KERTOMUS. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen toiminnasta v I. YLEISKATSAUS

Transkriptio

1 76 KERTOMUS Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen toiminnasta v I. YLEISKATSAUS 1. Kansainvälinen tilanne Vuoden 1965 kansainvälisen politiikan aluetta sävytti yhä syvenevä, Kaakkois-Aasian kriisi. Vietnamin sota voimistui maaliskuussa amerikkalaisten aloitettua laajassa mitassa Pohjois-Vietnamin sotilaallisten kohteiden pommitukset. Amerikkalaisten joukkojen vahvuutta lisättiin vuoden niittaan niin, että joulukuussa Etelä-Vietnamissa oli lähes amerikkalaista. Vietkongin ja amerikkalaisten tukemien Etelä-Vietnamin hallituksen joukkojen keskinäisissä taisteluissa ei saatu aikaan ratkaisevaa yliotteen siirtymistä kumapankaan suuntaan. Yhdysvaltojen strategian pohjana oli ns. eskalaatiosuunnitelma eli asteettainen sotatoimien tehostaminen tavoitteena Pohjois-Vietnamin ja Vietkongin pakoittaminen rauhaan. Rauhantunnusteluja tehtiin mm. Englannin hallituksen välityksellä, mutta ilman tuloksia. Kesällä amerikkalaiset ilmoittivat olevansa valmiit rauhanneuvotteluihin ilman ehtoja. Vietkongin kantana oli, ettei mitään mahdollisuutta asian ratkaisemiseen ollut niin kauan kuin amerikkalaiset joukot ovat Vietnamin maaperällä. Neuvostoliiton vaikutus Pohjois-Vietnamissa oli voimistumassa vuoden loppuun tultaessa. Joulukuussa päädyttiin joulunpyhien ajaksi lyhyeen aselepoon. Amerikkalaiset lopettivat Pohjois-Vietnamin pommitukset toistaiseksi. Oli ilmeistä, että Washingtonissa oltiin erittäin huolestuneita maailman yleisen mielipiteen jyrkkenemisestä Yhdysvaltojen Vietnamin-politiikan vuoksi Yhdysvaltojen vastaiseksi. Presidentti Johnsonilla olikin vaikeuksia rakoile-

2 van läntisen liittoutuman rauhoittamisessa. Joka tapauksessa sota jatkui kaiken aikaa verisenä aiheuttaen kärsimyksiä ja kurjuutta Etelä-Vietnamin siviiliväestölle. Maa ajautui hallituskriisistä toiseen, kunnes sotilasjohtajat ottivat vallan käsiinsä. Aasian levottomuusalueista toinen oli Intian ja Pakistanin kiista Kashmirista. Kumpikin osapuoli vakuutti olevansa oikeutettu puuttumaan toisen osapuolen toimintaan Kashmirissa. Aseellisen yhteenoton jälkeen tilanne väliaikaisesti rauhoittui, mutta mitään sopimusta ei Intian ja Pakistanin välillä aikaansaatu. Indoneesia erosi Yhdistyneistä Kansakunnista. Levottomuudet Indoneesian ja Malesian raja-alueilla jatkuivat. Syksyllä esiintyi Indoneesiassa sisäisiä valtataisteluja. Presidentti Sukarno säilytti jotenkuten valtansa, vaikka tosiasiassa armeijan johto ryhtyi hoitamaan maan asioita. Yhdistyneet Kansakunnat selviytyi vähitellen edellisenä syksynä alkaneesta jäsenmaksukiistasta, joka johti järjestön 19 yleiskokouksen epäonnistumiseen. Suurvaltojen kesken päästiin kuitenkin siinä määrin sovinnolliseen ratkaisuun, että syyskuussa voitiin 20. yleiskokous aloittaa normaalin muodoin. Dominikaanisen Tasavallan kriisi heikensi edelleen Yhdysvaltojen asemaa. Maassa suoritettiin sotilasvallankaappaus ja Yhdysvallat lähetti joukkojaan»suojelmaan» amerikkalaisia. Tosiasiassa amerikkalaisten väliintulo kohdistui perustuslaillisten ja demokraattisten piirien toimintaa vastaan. Kriisin jatkuessa Amerikan valtioiden järjestön joukot asetettiin amerikkalaisten asevoimien sijaan. Tilanne rauhoittui väliaikaisesti. Demokraattiset voimat pääsivät myös jossain määrin vaikuttamaan maan asioihin, vaikka sotilasvalta jatkuikin. Joka tapauksessa amerikkalaisten»tykkivenediplomatia» synnytti voimakasta arvostelua kaikkialla maailmassa. Euroopassa Kreikassa esiintyi sisäpoliittisia levottomuuksia. Kuninkaan ja pääministeri Papandreoun välien selvittely ajautui hallituskriisistä toiseen. Lopullista rauhoittumista ei vuoden loppukaan tuonut mukanaan. Euroopan yhteismarkkinoiden kriisi jatkui Ranskan kieltäydyttyä osallistumasta toistaiseksi yhteismarkkinamaiden ulkoministerikokouksiin. Englannin työväenhallitus jatkoi työtään niukan enemmistöasemansa turvin. Saksan liittotasavallan vaaleissa sosialidemokraatit jatkoivat etenemistään parlamenttivaaleissa, mutta kristillisdemokraatit säilyttivät paikkansa johtavana puolueena. Liittopäivävaalien jälkeen liittokansleri Erhardt muodosti uuden hallituksen vapaiden demokraattien kanssa. Ranskassa presidentti de Gaulle sai yllättävän lujan vastuksen presidentinvaaleissa vasemmiston ehdokkaasta Mitterrandista. Toisella kierroksella de Gaulle kuitenkin sai 77

3 78 selvän enemmistön äänestäjäkunnasta ja jatkoi siten hallituskauttaan. Norjassa työväenpuolue menetti suurkäräjävaaleissa jonkin verran. Tappio johti hallituksen vaihdokseen ja Norjaan muodostettiin porvarillinen kokoomushallitus. 2. Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismaiden keskinäinen kauppa kehittyi vuoden 1965 aikana edelleenkin nopeammin kuin niiden kauppa muiden talousalueiden kanssa. Ruotsi on jatkuvasti ollut ainoa Pohjoismaa, jonka kauppatase Pohjoismaiden välisessä kaupassa on ollut vientivoittoinen ja vastaa Ruotsin viennin osuus noin puolta näiden maiden keskinäisestä viennistä. Suomen vastaava luku jää alle 10 prosentin, joten maamme ulkomaankaupan kehittämiseen on runsaasti varaa. Ensimmäisenä puolivuotiskautena 1965 oli Suomen tuonti muista Pohjoismaista noin 17 prosenttia koko tuonnistamme ja viennin osuus vastaavasti hieman alle 12 prosenttia. Koko vuoden luvut lienevät samaa suuruusluokkaa. Yhteistyö EFTAn puitteissa keskittyi heti alkuvuodesta Iso-Britannian lokakuussa 1964 voimaan saattamaan 15 prosentin tuontimaksun poistamisyrityksiin. Pohjoismaiden taloudellisen yhteistyön ministerit ottivat asian jo helmikuussa esille yhteisessä kokouksessaan. Iso-Britannia alensi huhtikuussa 1965 tuontimaksun 10 prosenttiin, minkä jälkeen tähän maahan eri Pohjoismaiden taholta esitetty kirpeä arvostelu laimeni. Välittömästi pohjoismaisen taloudellisen yhteistyökomitean suorittamiin selvityksiin nojautuen esittivät neljä Pohjoismaata Wienin EFTA-ministerikokouksessa oman ehdotuksensa yhteistyön kehittämisestä sanotun järjestön puitteissa ja nämä ehdotukset tulivatkin pääosiltaan hyväksytyiksi. Tämän jälkeen on ehdotusten mukaisia selvityksiä suoritettu EFTAn puitteissa, mutta vuoden lopulla pidetty EFTA-ministerikokous Kööpenhaminassa ei ollut valmis määrittelemään lopullista kantaansa valmistuneisiin selvityksiin, vaan keskittyi lähinnä EFTAn ja EEC:n välisen kuilun kaventamiseen saavuttamatta tässä kysymyksessä kuitenkaan konkreettisia tuloksia. Kehitys vuoden aikana osoitti, että Tanskan hallitus ilmeisestikin on erittäin levoton maataloustuotteittensa EEC-maihin tapahtuvan viennin kehityksestä. Tämä on jälleen johtanut Tanskan etääntymiseen Pohjoismaisesta yhteistyöstä taloudellisella alalla. Ruotsinkaan yritykset tanskalaisten maataloustuotteiden tuonnin laajentamiseen eivät voi ratkaista Tanskan ongelmia. Pohjoismaiden neuvoston piirissä on taloudellisen yhteistyön kehittäminen Pohjoismaiden välillä vuoden aikana keskittynyt niin sanotun nippuratkaisun löytämiseen, joka kullekin Pohjoismaalle voisi tarjota sellaisia etuja,

