UURAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT

Transkriptio

1 LUONNOS/ UURAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Uuraisten kunnanvaltuusto xx.xx.2013 Voimaan xx.xx.2013

2 2 Sisällysluettelo 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Soveltamisala ja tavoite Ympäristönsuojelumääräysten antaminen, valvonta ja soveltaminen Määritelmät LUKU JÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTYMÄTTÖMILLÄ KIINTEISTÖILLÄ Jätevesiä koskevien määräysten soveltamisala Talousjätevesien puhdistustaso Vähimmäisvaatimukset jätevesien puhdistukselle Puhdistustaso pilaantumiselle herkillä alueilla Jätevesien käsittely Yleiset käsittelyvaatimukset Erityiset käsittelyvaatimukset pohjavesialueilla Rantavyöhyke 100 metrin etäisyydelle ja saaret Vähäisten vesien käsittely Jätevesien käsittelylaitteistojen ja puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittaminen Kiinteistön haltijan huolehtimisvelvollisuudet jäteveden puhdistusjärjestelmän suhteen Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely Hyötyeläinten lannan, virtsan ja puristinnesteiden levitys Vedenottamoiden suojavyöhykkeet Hevostallien ja hevosten ulkoilualueiden vesiensuojelunäkökohdat Turvetuotantoa koskevat vesiensuojelumääräykset LUKU JÄTTEET Kuivakäymäläjäte Maatalousjäte Maanrakentamisessa hyödynnettävät sivutuotteet ja jätteet Ruoppaus- ja vesikasvillisuuden poistojäte LUKU KEMIKAALIT JA VAARALLISET JÄTTEET ja 21 :t. Yleiset määräykset kemikaalien sekä vaarallisten jätteiden varastoinnista sekä kemikaalien, polttoaineiden ja vaarallisten jätteiden säiliövarastointi pohjavesialueilla Kemikaalisäiliötarkastukset Käytöstä poistetun säiliön käsittely LUKU ILMANSUOJELU Savukaasupäästöjen haitallisten vaikutusten ehkäisy LUKU MELUNTORJUNTA Äänenvahvistimen käyttö ulkotiloissa Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden ja työvaiheiden rajoittaminen Ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta poikkeaminen Melua aiheuttavasta toiminnasta tiedottaminen LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta ja laiminlyönnistä LUKU VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET Voimaantulo... 14

3 3 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala ja tavoite Ympäristönsuojelulain(86/2000) 19 mukaan kunnilla on mahdollisuus antaa ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä. Ympäristönsuojelumääräysten yleinen tavoite on ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen sekä pilaantumisesta aiheutuvien haittojen poistaminen ja vähentäminen. Määräysten tavoitteena ovat paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön hajapäästöluonteista pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Kunnan ympäristönsuojelumääräykset perustuvat ympäristönsuojelulakiin ja sen nojalla annettujen säädösten konkretisointiin ympäristön suojelemiseksi paikallisesti. Määräykset täydentävät osaltaan lakia ja sen nojalla annettuja asetuksia. Määräyksiin ei ole otettu sellaisia määräyksiä, jotka on jo annettu muualla lainsäädännössä. Määräyksiin ei myöskään voida ottaa sellaisia määräyksiä, joita ei voi johtaa ympäristönsuojelulaista. Määräykset eivät voi koskea ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraista toimintaa eivätkä koeluontoista toimintaa, poikkeavia tilanteita, pilaantuneen maaperän puhdistamista eivätkä puolustusvoimien toimintaa. Ympäristönsuojelumääräykset eivät myöskään koske toimintaa, jonka ympäristönsuojeluvaatimuksissa säädetään valtioneuvoston asetuksessa ja joka rekisteröidään ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Ympäristönsuojelumääräykset ovat voimassa koko kunnan alueella, jollei määräyksiä ole erikseen rajattu koskemaan vain osaa kunnan alueista. 2 Ympäristönsuojelumääräysten antaminen, valvonta ja soveltaminen Ympäristönsuojelulain 19 :n mukaan kunnanvaltuusto voi antaa ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä. Ympäristönsuojelulain 21 :n mukaan kunnalle kuuluvista ympäristönsuojelulain mukaisista lupa- ja valvontatehtävistä huolehtii kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Viimeksi mainitun lain 5 :n 1 momentin mukaan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäviä hoitaa kunnan määräämä toimielin. Uuraisten kunnassa toimii ympäristönsuojeluviranomaisena ympäristölautakunta. Kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) 7 :n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi siirtää toimivaltaansa edelleen viranhaltijalle. Joustavan ja sujuvan toiminnan varmistamiseksi on perusteltua, että merkitykseltään vähäisiä asioita ei tarvitse viedä lautakunnan käsittelyyn. Viemäriverkon ulkopuolisten talousvesien käsittelyjärjestelmien rakentamista valvoo rakennusvalvontaviranomainen, jona Uuraisilla toimii ympäristölautakunta.

