedot ovat luottamuksellisia, ja ne julkistetaan vain kilpailun voittajien päätietojen osalta. Tarjousryhmän tiedot ilmoitetaan lisäksi erillisessä kuoressa seuraavasti: Kilpailuun osallistuvan yrityksen / yritysten nimi, yhteystiedot ja yhteyshenkilön nimi Toteuttajaryhmän toteuttamisedellytysten lyhyt kuvaus ja referenssiviittauksia (max.4*a4) Kilpailuehdotusten suunnittelijoiden nimet ja yhteystiedot Tekijänoikeuden haltijan nimi 6.4 Kilpailun esittelytilaisuus ja kysymykset Kilpailun kaikille avoin esittelytilaisuus pidetään keskiviikkona klo Tiedekeskus Heurekan auditoriossa Tikkurilassa. Tilaisuuden avaa tuomariston puheenjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä ja esittelyn suorittaa kilpailuohjelman valmistelija Esko Kahri. Puheenvuoroja kuullaan myös tuomariston muilta jäseniltä. Tilaisuuteen pyydetään ilmoittautumaan etukäteen mennessä sähköpostitse osoitteeseen gilbert.koskela@ vantaa.fi. Ilmoittautumisen yhteydessä pyydetään ilmoittamaan nimi, yritys ja yrityksen yhteystiedot. Sähköpostin aiheeksi tulee merkitä Kivistön tontinluovutuskilpailu / esittelytilaisuus. Heurekassa on viisi paikkaa jokaista ilmoittautunutta ryhmää kohti. Kilpailua koskevat kysymykset tulee toimittaa mennessä sähköpostitse osoitteeseen gilbert.koskela@vantaa.fi, sähköpostin aiheeksi tulee merkitä Kivistön tontinluovutuskilpailu / Kilpailukysymykset. Päävastaukset ilmoitetaan pidettävässä esittelytilaisuudessa, ja lopulliset vastaukset toimitetaan esittelytilaisuuden jälkeen sähköpostitse ja kaikille kysyjille ja sähköpostiosoitteensa ilmoittaneille esittelytilaisuuteen osallistuneille mennessä. 7 Kilpailun ratkaisu ja tiedotus Kilpailu pyritään ratkaisemaan 2017 syyskuun loppuun mennessä. Voittajille tiedotetaan tuloksesta joitakin päiviä ennen julkistusta, jonka jälkeen kilpailun tulos julkaistaan Vantaan verkkosivuilla sekä toimitetaan tiedotusvälineille. Voittajien kilpailuehdotuksista julkaistaan kattava kooste, hintatiedot ilmoitetaan vain voittajien päätietojen osalta. Järjestäjä pidättää oikeuden käyttää kaikkea kilpailun tuottamaa suunnitelma- ja hinta-aineistoa tutkimus- ja selvitystyössä, joissa muiden kuin voittajien tekijänimiä ei kuitenkaan mainita. Kilpailuun osallistumisesta ei makseta korvausta. Ostajaksi esitettävällä tulee olla käytössään riittävät tekniset, taloudelliset ja muut resurssit myytävän tontin rakentamiseksi sovituin ehdoin. Ostajalta edellytetään, että se on noudattanut toiminnassa ja rakentamisessa lakisääteisiä velvoitteita. Ostajaehdokas on velvollinen toimittamaan tilaajavastuulain mukaiset tarvittavat todistukset ja selvitykset ennen valintaehdotusta päättävälle toimielimelle. Kilpailukohteiden rakentaminen on aloitettava vuoteen 2020 mennessä. Tarkemmasta aikataulusta ja rakentamisjärjestyksestä sovitaan tarkemmin voittaneiden ja kaupungin kanssa. 18