Sosialidemokraattisen Puolueen toimintakertomukset liitteineen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosialidemokraattisen Puolueen toimintakertomukset 1963-1965. liitteineen"

Transkriptio

1 Sosialidemokraattisen Puolueen toimintakertomukset liitteineen

2 KERTOMUS Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen toiminnasta v I. YLEISKATSAUS 1. Kansainvälinen tilanne Vuoden 1963 merkitsi uuden toivon syntymistä ydinasesodan pelon varjossa eläneeseen maailmaan. Vuosia kestäneet tuloksettomat aseidenriisuntaneuvottelut ja keskustelut ydinasekoekiellosta johtivat vihdoinkin ensimmäiseen vaiheeseen ilmeisesti vielä kauan kestävällä tiellä täydelliseen aseidenriisuntaan. Heinäkuun lopussa solmittiin Moskovassa Yhdysvaltojen, Neuvostoliiton ja Englannin kesken ydinasekokeet ilmakehässä, avaruudessa ja veden alla kieltävä sopimus, johon liittyi yli 90 valtiota. Alkuvuodesta ei suotuisaa jännityksen nopeaan laukeamiseen johtanutta kehitystä voinut aavistaa. NATOn piirissä jatkettiin neuvotteluja presidentti Kennedyn Nassaussa edellisenä vuonna tekemästä ehdotuksesta multilateraalisten ydinasevoimien perustamisesta NATOn käyttöön. Presidentti de Gaulle puolestaan korosti Ranskan tarvetta säilyttää oma ydinpuolustuksensa. Englanti ilmoitti tukevansa Yhdysvaltoja ja vaati muita NATO-maita jakamaan puolustuspolitiikan taakan Yhdysvaltojen kanssa. Länsi-Saksa lupautui liittymään Yhdysvaltojen kanssa yhteisiin ydinasejoukkoihin. Neuvostoliitto protestoi jyrkästi näitä suunnitelmia vastaan. Samanaikaisesti neuvottelut ydinasekoekiellon aikaansaamiseksi jatkuivat, kunnes ne heinäkuussa

3 4 johtivat tulokseen. Moskovan sopimus siirsi idän ja lännen suhteet uuteen vaiheeseen, johon sisältyi jyrkkien asenteiden välttäminen ja pyrkimys vaikeidenkin ongelmien ratkaisemiseen sovinnollisessa hengessä. Kansainvälisen suurvaltapoliittisen asetelman uusi vaihe, Kiinan ja Neuvostoliiton suhteiden kärjistyminen syveni edelleen. Kiinan lehdistö syytti Neuvostoliiton pääministeriä pyrkimyksistä palauttaa kapitalismi Neuvostoliittoon. Useissa yhteyksissä vihjailtiin Kiinan oikeutuksesta saada palautetuksi eräitä nykyiseen Neuvostoliittoon kuuluvia»entisiä» Kiinan alueita yhteyteensä. Neuvostoliitto puolestaan osoitti jatkuvaa kärsivällisyyttä Kiinan aggressiivista esiintymistä kohtaan. Voimakas pyrkimys sovinnon aikaansaamiseen ei kuitenkaan tuonut tulosta ja Neuvostoliiton oli turvauduttava kovempaan sanankäyttöön. Suhteet jatkuivat varsin kireinä. Kehitys johti jännityksen leviämiseen kansainvälisen kommunismin piirissä. Lähi-idän perinteellinen levottomuusalue, Israel ja sen arabinaapurivaltiot, olivat edellisvuoden perintönä jatkuvasti kuohumistilassa. Syyriassa tapahtui vallankaappaus Arabitasavallan presidentti Nasseria tukevien upseerien toimesta. Sotilasjuntan lujitettua valtansa alkoivat Syyrian, Irakin ja Yhdistyneen Arabitasavallan kesken neuvottelut liittovaltion muodostamiseksi. Huhtikuussa allekirjoitettiin sopimus valtioliitosta. Jemen aloitti neuvottelut liittymisestä samaan valtioliittoon. Teheranissa ja Damaskoksessa esiintyi paikallisia kumousyrityksiä. Presidentti Nasserin johtama arabiliittoutuma tehosti vihamielistä suhtautumistaan Israeliin. Mustan Afrikan sydän, Kongo aiheutti edelleen huolta YK:lle. Katangan johtaja Tshomben tuon»poliittisen clownin», kuten pääsihteeri U Thant Suomessa käydessään lausui valtapyrkimykset luhistuivat alkuvuodesta viimeiseen epätoivoiseen yritykseen, kunnes YK:n joukot selvittivät tilanteen. Afrikan maiden pyrkimykset luoda kiinteä yhteistyö Mustan Afrikan uusien valtojen kesken johtivat toukokuussa käytännölliseen ratkaisuun Afrikan maiden huippukokouksen kokoontuessa toukokuussa Addis Abebassa. Kokous hyväksyi Afrikan ja Madagaskarin valtioiden peruskirjan. Kauko-Idässä levottomuudet jatkuivat Malaijan, Singaporen, Sarawakin ja Englannin Pohjois-Borneon perustaman Malesian valtioliiton joutuessa heti Indonesian aggressiivisen politiikan kohteeksi. Etelä- Vietnamissa puhkesi toistuvasti levottomuuksia hallituksen ja buddhanuskoisten välillä. Samanaikaisesti esiintyi selkkauksia maan pohjoisrajalla. Etelä-Vietnamin tilanne johti jännityksen kiristymiseen Kaakkois-Aasiassa, jonka rannikkovesillä partioi Yhdysvaltain laivasto toistuvassa hälytystilassa.

4 5 Kauppapolitiikassa Ranska katkaisi Englannin ja EEC:n välillä alkaneet neuvottelut. Yhteismarkkinamaiden taholta yritettiin taivuttaa uppiniskaista de Gaullea luopumaan vastahankaisesta asenteestaan Englannin integrointiyritystä kohtaan. Länsi-Saksa ajautui vaikeaan välikäteen Adenauerin harjoittaman de Gaulle-ystävällisen linjan ja toisaalta liittotasavallan etujen mukaisen englantilais-ystävällisen asenteen vuoksi. Länsi-Saksassa tapahtui johtajan vaihdos Ludvig Erhardtin astuessa Adenauerin sijaan. Englannissa kukistui pääministeri MacMillan hallitusskandaalin vuoksi ja hänen seuraajakseen konservatiivien hallituksen pääministerinä tuli Alec Douglas- Home. Länsi-Saksassa sosialidemokraatit jatkoivat vaalimenestystään. Länsi-Berliinissä SPD:n osuus äänistä nousi jo 61 prosenttiin. Englannissa Työväenpuolueen mahdollisuudet tulevaan parlamenttivaalivoittoon lisääntyivät monien paikallisvaalien tulosten pohjalta. Puolueen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Harold Wilson, joka varsin nopeasti saavutti edeltäjänsä Hugh Gaitskellin kansansuosion ja jopa yrittikin sen. Norjassa Työväenpuolueen hallitus sai syksyllä epäluottamuslauseen ja erosi. Välittömästi seuranneiden kunnallisvaalien muodostuttua puolueelle loistavaksi menestykseksi Gerhardsenin hallitus astui vain neljä viikkoa hallinneen porvarillisen kabinetin sijaan. Kansainvälisen politiikan vapautunut ilmapiiri jatkui suurvaltatasolla toiveikkaana, kunnes marraskuun lopulla järkytti maailmaa Yhdysvaltain presidentti Kennedyn salamurha Texasissa. Nuoresta iästään huolimatta presidentti Kennedy oli nopeasti saavuttanut maailman arvonannon ja kunnioituksen yhtenä aikamme suurimmista valtiomiehistä.surmanlaukausten kaiku kiiri yli maapallon, mutta varapresidentti L. B. Johnsonin ripeät otteet presidentti Kennedyn politiikan jatkamiseksi johtivat salamurhan synnyttämän huolestuneisuuden asteettaiseen väistymiseen. Vuoden loppuun saavuttaessa luottamus rauhan jatkumiseen ja suurvaltojen välisten suhteiden jatkuvaan paranemiseen loi pohjaa toiveikkuudelle paremmasta ja rauhallisemmasta maailmasta. 2. Pohjoismainen yhteistyö Tilanne, joka oli syntynyt kesällä 1961 Tanskan ja Norjan anottua EEC:n jäsenyyttä ja Ruotsin esitettyä assosiaatiopyyntönsä, näytti monessa suhteessa muodostuvan vakavaksi vaaraksi pohjoismaiselle yhteistyölle. Kun puolitoista vuotta jatkuneet Brysselin neuvottelut Englannin liittymisestä EEC:hen tammikuussa 1963 ajautuivat lopulli-

5 6 sesti karille, syntyi Pohjoismaiden kannalta jälleen uusi vaihe, joka korosti Pohjoismaiden välisen yhteistyön merkitystä nimenomaan taloudellisella alalla. EFTAn piirissä pyrittiin nyt löytämään jonkinlaista vastiketta rauenneille toiveille ja Pohjoismaat osoittivat tällöin suurta aktiivisuutta yrityksissään tehostaa EFTAn puitteissa tapahtuvaa yhteistoimintaa FINEFTAn kautta Suomikin tuli osalliseksi uusista tullinalennuksista. Näin ollen EFTAn piirissä luodaan se vapaakauppa-alue Pohjoismaiden kesken, jota ei pohjoismarkkinasuunnitelman puitteissa voitu toteuttaa. Pohjoismaiden välinen kauppa on edelleenkin vuoden 1963 aikana kehittynyt erittäin suotuisasti verrattaessa sitä Pohjoismaiden ja ulkopuolisten valtioiden, niiden joukossa sekä muut EFTA-valtiot että EEC-maat, kanssa käytyyn kauppaan. Pohjoismaiden ulkomaankauppa on kasvanut enemmän kuin maailmankauppa yleensä ja Pohjoismaiden keskinäinen kauppa on kasvanut kaksinverroin enemmän kuin näiden maiden ulkomaankauppa kokonaisuudessaan. Toiselta puolen on todettava, että elintarvikkeiden kohdalla kauppa on ollut melko pieni ja on lisäksi osoittanut taantumisen merkkejä. Suomen kannalta ei ylivoimaisesti tuontivoittoinen kauppamme Ruotsin kanssa ole erikoisen edullinen, mutta tämän seikan pitäisi kannustaa omaa elinkeinoelämäämme lisäämään vientiämme muihin Pohjoismaihin, jotka kuitenkin muodostavat luonnollisen markkina-alueen tuotteillemme. Pohjoismaiden yhteistyö kansainvälisissä markkinakysymyksissä ulottuu myös muille kauppapoliittisille aloille. Toukokuussa 1964 pidettävän GATTin kokouksen, ns. Kennedy-kierroksen, valmisteluissa Pohjoismaiden ulkoministeriöiden kauppapoliittisten osastojen päällikköjen säännöllisillä kokouksilla oli tärkeä sija. Vuoden 1963 aikana pidettiin kaikkiaan neljä tällaista kokousta. Kiusallisen monta vuotta vireillä pidetty Kirkkoniemen tehtaan rakennushanke raukesi lopullisesti joulukuussa Suomen hallituksen ilmoitettua, etteivät puuraaka-ainevarastomme Inarin alueella sallineet puunjalostusteollisuuden perustamista niiden varaan Norjaan. Käytännössä on siis osoittautunut erittäin vaikeaksi löytää taloudellisesti kannattavaa yhteistä yritystä ns. kalottialueella. Vuosikausia vireillä olleen hankkeen romuttaminen on epäilemättä Norjan ja Suomen väliselle taloudelliselle yhteistyölle vakava vastoinkäyminen. Kaikissa Pohjoismaissa toteutettiin vuoden aikana 1962 vireillepantu lainsäädäntö, joka koski rikostuomioiden täytäntöönpanoa toisessa Pohjoismaassa. Käytännön kokemukset tästä lainsäädännöstä saadaan kuitenkin vasta Ilman asian käsittelyä Pohjoismaiden neuvostossa 1962 olisi sanotun lainsäädännön toteuttaminen Norjassa voinut kohdata erittäin suuria vaikeuksia. Pohjoismaisen lakiyhteistyön tu-

6 loksena Suomessa hyväksyttiin lokakuussa uusi tavaramerkkilaki. Vastaava lainsäädäntö on jo aikaisemmin toteutettu Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Sivistyksellisen yhteistyön alalta vuoden aikana on erityisesti mainittava suomen kieleen ja suomenkieliseen kulttuuriin kohdistuvan mielenkiinnon huomattava kasvu muissa Pohjoismaissa. Pohjoismaiden kulttuuritoimikunnan käsiteltyä tähän liittyviä kysymyksiä ja ehdotettua suomen kielen ja kulttuuriprofessuurin perustamista Tukholman yliopistoon Ruotsin hallitus onkin menoarvioesityksessään varannut määrärahan tähän tarkoitukseen. Islannin lähentämiseksi muihin Pohjoismaihin esitettiin ehdotus erityisen Pohjoismaisen instituutin perustamisesta Reykjavikiin. Tämän hankkeen toteuttamiseen tarvittavat varat on vuoden aikana myönnetty muissa Pohjoismaissa. Sosiaalisen lainsäädännön piirissä tärkein toimenpide vuoden aikana oli Pohjoismaiden kesken tehdyn elatusavun perimistä pakkotoimin koskevan sopimuksen saattaminen voimaan 1 päivästä heinäkuuta lukien. Tämä sopimus korvasi yli kolmekymmentä vuotta vanhan aikaisemman sopimuksen ja sen kautta on Pohjoismaiden väliset rajaesteet poistettu elatusavun perimisen tieltä. Pohjoismaiden välisen liikenteen kasvaessa on Ruotsin valtiopäivien keväällä tekemä päätös oikeanpuoleiseen liikenteeseen siirtymisestä vuonna 1967 merkityksellinen myös muille Pohjoismaille. Nimenomaan turistiliikenteen helpottamiseksi laajennettiin toukokuussa ei-pohjoismaalaisten oikeutta saapua Pohjoismaiden passialueelle siten, että henkilöllisyystodistus hyväksytään passiksi Ranskan, Sveitsin, Länsi-Saksan ja Itävallan kansalaisten kohdalta. Maantieliikenteen kannalta tärkeän sillan rakentamisesta Tornionjoen yli Aavasaksan kohdalla sovittiin kesäkuussa Ruotsin ja Suomen viranomaisten kesken. Yleispohjoismaiselta kannalta merkityksellisen Juutinrauman siltayhteyden rakentamisesta ei vuoden 1963 aikana vielä tehty päätöstä Sisäpolitiikka Kertomusvuosi 1963 oli sisäpoliittisesti edelleen rauhatonta ja epänormaalia aikaa. Vuoden sisällä nähtiin kolme eri hallitusta, joista viimeisin nimitettiin virkamieshallituksena ohi eduskunnan. Työmarkkinat olivat poikkeuksellisen kireät ja lakkoja esiintyi lähes ennätysmäärä. Hinnat ja verot kohosivat voimakkaasti. Työttömyys kasvoi edellisestä vuodesta ja taloudellisen toiminnan näkymät heikkenivät. Eduskunnan porvarillinen enemmistö epäonnistui hallitusyhteistyös-

7 8 sään. Kommunisteilla oli sisäisiä vaikeuksia ideologisten kiistojen takia. Sosialidemokraattinen Puolue harjoitti koko vuoden voimakasta oppositiopolitiikkaa ja sen kannatus osoitti ilmeistä kasvua. Karjalaisen porvarillinen enemmistöhallitus oli jo vuoden alkaessa suurten vaikeuksien edessä. Hallitusta kannattavat eduskuntaryhmät eivät olleet lähestulkoonkaan yksimielisiä niistä toimenpiteistä, joilla hallitus aikoi jatkaa valtion talouden saneeraamista. SAK:n osuus porvarillisessa hallituksessa oli osoittautunut monessa suhteessa kielteiseksi tekijäksi ja eräiden hallitusryhmien suhteet omiin eduskuntaryhmiinsä olivat heikkenemässä. Melkein koko maaliskuun kestänyt suuri virkamieslakko oli hallituksen politiikan provosoima. Se päättyi lakkolaisten kannalta kohtuulliseen tulokseen, mutta oli hallitukselle selvä arvovalta- ja poliittinen tappio. Kevään mittaan hallitus SAK:ta edustavien ministerien toimesta ja yllytyksestä jatkoi kansanvaltaisen ammattiyhdistysliikkeen syrjintäpolitiikkaa erilaisia toimikuntia sekä kansainvälistä edustusta nimettäessä. Seurauksena oli jäänsärkijälakko sekä uhka laajenevista rettelöistä työmarkkinoilla. Useimmissa kiistanalaisissa kysymyksissä hallituksen oli lopulta taivuttava tunnustamaan SAJ:n asema ja sen oikeus tulla kohdelluksi tasavertaisella tavalla muiden työmarkkinajärjestöjen rinnalla. Elokuussa Karjalaisen ensimmäinen hallitus joutui kokeeseen, jota se ei kestänyt. Erimielisyys hallituksen sisällä syntyi sen maatalouden hintalain soveltamisesta, jota koskevan esityksen hallitus oli tehnyt yksimielisesti edellisenä vuonna. Yleistä arvostelua herättänyt hallituksen hinnankorotuspolitiikka pakotti SAK:ta edustaneet ministerit vaatimaan, että maataloudelle tuleva tulonlisä oli maksettava subventioina eikä hinnankorotuksina. Tämä vaatimus aiheutti hallituksen hajaantumisen, kun enemmistö ei suostunut lisäämään subventioita. Seuraavissa hallitustunnusteluissa kaikki puolueet ilmoittivat pitävänsä parhaana ratkaisuna parlamentaarista enemmistöhallitusta. SKDL:n ryhmällä oli kuitenkin se ehto, ettei kokoomuspuoluetta saisi ottaa uuteen hallitukseen. Kansanpuolueen edustaja Kaitila sai ensimmäisenä tehtäväkseen hallituspohjan tutkimisen. Hänen puolueensa oli aikaisemmin ilmoittanut tavoitteekseen»keskustavoittoisen enemmistöhallituksen».muodostamisen. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä ilmoitti hallitustunnustelijalle, että sen suhtautuminen uuteen hallitukseen riippuu siitä ohjelmasta, jota uusi hallitus aikoo noudattaa. Tähän ilmoitukseen liittyi luettelo ryhmän tärkeänä pitämistä sosiaalisista ja taloudellisista tavoitteista.