4 että ne kompensoisivat muilla aloilla tehtyjä myönnytyksiä. Mitään ratkaisua ei vuosi 1965 tuonut mukanaan, vaan ongelmat ovat edelleen ratkaisematta. Kehitys EEC:n piirissä ja Ranskan aiheuttaman kriisin selvittely vaikuttaa myös välittömästi Pohjoismaiden välisiin suhteisiin. Käytännön taloudellisen yhteistyön alalla oli vuoden 1965 aikana havaittavissa ilahduttavia piirteitä, koska tällöin alettiin elinkeinoelämän piirissä todella vakavasti keskustella järkevän alihankkijajärjestelmän luomisesta, joka varsinkin Suomen osalta merkitsisi lisättyjä pääomia teollisuutemme kehittämiseen ja kansantaloudellisesti epäedullisen työvoiman siirtymisen vähentymistä. Ajatus hankintojen jakamisesta maiden kesken ja työvoiman pysyttämisestä paikoillaan voittaa yhä enemmän alaa. Kennedy-kierroksen aikataulu on joutunut uhanalaiseksi EEC:n piirissä vallinneen kriisin vuoksi. Pohjoismaiden välinen yhteistyö näissä neuvotteluissa on edelleen jatkunut. YK:n järjestämä kauppa- ja kehityskonferenssi (UNCTAD) asetti neljä pääkomiteaa, minkä lisäksi kauppa- ja kehitysjohtokunta toimii pysyvänä elimenä konferenssien välillä. Näissä elimissä ovat Pohjoismaat toimineet läheisessä yhteistyössä ja niiden taholta annettiin johtokunnan toisessa kokouksessa elo-syyskuussa 1965 yhteinen julkilausuma UNCTAD-kysymyksistä. Sivistyksellisellä alalla huomattavin saavutus pohjoismaisessa yhteistyössä oli Pohjoismaisen kulttuurirahaston perustaminen Pohjoismaiden Neuvoston helmikuussa 1965 Reykjavikissa pidetyn 13. istunnon suosituksen mukaisesti 1 päivästä tammikuuta 1966 alkaen. Tosin Pohjoismaiden hallitukset eivät ensi vaiheessa hyväksyneet neuvoston ehdottamaa vuotuista 3 miljoonan Tanskan kruunun suuruista pääomaa, vaan tyytyivät Tanskan kruunuun. Vuoden 1965 aikana osoittautui jo, että neuvoston arviointi oli realistisempi. Pääoman korotuskysymys siirtyi kuitenkin myöhempään ajankohtaan. Kulttuurirahaston hallinnon tultua järjestetyksi on pohjoismaisen yhteistyön piirissä luotu ensimmäinen huomattavampi elin, joka määrätyssä mielessä on ylikansallinen, koska yhteispohjoismaiselle rahaston hallitukselle on annettu valtuudet päättää rahaston varojen jakamisesta. Esitysten antaminen pohjoismaisen patenttilainsäädännön toteuttamiseksi siirtyi vuoteen 1966, mutta Norjan taholta esitetyt varaukset ovat vuoden aikana lieventyneet. Tornionjoen yli johtava silta Aavasaksan kohdalla valmistui 1965 ja merkitsi jälleen uutta edistysaskelta liikenneyhteyksiä parannettaessa Suomen ja Ruotsin välillä ja samalla koko pohjoiskalottialueella. 79

5 80 Suomen ja Ruotsin kesken elokuussa 1965 solmittu radio- ja TVyhteistyötä koskeva sopimus noudattaa Pohjoismaiden Neuvoston suositusta ja sen avulla pyritään parantamaan ruotsalaisten TV-lähetysten vastaanottomahdollisuuksia Suomessa, lähinnä Ahvenanmaalla ja vastaavasti suomalaisten lähetysten vastaanottomahdollisuuksia varsinkin Ruotsin pohjoisosissa. Maaliskuussa 1965 allekirjoitettiin viiden Pohjoismaan kesken Pohjolan ulkopuolelle suuntautuvan toiminnan kannalta merkityksellinen pöytäkirja, jonka mukaan kaikki Pohjoismaat rakentavat yhteisen näyttelypavilj ongin Montrealin maailmannäyttelyyn Sisäpolitiikka Koko kertomusvuoden ajan toimi edelleen Johannes Virolaisen johdolla porvarillisten puolueiden enemmistöhallitus. Eduskunnan porvarillinen enemmistö noudatti siten v:n 1962 vaalien edellä ja jälkeen omaksumaansa maalaisliiton johtamaa oikeistopolitiikan linjaa. Se on pettänyt kaikki vaalilupauksensa. Verot, maksut, hinnat ja vuokrat ovat nousseet, valtion talous ajautunut umpikujaan, työllisyys heikentynyt, ulkomaankauppa kriisitilanteessa. Välttämättömät tuotantoa, verotusta, asunto- ja muuta sosiaalipolitiikkaa koskevat perusuudistukset ovat toteuttamatta. Hallituksen tahdon mukaisesti ja nytkin myöhäistyneenä eduskunnassa hyväksytty kertomusvuoden tulo- ja menoarvio osoittautui täysin kestämättömäksi. Jo kevättalvella hallitus lähti paikkaamaan sitä. Näkyvää tulosta siitä tuskin oli muuta kuin asevelvollisuusajan tilapäinen lyhentäminen. Lisämenoarvioiden yhteissumma oli ennätysmääräinen. Helmikuussa hallitus korotti maataloustuloa 104,3 milj. mk:lla. Tämä oli viimeinen korotus voimassa olleen maataloustulolain aikana, ja se oli niin suuri, että seuraavan elokuun tarkistus edellytti 14,3 milj. mk:n vähennystä. Syyskuusta lähtien uutta maatalouden hintalakia ei ole ollut, mutta hallitus päätti soveltaa päätöksissään entistä lakia. Opposition näkökohtia hallitus ei ottanut huomioon talvella antamassaan maatalouden hintalakiesityksessä. Sen johdosta vasemmisto äänesti sen yli vaalien. Kesällä toimeenpantu autojen tuontimaksun korotus oli uusi todistus valtion kassan heikkoudesta, mutta ennen muuta uhkaavasta ulkomaankaupan maksutasekriisistä. Aravan uudistamiskomitean ehdotuksen hallitus etukäteen hautasi uuteen komiteaan. Se oli kuitenkin vain alkua toimenpiteille, jotka tähtäsivät myöhään syksyllä annettuun lakiesitysruuhkaan, jonka piti lähinnä palvella hallituspuolueiden vaalipropagandaa.

6 Molemmat oppositiopuolueet jättivät hallituksen vastattavaksi välikysymyksen, joista hallitus selvisi huomattavalla äänten enemmistöllä. Sosialidemokraattien välikysymys jätettiin Se koski hallituksen epäonnistunutta talous- ja veropolitiikkaa ja oli ilmeisesti osaltaan vaikuttamassa siihen, että hallitus antoi esityksen vaalien ajankohdan siirtämisestä heinäkuusta maaliskuuhun. Tämän eduskunta hyväksyi. Asiallisesti se merkitsi samaa kuin eduskunnan hajoittaminen. Hallituspuolueet olivat siten epäsuorasti tunnustaneet politiikkansa epäonnistuneen. Vuoden aikana suoritettujen mielipidetutkimusten mukaan puolueemme kannatus on kasvanut. Tätä suuntausta vahvistivat myös syksyllä toimeenpannut edistysmielisen osuuskauppaliikkeen vaalit, joissa sosialidemokraatit olivat ainoa voittaja. Sosialidemokratian eheyttämispyrkimykset ovat johtaneet myönteisiin tuloksiin. Puolueeseen on palannut tai siirtynyt TPSL:stä sekä perusjärjestöjä että yksityisiä jäseniä. Eheyttämispyrkimyksissään puolue on noudattanut soveltuvin osin puolueneuvoston hyväksymän sovintosopimuksen periaatteita. Tämän sopimuksen kahtia jakaantunut TPSL:n puoluekokous oli hylännyt. TPSL:n virallisen johdon enemmistö päätti hakeutua kiinteään yhteistyöhön SKP:n kanssa. Tässä mielessä se muodosti yhteisiä vaaliliittoja SKDL:n kanssa osuuskauppa vaaleissa ja päätti suositella samoja vaaliliittoja myös seuraavan vuoden eduskuntavaaleissa. Vilpittömästi sosialidemokratian eheyttämistä ajaneet TPSL:n johtoelinten vähemmistöt katsoivat ainoaksi mahdollisuudeksi henkilökohtaisen ja perusjärjestöjen liittymisen Sosialidemokraattiseen Puolueeseen. SKDL:n sisäinen käymistila jatkui. Se kohdistui kiivaana SKP:hen, joka aina on määrännyt SKDL:n politiikan. SKDL:n liittokokous vaati SKP:tä demokratisoimaan ohjelmansa ja sääntönsä. Tämä vaatimus oli kiivaan väittelyn alaisena, kun SKP valmistautui 1966 alussa pidettävään puoluekokoukseen. Opposition vaatimukset kohdistuivat myös keskuskomitean uudistamiseen ja vanhojen johtajien vaihtamiseen. Suuntariita on kuvattu»stalinistien ja revisionistien väliseksi taisteluksi». Maalaisliitto muutti nimensä Keskustapuolueeksi. Suomalainen kansanpuolue ja Vapaamielisten Liitto yhtyivät Liberaaliseksi Kansanpuolueeksi. Tähän tyytymätön vapaamielisten ryhmä puuhaili uutta puoluetta, kristillisten nimissä suunniteltiin omana puolueena esiintymistä tulevissa vaaleissa. Pientalonpoikien ja maalaisliiton riita kiihtyi. Kaikki tämä on merkkinä valitsijain tyytymättömyydestä porvarillisten puolueiden harjoittamaan politiikkaan. Poliittisten krii- 6 - SDP:n toimintakertomus 81

