KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 1/2012 YHTEINEN KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 1/2012. Keskusseurakuntatalo, Koulutussali, Suokatu 22 Kuopio

Transkriptio

1 1 Aika klo Paikka Keskusseurakuntatalo, Koulutussali, Suokatu 22 Kuopio Kokoonpano ja läsnäolo Kokoukseen oikeutetut ja läsnäolo Hannu Koskelainen puheenjohtaja läsnä Väinö Matti Miettinen varapuheenjohtaja läsnä Heikki Eitakari jäsen läsnä Markku Huttunen jäsen läsnä Heikki Juutinen jäsen läsnä Riitta Kauppinen jäsen poissa Tuula Merjola-Partanen jäsen poissa Mauri Pesonen jäsen läsnä Marja-Sisko Pihl jäsen läsnä Taina Tammekann jäsen läsnä Maija Taskinen jäsen läsnä Annikki Tiilikainen jäsen läsnä Taisto Toppinen jäsen läsnä Sirkka Maija Lehtola Merjola-Partasen varaj. poissa kirkkovaltuuston Ilkka Raninen puheenjohtaja läsnä kirkkovaltuuston Juhani Laurinkari varapuheenjohtaja poissa Hannu Komulainen vs. kirkkoherra läsnä Reijo Leino kirkkoherra poissa Jaana Marjanen lääninrovasti läsnä, saapui klo :n käsittelyn aikana Aulikki Mäkinen kirkkoherra läsnä Ilpo Rannankari tuomiorovasti läsnä Lahja Pyykönen viestintäpäällikkö läsnä Raili Pursiainen henkilöstöpäällikkö läsnä Kokoukseen velvoitetut Timo Korhonen hallintojohtaja läsnä Mika Pulkkinen vt. rekisterinjohtaja läsnä Arja Keränen hallintosihteeri läsnä Kokoukseen kutsuttu Risto Voutilainen johtava sairaalasielunhoitaja 4 läsnä Aarne Laukkanen puistopäällikkö 5 7 läsnä Kokouksen avaus Puheenjohtaja toivotti osanottajat tervetulleiksi ja avasi kokouksen. Kokouksen aluksi puheenjohtaja piti alkuhartauden, jonka aikana veisattiin virsi KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Yhteiseen kirkkoneuvostoon kuuluu puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi yksitoista (11) jäsentä ja se on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Kutsu kirkkoneuvoston kokoukseen on toimitettava vähintään kolme päivää ennen kokousta.

2 2 Esityslista on postitettu hallintovirastosta Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAIN VALINTA, PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS JA NÄHTÄVÄNÄOLO Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Maija Taskinen ja Annikki Tiilikainen. Pöytäkirja tarkastetaan välittömästi kokouksen jälkeen ja pidetään nähtävänä hallintovirastossa viraston aukioloaikana. 3 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi. Merkittiin, että esityslistan liite 9 jaettiin kokouksessa osanottajille. 4 SAIRAALASIELUNHOITAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN Sairaalasielunhoitajan virka julistettiin haettavaksi ilmestyneessä Kotimaa- lehdessä ja kirkon rekrytointisivuilla verkossa. Määräaikaan klo 16 mennessä virkaa haki yhteensä 11 henkilöä. Yhteenveto hakijoista on esityslistan liitteenä 1. Kaikkien virkaa hakeneiden hakupaperit ovat nähtävillä kokouksessa. Haastatteluryhmä, johon kuuluivat yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Hannu Koskelainen, ma. osaston ylilääkäri Tuula Pesonen, henkilöstöpäällikkö Raili Pursiainen ja johtava sairaalasielunhoitaja Risto Voutilainen haastatteli kuutta hakijaa, Anna-Maija Hellaa, Maarit Koivurovaa, Arja Kuusniemeä, Sari Kärhää, Annamaija Louherantaa ja Sirpa Nummenheimoa. Haastatteluryhmä painotti hakijoiden käytännön soveltuvuutta kyseiseen tehtävään ja perustehtävän mukaista työnäkyä sekä yleistä sopivuutta sairaalasielunhoidon tiimiin. Haastattelu hyödynnettiin strukturoitua kyselylomaketta objektiivisuuden varmistamiseksi. Haastattelun perusteella päätettiin lähettää kirkon sairaalasielunhoidon järjestämään soveltuvuustutkimukseen pastorit Maarit Koivurova ja Annamaija Louheranta. Heillä on myös pisin kokemus sairaalasielunhoitotyöstä muihin hakijoihin verrattuna. Soveltuvuustutkimus oli Suomen Psykologikeskuksessa Helsingissä Sekä pastori Maarit Koivurovalla että pastori Annamaija Louherannalla on sairaalasielunhoidon erikoistumiskoulutus. Psykologisen soveltuvuustutkimuksen perusteella molempia hakijoita voidaan pitää soveltuvina hakemaansa virkaan. Yhteisen sielunhoidon johtokunta käsitteli sairaalasielunhoitajan valintaa Johtokunta päätti esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle, että sairaalasielunhoitajan virkaan valitaan pastori Maarit Koivurova ja hänen mahdollisen kieltäytymisensä varalle pastori Annamaija Louheranta.

3 3 1. että sairaalasielunhoitajan virkaan valitaan pastori Maarit Koivurova ja 2. että hänen kieltäytymisensä varalle valitaan pastori Annamaija Louheranta Sairaalasielunhoitajan virkaan valittiin pastori Maarit Koivurova. Hänen kieltäytymisensä varalle valittiin pastori Annamaija Louheranta. Valinta suoritettiin yksimielisesti ilman suljettua lippuäänestystä. 5 ISON HAUTAUSMAAN ARKKUHAUTA OSASTOJEN 3C JA 8C MUUTTAMINEN UURNAHAUTA OSASTOIKSI Ison hautausmaan Puijonlaakson alueella on kaksi arkkuhauta osastoa, 3C ja 8C, joissa on ns. kertahautoja. Osastoihin on pääsääntöisesti haudattu yhteiskunnan varoin haudattuja vainajia. Osasto 3C:n koko on 12x32m:iä (384m²) ja sinne on haudattu 128 vainajaa ja viimeinen hautaus on tehty vuonna1984. Osasto 8C:n koko on 9x28m:iä (252m²) ja sinne on haudattu 99 vainajaa ja viimeinen hautaus oli vuonna Hautaosastot on nurmetettu ja haudoilla on marmorilaatta (30x25 cm) ja laattaan kiinnitetty 8x5cm:n nimilaatta, joka on kuparia. Vuoden 1964 kirkkolain 347 :n mukaan kertahaudan lunastaminen tuotti hautapaikkaoikeuden enintään kahdenkymmenenviiden vuoden ajaksi ilman oikeutta hautapaikkaoikeuden voimassaoloajan pidennykseen. Vuonna 1994 voimaan tulleessa kirkkolaissa luovuttiin jaosta suku- ja kertahaudat. Hautausmaille ei enää haluttu erityyppisten hautojen muodostamia erillisiä hauta-alueita. Ainaishautoja ei ole enää luovutettu vuoden 1972 jälkeen. Määräaikainen hautaoikeus on mahdollista luovuttaa vuodeksi. Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymän määräaikaisen haudan hallintaoikeus on tällä hetkellä 25 vuotta. Vuoden 1994 kirkkolakiin perustuen voitaisiin lopettaa Isolla hautausmaalla olevat 3C ja 8C kertahautaosastot. Osasto 3C voitaisiin muuttaa osasto 21U:ksi, johon tulisi kuusi uurnasijaa olevia paikkoja 160 kpl (rivit 1 18) ja yhdeksän uurnasijaa olevia paikkoja 39 kpl (rivit 19 20). Yhteensä 199 uurnahautapaikkaa ja sijaa. Osasto 8C voitaisiin muuttaa osasto 20U:ksi, johon tulisi kuusi uurnasijaa olevia paikkoja 128 kpl (rivit 1 16) ja yhdeksän uurnasijaa olevia paikkoja 9 kpl (rivi 17). Yhteensä 137 uurnahautapaikkaa ja 849 sijaa,.. Osastoihin 20U ja 21U tulee yhteensä 336 uurnahautapaikkaa ja uurnasijaa, Uudet osastot, niiden sijainti ja niillä olevat uurnahautapaikat ja sijat käyvät ilmi esityslistan liitteestä 2. Tuhkahautausten määrä on viimevuosina voimakkaasti lisääntynyt ja se oli vuonna 2010 Isolla hautausmaalla 51 %:a kaikista hautauksista. Tähän viitaten olisi perusteltua, että edellä mainitut arkkuhautaosastot muutetaan uurnahautaosastoiksi Arkkuhautaosastojen muuttamista uurnahautaosas-

4 4 toiksi ja uurnahautaosastojen rakentamista ja käyttöönottoa koskevat ohjeet ovat esityslistan liitteenä 3. Osastojen rakennuskustannukset arkkuhautaosastoista uurnahautaosastoiksi ovat noin euroa ja ne on tarkoitus osittaa Ison hautausmaan käyttövaroista. Alueet on tarkoitus rakentaa syksyllä 2012 seurakuntayhtymän omana työnä. Arkkuhautaosastojen 3C ja 8C muuttaminen uurnahautaosastoiksi 20U ja 21U tapahtuu hautausmaaksi vihityn alueen sisällä. Se on ns. käyttötarkoituksen muuttamista, josta päättäminen kuuluu yhteiselle kirkkoneuvostolle. Uurnahauta-alueelle haudattaessa toimitaan hautaustoimen ohjesäännön ja hautausmaan käyttösuunnitelman mukaan. Käyttösuunnitelmaan tullaan tekemään tätä tarkoitusta varten pieniä tarkennuksia. Käyttösuunnitelman muutokset toimitetaan yhteisen kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi ja Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulin vahvistettavaksi siinä vaiheessa kun tehdään suurempia muutoksia hautausmaiden käyttösuunnitelmiin ja hautaustoimen ohjesääntöön. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta käsitteli asiaa Johtokunta päätti esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle kahden arkkuhautaosaston muuttamista uurnahautaosastoksi esitetyllä tavalla. Lisäksi johtokunta päätti, että muutostyö tehdään seurakuntayhtymän omana työnä ja siihen tarvittavat varat osoitetaan Ison hautausmaan käyttövaroista. 1. että Ison hautausmaan Puijonlaakson alueella olevat 3C ja 8C arkkuhautaosastot lakkautetaan,, 2. että niiden tilalle perustetaan uurnahautaosastot 20U ja 21U liitteen 2 mukaisesti ja 3. että käyttötarkoituksen muutos arkkuhautaosastoista uurnahautaosastoiksi toteutetaan liitteen 3 mukaisesti. 6 UURNAHAUTAOSASTON PERUSTAMINEN ISOLLE HAUTAUSMAALLE Ison hautausmaan vanhan osan osastojen 170 ja180 ja kiviaidan välissä on kapea viheralue, jonka sijainti käy ilmi esityslistan liitteestä 4. Aluetta on käytetty lasten hauta-alueena ja sinne on tehty hautauksia luvulla 21 eri hautaan. Lisäksi yhteen lapsen hautaan on tehty uurnahautaus vuonna Hautatiedot on hautakirjanpidossa merkitty osaston 170 kirjanpitoon. Pieni muistomerkki on 18 haudalla. Tuhkahautausten määrä on viimevuosina voimakkaasti lisääntynyt ja se oli vuona 2010 Isolla hautausmaalla 51 % kaikista hautauksista. Tähän perustuen olisi perusteltua rakentaa vapaille viheralueille uurnahautaalueita. Tällä hetkellä Ison hautausmaan uurnahauta-alueet sijoittuvat hautausmaan Puijonlaakson osalle. Tämä olisi yksi vaihtoehto valittaessa tuhkahautaus ja se mahdollistaisi uurnien hautaamisen hautausmaan vanhalle osalle.

5 5 Uurnahauta-alueeksi esitettävän uuden osaston numero olisi 22U. Osasto on kapea 7 x 77 m (539 m²) alue, jolle on suunniteltu kuusi sijaisia uurnahautapaikkoja. Alue on esitetty esityslistan liitteessä 4. Osastolle 22U tulisi yhteensä 282 uurnahautapaikkaa, joissa olisi sijaa. Osaston rakennuskustannukset arkkuhautaosastosta uurnahautaosastoksi ovat noin euroa ja ne voitaisiin osoittaa Ison hautausmaan käyttövaroista. Alue olisi tarkoitus rakentaa syksyllä 2012 omana työnä. Alueen muuttaminen uurnahautaosastoiksi 22U tapahtuu hautausmaaksi vihityn alueen sisällä. Se on ns. käyttötarkoituksen muuttamista, josta päättäminen kuuluu yhteiselle kirkkoneuvostolle. Uurnahauta-alueelle haudattaessa toimitaan hautaustoimen ohjesäännön ja hautausmaan käyttösuunnitelman mukaan. Käyttösuunnitelmaan tullaan tekemään tätä tarkoitusta varten pieniä tarkennuksia. Käyttösuunnitelman muutokset toimitetaan yhteisen kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi ja Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulin vahvistettavaksi siinä vaiheessa kun tehdään suurempia muutoksia hautausmaiden käyttösuunnitelmiin ja hautaustoimen ohjesääntöön. Alueen muuttamista uurnahauta-alueeksi, uurnahauta-alueen rakentamista ja käyttöönottoa koskevat ohjeet ovat esityslistan liitteenä 5. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta käsitteli asiaa Johtokunta päätti esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle uuden uurnahautaalueen perustamista Isolle hautausmaalle esitetyllä tavalla. Lisäksi johtokunta päätti, että muutostyö toteutetaan seurakuntayhtymän omana työnä ja tarvittavat varat osoitetaan Ison hautausmaan käyttövaroista. 1. että Isolle hautausmaalle perustetaan uusi uurnahauta-alue osasto 22U liitteen 4 mukaisesti ja 2. että käyttötarkoituksen muutos uurnahautaosastoksi tehdään liitteen 5 mukaisesti 7 MUISTOLEHDON PERUSTAMINEN ISOLLE JA FLODBERGIN HAUTAUSMAALLE Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymän Isolla ja Flodbergin hautausmaalla palautui vuosina 2003 ja 2010 hoitamattomina seurakuntien hallintaan yhteensä arkkuhautaa. Palautuneiden hautojen joukossa oli mm. 3 6 arkkuhautapaikkaa käsittäviä hautoja. Tuhkahautausten määrä on viimevuosina voimakkaasti lisääntynyt ja se oli vuonna 2010 Isolla hautausmaalla 51 % ja Flodbergin hautausmaalla 47 % kaikista hautauksista. Tähän perustuen tulisi edelleen kehittää ja tuoda esille tuhkahautaukseen liittyviä erilaisia vaihtoehtoja. Yksi mahdollisuus olisi muuttaa hoitamattomina seurakunnille palautuneiden arkkuhautojen käyttötarkoitusta siten, että niistä tehdään tuhkahautausta varten muistolehtoja.

6 6 Muistolehdot perustettaisiin arkkuhautariveihin, joissa on vierekkäin useampi vapaa arkkuhautapaikka. Isolla hautausmaalla osastossa , ja on kolmessa kohdassa vierekkäisiä vapaita, seurakunnille palautuneita arkkuhautapaikkoja. Flodbergin hautausmaalla osastossa on yhdessä kohdas sa kuusi vierekkäistä arkkuhautapaikkaa. Edellä mainitut hautapaikat sopisivat hyvin tähän tarkoitukseen. Isolle hautausmaalle voitaisiin ensin rakentaa ja ottaa käyttöön (kuusi arkkuhautapaikkaa). Kaksi muuta mainittua kohtaa ( ja ) varataan myöhemmin käytettäväksi tätä tarkoitusta varten. Muistolehdoissa on tarkoitus käyttää rakennusmateriaaleina seurakunnille palautuneita hautamuistomerkkejä ja graniittireunakiviä. Tässä tapauksessa olisi järkevää hyödyntää vanhoja muistomerkkejä ja reunakiviä. Samalla se olisi jonkinlaista uusiokäyttöä ja vanhojen muistomerkkien esillä pitämistä. Jälkipolville se saattaisi olla historiallisesti arvokasta. Seurakunnille palautuneista vanhoista muistomerkeistä voitaisiin valita muistolehtoon erikokoisia ja erimallisia muistomerkkejä. Erilaisten muistomerkkien valinnan voisivat tehdä intendentti Helena Riekki ja puistopäällikkö Aarne Laukkanen. Muistolehtojen rakentamiskustannukset ovat noin euroa/hautausmaa ja ne voitaisiin osoittaa hautausmaiden käyttövaroista. Ison hautausmaan muistolehto olisi tarkoitus rakentaa syksyllä 2012 ja Flodbergin hautausmaan muistolehto syksyllä 2013 omana työnä. Alueiden muuttaminen muistolehdoksi tapahtuu hautausmaaksi vihityn alueen sisällä. Se on ns. käyttötarkoituksen muuttamista, josta päättäminen kuuluu yhteiselle kirkkoneuvostolle. Muistolehtoon haudattaessa toimitaan hautaustoimen ohjesäännön ja hautausmaan käyttösuunnitelman mukaan. Käyttösuunnitelmaan tullaan tekemään tätä tarkoitusta varten pieniä tarkennuksia. Käyttösuunnitelman muutokset toimitetaan yhteisen kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi ja Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulin vahvistettavaksi siinä vaiheessa kun tehdään suurempia muutoksia hautausmaiden käyttösuunnitelmiin ja hautaustoimen ohjesääntöön. Muistolehtojen sijainti selviää esityslistan liitteestä 6. Arkkuhautapaikkojen muuttaminen Muistolehdoksi voitaisiin toteuttaa liitteen 7 mukaisesti Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta käsitteli asiaa Johtokunta päätti esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle muistolehtojen perustamista Isolle ja Flodbergin hautausmaalle litteiden 6 ja 7 mukaisesti. Lisäksi johtokunta päätti ehdottaa, että määrätyt alueet varataan myöhemmin rakennettaviksi muistolehdoiksi. Johtokunta päätti myös valtuuttaa intendentti Helena Riekin ja puistopäällikkö Aarne Laukkasen valitsemaan vanhoista muistomerkeistä muistolehtoon tulevat muistomerkit. Johtokunta päätti, että muutostyö tehdään omana työnä ja tarvittavat avarat osoitetaan Ison hautausmaan käyttövaroista.

7 7 1. että Isolla ja Flodbergin hautausmaalle perustetaan muistolehdot liitteen 6 mukaisesti, 2. että käyttötarkoituksen muutos muistolehdoiksi toteutetaan liitteen 7 mukaisesti ja 3. että Isolla hautausmaalla olevat haudat ja varataan hautakirjanpitoon myöhemmin rakennettavaksi muistolehdoksi. 8 VENEVALKAMA- JA TIEOIKEUSSOPIMUKSEN TEKEMINEN Elna Tuunanen-Virolainen on tehnyt anomuksen venevalkama- ja tieoikeuden perustamisesta omistamalleen tilalle Metsäpelto RN:o 2:280 kiinteistötunnus Tila sijaitsee Kuopion kaupungin Pappilan kylän Säyneensalon saaressa. Anomus ja kartta, josta ilmenee venevalkaman ja tien sijainti ovat esityslistan liitteenä 8. Venevalkama- ja tieoikeuden luovuttava tila on seurakuntayhtymän omistama Saaristo-Pappila RN:o 1:96 tila, kiinteistötunnus Metsäpelto tilan omistaja on käyttänyt kyseistä venevalkamaa ja tiealuetta n. 50 vuotta seurakunnan suullisella luvalla ja haluaa nyt virallistaa venevalkama- ja tieoikeuden ja rekisteröidä sen. Voimassa olevan Kuopion kaupungin yleiskaavan mukaan ko. rantaalueella ei ole rakennusoikeutta. Kaavan mukaan venevalkaman perustamiselle ei ole estettä. Viereisellä ranta-alueella on seurakuntayhtymä vuokraamia huvilarakennuspaikkoja. Ko. venevalkaman sijainnille ei ole estettä naapurien huvilapaikoille. Anomuksen mukainen venevalkama- ja tieoikeuden perustamiselle ei seurakuntayhtymän puolesta ole estettä. Venevalkaman pintaalaksi määritetään 10 x 10 metriä ja tieoikeuden leveydeksi 3 metriä. Tieoikeuden pituus rannasta metsäpellon tilan rajalle on n. 400 m. Oikeuden luovuttamisen hinnaksi on arvioitu euroa kertakorvauksena. Esityslistan liitteessä 8 on laadittu sopimusluonnos koskien kyseistä venevalkama- ja tieoikeutta. Koska kysymyksessä on kiinteään omaisuuteen perustuva toistaiseksi voimassa oleva rasite, päätöksen siitä tekee yhteinen kirkkovaltuusto, jonka päätös on kirkkolain 14 luvun 4 :n mukaan alistettava tuomiokapitulin vahvistettavaksi.

8 8 Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta käsitteli asiaa Johtokunta päätti esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle venevalkamaja tieoikeuden myöntämistä.ja asiaa koskevan sopimuksen tekemistä. Lisäksi johtokunta päätti esittää, että venevalkama- ja tieoikeudesta peritään euron kertakorvaus ja että oikeuden saaja maksaa rekisteröinnistä aiheutuvat kustannukset. Hallintojohtaja ehdottaa yhteiselle kirkkovaltuustolle esitettäväksi, 1. että Elna Tuunainen-Virolaisen omistamalle tilalle Metsäpelto myönnetään anomuksen mukainen venevalkama- ja tieoikeus, 2 että venevalkama- ja tieoikeudesta tehdään liitteen 8 mukainen sopimus, 3. että venevalkama- ja tieoikeudesta peritään euron kertakorvaus sopimuksen allekirjoituksen yhteydestä, 4. että oikeuden saaja kustantaa rekisteröinnistä aiheutuneet kustannukset ja 5. että yhteisen kirkkovaltuuston asiaa koskeva päätös alistetaan tuomiokapitulin vahvistettavaksi. 9 PIENI TERVO NRO 37 HUVILAPALSTAN VUOKRASOPIMUKSEN TEKEMINEN Kirkkovaltuusto on kokouksessaan vahvistanut ne periaatteet, joilla seurakuntayhtymän omistamia huvilatontteja tarjotaan ostettavaksi tai vuokrattavaksi nykyisille vuokralaisille. Kirkkovaltuusto on lisännyt periaatteisiin, että mikäli kiinteistön arvo nousee kaavoituksen tai sen valmistelun tms. seurauksena niin kiinteistölle arvioidaan uusi käypä hinta. Mikäli ostovaihtoehto ei vuokralaista kiinnosta, on tontteja edelleen mahdollista myös vuokrata. Vuokrat perustuvat myyntihinnasta laskettuun 4 %:n suuruiseen tuotto-odotukseen. Myyntihinnat perustuvat laillistetun kiinteistövälittäjän arvioon ja vastaavat Kuopion seudun huvilatonttien hintoja ja mm. Kuopion kaupungin ja Siilinjärven seurakunnan perimiä hintoja. Vuokrasopimus esitetään tehtäväksi 30 vuodeksi. Vuokrasopimuksen voi siirtää kolmannelle seurakuntayhtymää kuulematta ja se on kiinnityskelpoinen. Pirkko Köngäs ja Mika Suomalainen ovat kauppakirjalla saaneet haltuunsa Pieni Tervo huvilapalstan nro 37 vuokraoikeuden sekä palstalla olevat rakennukset. Vuokraoikeus on siirretty heidän nimiinsä. He ovat halukkaita jatkamaan vuokrasopimusta 30 vuodeksi ja ovat hyväksyneet kirkkovaltuuston vahvistaman vuosivuokran.

9 9 Kirkkolain 14 luvun 4 :n mukaan seurakunnan kiinteän omaisuuden vuokraamista koskeva päätös on alistettava tuomiokapitulin vahvistettavaksi, jos vuokra-aikaa on yli 10 vuotta. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta käsitteli asiaa Johtokunta päätti esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle vuokrasopimuksen tekemistä esitetyin ehdoin. Hallintojohtaja ehdottaa yhteiselle kirkkovaltuustolle esitettäväksi: - että seurakuntayhtymä tekee Pirkko Könkään ja Mika Suomalaisen kanssa vuokrasopimuksen 30 vuodeksi Mustasalon tilan m 2 :n suuruisesta Pieni Tervo nro 37-nimisestä huvilapalstasta seuraavin ehdoin 1. vuosivuokra on vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin ja 3.että yhteisen kirkkovaltuuston vuokraamista koskeva päätös alistetaan tuomiokapitulin vahvistettavaksi: 10 OMAKOTITONTIN VUOKRASOPIMUKSEN TEKEMINEN RYTKYN TILASTA Yhteinen kirkkovaltuusto on päättänyt myydä n m2:n suuruisen määräalan euron kauppahintaan Rytkyn tilasta 2:50 Esko ja Seija Häkkiselle omakotitalon rakentamista varten. Koska kyseessä on kiinteistön määräalan kauppa, on päätös alistettava kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Kirkkovaltuuston päätös on tuomiokapitulissa käsiteltävänä jonka jälkeen se menee kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Asian käsittelyssä kirkkohallituksessa valitusaikoineen voi mennä vielä noin kaksi kuukautta aikaa. Ostajat pyytävät, että seurakuntayhtymä voisi tehdä vuokrasopimuksen kyseisestä määräalasta, jotta ostajat saisivat rakennuslupa-asiat ja hankinnat vireille riittävän ajoissa ennen kevättä. Määräalan myymisestä on jo tehty päätös kirkkovaltuustossa, joten määräaikaisen, enintään kymmenen vuotta olevan vuokrasopimuksen tekemiselle ostajien kanssa ei ole estettä. Vuokrasopimus esitetään tehtäväksi kymmeneksi vuodeksi. Vuokrasopimuksen voi siirtää kolmannelle seurakuntayhtymää kuulematta ja se on kiinnityskelpoinen. Vuokran suuruus voisi olla 4 % kauppahinnasta eli tässä tapauksessa 840 euroa vuodessa. Kirkkolain 14 luvun 4 :n mukaan seurakunnan kiinteän omaisuuden vuokraamista koskeva päätös on alistettava tuomiokapitulin vahvistettavaksi, jos vuokra-aikaa on yli 10 vuotta. Kymmeneksi vuodeksi tehtävää vuokrasopimusta ei siis tarvitse alistaa tuomiokapitulin vahvistettavaksi.

10 10 - että seurakuntayhtymä tekee vuokrasopimuksen väliseksi ajaksi Esko ja Seija Häkkisen kanssa n m 2 :n suuruisesta määräalasta Kuopion kaupungin Rytkyn kylässä sijaitsevasta Rytkyn tilasta seuraavin ehdoin: 1. että vuosivuokra on 840 euroa, 2. että vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin ja 3. että vuokrasopimus voidaan siirtää kolmannelle seurakuntayhtymää kuulematta 11 ASUNTOTONTIN KETTULANLAHTI VUOKRASOPIMUKSEN JATKAMINEN Kuopion seurakuntayhtymä omistaa useita asuntotontteja Kettulanlahdessa ja Rahusenkankaalla. Näiden asuntotonttien vuokrasopimukset ovat päättymässä vuosien 2012 ja 2013 aikana. Vuonna 2012 erääntyy 22 ja VUONNA vuokrasopimusta. Tonteista 10 sijaitsee Rahusenkankaan alueella ja 20 Kettulanlahden alueella. Ensimmäisten päättyvien tonttien vuokra-aika päättyy Yhteinen kirkkovaltuusto käsitteli asuntotonttien vuokrasopimusten jatkamista. Kirkkovaltuusto päätti, että vuokrasopimuksia jatketaan 50 vuodella. Samalla asuntotonttien nykyarvot arvioitiin. Nykyisille vuokralaisille tullaan tarjoamaan myös mahdollisuutta lunastaa tontit omikseen. Uudet vuosivuokrat on määritelty 4 prosentiksi tontin myyntihinnasta. Pertti ja Tarja Hiltusella on voimassa oleva vuokrasopimus asuntotontista Kettulanlahti Tontti sijaitsee osoitteessa Jäniksenpolku 6.Heidän kanssaan tehty vuokrasopimus päättyy Uusi vuokrasopimus on mahdollista tehdä vasta kun yhteinen kirkkovaltuusto ja Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli ovat käsitelleet asian. Seuraava Kirkkovaltuuston kokous on sovittu pidettäväksi Vuokrasopimuksen päättyessä myös Pertti ja Tarja Hiltusella vuokraoikeuteen kohdistuvat kiinnitykset raukeavat, mikä aiheuttaa heille suuria ongelmia. Hiltuset ovat toivoneet, että vuokrasopimusta voitaisiin jatkaa ja näin taata kiinnitysten jatkuminen. Asia voidaan ratkaista siten, että Pertti ja Tarja Hiltusen kanssa tehtyä päättyvää vuokrasopimusta jatketaan yhdellä vuodella väliseksi ajaksi. Vuokrasopimus on tehtävä entisin ehdoin lukuun ottamatta vuosivuokraa, jota tarkistetaan nykyisestä uuden arvion mukaiseksi. Nykyinen vuokra on 452 euroa ja uusi vuodelta 2012 perittävä vuokra euroa. Ehdotus jatkovuokrasopimukseksi on esityslistan liitteenä 9,

11 11 - että Pertti ja Tarja Hiltusen kanssa tehdään liitteen 9 mukainen vuokrasopimus asuntotontista Kettulanlahti ajalle Hallintojohtajan ehdotus hyväksyttiin. 12 SEURAKUNTAYHTYMÄN EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN NILSIÄN JA MAANINGAN SEURAKUN- TIEN LIITTYMISTÄ KUOPION SEURAKUNTAYHTYMÄÄN SELVITTÄVÄN TOIMIKUNTAAN Nilsiän ja Kuopion kaupungit päättivät vuonna 2011 käynnistää yhdistymisselvityksen. Molempien kaupunkien kaupunginvaltuustot hyväksyivät palvelujen tuottamisen periaatteet ja keskeiset linjaukset joulukuussa Myös Maaningan kunta ja Kuopion kaupunki ovat päättäneet yhdistymisneuvottelujen käynnistämisestä. Tässä vaiheessa näyttää todennäköiseltä, että Nilsiän liittyminen Kuopioon toteutuu vuoden 2013 alusta. Maaningan osalta todennäköinen liitosajankohta lienee kuitenkin vasta vuoden 2015 alku. Kirkkolain 3 luvun 3 :n mukaan seurakuntajaon tulee noudattaa kuntajakoa siten, että kukin kunta kokonaisuudessaan on saman seurakunnan tai seurakuntayhtymän alueella. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Nilsiän kaupungin ja Maaningan kunnan liittymisestä osaksi Kuopion kaupunkia seuraa väistämättä myös Nilsiän ja Maaningan seurakuntien liittyminen Kuopion seurakuntayhtymään. Kun tieto Nilsiän ja Kuopion kuntaliitosneuvotteluista tuli julkisuuteen, kutsui Nilsiän seurakunta Kuopion seurakuntayhtymän edustajia neuvotteluun. Tämä neuvottelu, johon hallintojohtaja Timo Korhonen ja henkilöstöpäällikkö Raili Pursiainen osallistuivat, järjestettiin Nilsiässä. Tilaisuudessa käytiin läpi eri vaihtoehdot seurakuntaliitoksen toteuttamiseen. Samalla sovittiin, että järjestetään neuvottelu, johon Nilsiän seurakunnan ja Kuopion seurakuntayhtymän edustajien lisäksi kutsutaan edustajat Maaningan, Siilinjärven ja Järvi-Kuopion seurakunnista. Tämä neuvottelu järjestettiin Riistavedellä Neuvottelussa käytiin läpi eri seurakuntaliitosvaihtoehdot. Tilaisuudessa sovittiin myös yhdistymisselvityksen jatkovalmistelusta. Nilsiän seurakunta ilmoitti olevansa mukana jatkovalmistelussa. Sen sijaan Maaningan seurakunta ilmoitti vielä miettivänsä asiaa ja Siilinjärven seurakunta ilmoitti, ettei tässä vaiheessa osallistu jatkoneuvotteluihin. Maaningan seurakunnan kirkkovaltuusto teki samana päivänä päätöksen osallistua yhdistymisselvitykseen sovittiin, että ao. seurakuntien seuraava kokoontuminen järjestetään Nilsiässä. Yhdistymisneuvotteluihin tulevat osallistumaan Nilsiän seurakunta, Maaningan seurakunta, Järvi-Kuopion seurakunta, Kallaveden seurakunta sekä Kuopion seurakuntayhtymä. Seurakuntayhtymä voisi tässä vaiheessa nimetä yhdistymisneuvotteluihin edustajansa. Seurakuntayhtymän edustajiksi voitaisiin nimetä yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Ilkka Raninen, yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Hannu Koskelainen, yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Väinö Matti Miettinen, henkilöstöpäällikkö Raili Pursiainen ja hallintojohtaja Timo Korhonen.

12 12 - että seurakuntayhtymän edustajiksi Nilsiän ja Maaningan liittymistä Kuopion seurakuntayhtymään valmistelevaan toimikuntaan nimetään yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Ilkka Raninen, yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Hannu Koskelainen, yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Väinö Matti Miettinen, henkilöstöpäällikkö Raili Pursiainen ja hallintojohtaja Timo Korhonen. Hallintojohtajan ehdotus hyväksyttiin. 13 OPPILAITOSPASTORI PANU POHJOLAISEN SIVUTOIMILUPA-ANOMUS Oppilaitospastori Panu Pohjolainen on toimittanut yhteiselle kirkkoneuvostolle kirjelmän, jossa hän anoo sivutoimilupaa työnohjaajana toimimista varten. Panu Pohjolainen on suorittamassa kirkon työnohjaajakoulutusta, jonka suoritettuaan hän saa pätevyyden toimia kirkon työohjaajana. Seurakunnan työntekijöille annettava työnohjaus on aina veloituksetonta. Panu Pohjolainen anoo sivutoimilupaa toimiakseen työnohjaajana enintään viisi tuntia viikossa. Kuopion seurakuntayhtymän virkasäännön 20 :n mukaan viranhaltijan oikeudesta ottaa ja pitää sivutointa säädetään kirkkojärjestyksen 6 luvun 5 :ssä. Jollei sivutoimesta päättäminen kuulu tuomiokapitulille, siitä päättää viran täyttävä seurakunnan viranomainen. Kirkkojärjestyksen 6 luvun 5 :n mukaan viranhaltija ei saa pitää sivutointa, joka edellyttää työajan käyttämistä sivutoimeen kuuluvien tehtävien suorittamiseen, ellei hänelle hakemuksesta ole myönnetty sivutoimilupaa. Sivutoimilupa vaaditaan myös päätoimiselta viranhaltijalta, jolla ei ole kiinteää työaikaa. Sivutoimilupa voidaan antaa myös määräajaksi ja rajoitettuna. Lupa voidaan peruuttaa, kun siihen on syytä. Harkittaessa sivutoimiluvan myöntämistä on otettava huomioon, että viranhaltija ei saa sivutoimen vuoksi tulla esteelliseksi virassa ja että sivutoimi ei saa vaarantaa luottamusta viranhaltijoiden tasapuolisuuteen viranhoidossa ja ettei se muutenkaan saa haitata viran asianmukaista hoitamista. Seurakuntayhtymässä vastaavia sivutoimilupia on myönnetty mm. kanttoreille musiikin opetustehtävissä toimimista varten. Hallintojohtajan käsityksen mukaan sivutoimiluvan myöntämiselle ei ole estettä. Sivutoimilupa voitaisiin myöntää kuitenkin määräaikaisena vuoden 2014 loppuun. Kirkkojärjestyksen 6 vallitsevan tulkinnan mukaan seurakuntayhtymän papinviran haltijalle sivutoimiluvan myöntää yhteinen kirkkoneuvosto eikä asia kuulu tuomiokapitulin päätettäväksi.

13 13 1 että oppilaitospastori Panu Pohjolaiselle myönnetään sivutoimilupa toimia työnohjaajana enintään 5 tuntia viikossa ja 2. että sivutoimilupa myönnetään määräaikaisena vuoden 2014 loppuun. 14 AVUSTUKSEN MYÖNTÄMINEN RAUTALAMPI-MESSUN TOTEUTTAMISEEN Tuomiorovasti Ilpo Rannankari on toimittanut yhteiselle kirkkoneuvostolle esityslistan liitteenä 10 olevan kirjelmän, jossa hän anoo, että yhteinen kirkkoneuvosto myöntäisi euron määrärahan Tuomiokirkossa esitettävän Rautalampi-messun kulujen peittämiseen. Vuonna 1561 perustettu Rautalammin emäpitäjä täytti 450 vuotta vuonna Yksi juhlavuoden päätapahtumista oli Rautalammin kirkossa kantaesityksensä saanut suonenjokelaisen musiikkimiehen Heikki Ritvasen säveltämä Rautalampi-messu. Jotta merkittävän teoksen esittäminen ja siihen liittyvä laaja yhteistyö ei jäisi vain paikalliseksi ka kertaluonteiseksi, Rautalammin seurakunnan kirkkoherra Pekka Tuovinen ja säveltäjä Heikki Ritvanen ovat esittäneet toiveen, että messu voitaisiin esittää myös Kuopion Tuomiokirkossa. Messu on sovittu toteutettavaksi Tuomiokirkossa klo Messun toteuttaminen edellyttää varsin massiivista yhteistyötä. Kuoro muodostuu kolmesta kuorosta Rautalammin kirkkokuoro, Rautalammin mieslaulajat ja Cantelina-kuoro, - joissa on yhteensä n. 100 laulajaa. Messu on sävelletty orkesterille, jona toimii Kuopion salonkiorkesteri. Messussa saarnaa kirkkoherra Pekka Tuovinen, liturgina toimii tuomiorovasti Ilpo Rannankari ja urkurina Eero Väätäinen. Rautalammin seurakunta ja kunta ovat mukana messun järjestelyissä taloudellisella panoksella siten, että ne vastaavat kuorojen kuljetuksesta, äänentoistosta ja Heikki Ritvasen palkkioista. Kuopion salonkiorkesterin palkkio on euroa. Vaikka aloite messun järjestämisestä tuli Rautalammin seurakunnalta, messussa on kysymys sen kaltaisesta yhteistyöstä, ja ottaen huomioon hiippakunnan historian ja kirkollisen kulttuurin esillä pitämisen, tuntuisi kohtuulliselta, että Kuopion seurakuntayhtymä voisi osallistua kustannuksiin maksamalla Salonkiorkesterin palkkion. Yhteydenotto messun järjestämiseksi Kuopiossa tuli niin myöhään syksyllä, että Tuomiokirkkoseurakunnalla ei ollut mahdollisuutta varautua siihen vuoden 2012 talousarviossaan. Hallintojohtaja käsityksen mukaan euron avustuksen myöntäminen messun järjestämiseen on perusteltua.

14 14 1. että Rautalampi messun järjestämiseen myönnetään euron avustus ja 2. että tarvittavat varat osoitetaan yhteisen kirkkoneuvoston käyttövaroista. 15 KUOPION HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULIN AVUSTUSANOMUS Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli on toimittanut yhteiselle kirkkoneuvostolle esityslistan liitteenä 11 olevan kirjelmän, jossa se pyytää, että Kuopion seurakuntayhtymä ottaisi vastatakseen piispan virkaan vihkimiseen liittyvän Snellmanin koululla järjestettävän yleisen kahvitilaisuuden kustannukset, kahvitilaisuuden käytännön järjestelyt ja toteutuksen sekä Keskusseurakuntatalolla järjestettävän kahvitilaisuuden käytännön järjestelyt ja toteutuksen, työntekijöiden hankinnan ja mahdolliset työtekijöiden palkat. Kuopion hiippakunnan uusi piispa vihitään virkaansa sunnuntaina 6. päivänä toukokuuta Tuomiokirkossa. Tuomiokapituli pyytää seurakuntayhtymää vastaamaan yleisen Snellmanin koululla järjestettävän kahvitilaisuuden kustannuksista ja käytännön toteutuksesta sekä Keskusseurakuntatalolla järjestettävän kutsuvieraille tarkoitetun kahvitilaisuuden käytännön toteutuksesta, työntekijöiden hankinnasta ja ja työntekijöiden palkkauskuluista. Tuomikapituli on ilmoittanut vastaavansa itse Keskusseurakuntatalolla järjestettävän tilaisuuden tarjoilukuluista. Snellmanin koululla järjestettävän yleisen kirkkokahvitilaisuuden kustannuksiksi on arvioitu yhteensä euroa. Tämä sisältää työkorvauksineen tarjottavat ja astiat 500 henkilölle sekä juhlatilan liinat ja koristelun ja yhden kiinteistötyöntekijän päiväpalkan. Keskusseurakuntatalon kutsuvierastilaisuuden suunnittelusta, toteutuksesta ja siihen liittyvistä palkkakuluista sivukuineen aiheutuu arviolta euron kustannukset. Yhteensä em. asioiden hoitamisesta aiheutuu arviolta euron kustannukset. 1 että seurakuntayhtymä ottaa vastatakseen piispan vihkimiseen liittyvistä kahvitilaisuuksien järjestämisestä ja kustannuksista Kuopion hiippakunnan esittämällä tavalla ja 2 että tarvittavat varat, kuitenkin enintään euroa, osoitetaan yhteisen kirkkoneuvoston käyttövaroista.

15 15 16 LÄHETYSJÄRJESTÖJEN TALOUSARVIOAVUSTUKSET VUONNA 2012 Yhteinen kirkkovaltuusto päätti kokouksessaan muuttaa ehdotusta vuoden 2012 talousarvioksi. Päätöksen mukaan lähetysjärjestöjen avustamiseen vuodelle 2012 varattu määräraha jaetaan toteutuneen vapaaehtoisen lähetyskannatuksen suhteessa siten, että myös SLEY tulee huomioiduksi avustuksen saajana. Päätöksen mukainen lähetysjärjestöjen talousarvioavustusten jako vuodelle 2012 on seuraava: EUR %/ Suomen Lähetysseura ,8 % Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ,7 % Suomen Pipliaseura ,7 % Suomen Ev.lut. Kansanlähetys ,2 % Ev.lut. Lähetysyhdistys Kylväjä ,5 % Sanansaattajat ,1 % Kirkon Ulkomaanapu Yhteensä vt. rekisterinjohtaja ehdottaa yhteiselle kirkkovaltuustolle esitettäväksi, - että lähetysjärjestöjen talousarvioavustukset vuodelle 2012 merkitään tiedoksi. Vt. rekisterinjohtajan ehdotus hyväksyttiin. 17 ERÄIDEN SAATAVIEN POISTAMINEN Seurakuntayhtymä perii maksuja useista toiminnoista. Maksuja peritään mm. rippikoululeireiltä, virkatodistuksista ja tilojen käytöstä sekä hautatoimesta. Osa näistä saatavista jää vuosittain saamatta. Periaatteessa seurakunnalla on velvollisuus periä saatavansa. Taloussäännön 12 :n mukaan kirkkoneuvosto voi kuitenkin perustellusta syystä luopua saatavan perimisestä. Seurakuntayhtymässä on noudatettu periaatetta, jonka mukaan kiinteistöjen vuokrasaatavat on poikkeuksetta laitettu perintään. Myös hautatoimen maksut voitaisiin laittaa perintään. Ne, jotka todella ovat maksukyvyttömiä, voivat saada vapautuksen hautamaksuista, mikäli sitä velallisen taloudellinen tilanne huomioon ottaen on pidetty perusteltuna. Tämä taas on selvitetty yhteistyössä paikallisseurakuntien diakoniatyön kanssa. Toiminnallisia maksuja kuten päiväkerho- ja rippikoulumaksuja ei sen sijaan ole peritty. Niiden osalta perimättä jääneet maksut onkin poistettu. Poistettaviksi esitettyjä maksuja ei ole useista karhuamisyrityksistä huolimatta saatu perityksi. Perimättä jääneet maksut on poistettu niiden erään-

16 16 tymistä seuraavan kalenterivuoden tilinpäätöksen yhteydessä. Näitä ns. toiminnallisia maksuja ei myöskään ole yritetty poistamisen jälkeen periä. Maksujen poistaminen kirjanpidosta ja niiden kirjaaminen luottotappioksi ei tarkoita sitä, etteikö niitä edelleen voitaisi periä. Tästä syystä myös muut kuin toiminnalliset maksut voitaisiin poistaa ja kirjata luottotappioiksi, vaikka niitä edelleen koetetaankin periä. Yhteenveto maksuista vuodelta 2010, joita ei ole saatu perityksi. on esityslistan liitteenä 12. Perimättä olivat seuraavat maksut: Rippikoulumaksut Leiri- ja retkimaksut 385 Virkatodistusmaksut 131 Tilavuokrat 614,48 Hautausmaksut 2 324,26 Yhteensä: 4 624,74 Käytännössä saatavien poistaminen tapahtuu kirjaamalla perimättä jääneet saatavat luottotappioiksi asianomaisille kustannuspaikoille. Rippikoulu- ja virkatodistusmaksujen osalta luottotappioksi kirjaaminen merkitsee myös sitä, että niitä ei enää peritä. Muiden saatavien osalta perintää jatketaan edelleen, ellei niiden perimättä jättämisestä ole tehty erillistä vapautuspäätöstä. 1. että Kuopion seurakuntayhtymän vuodelta 2010 perimättä jääneet saatavat, suuruudeltaan 4 624,74 euroa poistetaan, 2. että tilavuokrien, hautausmaksujen, tontinvuokrien ja huoneistovuokrien osalta perintää jatketaan edelleen. 18 MUUT ASIAT Todettiin, että muita asioita ei ollut.

17 17 19 ILMOITUSASIAT Päätettiin, että kirkkoneuvoston kokous perutaan. Seuraavan kerran kirkkoneuvosto kokoontuu MUUTOKSENHAKUOHJE JA VALITUSOSOITUS Annettiin kirkkolain mukainen muutoksenhakuohje ja valitusosoitus, liite :ään KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja kiitti osanottajia ja päätti kokouksen klo Hannu Koskelainen puheenjohtaja Arja Keränen sihteeri Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty Kuopiossa Maija Taskinen Annikki Tiilikainen