8 Neuvottelut hallituskysymyksen ratkaisusta muodostuivat pitkällisiksi. Maalaisliitto taktikoi tapansa mukaisesti ja ilmoitti pääehdokseen sen, että sosialidemokraatit voitiin hyväksyä hallituskumppaniksi vain, jos»molemmat sos.-dem. puolueet» ovat mukana. Sosialidemokraattien taholla puolestaan syntyi jo neuvottelujen alkuvaiheessa sellainen käsitys, ettei puoluetta vakavassa mielessä haluttukaan hallitukseen, vaan että neuvottelut tältä osin olivat näennäisiä. Lisäksi ei näyttänyt uskottavalta, että uuden hallituksen ohjelma voitaisiin saada sosialidemokraatteja tyydyttäväksi. Hallitustunnustelija Kaitila kävikin pääasiassa neuvotteluja porvarillisten puolueiden kesken. Neuvottelujen kuluessa hänen optimisminsa näytti jatkuvasti lisääntyvän, kunnes hän yllättäen ilmoitti luopuneensa yrityksestään. Yleisesti arveltiin luopumisen syyksi se, että tasavallan presidentti tahtoi seuraavana päivänä kansanedustuslaitoksen satavuotisjuhlassa tehdä ehdotuksen aivan uudenlaisesta hallituspohjasta. Presidentti ehdotti kaikkien puolueiden muodostamaa hallitusta. Tämän ehdotuksen olennaisin sisältö oli siinä, että SKDL pitkällisen oppositiokauden jälkeen uudelleen tulisi hallituspuolueeksi. Useimmat puolueet suhtautuivat torjuvasti presidentin ehdotukseen ja antoivat sen mukaisen vastauksen tunnustelijaksi nimetylle eduskunnan puhemies Kleemolalle. Vain maalaisliitto ja SKDL olivat sen hyväksymisen kannalla. Nyt oli SKDL valmis periaatteessa nielemään myöskin kokoomuksen puolueena. Presidentin ehdotuksen kohtalo oli jo ennakkoon helposti arvattavissa. Vastaamatta jäi kysymys, miksi presidentti teki ehdotuksen, jonka hän tiesi jäävän toteutumatta. Puhemies Kleemola jatkoi neuvotteluja aikaisemmalla»keskustavoittoisen enemmistöhallituksen» linjalla. Sosialidemokraateiltakin kysyttiin mielipidettä ja Kleemola sai samanlaisen vastauksen kuin aikaisemmin Kaitila. Myös Kleemolan neuvottelut sosialidemokraattien kanssa olivat pelkästään muodollista laatua. Kleemolan luovuttua astui näyttämölle kaatuneen hallituksen pääministeri Karjalainen. Hänen lähtökohtansa oli muodostaa hallitus vanhalla pohjalla, mutta kuitenkin niin, että SAK.n sijasta olisi hallituksessa TPSL kolmen ministerin voimalla. Tämä oli huipputarjous puolueelle, jolla eduskunnassakin oli vain kaksi edustajaa. Muut porvaripuolueet olisivat ilmeisesti nielleet maalaisliiton vaatimuksen hallituspohjasta, mutta hanke kaatui TPSL:n asenteeseen. Ainoaksi keinoksi jäi hallituspohjan täydentäminen jollakin muulla»työväestön» edustuksella. Maalaisliiton taholta oli nimittäin 1962 ilmoitettu, että työväestön edustus hallituksessa oli ulkopoliittisesti 9

9 10 välttämätön. Asia ratkesi siten, että pari maalaisliiton johtomiestä puheissaan julisti maalaisliiton olevan myös työväenpuolue. Sen jälkeen, lähes ennätyspitkän hallituspulan päätteeksi, täydennettiin vanhaa hallitusta kolmella maalaisliittolaisella, joista yksi selitettiin puolueettomaksi. Uusi hallitus lähti liikkeelle edeltäjäänsä hajanaisempana ja ilman minkäänlaista ohjelmaa. Marraskuussa oli tultu siihen, että kokoomuslainen valtiovarainministeri Karttunen jätti eroanomuksensa tyytymättömänä hallituksen veronkorotussuunnitelmiin. Pian sen jälkeen erosi koko hallitus. Joulukuussa maa sai virkamieshallituksen, jonka johdossa on maalaisliittolainen pääministeri Lehto. Porvarillinen enemmistöhallitus oli kestänyt runsaat puolitoista vuotta ja merkinnyt lähes ennätysmäistä hintojen ja verojen nousua. Eduskunta oli hajoitettu vuonna 1961 sillä perusteella, että vähemmistö- ja presidentinhallitukset voitaisiin korvata ulkopoliittisesti luotettavalla enemmistöhallituksella. Jo ennen uuden vaalikauden puoliväliä oli nyt ajauduttu aikaisempien vuosien tilanteeseen, pelkästään presidentin vastuulla toimivaan hallitukseen. Tapahtuma ei kuitenkaan näytä millään tavoin vaikuttaneen Suomen ulkopoliittiseen asemaan., Maalaisliitto kantaa myös kertomusvuodelta päävastuun siitä, ettei kansanvaltaisten puolueiden yhteistyötä ole saatu Suomen oloja vastaavalle normaalille kannalle. Se on valta-asemassaan perusteettomasti syrjinyt sosialidemokraatteja ja häikäilemättömästi nöyryyttänyt porvarillisia hallituskumppaneitaan. Se on edelleenkin käyttänyt ulkopoliittisia verukkeita sisäpoliittisen asemansa pönkittämiseksi. Sosialidemokraattiselle Puolueelle on kertomusvuosi ollut myönteinen. Tosin puolue ei toivomassaan määrin ole kyennyt estämään porvarillisen hallituspolitiikan epäoikeudenmukaisuuksia, mutta se on pystynyt keräämään uutta kannatusta ja voimaa vastaisen varalle. Naantalin kunnallisvaaleissa lokakuussa puolue saavutti huomattavan voiton äänimäärän lisääntyessä lähes 52 %. Myös työpaikka vaaleissa ovat sosialidemokraatit selvästi parantaneet asemiaan. Syksyllä aloitettu jäsenhankintarynnäkkö on lisännyt puolueen jäsenmäärää yhdellä viidenneksellä. Puolueen ja SAJ:n hyvät suhteet ovat niin ikään lisänneet puolueen voimaa. Kesäkuussa pidetty puoluekokous oli järjestöllisesti kertomusvuoden tärkein tapahtuma. Sitä edelsi neuvojen, varoitusten ja kehoitusten runsas tulva etenkin ulkopuolisten taholta. Henkilökysymykset haluttiin asettaa etualalle. Maalaisliittolainen Maakansa-lehti julkaisi maaliskuussa kohua herättäneen pääkirjoituksen maalaisliiton ja Sosialidemokraattisen Puolueen suhteista. Kirjoituksen johtava ajatus

10 oli, ettei maalaisliitto aio muuttaa suhtautumistaan sosialidemokraatteihin, valittiinpa puolueen johtoon ketä hyvänsä. Myös Neuvostoliiton lehdistössä julkaistiin kevään mittaan artikkeleita Sosialidemokraattisesta Puolueesta. Näissä artikkeleissa annettiin ymmärtää, että puolueen suurimpia virheitä oli kommunisminvastaisuus sekä haluttomuus kommunistien ja sosialidemokraattien väliseen yhteistyöhön. Puoluekokous joutui käsittelemään poikkeuksellisen paljon ohjelmallisia ja järjestöllisiä kysymyksiä. Niissä, samoin kuin lähes kaikissa henkilövaaleissa puoluekokous pääsi yksimielisiin ratkaisuihin. Tappioksi on luettava se, että ulkopuolinen kohu ulkopolitiikkaan liitetyistä henkilökysymyksistä heikensi puoluekokouksen ohjelmallisten ratkaisujen asemaa julkisen sanan palstoilla. Syksyllä aloitettiin neuvottelut Sosialidemokraattisen Puolueen ja TPSLrn välillä. Ne olivat aluksi henkilökohtaisia kosketuksia, jotka myöhemmin muuttuivat virallisiksi neuvotteluiksi puoluetoimikuntien myöntämin valtuuksin. Neuvottelut johtivat puoluetoimikuntien hyväksymään sopimusluonnokseen helmikuussa Sopimusluonnos tarkoittaa TPSL:n toiminnan kaikinpuolista lopettamista vuonna 1964 sekä tuon puolueen järjestöllistä yhtymistä Sosialidemokraattiseen Puolueeseen. Samalla sopimus sisältää suosituksen myös nuoriso- ja naisjärjestöjen yhteensulautumisesta, mutta se ei tarkoita puuttumista urheilu- ja ammattijärjestöjen asioihin. Niin ikään sopimusehdotus merkitsee ja suosittelee TSPLtstä puolueeseen tulevien henkilöiden osallistumista puoluejärjestojen johtoelinten työhön jo ennen näiden järjestöjen seuraavaa vaalikokousta. Sopimusehdotus käsitellään puolueneuvostossa Taloudellinen kehitys Vuoden päättyessä valtion ja kuntien järjestämissä töissä oli miestä eli noin enemmän kuin samana ajankohtana vuotta aikaisemmin. Työtä vailla olevia työnhakijoita oli ; Tämän lisäksi oli joillakin tuotannonaloilla, erityisesti tekstiili- sekä nahkaja kenkäteollisuudessa osittaista työttömyyttä tehtaiden käydessä vajain viikoin. Elinkeinoelämän tärkeimmillä aloilla investoinnit olivat lamassa. Niinpä huomattava osa työttömistä olikin rakennusalan työntekijöitä. Teollisuuden investointien arvioidaan vuonna 1963 supistuneen edellisestä vuodesta noin 14 %, vaikka ne jo silloin olivat vähentyneet kymmenisen prosenttia v:n 1961 pääomansijoituksista. Maataloudessa olivat vuoden päättyessä pääasiallisina huolen aiheina kananmunien liikatuotanto ja näköpiirissä ollut juuston viennin vaikeutuminen.

11 12 Tällainen oli lopputulos maalaisliiton tämänkertaisesta hallituskierroksesta siitä huolimatta, että suhdannenousun ja taloudellisen kasvun elpymisen edellytykset olivat olemassa jo alkuvuodesta lähtien. Metsäteollisuuden tuotteiden vientimäärät ovat vuoden 1963 aikana nousseet ja sikäli kun näin ei ole tapahtunut, kuten sahatavaran kohdalla, on syynä ollut raaka-aineen puute. Rinnan kysynnän vilkastumisen ja vientimäärien lisääntymisen kanssa ovat myös metsäteollisuustuotteiden vientihinnat parantuneet. Kun samaan aikaan tuonti on jonkin verran supistunut investointien vähenemisestä on ollut edes se hyöty on edellisen vuoden suuri tuontiylij ääniä supistunut noin 160 miljoonan markan paikkeille. Maksutase on parantunut enemmänkin, kun merirahdit ovat vuoden loppupuoliskolla nousseet ja rahdeista saadut tulot ovat suuremmat kuin niistä aiheutuvat menot. Rahamarkkinoilla ei maksutaseen paraneminen miljoonalla markalla kuitenkaan ole mainittavasti tuntunut, sillä valtion talouspolitiikka on vaikuttanut vielä voimakkaammin päinvastaiseen suuntaan. Rahamarkkinat ovat pysyneet kireinä erityisesti siitä syystä, että valtio on jatkuvasti laskenut liikkeelle ehdoiltaan ylivoimaisen edullisia obligaatiolainoja. Yritteliäisyyttä ovat sen ohella tyrehdyttäneet ja yleistä hintatasoa korottaneet valtiontalouden saneeraukseksi sanotut toimenpiteet. Elokuussa nostettiin rautateiden tariffeja ja postimaksuja sekä joulukuussa autojen rekisteriveroa ja yhtiöveroa. Elinkeinotoimintaa supistavasti on myös vaikuttanut maataloustulolain sovelluttaminen, joka kahteen otteeseen maaliskuussa ja syyskuussa on nostanut maataloustuotteiden tuottaja ja kuluttajahintoja. Vallinneessa suhdannetilassa kuluttajahintojen nousu on vähentänyt yleistä ostokykyä ja sitäkin tietä ovat tuotannon edellytykset heikentyneet, samalla kun tietenkin palkansaajien elintaso on kokonaisuutena katsoen pysynyt paikoillaan, kun työttömyys ja vajaatyöllisyys otetaan huomioon. Elinkustannusindeksillä mitattu hintojen nousu oli vuoden aikana 5.3 %. Nimellispalkkojen nousu on ollut jonkin verran tätä suurempi. Vaikka valtion talouspolitiikka on ollut suhdanteiden elpymisen suurimpana jarruna, voi silti todeta konjunktuurien käänteen päässeen tapahtumaan. Teollisuuden kokonaistuotanto on lähinnä metsäteollisuuden voimakkaan elpymisen ansiosta noussut edellisestä vuodesta määrällisesti noin 4 %. Konepaja- ja laivanrakennusteollisuudessa tilanne on ollut huonompi. Näillä aloilla olivat sekä tuotanto että vienti edellisen vuoden saavutuksia pienemmät. Aktiviteetti on silti pysynyt verraten tyydyttävänä, melkoiseksi osaksi sen ansiosta, että keskuspankki on pannut toimeen tällä alalla toimivien yritysten vekselien erityisdiskontoimisen, minkä ansiosta tuotantolaitokset

12 ovat kyenneet myöntämään asiakkailleen pitkäaikaisia toimitusluottoja ja siten maksuehtojen osalta kilpailemaan ulkomaisten yritysten kanssa. Jatkuvista verojen ja maksujen korotuksista huolimatta valtiontalous on, kuten koko Karjalaisen hallituksen ajan, ollut vaikeuksissa ja alituisen kassakriisin partaalla. Rahalaitoksilta ja yleisöltä hankittujen lainojen lisäksi valtio on saanut rahaa lyhytaikaisina lainoina kunnilta ja yleisradiolta. Muita näkyviä tuloksia ei tästä kaikesta ole ollut kuin muutokset kassavajauksen määrää koskevissa ilmoituksissa. Huonon taloudenpitäjän tapaan valtio on syönyt osan vastaisistakin tuloista saamatta aikaan ratkaisevaa parannusta nykytilanteeseen. Lisätulojen hankkiminen valtion kassaan oli tärkeänä motiivina myös liikevaihtoverotuksen uudistamisen yhteydessä. Toimenpide oli huonosti valmisteltu; inflatorista hintojen kehitystä ajatellen sen ajankohta oli epäedullinen ja valtiolta puuttuivat voimavarat sellaisen kokonaisohjelman luomiseksi, joka olisi torjunut uudistuksen haittavaikutukset. Uudelleen voimaan saatettu hintasulku ei tässä suhteessa tuonut mitään ratkaisevaa apua. Liikevaihtoveron uudistus sillä tavalla kuin se meillä suoritettiin, merkitsi uutta kontraktiivista supistavaa talouspoliittista toimenpidettä suhdannetilanteessa, jolloin ekspansiivinen politiikka olisi ollut tarpeen. 13 II. PUOLUEEN PÄÄTÄNTÄVALTA- JA TOIMEENPANOELIMET 1. Puoluekokous Sos.-dem. Puolueen sääntömääräinen puoluekokous, puolueen XXVI puoluekokous, pidettiin Helsingissä päivinä kesäkuuta Kokouksen asialista on erittäin runsas ja monipuolinen. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsiteltiin ja hyväksyttiin talous-, sosiaalija kunnallispoliittiset tavoiteohjelmat. Laaja kulttuuripoliittinen ohjelma lyötiin lukkoon, ja puolueen kanta kansainvälisiin kysymyksiin määriteltiin erikseen. Lisäksi käsiteltiin suuri joukko perusjärjestöjen ja yksityisten puolueen jäsenten tekemiä esityksiä. Uutta aikaisempaan käytäntöön verrattuna oli se, että tässä puoluekokouksessa käsiteltiin ja hyväksyttiin myöskin maakunnallisia ohjelmia. Puolueen sääntöihin tehtiin eräitä merkitykseltään suhteellisen vähäisiä muutoksia.

13 14 Puoluekokoukseen osallistui yhteensä 165 äänivaltaista kokousedustajaa. Puheenjohtajina toimivat Väinö Tanner, Yrjö Rantala, Hjalmar Elomaa ja Uuno Laakso. Sihteeristöön kuuluivat Anssi Kärkinen, Olli Laitinen ja Unto Niemi. Puolueneuvosto ja puoluetoimikunta saivat uuden kokoonpanon. Puoluetoimikunnan puheenjohtajan vaalissa, jossa olivat ehdolla Rafael Paasio ja Veikko Helle, sai edellinen 99 puoluekokousedustajan kannatuksen ja mandaattiääntä ja jälkimmäinen 66 puoluekokousedustajan kannatuksen ja mandaattiääntä. Puoluesihteeriksivalittiin edelleen yksimielisesti Kaarlo Pitsinki. Puolueneuvoston puheenjohtajaksi valittiin Martti Viitanen. 2. Puolueneuvosto Puolueneuvoston sääntömääräinen kokous pidettiin Helsingissä Työväentalon A-salissa helmikuun 14 päivänä Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat ja keskusteltiin varsin laajasti mm. virkamiesten palkkaratkaisusta. Lopuksi hyväksyttiin julkilausuma. 3. Puoluetoimikunta Puoluetoimikunnan kokoonpano kesäkuussa pidettyyn puoluekokoukseen saakka oli seuraava: puheenjohtaja Väinö Tanner, varapuheenjohtaja Olavi Lindblom, puoluesihteeri Kaarlo Pitsinki sekä muut jäsenet Väinö Leskinen, Sylvi Siltanen, Rafael Paasio, Martti Viitanen, Veikko Helle, Oiva Kaivola, Onni Oksanen, Viljo Virtanen ja Lars Lindeman. Uuteen puoluetoimikuntaan ovat kuuluneet puheenjohtajana Rafael Paasio, varapuheenjohtajana Olavi Lindblom, puoluesihteerinä Kaarlo Pitsinki ja muina jäseninä Sylvi Siltanen, Veikko Helle, Viljo Virtanen, Antero Väyrynen, Onni Oksanen, Paavo Tiilikainen, Väinö Hurnonen, Aatto Väyrynen ja K.-A. Fagerholm. Kertomusvuoden aikana on pidetty 13 puoluetoimikunnan kokousta, joista 8 ennen puoluekokousta ja 5 sen jälkeen. Pöytäkirjoihin merkityistä 195 pykälästä on 113 tehty vanhan ja 82 uuden puoluetoimikunnan kokouksissa. Puolueneuvoston puheenjohtaja on kutsuttu kaikkiin puoluetoimikunnan kokouksiin. 4. Puoluetoimikunnan apuelimet Kertomusvuoden aikana toimineiden jaostojen ja toimikuntien toiminnasta on puoluetoimikunnalle jätetty seuraavat selostukset:

14 Kunnallisasiainjaostoon ovat kevätkaudella ennen puoluekokousta kuuluneet seuraavat jäsenet: Martti Viitanen, Veikko Helle, Oiva Kaivola, Juho A. Kivistö, Toivo Mansner, Eino Siren, Sulo A. Typpö ja Anssi Kärkinen. Puoluekokouksen jälkeen on jaoston kokoonpano ollut seuraava: Martti Viitanen, Veikko Helle, Juho A. Kivistö, Toivo Mansner, Uljas Mäkelä, Esko Niskanen, Thelma Ollila, Eino Siren, Viljo Virtanen, Aatto Väyrynen ja Anssi Kärkinen. Jaoston puheenjohtajana on koko ajan toiminut Martti Viitanen ja sihteerinä Anssi Kärkinen. Keskeisin jaoston käsiteltävänä ollut asia oli kevätkaudella Sosialidemokraattisen Puolueen kunnallispoliittisen tavoiteohjelman valmisteleminen asiaa käsitelleen toimikunnan ehdotuksen pohjalta puoluekokousta varten. Syyskaudella puoluekokouksen jälkeen on jaoston keskeisimpänä tehtävänä ollut seikkaperäisen kunnallisvaalisuunnitelman ja aikataulun laatiminen sekä näitä koskevien yksityiskohtaisten vaaliohjeiden antaminen piirien kunnallisasiainjaostojen kautta kunnallisjärjestöille ja työväenyhdistyksille. Tärkeimmistä jaoston käsittelemistä tai käsiteltävänä parhaillaan olevista erityiskysymyksistä mainittakoon katu- ja viemärikustannusten korvaaminen, ylemmän asteen itsehallinto, Kaupunkiliiton johto, keskitetyn kunnallisen palkkapolitiikan aikaansaaminen ja henkilömainonta kunnallisvaaleissa. Edellä sanotun lisäksi on läheisessä yhteistyössä kunnallisasiainjaoston, puoluetoimiston, piirien kunnallis]aostojen, kunnallisjärjestöjen ja työväenyhdistyksien kesken lähinnä kunnallisvaaleihin valmistautumisen merkeissä eri puolilla maata järjestetty lukuisia iltaja viikonloppukursseja, kunnallispäiviä ja neuvottelu- sekä keskustelutilaisuuksia, joissa jaoston jäsenet ovat toimineet luennoitsijoina ja alustajina. Kasvatustoimikuntaan kuuluivat kertomusvuoden alussa Reino H. Oittinen puheenjohtajana, Mauno Koivisto varapuheenjohtajana, Arvi Hautamäki, Väinö Liukkonen, Paavo Kuosmanen, Sakari Kiuru, Olavi Hurri, Väinö Ruusala, Aulis Leppänen, Martti Pöysälä, Taimi Rinne- Virolainen, Veikko O. Veilahti, Antti-Veikko Perheentupa, Tyyne Paasivuori, Inkeri Airola, Arvo Salo, Viljo Virtanen ja Pentti Anttila. Puoluetoimikunta valitsi kokouksessaan kasvatustoimikuntaan seuraavat henkilöt: Reino H. Oittinen (puheenjohtaja), Mauno Koivisto (varapuheenjohtaja), Pauli Burman, Sakari Kiuru, Inkeri Airola, Paavo Kuosmanen, Olavi Hurri, Matti Kaasinen, Taimi Rinne-Virolainen, Aulis Leppänen, Erkki Raatikainen, Martti Pöysälä, Helge Virtanen, Unto Niemi, Veikko O. Veilahti, Arvo Salo, Niilo Koljonen, Jenny Johansson, Olavi Viljanen, Pentti Tenkula, Väinö Liukkonen ja Rafael Paasio. 15

