KONNEVEDEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

Transkriptio

1 LUONNOS KONNEVEDEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Konneveden kunnanvaltuusto XX.XX.2012 xx Voimaantulo X.X.2012

2 2 Kannen kuva: Konnevesi 2011

3 3 Sisällysluettelo 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Soveltamisala ja tavoite Ympäristönsuojelumääräysten antaminen, valvonta ja soveltaminen Määritelmiä LUKU JÄTEVEDET Jätevesien käsittely vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon liittymättömillä kiinteistöillä... 6 a) Vähimmäisvaatimukset jätevesien puhdistukselle... 6 b) Puhdistustaso pilaantumiselle herkillä alueilla... 6 c) Pohjavesialueet... 7 d) Rantavyöhyke 50 metrin etäisyydelle saakka ja saaret Jätevesien käsittelylaitteistojen sijoittaminen Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu Hyötyeläinten lannan, virtsan ja puristinnesteiden levitys LUKU JÄTTEET Kuivakäymäläjäte Maatalousjäte Maanrakentamisessa hyödynnettävät jätteet Kyllästetyn jätepuun käyttö LUKU KEMIKAALIT JA VAARALLISET JÄTTEET Yleiset määräykset kemikaalien sekä vaarallisten jätteiden varastoinnista Kemikaalien, polttoaineiden ja vaarallisten jätteiden säiliövarastointi pohjavesialueilla Kemikaalisäiliötarkastukset Käytöstä poistetun säiliön käsittely LUKU ILMANSUOJELU Savukaasupäästöjen haitallisten vaikutusten ehkäisy LUKU MELUNTORJUNTA Äänenvahvistimen käyttö ulkotiloissa Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden ja työvaiheiden rajoittaminen Ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta poikkeaminen Melua aiheuttavasta toiminnasta tiedottaminen LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta ja laiminlyönnistä LUKU VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET Voimaantulo... 14

4 4 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala ja tavoite Ympäristönsuojelulain (86/2000) säännösten ja määräysten täytäntöön panemiseksi on Konneveden kunnassa noudatettava näitä ympäristönsuojelumääräyksiä. Määräykset ovat voimassa koko kunnan alueella. Määräykset koskevat muuta kuin ympäristönsuojelulain nojalla luvanvaraista tai ilmoitusvelvollista toimintaa taikka puolustusvoimien toimintaa Ympäristösuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. 2 Ympäristönsuojelumääräysten antaminen, valvonta ja soveltaminen Konneveden kunnanvaltuusto on antanut määräykset ympäristösuojelulain (86/2000) 19 :n nojalla. Määräyksissä on myös huomioitu ympäristönsuojelulain 3 a luku (169/2011). Määräysten noudattamista valvoo kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Konneveden kunnassa toimii ympäristölautakunnan lupajaosto. Ympäristölautakunnan lupajaosto voi siirtää sille tässä järjestyksessä kuuluvaa ratkaisuvaltaa alaiselleen viranhaltijalle siten, kuin laissa kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta (64/1986) säädetään. Haja-asutusalueiden talousvesien käsittelyjärjestelmien rakentamista valvoo rakennusvalvontaviranomainen, jona Konneveden kunnassa toimii ympäristölautakunnan lupajaosto. Ympäristönsuojelumääräyksiä noudatetaan muiden kunnallisten määräysten rinnalla ja tarvittaessa niiden kanssa samanaikaisesti. Tällaisia määräyksiä ovat mm. jätehuoltomääräykset, rakennusjärjestys sekä eräiltä osin kaavamääräykset. Mikäli asiasta on määrätty muussa kunnallisessa säännöstössä, tulee ympäristönsuojelumääräyksiä noudattaa aina silloin, kun sen voidaan katsoa johtavan parempaan ympäristönsuojelulliseen tasoon. 3 Määritelmiä Tärkeällä ja vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella tarkoitetaan Keski-Suomen ympäristökeskuksen määrittämiä Konneveden pohjavesialueita, jotka esitetään liitekartalla 1 (Kaivopuisto I-luokka, Tankolampi II-luokka, Soukkioniemi I-luokka, lisäksi Äijälän pohjavesialue III-luokka rajoittuu pohjoisosaltaan Konneveden kunnan puolelle). Pohjavesiluokat ovat: luokka I vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue ja luokka II vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Vesistöllä tarkoitetaan järveä, lampea, jokea, puroa ja muuta luonnollista vesialuetta sekä tekojärveä, kanavaa ja muuta vastaavaa keinotekoista vesialuetta; vesistönä ei kuitenkaan pidetä noroa, ojaa ja lähdettä. Ranta-alueella tarkoitetaan jokeen, järveen, lampeen tai vastaavaan vesistöön rajoittuvaa maaaluetta, joka ulottuu 200 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Rantaalueen määrittelyssä otetaan huomioon pinnanmuodot ja maaperä.

5 5 Rantavyöhykkeellä tarkoitetaan ranta-alueen osaa, joka sijaitsee 0-50 metrin etäisyydellä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Rantavyöhykkeen määrittelyssä otetaan huomioon pinnanmuodot ja maaperä. Talousjätevedellä tarkoitetaan asuntojen, toimistojen, liikerakennusten ja laitosten vesikäymälöistä, keittiöistä, pesutiloista ja niitä vastaavista tiloista ja laitteista peräisin olevaa jätevettä sekä ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan vastaavaa karjatilojen maitohuoneista tai muusta elinkeinotoiminnasta peräisin olevaa jätevettä. Lietteellä tarkoitetaan jätevesistä saostussäiliössä, pienpuhdistamossa tai muussa käsittelyssä muodostuvaa laskeutuvaa tai kelluvaa ainesta, joka voidaan erottaa jätevedestä omana jakeenaan. Jätevesien käsittelyjärjestelmällä tarkoitetaan talousjätevesien puhdistusta tai muuta käsittelyä varten tarvittavien laitteiden ja rakenteiden muodostamaa kokonaisuutta, joka voi koostua saostussäiliöstä, maahanimeyttämöstä, maasuodattamosta, umpisäiliöstä, pienpuhdistamosta tai muista laitteista taikka näiden laitteiden ja menetelmien yhdistelmästä. Saostussäiliöllä (saostuskaivo) tarkoitetaan jäteveden yksi- tai useampiosaista, vesitiivistä mekaanista esikäsittelylaitetta, jonka läpi jätevesi virtaa ja jonka pääasiallisena tarkoituksena on pidättää jätevedestä erottuvat laskeutuvat kiintoaineet ja vettä kevyemmät ainesosat. Jäteveden umpisäiliöllä (umpikaivo) tarkoitetaan vesitiivistä, talousjäteveden tai lietteen tilapäiseen varastoimiseen tarkoitettua säiliötä, josta ei ole jäteveden purkuputkea ympäristöön. Jäteveden maahanimeyttämöllä tarkoitetaan sellaista maahan kaivettua tai pengerrettyä talousveden käsittelylaitteistoa, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi imeytetään maaperään puhdistumaan ennen sen kulkeutumista pohjaveteen. Jäteveden maasuodattamolla tarkoitetaan sellaista maahan kaivettua tai pengerrettyä talousjäteveden käsittelylaitteistoa, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi puhdistautuu kulkeutuessaan rakennetun, pääasiassa hiekkaa tai muuta maa-ainesta olevan suodatinkerroksen läpi ja se kootaan putkistolla sekä johdetaan edelleen ympäristöön tai jatkokäsittelyyn. Pienpuhdistamolla tarkoitetaan talousjäteveden käsittelylaitetta, jonka toimintaperiaate voi olla fysikaalinen, kemiallinen, biologinen tai niiden yhdistelmä. Ei kuitenkaan saostus- tai umpikaivo eikä maahanimeyttämö eikä maasuodattamo. Vähäisellä vesien käytöllä tarkoitetaan, että jätevesien määrä on vähäinen, kun vesikäymälättömissä asunnoissa veden käyttö on vähäistä asukasvuorokausina ja talousvesi kannetaan tai johdetaan tilapäisellä vesijohdolla tai kiinteistö on muutoin veden käytön kannalta varustelultaan vaatimaton. Jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. Vaarallisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, joka on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava ominaisuus (vaaraominaisuus)

6 6 Taajaan rakennetulla alueella tarkoitetaan asemakaavoitettua Keskustaajama-aluetta ja asemakaavoittamattomia taajaan rakennettuja Pyhälahden, Istunmäen, Tankolammen, Hytölän ja Sirkkamäen kyläkeskittymiä ja keskeisiä kyläalueita. Yleisellä alueella tarkoitetaan asemakaavassa katualueeksi, toriksi, liikennealueeksi, virkistysalueeksi tai näihin verrattaviksi alueeksi osoitettua kunnan, valtion tai muun julkisyhteisön toteutettavaksi tarkoitettua aluetta. 2 LUKU JÄTEVEDET 4 Jätevesien käsittely vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon liittymättömillä kiinteistöillä Kiinteistön vesikäymälävesiä ei saa johtaa käsittelemättömänä maahan. Muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen (vähäinen vesien käyttö) eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Imeytyksen edellytyksenä on, että maaperä on imeytykseen sopiva. Vähäiset rantasaunan pesuvedet voidaan imeyttää vähimmäissuojaetäisyyttä (20 m, 5) lähemmäksi rantaviivaa, ei kuitenkaan lähemmäksi kuin saunarakennus. a) Vähimmäisvaatimukset jätevesien puhdistukselle Vähimmäisvaatimuksia sovelletaan alueilla, joilla asutus on harvassa, talousjätevesistä aiheutuva ympäristökuormitus ja vaikutus on vähäistä eikä alueella ole jätevesien vaikutuspiirissä herkästi pilaantuvia kohteita eikä jäljempänä toisin määrätä. Alueisiin, joissa sovelletaan vähimmäisvaatimuksia, eivät kuulu pohjavesi-, ranta-alue eivätkä taajaan rakennetut alueet. Vähimmäisvaatimuksia sovellettavalla alueella jätevesien puhdistusjärjestelmä tulee suunnitella, mitoittaa ja toteuttaa siten, että järjestelmän puhdistusteho täyttää vähintään seuraavat vaatimukset (VNA 209/ ) verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen: Kuormitustekijä Puhdistusteho Orgaaninen aines (BHK 7 ) 80% Kokonaisfosfori (P) 70 % Kokonaistyppi (N) 30 % Ohje: Vähimmäisvaatimuksia sovellettavalla alueella myös WC-vesien imeyttäminen on mahdollista, mikäli maaperä on imeyttämiseen soveltuva. b) Puhdistustaso pilaantumiselle herkillä alueilla Pilaantumiselle herkkiä alueita ovat taajaan rakennetut alueet, jätevesikuormitukselle herkät luontokohteet sekä vesistöjen ranta-alue ulottuen metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. WC-vesien käsittelystä rantavyöhykkeellä on lisäohje kohdassa 4 d. Pilaantumiselle herkillä alueilla jätevesien puhdistusjärjestelmä tulee suunnitella, mitoittaa ja toteuttaa siten, että järjestelmän puhdistusteho täyttää vähintään seuraavat vaatimukset (VNA 209/ ):

7 7 Kuormitustekijä Puhdistusteho Orgaaninen aines (BHK 7 ) 90% Kokonaisfosfori (P) 85 % Kokonaistyppi (N) 40 % Puhdistustehon täyttymistä arvioidaan vertaamalla jätevesijärjestelmästä lähtevää kuormitusta käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Ohje: Pilaantumiselle herkillä alueilla jätevedet käsitellään joko maasuodattomossa tai pienpuhdistamossa. Myös muu puhdistusvaatimukset täyttävä käsittelyjärjestelmä on mahdollinen. Mikäli kiinteistöllä on pesu- ja WC-vesien erillisviemäröinti voidaan pesuvedet imeyttää jos WC-vedet johdetaan umpisäiliöön. Imeytyksen edellytyksenä on, että maaperä on siihen sopivaa. c) Pohjavesialueet Pohjavesialueilla tulee ensisijaisti pyrkiä liittymään vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon, jos se vain on mahdollista. Pohjavesialueilla kaikkien talousjätevesien imeyttäminen maahan on kielletty. Pohjavesialueilla vesikäymälä- ja pesuvesien yhteiskäsittelyn edellytyksenä on jätevesien käsittelyjärjestelmän tiivis pohjarakenne. Käsitelty jätevesi on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle. Vaihtoehto vesikäymäläjätevesien käsittelylle on erillisviemäröinti, jolloin vesikäymälä-jätevedet johdetaan umpisäiliöön. Pesuvesien käsittelyjärjestelmän on oltava pohjarakenteeltaan tiivis ja jätevesien purkupaikan sijoittelussa käytetään tapauskohtaista harkintaa. Vähäiset vedet, jotka eivät sisällä wc-vesiä, voidaan imeyttää maaperään, mikäli maaperä soveltuu imeytykseen d) Rantavyöhyke 50 metrin etäisyydelle saakka ja saaret Rantavyöhyke on keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta 50 metriä maalle päin. Rantavyöhykkeen määrittelyssä otetaan huomioon pinnanmuodot ja maaperä. WC vesien maaperäkäsittely on tällä alueella kielletty. Mikäli WC-jätevesiä ei voida johtaa yleiseen viemäriverkkoon, tulee ne johtaa umpisäiliöön ja toimittaa hyväksyttyyn jatkokäsittelypaikkaan. Pesuvedet (harmaat vedet) tulee käsitellä niin, että puhdistusteho täyttää pilaantumiselle herkille alueille asetetut puhdistusvaatimukset. Vakituisesti asutuilla kiinteistöillä WC-vedet voidaan käsitellä myös pienpuhdistamossa, mikäli se täyttää pilaantumiselle herkille alueille asetetut puhdistusvaatimukset. Saareen vesikäymälän rakentaminen on kielletty.

8 8 5 Jätevesien käsittelylaitteistojen sijoittaminen Jätevesien maaperäkäsittelylaitteistojen (imeytys- ja maasuodatuskenttä) sekä puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittamisessa kiinteistöllä tulee noudattaa seuraavia vähimmäisetäisyyksiä: Kohde Vähimmäissuojaetäisyys Talousvesikaivo, maalämpökaivo m maastosta ja maaperästä riippuen Vesistö pesuvedet 20 m maastosta ja maaperästä riippuen puhdistetun jäteveden purkupaikkaa m WC -jätevedet - ei maaperäkäsittelyä rantavyöhykkeellä Tie, tontin raja 5 m Suojakerros pohjavesitason yläpuolelle maasuodatus imeytys 0,5 m 1 m Puhdistettujen jätevesien purkupaikka tulee sijoittaa siten, että vedet eivät päädy suoraan vesistöön. Lisäksi rantavyöhykkeellä jätevesien käsittelyjärjestelmät tulee toteuttaa ja sijoittaa siten, etteivät puhdistamattomat jätevedet pääse suoraan vesistöön kerran 50 vuodessa esiintyvän ylimmän tulvavedenkorkeuden (HW50) aikana. Kiinteistöjen jätevedet on johdettava umpisäiliöön, mikäli jätevesien käsittelyssä ei voida noudattaa vähimmäissuojaetäisyyksiä tai jätevesien puhdistusvaatimukset täyttävä käsittely ei ole mahdollinen. Kiinteistön haltijan tulee huolehtia siitä, että jätevesien puhdistuslaitteet ovat kaikissa olosuhteissa toimintakunnossa ja laitteiden puhdistusteho vastaa niille asetettuja vaatimuksia. Kiinteistön haltijan tulee pitää kirjaa järjestelmän kunnossapidosta. Kirjanpito sekä tositteet on pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ohje: Jätevesijärjestelmän rakentaminen tai muuttaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 126 :n mukaisen toimenpideluvan. 6 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden ammattimainen tai muu laajamittainen pesu on pesuaineiden laadusta riippumatta sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta jätevedet johdetaan hiekan-, rasvan- ja öljynerotuskaivon viemäriverkostoon. Viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla pesuvedet on hiekan-, rasvan- ja öljynerotuskaivojen kautta rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymään jätevesien käsittelyjärjestelmään Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden satunnainen pesu muilla kuin liuottimia sisältävillä pesuaineilla on sallittu tavanomaisessa asuinkäytössä olevalla kiinteistöllä, mikäli pesuvedet voidaan johtaa yleiseen jätevesi- tai sadevesiviemäriverkostoon tai imeyttää maahan siten,

9 9 ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa naapureille eikä muutakaan terveyshaittaa. Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu yleisillä alueilla kuten puisto-, virkistys-, katu- ja tiealueilla sekä muilla yleisillä alueilla on kielletty. 7 Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu Mattojen ja muiden tekstiilien pesu kiinteistöllä tulee järjestää siten, etteivät puhdistamattomat pesuvedet missään olosuhteissa joudu suoraan vesistöön tai ettei niistä aiheudu pohjavesien pilaantumisen vaaraa. 8 Hyötyeläinten lannan, virtsan ja puristinnesteiden levitys Lietelantaa, kuivalantaa, virtsaa tai puristenesteitä ei saa levittää pohjavesialueilla sijaitseville pelloille. Kuivalantaa voi levittää pohjavesialueiden reunavyöhykkeelle, mikäli kasvien ravinnetarvetta ei ylitetä. 3 LUKU JÄTTEET 9 Kuivakäymäläjäte Kuivakäymälän alustan tulee olla tiivis. Käymäläjätteet tulee kompostoida asianmukaisesti ja riittävän kauan tai toimittaa hyväksyttyyn jatkokäsittelypaikkaan. Myös suotonesteet ja erottelevien käymälöiden virtsa tulee kerätä astiaan ja käsitellä asianmukaisesti, esimerkiksi kompostoida tai käyttää virtsa laimennettuna kasvien kastelussa. Käymälää tulee hoitaa siten, että siitä ei aiheudu haju- eikä muuta haittaa ympäristölle tai terveydelle. 10 Maatalousjäte Ylijäämäjuurekset ja muu maatuva maatalousjäte, esim. olki, heinä, säilörehu ja naatit on joko asianmukaisesti mädätettävä, kompostoitava tai toimitettava luvanvaraiseen jätteenkäsittely- tai hyödyntämispaikkaan. Ylijäämäjuureksia lukuun ottamatta muu maatuva maatalousjäte voidaan kyntää peltoon. 11 Maanrakentamisessa hyödynnettävät jätteet Maanrakentamisessa voidaan hyödyntää puhdasta betoni- tai tiilimursketta sekä puun tai turpeen poltosta peräisin olevaa voimalaitostuhkaa. Muiden jätteiden käyttö maanrakentamisessa on kielletty. Pienimuotoisesta jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa tulee kirjallisesti ilmoittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Maanomistajan on tehtävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kirjallinen ilmoitus vähintään 30 vuorokautta ennen jätteen sijoittamista. Ilmoituksessa on käytävä ilmi jätelaji, alkuperä, käsittely, sijoituskohde, määrä ja sijoittamisen ajankohta. Ilmoitukseen

10 10 on liitettävä mahdolliset analyysitulokset jätteen ympäristökelpoisuudesta, asemapiirros sijoituspaikasta sekä selostus siitä, miten jätteet aiotaan sijoittaa maaperään. Maanrakentamisessa hyödynnettävä jäte ei saa sisältää ympäristölle tai terveydelle haitallisia aineita. Sen on koostuttava halkaisijaltaan enintään 150 mm:n kokoisista kappaleista. Betonijäte ei saa sisältää betoniterästä. Pohjavesialueiden maanrakentamisessa on jätteiden käyttö puhtaita ylijäämämaa-aineksia lukuun ottamatta kielletty. Maanomistaja vastaa maahan sijoitetusta jätteestä. Mikäli jätteen sijoittamiseen ryhtyvä ei ole maanomistaja, tulee toiminnanharjoittajan ennen toiminnan aloittamista hankkia alueen maanomistajan kirjallinen suostumus. 12 Kyllästetyn jätepuun käyttö Asuinkäyttöön ja yleiseen virkistyskäyttöön tarkoitetuilla alueilla sekä ranta-alueilla ei rakentamiseen saa käyttää kromia, kuparia ja arseenia sisältävillä suolakyllästeillä tai kreosootilla kyllästettyä, käytöstä poistettua puutavaraa. Vaaralliseksi jätteeksi luokitellun, kreosootilla tai kromi-kupari-arseeni tai kromi-kuparikyllästeellä käsitellyn jätepuun poltto tai luovuttaminen muille kuin jätelain tarkoittamille vastaanottajille on kielletty. 4 LUKU KEMIKAALIT JA VAARALLISET JÄTTEET 13 Yleiset määräykset kemikaalien sekä vaarallisten jätteiden varastoinnista. Kemikaalien kuten esimerkiksi öljyjen, maalien, liuottimien, torjunta-aineiden ja vaarallisten jätteiden varastointi ja säilytys kiinteistöllä tulee järjestää siten, etteivät kemikaalit pääse maaperään, viemäriin, pohjaveteen tai ympäristöön. Myös haihtuvien yhdisteiden pääsy ilmaan tulee estää. Säiliöiden ja astioiden päällysmerkinnästä on käytävä ilmi, mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit on säilytettävä aidatussa, lukitussa tilassa tai ulkopuolisten pääsy varastoon on estettävä muulla tavoin. Määräys ei koske kotitalouksissa säilytettäviä vähäisiä määriä tavanomaisesti käytettäviä kemikaaleja, kuten pesu- ja puhdistusaineita. Maanpäälliset ulkona olevat yksivaippaiset polttoneste- ja muiden nestemäisten kemikaalien säiliöt on säiliön koosta riippumatta sijoitettava vähintään säiliön kokoa vastaavaan suoja-altaaseen tai tiiviille, kemikaaleja läpäisemättömälle alustalle. Käytössä olevien yksivaippaisten säiliöiden suojaus on järjestettävä 5 vuoden kuluessa määräysten voimaantulosta Polttonesteiden ja muiden nestemäisten kemikaalien kiinteät tankkaus- ja täyttöpaikat on päällystettävä tiiviillä, kemikaaleja läpäisemättömällä pinnoitteella. Tilapäiset tankkauspaikat on sijoitettava kemikaaleja läpäisemättömälle alustalle. Nestemäisten kemikaalien kiinteät ja tilapäiset tankkaus ja täyttöpaikat tulee varustaa kemikaaleja läpäisemättömälle alustalle viiden vuoden kuluessa määräysten voimaantulosta. Määräys ei koske kiinteistöjen lämmitysöljysäiliöiden täyttöpaikkoja eikä venesatamien laitureilla sijaitsevia tankkauspaikkoja.

11 11 Nestemäisten kemikaalien käsittely- ja varastointipaikoilla sekä polttonesteiden tankkaus ja täyttöpaikoilla on oltava imetysainetta ja kalustoa mahdollisten vuotojen keräämistä ja säilyttämistä varten. Vaarallisten jätteiden ja vaarallisten kemikaalien käsittelyssä ja/tai varastoinnissa tapahtuneesta onnettomuudesta on ilmoitettava välittömästi hätäkeskukseen (112), Keski-Suomen pelastuslaitokselle, kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Mahdollisesta öljy- tai kemikaalivuodon aiheuttamasta maaperän ja pohjavesien pilaantumisesta sekä niiden kunnostamistoimenpiteistä aiheutuvista kustannuksista vastaa säiliön omistaja tai muu vahingon aiheuttaja. Vaarallisten jätteiden keräyksestä ja merkitsemisestä on määrätty myös Konneveden kunnan jätehuoltomääräyksissä. 14 Kemikaalien, polttoaineiden ja vaarallisten jätteiden säiliövarastointi pohjavesialueilla Pohjavesialuilla käyttöön otettavien maan päälle sijoitettavien öljy-, polttoaine ja muiden nestemäisten kemikaalien säiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Uusia säiliöitä ei saa sijoittaa maan alle. Säiliöt on varustettava ylitäytön estolaitteella sekä vuotojen ilmaisujärjestelmällä. Olemassa olevat maanpäälliset yksivaippaiset säiliöt on sijoitettava vähintään säiliön kokoa vastaavaan suoja-altaaseen. Säiliön suoja-allas on katettava ja säiliö on varustettava vuodonilmaisujärjestelmällä. 15 Kemikaalisäiliötarkastukset Kiinteistön haltijan, omistajan, alueen käyttäjän, toiminnanharjoittajan tai järjestäjän on pyydettäessä annettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tiedot kiinteistöllä sijaitsevista öljysäiliöistä, niiden kunnosta ja tarkastuksista sekä uusien säiliöiden asentamisesta ja vanhojen säiliöiden poistosta. Kemikaalisäiliön omistajan tai haltijan on tarkastutettava maanalainen öljy-, polttoaine- tai muu käytössä oleva kemikaalisäiliö sekä muu kuin 4 momentissa tarkoitettu öljy-, polttoaine tai muu kemikaalisäiliö ensimmäisen kerran 15 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta ja siitä eteenpäin 10 vuoden välein, ellei säiliön kuntoluokituksen vuoksi ole tarpeen tehdä tarkastusta useammin. Tarkastuksesta on laadittava tarkastuspöytäkirja, joka on säilytettävä ja jonka jäljennös on toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Keski-Suomen pelastuslaitokselle 14 päivän kuluessa tarkastuksesta. Tarkastuksen saa suorittaa vain Turvatekniikan keskuksen päteväksi arvioima tarkastaja. Säiliöt, jotka on otettu käyttöön vähintään 15 vuotta ennen näiden määräysten voimaantuloa, sekä säiliöt joiden käyttöönottoaikaa ei voida osoittaa, on tarkastettava ensimmäisen kerran 2 vuoden kuluessa määräysten voimaantulosta.

12 12 Tärkeillä pohjavesialueilla oleva maanalainen öljysäiliö on säiliön omistajan tai haltijan toimesta tarkastutettava siten, kuin kauppa- ja teollisuusministeriön maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksia koskevassa päätöksessä (344/1983) edellytetään. 16 Käytöstä poistetun säiliön käsittely Säiliön omistajan tai haltijan on poistettava maasta käytöstä poistettu öljy-, polttoaine-, tai muu kemikaalisäiliö putkistoineen. Ennen poistamista säiliö on puhdistettava. Puhdistuksen suorittajalla tulee olla tehtävän edellyttämä pätevyys. Todistus puhdistuksesta ja säiliön pois toimittamisesta on toimitettava Keski-Suomen pelastuslaitokselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Säiliön noston yhteydessä tulee luotettavalla tavalla varmentaa maaperän puhtaus, esim. kenttäanalytiikalla. Mikäli maaperässä todetaan pilaantuneisuutta, tulee siitä ilmoittaa Keski-Suomen ELYkeskukseen, Keski-Suomen pelastuslaitokselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi yksittäistapauksissa kirjallisesta hakemuksesta myöntää poikkeuksen velvollisuudesta poistaa maaperästä öljy-, polttoaine tai muu kemikaalisäiliö, mikäli säiliön poistaminen maasta on teknisesti hyvin vaikeata tai kallista tai siitä aiheutuu vahinkoa muulle omaisuudelle. Poikkeuksen myöntäminen edellyttää, että Turvatekniikan keskuksen päteväksi arvioima tarkastaja ei ole suorittamassaan tarkastuksessa todennut säiliövuotoja eikä siitä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Säiliön täyttö- ja ilmaputket on kuitenkin poistettava ja säiliö on täytettävä hiekalla tai muulla hyväksyttävällä maa-aineksella. Ennen ympäristönsuojelumääräysten voimaantuloa käytöstä poistettua säiliötä ei tarvitse poistaa, mikäli se on todistettavasti asianmukaisesti puhdistettu ja tarkastettu sekä täytetty hiekalla tai muulla hyväksyttävällä aineksella. Säiliön täyttö- ja ilmaputket on kuitenkin poistettava. Kiinteistön haltijan vaihtuessa on nykyisen haltijan annettava tarkka tieto maaperään jätetystä säiliöstä uudelle haltijalle. 5 LUKU ILMANSUOJELU 17 Savukaasupäästöjen haitallisten vaikutusten ehkäisy Kiinteistökohtaisten lämmitysjärjestelmien polttolaitteita tulee säätää, käyttää ja huoltaa siten, ettei poltosta aiheudu haittaa terveydelle tai yleiselle viihtyvyydelle. Taajaan rakennetulla alueella rakennuksen savukaasupäästöjen tai muiden päästöjen päästökorkeus ja ilmanpoistolaitteiston sijoitus on toteutettava siten, että savu- ja poistokaasujen leviäminen ympäristöön normaaleissa sää- ja käyttöolosuhteissa ei aiheuta terveyshaittaa, vahinkoa tai haittaa lähikiinteistöille tai niiden käytölle eikä muutakaan ympäristön pilaantumista. Omatoimisesta jätteiden poltosta on määräykset Konneveden kunnan jätehuoltomääräyksissä.

13 13 6 LUKU MELUNTORJUNTA 18 Äänenvahvistimen käyttö ulkotiloissa Äänenvahvistimien ja äänentoistolaitteiden häiritsevä käyttö ulkotiloissa on kielletty yöaikaan klo sekä päiväaikaan klo sairaalan, vanhainkodin, päiväkodin tai vastaavan hoitolaitoksen ja muun erityisen häiriintyvän kohteen läheisyydessä. Kielto ei koske toimintaa, jota koskevassa ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisen meluilmoituksen johdosta tehdyssä päätöksessä on määrätty toisin. Yleisötilaisuuksien ja muiden tilapäisten tapahtumien järjestäjien tulee olla selvillä toimintansa aiheuttaman melun ympäristövaikutuksista ja riskeistä. Järjestäjien tulee huolehtia siitä, että äänentoistolaitteet on suunnattu ja äänentoistovahvistimet säädetty koko tilaisuuden ajan siten, että niiden käyttö häiritsee naapuristoa mahdollisimman vähän. 19 Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden ja työvaiheiden rajoittaminen Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden käyttäminen sekä muut erityisen häiritsevää melua aiheuttavat toiminnat on kielletty yöaikaan klo 22 07, ellei se ole tarpeen välttämättömien tilapäisten töiden suorittamiseksi. Määräyksen aikarajoitus ei koske liikenneväylien eikä yhdyskuntateknisten laitteiden kunnossapitotyötä, mikäli työn suorittamisesta on liikenneturvallisuuden, liikenteen sujuvuuden tai muusta perustellusta syystä pidettävän välttämättömänä. Määräys ei myöskään koske maa- ja metsätalouselinkeinojen harjoittamisen vuoksi välttämätöntä tilapäistä ja lyhytaikaista häiritsevää melua aiheuttavaa toimintaa. Mikäli välttämätön yöaikaan tehtävä työ tai toimenpide on etukäteen tiedossa, on siitä ilmoitettava etukäteen melun vaikutuspiirissä oleville asukkaille, hoitolaitoksille sekä muille sellaisille kohteille, joille toimenpiteestä saattaa aiheutua häiriötä. 20 Ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta poikkeaminen Erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toimenpiteestä tai tapahtumasta tulee tehdä ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään 30 vuorokautta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä tai toiminnan aloittamista. Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä seuraavista toimista: arkisin maanantaista perjantaihin kello tehtävästä rakennuslupaan liittyvästä louhinnasta, murskauksesta, räjäytystyöstä, lyöntipaalutuksesta tai vastaavasta erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta työstä, kun työn kokonaiskesto on enintään 10 työpäivää, tavanomaisesta rakennus- ja purkutyöstä, korjauksesta tai kunnossapidosta, jota tehdään arkisin maanantaista perjantaihin klo 07 22, ilotulituksesta, äänentoistolaitteiden ja äänenvahvistimien tilapäisestä käytöstä yleisötilaisuuksissa ja muissa tilapäisissä tapahtumissa toreilla, urheilukentillä tai muulla yleisön käyttöön tarkoitetuilla tai soveltuvilla paikoilla klo välisenä aikana, lukuun ottamatta ulkoilmakonsertteja,

14 14 yksityistilaisuuksista kuten häistä tai muista vastaavista tilaisuuksista 21 Melua aiheuttavasta toiminnasta tiedottaminen Yleisötilaisuuksien ja muiden tilapäisten tapahtumien järjestävien on tiedotettava melun vaikutuspiirissä oleville asukkaille ja naapurikiinteistöjen haltijoille sekä kunnan ympäristönsuojelun toimipisteeseen melua aiheuttavan tapahtuman laadusta, ajankohdasta ja kestosta ennen tapahtuman järjestämistä. Melua aiheuttavan työn suorittajan on tiedotettava työmaan vaikutuspiirissä oleville asukkaille ja naapurikiinteistöjen haltijoille sekä kunnan ympäristönsuojelun toimipisteeseen melua aiheuttavien töiden aloittamisesta, toteutustavasta ja töiden kestosta ennen toiminnan aloittamista. 7 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 22 Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja Kiinteistön omistajan tai haltijan, alueen käyttäjän, toiminnanharjoittajan taikka tilaisuuden tai tapahtuman järjestäjän on pyydettäessä annettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle valvontaa varten tarpeelliset tiedot ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta sekä toimenpiteistä, rakennelmista, laitteista ja suunnitelmista, joiden tarkoituksena on ehkäistä päästöjä ja torjua ympäristön pilaantumisen vaaraa. 23 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa näitä ympäristönsuojelumääräyksiä täydentäviä ohjeita ja määräyksiä ja voi erityisestä syystä kirjallisesta hakemuksesta myöntää yksittäistapauksissa luvan poiketa näistä määräyksistä. 24 Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta ja laiminlyönnistä Valvonnasta ja hallintopakosta ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin oikaisemiseksi säädetään ympäristönsuojelulain 13 luvussa ja rangaistussäädöksistä ympäristönsuojelulain 116 :ssä 8 LUKU VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET 25 Voimaantulo Nämä ympäristönsuojelumääräykset tulevat voimaan xx.xx.2012 Konneveden kunnanvaltuusto xx.xx.2012 Konneveden kunnanhallitus xx.xx.2012 Konneveden kunnan ympäristölautakunnan lupajaosto

15 15 Liitekartta 1 Konneveden pohjavesialueet Kaivopuisto I luokka Soukkioniemi I luokka Tankolampi II luokka