Porvoon sote-yhtiöittämisselvitys

Transkriptio

1 Porvoon sote-yhtiöittämisselvitys Projektisuunnitelma

2 Sisältö 1 Johdanto Selvityksen tarkoitus Tavoite ja sisältö Valinnanvapauslainsäädännön merkitys selvitykselle Kolmenlaista valinnanvapautta Valinnanvapauden ajallinen vaiheistus Roolit ja vastuut Selvityksen tehtävät, vaiheet ja aikataulu Nykytilan kuvaus Elinvoimainen ja kilpailukykyinen, sote-uudistuksen lähtökohtiin soveltuva palvelu- ja toimintakonsepti Yhtiöittämisen juridiset reunaehdot Henkilöstön asema ja siirtyminen Hankinta-asiakirjojen ja keskeisten sopimusasiakirjojen valmistelu Riskianalyysi Aikataulu Kustannusarvio Riskienhallinta Keskeiset viestintäperiaatteet... 12

3 1 Johdanto Nykyjärjestelmässä Porvoon kaupunki on sekä julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjä että pääasiallinen tuottaja ja rahoittaja. Valtakunnallisen sote-uudistuksen lakiehdotukset lähtevät siitä, että kunnat eivät enää jatkossa järjestä tai tuota sote-palveluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiehdotuksen mukaan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelut sekä henkilöstö siirtyvät alueellisesti nykyisiä maakuntia vastaaville uusille itsehallinnollisille maakunnille. Kaupunkien ja kuntien kannalta yksi keskeisimmistä muutoksista on siis sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisen vastuun poistaminen kunnilta ja rahoitusvastuun siirtyminen kokonaan valtiolle kuntien verotuloja ja valtionosuuksia vähentämällä. Toinen suuri muutos liittyy asiakkaiden valinnanvapauteen ja maakunnan palveluiden yhtiöittämisvelvollisuuteen. Lakiehdotusten mukaan maakunnalla on velvollisuus yhtiöittää palvelut silloin, kun maakunta hoitaa sote-tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan laajan valinnanvapauden piirissä. Palvelujen tuottajina voisi olla vain joko tuleva maakunta, kolmannen sektorin toimija tai yksityinen taho, mutta ei kunta. Suomen Kuntaliiton hallitus on tänä syksynä linjannut yksimielisesti, että myös kunnilla tulisi olla mahdollisuus tuottaa sote-palveluita omistamissaan yhtiöissä. Porvoon kaupunginhallitus hyväksyi Porvoon lausuntoluonnoksen sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketista. Kaupunginvaltuusto päättää lausunnosta Lausunnon mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen reformi on tarpeellinen, ja Porvoon kaupunki haluaa vahvasti olla muutoksessa mukana. Kaupunki suhtautuu kuitenkin kriittisesti sote- ja maakuntauudistuksen lakiesityksiin. Maakuntien lisäksi myös kunnilla pitää olla mahdollisuus perustaa sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavia yhtiöitä. Tämä helpottaisi huomattavasti sote-uudistuksen toimeenpanoa, sillä kunnilla on julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen liittyvä osaaminen, ja ne vastaavat myös siihen liittyvästä omaisuudesta ja henkilöstöstä. Porvoon erillisselvityksen käynnistämisestä on käyty syksyn aikana keskustelua mm. sosiaali- ja terveyslautakunnassa, kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuuston ryhmien puheenjohtajien kokouksessa. Valtuustoryhmien puheenjohtajat sitoutuivat yksimielisesti selvityksen tekemiseen. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan käynnistää Porvoon oman sote-selvityksen. Porvoon kaupunki on kehittänyt sote-palveluitaan viime vuosina voimakkaasti ja pystyy nykyään tuottamaan sote-palvelunsa kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Kehittämistyö on kuitenkin vielä kesken, ja myös tulevat lakiesitykset ohjaavat osaltaan kehittämistyötä. Kaupunki haluaa, että Porvoossa tarjotaan tulevaisuudessakin alueen asukkaiden tarpeista lähteviä sosiaali- ja terveyspalveluja. Porvoon pyrkii epäselvässä tilanteessa valmistautumaan sote-uudistukseen. Kaupunki haluaa olla mukana edelläkävijänä luomassa sellaisia uusia asiakaslähtöisiä ratkaisuja, joka sopivat tulevan sote-uudistuksen tavoitteisiin ja ottavat huomioon Porvoon alueen ja asukkaiden edut parhaalla mahdollisella tavalla. Sosiaali- ja terveyspalvelut tuottavat merkittävää yhteiskunnallista ja taloudellista arvoa, ja niiden paikallisella toimivuudella ja olemassaololla on selkeä merkitys alueen elinvoimaisuudelle. Porvoon kaupungin mukanaolo uudistusta edistävässä hankkeessa on merkittävä panostus myös alueen elinvoiman edistämiseen. 2 (12)

4 Tarkoituksena on selvittää voidaanko lainsäädännön muuttumisesta aiheutuvaan markkinamuutokseen vastata perustamalla kaupungin kokonaan tai osittain omistama kilpailukykyinen sote-yhtiö, joka pystyy tasavertaisesti kilpailemaan muun yksityisen tai julkisen palveluntuotannon kanssa. Hyvin valmistelu palvelu- ja liiketoimintakonsepti voi mahdollistaa etulyöntiaseman sote-uudistuksen synnyttämässä avoimessa kilpailutilanteessa. 2 Selvityksen tarkoitus 2.1 Tavoite ja sisältö Selvityksen tavoitteena on kartoittaa Porvoon kaupungin valmiutta, kykyä ja mahdollisuuksia ja halukkuutta osallistua sote-palvelujen tuotantoon joko kaupungin kokonaan omistaman tai jonkin toisen toimijan kanssa yhdessä omistaman yhtiön kautta (yhteisyritys). Selvityksellä kartoitetaan mahdollisuutta löytää sellainen palvelu- ja toimintakonsepti, jonka avulla voidaan tarjota kuntalaisille aito valinnanvapauden mahdollisuus sekä turvata paremmin myös kuntalaisten kielelliset oikeudet. luoda yhtiö, joka pystyy tasavertaisesti kilpailemaan muun yksityisen tai julkisen palveluntuotannon kanssa sote-uudistuksen synnyttämässä avoimessa kilpailutilanteessa. Selvityksen aikana arvioidaan myös yhtiöittämiseen liittyvät riskit. 2.2 Valinnanvapauslainsäädännön merkitys selvitykselle Luonnos valtakunnalliseen sote-uudistukseen liittyvän valinnanvapausmallin pääpiirteistä julkaistiin virkamiesvalmistelun pohjalta. Varsinainen lakiehdotus julkaistaan marraskuussa. Valinnanvapautta koskeva lakiehdotus tulee vaikuttamaan keskeisesti Porvoon sote-yhtiöittämisselvityksen reunaehtoihin. Valinnanvapausmallin luonnoksessa esitetään, että mallin avulla siirrytään järjestelmään, jossa asiakkaalla on mahdollisuus valita sen hetkiseen elämäntilanteeseen ja palvelutarpeeseen parhaiten sopiva palvelujen tuottaja ja palvelukonsepti Kolmenlaista valinnanvapautta Palveluiden käyttäjällä eli asiakkaalla olisi mahdollisuus valinnanvapauteen kolmella eri tasolla: 1. Asiakas valitsee koko valtakunnan alueelta uudistettuja sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja lähipalveluita antavan palveluntuottajan eli sote-omatiimin, johon listautuu asiakkaaksi. Palveluntuottaja vastaa tavallisimmista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja neuvonnasta asiakkaan kotimaakunnan tarkempien kriteereiden mukaisesti. Omatiimi-palvelut ovat kertaluonteisia, toistuvia tai usein tarvittavia neuvonta-, ohjaus- ja vastaanottopalveluita, joilla vastataan ihmisten hyvinvointia ja terveyttä koskeviin kysymyksiin ja toteutetaan ennaltaehkäisyä. Lisäksi tutkitaan ja hoidetaan yleisiä oireita, akuuttisairauksia ja pitkäaikaisia terveysongelmia sekä annetaan sosiaalihuollon, sosiaalityön ja sosi- 3 (12)

5 aaliohjauksen neuvontaa ja ohjausta. Maakunta voi päätöksensä mukaan sisällyttää muitakin palveluita omatiimiin. Omatiimi ohjaa tarvittaessa jatkohoitoon. Omatiimillä on kokonaisvastuu asiakkaastaan. Suun terveydenhuoltoa varten asiakas valitsee suun terveydenhuollon palveluiden tarjoajan, joka antaa tarkemmin säädettävät suun terveydenhuollon palvelut. 2. Maakunnan palvelulaitos tekee asiakkaalle palvelutarpeen arvioinnin, kun tämä tarvitsee laajemman erityistason sote-palveluita, muita harvinaisempia tai vaativampia palveluita tai sosiaalihuollon tukitoimia tai omatiimiä laajemmin yhteen sovitettuja palveluita. Asiakas valitsee maakunnan palvelulaitoksen toimiyksikön, joka antaa nämä palvelut. 3. Palvelutarpeen arvioinnin jälkeen maakunnan palvelulaitos antaa kiireettömässä hoidossa ja palvelussa asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin (esimerkiksi vammaispalvelut ja muut monia eri palveluita tarvitsevat asiakkaat), joiden avulla asiakas valitsee hoitopaikkansa tai tarvitsemansa palvelun tuottajan. Laissa säädetään niistä palvelukokonaisuuksista, joiden tulee vähintään sisältyä suoran valinnan palveluihin (omatiimin palvelut), mutta maakunnalla olisi mahdollisuus määritellä suoran valinnan palvelujen kokonaisuus myös laissa määriteltyä vähimmäistasoa laajemmaksi. Laissa säädetään lisäksi, missä palveluissa maakunnan on otettava asiakasseteli käyttöön. Ensimmäisessä vaiheessa asiakasseteli otetaan käyttöön kotiin annettavissa palveluissa. Lisäksi maakunta voisi ottaa asiakassetelin käyttöön muissakin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Maakunta hyväksyy suoran valinnan palveluiden ja asiakassetelipalveluiden tuottajat ja tekee niiden kanssa sopimukset. Edellytyksenä on, että palvelun tuottaja täyttää lain mukaiset edellytykset ja on rekisteröitynyt valtakunnalliseen reksiteriin. Palveluiden tuottajat saavat listautuneiden asiakkaiden määrään ja tarvittaessa asiakkaan hyvinvointiriskiin perustuvan kiinteän korvauksen, jota täydennetään hoidon ja palvelun onnistuneisuuden perusteella maksettavilla kannustimilla ja heikkoihin tuloksiin liittyvillä sanktioilla. Joissakin palveluissa voidaan käyttää myös osittain suoriteperusteisia korvauksia. Maakunnan palvelulaitoksella ja omatiimi-tuottajilla on velvollisuus sovittaa yksittäisen potilaan palvelut yhteen maakunnan antamien tarkempien määritysten mukaan Valinnanvapauden ajallinen vaiheistus Uudistus käynnistetään vaiheittain. Suoran valinnan palvelujen valinnanvapautta, asiakasseteliä ja henkilökohtaista budjettia koskevat säännökset tulevat voimaan vuoden 2019 alussa, mutta uudistukselle varataan kahden vuoden siirtymäaika. Siirtymäajan kuluessa maakunnat voivat siirtyä valmiuksiensa mukaan valinnanvapausmalliin. Ensimmäisessä vaiheessa valinnanvapaus toteutetaan tavallisimmat palvelut sisältävällä palveluvalikoimalla, joka sisältää aina myös sosiaalihuollon neuvontaa ja ohjausta. Uudistuksen toisessa vaiheessa vuodesta 2021 lähtien sote-omatiimituottajat voivat tehdä myös palveluntarpeen arviointia laissa tarkemmin säädetyissä rajoissa. Maakunnissa voi olla myös laajaa palveluvalikoimaa tarjoavia sote-keskuksia. 4 (12)

6 3 Roolit ja vastuut Selvityksen tekemistä ohjaa poliittinen ohjausryhmä. Projektiryhmä raportoi säännöllisesti ohjausryhmälle selvitystyön etenemisestä. Kaupunginhallitus nimesi selvityksen ohjausryhmän Perttu Tuomaala (KOK) Juha Elo (PS) Taru Tujunen (KOK) Jari Oksanen (VIHR) Berndt Långvik (RKP) Soili Koskelainen (KESK) Pehr Sveholm (RKP) Kalevi Väisänen (VAS) Matti Nuutti (SDP) Jere Riikonen (KD) Tapani Eskola (SDP) Kaupunginjohtaja nimesi selvitystä tekevän projektiryhmän Projektiryhmää täydennetään tarvittaessa palvelukonseptin tarkentuessa. Pia Nurme, sosiaali- ja terveysjohtaja, projektinjohtaja Päivi Mäkimartti, kehittämispäällikkö, projektikoordinaattori Katja Viljakainen, suunnittelija, projektiryhmän sihteeri Aino-Marja Kontio, viestintäpäällikkö Kati Liukko, terveyspalveluiden johtaja Roope Lenkkeri, kaupunginlakimies Salla Herranen, vs. hallintopäällikkö Carita Schröder, toimitusjohtaja, Kuninkaantien työterveys Johnny Holmström, taloussuunnittelupäällikkö Tuure Marku, hankintapäällikkö Irja Suhonen, henkilöstön edustaja Selvityksen tekemisessä hyödynnetään lisäksi ulkopuolisia asiantuntijoita: Palvelu- ja toimintakonseptin määrittely: johtava konsultti Eetu Salunen, Vaakataso Oy Hankinta-asiantuntijat: Inspira Oy Juridiset asiantuntijapalvelut: Castren & Snellman Kustannuslaskennan asiantuntijat: Nordic Healthcare Group 5 (12)

7 Riskianalyysi: PricewaterhouseCoopers Oy (PwC) 4 Selvityksen tehtävät, vaiheet ja aikataulu Kaupunginhallitus päätti selvityksen käynnistäessään, että selvitys kattaa seuraavat alueet: Selvitetään, mitä sosiaali- ja terveyspalveluita voisi ja kannattaisi yhtiöittää Porvoossa. Selvitetään, miten yhtiöittäminen tulisi tehdä, mitkä ovat hankkeen juridiset reunaehdot. Selvitetään, minkälaisella toimintakonseptilla voisi syntyä kilpailukykyinen ja elinvoimainen sote-uudistuksen lähtökohtiin soveltuva yhtiö. Arvioidaan tulevan yhtiön taloudellinen arvo, suoritetaan ajantasainen kustannuslaskenta ja hinnoittelutieto yhtiöitettävistä palveluista. Määritellään henkilöstön asema yhtiöittämisen yhteydessä. Selvitetään yhtiön taloudelliset ja toiminnalliset riskiarviot. Valmistellaan keskeiset hankinta- ja sopimusasiakirjat. Selvitys on jaettu alla näkyviin osa-alueisiin. 4.1 Nykytilan kuvaus Nykytilan kuvauksessa hyödynnetään jo tehtyjä palvelukokonaisuusuudistuksen nykytila-analyysejä. Nykytilan kuvauksessa keskitytään palvelu- ja toimintakonseptin määrittelyn yhteydessä valittavien palveluiden kuvaamiseen. Nykytilaa kuvataan esimerkiksi seuraavien mittareiden avulla: toimintamalli, resurssit, peittävyys, toimipisteiden määrä, toimintojen toteuttamistapa (oma/osto), kontaktien määrät eriteltynä, asiakkaiden määrä eriteltynä, asiakastyytyväisyys, yleisimmät käyntisyyt ja diagnoosit. Lisäksi lasketaan palveluiden tuottamisen nykykustannukset, tunnistetaan ja analysoidaan palveluiden ongelmakohdat ja vahvuudet sekä kuvataan Porvoon väestörakenne ja palvelujen käyttö ja verrataan sitä Porvoota vastaaviin kuntiin, Uudenmaan muihin kuntiin ja itäisen Uudenmaan alueeseen. Vastuuhenkilöt Aikataulu Pia Nurme, Kati Liukko, Päivi Mäkimartti, Meiju Mäkinen ja Katja Viljakainen. Työ valmistuu mennessä 6 (12)

8 4.2 Elinvoimainen ja kilpailukykyinen, sote-uudistuksen lähtökohtiin soveltuva palvelu- ja toimintakonsepti Keskeisin ja suuritöisin osa selvitystä on määrittää, mikä palvelukokonaisuus Porvoossa kannattaisi yhtiöittää. Palvelu- ja toimintakonseptiin voi sisällyttää sellaisia sote-palveluita, jotka voidaan kehittää kilpailukykyiseksi tai joilla on mahdollisuus toimia yhtiömuodossa, eli joissa ei käytetä merkittävässä määrin viranomaisvaltaa. Lähtökohtana, että yhtiö vastaisi valmisteilla olevan valinnanvapauslainsäädännön tarkoittaman suoran valinnan palveluista eli omatiimin palveluista. Selvitys koskee niitä palveluja, jotka asiakas voi valita suoraan laajenevan valinnanvapauden myötä: lääkärin ja hoitajan vastaanotto fysioterapeutin akuuttivastaanotto terveyttä edistävät vastaanotot perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut palvelutarpeen arvio-, palveluohjaus- ja neuvontapalvelut sisältäen sosiaaliohjauksen omahoitoa tukevat palvelut, sähköiset palvelut hammaslääkärin, suuhygienistin ja hammashoitajien vastaanotot Selvityksen yhteydessä arvioidaan myös työterveyspalveluiden ja kotiin vietävien palveluiden yhtiöittämisen mahdollisuudet sekä mahdollisuudet muutoin laajentaa yhtiön palveluvalikoimaa. Lisäksi arvioidaan ja ennustetaan tulevan yhtiön kustannusrakenne ja kannattavuus ja selvitetään siirtyvät taloudelliset vastuut, varat ja velat sekä omistajatuloutus. Verotukselliset vaikutukset arvioidaan alustavasti. Määritellään yhtiöitettävien palveluiden vähimmäisvaatimukset, haluttu laatutaso sekä miten palveluiden laadun seuranta halutaan mahdollisen sopimuskauden aikana toteuttaa. Konseptin määrittelyssä hyödynnetään NHG:n (Nordic Healthcare Group) tuottamaa asiakasvirta-analyysia keskeisten asiakasryhmien palveluketjuista ja palveluiden kokonaiskäytöstä. Tavoitteena on tunnistaa eniten kustannuksia aiheuttavat palvelut ja asiakasryhmät sekä arvioida säästöpotentiaalia ja niitä palveluita, joissa on eniten kehittämismahdollisuuksia. Arvioidaan tukipalveluiden rooli osana kokonaisuutta. Selvitetään, mistä yhtiön on mahdollista hankkia tukipalvelut ja mitkä sopimukset siirtyvät yhtiölle. Kuinka paljon voidaan hyödyntää nykyisiä tukipalveluja ja mitkä vaikutukset yhtiöittämisellä on kaupungin itse tuottamiin tukipalveluihin. Keskeisiä tukipalveluita ovat laboratorio- ja kuvantamispalvelut, välinehuolto, potilastietojärjestelmä, lääkkeet ja hoitotarvikkeet, kuljetukset, henkilöstöpalvelut, kiinteistöpalvelut, IT-, puhelin- ja tietoliikennepalvelut sekä viestintä- ja markkinointi. Selvityksessä pitää huomioida myös yhtiöittämättä jäävien sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintamahdollisuudet ja yhtiön yhteistyö kunnan/ maakunnan muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. Selvitystä täydennetään käymällä vuoropuhelua yksityisten palveluntuottajien kanssa. Kahdenkeskisiin keskusteluihin kutsutaan 8 yksityistä/kolmannen sektorin palveluntuottajaa, joilla voisi olla 7 (12)

9 edellytyksiä toimia yhteisyrityksessä kumppanina. Tilaisuuksiin laaditaan valmis ohjelma teemoineen, joka toimitetaan palveluntuottajille etukäteen. Keskustelun tarkoituksena on kartoittaa yritysten näkemystä ja mahdollisia ratkaisuehdotuksia esitettyyn tarpeeseen. Palvelukonseptin määrittelyn aikana käydään myös osallistavaa asiakasvuoropuhelua, jolla pyritään selvittämään tarkemmin asukkaiden toiveita ja odotuksia. Selvitys tuottaa arvioinnin siitä, mitkä palvelut on mahdollista yhtiöittää lainsäädännön ja aikataulun puitteissa. Selvityksen aikana ei tehdä varsinaista liiketoimintasuunnitelmaa. Jos päädytään yhteisyritykseen ja kumppanin kilpailuttamiseen, kaupunki laatii liiketoimintasuunnitelman tarjouskilpailun voittaneen yksityisen tai kolmannen sektorin toimijan kanssa. Vastuuhenkilöt Aikataulu Kati Liukko, Pia Nurme, Päivi Mäkimartti, Katja Viljakainen, Meiju Mäkinen ja ulkopuolinen asiantuntija Eetu Salunen Vaakataso Oy Työ valmistuu mennessä 4.3 Yhtiöittämisen juridiset reunaehdot Selvityksestä tulee ilmetä, miten sote-uudistuksen yhteydessä säädettävät lait määrittävät yhtiöittämisen edellytyksiä. Tarkasteluun on otettava erityisesti jo voimassa oleva rajoituslaki (laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa), jolla väliaikaisesti asetetaan ehtoja kuntien palvelutuotannon yhtiöittämiselle. Lisäksi juridisten reunaehtojen kannalta erityisen merkittävä on maakuntalain ja järjestämislain voimaanpanosta annettu laki, eli niin kutsuttu voimaanpanolaki, jossa säädetään siirtymävaiheen järjestelyistä. Voimaanpanolakia koskevan lakiehdotuksen mukaan maakunnalle siirtyisi kaikki sellainen irtain omaisuus, joka selkeästi liittyy sen järjestämisvastuulle kuuluvaan toimintaan, kuten erilaiset koneet, kalustot ja materiaalit. Ehdotus lähtee siitä, että maakunnalle siirtyy myös kunnan omistamat osakeyhtiön osakkeet, jos yhtiön tosiasiallinen päätoimiala on sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaminen. Selvityksen yhteydessä määritellään, kuinka tähän osakeyhtiöiden osakkeiden haltuunottoon liittyvään kirjaukseen voi varautua. Lisäksi tutkitaan aikarajan merkitystä. Mitä toimintatapoja ja mahdollisuuksia kaupungilla on käytettävissään välisenä aikana sote-toiminnan järjestämisen osalta. Vastuuhenkilöt Aikataulu Pia Nurme, Roope Lenkkeri, Tuure Marku, Päivi Mäkimartti, ulkopuolinen asiantuntija Castren & Snellman Työ valmistuu mennessä 4.4 Henkilöstön asema ja siirtyminen Selvitetään henkilöstön siirtymisen ehdot ja asema yhtiöittämisen yhteydessä. Lähtökohtana on, että kaupungin palveluksessa oleva henkilöstö siirtyy yhtiön palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattein. Yhteistoimintamenettelyt käydään lain mukaisesti. Selvityksessä tulee ilmetä mm. siirtyvän henkilöstön määrä ja rakenne 8 (12)

10 työsuhteen ehdot mahdolliset luontaisedut vuosilomaoikeus- ja korvaukset eläke-ehdot eläkevastuiden määräytyminen Vastuuhenkilöt Aikataulu Anu Kalliosaari, Pia Nurme, Päivi Mäkimartti, henkilöstöryhmät Työ valmistuu mennessä 4.5 Hankinta-asiakirjojen ja keskeisten sopimusasiakirjojen valmistelu Mikäli selvityksessä päädytään esittämään yhteisyritysmallia, tulee myös hankintamenettely suunnitella valmiiksi kireän aikataulun vuoksi. Tämän vuoksi hankinta- ja sopimusasiakirjat tulee valmistella keskeisiltä osiltaan jo selvityksen aikana. Valintaperusteena kilpailussa tulee kyseeseen joko kokonaistaloudellinen edullisuus, eli hinta laatu -malli tai käänteinen kilpailutus, jossa tarjouksille asetetaan kaupungin toimesta kiinteä hinta. Selvityksessä arvioidaan vaihtoehtoisten valintaperusteiden hyödyt ja haitat. Jos valintaperusteena käytetään käänteistä kilpailutusta, tulee selvityksen aikana tuottaa malleja kiinteän hinnan määrittelyn perusteille. Kiinteän hinnan perusteena voi tulla kyseeseen esimerkiksi kunnan nettokustannus tai palveluntuottajalle maksettava hinta. Lisäksi pitää luoda mahdollisimman yksiselitteiset ja kattavat laatukriteerit sekä arvioida, mitä muita asioita kilpailutuksessa tulee huomioida. Lisäksi määritellään sopimusehdot valitun kilpailutusmallin pohjalta. Vastuuhenkilöt Aikataulu Pia Nurme, Roope Lenkkeri, Tuure Marku, Päivi Mäkimartti ja ulkopuolinen asiantuntija Inspira Oy Työ valmistuu mennessä 4.6 Riskianalyysi Selvityksen aikana tuotetaan yhtiöittämisen taloudellinen ja toiminnallinen riskiarvio. Riskianalyysin tekee ulkopuolinen asiantuntija, kaupungin tilintarkastusyhtiönä toimiva PwC. Vastuuhenkilöt Aikataulu Pia Nurme, Roope Lenkkeri, Päivi Mäkimartti, Kati Liukko, ulkopuolinen asiantuntija PwC Työ valmistuu mennessä 9 (12)