4 4 Muita ympäristönsuojelumääräyksiä vastaavia kunnallisia säädöksiä ovat jätehuoltomääräykset ja rakennusjärjestys. Kaavamääräyksissä voi myös olla ympäristönsuojelua koskevia määräyksiä. Ympäristönsuojelumääräysten valmistelussa on pyritty siihen, ettei ristiriitaisuuksia tulisi eri kunnallisten määräysten välille. Jos kunnalliset määräykset (ympäristönsuojelu-, jätehuoltomääräykset, rakennusjärjestys) poikkeavat toisistaan, noudatetaan sitä määräystä, joka on ympäristönsuojelun kannalta tiukempi. 3 Määritelmät Harmaa vesi on määritelty ympäristöministeriön Hyvä jätevesien käsittely -oppaan mukaisesti. Jäte ja vaarallinen jäte on määritelty jätelain (646/2011) mukaisesti. Jäteveden saostussäiliö, jäteveden umpisäiliö, jäteveden maahanimeyttämö, jäteveden maasuodattamo ja pienpuhdistamo ovat määritelty valtioneuvoston asetuksen 209/2011 mukaisesti Jäteveden maaperäkäsittely on termi, jonka alle kuuluvat maahanimeyttämöt ja maasuodattamot sekä niiden erilaiset variaatiot. Pilaantumiselle herkät alueet. Ympäristönsuojelulain 19 :n mukaan ympäristönsuojelumääräykset voivat koskea alueita, joilla ympäristön erityisen pilaantumisen vaaran vuoksi on kielletty jäteveden johtaminen, maahan, vesistöön, tai vesilain mukaiseen uomaan. Valtioneuvoston asetuksessa 209/ asetetaan vaatimukset jätevesien puhdistamiseksi pilaantumiselle herkillä alueilla. Ranta-alueeksi on määritelty pääsääntöisesti 200 metrin levyinen vyöhyke vesistön keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta, ellei ranta-osayleiskaavassa toisin määritellä Yksiselitteinen ranta-alueen tarkka määrittely on vaikeaa, johtuen paikallisista maaston muodoista ja eri kokoisista vesistöistä. Ranta-alueelle on annettu erityismääräyksiä vesistön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ranta-vyöhykkeeksi on määritelty ranta-alueen osa, joka on metrin etäisyydellä keskivedenkorkeuden rantaviivasta. Rantavyöhykkeen määrittelyssä otetaan huomioon pinnanmuodot ja maaperä. Talousjätevesi, jätevesien käsittelyjärjestelmät ja liete on määritelty ympäristönsuojelulain 27 a mukaisesti (Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta 196/2011). Tärkeät ja vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet on määritelty Keski-Suomen ympäristökeskuksen (nykyinen ELY-keskus) vuonna 1997 julkaiseman kuntakansion mukaisesti. Pohjavesialueet on määritelty, koska niille on annettu pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi erityisiä määräyksiä. Vesistö on määritelty vesilain 587/2011 mukaisesti.

5 5 Vähäisten vesien käyttö on määritelty hallituksen esityksen 179/2010 mukaisesti. Yleinen alue on määritelty maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 83 mukaisesti. 2 LUKU JÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTYMÄTTÖMILLÄ KIINTEISTÖILLÄ 4 Jätevesiä koskevien määräysten soveltamisala Jätevesien käsittelyä viemäriverkon toiminta-alueella ohjaa vesihuoltolaki (119/2001). Kiinteistöillä, jotka ovat viemäriverkon toiminta-alueen ulkopuolella tai ovat saaneet vesihuoltolain 11 :n perusteella vapautuksen viemäriverkostoon liittymisestä, jätevesien käsittelyä ohjaa ympäristönsuojelulaki (86/2000) luku 3a ja valtioneuvoston asetus (209/2011), ns. jätevesiasetus. Kiinteistöllä 1. päivänä tammikuuta 2004 olemassa olevat käyttökuntoiset jätevesijärjestelmät, jotka eivät täytä jätevesiasetuksen 3 :n tai 4 :n vaatimuksia tulee saattaa jätevesiasetuksen ja näiden ympäristönsuojelumääräysten vaatimusten mukaisiksi mennessä. 5 Talousjätevesien puhdistustaso Uurainen jaetaan käsittelyvaatimuksiltaan erilaisiin alueisiin kuormituksen vähentämistavoitteiden, vesistön läheisyyden ja pohjavesien suojelun perusteella. Näillä alueilla noudatetaan joko asetuksen vähimmäisvaatimuksia tai pilaantumiselle herkillä alueille asetettuja tehokkaampia puhdistusvaatimuksia. 5.1 Vähimmäisvaatimukset jätevesien puhdistukselle Alueilla, joilla talousjätevesien aiheuttama pohja- ja pintavesien pilaantumisriski on vähäistä, voi jätevesien käsittelyteho olla pienempi kuin niillä aluilla joilla vastaava riski on suurempi. Vähäisen riskin alueita ovat lähinnä harvaan asutut alueet, joiden läheisyydessä ei ole herkästi pilaantuvia kohteita. 5.2 Puhdistustaso pilaantumiselle herkillä alueilla Valtioneuvoston asetuksen (209/2011) mukaan alueita, joita koskevat ympäristönsuojelulain 19 :n nojalla annettavat kunnalliset ympäristönsuojelusäännökset ympäristöön johdettavien jätevesien enimmäiskuormituksesta, voidaan antaa vähimmäisvaatimuksia tiukempia määräyksiä jätevesien puhdistusvaatimuksiksi. Pilaantumiselle herkkiä alueita ovat pohjavesialueet, taajaan rakennetut alueet, luonnonsuojelualueet sekä ranta-alue ulottuen 200 metriä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta.

6 6 6 Jätevesien käsittely 6.1 Yleiset käsittelyvaatimukset Ympäristönsuojelulain 27 b :ssä on säädetty jätevesien yleinen puhdistamisvelvollisuus. Jos kiinteistöä ei ole liitetty yleiseen viemäriin eikä toimintaan tarvita ympäristölupaa, jätevedet on johdettava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa (ympäristönsuojelulaki 3 kohta 1) 6.2 Erityiset käsittelyvaatimukset pohjavesialueilla Pohjaveden pilaamiskiellon (ympäristönsuojelulaki 8 ) vuoksi pohjavesialueille on annettu muita alueita tiukemmat määräykset talousjätevesien käsittelemisestä. 6.3 Rantavyöhyke 100 metrin etäisyydelle ja saaret Vesiensuojelullisista syistä rantavyöhykkeelle on annettu erityisiä määräyksiä. Uuraisten järvet ovat latvajärviä, matalia ja herkästi pilaantuvia. Rantavyöhykkeellä talousjätevesien vesistöjä pilaavat vaikutukset ovat suurimmat. 6.4 Vähäisten vesien käsittely Ympäristönsuojelulain 27 b :n mukaan vähäiset määrät muita kuin vesikäymäläjätevesiä voidaan johtaa puhdistamattomina maahan, mikäli niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Vähäisiä vesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön. 7 Jätevesien käsittelylaitteistojen ja puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittaminen Jätevesien maaperäkäsittelylaitteistojen sekä puhdistetun jäteveden pukupaikan sijoittamisen etäisyysvaatimukset perustuvat yleisesti käytössä oleviin suojaetäisyyksiin. Etäisyysvaatimukset perustuvat ensisijaisesti ympäristönsuojelullisiin ja terveydensuojelullisiin tekijöihin. Niillä voidaan ehkäistä myös muuta ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentissa tarkoitettua pilaantumista kuten hajuhaittoja. Suojaetäisyydet ehkäisevät naapureille aiheutuvia haittoja. Talousvesikaivon suojaetäisyysmääräys koskee talousvesikaivon alapuolella sijaitsevia maaperäkäsittelylaitteistoja, ellei paikan hydrogeologisia olosuhteita ole selvitetty. Jätevesien puhdistuslaitteistojen sijaintia on säädelty myös suhteessa vedenpinnan korkeuteen. Laitteistot tulee vesistön pilaantumisen ehkäisemiseksi rakentaa rantavyöhykkeelle sellaisille paikoille, että veden tulvakorkeudenkaan aikana puhdistuslaitteisto toimii normaalisti eivätkä tulvavedet pääse jätevesien käsittelylaitteistoihin.

