ESISELVITYS: GREEN CARE- AJATTELUN MAHDOLLISUUDET POHJOISSAVOLAISISSA HYVINVOINTIALAN YRITYKSISSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESISELVITYS: GREEN CARE- AJATTELUN MAHDOLLISUUDET POHJOISSAVOLAISISSA HYVINVOINTIALAN YRITYKSISSÄ"

Transkriptio

1 HYVIX (Hyvinvointialan liiketoiminnan kehittäminen Pohjois- Savossa) ESISELVITYS: GREEN CARE- AJATTELUN MAHDOLLISUUDET POHJOISSAVOLAISISSA HYVINVOINTIALAN YRITYKSISSÄ 1

2 Sisällysluettelo: 0. JOHDANTO 1. GREEN CARE TAUSTAA 1.1 Mitä Green Care tarkoittaa? 1.2 Green Care Suomessa ja muualla 2. ESISELVITYKSEN/TOTEUTUS 2.1. Seminaarit ja työpajat 2.2. Yrityshaastattelut 2.3. Opintokäynti Lapinlahdella Stay in Circle hevostilalle (Vertepro Oy) ESISELVITYKSEN TULOKSET 3.1. Haastatteluaineisto 3.2. Opintokäynti 4. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ: GREEN CARE TOIMINNAN NÄKYMÄT POHJOIS-SAVOSSA LÄHTEET LIITTEET: 1. Esiselvityksessä mukana olleet yritykset 2. Teemahaastattelulomake 2

3 JOHDANTO Tämä esiselvitys syntyi osana Hyvix (Hyvinvointialan liiketoiminnan kehittäminen Pohjois- Savossa) - hankekokonaisuutta. Selvityksen tarkoituksena on sekä tuoda uutta tietoa hyvinvointialan yrityksille niiden toiminnan kehittämiseksi että kerätä tietoa yritysten tämän hetkisestä Green Care tyylisestä palvelutoiminnasta. Esiselvityksen kokoamisen myötä myös oma tietämyksemme viitekehyksestä lisääntyi. Samalla heräsi ammatillinen kiinnostus sen soveltamiseen sosiaalityöhön, erityisesti sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan ja vanhustyöhön. Näihin peilattuna Green Caren mahdollisuudet avautuvat aivan uudella tavalla. Kun Green Care vielä tarjoaa näkökulman maaseudun kehittämiseen, herätti se innostusta ja halua jatkaa asian viemistä eteenpäin omassa työssä.. Kiitämme kaikkia teitä hyvinvointialan toimijoita, jotka annoitte aikaanne tiedon keruuseen ja tuottamiseen. On innostavaa havaita, että Pohjois-Savon maaseudulla löytyy uudella tavalla ajattelevia ja tulevaisuuteen uskovia ammattilaisia. Kun tiedetään, että alueen väestö ikääntyy ja syrjäseutujen elinmahdollisuudet hankaloituvat, voisi Green Care - toiminta olla yksi mahdollinen ratkaiseva näkökulma asiaan; maaseutualueille tarvitaan uusia tapoja nähdä ja toimia. Green Care voi tuottaa lisäarvoa myös kaupunkimaisessa ympäristössä elävien asiakkaiden palveluihin tuomalla elämyksiä ja virkistystä esimerkiksi vanhusten arkeen tai työpaikkojen henkilöstön jaksamiseen. Vain palveluja tuottavien yrittäjien innostus ja kiinnostus oman työn kehittämiseen voi viedä Green Care - sovelluksia eteenpäin. Kuopiossa 30. joulukuuta 2011 Seija Okulov, suunnittelija Riitta-Liisa Kinni, suunnittelija Green Care -osahankkeen vastuuhenkilöt 3

4 1. GREEN CARE - TAUSTAA 1.1 Mitä Green Care tarkoittaa? Suomessa Green Care on määritelty luontoon ja maaseutuympäristöön tukeutuvaksi toiminnaksi, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Hyvinvointia lisäävät vaikutukset syntyvät muun muassa luonnon elvyttävyyden, osallisuuden ja kokemuksellisuuden avulla. (Yli-Viikari ym. 2010, 91.) Käsite tarjoaa kohtaamisfoorumin monille eri alojen ammattilaisille, jotka voivat hyödyntää luonnon hyvinvointivaikutuksia omissa työtehtävissään. Sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja kuntoutuspalveluissa se voi sisältää luontoa hyödyntäviä terapia- ja kuntoutusmenetelmiä, kuten sosiaalinen puutarhatoiminta, ekopsykologia, eläinavusteinen toiminta ja -terapia. (Sempik ym. 2010, 27; Soini 2010.) Se mikä erottaa Green Care -toiminnan muusta luontoa hyväksi käyttävästä toiminnasta (esim. luontoharrastukset) on, että Green Care tuottaa selviä hyötyjä ja vaikutuksia tietyille kohderyhmille. Green Care pyrkii tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti tuottamaan hyvinvointia ja toimintakykyä parantavia vaikutuksia erityisesti marginaalisille ryhmille kuten kehitysvammaisille, vanhuksille tai sosiaalisesti syrjäytyneille. Toiminta on koulutetun henkilökunnan tuottamaa. Tällöin painotus on hoivassa (care) jota luontotoiminta tai ympäristö tukee. (Sempik ym. 2010, 21 22; Yliviikari ym. 2010, 91; ks. myös Malin 2010.) Kuvio 1. Green Caren ulottuvuudet (Green Care Finland ry) Green Care- toiminta sijoittuu usein luonnonympäristöön tai maatilalle, mutta luonnon elementtejä voidaan tuoda ja hyödyntää myös kaupunki- tai laitosympäristössä. Toimintaa harjoittaa koulutettu henkilökunta yksilöllisen asiakas- ja kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Green Care -sovelluksissa on mukana myös eri alojen ammattilaisten välistä yhteistyötä. (Kinni 2011.) Luontoelementtien ohella myös toiminnallisuus ja yhteisöllisyys ovat usein toiminnoissa mukana. Niiden avulla voidaan tukea ihmistä, joka hakee uusia voimavaroja omassa arkipäivässään selviytymiseen. Ongelmien sijaan ihmistä autetaan löytämään tiedollisesti, 4