15 16 Alkuvuodesta toimikunnan työ kohdistui puoluekokoukselle valmisteltavaan puolueen kulttuuripoliittiseen ohjelmaan. Puoluekokouksen jälkeen toimikunta työskenteli koulunuudistuskysymysten parissa. Sosialidemokraattisten kasvatustyöntekijäin keskinäisen yhteistyön ja kansainvälisten yhteyksien organisoiminen pantiin alulle. Sos.-dem. Osuuskauppaväen Keskustoimikuntaan ovat puoluetoimikunnan edustajina kuuluneet Veikko Helle ja Viljo Virtanen sekä puoluetoimistosta Valde Nevalainen ja Yrjö Virtanen. Vuoden alussa toimikunta hyväksyi kokonaissuunnitelman vaalien väliseksi ajaksi. Yksityiskohtaiset ja kulloinkin esillä olleet käytännön kysymykset on ratkaistu vuoden varrella pidetyissä toimikunnan kokouksissa. Siirtoväenasiain jaostoon ovat kuuluneet siirtoväen edustajina Johannes Koikkalainen Turusta, Julius Klami Lahdesta ja Lauri Taskinen Helsingistä sekä puoluetoimikunnan edustajina Kaarlo Pitsinki, Valde Nevalainen ja Aarne Paananen. Puheenjohtajana on toiminut Pitsinki ja sihteerinä Taskinen. Jo perinteeksi muodostuneet sos.-dem. siirtoväen koko maata käsittävät neuvottelu- ja retkeilypäivät pidettiin Imatralla. Päivillä keskusteltiin ajankohtaisista kysymyksistä ja tutustuttiin kauppalan kunnallisiin laitoksiin. Jaosto on edustettuna Karjalaan jääneiden työväenjärjestöjen historiatoimikunnassa. Toimikunta, jonka puheenjohtajana on Julius Klami, on nyt saattanut historiankirjoitustyön alulle. Ammattiyhdistys jaosto asetettiin 4.9. pidetyssä puoluetoimikunnan kokouksessa. Sen kokoonpano muodostui seuraavaksi: Rafael Paasio, Olavi Lindblom, Kaarlo Pitsinki, Valde Nevalainen, Veikko Oksanen, Reino Heinonen, Jaakko Rantanen ja Olavi Järvelä. Sos.-dem. Maaseututoimikunnan kertomus on erillisenä liitteenä. (Liite n:o 1.) Sos.-dem. Naisten Keskusliiton kertomus on erillisenä liitteenä. (Liite n:o 2.) 5. Puoluetoimisto Puoluesihteerinä on toiminut Kaarlo Pitsinki, järjestösihteerinä Valde Nevalainen, taloudenhoitajana Aarne Paananen, kunnallisasiainsihteerinä Anssi Kärkinen, tiedotus- ja kansainvälisten asiain sihteerinä Pauli Burman, joka opintosihteeri Unto Niemen saatua virkavapautta opintomatkan vuoksi on syyskuun lopusta lukien hoitanut myös kasvatustoimikunnan sihteerin tehtävät, sekä toimistosihteeri-

16 nä Helinä Halava. Pääkirjanpitäjänä on ollut Maire Tommola ja kassanhoitajana Pirjo Elo. Puolueen palveluksessa olleiden järjestäjien tehtävät selviävät kertomuksen järjestötoimintaa koskevasta osasta. P u o 1 u t o i m i s t o n kirjeenvaihto Puoluetoimistosta on kertomusvuoden aikana lähetetty postia seuraavasti: Sekalaiset kpl Kustannustoiminta » Järjestötoiminta » Valistustoiminta 8.734» Naisten Keskusliitto 8.295» Tiedotustoiminta » Kunnallistoiminta 3.715» TST:n toiminta 3.418» O-jaoston toiminta 400» Kansainvälinen toiminta 529» Maaseutuvaltuuskunta 395» Rekisteriasiat 44» T-lehdistön toiminta 325» Yht kpl III. JÄRJESTÖTOIMINTA Yleistä Menneen vuoden alkupuolisko kului valtaosaltaan puoluekokousvalmisteluissa, joihin paneuduttiinkin perusteellisesti kautta linjan. Puoluekokousedustajävaalien ja itse kokoukseen liittyvien muiden sääntömääräisten asioiden lisäksi oli käsiteltävinä lukuisa määrä ohjelmallisia esityksiä. Kun järjestöt ja jäsenet olivat tehneet 93 esitystä, tarvittiin edustajien evästämiseksi järjestöissä runsaasti aikaa ja asioihin syventymistä. Asioiden runsaudesta ja monipuolisuudesta johtuen puoluekokous organisoitui 11 eri jaostoon. Jaostot käsittelivät perusteellisesti alansa kysymykset, antoivat lausuntonsa yleiskokoukselle, jolloin varsinainen päätöksenteko oli helpompaa ja vähemmän aikaa viepää. Jo kevään piirikokouksissa kuin myöskin puoluekokouksessa oli esitys puolueemme jäsenhankintakampanjaksi, vaikkakin varsinainen kampanja alkoi vasta vuoden lopulla. Huolellinen valmistautuminen 2 - SDP:n toimintakertomus

17 18 ja otollinen ajankohta on tuottanut hyvän tuloksen. Vaikka kampanja jatkuu vuoden vaihteen jälkeenkin, voidaan jäsenmäärän lisäys merkitä jo nyt useissa tuhansissa. Vaikka menneen vuoden kuluessa ei olekaan ollut vaalitapahtumia, joista kiistatta kävisi ilmi poliittisen mielipiteen muodostus, pidetään puolueemme eteenpäin menoa selviönä vastustajiemmekin leireissä. 2. Valistus- ja opintotoiminta Kurssitoiminta Vuoden 1963 kevättalvella järjestettiin eri puolilla maata kuusitoista kolme päivää kestänyttä viikonloppukurssia, joilla oli kaikkiaan 490 osanottajaa. Näiden lisäksi piirijärjestöt pitivät omia viikonloppukurssejaan, joiden suunnitteluun ja toteuttamiseen puoluetoimisto antoi tukensa. Pohjola-Opistossa järjestettiin viikon kestävä puoluekurssi ja Pajulahdessa yhdessä TSL:n kanssa opintoasiamieskurssi. Helsingissä järjestettiin toimistonhoitajien kurssi. Puolueen jäseniä on osallistunut runsaasti opintojärjestöjen ja Työväen Sivistysliiton kursseille. Opintokerhotoiminta Puolueosastojen yhteydessä toimi noin 120 opintokerhoa, joista 92 oli ilmoittautunut myös Työväen Sivistysliittoon. Edellisten lisäksi toimi naisjaostoissa ja -yhdistyksissä 118 opintokerhoa ja Ruotsalaisen Työväenliiton yhdistyksissä 34 opintokerhoa. Kaikkiaan oli kerhoissa noin jäsentä. Opintoasiamiesverkosto Puolueen perusjärjestöt nimesivät vuonna 1963 noin 220 opintoasiamiestä, joista 157 toimi Työväen Sivistysliiton opintoasiamiehinä - 3. Julkaisujen levikkityö Sosialistisen Aikakauslehden levikkiä on hoitanut osatoimenaan Toimi Ranne. Levikin lisäämiseksi on suoritettu suunnitelmallista työtä, joka on saavuttanut hyviä tuloksia. Lehden asiamiehille järjestettiin levikkikilpailu, jonka palkintoina jaettiin 1.000,. Työväen Kalenterin, Työväen Taskukirjan ja Fickkalenderin levikin turvaamiseksi järjestettiin myös levikkikilpailu, jossa jaettiin rahapalkinnot.

18 4. Tiedotustoiminta Tiedotusosasto lähetti kentälle noin tiedotuskirjettä. Erityyppisiä lentolehtisiä painatettiin ja lähetettiin kpl. Sosialidemokratian Tie ilmestyi ainoastaan jäsenhankintakampanjan yhteydessä vuoden lopulla neljänä numerona, kunkin paipos kpl Toimitsijapäivät Piirisihteereiden ja toimitsijain neuvottelukokouksia on vuoden varrella pidetty useita. Varsinaiset neuvottelupäivät järjestettiin joulukuun päivinä Lepolammin lomahotellissa. Päivien päätteeksi vietettiin pikkujoulu. 6. Matka-asiamiehet Kertomusvuoden aikana ovat puolueen palveluksessa olleet seuraavat matka-asiamiehet: Järjestötarkastajana Vihtori Lahti, toimitsijoina Reino Kanerva, Onni Hyvönen ja saakka Eino Ahokas sekä alkaen Pauli Kinnunen. Maaseutujärjestäjänä on ollut Arvo Nuolijärvi. Ruotsinkielisillä alueilla on toimitsijana ollut Tor Granfors. Kenttä verkoston jaostosihteerinä on ollut Yrjö Virtanen ja toimitsijoina Aarre Kari, Sakari Tahvanainen, Hannu Lamminmäki, Veikko Ulmanen, Kauko Tiihonen ja Tauno Kallio. 7. Piirijärjestöt Piirijärjestöjä, Suomen Ruotsalainen Työväenliitto mukaanluettuna on ollut 16. Piirisihteereinä ovat toimineet: Ragnar Lönnqvist (Helsingin Sosialidemokraattinen Piiri), Kauko Tapaninen (Uudenmaan Sosialidemokraattinen Piiri), Veikko Hellgren (Turun 1. et. Sosialidemokraattinen Piiri), Jukka Tuomi (Satakunnan Sosialidemokraattinen Piiri), Viljo Salomaa saakka ja lähtien Voitto Penttinen (Hämeen et. Sosialidemokraattinen Piirijärjestö), Antti Halme (Hämeen pohj. Sosialidemokraattinen Piiri), Erkki Kuoppala (Kymen 1. Sosialidemokraattinen Piiri), Martti Äberg (Mikkelin Sosialidemokraattinen Piirijärjestö), Keijo Suksi (Kuopion Sosialidemokraattinen Piiri), Eero Sorsa (Joensuun Sosialidemokraattinen Piiri), Tauno Kähkönen (Sos.-dem. Puolueen Keski-Suomen Piiri), Eeli Lepistö (Vaasan läänin Sosialidemokraattinen Piiri), Erkki Koponen (Oulun Sosialidemokraattinen Piiri), Leevi Kovalainen (Kajaanin Sos.-dem. Piiri), Heino Uksi-

19 20 la (Lapin Sosialidemokraattinen Piiri) ja Jarl Nordman (Suomen Ruotsalainen Työväenliitto). S. Puolueen järjestöt Vuoden päättyessä oli puolueessa yhdistystä ja 179 kunnallisjärjestöä, näistä ruotsinkielisiä 54 yhdistystä ja 7 kunnallisjärjestöä. Seuraavasta luettelosta käy selville vuoden aikana perustetut ja puretut yhdistykset. Uudet Perust » » yhdistykset: :. Nimi Kakskerran Sos.-dem. Yhdistys Turun Liikenteen Sosialidemokraatit Leppävirran Sosialid. Kerho Riihimäen Seudun Sos.-dem. Naiset Jyväskylän Akateeminen Sos.-dem. Yhd. Pihlajamäen Sosialidemokraatit Raision Keskustan Sos.-dem. Yhdistys Kuopion kunnallisten työntek. ja viranhaltijain sos.-dem. yhdistys Askelan Sos.-dem. Kerho Maunulan Sosialidemokraatit Kalliosuon Sosialid. Kerho Suur-Puotilan Sosialidemokraatit Turun Yrittäjäväen Sosialid.yhd. Meri-Porin Sos.-dem. yhdistys Porin Sos.-dem. Kirjatyöntekijät Munkin Seudun Sosialidemokraatit Lohjan Sos.-dem. Keskustelukerho Piiri Turun 1. etel. Turun 1. etel. Kuopion 1. Hämeen 1. etel. Keski-Suomen 1. Helsinki Turun 1. etel. Kuopion 1. Uudenmaan 1. Helsinki Kuopion 1., Helsinki Turun 1. etel. Satakunta Satakunta Helsinki Uudenmaan 1. Toimintansa lopettaneet yhdistykset: Vahvanniemen Työväenyhdistys Keski-Suomen Toivolan Työväenyhdistys Mikkelin Huhtamon Työväenyhdistys Satakunta IV. PUOLUEEN LEHDISTÖ JA JULKAISUTOIMINTA 1. Sosialidemokraattiset sanomalehdet Kertomusvuoden aikana ilmestyi 12 sosialidemokraattista sanomalehteä. Seitsemän kertaa viikossa ilmestyivät puolueen pää-äänenkan-

20 nattaja Suomen Sosialidemokraatti ja Kansan Lehti, kuusipäiväisinä Eteenpäin, Hämeen Kansa, Kansan Työ, Turun Päivälehti, Uusi Aika ja Vapaus sekä kolmipäiväisinä Kansan Voima, Pohjanmaan Kansa ja Pohjolan Työ Kansan Työ ja Vapaus yhtyivät alkaen ilmestyä Saimaan Sanomat nimellä. Kansan Voima päätettiin muuttaa lukien Pohjois-Karjalaksi. Svenska Demokraten ilmestyi kaksi kertaa viikossa. Puoluelehtien päätoimittajina ovat kertomusvuoden aikana toimineet: Atte Pohjanmaa (Suomen Sosialidemokraatti), H. A. Salokangas (Eteenpäin), Mauno Pelkonen (Hämeen Kansa), Vilho Halme (Kansan Lehti), Reino Kaatonen (Kansan Työ ja 1.9. jälkeen Saimaan Sanomat), Tommi Moilanen (Kansan Voima), Pentti Ketola (Pohjanmaan Kansa), Toivo Nykänen (Pohjolan Työ), Rafael Paasio (Turun Päivälehti), Vilho Rantanen (Uusi Aika), Aaro Airas (Vapaus) sekä Gunnar Henriksson (Svenska Demokraten) Työväenlehdistö ry. ja Työväen Sanomalehtien Tietotoimisto Vuoden merkitsevin tapaus lehdistön toiminnassa oli kahden päivälehden yhdistyminen. Syyskuun 1 pnä kertomusvuotta Mikkelissä ilmestyvä Vapaus ja Lappeenrannassa ilmestyvä Kansan Työ yhdistettin. Painatuspaikaksi tuli Lappeenranta. Lähinnä tähän toimenpiteeseen oltiin pakotettuja taloudellisista syistä, mutta myös tarkoituksenmukaisuusnäkökohdat, pyrkimys lehtien lukumäärän supistamiseen yleensä, myötävaikuttivat ratkaisuun. Asianomaiset lehtiliikkeet, Oy Vapaus ja Kustannus-Oy Kansan Työ, tekivät keskenään sopimuksen, jonka mukaan jälkimmäinen yhtiö otti kustantaakseen ja hoitaakseen sanomalehden myös entisen Vapaus-lehden levikkialueella. Sopimus koski siten ainoastaan lehtien kustantamista; kirjapainoliikkeet jäivät toimintaan siten aikaisemmasta poiketen, että Oy Vapauden kirjapaino siirtyi kokonaan suorittamaan ns. siviilitöitä. Vuoden tulos Työväenlehdistö ry:n jäsenliikkeiden osalta oli yleisesti ottaen jonkin verran edellistä vuotta parempi. Lehtien tilauskannan hiljainen lisääntyminen jatkui, kirjapainoissa vallitsi täystyöllisyys ja ilmoitustulojen lasku, joka viime vuosina oli saanut huolestuttavat mittasuhteet, osoitti pysähtymisen merkkejä. Tulojen lisääntyminen kautta linjan oli varsin huomattava, mutta kun vastaavasti kustannusten nousu ensi sijassa palkat, paperi ja kuljetusmaksut muodostui niinikään varsin tuntuvaksi, tasoitti se suotuisasti alkanutta kehitystä. Tässä yhteydessä lienee syytä korostaa, että lehtiliikkeemme eivät, päinvastoin kuin läntisissä naapurimaissamme, saaneet vuo-

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 UOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. UOLUETOIMI KUNTA KOKOUS 15.10.1981 Ы'* M CKOUSPAIKKA SIVA JA AIKA Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 3K0UKSEN

Lisätiedot

Kalervo Aattela, Uolevi Kaukovaara ja Mauno Forsman. Kaarina Suonio. Jorma Bergholm. Matti Hannula, Antti Siikavirta ja Helge Siren

Kalervo Aattela, Uolevi Kaukovaara ja Mauno Forsman. Kaarina Suonio. Jorma Bergholm. Matti Hannula, Antti Siikavirta ja Helge Siren PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUS W'O Ц KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA KOKOUKSEN OSANOTTAJAT Päätösvaltaiset: Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 5 päivänä helmikuuta 1981 kello 9.00 Kalevi Sorsa, Veikko

Lisätiedot

Päätösvaltaiset], Läsnäol2~2i!S2yt2tyti \XL)

Päätösvaltaiset], Läsnäol2~2i!S2yt2tyti \XL) PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUS 1C KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA KOKOUKSEN OSANOTTAJAT Päätösvaltaiset], Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 17. päivänä syyskuuta 1981 kello 9.00 Kalevi Sorsa, Veikko

Lisätiedot

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ (malli) Hyväksytty Keskustan kunnallisasiain neuvottelukunnassa 18.4.2012 ja vahvistettu puoluehallituksessa 27.4.2012 Valtuustoryhmän tarkoitus 1 kunnan / kaupungin

Lisätiedot

Sisällys- ja puhujaluettelo

Sisällys- ja puhujaluettelo Sisällys- ja puhujaluettelo Kokouksen avaus.,, 1 6 Väinö Tanner Muistosanat vainajille. 2 10 Väinö Tanner Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 11 Kutsuvieraiden tervehdykset ja kokoukselle

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS r.y. FINLANDS SVETSTEKNISKA FÖRENING r.f. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta.