7 7 8 Kiinteistön haltijan huolehtimisvelvollisuudet jäteveden puhdistusjärjestelmän suhteen Jätevesijärjestelmän huoltoa ja kunnossapitoa koskevat määräykset ovat tarpeen jätevesien puhdistustehojen valvonnan toteuttamiseksi. Kirjanpitovelvoite täsmentää asetuksen kiinteistöille antamia kirjanpitovaatimuksia. 9 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu Ammattimaisessa tai muussa usein toistuvassa pesussa jätevesimäärät ovat suuria. Laajamittainen toiminta tuleekin aina sijoittaa niin, että jätevedet johdetaan viemäriin tai muuhun hyväksyttyyn käsittelyyn. Viemäriverkoston toiminnan kannalta on tarpeen, että jätevedet esikäsitellään öljyn- ja hiekanerotuskaivoissa ennen viemäriin johtamista. Satunnaisesta autojen ym. koneiden ja laitteiden pesusta syntyvä jätevesi sisältää pääsääntöisesti vain vähäisiä määriä epäpuhtauksia. Tästä huolimatta on sitä syytä ohjata määräyksin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Autojen ja koneiden pesusta voi aiheutua haittaa naapureille esimerkiksi naapurikiinteistölle valuvien jätevesien vuoksi. Imeytettäessä vesiä maaperään on pidettävä huoli, että ei aiheuteta vesistön tai ympäristön pilaamisen vaaraa eikä haittaa naapureille. Autojen ym. pesusta voi aiheutua ympäristön pilaantumista, esimerkiksi yleisen viihtyvyyden ja alueen virkistyskäyttöön soveltumisen vähenemistä. Tämän vuoksi autojen ym. pesu on kielletty yleisillä alueilla. 10 Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu Mattojen ja tekstiilien ja muiden vastaavien esineiden pesu vesistössä tai siten, että pesuvedet pääsevät suoraan vesistöön, aiheuttaa ylimääräistä vesistön kuormitusta ja siten myös ympäristön pilaantumisen vaaraa. Pesu- ja lika-aineita sisältävien jätevesien pääseminen puhdistamatta vesistöön aiheuttaa muun muassa vesistön virkistyskäyttöarvon laskemista loma-asutusalueilla ja vesistöjen rehevöitymistä. Mattojen pesu järvessä tai joessa likaa vesistöjä myös silloin, kun pesuaineena käytetään vähäfosfaatista saippuaa. Tämän vuoksi matot, tekstiilit ja muut vastaavat esineet tulee pestä kuivalla maalla siten, että pesuvedet eivät pääse suoraan vesistöön vaan suotautuvat maaperän läpi. 11 Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely Kaduilta ja tiealueelta poistettu lumi saattaa sisältää ympäristön kannalta haitallisia aineita, kuten raskasmetalleja ja ajoneuvoista tulevia haitallisia aineita kuten öljyä. Pohjaveden ja vesistöjen pilaantumisriskin vuoksi on perusteltua kieltää lumenkaatoalueen sijoittaminen pohjavesi-, ranta-alueelle tai vesistöön. Lunta ei pidetä jätteenä, mutta lumen mukana vastaanottopaikalle on saattanut joutua jätteitä ja roskia, jotka lumen sulettua jäävät ympäristöön. Aiheuttamisperiaatteen mukaisesti vastaanottopaikan haltijan tulee huolehtia alueen siivoamisesta lumen sulettua.

8 8 12 Hyötyeläinten lannan, virtsan ja puristinnesteiden levitys Ympäristönsuojelulain 8 :n mukainen pohjaveden pilaamiskielto koskee myös lannan käsittelyä, ja siksi hyötyeläinten lannan, virtsan ja puristinnesteiden levitystä on rajoitettu pohjavesialueella. 13 Vedenottamoiden suojavyöhykkeet Pohjavedenottamoiden suojavyöhykkeiden tarkoituksena on turvata veden laadun säilyminen ottamolla. Suojavyöhykkeen määräykset ovat pohjaveden pilaamiskieltoa yksityiskohtaisempia, joilla voidaan vaikuttaa pohja veden laatua vaarantaviin toimenpiteisiin ottamon läheisyydessä. 14 Hevostallien ja hevosten ulkoilualueiden vesiensuojelunäkökohdat Uusien ulkotarhojen ja ratsastuskenttien pitää sijaita vähintään seuraavilla etäisyyksillä: m vesistöstä tai valtaojasta m talousvesikaivosta tai lähteestä Ympäristönsuojeluviranomainen voi edellyttää suurempiakin suojaetäisyyksiä silloin, kun olosuhteet sitä vaativat. Lanta on siivottava ulkotarhoista ja harjoittelualueilta säännöllisesti asianmukaiseen lantavarastoon. Ulkotarhojen ja harjoittelualueiden pintamaa on uusittava tarpeen mukaan. Hevosten ulkotarhojen ja harjoittelualueiden valumavesistä voi aiheutua pinta- ja pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Määritellyillä vähimmäissuojaetäisyyksillä on tarkoitus estää ravinteiden huuhtoutumista pintavesiin sekä turvata talousvesien hygieenistä laatua. Tarvittavan suojavyöhykkeen leveys riippuu siitä, onko kyseessä ulkotarha vai harjoittelualue, sekä lisäksi eläinmäärästä, ulkotarhan pinta-alasta, hevosten päivittäisestä ulkoiluajasta, maaston korkeussuhteista sekä maalajista. Määritetyt etäisyydet ovat vähimmäissuojaetäisyyksiä, joita suurempia suojaetäisyyksiä voidaan ympäristön pilaantumisen ja pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi tapauskohtaisesti tarvita. Vähimmäisetäisyyksiä ei tule käyttää sellaisenaan uuteen toimintaan liittyvien hevosten ulkoilu-, harjoittelu-, tai laidunalueiden vesiensuojelullisen sijoittamisen suunnitteluperusteena. Uutena ulkotarhana tai harjoittelualueena ei pidetä sellaisia rakentamattomia kenttiä, ratoja tai tarhoja, jotka ovat ympäristösuojelumääräysten voimaantullessa vahvistettu kaavassa. Valtaoja eli kokoomaoja on suuri oja, joka kokoaa ja johtaa pois pienempien ojien veden. Kasvipeitteettömistä ulkotarhoista ja harjoittelualueilta on kerättävä säännöllisesti lanta pois. Sillä hevosten jaloitellessa ympärivuotisesti on vaarana erityisesti kasvipeitteettömillä alueilla, että ravinteita huuhtoutuu vesiuomiin sade- ja sulamisvesien mukana. Hevosen liikkumisen ja painon aiheuttama tarhan /kentän maakerrosten tiivistyminen ja pinnan ku-