5 taidollisesti, tunteiden ja mielikuvituksen kautta uusia elämyksiä, jotka luovat mahdollisuuden oman arvokkuuden kokemiseen. Osallistumalla ja ottamalla vastuuta yksilö myös kiinnittyy yhteisöönsä. Näin ihmisen elämänhallinta ja osallisuus paranevat. Eläinten, kasvien ja luonnon tehokkuus hyvinvoinnin vaalijana perustuu pitkälle niiden rauhoittaviin ja stressireaktioita vähentäviin vaikutuksiin, jolloin ihminen voi keskittyä pelkästään läsnäoloon ja kyseiseen hetkeen. Samalla luonto aktivoi ihmistä: houkuttelee lähtemään liikkeelle, tarttumaan kuokkaan ja siemenpussiin tai tarjoamaan hoivaa ja huolenpitoa eläimille. (Yliviikari ym ) Green Care voi toiminnallisesti olla esimerkiksi seuraavaa: Hoivalaitoksissa ja palvelutaloissa voidaan hyödyntää luonnon tarjoamia mahdollisuuksia asiakkaiden elämänlaadun parantamiseen ja omatoimisuuden tukemiseen. Viherympäristön hoitaminen tai terapiakoiran vierailu tuovat iloa arkeen ja houkuttavat omien voimavarojen kehittämiseen. Ennaltaehkäisevälle ja terveyttä tukevalle toiminnalle on akuutti ja kasvava tarve muun muassa mielenterveystyössä ja ikäihmisten palveluissa. Luontoelämykset ja luonnossa toimiminen vahvistavat myös työssäkäyvien jaksamista. Kuntouttava työ on ulkomailla vakiintunut yhdeksi keskeisimmistä Green Care - toimintamuodoista. Suomessakin on laajaa tarvetta tällaiselle toiminnalle. Green Care voi tukea myös kasvatustyötä. Luontoretket ja maatilavierailut tarjoavat omakohtaisia elämyksiä ja kokemuksellista oppimista, ja toimivat siten tukena koulujen tietopainotteiselle opetus- ja kasvatustyölle. (Yliviikari ym. 2009, 33 mukaillen) Suuri osa tämän selvityksen palveluntarjoajista toteuttavat Green Carea ensimmäisen kohdan tapaan hoivalaitoksissa. Se ei ole ollut yrityksissä tietoisesti esillä oleva viitekehys, mutta sen mahdollisuudet on ymmärretty ja niitä on jossain määrin myös hyödynnetty. Esiselvityksessä mukana olleet ja tietoa tuottaneet alueen toimijat sekä yritykset olivat hoiva- ja palveluyksiköitä, joissa etusijalla oli varsinainen palvelutoiminta ja sen lisukkeena tai kylkiäisenä yrityksessä hyödynnettiin vihreän hoivan ajatusta. Green Care -toimintaa ei oltu vielä kuitenkaan yhtä yritystä lukuun ottamatta yhdistetty muiden palveluntuottajien kanssa tai markkinoitu aktiivisesti ulospäin. Green Care voidaan ymmärtää myös sosiaalisena innovaationa, joka yhdistää sosiaali- ja terveysalan toimijoita näkemään nykyisen toimintansa uudella tavalla ja sitä kautta synnyttää jotain sellaista palvelun muotoa, joka voi myös parantaa yrityksen tulevaisuuden näkymiä ja kannattavuutta. Sosiaalisena innovaationa se voi yhdistää: Tuottajatahot ja verkostot (julkinen, yksityinen, kolmas sektori, eri ammattikunnat, vapaaehtoistyön) Toimialat (sosiaali- ja terveys, kuntoutus, kasvatus, maa- ja metsätalous, matkailu) Menetelmät (luonto, kuntoutus, psykologia, yhteisökasvatus, maa- ja metsätalous) Toimintaympäristöt (luonto, maatila, puutarha, sisätilat). (Yliviikari ym. 2009, 15-17; Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä) 5

6 Green Care - toiminta voidaan luokitella monin tavoin. Seuraavassa joitakin jaottelevia tekijöitä: A. Toimiala: Sosiaalipalvelut, terveydenhuolto, kasvatus ja opetus, hyvinvointipalvelut, työllistämistoiminta, maa- ja metsätalous, matkailu luontoavusteisuus ja -yhteys liitettynä toimialan perustoimintaan B. Asiakasryhmät: Mielenterveyskuntoutujat, lastensuojeluasiakkaat, vanhukset, lapset, pitkäaikaistyöttömät luonto toimii selkeästi osana kuntoutusta eri asiakasryhmillä C. Tavoite: parantava, kuntouttava, kasvattava, mielihyvää tuottava tavoitteellisuuden aste vaihtelee D. Organisointi: Julkinen, yksityinen, sosiaalinen yritys, yhdistys, osuuskunta, yhteiskunnallinen, yritys voi vaikuttaa toiminnan rahoitukseen, mutta myös asiakkaan osallisuuteen E. Konteksti: Puutarha, maatila, metsä, erämaaluonto, sisätilat (Soini 2010) Seuraavalla sivulla olevassa kuviossa 2 on avattu Green Care -käsitteen sisältöä eri toimintamuotojen avulla. Green Care on tässä yläkäsite kaikenlaiselle luontoa hyödyntävälle ja hyvinvointia lisäävälle toiminnalle. Sen sisälle voidaan sijoittaa monenlaisia eri kohderyhmille tarkoitettuja palvelumuotoja. 6

7 LUONTOAVUSTEISIA MENETELMIÄ Ekoterapia Ympäristökasvatus Sosiaalinen ja terapeuttinen puutarhanhoito Hoivamaatalous Sosiaalipedagoginen hevostoiminta Eläinavusteiset interventiot Ratsastusterapia Hoivametsätalous (metsätöiden tekeminen, luonnontuotteiden keräily) Kuvio 2. Green Care-toiminnan jaottelua. (Sempik ym. 2010, 27; Soini 2010) Käsitteen täsmentyminen Hyvixin hankeprosessissa ilmentää ajattelun kehittymistä: hankesuunnitelmassa puhuimme hoivamaataloudesta. Hankkeen edetessä olemme alkaneet puhua Green Care toiminnasta ja hoivamaataloudesta sen yhtenä toimintamuotona kuvion 2. mukaisesti. Olemme pitäytyneet englanninkielisessä termissä, sillä kentän yrittäjät tuntevat jo viitekehystä niin, että myös vieraskielinen termi soveltuu käytettäväksi. 1.2 Green Care Suomessa ja muualla Green Care on tullut Suomeen lähinnä Euroopasta. Kansainvälisesti toiminnasta käytetään lukuisia eri nimityksiä ja käsitteiden sisällöt ovat erilaisia. Yleisesti käytettyjä nimityksiä ovat mm. Farming for Health (FH) ja Social Farming. Toimintaa harjoittaviin tiloihin viitataan käsitteellä Care Farm. (Yli-Viikari ym. 2009, 10.) Käsitteiden monenkirjavuus ja niiden sovittaminen suomalaiseen käyttöön vaikeuttaa toiminnan tunnetuksi tekemisestä. Lisäksi on nähtävissä, että toiminta kentällä muodostuu erilaiseksi eri alueilla; toimintaympäristön rakenne ja mahdollisuudet vaikuttavat siihen omalla tavallaan. Green Care Finland ry on määritellyt suomalaisen Green Care- toiminnan edellisessä alaluvussa esitetyllä tavalla. 7

8 Pidämme määritelmää lähtökohtanamme tässä raportissa, vaikka olemme soveltaneet myös vihreän hoivan ja vihreän voiman käsitteitä (ks. kuvio 3). Green Care -toimintaa harjoittavia maatiloja on runsaasti Norjassa. Siellä toimii hoivamaatilojen verkosto (Inn på tunet) Myös Hollanti on yksi alan kansainvälisistä tienraivaajista, ja siellä on panostettu erityisesti hoivamaataloutta (social farming) tukevien instituutioiden kehittämiseen. Myös siellä hoivamaatilojen verkosto ja laatukriteeristö (Federatie Landbouw en Zorg). Italiassa ja Belgiassa Green Care on saavuttanut jalansijaa ja siellä toimii erikoistuneita maatiloja. Terapeuttisen toiminnan sovellutuksia taas on kehitetty Isossa-Britanniassa, missä on kehitetty erityisesti puutarhatoimintaa. Myös Saksa ja Itävalta ovat puutarhaterapian kärkimaita. (Federatie Landbouw en Zorg; Inn på tunet; Yli-Viikari ym. 2009, 11.) Eläinten käyttäminen kuntoutustyössä on Euroopassa, erityisesti saksankielisillä alueilla, ollut yleistä. Kuntoutustyön yhteydessä puhutaan sekä eläinavusteisesta terapiasta (Animal Assisted Therapy AAT) että yleisemmin eläinavusteisesta toiminnasta (Anima Assisted Activities, AAA). Saksankielisestä Euroopasta Suomeen on tullut sosiaalipedagoginen hevostoiminta, joka on lähinnä jälkimmäistä. Ratsastusterapia taas kuuluu ensin mainittuun tyyppiin; se on myös Suomessa varsin laajasti kuntoutuksessa käytettyä. (Yli-Viikari ym. 2009, 11.) Green Care on Suomessa käsitteenä vielä kovin uusi. Meneillään tai vireillä on kuitenkin useita hankkeita, joiden avulla kartoitetaan Green Care - toiminnan mahdollisuuksia eri alueilla. Teemaa on herätelty ainakin Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa, missä toimintaympäristöt ovat varsin samankaltaiset kuin Pohjois-Savossa. Myös Kainuussa on herätty asiaan. Green Care- toiminnan vaikutuksia ja vaikuttavuutta tutkitaan Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ja Maaseutupolitiikan yhteisessä CAREVA hankkeessa. Siinä pureudutaan vuosien aikana Green Care- toiminnan vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointiin (Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän verkkosivut). Saman MTT:n Maatilan hyvinvointipalvelut sosiaalisena innovaationa - hankekokonaisuuden VoiMaa hanke paneutuu palvelumallien ja laatujärjestelmien kehittämiseen, MASU maatila-asumiseen ja MAIE Green Care koulutuksen kehittämiseen (Maatilan hyvinvointipalvelut ). Tutkimus- ja kehittämistoiminta onkin tärkeää, sillä tiedonpuute on yksi keskeisimmistä rajoitteista yrityksiä perustettaessa. Maaseutuluonnon, eläinten, kasvien sekä työn vaikutusta ei myöskään osata vielä riittävästi jäsentää, eikä niitä näin ollen osata siksi hyödyntää. (Yli-Viikari ym. 2009, 60.) Kesäkuussa 2010 perustettiin Green Care Finland ry kokoamaan ja kehittämään Green Care toimintaa maassamme. Yhdistyksen tarkoituksena on tehdä toimintaa tunnetuksi, ja lisäksi se kokoaa yhteen alan toimijoita. Yhdistyksen tavoitteena on myös parantaa alan yleisiä toimintaedellytyksiä sekä edistää ja kehittää alaan liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. (Green Care Finland ry.) 2. ESISELVITYKSEN TOTEUTUS Esiselvityksessä tuotettiin tietoa kolmella tavalla: 1. Yrityksille ja muille alueen toimijoille suunnatuissa työpajoissa 2. Yrityksiin tehdyillä haastattelukäynneillä 3. Opintokäynneillä 8

9 2.1 Seminaarit ja teematyöpajat Green Care - osahanke järjesti yrityksille ja muille aiheesta kiinnostuneille toimijoille kolme tapaamista ( , ja ), joiden työpajoissa tuotettiin ja työstettiin Green Care - toiminnan sisältöjä eri näkökulmista. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 42 henkilöä. Seminaarien työpajat käynnistyivät, kun yrityshaastatteluista valtaosa oli jo tehty. Viimeisille haastatelluille syntyi seminaareissa jonkinlainen käsitys Green Care - ajattelusta. Suurimmalla osalla haastatelluista ei ollut haastattelutilanteessa tätä valmista määritelmää, joten se antoi yrittäjille vapauden kuvata toimintaansa oman käsityksensä pohjalta. Työpajoissa oli mukana sekä samoja että eri yrityksiä kuin haastatteluissa, joten päällekkäisyys ei liene kovin merkittävä. 2.2 Yrityshaastattelut Hyvix -hankkeen hankesuunnitelman mukaisesti esiselvityksen tavoitteena oli selvittää hyvinvointimaatalouden nykytilaa ja kehittymisen edellytyksiä Pohjois-Savossa alan yrittäjille suunnatulla pienimuotoisella kyselyllä tai haastattelulla. Yritysten haastattelut tehtiin kesän-syksyn 2010 aikana ja kevättalvella 2011 käytiin vielä tutustumassa kahteen yritykseen. Haastattelujen painopiste oli yritysten palvelutoiminnassa: mitä se on tällä hetkellä, miten toimitaan ja mitä lisäarvoa Green Care voisi tuoda palveluihin. Esiselvityksessä ei ole tarkasteltu ostajan näkökulmaa, mikä olisi hyödyllistä kartoittaa. Nykytilanteessa suurin osa tässäkin selvityksessä mukana olevista palvelun tuottajista myy palvelujaan kunnille, joten ostajillakin tulisi olla tietoa, jonka mukaan arvioida hankintaa. Yrittäjiä haastateltiin strukturoidulla teemahaastattelulla, jolla haettiin vastausta kahteen kysymykseen (haastattelulomake selvityksen liitteessä 2): Mitä Green Care -käsitteellä tarkoitetaan yleensä yrityksissä ja erityisesti Pohjois-Savossa? Mitä Green Care pohjoissavolaisissa hyvinvointialan yrityksissä voisi toiminnallisesti ja sisällöllisesti olla? Haastateltavat yritykset valittiin aikaisemman tiedon perusteella. Valintaa ei voitu tehdä sattumanvaraisesti, koska tarkoitukseen sopivia yrityksiä Pohjois-Savon alueella ei ollut paljon. Haastattelut haluttiin kohdentaa sellaisiin hyvinvointialan yrityksiin, joilla tiedettiin jo olevan jonkinlaista tartuntapintaa maaseutuympäristön kuntouttavaan vaikutukseen ja sen hyödyntämiseen. Näin ollen turvauduttiin verkostoista saatuun tietoon ja aikaisempiin kontakteihin. Esimerkiksi haastatellut hevosalan yritykset valikoituivat mukaan sosiaalipedagogisen hevostoiminnan koulutuksen käyneiden joukosta. Esiselvityksessä haastateltiin kahdeksan (8) hoiva- ja hyvinvointialan yritystä tai sellaiseksi luokiteltavaa toimijaa kohdealueelta. Yritykset on kuvattu liitteessä 1. Yritykset jakautuivat seuraavasti: 1 maatila, joka tuottaa elämyspalveluja mm. päiväkodeille, vammaisille, kouluille; palveluina ovat tutustumiskäynnit, kuusenhakuretket, eläinten hoito 1 hevostalli, joka tuottaa elämys- ja harrastepalveluja 2 maaseutuympäristössä toimivaa vanhusten hoivakotia 1 kuntoutuskoti, jonka asiakkaina on mielenterveyskuntoutujia, vammaisia ja päihdeongelmaisia 1 kehitysvammaisten palvelukoti (maatila) 9

10 1 lastensuojelun sijaishuollon kuntoutusyksikkö (maaseutumaisessa taajamassa) 1 hyvinvointi/toimintakeskus, jonka toiminta perustuu maaseutuympäristön hoitavaan vaikutukseen; asiakkaina lastensuojeluperheitä, päihdekuntoutujia, maahanmuuttajia. Edellisten lisäksi käytiin tutustumiskäynnillä yhdessä lastensuojelun perhekodissa ja yhdessä ikääntyneiden hoitokodissa (nämä myös mukana luokittelussa, ks. taulukko 1). 2.3 Opintokäynti Lapinlahdelle Stay In Circle hevostilalle (Vertepro Oy) Toukokuun lopussa Hyvix -hankkeessa mukana oleville Green Care - pilottiyrityksille tarjottiin tilaisuus tutustua Vertepro Oy:n toimintaan. Kaikkiaan kuusi (6) kiinnostunutta henkilöä tutustui Lapinlahdella Verteprohon ja kokeili siellä Green Care palvelutuotteita. Vertepro oy on eläinten hyvinvoinnin, käyttäytymisen ja kouluttamisen asiantuntijayritys. Palvelut on suunniteltu edistämään eläinten ja eläinten kanssa tekemisissä olevien ihmisten hyvinvointia. Tavoitteena on yhdistää faktatieto toimiviin käytännön ratkaisuihin parhaan mahdollisen lopputuloksen aikaansaamiseksi molempien osapuolien (eläimet ja ihmiset) eduksi. Toiminta on pääasiassa kursseja ja luentoja sekä valmiiden koulutustuotteiden rinnalle räätälöityjä koulutuskokonaisuuksia yrityksille, oppilaitoksille ja yhteisöille. Toiminta tapahtuu Stay In Circle-hevostilalla tai asiakkaan omissa soveltuvissa tiloissa. Yrittäjä Jenni Hakosalo oli järjestänyt tutustujille hevostilalla erilaisia toimintapisteitä samaan tapaan kuin hän tarjoaa palvelua tilalla vieraileville ryhmille. Päivän aikana tehdyt toiminnot jakautuivat neljään eri aihealueeseen: Puutarha: taimien istutusta pienryhmässä. Toiminta kuuluu sosiaaliseen puutarhatoimintaan. Maaseutuympäristö: tunnistettiin kahdessa eri tyhmässä luonnon hajuja ja kasveja. Toiminta voidaan luokitella ympäristökasvatukseksi tai, terapeuttinen pihan hyödyntämiseksi (esim. muistelutyön hajujen avulla). Sitä voidaan tarkastella myös ekopsykologian viitekehyksestä. Eläimet: hevosten harjaaminen aitauksessa yhdessä ryhmän kesken, hevosten talutusta ja karsinan siivous. Nämä toiminnot kuuluvat eläinavusteisiin toimintoihin (voisi olla sosiaalipedagogista hevostoimintaa, jos siihen asiantuntemusta ja jos toimintaan siinä viitekehyksessä). Vierailulla kokeiltuja toimintoja ja yrityksen tulevaisuuden mahdollisuuksia analysoitiin kuvion 3 Green Care käsitteistön mukaan. Käsitteistö on jatkuvasti kehitteillä suomalaisessa keskustelussa ja tutkimuksessa ja halusimme nähdä, miten vihreän hoivan ja vihreän voiman käsitteet ovat sovellettavissa (vrt. Yli-Viikari ym. 2010, 91). Analyysin tulokset esitetään luvussa

11 3. ESISELVITYKSEN TULOKSET 3.1. Haastatteluaineisto Esiselvityksessä mukana olleiden yritysten kokemuksista ja näkemyksistä nousi esille mahdollisuuksia ja esteitä. Yritykset toimivat poikkeuksetta ympäristössä, missä luonto on lähellä ja yritystoiminnalle on jo asianmukaiset tilat. Näin Green Care -toiminnan hyödyntäminen ei tuota suuriakaan lisäkustannuksia. Luontoyhteys tarjoaa muun muassa luonnollisen päivärytmin ja vuodenaikojen kulun vanhuspalvelujen yksikössä, missä dementoituneiden asiakkaiden aikakäsitys voi olla hukassa. Pohjoissavolaisten yritysten toimintaympäristö herättää myönteisiä mielikuvia, jotka voisivat toimia asiakkaiden houkuttimena. Yrityksillä on tilaa ja puhdasta luontoa ympärillään ja Pohjois-Savo ja Itä-Suomi laajemminkin mielletään puhtaan luonnon ja ruuan alueena. Näillä mielikuvilla aluetta markkinoidaan matkailupalvelujen asiakkaille - miksei samaa voisi soveltaa hoivapalvelujen markkinointiinkin. Kaikissa haastatelluissa yrityksissä henkilökunnan ammatillinen osaaminen on korkeaa; yrityksen tuottama palvelu annetaan osaavalla henkilökunnalla ja osaamisen päivittämisestä myös huolehditaan. Niin ikään useimmissa yrityksissä on henkilökuntaa, jolla on jonkintasoista luonnonvara-asioiden tuntemusta, esimerkiksi eläinten hoidosta tai vaikkapa lampaiden keritsemisestä. Esiselvityksessä mukana olleet hoiva- ja hyvinvointialan yritykset toimivat paikallisyhteisöissä ja ovat näin luonteva osa maaseudun toimintaa. Ne tekevät oman panoksensa maaseudun elävöittämiseksi ja elinkelpoisuuden lisäämiseksi. Samalla ne lisäävät sosiaalista pääomaa, mikä taas edistää yleistä hyvinvointia. Vastavuoroisesti yritysten tarjoamien palvelujen kysyntä löytyy läheltä, mikä kävi selkeästi ilmi myös yrityshaastatteluista. Palvelu markkinoi pitkälti itse itseään. Ekologisesta näkökulmasta katsottuna tämä on ainakin Green Care -ajattelun mukaista. Voidaan todeta, että pohjoissavolaisissa hyvinvointialan yrityksissä on olemassa vähintäänkin ideologinen valmius vihreän hoivan toteuttamiseen. Konkreettisista toimintaesimerkeistä kaivataan lisää tietoa, jotta ymmärrys toiminnan järjestämiseksi ja palveluihin sisällyttämiseksi kasvaa. Taulukossa 1 haastatellut toimijat on luokiteltu haastatteluaineiston perusteella sen suhteen, miten tuttua Green Care ajattelu heille oli ja millaisia suunnitelmia heillä oli sen tuotteistamisen suhteen. Esiselvityksessä haastatelluista yrityksistä kahdeksalle kymmenestä (8/10) on potentiaalia käyttää ja hyödyntää GC- ajattelua. Seitsemälle (7) toimijalle ajattelu oli tuttua ennestään. Heistä neljä (4) oli jo tuotteistanut tai aikoi tuotteistaa Green Care palvelujaan. Tuotteistaminen vaatisi tämän perusteella panostusta. Kaksi kymmenestä toimijasta ei tuntenut ajattelua eikä heillä ollut suunnitelmia sen suhteen. 11

12 Taulukko 1. Green Care - ajattelu ja tuotteistus esiselvitykseen osallistuneissa yrityksissä GREEN CARE AJATTELU HINNOITELTU/ TUOTTEISTETTU SUUNNITELMISSA TUOTTEISTAA EI SUUNNITELMIA GC:N SUHTEEN KÄYTÖSSÄ/ SOVELLETTU 1 toimija Toimintakeskus 2 toimijaa Elämyspalveluja tuottava maatila Kehitysvammaisten palvelukoti 1 toimija Lastensuojelun perhekoti IDEA TUTTU, EI KÄYTÖSSÄ 1 toimija Hevostalli 2 toimijaa Vanhusten hoivakoti Lastensuojelun kuntoutusyksikkö EI TUTTU, VOISI HARKITA SOVELLETTA- VAKSI 1 toimijaa Vanhusten hoivakoti EI TUNNE EIKÄ AIO SOVELTAA 2 toimijaa Kuntoutuskoti Hoitokoti 12

13 3.2. Opintokäynti Kuvio 3. Vihreän hoivan ja Vihreän voiman toteutusalueet (Anja Yli-Viikari ) Vihreän hoivan ja vihreän voiman käsitettä sovellettiin opintokäyntikohteen pilottitoimintojen analyysiin. Esimerkkiyrityksen, Vertepro Oy:n, toimiala on jossain hyvinvoinnin ja kasvatuksen tai opetuksen välimaastossa. Asiakasryhminä ovat lapset, vanhukset, mielenterveyskuntoutujat ja työikäiset (työhyvinvointitoiminta). Toimintapäivässä vihreän hoivan alueelta kokeiltiin terapiaan ja kuntoutukseen soveltuvia toimintoja (sosiaalinen puutarhatoiminta, terapeuttinen piha, muistelutyö) sekä eläinavusteisia työmuotoja. Vihreän voiman puolelta taas saatiin tuntumaa ympäristökasvatukseen, ekopsykologiaan sekä sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan, kun se toimii ehkäisevän työn tarkoituksessa. Vertepro oy:n palveluissa toteutuvat enemmän vihreän voiman sisällöt. Yrityksen toiminta mahdollistaisi ehkä vihreän hoivankin tarjoamisen (esim.sosiaalisen työllistämisen ja joltain osin terapian ja kuntoutuksen), mutta tämä edellyttäisi sosiaali- tai terveysalan erikoisosaamista. Koska tilalla on mahdollisuus sekä puutarhan että eläinten hyödyntämiseen, voidaan toiminta toteuttaa varsin joustavasti. Palvelun tavoitteet määritellään asiakasryhmäkohtaisesti, mutta ollakseen määritelmän mukaista Green Care -toimintaa, tavoitteellisuus on erittäin oleellinen tekijä. Esimerkkiharjoituksissa toimintojen tavoitteena oli itsetuntemuksen ja itseluottamuksen edistäminen kasvatus keskittymiskyvyn ja motoristen taitojen parantaminen prosessuaalisten taitojen (psyykkisten, fyysisten ja sosiaalisten) ja toiminnallisuuden kehittäminen. Esimerkiksi tilalla olleen orvon karitsan juottaminen oli kasvattavaa, kehollisen kokemuksen ja aistihavainnon tarjoavaa. Se on yhdistettävissä tiedonhankintataitojen kehittämiseen ja hyödynnettävissä toiminnallisen kompetenssin tukemisessa. Se tuntuu mukavalta, tuo tunteen tarpeellisuudesta ja kelpaamisesta, kehittää sorminäppäryyttä, määrien hahmottamista ja yhteistyötaitoja. Lisäksi tunteiden tunnistaminen on tällaisissa harjoituksissa mahdollista ryhmässä tai pareittain toimittaessa. (Kinni & Hakosalo ) 13

14 4. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ: GREEN CARE TOIMINNAN NÄKYMÄT POHJOIS-SAVOSSA Pohjois-Savossa on sekä mahdollisuuksia että kiinnostusta Green Care - toimintaan ja sen kehittämiseen. Tarvitaan perustietoa itse Green Care - ajattelusta, mutta myös liiketoiminnan osaamista, jolla uusi näkökulma voidaan muuttaa yritystoiminnan kannattavaksi osaksi. Yritystoiminnan kehittämiseksi tarvitaan alueelle kokeiluja, joissa konkreettisia toimintatapoja ja Green Care -toiminnan sisältöä voidaan synnyttää. Pohjoissavolainen Green Care voi muodostua myös hyvin omanlaisekseen, missä alueen perinteitä ja maaseudun ominaisuuksia voidaan huomioida. Esiselvitys nosti esiin joitakin toiminnan kehittämisen peruskysymyksiä: 5. Osataanko, tai paremminkin tohditaanko, luonto hinnoitella palveluihin Green Careotsikolla myytäväksi? Pohjois-Savossa toimivat hyvinvointialan yritykset pitävät luontoa itsestään selvyytenä, jonka merkitystä ei aina oivalleta. Lisäämällä tietoa sen mahdollisuuksista ja vaikutuksista voidaan yrittäjät herätellä innostumaan ajatuksesta. Näin yritysten palvelutarjontaa voidaan kehittää Green Care -lähtökohdista. 6. Mikä voisi olla luonnon rahaksi laskettava arvo esimerkiksi sosiaalipalveluissa? Tähän tarvitaan tietoa valtakunnan tasolta, mutta myös vertailua Keski-Eurooppaan, missä Green Care on jo vakiintuneella pohjalla. Suomen pohjoiset olosuhteet asettavat tässä rajoituksensa, mutta tarjoavat myös omaleimaisia mahdollisuuksia. 7. Mikä on yrityksen optimikoko, missä Green Care tuo mitattavaa hyötyä? Liian suuressa yrityksessä hyöty voi mennä rakenteiden ylläpitämiseen ja palvelun kohteen eli asiakkaan saama hyöty hukkuu näin matkalla. Tämänsuuntaisia johtopäätöksiä esiselvityksessä haastatelluista yrityksistä voisi tehdä. 8. Miten markkinoida ja myydä Green Care -palvelua asiakkaille? Jos yrityksellä ei ole tarvetta markkinoida tuotteitaan vaan asiakaskunta on vakiintunutta, ei myöskään Green Care tuo tuotevalikoimaan lisäarvoa. On siis ensin ymmärrettävä yrityksen palvelujen kehittämisen merkitys yleisesti ja nähtävä uusien asiakasryhmien mahdollisuus, joihin nähden Green Care voisi antaa jotain uutta. Tätä kautta asiakaskunta voisi laajentua myös paikallista kysyntää laajemmalle ja turvata yritykselle tulevaisuuden näkymiä. Toiminnan rahoittajille on pystyttävä tarjoamaan selkeää näyttöä Green Care palvelujenvaikuttavuudesta. Maatiloilla tapahtuvia hoitomuotoja on kehitettävä edelleen samoin kuin maatalous- ja sosiaalipolitiikan rajapinnassa toimivien yritysten liiketoimintamalleja. 14

15 LÄHTEET: Federatie Landbouw en Zorg. Kotisivut Luettu Green Care Finland ry:n kotisivut. (luettu ) Inn på tunet. Kotisivut ). Kinni Riitta-Liisa (2011) Mikä Green Care? Luennot Ikääntyneen hyvinvointi ja Green Care seminaarissa Suonenjoen Vanhamäellä. (luettu ) Kinni Riitta-Liisa & Hakosalo Jenni (2010) Green Care Vertepro oy:ssä. Esittelydiat (luettu ) Maatilojen hyvinvointipalvelut sosiaalisena innovaationa. https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/maaseutuyritys/mahdollisuuksienmaaseutu/greencar e. (luettu ) Mahdollisuuksien maaseutu- ohjelman verkkosivut osoitteessa: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/maaseutuyritys/mahdollisuuksienmaaseutu/greencar e/mita (luettu ) Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän verkkosivut osoitteessa: (luettu ) Malin, Minna-Helena (2010) Viherympäristön aktivoivat vaikutukset ikäihmisten palvelutaloyhteisössä. Maisterintutkielma, Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos, Puutarhatiede. Sempik, Joe & Hine, Rachel & Wilcox, Deborah (eds.) (2010) Green Care: A Conceptual Framework. A Report of the Working Group on the Health Benefits of Green Care. COST 866, Green Care in Agriculture. Loughborough: Loughborough University. Soini Katriina (2010) Mitä Green Care on? Luennot Green Care. Mitä se on? Lisäarvoa yritykselleni? seminaarissa Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa. (luettu ) Yliviikari, anja & Ilmarinen, Katja & Roos, Irene (2010) Maatilat tuottavat Ruotsissa sosiaalipalveluja. Maaseudun uusi aika, 3, Yliviikari Anja & Lilja Taina & Heikkilä Katariina & Kirveennummi, Anna & Kivinen Tapani & Partanen Ulla & Rantamäki - Lahtinen Leena & Soini Katriina (2009) Green Care terveyttä ja hyvinvointia maatilalta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 141. Jokioinen: MTT. 15

16 LIITE 1 ESISELVITYKSESSÄ MUKANA OLLEET YRITYKSET 1. Hyvinvointifarmi/Ursula Åberg Hyvinvointifarmi sijaitsee Lapinlahden Aisomäessä. Paikka on vanha maatila, jossa on karjasuojat hevosille ja vuohille sekä laitumia ja kuusiviljelmiä. Muita eläimiä ovat kissat, koirat ja kanit. Yritys toteuttaa kuntouttavaa, terapeuttista virike - ja työtoimintaa eläinten parissa. Yritys käyttää myös yrttejä ja puita sosiaalisessa kuntoutuksessa. Lisäksi se tarjoaa opetus- ohjaus- ja asiantuntijapalveluita mm. liikuntaryhmät ja tanssiliikunta. Yritys on virallisesti käynnistynyt Yrityksen tavoite on olla ihmisten hyvinvointia lisäämässä eläintoiminnan keinoin. Yrittäjä itse kuvaa toimintansa ajatusta: Työskennellessäni pyrin etsimään vastausta eläimen kanssa ja sen kautta saavutetun syvän luottamuksen vaikutuksiin ihmisen elämänlaadun paranemisessa. Käsittelen ihmisen minäkuvaa, kehollista ilmaisua ja motivaatiota taustavaikuttajina keskinäisen luottamuksen löytymisessä ihmisen ja eläimen välillä. Omistajaperheeseen kuuluu yrittäjänä toimiva eläintoimintapedagogi Ursula, sekä hänen miehensä Kim ja tytär Kristina. Yritys antaa tuloja yhdelle henkilölle eli Ursulalle; muut perheenjäsenet ovat avustajia. Yrittäjällä sekä hänen miehellään on molemmilla yrttiviljelijän koulutus, Ursulalla lisäksi perhepäivähoitajan, erityisluokanopettajan, tanssinopettajan sekä molemmilla matkailupainotteinen hotelli- ja ravintola- alan koulutus. Yrityksen asiakkaita ovat kehitysvammaiset, perhekotien sijoituslapset, autistit sekä muut erityishoitoa tarvitsevat lapset ja nuoret. Lisäksi ehkäisevää toimintaa on tarjottu päiväkotien lapsiryhmille. Palvelun maksaa pääosin asiakas itse, tai saa palveluun Kelan korvauksen. Mitään palvelusopimuksia ei ole vielä julkisten palvelun ostajien kanssa tehty. Lisätietoja: 2. Pihlajapihan talli/eija Heiskanen Talli sijaitsee Sonkajärvellä, Ylä- Savossa 30 km Iisalmesta pohjoiseen. Tila on omistajapariskunnan miehen syntymäpaikka. Kumpikin käy tilan ulkopuolella päätoimisesti työssä. Omien hevosten lisäksi tallilla asustavat tuttavaperheen hevoset. Tallilla on tällä hetkellä 4 islanninhevosta. Hevoset ovat omien perheiden yksityiskäytössä ja toiminta on ainakin toistaiseksi harrastuspohjaista. 16

17 Harrasteena on pääasiassa maastoratsastusta, mutta myös askellajiratsastuksen treenaaminen kuuluu valikoimaan. Tallia pyörittävä Eija on hankkinut mm. sosiaalipedagogisen hevostoiminnan koulutuksen ja tavoitteena on toiminnan kehittäminen tähän suuntaan. Tavoite on, että hevostoiminta voisi antaa elannon yhdelle henkilölle ja tätä ajatelleen toiminnalle on perustettu kevään 2011 aikana toiminimi. Tallin pitäjä Eija Heiskanen on taustaltaan lastensairaanhoitaja, josta syystä mm. päiväkotiryhmät ja erityisesti syöpäsairaat lapset ja heidän perheensä käyttävät tallin palveluja. Tätä ryhmää talli tavoittelee oman verkoston kautta, missä mm. yhteyksiä yliopistosairaalan syöpäosastolle. Markkinointi tapahtuu vielä pääosin puskaradion eli henkilökohtaisten verkostojen kautta ja jonkin verran omien verkkosivujen avulla. Alueellisia yhteistyöverkostoja tuntuu olevan jo valmiina. Palvelusta asiakkaat maksavat itse tai sitten esim. päiväkoti tai perhekoti ostaa palvelun; ei mitään sopimuksia tehtynä julkisten tahojen kanssa. Lisätietoja: 3. Johanneskoti oy Yritys on vanhusten palvelukoti (hoivakoti) Heinäveden Palokissa, lähellä Lintulan nunnaluostaria. Yrityksen tiloina on Palokin vanha ala- aste, jossa se on toiminut vuodesta 1998 alkaen. Yritys tuottaa tehostettua asumispalveluja, mutta myös muita hyvinvointipalveluja kohderyhmää laajemmin (jalkojen hoitoa, hermoratahierontaa). Tällä hetkellä talossa on 7 asukaspaikkaa + tukiasunto ja suunnitteilla olevan laajennuksen jälkeen n. 8 paikkaa lisää. Yrityksen tarkoituksena on tuottaa vanhusten asumispalveluja ensisijaisesti Heinäveden kunnan asukkaille, mutta myös kauempaa tuleville. Tällä hetkellä asukaspaikat ovat kaikki Heinäveden kunnan ostamia (toiminta pyörii asiakasmaksutuloilla), mutta ulkopaikkakuntalaisia tulisi, jos paikkoja olisi enemmän. Yrityksen työntekijöinä on 2 sairaanhoitajaa + 6 perushoitajaa (ja toimitusjohtaja). Henkilökunnan ammattitaito mahdollistaa asukkaan hoidon jopa kuolemaan asti, koska useilla on erikoisosaamista ja pätevyyksiä. Yrityksen nykyiset asiakkaat, kts. edellä, ovat kaikki kunnan maksusitoumuksella, mutta tulevaisuudessa odotetaan yhä enemmän myös itse maksavia, entisiä heinävetisiä, jotka haluavat tulla viettämään vanhuuttaan entisille kotiseuduilleen. Tällaisia kyselyjä on jo tullut. 4. Perhe- ja palvelukodit Suomalainen Oy Yritys on aikuisten kehitysvammaisten asumispalveluja tuottava osakeyhtiö, johon kuuluu kehitysvammaisten perhekoti Kuopion Päivärannassa (7 paikkaa) ja palvelukoti Vilhola Savulahdessa (9 paikkaa) sekä tukiasuntoja (8). 17

18 Toimintaa tässä muodossa on ollut nyt n. 10 vuotta ja laajennuksia on tiedossa. Perhekodin toiminnanjohtaja Vuokko Suomalainen on taustaltaan psykiatrinen sairaanhoitaja, joka edellisessä työssään omaksui nyt soveltamiaan hoivatyön periaatteita. Vuokon lisäksi perhekodissa työskentelee hänen miehensä, jolla on talousosaamista, samoin perheen pojat ovat toiminnassa mukana ja mahdollisesti jatkamassa sitä. Muita ammattilaisia perhekodissa työskentelee lähihoitaja, perushoitaja, yhteisöpedagogi, fysioterapeutti ja kiinteistönhoitaja. Lisäksi oppisopimuksella on opiskelijoita harjoittelijoina. Perhekoti on vahvasti puutarha- ja eläinavusteiseen toimintaan suuntautunut, mikä juontaa Vuokon omasta kiinnostuksesta ja sitä kautta hän on onnistunut kokoamaan ympärilleen samoin ajattelevia ammattilaisia. Savulahden Vilhola sijaitsee maaseutuympäristössä, missä on luontoa ja monenlaisia eläimiä sekä näiden ympärillä tapahtuvaa toimintaa. Yrityksen nykyiset asiakkaan tulevat 8 kunnasta, joista Kuopion on ollut kevääseen 2010 asti suurin asiakas. Yksi iso ja tärkeä asukkaita lähettävä taho on Vaalija Pieksämällä ja lisäksi asukkaita paikkatilanteen mukaan otetaan kaikkien kuntien maksusitoumuksella. Toiminnan rahoittajina ovat kunnat ja nyt perhekodin laajennukseen Kuopion Savulahdessa on saatu ELY- keskuksen investointitukea. Lisätietoja: 5. Vanhamäen hyvinvointikeskus Vanhamäki on Suonenjoen kaupungin entinen vanhainkoti, jonka Mannerheimin lastensuojeluliiton MLL:n Pohjois- Savon piiri on hankkinut käyttöönsä ja kunnostanut lasten ja perheiden toimintakeskukseksi. Paikka tarjoaa sekä toiminnallisen ympäristön eri aktiviteeteille että majoitusta ja omien peltojen luomutuotteiden myyntiä. Vanhamäki tuottaa myös sosiaalipalveluja mm. Suonenjoen kaupungille (lastensuojelun ja kriisiperheiden palvelut, päihdeongelmaisten kuntoutus, nyttemmin myös somalinuoret) ja ulkopaikkakuntalaisille (lastensuojelun sijoitukset). Näitä palveluja leimaa erityisesti Green Care- ajatus. Leirikouluja järjestetään vielä jonkin verran, mutta rippikoulut ovat vähentyneet. Vanhamäestä on tullut vuosien uurastuksen tuloksena Hyvinvointikeskus, jossa viihtyvät kaikki ikäluokat vauvasta vaariin erilaisten virkistys- ja harrastusmahdollisuuksien ja toiminnan parissa. Majoituspalvelu, vuokrattavat tilat kokous- ym. tarkoituksiin, pito- ja juhlapalvelut ja ohjelmapalvelut ovat tärkeimpiä toiminta- alueita. Mainitsemisen arvoinen on myös tallitoiminta ratsastajineen ja leireineen. Luomutila työllistää kesäisin sekä koti- että ulkomailta tulevia työntekijöitä sekä vapaaehtoisia. 18

19 Vanhamäellä on kaikkiaan 46 työtekijää ja n. 10 työllistettyä (luku vaihtelee). Lastenkoti käsittää 16 paikkaa ja somalinuorten vastaanottoyksikkö 11 paikkaa; nämä pakolaisnuoret saavat jatkaa toistaiseksi mutta uusia ei oteta poislähtevien tilalle. Lisäksi toimintakeskuksessa on ukrainalaisia, virolaisia sekä muita kansainvälisiä harjoittelijoita eripituisia aikoja. Lisätietoja: 6. Kierinniemen hoitokoti oy Kierinniemen hoitokoti tarjoaa asumispalvelu mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Asukkaat ovat pääosin miehiä (mieshoitajia ei kuitenkaan ole), paikkoja on kaikkiaan 38. Kierinniemessä panostetaan turvalliseen, rauhalliseen, viihtyisään ja kodinomaiseen ilmapiiriin sekä huolehtivaan, kannustavaan ja vastuuntuntoiseen hoitoon. Hoito on ympärivuorokautista, mutta intervalli- tai päivähoitoa ei tarjota. Täällä vaikeahoitoisetkin asukkaat pärjäävät. Asukaspaikat täytetään sitä mukaa kuin ne vapautuvat, erityisesti niitä ei tarvitse markkinoida. Asukkaat tulevat maksusitoumuksella, yksityisesti maksavia ei ole. Asukkaat tulevat suhteellisen läheltä, lähikunnista ja pääasiassa Kuopion ympäristön alueelta. Hoitokodin toiminta perustuu yksityisten sosiaalipalvelujen tuottamisesta säädettyyn lakiin. Toimitiloina on entinen hotelli- ravintola- kiinteistö aivan järven rantatöyräällä erillään muusta asutuksesta. Rakennukset ovat suhteellisen uusia ja hyväkuntoisia ja niitä on kunnostettu nykyiseen tarkoitukseensa. Kierinniemen Hoitokodissa työskentelee 24 henkilöä. Henkilökunta koostuu neljästä sairaanhoitajasta, seitsemästä perus- tai lähihoitajasta, kuudesta hoitoapulaisesta ja kahdesta keittiöemännästä. Hoitokodin henkilökunta työskentelee ympärivuorokautisesti kolmessa vuorossa. Henkilökunnan osaaminen on siis aika laajaa, vain lääkärin palvelut ostetaan. Hoitokoti on perustettu v Suonenjoelle ja nykyiselle paikalle se on muuttanut v Kierinniemen lisäksi yrityksellä on toimintaa Rautalammin kirkonkylällä (hoitokoti Kyllikki) terveyskeskukselta vuokratulla osastolla. Lisätietoja: 7. Perhekoti Ainontupa Perhekoti Ainon Tupa on n. 11 vuotta toiminut yritys, joka tarjoaa vanhuksille ja vammaisille kodinomaisen asumismuodon Maaningan Pulkonkoskella. Jokaisella asukkaalla on oma huone; toisaalta joissakin huoneissa asuu kaksi asukasta omasta toivomuksestaan. Yritys on nimenomaan perhekoti, ei hoivakoti. Hoitopalvelu ja vammaispalvelu kuuluvat asumismuotoon. 19

20 Perhekoti toimii kauniissa maalaismaisemassa järven rannalla harvaan asutussa maaninkalaisessa kylämaisemassa. Kirkonkylälle matkaa n. 15 km. Päärakennusta on äskettäin laajennettu. Asunnot sijaitsevat talon kahdessa kerroksessa, missä molemmissa kerroksissa on pieniä yhden hengen huoneita; yläkerrassa asuvat itse liikkumaan pääsevät asukkaat. Alakerrassa huoneet on sijoitettu ison tupakeittiön ympärille, jotta kaikilla olisi mahdollisuus seurustella muiden asukkaiden kanssa. Tässä tilassa tapahtuu ruokailu ja muu yhdessäolo. Asuinrakennuksen lisäksi tontilla on vanha iso navetta ja rantasauna, jota käytetään varsinkin kesäisin asukkaiden virkistäytymiseen. Asukaspaikkoja on tällä hetkellä 9-10 mutta tarvetta enempään olisi. Henkilökuntaa on 3 hoitajaa + 3 vakituista avustajaa joiden lisäksi vielä yöhoitaja/opiskelija. Perhekoti houkuttelee opiskelijoita harjoittelijoiksi, koska sillä on hyvä maine harjoittelupaikkana. Asukkaina olevat vanhukset ovat vaikeasti dementoituneita ja asuvat paikassa niin kauan kuin pystyvät. Miehiä ja naisia on suunnilleen saman verran. Miehet ovat sen verran hyväkuntoisia, että tekevät esim. pihatöitä. Asukkaat tulevat poikkeuksetta lähialueen kuntien (Maaninka, Siilinjärvi, Pielavesi, Nilsiä) maksusitoumuksella, mutta itsemaksavien osuus on kasvamassa; sille olisi kysyntää, jos vain paikkoja olisi tarjota. Koska yritys on suhteellisen pieni, ei palvelua ole juurikaan tarvinnut markkinoida vaan sen ostajat osaavat jo kysyä sitä entisten kokemustensa perusteella. Asumispalvelujen lisäksi joitakin intervalliasiakkaita on mutta ei ulospäin tarjottavaa päivätoimintaa. 8. Karekuntoutus oy Karekuntoutus oy on Pielavedellä toimiva lastensuojelun sijaishuollon palveluja tarjoava yritys. Karekuntoutus Oy:llä on kaksi lastenkotia: Karekoti sekä Puistotien lastenkoti. Yksiköissä hoidetaan vuotiaita huostaan otettuja tai avohuollon tukitoimin sijoitettuja erityistä tukea tarvitsevia nuoria. Painopistealueet työssä ovat: 1) koulu, oppimisvaikeuksien tuki 2) psykiatrinen kuntoutus 3) perhetyö ja perhekuntoutus Toiminnan tavoitteena on saada kriisiytynyt elämäntilanne hallintaan yhdessä nuoren ja hänen perheensä kanssa mahdollisimman pian. Prosessi aloitetaan mahdollisimman pian kriisin alussa, tuetaan koulunkäynnin etenemistä vaikeuksista huolimatta sekä kannustetaan perheen mukaantuloa yhteistyöhön. Onnistuneessa yhteistyössä nuori pääsee etenemään pikemmin ja tuloksellisemmin normaalilla kasvu- urallaan. Sijoitusaika Karekuntoutuksessa on ollut vuosina keskimäärin alle 10 kuukautta. Yksiköihin otetaan vastaan myös kiireellisiä sijoituksia. Asiakkaan tulevat kuntien maksusitoumuksilla pääosin n. 100 km:n säteellä Pohjois- Savon ja Keski- Suomen alueelta. Kuntien palvelujen osto on pääasiallinen rahoitusmuoto, jonkin verran myydään myös asiantuntijapalveluja. 20

Green care hyvinvointia ihmisille, mahdollisuus maaseudun yrityksille

Green care hyvinvointia ihmisille, mahdollisuus maaseudun yrityksille Green care hyvinvointia ihmisille, mahdollisuus maaseudun yrityksille Katriina Soini Erikoistutkija, FT Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja filosofian

Lisätiedot

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1 TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 20. 21.1.2012 Irene Roos 1 Green Care Green Care on uusi palvelumuoto, jolla on paljon menestymisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Mitä on Green Care- Vihreä Hoiva? Green Care toimintamalleja Norjassa ja Ruotsissa

Mitä on Green Care- Vihreä Hoiva? Green Care toimintamalleja Norjassa ja Ruotsissa Mitä on Green Care- Vihreä Hoiva? Green Care toimintamalleja Norjassa ja Ruotsissa Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla, VIVA Sammatti 30.5.2012 Irene Roos, TTS 1 Green Care Vihreä Hoiva Green Care on palvelumuoto

Lisätiedot

Green Care vihreän hoivan mahdollisuudet Anja Yli-Viikari, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Kuva: Hannele Siltala

Green Care vihreän hoivan mahdollisuudet Anja Yli-Viikari, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Kuva: Hannele Siltala Green Care vihreän hoivan mahdollisuudet Anja Yli-Viikari, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kuva: Hannele Siltala GREEN CARE - luonnon ja maaseutuympäristön (kasvit, eläimet, maisema, arkirutiinit,

Lisätiedot

Suomalainen Green Care kaupungeissa

Suomalainen Green Care kaupungeissa Suomalainen Green Care kaupungeissa Ratkaisuja luonnosta Lynet tutkimuspäivä 2016 Sessio III: Luontoon perustuvat ratkaisut kaupungeissa hyvinvoinnin edistäjinä 4.10.2016, Vanha Ylioppilastalo, Helsinki

Lisätiedot

Tampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Tampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Liite Naytto 24.11.2016 Koulutusala Ammatillinen perustutkinto Kaikille pakolliset tutkinnon osat Osaamisala Valinnainen tutkinnon osa Tutkintonimike Hyvinvointi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Green Care nyt ja tulevaisuudessa

Green Care nyt ja tulevaisuudessa Green Care nyt ja tulevaisuudessa KATRIINA SOINI, ERIKOISTUTKIJA, MTT, TALOUSTUTKIMUS GREEN CARE PÄIVÄT KUORTANE 17.-18.9.2014 Outline Green Care Suomessa nyt: miten tähän on tultu? Green Care:n mahdollisuudet

Lisätiedot

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä Forssa 14.6.2010 Esityksen sisältö: Hevosharrastuksen merkitys Kunnalle Harrastajille/perheille Hevosyritys

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Palveluasuminen. Turvallista, tasa-arvoista ja yksilön tarpeet huomioivaa kodikasta asumista

Palveluasuminen. Turvallista, tasa-arvoista ja yksilön tarpeet huomioivaa kodikasta asumista Palveluasuminen Turvallista, tasa-arvoista ja yksilön tarpeet huomioivaa kodikasta asumista Setlementti Ukonhattu ry Ukonhattu on perustettu vuonna 1995 ja se toimii yhtenä Suomen Setlementtiliiton jäsenyhdistyksenä.

Lisätiedot

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Tekninen vuoropuhelu 5.4.2016 Tarja Juppi, johtava sosiaalityöntekijä Kaisa Kepanen, sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijä Hankinnan

Lisätiedot

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN LAITOS-JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI 2015 Mtp jory 23.2.2016, Aikuisten sosiaalipalvelujen jory 23.3.2016

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Anjala 6.10.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Ristinkantajat ry:n Green Care -toiminta ja toiminnan vaikutusten arviointi vuonna 2015

Ristinkantajat ry:n Green Care -toiminta ja toiminnan vaikutusten arviointi vuonna 2015 Ristinkantajat ry:n Green Care -toiminta ja toiminnan vaikutusten arviointi vuonna 2015 Sisällys Toiminnan kuvaus... 1 Palautekysely... 2 Kyselyn tulokset... 3 1 Toiminnan kuvaus Ristinkantajat ry:n vuosi

Lisätiedot

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA 17.2.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 3 2. TOIMINTA-AJATUS/PERUSFILOSOFIA 3 3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TAVOITELTAVAT HYÖDYT SEKÄ RISKIT 3 4.

Lisätiedot

Green care liiketoimintamahdollisuutena? Katriina Soini, MTT Kannus

Green care liiketoimintamahdollisuutena? Katriina Soini, MTT Kannus Green care liiketoimintamahdollisuutena? Katriina Soini, MTT Kannus 13.11.2012 katriina.soini@mtt.fi Esityksen sisältö Ihmisen ja luonnon suhde Mitä green carella tarkoitetaan? Green care palvelun rakentaminen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen & Kirsi Salmi 10.2.2015

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Yrityskaupan kuvaus: Mehiläinen Oy / Vire Care Oy

Yrityskaupan kuvaus: Mehiläinen Oy / Vire Care Oy Liite 1 (7) Yrityskaupan kuvaus: Mehiläinen Oy / Vire Care Oy Kilpailu- ja kuluttajavirastolle on 16.6.2016 ilmoitettu järjestely, jossa Mehiläinen Oy hankkii yksinomaisen määräysvallan Vire Care Oy:ssä.

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA 29.9.2016 1 Tavoite Edistää Green Care-toimintaa ja sen toimintaedellytyksiä Etelä-Pohjanmaalla: tukea palveluiden kehittymistä, edistää alan yrittäjyyttä tuoda

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Green Caren toimintamallit

Green Caren toimintamallit TTS:n tiedote Asuminen, teknologia ja palvelut 6/2011 (662) YRITYSTOIMINTA JA PALVELUT Green Caren toimintamallit Anne Korhonen, Sari Liski-Markkanen, Irene Roos, TTS Tiedote pohjautuu Marjatta ja Eino

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

FinlandCare-ohjelman ydin

FinlandCare-ohjelman ydin FinlandCare-ohjelman ydin 2015-2016 Suomalaisten terveysalan palveluyritysten kansainvälistymisen ja viennin edellytyksien parantaminen. Yritysten kansainvälisen liiketoiminnan tukeminen. Hoito-, hoiva

Lisätiedot

NASTOLA 27.8.2013. Alueellinen kehittämispäivä. Tuija Hämäläinen & Susanna Palo

NASTOLA 27.8.2013. Alueellinen kehittämispäivä. Tuija Hämäläinen & Susanna Palo NASTOLA 27.8.2013 Alueellinen kehittämispäivä Tuija Hämäläinen & Susanna Palo Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö OKM:n nimeämän nuorisotyön palvelu-

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

KOKEMUKSIA MAATILATOIMINNAN KÄYNNISTÄMISESTÄ JULKISELLA SEKTORILLA

KOKEMUKSIA MAATILATOIMINNAN KÄYNNISTÄMISESTÄ JULKISELLA SEKTORILLA KOKEMUKSIA MAATILATOIMINNAN KÄYNNISTÄMISESTÄ JULKISELLA SEKTORILLA Hakalan ja Hakamaan tilat Asumista ja työtä erityisen tuen tarpeessa oleville henkilöille Julkinen sektori Eteva, kuntien omistama kuntayhtymä

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa.

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Mikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela

Mikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela Mikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela 2.12.2015 2 GASin Historiasta juuret GAS on kehitetty 1960-luvulla mielenterveyskuntoutukseen: psykologi Thomas J Kiresuk ja tilastotieteilijä

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Suomalaiset yksi maailman nopeimmin ikääntyvä kansakunta Taloudellinen kasvu pitkään rajallista Inhimillisiä ja taloudellisia paineita senioreiden

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä!

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Heli Siirilä Maaseutuasumisen teemaryhmä, erityisasiantuntija Lappeenranta 24.1.2012 25.1.2012 1 Esityksen kooste Mistä maaseudun palvelusopimuksessa on kyse?

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 20.9.2016 ilkka.jokinen@vaalijala.fi 1 Teemat 1. Kohderyhmä 2. Liikkuvat kuntoutuspalvelut 3. Kokonaiskuntoutus 4. Osaamis- ja tukikeskukset 5. Vaalijalan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Suomalainen Green Care GreenCareLab -hankkeen aloitustilaisuus Elina Vehmasto, Luke

Suomalainen Green Care GreenCareLab -hankkeen aloitustilaisuus Elina Vehmasto, Luke Suomalainen Green Care GreenCareLab -hankkeen aloitustilaisuus Elina Vehmasto, Luke Luonnonvarakeskus Suomalaisen Green Care -toiminnan määrittelyä Green Care -toimintatapa. Sosiaali-, terveys-, kasvatus-

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä Petteri Kukkaniemi Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Tavoitteemme on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja

Lisätiedot

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi 4.11.2014 Mistä nyt puhutaan? Taustaa luontolähtöiselle hyvinvointitoiminnalle Taustaa ja tutkimuksia Tarve ja kysyntä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot