ESISELVITYS: GREEN CARE- AJATTELUN MAHDOLLISUUDET POHJOISSAVOLAISISSA HYVINVOINTIALAN YRITYKSISSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESISELVITYS: GREEN CARE- AJATTELUN MAHDOLLISUUDET POHJOISSAVOLAISISSA HYVINVOINTIALAN YRITYKSISSÄ"

Transkriptio

1 HYVIX (Hyvinvointialan liiketoiminnan kehittäminen Pohjois- Savossa) ESISELVITYS: GREEN CARE- AJATTELUN MAHDOLLISUUDET POHJOISSAVOLAISISSA HYVINVOINTIALAN YRITYKSISSÄ 1

2 Sisällysluettelo: 0. JOHDANTO 1. GREEN CARE TAUSTAA 1.1 Mitä Green Care tarkoittaa? 1.2 Green Care Suomessa ja muualla 2. ESISELVITYKSEN/TOTEUTUS 2.1. Seminaarit ja työpajat 2.2. Yrityshaastattelut 2.3. Opintokäynti Lapinlahdella Stay in Circle hevostilalle (Vertepro Oy) ESISELVITYKSEN TULOKSET 3.1. Haastatteluaineisto 3.2. Opintokäynti 4. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ: GREEN CARE TOIMINNAN NÄKYMÄT POHJOIS-SAVOSSA LÄHTEET LIITTEET: 1. Esiselvityksessä mukana olleet yritykset 2. Teemahaastattelulomake 2

3 JOHDANTO Tämä esiselvitys syntyi osana Hyvix (Hyvinvointialan liiketoiminnan kehittäminen Pohjois- Savossa) - hankekokonaisuutta. Selvityksen tarkoituksena on sekä tuoda uutta tietoa hyvinvointialan yrityksille niiden toiminnan kehittämiseksi että kerätä tietoa yritysten tämän hetkisestä Green Care tyylisestä palvelutoiminnasta. Esiselvityksen kokoamisen myötä myös oma tietämyksemme viitekehyksestä lisääntyi. Samalla heräsi ammatillinen kiinnostus sen soveltamiseen sosiaalityöhön, erityisesti sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan ja vanhustyöhön. Näihin peilattuna Green Caren mahdollisuudet avautuvat aivan uudella tavalla. Kun Green Care vielä tarjoaa näkökulman maaseudun kehittämiseen, herätti se innostusta ja halua jatkaa asian viemistä eteenpäin omassa työssä.. Kiitämme kaikkia teitä hyvinvointialan toimijoita, jotka annoitte aikaanne tiedon keruuseen ja tuottamiseen. On innostavaa havaita, että Pohjois-Savon maaseudulla löytyy uudella tavalla ajattelevia ja tulevaisuuteen uskovia ammattilaisia. Kun tiedetään, että alueen väestö ikääntyy ja syrjäseutujen elinmahdollisuudet hankaloituvat, voisi Green Care - toiminta olla yksi mahdollinen ratkaiseva näkökulma asiaan; maaseutualueille tarvitaan uusia tapoja nähdä ja toimia. Green Care voi tuottaa lisäarvoa myös kaupunkimaisessa ympäristössä elävien asiakkaiden palveluihin tuomalla elämyksiä ja virkistystä esimerkiksi vanhusten arkeen tai työpaikkojen henkilöstön jaksamiseen. Vain palveluja tuottavien yrittäjien innostus ja kiinnostus oman työn kehittämiseen voi viedä Green Care - sovelluksia eteenpäin. Kuopiossa 30. joulukuuta 2011 Seija Okulov, suunnittelija Riitta-Liisa Kinni, suunnittelija Green Care -osahankkeen vastuuhenkilöt 3

4 1. GREEN CARE - TAUSTAA 1.1 Mitä Green Care tarkoittaa? Suomessa Green Care on määritelty luontoon ja maaseutuympäristöön tukeutuvaksi toiminnaksi, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Hyvinvointia lisäävät vaikutukset syntyvät muun muassa luonnon elvyttävyyden, osallisuuden ja kokemuksellisuuden avulla. (Yli-Viikari ym. 2010, 91.) Käsite tarjoaa kohtaamisfoorumin monille eri alojen ammattilaisille, jotka voivat hyödyntää luonnon hyvinvointivaikutuksia omissa työtehtävissään. Sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja kuntoutuspalveluissa se voi sisältää luontoa hyödyntäviä terapia- ja kuntoutusmenetelmiä, kuten sosiaalinen puutarhatoiminta, ekopsykologia, eläinavusteinen toiminta ja -terapia. (Sempik ym. 2010, 27; Soini 2010.) Se mikä erottaa Green Care -toiminnan muusta luontoa hyväksi käyttävästä toiminnasta (esim. luontoharrastukset) on, että Green Care tuottaa selviä hyötyjä ja vaikutuksia tietyille kohderyhmille. Green Care pyrkii tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti tuottamaan hyvinvointia ja toimintakykyä parantavia vaikutuksia erityisesti marginaalisille ryhmille kuten kehitysvammaisille, vanhuksille tai sosiaalisesti syrjäytyneille. Toiminta on koulutetun henkilökunnan tuottamaa. Tällöin painotus on hoivassa (care) jota luontotoiminta tai ympäristö tukee. (Sempik ym. 2010, 21 22; Yliviikari ym. 2010, 91; ks. myös Malin 2010.) Kuvio 1. Green Caren ulottuvuudet (Green Care Finland ry) Green Care- toiminta sijoittuu usein luonnonympäristöön tai maatilalle, mutta luonnon elementtejä voidaan tuoda ja hyödyntää myös kaupunki- tai laitosympäristössä. Toimintaa harjoittaa koulutettu henkilökunta yksilöllisen asiakas- ja kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Green Care -sovelluksissa on mukana myös eri alojen ammattilaisten välistä yhteistyötä. (Kinni 2011.) Luontoelementtien ohella myös toiminnallisuus ja yhteisöllisyys ovat usein toiminnoissa mukana. Niiden avulla voidaan tukea ihmistä, joka hakee uusia voimavaroja omassa arkipäivässään selviytymiseen. Ongelmien sijaan ihmistä autetaan löytämään tiedollisesti, 4

5 taidollisesti, tunteiden ja mielikuvituksen kautta uusia elämyksiä, jotka luovat mahdollisuuden oman arvokkuuden kokemiseen. Osallistumalla ja ottamalla vastuuta yksilö myös kiinnittyy yhteisöönsä. Näin ihmisen elämänhallinta ja osallisuus paranevat. Eläinten, kasvien ja luonnon tehokkuus hyvinvoinnin vaalijana perustuu pitkälle niiden rauhoittaviin ja stressireaktioita vähentäviin vaikutuksiin, jolloin ihminen voi keskittyä pelkästään läsnäoloon ja kyseiseen hetkeen. Samalla luonto aktivoi ihmistä: houkuttelee lähtemään liikkeelle, tarttumaan kuokkaan ja siemenpussiin tai tarjoamaan hoivaa ja huolenpitoa eläimille. (Yliviikari ym ) Green Care voi toiminnallisesti olla esimerkiksi seuraavaa: Hoivalaitoksissa ja palvelutaloissa voidaan hyödyntää luonnon tarjoamia mahdollisuuksia asiakkaiden elämänlaadun parantamiseen ja omatoimisuuden tukemiseen. Viherympäristön hoitaminen tai terapiakoiran vierailu tuovat iloa arkeen ja houkuttavat omien voimavarojen kehittämiseen. Ennaltaehkäisevälle ja terveyttä tukevalle toiminnalle on akuutti ja kasvava tarve muun muassa mielenterveystyössä ja ikäihmisten palveluissa. Luontoelämykset ja luonnossa toimiminen vahvistavat myös työssäkäyvien jaksamista. Kuntouttava työ on ulkomailla vakiintunut yhdeksi keskeisimmistä Green Care - toimintamuodoista. Suomessakin on laajaa tarvetta tällaiselle toiminnalle. Green Care voi tukea myös kasvatustyötä. Luontoretket ja maatilavierailut tarjoavat omakohtaisia elämyksiä ja kokemuksellista oppimista, ja toimivat siten tukena koulujen tietopainotteiselle opetus- ja kasvatustyölle. (Yliviikari ym. 2009, 33 mukaillen) Suuri osa tämän selvityksen palveluntarjoajista toteuttavat Green Carea ensimmäisen kohdan tapaan hoivalaitoksissa. Se ei ole ollut yrityksissä tietoisesti esillä oleva viitekehys, mutta sen mahdollisuudet on ymmärretty ja niitä on jossain määrin myös hyödynnetty. Esiselvityksessä mukana olleet ja tietoa tuottaneet alueen toimijat sekä yritykset olivat hoiva- ja palveluyksiköitä, joissa etusijalla oli varsinainen palvelutoiminta ja sen lisukkeena tai kylkiäisenä yrityksessä hyödynnettiin vihreän hoivan ajatusta. Green Care -toimintaa ei oltu vielä kuitenkaan yhtä yritystä lukuun ottamatta yhdistetty muiden palveluntuottajien kanssa tai markkinoitu aktiivisesti ulospäin. Green Care voidaan ymmärtää myös sosiaalisena innovaationa, joka yhdistää sosiaali- ja terveysalan toimijoita näkemään nykyisen toimintansa uudella tavalla ja sitä kautta synnyttää jotain sellaista palvelun muotoa, joka voi myös parantaa yrityksen tulevaisuuden näkymiä ja kannattavuutta. Sosiaalisena innovaationa se voi yhdistää: Tuottajatahot ja verkostot (julkinen, yksityinen, kolmas sektori, eri ammattikunnat, vapaaehtoistyön) Toimialat (sosiaali- ja terveys, kuntoutus, kasvatus, maa- ja metsätalous, matkailu) Menetelmät (luonto, kuntoutus, psykologia, yhteisökasvatus, maa- ja metsätalous) Toimintaympäristöt (luonto, maatila, puutarha, sisätilat). (Yliviikari ym. 2009, 15-17; Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä) 5

6 Green Care - toiminta voidaan luokitella monin tavoin. Seuraavassa joitakin jaottelevia tekijöitä: A. Toimiala: Sosiaalipalvelut, terveydenhuolto, kasvatus ja opetus, hyvinvointipalvelut, työllistämistoiminta, maa- ja metsätalous, matkailu luontoavusteisuus ja -yhteys liitettynä toimialan perustoimintaan B. Asiakasryhmät: Mielenterveyskuntoutujat, lastensuojeluasiakkaat, vanhukset, lapset, pitkäaikaistyöttömät luonto toimii selkeästi osana kuntoutusta eri asiakasryhmillä C. Tavoite: parantava, kuntouttava, kasvattava, mielihyvää tuottava tavoitteellisuuden aste vaihtelee D. Organisointi: Julkinen, yksityinen, sosiaalinen yritys, yhdistys, osuuskunta, yhteiskunnallinen, yritys voi vaikuttaa toiminnan rahoitukseen, mutta myös asiakkaan osallisuuteen E. Konteksti: Puutarha, maatila, metsä, erämaaluonto, sisätilat (Soini 2010) Seuraavalla sivulla olevassa kuviossa 2 on avattu Green Care -käsitteen sisältöä eri toimintamuotojen avulla. Green Care on tässä yläkäsite kaikenlaiselle luontoa hyödyntävälle ja hyvinvointia lisäävälle toiminnalle. Sen sisälle voidaan sijoittaa monenlaisia eri kohderyhmille tarkoitettuja palvelumuotoja. 6

7 LUONTOAVUSTEISIA MENETELMIÄ Ekoterapia Ympäristökasvatus Sosiaalinen ja terapeuttinen puutarhanhoito Hoivamaatalous Sosiaalipedagoginen hevostoiminta Eläinavusteiset interventiot Ratsastusterapia Hoivametsätalous (metsätöiden tekeminen, luonnontuotteiden keräily) Kuvio 2. Green Care-toiminnan jaottelua. (Sempik ym. 2010, 27; Soini 2010) Käsitteen täsmentyminen Hyvixin hankeprosessissa ilmentää ajattelun kehittymistä: hankesuunnitelmassa puhuimme hoivamaataloudesta. Hankkeen edetessä olemme alkaneet puhua Green Care toiminnasta ja hoivamaataloudesta sen yhtenä toimintamuotona kuvion 2. mukaisesti. Olemme pitäytyneet englanninkielisessä termissä, sillä kentän yrittäjät tuntevat jo viitekehystä niin, että myös vieraskielinen termi soveltuu käytettäväksi. 1.2 Green Care Suomessa ja muualla Green Care on tullut Suomeen lähinnä Euroopasta. Kansainvälisesti toiminnasta käytetään lukuisia eri nimityksiä ja käsitteiden sisällöt ovat erilaisia. Yleisesti käytettyjä nimityksiä ovat mm. Farming for Health (FH) ja Social Farming. Toimintaa harjoittaviin tiloihin viitataan käsitteellä Care Farm. (Yli-Viikari ym. 2009, 10.) Käsitteiden monenkirjavuus ja niiden sovittaminen suomalaiseen käyttöön vaikeuttaa toiminnan tunnetuksi tekemisestä. Lisäksi on nähtävissä, että toiminta kentällä muodostuu erilaiseksi eri alueilla; toimintaympäristön rakenne ja mahdollisuudet vaikuttavat siihen omalla tavallaan. Green Care Finland ry on määritellyt suomalaisen Green Care- toiminnan edellisessä alaluvussa esitetyllä tavalla. 7

8 Pidämme määritelmää lähtökohtanamme tässä raportissa, vaikka olemme soveltaneet myös vihreän hoivan ja vihreän voiman käsitteitä (ks. kuvio 3). Green Care -toimintaa harjoittavia maatiloja on runsaasti Norjassa. Siellä toimii hoivamaatilojen verkosto (Inn på tunet) Myös Hollanti on yksi alan kansainvälisistä tienraivaajista, ja siellä on panostettu erityisesti hoivamaataloutta (social farming) tukevien instituutioiden kehittämiseen. Myös siellä hoivamaatilojen verkosto ja laatukriteeristö (Federatie Landbouw en Zorg). Italiassa ja Belgiassa Green Care on saavuttanut jalansijaa ja siellä toimii erikoistuneita maatiloja. Terapeuttisen toiminnan sovellutuksia taas on kehitetty Isossa-Britanniassa, missä on kehitetty erityisesti puutarhatoimintaa. Myös Saksa ja Itävalta ovat puutarhaterapian kärkimaita. (Federatie Landbouw en Zorg; Inn på tunet; Yli-Viikari ym. 2009, 11.) Eläinten käyttäminen kuntoutustyössä on Euroopassa, erityisesti saksankielisillä alueilla, ollut yleistä. Kuntoutustyön yhteydessä puhutaan sekä eläinavusteisesta terapiasta (Animal Assisted Therapy AAT) että yleisemmin eläinavusteisesta toiminnasta (Anima Assisted Activities, AAA). Saksankielisestä Euroopasta Suomeen on tullut sosiaalipedagoginen hevostoiminta, joka on lähinnä jälkimmäistä. Ratsastusterapia taas kuuluu ensin mainittuun tyyppiin; se on myös Suomessa varsin laajasti kuntoutuksessa käytettyä. (Yli-Viikari ym. 2009, 11.) Green Care on Suomessa käsitteenä vielä kovin uusi. Meneillään tai vireillä on kuitenkin useita hankkeita, joiden avulla kartoitetaan Green Care - toiminnan mahdollisuuksia eri alueilla. Teemaa on herätelty ainakin Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa, missä toimintaympäristöt ovat varsin samankaltaiset kuin Pohjois-Savossa. Myös Kainuussa on herätty asiaan. Green Care- toiminnan vaikutuksia ja vaikuttavuutta tutkitaan Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ja Maaseutupolitiikan yhteisessä CAREVA hankkeessa. Siinä pureudutaan vuosien aikana Green Care- toiminnan vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointiin (Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän verkkosivut). Saman MTT:n Maatilan hyvinvointipalvelut sosiaalisena innovaationa - hankekokonaisuuden VoiMaa hanke paneutuu palvelumallien ja laatujärjestelmien kehittämiseen, MASU maatila-asumiseen ja MAIE Green Care koulutuksen kehittämiseen (Maatilan hyvinvointipalvelut ). Tutkimus- ja kehittämistoiminta onkin tärkeää, sillä tiedonpuute on yksi keskeisimmistä rajoitteista yrityksiä perustettaessa. Maaseutuluonnon, eläinten, kasvien sekä työn vaikutusta ei myöskään osata vielä riittävästi jäsentää, eikä niitä näin ollen osata siksi hyödyntää. (Yli-Viikari ym. 2009, 60.) Kesäkuussa 2010 perustettiin Green Care Finland ry kokoamaan ja kehittämään Green Care toimintaa maassamme. Yhdistyksen tarkoituksena on tehdä toimintaa tunnetuksi, ja lisäksi se kokoaa yhteen alan toimijoita. Yhdistyksen tavoitteena on myös parantaa alan yleisiä toimintaedellytyksiä sekä edistää ja kehittää alaan liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. (Green Care Finland ry.) 2. ESISELVITYKSEN TOTEUTUS Esiselvityksessä tuotettiin tietoa kolmella tavalla: 1. Yrityksille ja muille alueen toimijoille suunnatuissa työpajoissa 2. Yrityksiin tehdyillä haastattelukäynneillä 3. Opintokäynneillä 8