9 9 luminen johtaa siihen, että vesi ei kulkeudu salaojiin, vaan jää tarhan/kentän/radan pinnalle. Tämän vuoksi ulkotarhojen ja harjoitusalueiden pintamaa tulee uusia ajoittain. 15 Turvetuotantoa koskevat vesiensuojelumääräykset Turvetuotannon vesistövaikutukset ovat nostettu yhdeksi keskeiseksi kysymykseksi Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella Keski-Suomessa. Ympäristölupamenettely koskee turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Lupaviranomainen on aluehallintovirasto. On mahdollista joissakin tapauksissa jakaa iso tuotantoalue alle 10 ha:n kokoisiin tuotantoyksiköihin, jolloin ympäristölupaa ei tarvita. Kunnan ympäristönsuojelumääräyksillä halutaan tuoda tieto luparajaa vähäisemmästä turvetuotannosta ympäristönsuojeluviranomaiselle ja saada valvontaa varten tietoja toimista vesien pilaamisen ennalta ehkäisemiseksi, mikäli se tietoon saatettu alue huomioon ottaen harkitaan tarpeelliseksi. Kyse ei ole uuden ilmoitusmenettelyn käyttöönotosta, vaan määräys perustuu ympäristönsuojelulain 86 :ssä olevaan tiedonsaantioikeuteen sekä ympärstönsuojelulain19 :ään, jonka nojalla kunnan ympäristönsuojelumääräykset voivat koskea mm. valvontaa varten tarpeellisten tietojen antamista. 3 LUKU JÄTTEET Jätteiden keräystä, hyödyntämistä ja käsittelyä koskevat säännökset ovat pääosin jätelaissa ja sen nojalla annetuissa muissa säädöksissä kuten kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä. Ympäristönsuojelumääräyksiin on sisällytetty sellaisia jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarvittavia määräyksiä, joista ei ole säädetty jätehuoltomääräyksissä. 16 Kuivakäymäläjäte Huonosti hoidetusta ulko- tai kompostikäymälästä saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa kuten ravinnevalumia ja haju- tai viihtyvyyshaittoja. Tämän vuoksi käymälän rakentamista, käyttöä ja hoitoa on tarpeen säädellä paikallisesti. Käymälän pohjan tiiveys ehkäisee haitta-aineiden kulkeutumista maaperään ja pohjaveteen. Käymäläjäte tulee toimittaa asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan, mikäli käymäläjätettä ei kompostoida kiinteistöllä. Käymäläjätteiden sisältämien ravinteiden aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiseksi on perusteltua estää niiden pääsy vesistöihin. 17 Maatalousjäte Maatuvat maatalousjätteet on käsiteltävä asianmukaisesti, koska niiden poltto aiheuttaa haju- ja savuhaittoja, joista saattaa aiheutua kauempanakin sijaitsevalle asutukselle yleisen viihtyvyyden vähenemistä ja terveyshaittaa. Jyrsijöiden aiheuttamien haittojen sekä

10 10 hajuhaittojen ennaltaehkäisemiseksi ovat ylijäämäjuurekset asianmukaisesti mädätettävä, kompostoitava tai toimitettava luvansaaneeseen jätteenkäsittely- tai hyödyntämispaikkaan. 18 Maanrakentamisessa hyödynnettävät sivutuotteet ja jätteet Sivutuotteet on käsite, joka on ensimmäisen kerran säädöstasolla määritelty uudessa jätelaissa. Sivutuotteista ei voi määrätä jätehuoltomääräyksillä, eikä niistä ole käytettävissä luetteloa. On tarkoituksenmukaista, että sivutuotteilta paremman tiedon puutteessa edellytetään samantapaisia kelpoisuusselvityksiä kuin mitä edellytetään haitattomilta jäteaineilta silloin, kun niitä käytetään maan-rakentamisessa, mutta ohjaus annetaan ympäristönsuojelumääräyksillä. Asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006, muutos 403/2009) = MARA-asetus, mahdollistaa tiettyjen jätteiden (betonimurske, rajoitetusti tiilimurske, eräät tuhkat, leijupetihiekka) hyödyntämisen maarakentamisessa ilman ympäristölupaa. Hyödyntäminen kuitenkin edellyttää ilmoitusta alueelliselle ympäristökeskukselle, ellei kyse ole pienistä määristä. Ohjeellisena rajana on käytetty 500 m3:ä. Ylijäämämaihin ei sovelleta MARA-asetusta, mutta kaivannaisjätteiden käytössä on aina varmistuttava niiden puhtaudesta. Ympäristönsuojelumääräykset eivät voi koskea pilaantuneita maaaineksia. 19 Ruoppaus- ja vesikasvillisuuden poistojäte Koneellisista vesirakennustöistä (kuten ruoppaus, niitto, rannan pengerrys, lämmönkeruunputkiston asennus) on aina tehtävä ilmoitus ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen työn aloittamista. Merkitykseltään suurissa vesirakennustöissä, vesialueen ruoppaamiseen tarvitaan Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston lupa, silloin kun ruoppausmassan määrä ylittää 500 m3. Jos ruoppausmäärä jää edellä mainitun määrän alle, on tehtävä kirjallinen ilmoitus Keski-Suomen ELY-keskukselle 30 vrk ennen työn aloittamista. Ilmoituksessa on oltava tiedot hankkeesta ja sen toteuttamistavasta. Tietoa työn ympäristövaikutuksista, sekä onko tietoa vastaavista hankkeista ko. alueella. Myös vesialueen omistajalle on ilmoitettava 30 vrk ennen työn aloittamista. Yhteisen alueen järjestäytymättömälle osakaskunnalle ilmoitus voidaan toimittaa yhteisaluelain 26 :n 3 momentin mukaisesti tai toimittamalla ilmoitus kaikille tiedossa oleville osakkaille, sekä varattava heille tilaisuus ilmaista mielipiteensä. Ruoppausmassan sijoittaminen toisen maa-alueelle edellyttää maanomistajan suostumusta. Ruoppaus tulee suorittaa virkistyskäyttökauden ulkopuolella Ruoppausmassa tulee sijoittaa ruoppauttajan omalle tai kirjallisella luvalla toisen maalle niin kauas rantaviivasta, ettei se voi joutua takaisin veteen aallokon, tulvan tai sateen vuoksi. Ruoppausmassojen sijoittamisella ei saa muuttaa keskiveden korkeuden mukaista rantaviivaa.

11 11 Niittojäte tulee kerätä pois vedestä ja läjittää kompostoitumaan maalle tai hävittää muuten niin, ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Suositus: Niitto tulee tehdä vesilintujen pesinnän jälkeen aikaisintaan alkaen. 4 LUKU KEMIKAALIT JA VAARALLISET JÄTTEET 20 ja 21 :t. Yleiset määräykset kemikaalien sekä vaarallisten jätteiden varastoinnista sekä kemikaalien, polttoaineiden ja vaarallisten jätteiden säiliövarastointi pohjavesialueilla Määräykset koskevat nestemäisten ja kiinteiden kemikaalien sekä vaarallisten jätteiden säiliö ja astiavarastointia. Kemikaalien, polttoaineiden ja vaarallisten jätteiden huolimattomasta varastoinnista ulko- tai sisätiloissa aiheutuu maaperän ja pohjaveden pilaantumisvaara. Sisätiloissa olevilta kemikaalivarastoilta edellytetään turvallisuutta ja kemikaalien pääsy maaperään ja viemäriin on estettävä. Pohjavesialueilla on maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi noudatettava erityistä varovaisuutta. Vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista sekä niihin liittyvistä lupamenettelyistä on säädetty kemikaaliturvallisuuslainsäädännössä. Toimivaltaisia viranomaisia ovat Turvatekniikan keskus ja kunnan pelastusviranomainen. Toimivaltainen viranomainen määräytyy toiminnan laajuuden perusteella. Kunnan pelastusviranomainen vastaa vaarallisten kemikaalien vähäisestä käytöstä ja varastoinnista. Tankkauspaikalla tarkoitetaan muita kuin kauppa- ja teollisuusministeriön vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemilla antaman päätöksen (415/1998) mukaisia jakeluasemia. Ympäristönsuojelumääräykset koskevat säiliöiden kokonaistilavuudeltaan alle 10 m 3 :n tankkauspisteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi työmaiden tilapäiset ja laitosten omaan käyttöön tarkoitetut tankkauspisteet. Pohjavesialueilla käyttöön otettavien polttoaine-, öljy ja muiden nestemäisten kemikaalien on oltava kaksivaippaisia, ylitäytön estolaitteella ja vuotojen ilmaisujärjestelmällä varustettuja. Olemassa olevat maanpäälliset yksivaippaiset säiliöt tulee sijoittaa katettuun suojaaltaaseen ja varustaa vuodonilmaisujärjestelmällä. 22 Kemikaalisäiliötarkastukset Maanalaisen säiliön kunnosta ei saada luotettavaa tietoa muuten kuin tarkastuksen yhteydessä. Pykälän 2 kohdassa on mainittu vaatimukset, joiden mukaan maanalaiset öljy-, polttoaine- ja muiden nestemäisten kemikaalien säiliöt tulee tarkastaa 15 vuoden kuluessa asennuksesta ja tämän jälkeen joko 10 vuoden kuluessa edellisestä tarkastuksesta tai säiliön kuntotarkastuksen perusteella. Tarkastus koskee myös tärkeillä pohjavesialueilla olevia kaksoisvaippasäiliöitä. Muut tärkeillä pohjavesialueella sijaitsevat maanalaiset öljysäiliöt tulee tarkastuttaa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 344/1983 mukaan ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluessa

12 12 säiliön käyttöönotosta. Tämän jälkeen tarkastus tulee suorittaa tarkastuksessa todetun säiliöluokan mukaisesti. Öljy-, polttoaine- ja muiden nestemäisten kemikaalien maanalaiset säiliöt, jotka on otettu käyttöön vähintään 15 vuotta ennen näiden määräysten voimaantuloa tai joiden käyttöaika ei ole tiedossa velvoitetaan tarkastettavaksi 2 vuoden kuluessa määräysten voimaantulosta ympäristön pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Todistus tarkastuksesta on säilytettävä valvontaa varten ja esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle pyydettäessä. Tarkastuksen suorittajalta vaaditaan erillinen hyväksyntä, tarkastus tehdään erityismittalaitteita käyttäen. Vuotavan säiliön aiheuttama ympäristön pilaantumisen riski on merkittävä, joten tarkastuksen on oltava luotettava. 23 Käytöstä poistetun säiliön käsittely Käytöstä poistetut ja vanhat vielä käytössä olevat polttoöljysäiliöt ovat riski maaperälle ja pohjavesille. Käytöstä poistettujen säiliöiden määrää ei tiedetä. Säiliötä ei ole aina välttämättä puhdistettu, joten on olemassa vaara, että maaperä pilaantuu säiliöiden aikaa myöten rikkoutuessa. Vanhoja käytöstä poistettuja öljy- ja kemikaalisäiliöitä putkistoineen pidetään jätteenä, johon sovelletaan jätelain säädöksiä. Jätteestä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä säädetään lisäksi ympäristönsuojelulaissa. Säiliöiden jättäminen maahan ei täytä jätelain vaatimuksia jätteiden käsittelystä. Poistamalla säiliöt maaperästä estetään myös huonokuntoisista vanhoista säiliöistä aiheutuva maaperän pilaantuminen. Maaperä voi olla pilaantunut vanhojen säiliöiden ympärillä ja edellyttää puhdistamista, näissä tapauksissa tulee tehdä ilmoitus Keski-Suomen ELY-keskukseen. Vanhat öljysäiliöt voivat sijaita maaperässä sellaisessa paikassa, että niitä on teknisesti hyvin vaikea poistaa. Poistamisesta voi aiheutua vahinkoa muulle omaisuudelle, jolloin poistamisvelvollisuus saattaa muodostua kohtuuttomaksi. Poikkeusta säiliön poistamisvelvollisuudesta voi hakea kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta määräyksissä mainituin perustein. Hakemus tulee perustella huolellisesti. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen harkitsee poikkeuksen myöntämisestä tapauskohtaisesti. Säiliöstä, jota ei edellytetä nostettavaksi, on kuitenkin poistettava ilma- ja täyttöputket, jotta niihin ei vahingossa johdettaisi polttoainetta tai muita kemikaaleja. Vastuu säiliöstä siirtyy uudelle omistajalle, joten hänelle on annettava siitä tieto. Ympäristönsuojelun ja maankäytön suunnittelun kannalta on tärkeä tietää missä säiliöitä on jätetty maahan.

13 13 5 LUKU ILMANSUOJELU 24 Savukaasupäästöjen haitallisten vaikutusten ehkäisy Puun pienpoltosta syntyvät savukaasupäästöt saattavat aiheuttaa ympäristön asukkaille terveyshaittaa asuinalueen ilmaan leviävien pienhiukkasten ja kaasumaisten yhdisteiden lisääntymisen seurauksena. Suuria kaasu- ja hiukkaspäästöjä aiheuttavia polttoaineita ovat esimerkiksi märkä puu, kemikaalin likaama ja suojakäsitelty jätepuu ja muut pienkattiloissa poltettavaksi kelpaamattomat kotitalousjätteet. Uuraisten kunnan jätehuoltomääräyksissä on omatoiminen jätteen poltto pääsääntöisesti kielletty. Vain puhdas, kuiva puupilke ja hake sekä teollisesti valmistetut pientulisijojen pelletit ovat hyväksyttäviä polttoaineita pienkattiloissa ja tulisijoissa. 6 LUKU MELUNTORJUNTA Melu on yksi yleisempiä ja tärkeimpiä elinympäristön laatua ja viihtyisyyttä heikentäviä tekijöitä. Melu on ääntä, jonka ihminen kokee epämiellyttävänä tai häiritsevänä tai joka on muulla tavoin vahingollista ihmisen terveydelle tai haitallisena hänen muulle hyvinvoinnilleen. Melu heikentää monella tavalla ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Melu voi häiritä tai vaikeuttaa työskentelyä, lepoa ja nukkumista. 25 Äänenvahvistimen käyttö ulkotiloissa Äänentoistolaitteiden jatkuvasta käytöstä yöaikaan sekä niiden käytöstä päiväaikaan melulle herkkien häiriintyvien kohteiden läheisyydessä aiheutuu erityisen häiritsevää melua. Siksi on perusteltua rajoittaa ja osittain kieltää äänentoistolaitteiden jatkuva käyttö tiettyinä kellonaikoina ja herkästi häiriintyvien kohteiden läheisyydessä. Äänentoistolaitteiden suuntaamisella ja säädöillä voidaan vaikuttaa merkittävästi naapurustolle aiheutuvaan melutasoon ja melun häiritsevyyteen. Tilaisuuksien ja tapahtumien järjestäjien tulee olla selvillä toiminnan aiheuttamasta melutasosta ja huolehtia melun riittävästä rajoittamisesta ympäristönsuojelulain 5 :n tarkoittaman toiminnanharjoittajan selvillä olovelvollisuuden mukaisesti. 26 Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden ja työvaiheiden rajoittaminen Yöaikainen melu on erityisen häiritsevää ja tästä syystä erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden käyttämistä sekä työvaiheiden tekemistä on perusteltua rajoittaa yöaikana. Määräyksellä ohjataan työt tehtäväksi pääsääntöisesti päiväaikaan, jolloin kunnossapidossa ja muissa töissä käytettävien koneiden ja laitteiden melua ei katsota erityisen häiritseväksi. Poikkeuksena ovat välttämättömät työt, joita ei voida lykätä.

14 14 27 Ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta poikkeaminen Ympäristönsuojelulain 60 :n mukaan kunta voi ympäristönsuojelumääräyksillä tapauskohtaisesti määrätä, ettei erityisen häiritsevää melua ja tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toiminnasta, tapahtumasta tai työstä tarvitse tehdä ilmoitusta. 28 Melua aiheuttavasta toiminnasta tiedottaminen Meluilmoituksen johdosta annettavissa päätöksissä on annettu usein määräyksiä häiriintyville kohteille tiedottamisesta. Tilapäisen melun sietäminen on helpompaa, jos etukäteen on tiedotettu työn tai tapahtuman laadusta, kestosta sekä vastuuhenkilöistä. 7 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 29 Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja Ympäristönsuojelulain 19 2 momentin kohdan 6 mukaan tietojen antamisesta ympäristönsuojeluviranomaiselle voidaan antaa määräyksiä. 30 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä Poikkeamisesta ei saa aiheutua näiden määräysten tavoitteiden syrjäytymistä. Kohtuuttomien tilanteiden välttämiseksi voi joskus olla tarpeen poiketa ympäristönsuojelumääräyksistä. Siksi ympäristönsuojeluviranomaiselle annetaan yksittäisissä tapauksissa mahdollisuus käyttää ympäristönsuojelumääräyksistä poikkeavaa harkintaa. 31 Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta ja laiminlyönnistä Pykälän tarkoituksena on selventää ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen seuraamuksia viittauksella ympäristönsuojelulain asianomaisiin säädöksiin. 8 LUKU VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET 32 Voimaantulo Päätös ympäristönsuojelumääräysten hyväksymisestä annetaan tiedoksi siten kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Päätös katsotaan annetun tiedoksi, kun kuulutus on asetettu yleisesti nähtäville. Samoin kuulutetaan ympäristönsuojelumääräysten voimaantulosta.