7 82 sien aikana puolueet ovat meillä ennenkin vaihtaneet nimiä. Pikkupuolueista on tullut lieveliikkeitä, joilla muut puolueet kalastelevat ääniä itselleen. 4. Taloudellinen kehitys Taloustilastoihin vuosi 1965 jää hyvänä korkeasuhdanteen vuotena, sillä reaalisen kokonaistuotannon lisäys arvioidaan noin 5,5 prosentiksi eli viime vuosien keskimääräistä noin neljä prosentin kasvua tuntutuvasti suuremmaksi. Korkeasuhdanteen voi kuitenkin todeta taittuneen syksyn kuluessa. Ulkoa päin tulleet epäedulliset suhdannevaikutteet aiheuttivat monilla aloilla taloudellisen kasvun hidastumista, jota valtiovalta ei kyennyt tilanteen vaatimin keinoin estämään, koska sillä ei tällaisia keinoja ollut käytettävissään. Monivuotisen agraariylivallan aikana on voimavarojemme väärinkäyttö jatkunut. Kansantaloutemme suhdanneherkkyys on yhtä suuri kuin aikaisemminkin ja valtiovallalta puuttuvat keinot mm. suhdannepidätysjärjestelmä järkiperäisen suhdannepolitiikan harjoittamiseen. Samaan aikaan kun talouselämä alkoi hiljalleen ajautua laskukauteen ja ekspansiivinen suhdannepolitiikka olisi ollut tarpeen, valtiontalouden rappiotila ja huoli maksutaseesta ovat pakottaneet valtiovallan jatkamaan politiikkaa, joka on vaikutuksiltaan restriktiivinen ja siten laskusuuntausta edistävä. Suhdannekäänteen alkusysäys on tälläkin kertaa tullut vientituotteittemme suurimmasta ostajamaasta, Englannista. Jo toista vuotta Englanti on kamppaillut maksutasevaikeuksien kanssa, joiden vuoksi maan hallitus on joutunut kiristämään raha- ja finanssipolitiikkaa ostokyvyn ja sitä tietä tuonnin hillitsemiseksi. Ainoina vaihtoehtoina ovat olleet joko punnan devalvointi taikka toimenpiteet tuonnin määrälliseksi rajoittamiseksi. Taloudellinen kasvu Englannissa onkin tuntuvasti hidastunut ja aiheuttanut saman suuntaisen kehityksen useissa muissakin maissa, etenkin EFTAn piirissä. Metsäteollisuutemme ei näissä oloissa ole kyennyt toimimaan täydellä kapasiteetillaan, etenkin kun agraarihallitusten lyhytnäköinen metsäpolitiikka on tehnyt raakaaineen saannin vaikeammaksi ja nostanut sen hintoja. Eniten ovat markkinat heikentyneet selluloosan ja sahatavaran osalta, joiden vienti ei ole edellisestä vuodesta määriltään mainittavasti lisääntynyt. Paperin markkinatilanne on kuitenkin pysynyt hyvänä. Muilla teollisuudenaloilla kehitys on ollut epäyhtenäinen. Laajenevia tuotannonaloja, joilla kuitenkaan ei ole ratkaisevaa merkitystä työllisyyden tai kokonaistuotannon kannalta, ovat edelleen olleet kemian teollisuus ja metallien perusteollisuus. Lähinnä Neuvostoliiton

8 kanssa käydyn kaupan ansiosta on myös konepaja- ja laivanrakennusteollisuuden aktiviteetti ja työllisyys pysynyt suhteellisen hyvänä. Tekstiili-, vaatetus- ja kenkäteollisuudessa tuotanto on edellisestä vuodesta supistunut ja näillä aloilla on etenkin naistyövoima kärsinyt vajaatyöllisyydestä. Talonrakennustoiminta on pysynyt edellisvuoden tasolla ja asuntojen rakentaminen on jonkin verran lisääntynytkin saavuttamatta kuitenkaan vuoden 1963 ennätystasoa. Vuoden alkupuolella työllisyystilanne oli tyydyttävä, mutta loppuvuotta kohden alkoi työttömyys lisääntyä. Vuoden vaihteessa oli työtä vailla olevien työnhakijoiden määrä noin Yli 60 % näistä oli naisia; työttömästä miestyövoimasta oli pääosa rakennusalan työntekijöitä. Valtion ja kuntien työmäärärahoin käynnissä pidetyissä töissä oli vuoden vaihteessa noin henkilöä. Kuluneina vuosina meillä on jo ruvettu puhumaan teollistamisen tarpeellisuudesta, mutta asian hyväksi on tehty hyvin vähän. Kun metsäteollisuus, joka jo on saavuttanut kotimaisen raaka-ainepohjan salliman laajuuden eikä enää voi kasvaa entisellä vauhdillaan, on sitä paitsi vientimarkkinoillaan kohdannut takaiskuja niin lieviä kuin ne itse asiassa ovatkin ei meidän maamme enää ole kyennyt viennillään peittämään kysynnän mukaista tuontia. Monilla aloilla ei myöskään kotimarkkinateollisuus ole pystynyt menestyksellisesti kilpailemaan ulkomaisten tuotteiden kanssa, joiden tulliesteet ovat pienentyneet Efa-sopimuksen edellyttämällä tavalla. Maailman pääomamarkkinoiden lisääntyneen kireyden vuoksi tuontiylijäämää ei myöskään ole, kuten vielä edellisenä vuonna oli laita, voitu peittää ulkomaisella lainanotolla. Kauppataseen yhä ksavanut vajaus on näin ollen heijastunut lähes sellaisenaan myös maksutaseeseen ja heikentänyt maan valuuttavaroja. Tämä on ollut yhtenä välittömänä syynä rahamarkkinoiden kireyteen ja aiheena valtionpankin luottorajoituksiin. Samaan suuntaan on rahamarkkinoilla vaikuttanut valtiontalouden heikko tila. Valtion budjetin alijäämä, joka jää lyhytaikaisten velkojen ja pitkäaikaisten lainojen avulla lähinnä kotimaisilta rahamarkkinoilta peitettäväksi, liikkuu noin miljoonan markan vaiheilla ja on suurena lisärasituksena rahamarkkinoilla. Vuoden alussa R-sopimuksen mukaisesti toimeen pannun 3,8 prosentin yleisen palkankorotuksen jälkeen on teollisuuden työpalkoissa ollut vuoden mittaan liukumista parin prosentin verran. Elinkustannusindeksillä mitattu vähittäishintojen kohoaminen on ollut suhteellisen vähäistä, noin 4 prosenttia, joten reaalipalkoissa on todettavissa jonkin verran nousua työntekijöiden pääosan, ts. niiden osalta, jotka eivät ole kärsineet työttömyydestä tai vajaatyöllisyydestä. 83

9 84 II. PUOLUEEN PÄÄTÄNTÄVALTA- JA TOIMEENPANOELIMET 1. Puolueneuvosto Puolueneuvoston sääntömääräinen kokous pidettiin Helsingissä 19, päivänä toukokuuta. Sääntömääräisten asioiden lisäksi puolueneuvosto käsitteli ja hyväksyi puolueen tiede- ja korkeakoulupoliittisen ohjelman, esitti kehoituksen sos.-dem. lehdistön levikkikampanjan tehostamiseksi ja peruutti vuoden 1957 puoluekokouksen jälkeiset erottamispäätökset sekä kehotti puoluetoimikuntaa toimimaan katkenneitten jäsensuhteiden ennalleen palauttamiseksi. Samassa yhteydessä päätettiin, että puolue menee eduskuntavaaleihin omana vaaliliittonaan. Puolueneuvoston puheenjohtajana toimi Martti Viitanen. 2. Puoluetoimikunta Puoluetoimikunnan kokoonpano on ollut vuoden 1963 puoluekokouksen päätöksen mukaisesti seuraava: puheenjohtajana Rafael Paasio, varapuheenjohtajana Olavi Lindblom.ja puoluesihteerinä Kaarlo Pitsinki sekä muina jäseninä Sylvi Siltanen, Veikko Helle, Viljo Virtanen, Antero Väyrynen, Onni Oksanen, Paavo Tiilikainen, Väinö Hurnonen, Aatto Väyrynen ja Karl-August Fagerholm. Puoluetoimikunnan talousvaliokuntaan ovat kuuluneet Paasio, Lindblom, Pitsinki ja valiokunnan sihteerinä toiminut taloudenhoitaja Aarne Paananen. Puoluetoimikunta kokoontui kertomusvuoden aikana 8 kertaa, joista pöytäkirjoihin on merkitty 172 pykälää. 3. Puoluetoimikunnan apuelimet Kertomusvuoden aikana toimineiden puoluetoimikunnan apuelinten toiminnasta on puoluetoimikunnalle jätetty seuraavat selostukset: Kunnallisjaostoon ovat kuuluneet puheenjohtajana Martti Viitanen, varapuheenjohtajana Veikko Helle, sihteerinä Anssi Kärkinen ja muina jäseninä Eino Siren, Thelma Ollila, Toivo Mansner, Uljas Mäkelä, Esko Niskanen, Aatto Väyrynen, Viljo Virtanen ja Juho A. Kivistö. Tärkeimmistä käsitellyistä asioista mainittakoon Maalaiskuntien Liiton liittokokouksen valmistelu, Yli-Kiimingin kunnan kokoonkutsuman ns. köyhien kuntien kokouksen valmistelu, kunnallisen asuntotuotannon tehostaminen ja ohjaaminen, kunnallinen palkkapolitiikka.

10 Kunnallisen Eläkelaitoksen toimintaan liittyvät asiat, Pienkuntakomitean mietintö ja kunnallisten luottamusmiesten koulutus. Kuivaniemen kunnan kunnallisvaalien tultua KHO:n päätöksellä puolueen valituksen johdosta kumotuksi, suunniteltiin uusintavaalien vaalikampanja ja avustettiin kuivaniemeläisiä tovereita sen toteuttamisessa. Vaalien tuloksena saatiin Kuivaniemen kunnanvaltuustoon, jossa puolueella aikaisemmin ei ollut edustajaa, yksi sosialidemokraatti. Äänimäärä kuitenkin nousi 100 %. Kasvatustoimikuntaan kuuluivat kertomusvuonna seuraavat henkilöt; Reino H. Oittinen puheenjohtajana, Mauno Koivisto varapuheenjohtajana sekä Pauli Burman, Sakari Kiuru, Inkeri Airola, Paavo Kuosmanen, Olavi Hurri, Matti Kaasinen, Taimi Rinne-Virolainen, Aulis Leppänen, Erkki Raatikainen, Martti Pöysälä, Helge Virtanen, Unto Niemi, Veikko O. Veilahti, Arvo Salo, Niilo Koljonen, Jenny Johansson, Olavi Viljanen, Pentti Tenkula, Väinö Liukkonen ja Rafael Paasio. Toimikunnan kokouksissa on käsitelty yhtenäiskoulun kehittämistä koskevia ja muita yleisiä kulttuuripoliittisia kysymyksiä. Koulukysymyksissä toimikunta on ollut puheenjohtajansa ja toimikunnan sihteerin välityksellä tiiviissä yhteistoiminnassa Puoluetoimikunnan asettamien työryhmien ja Kasvatustyöntekijäin Sos.-dem. Yhdistyksen kanssa. Yhteistyö on koskenut peruskoulua ja koulu-uudistusta käsittelevää esittelylehtistä, mitä Kasvatustyöntekijäin Sos.-dem. Yhdistyksen johtokunnassa on valmisteltu, sekä toisaalta Puolueen kulttuuripoliittisen työryhmän kulttuuripoliittisten ohjelmien valmistelua. Sos.-dem. Osuushau-b-baväen Keskustoimikuntaan ovat puoluetoimikunnan edustajina kuuluneet Veikko Helle ja Viljo Virtanen sekä puoluetoimistosta Valde Nevalainen ja Yrjö Virtanen. Jaoston työ keskittyi vuoden alkupuolella suunnitelman mukaisesti vaalien valmistelutoimenpiteisiin huipentuen syksyllä varsinaiseen vaalikampanjaan. Yritys sitoa TPSL ja sulauttaa heidän ehdokkaansa yhteisten sosialidemokraattisten tunnusten alle ei onnistunut kuin osaksi. Heidän ehdokkaitaan oli sosialidemokraattisen osuuskauppaväen listoilla 14 osuusliikkeessä. Sen sijaan TPSL solmi vaaliliiton SKDL:n kanssa 16 liikkeessä. Kuuden liikkeen alueella se esiintyi omine vaaliliittoineen. Osl. Koiton vaaleissa Sosialidemokraateilla oli vaaliliitto TPSL:n kanssa. Lisäksi oli kahdessa liikkeessä ns. sopuvaalit sosialidemokraattien ja kansanedemokraattien sovittua rajoitetusta ehdokasmäärästä, jolloin varsinaisia vaaleja ei tarvinnut lainkaan toimeenpanna. Vaalien tulos muodostui sosialidemokraateille hyväksi, kuten seuraavasta taulukosta voidaan todeta. 85

11 86 Äänioikeutettuja , äänestäneitä Liikkeiden lukumäärä 97. Osuuskuntakokouksia 3 liikkeessä,»sopuvaalit» 2 liikkeessä. Äänioikeutettuja % Äänestäneitä Hylättyjä 691 Äänet vaaliliitoittain Sos.-dem Sos.-dem. + TPSL TPSL..; SKDL SKDL + TPSL Porv Hylätyt Tulosvertailu tai SDP SKDL TPSL.,.; Porv Hylätyt Puolueittain Äänet % Paikat Muutokset + tai Sos.-dem TPSL SKDL Porv äänestäneistä oli miehiä %»»» naisia %

12 Siirtoväenasiain jaostoon ovat kuuluneet Johannes Koikkalainen Turusta, Julius Klami Lahdessa ja Lauri Taskinen Helsingistä sekä puoluetoimikunnan edustajina Kaarlo Pitsinki, Valde Nevalainen ja Aarne Paananen. Puheenjohtajana on ollut Kaarlo Pitsinki ja sihteerinä Lauri Taskinen. Sosialidemokraattisen siirtoväen neuvottelukokous pidettiin Karjalan Liiton 25-vuotisjuhlien yhteydessä Helsingissä. Kokouksessa pohdittiin Karjalaisen Työväenliikkeen historian kirjoittamiseen liittyviä asioita sekä tulevia eduskuntavaaleja. Ammattiyhdistys jaostoon ovat kuuluneet Raafael Paasio, Olavi Lindblom, Kaarlo Pitsinki, Valde Nevalainen, Veikko Oksanen, Reino Heinonen, Jaakko Rantanen ja Olavi Järvelä. Jaosto on käsitellyt viime aikoina ammattiyhdistysliikkeessä esillä olleita kehitysilmiöitä. Urheilujaostoon ovat kuuluneet Sulo Hostila, Väinö Soininen, Martti Tynkkynen, Arvi A. Heiskanen, Antero Väyrynen, Onni Oksanen ja Valde Nevalainen. Puheenjohtajana on ollut Sulo Hostila ja sihteerinä Martti Tynkkynen. Jaosto on käsitellyt valtion urheilupolitiikkaa ja varsinkin epäoikeudenmukaista urheilumäärärahojen jakoa, joka on jatkunut vuosikausia, vaikka jonkin verran on saatukin myönteistä kehitystä aikaan. Sos.-dem. Maaseututoimikunnan kertomus on erillisenä liitteenä (Liite nro 1.) Sos.-dem. Naisten Keskusliiton kertomus on erillisenä liitteenä. (Liite n:o 2.) Tammikuussa pitämässään kokouksessa puoluetoimikunta asetti seuraavat työryhmät laatimaan perusteellisia selvityksiä eri aloilta puolueen politiikan tehostamiseksi: talouspoliittinen työryhmä, puheenjohtajana Kaarlo Pitsinki, muina jäseninä Mauno Koivisto, Pentti Viita, Olavi Salonen ja Niilo Koljonen, ulkopoliittinen työryhmä, puheenjohtajana Rafael Paasio, muina jäseninä Pauli Burman, Ahti M. Salonen, Erkki Raatikainen ja Sakari Kiuru, asuntopoliittinen työryhmä, puheenjohtajana Olavi Lindblom, muina jäseninä Jorma Aaltonen, Jorma Kilpi, Aarne K. Leskinen ja Juho Kivistö, kulttuuripoliittinen työryhmä, puheenjohtajana Aarne Laurila, muina jäseninä Olavi Hurri, Arvo Salo, Paavo Kuosmanen ja Reino H. Oittinen, eläkepoliittinen työryhmä, puheenjohtajana Onni Hiltunen, muina jäseninä Kalle Matilainen, Sulo Hostila, Aaro Kärkkäinen, Viljo Ripatti ja Pekka Kuusi. 87

13 88 Veropoliittinen työryhmä, puheenjohtajana Kaarlo Pitsinki, muina jäseninä Antero Väyrynen, Aatto Väyrynen, Mauno Koivisto, Rafael Paasio, Pauli Burman, Pekka Kuusi ja Niilo Koljonen. Näistä kulttuuripoliittinen työryhmä jätti toukokuussa pidetylle puolueneuvoston kokoukselle tiede- ja korkeakoulupoliittisen ohjelman. Työryhmä valmistelee edelleen koulun uudistusohjelmaa ja taidepoliittista tavoiteohjelmaa. Asuntopoliittinen työryhmä sai kevätkaudella valmiiksi mietinnön, joka huhtikuun 28. päivänä puoluetoimikunnan ja sos.-dem. eduskuntaryhmän nimissä jätettiin valtioneuvostolle. Vero- ja eläkepoliittiset työryhmät ovat jättäneet mietintönsä puoluetoimikunnalle. Talouspoliittinen työryhmä ja ulkopoliittinen työryhmä saavat ohjelmaehdotuksensa valmiiksi vuoden 1966 puolella. Talouspoliittinen työryhmä on sitä paitsi laatinut eduskunta-aloitteita sos.-dem. eduskuntaryhmän käytettäväksi. 4. Puoluetoimisto Puoluesihteerinä on toiminut Kaarlo Pitsinki, järjestösihteerinä Valde Nevalainen, taloudenhoitajana Aarne Paananen, tiedotus- ja kansainvälisten asiain sihteerinä Pauli Burman, kunnallisasiain sihteerinä Anssi Kärkinen, opintosihteerinä Unto Niemi ja toimistosihteerinä Helinä Halava. Pääkirjanpitäjänä on ollut Maire Tommola ja kassanhoitajana Pirjo Elo. Puolueen palveluksessa olleiden muiden toimitsijain tehtävät selviävät kertomuksen järjestötoimintaa koskevasta osasta. Puoluetoimiston kirjeenvaihto Kertomusvuoden aikana on puoluetoimistosta lähetetty postia seuraavasti: Kustannustoiminta kpl Järjestötoiminta » Valistustoiminta 7.987» Vaalitoiminta 7.124» Tiedotustoiminta 6.442» Naisten Keskusliitto 8.740» Kunnallistoiminta 548» TST:n toiminta 3.435» O-jaoston toiminta 1.747» Kansainvälinen toiminta 141»

14 Maaseutuvaltuuskunta 261 kpl Rekisteriasiat 260» T-lehdistön toiminta 267» Talousasiat 119» Sekalaiset 1.643» 89 Yht kpl III. JÄRJESTÖTOIMINTA 1. Yleistä Vuoden aikana oli kolme kampanjanomaista tehtävää, jotka sitoivat toimintaan koko jäsenkunnan. Suurarpajaistemme myyntimäärissä päästiin ennätyslukemiin, josta johtuen myös puhdas tuotto muodostui hyväksi. Kokonaistuloksemme on sitäkin merkittävämpi, kun tavara-arpajaismarkkinoilla on yleisesti ollut nähtävissä jatkuvaa laskua jo pidemmän ajan. Vaikka lehdistömme levikkikampanjan tulos eri lehtien osalta on kovasti erilainen, voidaan yleistulosta pitää hyvänä. Eräiden lehtiemme levikin lisäys toimintavuoden aikana oli erinomainen. Levikkikampanjan vaikutus ei rajoittunut vain suoritettuun työhön, vaan sen yhteydessä saadut kokemukset tulevan toiminnan ohjeena ovat arvokkaat. Toimintavuoden kruunasi hyvä tulos osuuskauppavaaleissa. Ainoastaan sosialidemokraatit saivat kirjata tililleen voiton muiden menettäessä sekä ääniä että paikkoja. 2. Valistus- ja opintotoiminta Kurssi- ja muu valistustoiminta Työväen Sivistysliiton ja kasvatustoimikunnan toimesta järjestettiin Keurusselän lomahotellissa helmikuussa sosialidemokraattisten työväenjärjestöjen»huipputason» konferenssi. Päämääränä oli koota em. järjestöjen johtohenkilöt pohtimaan sosialidemokraattisen työväenliikkeen yhteistyö- ja työnjako- sekä ideologisia kysymyksiä. Tilaisuus onnistui hyvin. Vuoden aikana järjestettiin eri puolilla maata ilta- ja viikonloppukursseja, joihin osallistui n. 200 puolueaktiivia. Näiden lisäksi ovat piirijärjestöt pitäneet omia kurssejaan, jotka ovat olleet pääasiassa

15 90 ilta- ja viikonloppukursseja. Puoluetoimisto on antanut tukensa niiden suunnitteluun. Vuoden aikana pidetyt kurssit ovat olleet valmistautumista tuleviin valtiollisiin vaaleihin. Puolueen valistusjaosto on ollut tukemassa eri puolille perustettuja puoluekouluja, jotka ovat toimineet ilahduttavan aktiivisesti. O-bintokerhotoiminta Puolueosastojen yhteydessä toimii n. 300 opintokerhoa, joista n. 250 on ilmoittautunut Työväen Sivistysliittoon. Näiden lisäksi toimii naisjaostoissa ja yhdistyksissä n. 160 kerhoa, joista 120 Työväen Sivistysliittoon ilmoittautunutta. Ruotsalaisen Työväenliiton alaisia kerhoja oli 30 eli yhteensä n. 490 kerhoa, joissa opiskelijoita n Kerhojen opintoaineista kuluneena vuonna voidaan erikoisesti mainita»meidän kuntamme» ja»sosialismi 20:nnellä vuosisadalla» -nimiset kirjekurssit. 3. Julkaisujen levikkityö Sosialistisen Aikakauslehden levikkityö on hoidettu osatoimena. Levikin turvaamiseksi järjestettiin asiamiehille levikkikilpailu, jossa palkintoina jaettiin 1.000,. Työväen Kalenterin, Työväen Taskukirjan ja Folkets Fickkalenderin asiamiehille järjestettiin myös levikkikilpailu, jossa jaettiin rahapalkinnot. 4. Tiedotustoiminta Tiedotusosasto lähetti kentälle neljä eri tiedotuskirjettä, joiden yhteinen määrä oli kpl. Erilaisia lentolehtisiä ja lentokirjasia lähetettiin kpl. Sosialidemokratian Tie ilmestyi neljä kertaa kunkin numeron painosmäärän ollessa kpl. 5. Toimitsijapäivät Piirisihteereiden neuvottelukokous pidettiin keväällä puolueneuvoston kokouksen yhteydessä. Sekä piirisihteereiden että toimitsijain yhteiset neuvottelupäivät järjestettiin syystoimintakauden alkaessa. 6. Matka-asiamiehet Puolueen palveluksessa ovat kertomusvuoden sikana olleet seuraavat matka-asiamiehet: Järjestötarkastajana Vihtori Lahti, toimitsijoina Reino Kanerva, Onni Hyvönen ja Oskari Virsu.

16 Maaseutu]ärjestäjänä on ollut Arvo Nuolijärvi saakka. Ruotsinkielisillä alueilla on toimitsijana ollut Tor Granfors. Kenttä verkoston jaostosihteerinä on ollut Yrjö Virtanen ja toimitsijoina Aarre Kari, Sakari Tahvanainen, Hannu Lamminmäki, Kauko Tiihonen, Tauno Kallio, Toimi Ranne ja Heimo Uksila saakka Piirijärjestöt Piirijärjestöjä, Suomen Ruotsalainen Työväenliitto mukaanluettuna, on ollut 16. Piirisihteereinä ovat toimineet: Aulis Leppänen (Helsingin Sosialidemokraattinen Piiri), Kauko Tapaninen (Uudenmaan Sosialidemokraattinen Piiri), Aarno Lindeqvist (Turun 1. et. Sosialidemokraattinen Piiri), Jukka Tuomi (Satakunnan Sosialidemokraattinen Piiri), Voitto Penttinen (Hämeen et. Sosialidemokraattinen Piirijärjestö), Antti Halme (Hämeen pohj. Sosialidemokraattinen Piiri), Mauno Hirvisaari (Kymen 1. Sosialidemokraattinen Piiri), Martti Äberg (Mikkelin Sosialidemokraattinen Piirijärjestö), Keijo Suksi (Kuopion Sosialidemokraattinen Piiri), Eero Sorsa (Joensuun Sosialidemokraattinen Piiri), Tauno Kähkönen saakka ja Maunu Ihalainen 1.5. alkaen (Sos.-dem. Puolueen Keski-Suomen Piiri), Eeli Lepistö (Vaasan 1. Sosialidemokraattinen Piiri), Erkki Koponen (Oulun Sosialidemokraattinen Piiri), Leevi Kovalainen (Kajaanin Sos.-dem. Piiri), Pauli Kinnunen (Lapin Sosialidemokraattinen Piiri) ja Jarl Nordman (Suomen Ruotsalainen Työväenliitto). 8. Puolueen järjestöt Kertomusvuoden päättyessä oli puolueessa yhdistystä, joista 54 ruotsinkielistä sekä 175 kunnallisjärjestöä, joista 7 ruotsinkielistä. Seuraavasta luettelosta käy ilmi vuoden aikana lakkautetut ja perustetut yhdistykset: Lakkautetut yhdistykset : Rek. pv. Nimi Piiri Väätälänmäen Sos.-dem. Työväenyhd. Mikkelin Näädänmaan Työväenyhdistys Kuopion Säämingin Juvolan Työväenyhdistys Mikkelin Ylä-Kintauden Työväenyhdistys Keski-Suomen Särkisalmen Työväenyhdistys Kymen 1.

17 92 Uudet yhdistykset: Mustasaaren Sosialidemokraatit Ylitornion Sosialid. Kunnallisjärj Nunnan Sosialid. Yhdistys Ylivieskan Sos.-dem. Naiset Ylivieskan Liikeväen Sos.-dem. Yhdistys Liedon Itäinen Sosialid. Yhdistys Pernon Sosialid. Yhdistys» Raision Itäinen Sosialid. Yhdistys Kokkolan kristillisten sos.-dem. yhd. 10, 6. H:gin mlk:n Kristillisten Sosialid. Yhd.» Piispanristin Sosialidemokraatit Puotinharjun Sosialidemokraatit Nastolan Työväen-Viran ja Toimenhalt Sosialidemokraattinen Yhdistys H:gin Sähköalan Sosialidemokraatit Huopanankosken Sos.-dem. Työväenyhd. Rastaalan-Jupperin Sosialidemokraatit Sd. Puolueen Kouvolan Kunnallisjärj H:gin Sosialid. Kilta Myllypuron Sosialidemokraatit Songan Sos.-dem. Yhdistys Valtion laitosten Rovaniemen Sosialidemokraatit Kontulan Sosialidemokraatit Petaksen Sos.-dem. Yhdistys Halikon Sosialid. Kunnallisjärj. Vaasan 1. Lapin 1. Turun 1. etel. Oulun 1. Oulun 1. Turun 1. etel. Turun 1. etel. Turun 1. etel. Vaasan 1. Uusimaa Turun 1. etel. Helsinki Hämeen 1. etel. Helsinki Keski-Suomen 1. Uusimaa Kymen 1. Helsinki Helsinki Lapin 1. Lapin 1. Helsinki Uusimaa Turun 1. etel. TPSL :stä SDP :hen siirtyneet yhdistykset : Korson Sos.-dem. Naisyhdistys Uusimaa Valmetin Työväenyhdistys Helsinki Lahden Sosialidemokraatit Hämeen 1. etel. Tampereen Sosialidemokraatit Hämeen 1. pohj. Sos.-dem. Maatalousmiehet Helsinki Isonkankaan Sos.-dem. Nuoriso-os. Vaasan 1. Sykäräisten Sos.-dem. Nuoriso-os.» Toholammin Alapään Työväenyhdistys» Toholammin Sosialid. Yhdistys»

18 93 IV. PUOLUEEN LEHDISTÖ JA JULKAISUTOIMINTA 1. Sosialidemokraattiset sanomalehdet Kertomusvuoden aikana ilmestyi 11 sosialidemokraattista sanomalehteä. Seitsemän kertaa viikossa ilmestyivät puolueen pää-äänenkannattaja Suomen Sosialidemokraatti sekä Kansan Lehti, kuusipäiväisinä Eteenpäin, Hämeen Kansa, Saimaan Sanomat, Turun Päivälehti ja Uusi Aika, kolmipäiväisinä Pohjanmaan Kansa, Pohjois-Karjala sekä Pohjolan Työ. Svenska Demokraten ilmestyi kaksi kertaa viikossa. Puoluelehtien päätoimittajina ovat kertomusvuoden aikana toimineet: Atte Pohjanmaa (Suomen Sosialidemokraatti), H. A. Salokangas (Eteenpäin), Mauno Pelkonen (Hämeen Kansa), Vilho Halme (Kansan Lehti), Pentti Ketola (Pohjanmaan Kansa), Tommi Moilanen (Pohjois-Karjala), Aarne Keskitalo (Pohjolan Työ), Reino Kaatonen (Saimaan Sanomat), Rafael Paasio (Turun Päivälehti), Vilho Rantanen (Uusi Aika) sekä Gunnar Henriksson (Svenska Demokraten). 2. Työväenlehdistö ry. ja Työväen Sanomalehtien Tietotoimisto Lehtiliikkeittemme liiketaloudellinen kehitys kertomusvuonna on ollut hyvin tasainen. Edellisenä eli vuonna 1964 suoritetut ja sos.-dem. puolueelle niin menestykselliset kunnallisvaalit vaikuttivat piristävästi myös lehtiliikkeittemme toimintaan. Pitkästä aikaa mainittuna vuonna saavutettiin kautta linjan taso, jossa suhteellisestikin katsoen ylitettiin ennen kriisivuosia saavutetut ns. ennätystulokset. Oli tämän vuoksi selvää, ettei kertomusvuonna edellisen vuoden tulosnumeroita ollut helppo ylittää. Silti voidaan vuodelta 1965 merkitä joidenkin lehtiyritysten osalta varsin myönteistä kehitystä, joskin lehden kustantaminen yleensä näyttää jatkuvasti pysyvän kirjapainojen suurena rasituksena. Jos lehtiemme nykyinenkin taso ja teho, joka ei vastanne alati lehdistölle lisättyjä vaatimuksia, aiotaan säilyttää, tarvitaan varsin huomattavia ulkopuolisia tukitoimenpiteitä. Lehtien lukumäärä pysyi kertomusvuoden aikana ennallaan. Niitä kustantavien kirjapainoliikkeiden yhteinen liikevaihto edelliseen vuoteen verraten kohosi vuonna % edustaen markkamääräisesti markan suuruista yhteistä liikevaihtoa. Ilmoitustuloja, joista välityspalkkiot ja muut alennukset oli vähennetty, kertyi mainittuna vuonna yhteensä markkaa. Ennakkotiedot kertomusvuoden vastaavista numeroista osoittavat sekä liikevaihdon että ilmoitustulojen jatkuvaa kasvua, mutta kun kustannustaso on noussut prosentuaalisesti enemmän, tuottaa eräille jäsenliikkeille vaikeuksia normaalitulokseksi katsottavan tilinpäätöksen aikaansaaminen.

19 94 Lehtiemme levikki, joka on tarkoituksen ja tehon eräitä perusedellytyksiä, näyttää lisääntyvän perin hitaasti. Tähän on tietysti useinkin vaikuttamassa lehden varsin vaatimaton sivuluku ja ilmestymiskertojen harva lukumäärä. Lukijat eivät enää nykyaikana ole täysin tyytyväisiä esim. kolmipäiväisiin lehtiin. Puoluetoimikunnan aloitteesta»mobilisoitiin» kertomusvuoden lopulla juuri uusien tilaushankintojen kuukausina puolueen järjestö verkosto ja jäsenistö yhteiseen ponnisteluun lehtiliikkeiden kanssa lehtiemme levikin lisäämiseksi. Tämä työ ei tietenkään vuoden loppuun mennessä ollut täysin päättynyt, koska tilaushankinta jatkuu vielä kuluvan vuoden puolella. Tuloksesta mainittakoon, että tätä tietä hyvän yhteistoiminnan avulla merkittiin yli uutta vuosikertaa. Tulosta voidaan pitää varsin huomionarvoisena, varsinkin kun ottaa huomioon, että kiristyvän elintason vuoksi sanomalehtien tilauskannan kehityksessä on yleensä todettu vuoden vaihteessa heikkenemisen merkkejä. 3. Sanomalehdistö ja valtio Kysymystä valtion tuesta sanomalehden kustantamisen yhteydessä on koko kertomusvuoden aikana pohdittu varsin laajasti eri yhteiskuntapiirejä edustavien sanomalehtien taholta. Erittäin aktuelliksi asia tuli sen vuoksi, että naapurimaassamme Ruotsissa valtiovalta katsoi asialliseksi puuttua huonoon suuntaan ohjautuvan kehityksen kulkuun. Valtiopäiville tehty esitys valtion tuesta ns. puoluelehdille sai vuoden lopulla myönteisen ratkaisun, joskin päätös muotoiltiin siten, että tuki myönnettiin parlamenttiryhmiä edustaville puolueille. Meillä tämä asia on myös ollut jatkuvan valmistelun alaisena ja tullee päiväjärjestykseen heti eduskuntavaalien jälkeen. 4. Pohjoismainen yhteistyö Vuoden toimintaan liittyy T-lehdistön pohjoismainen konferenssi, joka järjestettiin elokuun 23 ja 24 päivinä Aulangolla. Kaikki pohjoismaat olivat lähettäneet konferenssiin edustajansa. Tanskaa edusti sikäläinen Aktieselskabet den Socialdemokratiske Presse nimisen keskusjärjestön toimitusjohtaja Sören Ris-H0j Pedersen sekä päätoimittaja Axel Nielsen, Norjan Arbeiderpresse A/S:n vastaavat edustajat olivat toimitusjohtaja Johan Ona ja isännöitsijä Gunnar Toft sekä Ruotsin A-pressens Förlags Ab:n edustajina toimitusjohtaja Bertil Nilsson, johtaja Erik Larmen ja päätoimittaja Gösta Söderlund. Suomen T-lehdistön edustajina olivat kokouksessa läsnä puoluesihteeri Kaarlo Pitsinki, joka toimi kokouksen puheenjohtajana, toimitusjohtajat Visa Kivi ja Valle Talpio, T-lehdistö r.y:n sihteeri E. A. Wuokko sekä kokouksen sihteerinä toimittaja Kaj Laxen.

20 Konferenssi käsitteli eri maiden raportit sekä eri alustuksina kysymykset»valtion tuesta sanomalehdille» ja»siirtymisestä sanomalehden offset-painatukseen». Edellisen kysymyksen alusti Ruotsin edustaja Bertil Nilsson ja jälkimmäisen Norjan edustaja Johan Ona Työväenlehdistön keskuselimet Lehtiliikkeiden yhteiselimenä on toiminut liikkeiden itsensä muodostama yhdistys Työväenlehdistö r.y. Sen toimesta on vuoden aikana järjestetty jäsenliikkeiden edustajien neuvottelutilaisuuksia. Yhdistys on huolehtinut yhteistoiminnasta muiden kustantajajärjestojen ja työväen keskusjärjestöjen kanssa sekä edustanut sos.-dem. lehdistöä kansainvälisissä konferensseissa sekä muutenkin hoitanut lehdistöjärjestöjen kansainvälisen yhteistoiminnan. Yhdistyksen johtokuntaan ovat kertomusvuoden aikana kuuluneet toimitusjohtajat Visa Kivi (SS-Helsinki), Toivo Nurmi (UA-Pori), Väinö Hurnonen (KL-Tampere), Valentin Talpio (HK-Hämeenlinna), Osmo Salovaara (Eteenpäin- Kotka), Eero Tuukkanen (SS-Lappeenranta) ja Olavi Sarmio (TP-Turku). Yhdistyksen sihteerinä on toiminut o.t.o. toimitusjohtaja E. A. Wuokko. Työväenlehdistön Kannatusyhdistys r.y:n johtokuntaan ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: puheenjohtajana puoluesihteeri Kaarlo Pitsinki ja varapuheenjohtajana toimitusjohtaja Visa Kivi, sekä jäseninä puolueen puheenjohtaja Rafael Paasio, pääjohtaja Olavi Lindblom ja toimitusjohtaja Väinö Leskinen sekä varajäseninä johtaja Onni Hiltunen ja taloudenhoitaja Aarne Paananen. Yhdistyksen sihteerinä on toiminut o.t.o. E. A. Wuokko. Työväen Sanomalehtien Tietotoimiston päätoimittajana on ollut edelleen Eino Kalkkinen ja muina varsinaisina toimittajina Toivo Kivinen ja Mirjam Valkama. Kiinteistö Oy Minna Canthinkatu 27 nimisen asuntokiinteistöosakeyhtiön johtokuntaan ovat Kannatusyhdistyksen edustajina kuuluneet johtaja Onni Hiltunen (pj), toimitusjohtaja Visa Kivi, taloudenhoitaja Aarne Paananen, piirisihteeri Keijo Suksi ja toimitusjohtaja E. A. Wuokko. 6. Sosialistinen Aikakauslehti Sosialistisen Aikakauslehden päätoimittaja on ollut puoluesihteeri Kaarlo Pitsinki. Toimitussihteerinä oli saakka Olli Laitinen ja tämän jälkeen hänen tilallaan v.t. toimittajana Matti Nieminen. Toimitusneuvostoon ovat kuuluneet Rafael Paasio (puh.joht.), Niilo

21 96 Koljonen, Aulis Leppänen, Väinö Liukkonen ja Tyyne Paasivuori. Sosialistisen Aikakauslehden levikkitoiminnasta on huolehtinut Toimi Ranne. Tilaajien lukumäärä on vuoteen 1964 nähden kohonnut. 7. Muu julkaisutoiminta Työväen Kalenteri, Työväen Taskukirja ja Folkets Fickkalender ovat ilmestyneet puoluetoimiston julkaisemina. Julkaisujen painosmäärät ovat olleet entiset. V. TALOUDELLISET ASIAT 1. Työväentalot Kertomusvuoden aikana on puoluetoimisto mahdollisuuksiensa mukaan avustanut yhdistyksiä toimitalojen korjausrahoituksen järjestelyissä. Puolueen taloudellista tukea yhdistysten toimitalojen korjausten rahoittamiseen ei ole voitu paljonkaan järjestää. Aikaisempaa suunnitelmaa noudattaen on yhdistyksiä kehoitettu purkamaan tai myymään korjauskelvottomat ja kannattamattomat työväentalot. Seuraaville yhdistyksille on puoluetoimikunta antanut luvan omaisuuden myyntiin: Ypäjän kirkonkylän Työväenyhdistys r.y:lle. Kosken Hl. Työväenyhdistys r.y:lle. Tahmelan Työväenyhdistys ry:he. Haapasalon Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:lle lupa huvilavan myyntiin. Juurikan Työväenyhdistys r.y:lle lupa huvilavan myyntiin. Loviisan Työväenyhdistys r.y:lle. Pelkolan Työväenyhdistys r.y:lle. Haapamäen Työväenyhdistys r.y:lle. Korvenkylän Työväenyhdistys r.y:lle. Ala-Kolkin Työväenyhdistys r.y:lle. Haukivuoren Työväenyhdistys r.y:lle. Oulun Työväenyhdistys r.y:lle lupa ostaa Madekosken Työväenyhdistyksen kiinteistö. Myönnettiin Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y:lle lupa tontin vaihtoon.

22 Hyväksyttiin Näädänmaan Työväenyhdistys r.y:n lakkauttaminen ja oikeutettiin piirijärjestö myymään yhdistyksen omistama tontti ja käyttämään myynnistä saatavat varat jonkin toisen piirin alueella olevan yhdistyksen avustamiseen. Todettiin, että Juurikorven Sos.-dem. Työväenyhdistys on lakkauttanut toimintansa. Yhdistyksen varat päätettiin siirtää Saksalan Työväenyhdistykselle. Hyväksyttiin Särkisalon Työväenyhdistys r.y:n lakkauttaminen. Yhdistyksen omaisuus siirtyi sääntöjen mukaan puolueelle, mutta puolue siirtää omaisuuden Parikkalan Sos.-dem. Työväenyhdistykselle edellytyksellä, että Parikkalan Sos.-dem. Työväenyhdistys vastaa talon rasitteista Takuut Oikeutettiin Joutsenon Työväenyhdistys r.y. käyttämään hallitsemaansa ja puolueen omistamaan kiinteimistöön kiinnitettyä vmk:n suuruista haltijavelkakirjaa tarvitsemansa lainan vakuudeksi. 3. Arpajaiset Puolueen arpajaiset onnistuivat odotusten mukaisesti. Arpoja myytiin kaikkiaan kpl. Arpojen kappalehinta oli 1 mk. Myyntiprosentti arpojen kokonaismäärästä oli 77,8 %. Arpajaisten kokonaistuotto oli mk ,50. Tulos jaettiin piirijärjestöille myyntimäärän perusteella. 4. Piiri- ym. järjestöjen avustaminen ja eläkkeet Uudenmaan piiri , Hämeen etel. piiri ,10 Mikkelin piiri ,10 Kuopion piiri ,90 Joensuun piiri , Vaasan piiri ,90 Oulun piiri ,90 Lapin piiri ,37 Kajaanin piiri ,80 Sos.-dem. Naisten Keskusliitto ,79 Sos.-dem. Nuorison Keskusliitto , Otto Toivonen, eläke 500,

23 98 Ellen Mattila, eläke 900, Kristillisten Sosialidemokraattien Liitto 1.000, Kokontaipaleen Työväenyhdistys 400, Taivalkosken Työväenyhdistys 300, mk ,86 Puolueen maksamat atmrahat: Työväen Akatemia 1.500, Pekka Antti 400, mk 1.900, 5. Suoritettu järjestöjen lainojen lyhennyksiä korko- ym. maksuja Kiinteistö Oy Karihaara 90,50 Könönpellon Työväenyhdistys 4.867,07 Lapuan Työväenyhdistys 9.372,92 Nivalan Työväenyhdistys 2.308,43 mk ,92 6. Puolueen antamat lainat Karstulan kk:n Työväenyhdistys 1.000, 7. Luovutetun alueen yhdistyksille palautettu Kintereen Työväenyhdistys 2.268,56 Uuraan Työväenyhdistys 93,60 mk 2.362,16 VI. KANSAINVÄLISET SUHTEET Sosialistinen Internationaali kutsui sosialististen puolueiden johtajat kolme kertaa koolle. Tammikuussa Salzburgissa pidettyyn kokoukseen osallistuivat Rafael Paasio, Kaarlo Pitsinki ja Pauli Burman, huhtikuussa Chequ ersissä pidettyyn Paasio ja Pitsinki sekä elokuussa Pariisissa pidettyyn Pitsinki ja Burman. Sosialistisen Internationaalin Toimiston kokouksia oli kaksi, joihin toisena pohjoismaisena edustajan osallistui Paul Burman.

24 Euroopan Neuvoston Sosialistiryhmän kokoukseen syyskuussa Strasburgissa osallistui huomioitsijana Eino Siren. Pohjoismaiden työläiskonferenssi pidettiin Oslossa Kokouksessa, johon osallistui yli neljäsataa edustajaa näistä puolisensataa suomalaista pohjoismaiden sosialidemokraattisista puolueista ja ammattijärjestöistä, oli esillä neljä pääteemaa:»uusiin, rohkeisiin päämääriin», alustajana Tage Erlander, aluepolitiikka, alustajana Erik Brofoss, naisten asema pohjoismaisessa yhteiskunnassa, alustajana Karen Dahlerup ja vapaa-ajan vietto, alustajana Olavi Lindblom. Pohjoismaiden Yhteistyökomitean kokous pidettiin Tukholmassa Suomen Sos.-dem. Puolueen edustajina olivat Olavi Lindblom ja Kaarlo Pitsinki. Norjan Työväenpuolueen puoluekokouksessa Oslossa edusti Suomea Sylvi Siltanen ja Tanskan Sosialidemokraattisen Puolueen puoluekokouksessa Kaarlo Pitsinki. 99 Liite n : o 1 MAASEUTUVALTUUSKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Maaseutu valtuuskunta Sos.-dem. Maaseutuvaltuuskunta piti ohjesääntönsä edellyttämän vuosikokouksen Helsingissä toukokuun 16. päivänä. Tähän kokoukseen osallistui 25 piirikokousten valitsemaa maaseutuvaltuuskunnan jäsentä. Valtuuskunnan jäsenten lisäksi olivat kokouksessa edustettuina seuraavat järjestöt: Suomen Pienviljelijäin Liitto, Sos.-dem. Nuorison Keskusliitto, Sos.-dem. Naisten Keskusliitto, edistysmielinen osuuskauppaliike (OTK) ja sosialidemokraattisesta eduskuntaryhmästä ryhmän sihteeri Johannes Kolamo. Kokouksessa käsiteltiin maaseutuvaltuuskunnan ohjesäännön mukaan vuosikokoukselle kuuluvat asiat sekä niiden lisäksi alustukset seuraavista aiheista: Professori Samuli Suomela»Maatalouden näkymät teollistuvassa yhteiskunnassa», toiminnanjohtaja Waltter Kuusela»Maatalousneuvonnan keskittäminen» ja kansanedustaja Ilmari Linna»Maatalouden asiat eduskunnassa». Alustusten pohjalta käydyssä keskustelussa kiinnitettiin erityisesti huomiota maataloustuotteiden ylituotanto-ongelmiin, maaseudulla asuvien ihmisten, etenkin pienviljelijäväestön työllisyyskysymyksiin ja heidän kouluttamiseensa muihin ammatteihin, pienten tilojen elinkelpoisuuden parantamiseen, epäoikeudenmukaiseen verotukseen ja

25 100 moniin muihin kysymyksiin, joita on käsitelty mm. eduskunnassa. Maataloustulolain aikaansaamista pidettiin tärkeänä, mutta ei kuitenkaan sisällöltään sellaisena kuin porvarillinen hallitus esitti edellisenä vuonna eduskunnalle ja jonka vasemmisto äänesti yli vaalien. Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän rinnakkaisaloitetta pidettiin pienviljelijöitä kohtaan oikeudenmukaisempana. Edelleen todettiin, että hallituksen ratkaisu maataloustulon korottamisesta vuoden alkupuolella ei ole liioin hyödyttänyt pienten maatilatalouksien omistajia, koska heillä ei ole mahdollisuuksia huomattavampaan myyntituotantoon. Elintarvikkeiden hintojen korottaminen johtaa myös muiden kulutustarvikkeiden hintojen nousuun, joten sivuansioista pääasiallisesti toimeentulonsa saava pienviljelijäväestö joutuu elinkustannusten kohoamisesta kärsimään samalla tavoin kuin muutkin palkansaajat. Suunnan muutosta maatalouspolitiikan hoitamisessa pidettiin välttämättömänä, mutta todettiin kuitenkin, ettei siihen ole porvarienemmistöisen eduskunnan aikana mahdollisuuksia. Toimintasuunnitelman käsittelyn yhteydessä kiinnitettiin piiritoimikuntien apueliminä toimivien maaseutujaostojen toiminnan aktivoimiseen erityisesti huomiota samoin kuin myös valtuuskunnan ohjesäännön uusimiseenkin. Kokouksessa valitun toimikunnan tehtäväksi jätettiin laatia luonnos uudeksi ohjesäännöksi, joka käsitellään seuraavassa valtuuskunnan kokouksessa. 2. Maaseututoimikunta Valtuuskunnan puheenjohtajana on kertomusvuoden ajan toiminut vuosikokouksen valitsemana maanviljelijä Onni Oksanen. Maaseututoimikuntaan ovat kuuluneet Jalmari Väisänen, Heikki Simonen, Matti Vähäkylä, Olavi Lehtonen, Lars Flinck, Esko Marttila, Waltter Kuusela sekä lisäjäseninä Erkki Pernu, Martti Pöysälä, Niilo Koljonen ja Taimi Rinne-Virolainen. Toimikunta nimesi keskuudestaan työvaliokuntaan puheenjohtajana toimivan Onni Oksasen lisäksi Jalmari Väisäsen, Heikki Simosen, "SValtter Kuuselan ja Matti Vähäkylän. Sekä toimikunta että työvaliokunta ovat kokoontuneet useita kertoja käsittelemään maatalous- ja maaseutupoliittisia kysymyksiä, joita koskevat päätökset on ilmoitettu Sos.-dem. Puoluetoimikunnalle ja puolueen eduskuntaryhmälle. 3. Kenttätyö Valtuuskunnan sihteerinä ja maaseututoimitsijana on ollut joulukuun puoleen väliin saakka Arvo Nuolijärvi. Hän on matkustellut eri