9 2.1 Seminaarit ja teematyöpajat Green Care - osahanke järjesti yrityksille ja muille aiheesta kiinnostuneille toimijoille kolme tapaamista ( , ja ), joiden työpajoissa tuotettiin ja työstettiin Green Care - toiminnan sisältöjä eri näkökulmista. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 42 henkilöä. Seminaarien työpajat käynnistyivät, kun yrityshaastatteluista valtaosa oli jo tehty. Viimeisille haastatelluille syntyi seminaareissa jonkinlainen käsitys Green Care - ajattelusta. Suurimmalla osalla haastatelluista ei ollut haastattelutilanteessa tätä valmista määritelmää, joten se antoi yrittäjille vapauden kuvata toimintaansa oman käsityksensä pohjalta. Työpajoissa oli mukana sekä samoja että eri yrityksiä kuin haastatteluissa, joten päällekkäisyys ei liene kovin merkittävä. 2.2 Yrityshaastattelut Hyvix -hankkeen hankesuunnitelman mukaisesti esiselvityksen tavoitteena oli selvittää hyvinvointimaatalouden nykytilaa ja kehittymisen edellytyksiä Pohjois-Savossa alan yrittäjille suunnatulla pienimuotoisella kyselyllä tai haastattelulla. Yritysten haastattelut tehtiin kesän-syksyn 2010 aikana ja kevättalvella 2011 käytiin vielä tutustumassa kahteen yritykseen. Haastattelujen painopiste oli yritysten palvelutoiminnassa: mitä se on tällä hetkellä, miten toimitaan ja mitä lisäarvoa Green Care voisi tuoda palveluihin. Esiselvityksessä ei ole tarkasteltu ostajan näkökulmaa, mikä olisi hyödyllistä kartoittaa. Nykytilanteessa suurin osa tässäkin selvityksessä mukana olevista palvelun tuottajista myy palvelujaan kunnille, joten ostajillakin tulisi olla tietoa, jonka mukaan arvioida hankintaa. Yrittäjiä haastateltiin strukturoidulla teemahaastattelulla, jolla haettiin vastausta kahteen kysymykseen (haastattelulomake selvityksen liitteessä 2): Mitä Green Care -käsitteellä tarkoitetaan yleensä yrityksissä ja erityisesti Pohjois-Savossa? Mitä Green Care pohjoissavolaisissa hyvinvointialan yrityksissä voisi toiminnallisesti ja sisällöllisesti olla? Haastateltavat yritykset valittiin aikaisemman tiedon perusteella. Valintaa ei voitu tehdä sattumanvaraisesti, koska tarkoitukseen sopivia yrityksiä Pohjois-Savon alueella ei ollut paljon. Haastattelut haluttiin kohdentaa sellaisiin hyvinvointialan yrityksiin, joilla tiedettiin jo olevan jonkinlaista tartuntapintaa maaseutuympäristön kuntouttavaan vaikutukseen ja sen hyödyntämiseen. Näin ollen turvauduttiin verkostoista saatuun tietoon ja aikaisempiin kontakteihin. Esimerkiksi haastatellut hevosalan yritykset valikoituivat mukaan sosiaalipedagogisen hevostoiminnan koulutuksen käyneiden joukosta. Esiselvityksessä haastateltiin kahdeksan (8) hoiva- ja hyvinvointialan yritystä tai sellaiseksi luokiteltavaa toimijaa kohdealueelta. Yritykset on kuvattu liitteessä 1. Yritykset jakautuivat seuraavasti: 1 maatila, joka tuottaa elämyspalveluja mm. päiväkodeille, vammaisille, kouluille; palveluina ovat tutustumiskäynnit, kuusenhakuretket, eläinten hoito 1 hevostalli, joka tuottaa elämys- ja harrastepalveluja 2 maaseutuympäristössä toimivaa vanhusten hoivakotia 1 kuntoutuskoti, jonka asiakkaina on mielenterveyskuntoutujia, vammaisia ja päihdeongelmaisia 1 kehitysvammaisten palvelukoti (maatila) 9

10 1 lastensuojelun sijaishuollon kuntoutusyksikkö (maaseutumaisessa taajamassa) 1 hyvinvointi/toimintakeskus, jonka toiminta perustuu maaseutuympäristön hoitavaan vaikutukseen; asiakkaina lastensuojeluperheitä, päihdekuntoutujia, maahanmuuttajia. Edellisten lisäksi käytiin tutustumiskäynnillä yhdessä lastensuojelun perhekodissa ja yhdessä ikääntyneiden hoitokodissa (nämä myös mukana luokittelussa, ks. taulukko 1). 2.3 Opintokäynti Lapinlahdelle Stay In Circle hevostilalle (Vertepro Oy) Toukokuun lopussa Hyvix -hankkeessa mukana oleville Green Care - pilottiyrityksille tarjottiin tilaisuus tutustua Vertepro Oy:n toimintaan. Kaikkiaan kuusi (6) kiinnostunutta henkilöä tutustui Lapinlahdella Verteprohon ja kokeili siellä Green Care palvelutuotteita. Vertepro oy on eläinten hyvinvoinnin, käyttäytymisen ja kouluttamisen asiantuntijayritys. Palvelut on suunniteltu edistämään eläinten ja eläinten kanssa tekemisissä olevien ihmisten hyvinvointia. Tavoitteena on yhdistää faktatieto toimiviin käytännön ratkaisuihin parhaan mahdollisen lopputuloksen aikaansaamiseksi molempien osapuolien (eläimet ja ihmiset) eduksi. Toiminta on pääasiassa kursseja ja luentoja sekä valmiiden koulutustuotteiden rinnalle räätälöityjä koulutuskokonaisuuksia yrityksille, oppilaitoksille ja yhteisöille. Toiminta tapahtuu Stay In Circle-hevostilalla tai asiakkaan omissa soveltuvissa tiloissa. Yrittäjä Jenni Hakosalo oli järjestänyt tutustujille hevostilalla erilaisia toimintapisteitä samaan tapaan kuin hän tarjoaa palvelua tilalla vieraileville ryhmille. Päivän aikana tehdyt toiminnot jakautuivat neljään eri aihealueeseen: Puutarha: taimien istutusta pienryhmässä. Toiminta kuuluu sosiaaliseen puutarhatoimintaan. Maaseutuympäristö: tunnistettiin kahdessa eri tyhmässä luonnon hajuja ja kasveja. Toiminta voidaan luokitella ympäristökasvatukseksi tai, terapeuttinen pihan hyödyntämiseksi (esim. muistelutyön hajujen avulla). Sitä voidaan tarkastella myös ekopsykologian viitekehyksestä. Eläimet: hevosten harjaaminen aitauksessa yhdessä ryhmän kesken, hevosten talutusta ja karsinan siivous. Nämä toiminnot kuuluvat eläinavusteisiin toimintoihin (voisi olla sosiaalipedagogista hevostoimintaa, jos siihen asiantuntemusta ja jos toimintaan siinä viitekehyksessä). Vierailulla kokeiltuja toimintoja ja yrityksen tulevaisuuden mahdollisuuksia analysoitiin kuvion 3 Green Care käsitteistön mukaan. Käsitteistö on jatkuvasti kehitteillä suomalaisessa keskustelussa ja tutkimuksessa ja halusimme nähdä, miten vihreän hoivan ja vihreän voiman käsitteet ovat sovellettavissa (vrt. Yli-Viikari ym. 2010, 91). Analyysin tulokset esitetään luvussa