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta. 1 (7) V9.12.2008 PRH:n hyväksymät FINPRO RY:N SÄÄNNÖT Sääntöjen muutos rekisteröity 18.9.2009. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Finpro ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY

TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY Hyväksytty TUL:n 25. liittokokouksessa 24. 25.5.2003 Tampereella Hyväksytty Turun Jyryn Vuosikokouksessa 10.2.2004 2 SUOMEN TYÖVÄEN URHEILULIITTO TUL RY:N J ÄSENSEURAN

Lisätiedot

SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA N O KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA

SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA N O KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUS N O KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA KOKOUKSEN OSANOTTAJAT Päätösvaltaiset: Еу!2ё1_ Л ^ o i k e u t e t u t : Sos.-dem. hallitusryhmän jäsenet

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry S ä ä n n ö t Merkitty yhdistysrekisteriin 9.12.2005 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto

Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2011 Aika: Keskiviikkona 10.10.2011 kello 18.00 Paikka: Opinkiven sauna, Keskussairaalantie

Lisätiedot

Kuntalain 35 :n mukaan vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan:

Kuntalain 35 :n mukaan vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: Joutsan kunnanhallitus 8 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 7 19.01.2015 KUNNANHALLITUKSEN VAALI Joutsan kunnanhallitus 12.01.2015 8 Kuntalain 17 :n mukaan valtuusto asettaa kunnanhallituksen. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

19. - 20.3.1960, VAASA, Voima-Veikot / KARHULA, Hallan Visa ja Sunilan Sisu

19. - 20.3.1960, VAASA, Voima-Veikot / KARHULA, Hallan Visa ja Sunilan Sisu 19. - 20.3.1960, VAASA, Voima-Veikot / KARHULA, Hallan Visa ja Sunilan Sisu 62 kg 67 kg 73 kg 79 kg + 1. Heikki Hakola Lapuan Virkiä 2. Lauri Prusti Veitsiluodon Vastus 3. Raimo Sjöblom Teuvan Rivakka

Lisätiedot

PORIN VENEILIJÄT R.Y. 1

PORIN VENEILIJÄT R.Y. 1 PORIN VENEILIJÄT R.Y. 1 1. Nimi ja kotipaikka S Ä Ä N N Ö T Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Porin Veneilijät ry. Seuran kotipaikka on Porin kaupunki. 2. Seuran tarkoitus ja toiminnan

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys:

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: 1/5 Vuosikokouksen 2013 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: Kokonaisohjelma:

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

in ) ) Matti Ahde ja Arvo Salo

in ) ) Matti Ahde ja Arvo Salo IpOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. Pu o l u e t o i m i k u n t a KOKOUS N>0 \X * KOKOUSPAIKKA J t\ivä JA AIKA I )KOUKSENOSANOTTAJAT I jtös^taisetj. Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina

Lisätiedot

Suomen Rauhanliiton r.y. paikallisyhdistysten. Säännöt. HELSINKI Suomen Rauhanliitto r.y. 1929

Suomen Rauhanliiton r.y. paikallisyhdistysten. Säännöt. HELSINKI Suomen Rauhanliitto r.y. 1929 Suomen Rauhanliiton r.y. paikallisyhdistysten Säännöt. HELSINKI Suomen Rauhanliitto r.y. 1929 Liittoa koskevia kirjallisia kyselyjä osoitetaan: Suomen Rauhanliitto Helsinki, Kapteenik. 3, C, 27. TAMPEREELLA

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

Vuosi Nro Kpl KansiotVarakpl Yht. Sivua Huomioita. Pentti Kemppinen, versio 1 ja 2 Lauri Hirvonen, versio 3. 1947 Kameraseura edustaa Suomea UNICA:ssa

Vuosi Nro Kpl KansiotVarakpl Yht. Sivua Huomioita. Pentti Kemppinen, versio 1 ja 2 Lauri Hirvonen, versio 3. 1947 Kameraseura edustaa Suomea UNICA:ssa Vuosi Nro Kpl KansiotVarakpl Yht. Sivua Huomioita Pentti Kemppinen, versio 1 ja 2 Lauri Hirvonen, versio 3 1947 Kameraseura edustaa Suomea UNICA:ssa 1952 Helsingin Kameraseurassa toimi ns. "kengänauhakerho",

Lisätiedot

SUOMEN NUORISOVALTUUSTOJEN LIITTO NUVA RY:N VÄLI-SUOMEN PIIRI RY.

SUOMEN NUORISOVALTUUSTOJEN LIITTO NUVA RY:N VÄLI-SUOMEN PIIRI RY. Aika: 24.11.2012, klo 13.00 Paikka: ABC Seinäjoki, Vekaratehtaankatu 13, 60100 Seinäjoki Asia nro Liite nro 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

28.4.1945 Valkeakoski, Haka

28.4.1945 Valkeakoski, Haka 28.4.1945 Valkeakoski, Haka 56 kg 1. Erkki Johansson Sunilan Sisu 2. Kauko Kiisseli Valkeakosken Haka 3. Torsti Kiisseli Tainionkosken Urheilijat 61 kg 1. Martti Laine Hallan Visa 2. Aarne Lanne Valkeakosken

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta HE 276/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lääkelakia muutettavaksi

Lisätiedot

Vihreät De Gröna. Puoluekokousedustuksen uudistus. Esittely

Vihreät De Gröna. Puoluekokousedustuksen uudistus. Esittely Vihreät De Gröna Puoluekokousedustuksen uudistus Esittely Taustaksi: Vihreä organisaatio nyt Puolue muodostuu jäsenistä... Paikallisyhdistysten henkilöjäsenet Valtakunnallisten yhdistysten suorat henkilöjäsenet

Lisätiedot

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry, ruotsiksi Miljöstuderande MYY rf ja englanniksi The Association

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa.

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa. Kokouksen järjestyssääntö Edustajakokouksen esityslistan 4. kohdassa tehdyn päätöksen mukaisesti kokouksessa noudatetaan järjestäytymismuotojen ja menettelytapojen osalta seuraavaa järjestyssääntöä: 1

Lisätiedot

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 Ala-Ounasjoen Erästäjät PÖYTÄKIRJA Johtokunta Rovaniemi 17.2.2010 ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 AIKA 17.2.2010 klo 18.00 PAIKKA Toimitalo, Erästäjänpolku OSALLISTUJAT Seuran jäseniä 25 liitteenä

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry Hallituksen esitys kevätkokoukselle 14.4.2016 Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry Säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

, Seinäjoki, Urheilijat / Virrat, Killinkosken Urheilijat ja Killinkosken Myrsky

, Seinäjoki, Urheilijat / Virrat, Killinkosken Urheilijat ja Killinkosken Myrsky 21. -22.10.1950, Seinäjoki, Urheilijat / Virrat, Killinkosken Urheilijat ja Killinkosken Myrsky 1. Oiva Timonen Seinäjoen Urheilijat 2. Aarre Nieminen Popinniemen Ponnistus 3. Aukusti Hakola Hallan Visa

Lisätiedot

Pykälä Käsiteltävä asia Sivu

Pykälä Käsiteltävä asia Sivu 1 (6) Elin: Vuosikokous Aika: 19.11.2014 klo 18.00 Paikka: Etelä-Pohjanmaan Elinkeinotalo, Huhtalantie 2, 60200 Seinäjoki Esityslista Pykälä Käsiteltävä asia Sivu 1 Kokouksen avaus 2 2 Kokouksen järjestäytyminen

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT 1(5) YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Ylöjärven Reserviupseerit r.y. Sen kotipaikka on Ylöjärven kaupunki. 1 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund

Lisätiedot

puheenjohtaja Paatero Sirpa, Kotka SDP I varapuheenjohtaja Andersson Markku, Jyväskylä Kok. II varapuheenjohtaja Tölli Tapani, Tyrnävä Kesk.

puheenjohtaja Paatero Sirpa, Kotka SDP I varapuheenjohtaja Andersson Markku, Jyväskylä Kok. II varapuheenjohtaja Tölli Tapani, Tyrnävä Kesk. Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 8/2016 Kokoustiedot Aika 23.11.2016 klo 10.04-13.20 Paikka Kuntatalo Toinen linja 14, Helsinki Päätöksentekoon osallistuneet puheenjohtaja Paatero Sirpa, Kotka I varapuheenjohtaja

Lisätiedot

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Lääkäripalveluyritykset ry, Läkarföretagen rf. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. YHDISTYKSEN TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Nordic Power ja seuran kotipaikka on Kokkola.

Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Nordic Power ja seuran kotipaikka on Kokkola. SÄÄNNÖT Nordic Power ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Nordic Power ja seuran kotipaikka on Kokkola. 2 Seuran tarkoitus ja toiminnan laatu Seuran tarkoituksena

Lisätiedot

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008 Sisällysluettelo Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Tarkoitus ja sen toteuttaminen 2 Jäsenyyttä koskevat

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

Perustettu 29.11.1995 Rekisteröity 15.03.1996

Perustettu 29.11.1995 Rekisteröity 15.03.1996 POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA (PoPLi) RY Perustettu 29.11.1995 Rekisteröity 15.03.1996 SÄÄNNÖT Hyväksytty 11.06.2001 Muutettu 08.03.2007 2 POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi, kotipaikka,

Lisätiedot

N.ö XX. Kaarina Suonio ja Uolevi Kaukovaara. Jorma Bergholm. Maunu Ihalainen, Matti Mansikka, Lauri Sivonen ja Markku Hyvärinen.

N.ö XX. Kaarina Suonio ja Uolevi Kaukovaara. Jorma Bergholm. Maunu Ihalainen, Matti Mansikka, Lauri Sivonen ja Markku Hyvärinen. PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUS N.ö XX KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina, 27. päivänä elokuuta 1981 kello 9.00 KOKOUKSEN OSANOTTAJAT Päätösvaltaiset: Kalevi Sorsa, Veikko

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444.

Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444. Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444. 30.3.2009 muutettujen sääntöjen pykälät on hyväksytty yhdistysrekisterissä

Lisätiedot

, ILMAJOKI, Kisailijat / IMATRA, Jyske ja Tainionkosken Tähti

, ILMAJOKI, Kisailijat / IMATRA, Jyske ja Tainionkosken Tähti 12. - 13.3.1955, ILMAJOKI, Kisailijat / IMATRA, Jyske ja Tainionkosken Tähti 1. Reijo Nykänen Varkauden Tarmo 2. Kauko Tolvanen Tainiokosken Tähti 3. Heikki Hakola Kotkan Painimiehet 1. Matti Rantala Vaasan

Lisätiedot

Maakunta- ja soteuudistuksen ohjausryhmän valmisteleva kokous. 2. Valmistelun tiedotuksesta sopiminen

Maakunta- ja soteuudistuksen ohjausryhmän valmisteleva kokous. 2. Valmistelun tiedotuksesta sopiminen Maakunta- ja soteuudistuksen ohjausryhmän valmisteleva kokous Aika: 2.8.2016 klo 14- Paikka: Läsnä: Keski-Suomen liitto, Kokoushuone Anni Osallistujalista liitteenä 1. Avaus ja järjestäytyminen Kuntavaaleissa

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä.

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä. OULUN KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka Oulun kauppakamari toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä toiminta-alueella kotipaikkanaan

Lisätiedot

Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT

Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT Vahvistettu 19.9.2006 Collegium Culinarium, CC - Kilta ry:n SÄÄNNÖT I NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on: Collegium Culinarium, CC - Kilta ry Kotipaikka

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2001 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2001 N:o 43 45 SISÄLLYS N:o Sivu 43 Laki Pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TUTKIMUSSEURA R.Y:N SÄÄNNÖT Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. Tarkoitus 2 Seuran tarkoituksena on toimia Päijät-Hämeeseen kohdistuvan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT 1 Yhdistyksen nimi on Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry, ja sen kotipaikka on

Lisätiedot

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21 C 372/20 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 22.12.1999 KERTOMUS Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (Luxemburg) tilinpäätöksestä 31. joulukuuta 1998 päättyneeltä varainhoitovuodelta sekä keskuksen

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N ALUEJÄRJESTÖN MALLISÄÄNNÖT

SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N ALUEJÄRJESTÖN MALLISÄÄNNÖT SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N ALUEJÄRJESTÖN MALLISÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Keskustanuorten XXXX aluejärjestö ry. Muissa kuin virallisissa yhteyksissä yhdistyksestä voidaan

Lisätiedot

SOTKAMON SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA N:O1 /2015 Kirkkovaltuusto 1 ( 5 )

SOTKAMON SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA N:O1 /2015 Kirkkovaltuusto 1 ( 5 ) Kirkkovaltuusto 1 ( 5 ) Kokouksen aika Keskiviikko 21.1.2015 klo 18.10 20.13 Paikka Vuokatin kirkko Läsnä Mustonen Teuvo puheenjohtaja 1-4 Mustonen Tuomo puheenjohtaja 5-18 Diukman Sanna Juntunen Pirjo

Lisätiedot

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 13. 14.4.1930 VIIPURISSA Talikkalan Toverit

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 13. 14.4.1930 VIIPURISSA Talikkalan Toverit TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 13. 14.4.1930 VIIPURISSA Talikkalan Toverit 50 kg 66.5 kg 1. Uuno Tuovinen Kouvolan Pojat 1. Erkki Mela Talikkalan Toverit 2. Ossi Mäki Tampereen Yritys 2. Usko Ronkanen Hki Työväen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki.

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. Lakeuden Noutajakoirayhdistys ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

THE INTERNATIONAL ASSICIATION OF LIONS CLUBS Piiri 107-G, Suomi

THE INTERNATIONAL ASSICIATION OF LIONS CLUBS Piiri 107-G, Suomi Aihe: Piirihallituksen kokous Aika: 23.11.2013 klo 17.15 Paikka: Kylpylähotelli Peurunka Laukaa KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 1. Kokouksen avaus Piirikuvernööri Jari Rytkönen avasi kokouksen 2. Kokousvirkailijat

Lisätiedot

Kaakon Beagle ry:n säännöt 1.

Kaakon Beagle ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Kaakon Beagle ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Kaakon Beagle ry (entinen Etelä-Suomen Beagleyhdistys ry) ja sen kotipaikka on Kouvolan kaupunki. Yhdistys on Suomen kennelliitto-finska

Lisätiedot

1992 vp - HE 48 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 48 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1992 vp - HE 48 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi leimaverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan leimaverolaista kumottaviksi sähkölaitoskiinteistön rekisteröimisestä

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1957 No 168 N :o 168. Kiertokirje eräiden lääkintäalan viranomaisten virkalähetysoikeuksien myöntämisestä, muuttamisesta ja lakkauttamisesta. Posti- ja

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö:

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö: Aluejärjestön säännöt 1 (5) 21. liittokokouksen hyväksymät säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Aluejärjestön tarkoitus ja tehtävät 1. Yhdistyksen nimi on Metallityöväen... aluejärjestö ry ja sitä nimitetään

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

1/5. TAMPEREEN KIRKKOMUSIIKKIPIIRI ry: n SÄÄNNÖT

1/5. TAMPEREEN KIRKKOMUSIIKKIPIIRI ry: n SÄÄNNÖT 1/5 TAMPEREEN KIRKKOMUSIIKKIPIIRI ry: n SÄÄNNÖT l Yhdistyksen nimi on TAMPEREEN KIRKKOMUSIIKKIPIIRI ry ja se kuuluu alueyhdistyksenä SUOMEN KIRKKOMUSIIKKILIITTO ry:een, josta näissä säännöissä käytetään

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Suomen Kirjeshakkiliitto - F.K.F ry. Toimintakertomus vuodelta 2012. Yleistä

Suomen Kirjeshakkiliitto - F.K.F ry. Toimintakertomus vuodelta 2012. Yleistä 1 Suomen Kirjeshakkiliitto - F.K.F ry. Toimintakertomus vuodelta 2012 Yleistä Kirjeshakkiliiton toiminta on jatkunut vuonna 2012 edellisvuosien linjoilla. Talouden osalta loppuvuodesta alkaneet Finjub50-turnauksen

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry. 3. Yhdistyksemme toiminta-alue, jonka Suomen Urheiluliitto vahvistaa, on: -----

1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry. 3. Yhdistyksemme toiminta-alue, jonka Suomen Urheiluliitto vahvistaa, on: ----- Suomen Urheiluliiton piirien mallisäännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry 2. Yhdistyksen kotipaikka on: Hyvinkää 3. Yhdistyksemme toiminta-alue,

Lisätiedot

VIROLAHDEN PURSISEURA ry:n SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistysrekisteri /PRH 7.6.1984, muutettu huhtikuussa 2015, astuvat voimaan 1.5.2015 alkaen.

VIROLAHDEN PURSISEURA ry:n SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistysrekisteri /PRH 7.6.1984, muutettu huhtikuussa 2015, astuvat voimaan 1.5.2015 alkaen. VIROLAHDEN PURSISEURA ry:n SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistysrekisteri /PRH 7.6.1984, muutettu huhtikuussa 2015, astuvat voimaan 1.5.2015 alkaen. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Virolahden

Lisätiedot

(Varsinais-S) (Vaasa)

(Varsinais-S) (Vaasa) T 3 Yritysdemokratiatyöryhmä Eero Joutsijoki (1.11.1979 asti) Matti Lipiäinen (14.12.1979 lähtien) Martti Koivisto Aulis Alamattila Martti Salo (Satakunta) SÄÄN TÖVAL IOKUNTA Martti Hoffren (Kuopio) Esko

Lisätiedot

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 1991 1. YLEISTÄ Kuluneella kaudella ovat osaston perinteelliset toimintamuodot kallio-, jää- ja vuoristokiipeily eri muodoissaan sekä länsisuomalaisten

Lisätiedot

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 1 NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT 2 Alma Media Oyj:n ( Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta ( Toimikunta ) on yhtiön

Lisätiedot

JÄSENYHDISTYSTEN MALLISÄÄNNÖT. Yhdistyksen kotipaikka on HELSINGIN kaupunki ja toimialueena Suomen valtakunnan valtiollinen alue.

JÄSENYHDISTYSTEN MALLISÄÄNNÖT. Yhdistyksen kotipaikka on HELSINGIN kaupunki ja toimialueena Suomen valtakunnan valtiollinen alue. Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterin ennakkotarkastus suoritettu 16.4.2007 hyväksyntä 5.6.2009 Yhdistysrekisterin ennakkotarkastuksessa tehdyt 2 pientä muutosta on lihavoitu. JÄSENYHDISTYSTEN

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Tämän muistion tarkoituksena on selventää jäsenistölle Liiton sääntömuutosta.

Tämän muistion tarkoituksena on selventää jäsenistölle Liiton sääntömuutosta. SÄÄNTÖMUUTOSMUISTIO 23.09.2009 Tämän muistion tarkoituksena on selventää jäsenistölle Liiton sääntömuutosta. Muistiossa on kirjattuna ensin nykyinen sääntökohta ja sen perään esitetty muutos perusteluineen.

Lisätiedot

Kymin Nikkarit säännöt

Kymin Nikkarit säännöt Kymin Nikkarit SÄÄNNÖT 1(6) Kymin Nikkarit säännöt Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus 2 Yhdistyksen tarkoitus 3 Yhdistyksen toiminta Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

JÄRJESTYSSÄÄNTÖ - MENETTELYTAPAOHJE. RESERVILÄISLIITTO Menettelytapavaliokunta

JÄRJESTYSSÄÄNTÖ - MENETTELYTAPAOHJE. RESERVILÄISLIITTO Menettelytapavaliokunta SOVELTAMISALA JÄRJESTYSSÄÄNTÖ - MENETTELYTAPAOHJE RESERVILÄISLIITTO Menettelytapavaliokunta Reserviläisliitto r.y:n varsinaisissa kokouksissa noudatetaan tätä menettelytapaohjetta ja vakiintunutta kokouskäytäntöä

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. KAAKKOIS-SUOMEN VEROVIRKAILIJAT R.Y:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 23.11.2011 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. Tarkoitus 2.

Lisätiedot

Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous

Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous Valtuusto 13.5.2016 Sivu 1 / 5 Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous Aika: perjantai 13.5.2015 klo 16.00 Paikka: Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto, Helena-sali, Alvar Aallon katu 9, Jyväskylä Osanottajat

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on KIIHTELYSVAARAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN säännöt (hyväksytty 10.1.2006) 1 Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1

KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 Vammaisneuvosto 21.03.2016 AIKA 21.03.2016 klo 18:00-19:06 PAIKKA Helmirannan kokoustila, Helminkuja 3, 62200 Kauhava KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Valtakunnallisen

Lisätiedot

Suomen frisbeegolfliitto ry:n toimintasäännöt

Suomen frisbeegolfliitto ry:n toimintasäännöt Suomen frisbeegolfliitto ry:n toimintasäännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen frisbeegolfliitto (jäljempänä liitto), ruotsiksi Finlands frisbeegolfförbund. Liiton epävirallinen

Lisätiedot