11 4.7 Aikataulu 10 (12)

12 5 Kustannusarvio Kaupunginhallitus on varannut selvitykselle euron määrärahan vuodelle Kulun aihe Selite 2016 Henkilöstökulut Projektijohtaja Projektikoordinaattori Viestintäasiantuntija euroa Ulkopuoliset asiantuntijat Palvelukonseptisuunnittelu Juridinen konsultaatio Hankintaosaaminen Riskianalyysi Asiakasvirta-analyysi euroa euroa euroa euroa euroa Muut kulut Ennakoimattomat asiantuntijakulut Viestintämateriaalit euroa Yhteensä euroa 6 Riskienhallinta Selvityksen tekemiseen liittyvien riskien hallinnan vastuu jakaantuu projektijohtajan ja projektiryhmän kesken. Seuraavassa taulukossa on alustavasti tunnistettu selvityksen tekoon liittyvät merkittävimmät riskit. Riskit Valtiontasolta tulee selvitystyön aikana uusia linjauksia, jotka muuttavat suunnittelua. Juridisten reunaehtojen suhteen selviää estäviä tekijöitä. Selvityksen etenemisestä ei päästä yksimielisyyteen. Varautuminen Aktiivinen seuraaminen, pyritään ennakoimaan ja pidetään eri vaihtoehdot avoimina. Käytetään asiantuntija-apua reunaehtojen selvittämisessä heti selvityksen alkuvaiheessa ja sen edetessä. Sisältöä ja etenemistä käsitellään projekti- ja ohjausryhmässä säännöllisesti. Aktiivisella viestinnällä pidetään osapuolet ajan tasalla selvityksen etenemisestä. 11 (12)

13 Kuullaan organisaation asiantuntijoita ja palveluista vastaavia sekä päättäjiä. Aikataulussa ei pysytä. Avainhenkilöiden yllättävä poisjääminen. Mahdollisten yksityisten kumppanien tavoitteet ja intressit ovat ristiriidassa kaupungin tavoitteiden kanssa. Resursoidaan riittävästi, pidetään projektiryhmä ajan tasalla, raportoidaan tehty työ, hankitaan riittävästi ulkopuolista asiantuntijaapua. Vuoropuhelun käyminen. 7 Keskeiset viestintäperiaatteet Selvitys tehdään avoimesti noudattaen kuntalain säännöksiä, julkishallinnon viestintäsuosituksia ja Porvoon kaupunginhallituksen hyväksymiä viestintäohjeita ja -periaatteita: avoimuus, vuorovaikutteisuus, aktiivisuus, oma-aloitteisuus, tasapuolisuus, ymmärrettävyys ja selkeys, kaksikelisyys. Selvitys valmistellaan tiiviissä vuorovaikutuksessa kaikkien keskeisten sidosryhmien kanssa. Viestintä on osa kaikkien selvitykseen osallistuvien työtä, mutta ylimmällä johdolla (luottamushenkilö- ja virkamiesjohto) on keskeinen rooli viestinnässä: Ylin johto antaa kasvot, sitouttaa ja näyttää suuntaa. Luottamushenkilöillä on merkittävä rooli julkisessa keskustelussa. Luottamushenkilöt käyvät arvo- ja linjakeskusteluja ja kommunikoivat median, kuntalaisten ja eri sidosryhmien kanssa. Viestinnän tyyli ja keskusteluilmapiiri vaikuttavat vahvasti kaupungin maineeseen. Ohjausryhmän kokouksista tiedotetaan kuten suljetuista lautakuntien kokouksista: Ohjausryhmän päätökset ovat julkisia. Suljetuissa kokouksissa käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia, eikä niistä tiedoteta. Viestintäpäällikkö lähettää kokouksen jälkeen tiedotteen yhtä aikaa kaikille paikallisille medioille ja keskeisille sidosryhmille sekä julkaisee sen kaupungin internetpalvelussa. Selvitykselle laaditaan erillinen viestintäsuunnitelma. Viestintäsuunnitelmasta vastaavat Aino-Marja Kontio ja Päivi Mäkimartti. 12 (12)