11 3. ESISELVITYKSEN TULOKSET 3.1. Haastatteluaineisto Esiselvityksessä mukana olleiden yritysten kokemuksista ja näkemyksistä nousi esille mahdollisuuksia ja esteitä. Yritykset toimivat poikkeuksetta ympäristössä, missä luonto on lähellä ja yritystoiminnalle on jo asianmukaiset tilat. Näin Green Care -toiminnan hyödyntäminen ei tuota suuriakaan lisäkustannuksia. Luontoyhteys tarjoaa muun muassa luonnollisen päivärytmin ja vuodenaikojen kulun vanhuspalvelujen yksikössä, missä dementoituneiden asiakkaiden aikakäsitys voi olla hukassa. Pohjoissavolaisten yritysten toimintaympäristö herättää myönteisiä mielikuvia, jotka voisivat toimia asiakkaiden houkuttimena. Yrityksillä on tilaa ja puhdasta luontoa ympärillään ja Pohjois-Savo ja Itä-Suomi laajemminkin mielletään puhtaan luonnon ja ruuan alueena. Näillä mielikuvilla aluetta markkinoidaan matkailupalvelujen asiakkaille - miksei samaa voisi soveltaa hoivapalvelujen markkinointiinkin. Kaikissa haastatelluissa yrityksissä henkilökunnan ammatillinen osaaminen on korkeaa; yrityksen tuottama palvelu annetaan osaavalla henkilökunnalla ja osaamisen päivittämisestä myös huolehditaan. Niin ikään useimmissa yrityksissä on henkilökuntaa, jolla on jonkintasoista luonnonvara-asioiden tuntemusta, esimerkiksi eläinten hoidosta tai vaikkapa lampaiden keritsemisestä. Esiselvityksessä mukana olleet hoiva- ja hyvinvointialan yritykset toimivat paikallisyhteisöissä ja ovat näin luonteva osa maaseudun toimintaa. Ne tekevät oman panoksensa maaseudun elävöittämiseksi ja elinkelpoisuuden lisäämiseksi. Samalla ne lisäävät sosiaalista pääomaa, mikä taas edistää yleistä hyvinvointia. Vastavuoroisesti yritysten tarjoamien palvelujen kysyntä löytyy läheltä, mikä kävi selkeästi ilmi myös yrityshaastatteluista. Palvelu markkinoi pitkälti itse itseään. Ekologisesta näkökulmasta katsottuna tämä on ainakin Green Care -ajattelun mukaista. Voidaan todeta, että pohjoissavolaisissa hyvinvointialan yrityksissä on olemassa vähintäänkin ideologinen valmius vihreän hoivan toteuttamiseen. Konkreettisista toimintaesimerkeistä kaivataan lisää tietoa, jotta ymmärrys toiminnan järjestämiseksi ja palveluihin sisällyttämiseksi kasvaa. Taulukossa 1 haastatellut toimijat on luokiteltu haastatteluaineiston perusteella sen suhteen, miten tuttua Green Care ajattelu heille oli ja millaisia suunnitelmia heillä oli sen tuotteistamisen suhteen. Esiselvityksessä haastatelluista yrityksistä kahdeksalle kymmenestä (8/10) on potentiaalia käyttää ja hyödyntää GC- ajattelua. Seitsemälle (7) toimijalle ajattelu oli tuttua ennestään. Heistä neljä (4) oli jo tuotteistanut tai aikoi tuotteistaa Green Care palvelujaan. Tuotteistaminen vaatisi tämän perusteella panostusta. Kaksi kymmenestä toimijasta ei tuntenut ajattelua eikä heillä ollut suunnitelmia sen suhteen. 11

12 Taulukko 1. Green Care - ajattelu ja tuotteistus esiselvitykseen osallistuneissa yrityksissä GREEN CARE AJATTELU HINNOITELTU/ TUOTTEISTETTU SUUNNITELMISSA TUOTTEISTAA EI SUUNNITELMIA GC:N SUHTEEN KÄYTÖSSÄ/ SOVELLETTU 1 toimija Toimintakeskus 2 toimijaa Elämyspalveluja tuottava maatila Kehitysvammaisten palvelukoti 1 toimija Lastensuojelun perhekoti IDEA TUTTU, EI KÄYTÖSSÄ 1 toimija Hevostalli 2 toimijaa Vanhusten hoivakoti Lastensuojelun kuntoutusyksikkö EI TUTTU, VOISI HARKITA SOVELLETTA- VAKSI 1 toimijaa Vanhusten hoivakoti EI TUNNE EIKÄ AIO SOVELTAA 2 toimijaa Kuntoutuskoti Hoitokoti 12

13 3.2. Opintokäynti Kuvio 3. Vihreän hoivan ja Vihreän voiman toteutusalueet (Anja Yli-Viikari ) Vihreän hoivan ja vihreän voiman käsitettä sovellettiin opintokäyntikohteen pilottitoimintojen analyysiin. Esimerkkiyrityksen, Vertepro Oy:n, toimiala on jossain hyvinvoinnin ja kasvatuksen tai opetuksen välimaastossa. Asiakasryhminä ovat lapset, vanhukset, mielenterveyskuntoutujat ja työikäiset (työhyvinvointitoiminta). Toimintapäivässä vihreän hoivan alueelta kokeiltiin terapiaan ja kuntoutukseen soveltuvia toimintoja (sosiaalinen puutarhatoiminta, terapeuttinen piha, muistelutyö) sekä eläinavusteisia työmuotoja. Vihreän voiman puolelta taas saatiin tuntumaa ympäristökasvatukseen, ekopsykologiaan sekä sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan, kun se toimii ehkäisevän työn tarkoituksessa. Vertepro oy:n palveluissa toteutuvat enemmän vihreän voiman sisällöt. Yrityksen toiminta mahdollistaisi ehkä vihreän hoivankin tarjoamisen (esim.sosiaalisen työllistämisen ja joltain osin terapian ja kuntoutuksen), mutta tämä edellyttäisi sosiaali- tai terveysalan erikoisosaamista. Koska tilalla on mahdollisuus sekä puutarhan että eläinten hyödyntämiseen, voidaan toiminta toteuttaa varsin joustavasti. Palvelun tavoitteet määritellään asiakasryhmäkohtaisesti, mutta ollakseen määritelmän mukaista Green Care -toimintaa, tavoitteellisuus on erittäin oleellinen tekijä. Esimerkkiharjoituksissa toimintojen tavoitteena oli itsetuntemuksen ja itseluottamuksen edistäminen kasvatus keskittymiskyvyn ja motoristen taitojen parantaminen prosessuaalisten taitojen (psyykkisten, fyysisten ja sosiaalisten) ja toiminnallisuuden kehittäminen. Esimerkiksi tilalla olleen orvon karitsan juottaminen oli kasvattavaa, kehollisen kokemuksen ja aistihavainnon tarjoavaa. Se on yhdistettävissä tiedonhankintataitojen kehittämiseen ja hyödynnettävissä toiminnallisen kompetenssin tukemisessa. Se tuntuu mukavalta, tuo tunteen tarpeellisuudesta ja kelpaamisesta, kehittää sorminäppäryyttä, määrien hahmottamista ja yhteistyötaitoja. Lisäksi tunteiden tunnistaminen on tällaisissa harjoituksissa mahdollista ryhmässä tai pareittain toimittaessa. (Kinni & Hakosalo ) 13

14 4. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ: GREEN CARE TOIMINNAN NÄKYMÄT POHJOIS-SAVOSSA Pohjois-Savossa on sekä mahdollisuuksia että kiinnostusta Green Care - toimintaan ja sen kehittämiseen. Tarvitaan perustietoa itse Green Care - ajattelusta, mutta myös liiketoiminnan osaamista, jolla uusi näkökulma voidaan muuttaa yritystoiminnan kannattavaksi osaksi. Yritystoiminnan kehittämiseksi tarvitaan alueelle kokeiluja, joissa konkreettisia toimintatapoja ja Green Care -toiminnan sisältöä voidaan synnyttää. Pohjoissavolainen Green Care voi muodostua myös hyvin omanlaisekseen, missä alueen perinteitä ja maaseudun ominaisuuksia voidaan huomioida. Esiselvitys nosti esiin joitakin toiminnan kehittämisen peruskysymyksiä: 5. Osataanko, tai paremminkin tohditaanko, luonto hinnoitella palveluihin Green Careotsikolla myytäväksi? Pohjois-Savossa toimivat hyvinvointialan yritykset pitävät luontoa itsestään selvyytenä, jonka merkitystä ei aina oivalleta. Lisäämällä tietoa sen mahdollisuuksista ja vaikutuksista voidaan yrittäjät herätellä innostumaan ajatuksesta. Näin yritysten palvelutarjontaa voidaan kehittää Green Care -lähtökohdista. 6. Mikä voisi olla luonnon rahaksi laskettava arvo esimerkiksi sosiaalipalveluissa? Tähän tarvitaan tietoa valtakunnan tasolta, mutta myös vertailua Keski-Eurooppaan, missä Green Care on jo vakiintuneella pohjalla. Suomen pohjoiset olosuhteet asettavat tässä rajoituksensa, mutta tarjoavat myös omaleimaisia mahdollisuuksia. 7. Mikä on yrityksen optimikoko, missä Green Care tuo mitattavaa hyötyä? Liian suuressa yrityksessä hyöty voi mennä rakenteiden ylläpitämiseen ja palvelun kohteen eli asiakkaan saama hyöty hukkuu näin matkalla. Tämänsuuntaisia johtopäätöksiä esiselvityksessä haastatelluista yrityksistä voisi tehdä. 8. Miten markkinoida ja myydä Green Care -palvelua asiakkaille? Jos yrityksellä ei ole tarvetta markkinoida tuotteitaan vaan asiakaskunta on vakiintunutta, ei myöskään Green Care tuo tuotevalikoimaan lisäarvoa. On siis ensin ymmärrettävä yrityksen palvelujen kehittämisen merkitys yleisesti ja nähtävä uusien asiakasryhmien mahdollisuus, joihin nähden Green Care voisi antaa jotain uutta. Tätä kautta asiakaskunta voisi laajentua myös paikallista kysyntää laajemmalle ja turvata yritykselle tulevaisuuden näkymiä. Toiminnan rahoittajille on pystyttävä tarjoamaan selkeää näyttöä Green Care palvelujenvaikuttavuudesta. Maatiloilla tapahtuvia hoitomuotoja on kehitettävä edelleen samoin kuin maatalous- ja sosiaalipolitiikan rajapinnassa toimivien yritysten liiketoimintamalleja. 14

15 LÄHTEET: Federatie Landbouw en Zorg. Kotisivut Luettu Green Care Finland ry:n kotisivut. (luettu ) Inn på tunet. Kotisivut ). Kinni Riitta-Liisa (2011) Mikä Green Care? Luennot Ikääntyneen hyvinvointi ja Green Care seminaarissa Suonenjoen Vanhamäellä. (luettu ) Kinni Riitta-Liisa & Hakosalo Jenni (2010) Green Care Vertepro oy:ssä. Esittelydiat (luettu ) Maatilojen hyvinvointipalvelut sosiaalisena innovaationa. https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/maaseutuyritys/mahdollisuuksienmaaseutu/greencar e. (luettu ) Mahdollisuuksien maaseutu- ohjelman verkkosivut osoitteessa: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/maaseutuyritys/mahdollisuuksienmaaseutu/greencar e/mita (luettu ) Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän verkkosivut osoitteessa: (luettu ) Malin, Minna-Helena (2010) Viherympäristön aktivoivat vaikutukset ikäihmisten palvelutaloyhteisössä. Maisterintutkielma, Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos, Puutarhatiede. Sempik, Joe & Hine, Rachel & Wilcox, Deborah (eds.) (2010) Green Care: A Conceptual Framework. A Report of the Working Group on the Health Benefits of Green Care. COST 866, Green Care in Agriculture. Loughborough: Loughborough University. Soini Katriina (2010) Mitä Green Care on? Luennot Green Care. Mitä se on? Lisäarvoa yritykselleni? seminaarissa Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa. (luettu ) Yliviikari, anja & Ilmarinen, Katja & Roos, Irene (2010) Maatilat tuottavat Ruotsissa sosiaalipalveluja. Maaseudun uusi aika, 3, Yliviikari Anja & Lilja Taina & Heikkilä Katariina & Kirveennummi, Anna & Kivinen Tapani & Partanen Ulla & Rantamäki - Lahtinen Leena & Soini Katriina (2009) Green Care terveyttä ja hyvinvointia maatilalta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 141. Jokioinen: MTT. 15

16 LIITE 1 ESISELVITYKSESSÄ MUKANA OLLEET YRITYKSET 1. Hyvinvointifarmi/Ursula Åberg Hyvinvointifarmi sijaitsee Lapinlahden Aisomäessä. Paikka on vanha maatila, jossa on karjasuojat hevosille ja vuohille sekä laitumia ja kuusiviljelmiä. Muita eläimiä ovat kissat, koirat ja kanit. Yritys toteuttaa kuntouttavaa, terapeuttista virike - ja työtoimintaa eläinten parissa. Yritys käyttää myös yrttejä ja puita sosiaalisessa kuntoutuksessa. Lisäksi se tarjoaa opetus- ohjaus- ja asiantuntijapalveluita mm. liikuntaryhmät ja tanssiliikunta. Yritys on virallisesti käynnistynyt Yrityksen tavoite on olla ihmisten hyvinvointia lisäämässä eläintoiminnan keinoin. Yrittäjä itse kuvaa toimintansa ajatusta: Työskennellessäni pyrin etsimään vastausta eläimen kanssa ja sen kautta saavutetun syvän luottamuksen vaikutuksiin ihmisen elämänlaadun paranemisessa. Käsittelen ihmisen minäkuvaa, kehollista ilmaisua ja motivaatiota taustavaikuttajina keskinäisen luottamuksen löytymisessä ihmisen ja eläimen välillä. Omistajaperheeseen kuuluu yrittäjänä toimiva eläintoimintapedagogi Ursula, sekä hänen miehensä Kim ja tytär Kristina. Yritys antaa tuloja yhdelle henkilölle eli Ursulalle; muut perheenjäsenet ovat avustajia. Yrittäjällä sekä hänen miehellään on molemmilla yrttiviljelijän koulutus, Ursulalla lisäksi perhepäivähoitajan, erityisluokanopettajan, tanssinopettajan sekä molemmilla matkailupainotteinen hotelli- ja ravintola- alan koulutus. Yrityksen asiakkaita ovat kehitysvammaiset, perhekotien sijoituslapset, autistit sekä muut erityishoitoa tarvitsevat lapset ja nuoret. Lisäksi ehkäisevää toimintaa on tarjottu päiväkotien lapsiryhmille. Palvelun maksaa pääosin asiakas itse, tai saa palveluun Kelan korvauksen. Mitään palvelusopimuksia ei ole vielä julkisten palvelun ostajien kanssa tehty. Lisätietoja: 2. Pihlajapihan talli/eija Heiskanen Talli sijaitsee Sonkajärvellä, Ylä- Savossa 30 km Iisalmesta pohjoiseen. Tila on omistajapariskunnan miehen syntymäpaikka. Kumpikin käy tilan ulkopuolella päätoimisesti työssä. Omien hevosten lisäksi tallilla asustavat tuttavaperheen hevoset. Tallilla on tällä hetkellä 4 islanninhevosta. Hevoset ovat omien perheiden yksityiskäytössä ja toiminta on ainakin toistaiseksi harrastuspohjaista. 16

17 Harrasteena on pääasiassa maastoratsastusta, mutta myös askellajiratsastuksen treenaaminen kuuluu valikoimaan. Tallia pyörittävä Eija on hankkinut mm. sosiaalipedagogisen hevostoiminnan koulutuksen ja tavoitteena on toiminnan kehittäminen tähän suuntaan. Tavoite on, että hevostoiminta voisi antaa elannon yhdelle henkilölle ja tätä ajatelleen toiminnalle on perustettu kevään 2011 aikana toiminimi. Tallin pitäjä Eija Heiskanen on taustaltaan lastensairaanhoitaja, josta syystä mm. päiväkotiryhmät ja erityisesti syöpäsairaat lapset ja heidän perheensä käyttävät tallin palveluja. Tätä ryhmää talli tavoittelee oman verkoston kautta, missä mm. yhteyksiä yliopistosairaalan syöpäosastolle. Markkinointi tapahtuu vielä pääosin puskaradion eli henkilökohtaisten verkostojen kautta ja jonkin verran omien verkkosivujen avulla. Alueellisia yhteistyöverkostoja tuntuu olevan jo valmiina. Palvelusta asiakkaat maksavat itse tai sitten esim. päiväkoti tai perhekoti ostaa palvelun; ei mitään sopimuksia tehtynä julkisten tahojen kanssa. Lisätietoja: 3. Johanneskoti oy Yritys on vanhusten palvelukoti (hoivakoti) Heinäveden Palokissa, lähellä Lintulan nunnaluostaria. Yrityksen tiloina on Palokin vanha ala- aste, jossa se on toiminut vuodesta 1998 alkaen. Yritys tuottaa tehostettua asumispalveluja, mutta myös muita hyvinvointipalveluja kohderyhmää laajemmin (jalkojen hoitoa, hermoratahierontaa). Tällä hetkellä talossa on 7 asukaspaikkaa + tukiasunto ja suunnitteilla olevan laajennuksen jälkeen n. 8 paikkaa lisää. Yrityksen tarkoituksena on tuottaa vanhusten asumispalveluja ensisijaisesti Heinäveden kunnan asukkaille, mutta myös kauempaa tuleville. Tällä hetkellä asukaspaikat ovat kaikki Heinäveden kunnan ostamia (toiminta pyörii asiakasmaksutuloilla), mutta ulkopaikkakuntalaisia tulisi, jos paikkoja olisi enemmän. Yrityksen työntekijöinä on 2 sairaanhoitajaa + 6 perushoitajaa (ja toimitusjohtaja). Henkilökunnan ammattitaito mahdollistaa asukkaan hoidon jopa kuolemaan asti, koska useilla on erikoisosaamista ja pätevyyksiä. Yrityksen nykyiset asiakkaat, kts. edellä, ovat kaikki kunnan maksusitoumuksella, mutta tulevaisuudessa odotetaan yhä enemmän myös itse maksavia, entisiä heinävetisiä, jotka haluavat tulla viettämään vanhuuttaan entisille kotiseuduilleen. Tällaisia kyselyjä on jo tullut. 4. Perhe- ja palvelukodit Suomalainen Oy Yritys on aikuisten kehitysvammaisten asumispalveluja tuottava osakeyhtiö, johon kuuluu kehitysvammaisten perhekoti Kuopion Päivärannassa (7 paikkaa) ja palvelukoti Vilhola Savulahdessa (9 paikkaa) sekä tukiasuntoja (8). 17

18 Toimintaa tässä muodossa on ollut nyt n. 10 vuotta ja laajennuksia on tiedossa. Perhekodin toiminnanjohtaja Vuokko Suomalainen on taustaltaan psykiatrinen sairaanhoitaja, joka edellisessä työssään omaksui nyt soveltamiaan hoivatyön periaatteita. Vuokon lisäksi perhekodissa työskentelee hänen miehensä, jolla on talousosaamista, samoin perheen pojat ovat toiminnassa mukana ja mahdollisesti jatkamassa sitä. Muita ammattilaisia perhekodissa työskentelee lähihoitaja, perushoitaja, yhteisöpedagogi, fysioterapeutti ja kiinteistönhoitaja. Lisäksi oppisopimuksella on opiskelijoita harjoittelijoina. Perhekoti on vahvasti puutarha- ja eläinavusteiseen toimintaan suuntautunut, mikä juontaa Vuokon omasta kiinnostuksesta ja sitä kautta hän on onnistunut kokoamaan ympärilleen samoin ajattelevia ammattilaisia. Savulahden Vilhola sijaitsee maaseutuympäristössä, missä on luontoa ja monenlaisia eläimiä sekä näiden ympärillä tapahtuvaa toimintaa. Yrityksen nykyiset asiakkaan tulevat 8 kunnasta, joista Kuopion on ollut kevääseen 2010 asti suurin asiakas. Yksi iso ja tärkeä asukkaita lähettävä taho on Vaalija Pieksämällä ja lisäksi asukkaita paikkatilanteen mukaan otetaan kaikkien kuntien maksusitoumuksella. Toiminnan rahoittajina ovat kunnat ja nyt perhekodin laajennukseen Kuopion Savulahdessa on saatu ELY- keskuksen investointitukea. Lisätietoja: 5. Vanhamäen hyvinvointikeskus Vanhamäki on Suonenjoen kaupungin entinen vanhainkoti, jonka Mannerheimin lastensuojeluliiton MLL:n Pohjois- Savon piiri on hankkinut käyttöönsä ja kunnostanut lasten ja perheiden toimintakeskukseksi. Paikka tarjoaa sekä toiminnallisen ympäristön eri aktiviteeteille että majoitusta ja omien peltojen luomutuotteiden myyntiä. Vanhamäki tuottaa myös sosiaalipalveluja mm. Suonenjoen kaupungille (lastensuojelun ja kriisiperheiden palvelut, päihdeongelmaisten kuntoutus, nyttemmin myös somalinuoret) ja ulkopaikkakuntalaisille (lastensuojelun sijoitukset). Näitä palveluja leimaa erityisesti Green Care- ajatus. Leirikouluja järjestetään vielä jonkin verran, mutta rippikoulut ovat vähentyneet. Vanhamäestä on tullut vuosien uurastuksen tuloksena Hyvinvointikeskus, jossa viihtyvät kaikki ikäluokat vauvasta vaariin erilaisten virkistys- ja harrastusmahdollisuuksien ja toiminnan parissa. Majoituspalvelu, vuokrattavat tilat kokous- ym. tarkoituksiin, pito- ja juhlapalvelut ja ohjelmapalvelut ovat tärkeimpiä toiminta- alueita. Mainitsemisen arvoinen on myös tallitoiminta ratsastajineen ja leireineen. Luomutila työllistää kesäisin sekä koti- että ulkomailta tulevia työntekijöitä sekä vapaaehtoisia. 18

19 Vanhamäellä on kaikkiaan 46 työtekijää ja n. 10 työllistettyä (luku vaihtelee). Lastenkoti käsittää 16 paikkaa ja somalinuorten vastaanottoyksikkö 11 paikkaa; nämä pakolaisnuoret saavat jatkaa toistaiseksi mutta uusia ei oteta poislähtevien tilalle. Lisäksi toimintakeskuksessa on ukrainalaisia, virolaisia sekä muita kansainvälisiä harjoittelijoita eripituisia aikoja. Lisätietoja: 6. Kierinniemen hoitokoti oy Kierinniemen hoitokoti tarjoaa asumispalvelu mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Asukkaat ovat pääosin miehiä (mieshoitajia ei kuitenkaan ole), paikkoja on kaikkiaan 38. Kierinniemessä panostetaan turvalliseen, rauhalliseen, viihtyisään ja kodinomaiseen ilmapiiriin sekä huolehtivaan, kannustavaan ja vastuuntuntoiseen hoitoon. Hoito on ympärivuorokautista, mutta intervalli- tai päivähoitoa ei tarjota. Täällä vaikeahoitoisetkin asukkaat pärjäävät. Asukaspaikat täytetään sitä mukaa kuin ne vapautuvat, erityisesti niitä ei tarvitse markkinoida. Asukkaat tulevat maksusitoumuksella, yksityisesti maksavia ei ole. Asukkaat tulevat suhteellisen läheltä, lähikunnista ja pääasiassa Kuopion ympäristön alueelta. Hoitokodin toiminta perustuu yksityisten sosiaalipalvelujen tuottamisesta säädettyyn lakiin. Toimitiloina on entinen hotelli- ravintola- kiinteistö aivan järven rantatöyräällä erillään muusta asutuksesta. Rakennukset ovat suhteellisen uusia ja hyväkuntoisia ja niitä on kunnostettu nykyiseen tarkoitukseensa. Kierinniemen Hoitokodissa työskentelee 24 henkilöä. Henkilökunta koostuu neljästä sairaanhoitajasta, seitsemästä perus- tai lähihoitajasta, kuudesta hoitoapulaisesta ja kahdesta keittiöemännästä. Hoitokodin henkilökunta työskentelee ympärivuorokautisesti kolmessa vuorossa. Henkilökunnan osaaminen on siis aika laajaa, vain lääkärin palvelut ostetaan. Hoitokoti on perustettu v Suonenjoelle ja nykyiselle paikalle se on muuttanut v Kierinniemen lisäksi yrityksellä on toimintaa Rautalammin kirkonkylällä (hoitokoti Kyllikki) terveyskeskukselta vuokratulla osastolla. Lisätietoja: 7. Perhekoti Ainontupa Perhekoti Ainon Tupa on n. 11 vuotta toiminut yritys, joka tarjoaa vanhuksille ja vammaisille kodinomaisen asumismuodon Maaningan Pulkonkoskella. Jokaisella asukkaalla on oma huone; toisaalta joissakin huoneissa asuu kaksi asukasta omasta toivomuksestaan. Yritys on nimenomaan perhekoti, ei hoivakoti. Hoitopalvelu ja vammaispalvelu kuuluvat asumismuotoon. 19

20 Perhekoti toimii kauniissa maalaismaisemassa järven rannalla harvaan asutussa maaninkalaisessa kylämaisemassa. Kirkonkylälle matkaa n. 15 km. Päärakennusta on äskettäin laajennettu. Asunnot sijaitsevat talon kahdessa kerroksessa, missä molemmissa kerroksissa on pieniä yhden hengen huoneita; yläkerrassa asuvat itse liikkumaan pääsevät asukkaat. Alakerrassa huoneet on sijoitettu ison tupakeittiön ympärille, jotta kaikilla olisi mahdollisuus seurustella muiden asukkaiden kanssa. Tässä tilassa tapahtuu ruokailu ja muu yhdessäolo. Asuinrakennuksen lisäksi tontilla on vanha iso navetta ja rantasauna, jota käytetään varsinkin kesäisin asukkaiden virkistäytymiseen. Asukaspaikkoja on tällä hetkellä 9-10 mutta tarvetta enempään olisi. Henkilökuntaa on 3 hoitajaa + 3 vakituista avustajaa joiden lisäksi vielä yöhoitaja/opiskelija. Perhekoti houkuttelee opiskelijoita harjoittelijoiksi, koska sillä on hyvä maine harjoittelupaikkana. Asukkaina olevat vanhukset ovat vaikeasti dementoituneita ja asuvat paikassa niin kauan kuin pystyvät. Miehiä ja naisia on suunnilleen saman verran. Miehet ovat sen verran hyväkuntoisia, että tekevät esim. pihatöitä. Asukkaat tulevat poikkeuksetta lähialueen kuntien (Maaninka, Siilinjärvi, Pielavesi, Nilsiä) maksusitoumuksella, mutta itsemaksavien osuus on kasvamassa; sille olisi kysyntää, jos vain paikkoja olisi tarjota. Koska yritys on suhteellisen pieni, ei palvelua ole juurikaan tarvinnut markkinoida vaan sen ostajat osaavat jo kysyä sitä entisten kokemustensa perusteella. Asumispalvelujen lisäksi joitakin intervalliasiakkaita on mutta ei ulospäin tarjottavaa päivätoimintaa. 8. Karekuntoutus oy Karekuntoutus oy on Pielavedellä toimiva lastensuojelun sijaishuollon palveluja tarjoava yritys. Karekuntoutus Oy:llä on kaksi lastenkotia: Karekoti sekä Puistotien lastenkoti. Yksiköissä hoidetaan vuotiaita huostaan otettuja tai avohuollon tukitoimin sijoitettuja erityistä tukea tarvitsevia nuoria. Painopistealueet työssä ovat: 1) koulu, oppimisvaikeuksien tuki 2) psykiatrinen kuntoutus 3) perhetyö ja perhekuntoutus Toiminnan tavoitteena on saada kriisiytynyt elämäntilanne hallintaan yhdessä nuoren ja hänen perheensä kanssa mahdollisimman pian. Prosessi aloitetaan mahdollisimman pian kriisin alussa, tuetaan koulunkäynnin etenemistä vaikeuksista huolimatta sekä kannustetaan perheen mukaantuloa yhteistyöhön. Onnistuneessa yhteistyössä nuori pääsee etenemään pikemmin ja tuloksellisemmin normaalilla kasvu- urallaan. Sijoitusaika Karekuntoutuksessa on ollut vuosina keskimäärin alle 10 kuukautta. Yksiköihin otetaan vastaan myös kiireellisiä sijoituksia. Asiakkaan tulevat kuntien maksusitoumuksilla pääosin n. 100 km:n säteellä Pohjois- Savon ja Keski- Suomen alueelta. Kuntien palvelujen osto on pääasiallinen rahoitusmuoto, jonkin verran myydään myös asiantuntijapalveluja. 20

Green care - kasvattajina

Green care - kasvattajina Green care - Suomenlehmä terapeutteina ja kasvattajina Katriina Soini Erikoistutkija, FT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos katriina.soini@mtt.fi

Lisätiedot

Uutta tietoa Green care hankkeista

Uutta tietoa Green care hankkeista Uutta tietoa Green care hankkeista YTR hankeseminaari, Hämeenlinna 13.4.2011 Katriina Soini Erikoistutkija, FT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto katriina.soini@mtt.fi GC

Lisätiedot

Green Care mahdollisuudet Suomessa

Green Care mahdollisuudet Suomessa Green Care mahdollisuudet Suomessa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kuva: Hannele Siltala GREEN CARE - luonnon ja maaseutuympäristön (kasvit, eläimet, maisema, arkirutiinit, yhteisöllisyys, hiljaisuus

Lisätiedot

Uutta tietoa Green caresta

Uutta tietoa Green caresta Uutta tietoa Green caresta Green care verkostotyöpaja, Sitra 30.3.2011 Katriina Soini Erikoistutkija, FT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto katriina.soini@mtt.fi GC toiminta

Lisätiedot

PERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI

PERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI PERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI KEHITTÄJÄT, TUTKIJAT, RAHOITTAJAT JA ALAN TOIMIJAT KUTSUTTU YHTEEN Hallitus: Lapin ammattiopisto Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu

Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu Kartoitetaan olemassa oleva Green Care -toiminta Levitetään tietoa Green Care toiminnasta Lisäksi: Kartoitetaan tutkimus- ja koulutustarjonta Selvitään tutkimus-

Lisätiedot

Green Care vihreän hoivan mahdollisuudet Anja Yli-Viikari, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Kuva: Hannele Siltala

Green Care vihreän hoivan mahdollisuudet Anja Yli-Viikari, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Kuva: Hannele Siltala Green Care vihreän hoivan mahdollisuudet Anja Yli-Viikari, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kuva: Hannele Siltala GREEN CARE - luonnon ja maaseutuympäristön (kasvit, eläimet, maisema, arkirutiinit,

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Joutseno 1.11.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Suomalainen Green Care GreenCareLab -hankkeen aloitustilaisuus, Sipoo 14.1.2016 Elina Vehmasto, Luke

Suomalainen Green Care GreenCareLab -hankkeen aloitustilaisuus, Sipoo 14.1.2016 Elina Vehmasto, Luke Suomalainen Green Care GreenCareLab -hankkeen aloitustilaisuus, Sipoo 14.1.2016 Elina Vehmasto, Luke Luonnonvarakeskus Green Care -toimintatapa. Sosiaali-, terveys-, kasvatus- tai muu hyvinvointipalvelu,

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Green care - hoivaa ja yrittäjyyttä

Green care - hoivaa ja yrittäjyyttä Green care - hoivaa ja yrittäjyyttä Jyväskylä 10.11.2011 Katriina Soini Erikoistutkija, FT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto katriina.soini@mtt.fi 2020 2020 2010 toimijoiden

Lisätiedot

Green care. Kuva: Hannele Siltala

Green care. Kuva: Hannele Siltala Green care Kuva: Hannele Siltala Ihmisen ja ympäristön vuorovaikutus - Perinteinen elämäntapa: luonnonläheisyys, riippuvuus luonnon antimista - Teknistyminen: elämäntavan irtaantuminen luonnosta - Ympäristöongelmat

Lisätiedot

Puutarhaterapia ja Coach koulutus 30 op

Puutarhaterapia ja Coach koulutus 30 op VALKOINEN TALO PARTNER GREEN DESIGN - PALVELUT Puutarhaterapia ja Coach koulutus 30 op Lataa esite (pdf) Aika ja paikka 5.6. 6.6.2014 Jyväskylä Tule ja ihastu vihreään Koulutuksen tavoitteet ja lähtökohdat

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Green Care nyt ja tulevaisuudessa

Green Care nyt ja tulevaisuudessa Green Care nyt ja tulevaisuudessa KATRIINA SOINI, ERIKOISTUTKIJA, MTT, TALOUSTUTKIMUS GREEN CARE PÄIVÄT KUORTANE 17.-18.9.2014 Outline Green Care Suomessa nyt: miten tähän on tultu? Green Care:n mahdollisuudet

Lisätiedot

Hyvinvointia hevosista - Hevosavusteinen toiminta

Hyvinvointia hevosista - Hevosavusteinen toiminta Hyvinvointia hevosista - Hevosavusteinen toiminta HEVOSAVUSTEINEN TOIMINNAN ORGANISAATIOT SUOMESSA Suomen Ratsastusterapeutit ry - koulutettuja terapeuttejan n. 160 Ratsastusterapeutti suojattu ammattinimike

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

Jaana Ruoho, 16.10.2014

Jaana Ruoho, 16.10.2014 Jaana Ruoho, 16.10.2014 Green Care -esiselvitys- ja tiedotushanke 1.9.2013-30.10.2014 Green Care -toiminnan kartoittaminen Satakunnassa Tiedottaminen Toteuttaja on SAMK, matkailun tiimi Rahoittaja on Satakunnan

Lisätiedot

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Perhekoti Vaapukka Perhekoti Vaapukka on viisipaikkainen ammatillinen perhekoti Paraisilla, joka tarjoaa ympärivuorokautista

Lisätiedot

HOIVAYRITTÄJÄVALMENNUSHANKEESSA HAETAAN ALAN YRITYSTEN KEHITTÄMISEEN VAUHTIA GREEN CARE MENETELMISTÄ

HOIVAYRITTÄJÄVALMENNUSHANKEESSA HAETAAN ALAN YRITYSTEN KEHITTÄMISEEN VAUHTIA GREEN CARE MENETELMISTÄ HOIVAYRITTÄJÄVALMENNUSHANKEESSA HAETAAN ALAN YRITYSTEN KEHITTÄMISEEN VAUHTIA GREEN CARE MENETELMISTÄ Hoivayrittäjävalmennushanke Kanta- ja Päijät-Hämeessä (1.7.2008-31.12.2011) on tarkoitettu hoiva- ja

Lisätiedot

Palveluasuminen. Turvallista, tasa-arvoista ja yksilön tarpeet huomioivaa kodikasta asumista

Palveluasuminen. Turvallista, tasa-arvoista ja yksilön tarpeet huomioivaa kodikasta asumista Palveluasuminen Turvallista, tasa-arvoista ja yksilön tarpeet huomioivaa kodikasta asumista Setlementti Ukonhattu ry Ukonhattu on perustettu vuonna 1995 ja se toimii yhtenä Suomen Setlementtiliiton jäsenyhdistyksenä.

Lisätiedot

Green Care - sosiaali- ja kasvatuspalveluita maatilaympäristössä. Anja Yli-Viikari

Green Care - sosiaali- ja kasvatuspalveluita maatilaympäristössä. Anja Yli-Viikari Green Care - sosiaali- ja kasvatuspalveluita maatilaympäristössä Anja Yli-Viikari Alankomaat Hoeve Klein Mariëndaal Päivätoiminta-, koulutus- ja virkistyspalvelut sekä maataloustuotanto (oma käyttö, kahvila,

Lisätiedot

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Sari Rissanen, professori laitosjohtaja, varadekaani Terveyshallinnon ja - talouden laitos (1.1.2010 Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos) - määrittelyä

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Anjala 6.10.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA)

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) irene.roos@tts.fi Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Elinkeinojen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ristinkantajat ry:n Green Care -toiminta ja toiminnan vaikutusten arviointi vuonna 2015

Ristinkantajat ry:n Green Care -toiminta ja toiminnan vaikutusten arviointi vuonna 2015 Ristinkantajat ry:n Green Care -toiminta ja toiminnan vaikutusten arviointi vuonna 2015 Sisällys Toiminnan kuvaus... 1 Palautekysely... 2 Kyselyn tulokset... 3 1 Toiminnan kuvaus Ristinkantajat ry:n vuosi

Lisätiedot

Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry

Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry tukea ja kuntoutusta vuodesta 1985 Yhteistyön merkitys asumis ja kuntoutuspalveluiden järjestämisessä Toiminnanjohtaja Timo Haapoja www.epsospsyk.fi Etelä

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Green Caren toimintamallit

Green Caren toimintamallit TTS:n tiedote Asuminen, teknologia ja palvelut 6/2011 (662) YRITYSTOIMINTA JA PALVELUT Green Caren toimintamallit Anne Korhonen, Sari Liski-Markkanen, Irene Roos, TTS Tiedote pohjautuu Marjatta ja Eino

Lisätiedot

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA VOIKUKKIA-verkostohanke TAUSTAA JA TARPEITA Vuoden 2008 lastensuojelutilaston mukaan lastensuojelun asiakasmäärät ovat edelleen kasvaneet eri puolilla Suomea.

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Laadunhallintatyön aloittaminen Green Care -yrityksissä

Laadunhallintatyön aloittaminen Green Care -yrityksissä Laadunhallintatyön aloittaminen Green Care -yrityksissä Green Care yritys ja asiakas, osa 2 Kannus 20.8.2013 Raija Lääperi 28.8.2013 Kannusseminaari 2 / Raija Lääperi 1 Esityksen rakenne Laadunhallintatyö

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

Hoivapalvelut. Onnellinen elämä kuuluu jokaiselle. www.mainiovire.fi

Hoivapalvelut. Onnellinen elämä kuuluu jokaiselle. www.mainiovire.fi Hoivapalvelut Onnellinen elämä kuuluu jokaiselle www.mainiovire.fi Palvelumme Asumispalvelut Kotihoitopalvelut ja yöpartio Ateria- ja kauppapalvelut Turvapuhelinpalvelut Lasten päivähoito Arvomme Ihminen

Lisätiedot

KOSKINIITTY. Perhekuntoutus. Uusi suunta perhearkeen sekä lapsen turvaan ja hyvinvointiin

KOSKINIITTY. Perhekuntoutus. Uusi suunta perhearkeen sekä lapsen turvaan ja hyvinvointiin KOSKINIITTY Perhekuntoutus Uusi suunta perhearkeen sekä lapsen turvaan ja hyvinvointiin Tillikatu 8, 33710 Tampere Puh. 050 350 3845 Fax 03 316 0631 yritys.soon.fi/kumpuniitty Koskiniitty avaa perheelle

Lisätiedot

Perhekoti Touhukallio Oy

Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio on osakeyhtiö, jonka ainoana osakkeenomistajana on yrityksen perustaja Sari Pölönen. Perhekoti Touhukallio on perustettu tammikuussa 2001. Perhekodin toiminta

Lisätiedot

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä 1 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT 2015 Henkilökunta esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella Juha Kylli Oulu 24.4.2014 Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella VILLANUTUN TOIMINTA-AJATUS Tarjoamme lastensuojelupalveluja, joiden päämääränä on turvata lasten

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

Ammatillinen perhekoti yrityksenä ja kasvupaikkana

Ammatillinen perhekoti yrityksenä ja kasvupaikkana Ammatillinen perhekoti yrityksenä ja kasvupaikkana Perhekodin isä, Humaniores Oy:n toimitusjohtaja Ari Marjeta Valtakunnalliset yrittäjäpäivät 17.10.2009 Hyrrä-projekti äiti sossu Sh ijaissiskot ja

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 30.10.2015 Ilkka Jokinen 1 Esityksen teemat 1. Vaalijalan kuntayhtymä lyhyesti 2. Erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Mistä löytyvät uudet palveluinnovaatiot ikääntyville? Maija Käyhty, Villa Consulting Oy

Mistä löytyvät uudet palveluinnovaatiot ikääntyville? Maija Käyhty, Villa Consulting Oy Mistä löytyvät uudet palveluinnovaatiot ikääntyville? Maija Käyhty, Villa Consulting Oy Sieltä löytyvät innovaatiot, minne luova silmä ylettyy ja tutkittu tieto todeksi näyttää Tarina konseptin synnystä

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Ikääntyneiden asuminen ja arki 12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Hilma mummon unelma On mukavaa, kun heräsin aamulla omassa kauniissa huoneessa, ei tullut kiire ja söin rauhassa hyvän

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna

TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna 1 TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna Työpajaa on suunniteltu Kuntakokeilun, aikuissosiaalityön sekä vammaispalvelujen yhteistyönä palvelemaan vammais- ja työllisyyspalvelujen

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013

ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013 ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013 Vankkaa perusosaamista ja monipuolisia erikoistumismahdollisuuksia luonnonvara-alalta Muuruvedellä ja Toivalassa MAATALOUSLOMITTAJAKSI Tuotantoeläinten hoidon ja

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa.

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA

KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA KUNTOUTUSOHJAAJAT Varhaiskuntoutusohjauksen asiakkaana on perheitä, joissa lapsella on todettu kehitysvamma tai eri tasoisia kehitysviiveitä esim. kielellisten,

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Luonto työvälineenä ja -kumppanina Tampereella syksyllä 2013 - Eko- ja ympäristöpsykologian perusteet sekä luontoavusteiset Green Care -menetelmät.

Luonto työvälineenä ja -kumppanina Tampereella syksyllä 2013 - Eko- ja ympäristöpsykologian perusteet sekä luontoavusteiset Green Care -menetelmät. Luonto työvälineenä ja -kumppanina Tampereella syksyllä 2013 - Eko- ja ympäristöpsykologian perusteet sekä luontoavusteiset Green Care -menetelmät. Tiivistelmä: Koulutus tarjoaa perusteet ympäristön ja

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Toiminta-ajatus Asiakkaat ja Palvelut

Toiminta-ajatus Asiakkaat ja Palvelut Toiminta-ajatus Asiakkaat ja Palvelut TOIMINTA-AJATUS Mäntän Palvelukoti tarjoaa kuntouttavaa palveluasumista ja tuettua asumista eriikäisille mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä jatkokuntoutusta

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot