Mia Myllymäki RIKKIRIKASTEEN SUODATUKSEN PESUTULOKSEN OPTIMOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mia Myllymäki RIKKIRIKASTEEN SUODATUKSEN PESUTULOKSEN OPTIMOINTI"

Transkriptio

1 Mia Myllymäki RIKKIRIKASTEEN SUODATUKSEN PESUTULOKSEN OPTIMOINTI Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kemiantekniikan koulutusohjelma Helmikuu 2008

2 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kemiantekniikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Työn tekijä: Työn nimi: Mia Myllymäki Rikkirikasteen suodatuksen pesutuloksen optimointi Päivämäärä: Sivumäärä: liitettä Työn ohjaaja: Työn valvoja: Insinööri Kai Judin DI, KM Maija Rukajärvi-Saarela Tämä opinnäytetyö tehtiin Boliden Kokkola Oy sinkkitehtaalle rikkirikasteen suodatusprosessista. Puhdistamon suoraliuotusprosessissa muodostuu elementtirikkiä, joka vaahdotetaan erilleen prosessiliuoksesta. Rikkirikasteen mukana kulkeutuu vesiliukoista sinkkiä, joka on tehtaalle arvokas metalli. Vesiliukoisen sinkin palauttaminen takaisin prosessikiertoon tuo mukanaan merkittäviä kustannussäästöjä. Rikkirikasteen suodatus tapahtuu Larox Oy:n valmistamilla automaattisilla painesuodattimilla. Työn tarkoituksena oli tutkia, voidaanko rikkirikasteen suodatusta tehostaa siten, että vesiliukoinen sinkki saataisiin mahdollisimman hyvin poistettua kakusta. Työn tavoitteena oli löytää sellaiset optimireseptit eli säädöt suodatukseen, että vesiliukoisen sinkin osuus suodinkakussa saataisiin pysymään alle 0,5 %:n. Tämä pesutulos haluttaisiin saavuttaa ilman, että suodatuskapasiteetti kärsii tarvittavista muutoksista. Työ suoritettiin Modde-nimisen koesuunnitteluohjelman avulla. Työssä tutkittiin erityisesti suodatusajan, kakun pesuajan ja toisen kalvopuristusajan vaikutusta pesutulokseen. Koesuunnittelun mukaan suoritettiin koeajot automaattisella painesuodattimella. Koeajoista otettujen näytteiden analyysien perusteella oli tarkoitus Modden avulla etsiä optimiarvoalueet kullekin tutkittavalle muuttujalle. Haluttuja optimireseptejä ei pesutulostavoitteen saavuttamiseksi voitu löytää näytteenoton toistettavuusongelmista johtuen. Modden optimointityökalun käyttäminen estyi epäluotettavan mallin vuoksi. Rikkirikasteen suodatuksen pesutuloksen optimoimiseksi olisi näytteenottoa parannettava ja tutkittava suodatettavan lietteen ominaisuuksien vaihteluita sekä syöttö- ja puristuspaineiden vaikutusta pesuun. Opinnäytetyöhön kuuluu myös salainen osio johtokyvyn mittauslaitteiston kalibroinnista. Tämän työvaiheen tarkoituksena oli tuottaa valvomokoneelle tietoa suodinkakkuun jääneen vesiliukoisen sinkin määrästä, jotta käyttäjällä on mahdollisuus seurata pesutulosta jokaisen suodatussyklin aikana. Avainsanat: rikkirikasteen suodatus, automaattinen painesuodatin, suodatus, kakkusuodatus, kakun pesu, koesuunnittelu

3 CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Degree Programme in Chemical Engineering ABSTRACT Author: Mia Myllymäki Name of the thesis: Optimization of Cake Washing Result in Filtration of Sulphur Concentrate Date: 3 January 2008 Pages: Appendixes Instructor: Supervisor: Kai Judin Maija Rukajärvi-Saarela This Bachelor thesis was done for Boliden Kokkola Oy, a zinc factory, about the filtration process of sulphur concentrate. In the direct leaching process of the purification department, sulphides of zinc concentrates are reduced into elemental sulphur, which is separated from mother liquid by flotation cells. The sulphur concentrate includes water-soluble zinc, which is a very valuable metal for the factory. The sulphur concentrate is filtered by automatic pressure filters, which are made by Larox Oy. The purpose of this thesis was to find out, if the filtration process could be made to work better so that water-soluble zinc could be removed from the filter cake as completely as possible. The main aim was to find optimal recipes for the filtration so that the amount of water-soluble zinc in the filter cake will stay below 0,5 %. This washing result was wanted to be reached without the capacity of the filtration decreasing. The experimental part was made by using a test planning programme, Modde. Things to be studied were the filtration time, the cake washing time and the second diaphragm pressing time. The purpose was to solve how these variables affect on the washing result. The test drives were performed according to the test plan. The optimal recipes were meant to be found with Modde on the basis of the analyses of the taken samples. The optimal recipes could not be found, because of the reproducibility problems in the sampling. Because of an unreliable mathematical model, Modde could not be used in optimization. The sampling should essentially be changed for optimization of the washing result. Varying characteristics of the sulphur concentrate and also effects of the feet pressure and the diaphragm pressure should be studied. This thesis includes also a confidential part, which deals with calibrating the measurements of conductivity. The purpose of calibrating these measurements was to get information about the amount of water-soluble zinc to the control room. The supervisor of the filtration process can then have the information from every filtration cycle and make needed changes immediately to reach better washing results. Key words: filtration of sulphur concentrate, automatic pressure filter, filtration, cake filtration, cake washing, test planning

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMEKSIANTAJAN ESITTELY 2 3 RIKKIRIKASTEEN SUODATUS 5 4 SUODATUS Kakkusuodatus Painesuodatus Kakun pesu Kakun pesua kuvaavat suureet Kakun pesun tehokkuus ja siihen vaikuttavat tekijät Kakun paksuus Paine-ero kakun yli Kakun puristus ennen pesua Suodatettava liete Suodinkakun kuivaus Suodatuksen tehostaminen 16 5 PAINESUODATTIMET Automaattinen painesuodatin Automaattisen painesuodattimen rakenne 21 6 SUODATINLAITTEISTON ESITTELY LAROX OY lyhyesti LAROX-painesuodattimet Sekvenssit eli suodatusvaiheet 24 7 SUODATUSKOKEET Zn-PUHDISTAMOLLA Tavoitteet Toteutus Näytteet ja analyysit Kakun paksuuden mittaus Kakun pesuveden määränsäätö Johtokykylaitteiston kalibrointi Koesuunnittelu Modde Muuttujat Koesuunnitteluohjelman antamat reseptit Koeajot Kapasiteetin laskeminen 33 8 TULOKSET Muuttujien vaikutus pesutulokseen Muuttujien vaikutus kapasiteettiin 44

5 9 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET PARANNUSEHDOTUKSET 50 LÄHTEET 53 LIITTEET 1/3 Koeajoista kerätyt tiedot 2/3 Koeajoista analysoidut tulokset 3/3 ANOVA-taulukko

6 1 1 JOHDANTO Opinnäytetyö tehtiin Boliden Kokkolan Oy:n sinkkitehtaan rikkirikasteen suodatusprosessista. Rikkirikasteen suodattaminen tapahtuu Zn-Puhdistamolla Larox Oy:n valmistamilla automaattisilla painesuodattimilla. Rikasteen suoraliuotusprosessissa muodostuu elementtirikkiä, joka vaahdotetaan erilleen vaahdotuskennoissa. Rikkirikasteen mukana kulkeutuu prosessin läpi vesiliukoista sinkkiä, joka voidaan saada talteen rikkirikasteen suodatusvaiheessa. Vesiliukoisen sinkin saaminen takaisin prosessiin tuo mukanaan merkittäviä kustannussäästöjä. Työn tarkoituksena oli selvittää, miten rikkirikasteen suodatusta voidaan parantaa ja voidaanko pesutulos optimoida halutulle tasolle. Työssä tutkittiin rikin suodinkakun pesuun vaikuttavia tekijöitä. Erityisesti haluttiin selvittää, miten suodatusaika, kakun pesu ja pesun jälkeisen puristuksen kesto vaikuttavat suodinkakkuun jäävän vesiliukoisen sinkin määrään. Työn tavoitteena oli optimoida pesutulos siten, että vesiliukoisen sinkin osuus suodinkakussa saataisiin pysymään alle 0,5 %:n ilman, että suodatuskapasiteetti kärsii tarvittavista muutoksista. Työ toteutettiin käyttämällä Modde-nimistä koesuunnitteluohjelmaa ja suorittamalla tarvittavia koeajoja. Koeajoista otettujen sakkanäytteiden analyysitulosten perusteella oli tarkoitus koesuunnitteluohjelman optimointityökalua apuna käyttäen löytää optimireseptit rikkirikasteen suodatukseen. Työhön kuuluu myös salaiseksi määritetty osio, jossa käsitellään johtokykylaitteiston kalibrointia. Tämän työvaiheen tavoitteena oli saada valvomotietokoneelle tietoa vesiliukoisen sinkin määrästä suodinkakussa. Tämän työvaiheen avulla prosessin käyttäjä saa tiedon jokaisen suodatussyklin pesutuloksesta ja voi tarvittaessa reagoida nopeasti suodatuksessa tapahtuviin muutoksiin. Työn merkitys on huomattava erityisesti taloudelliselta kannalta, ensinnäkin koska rikin suodinkakkuun jäävä vesiliukoinen sinkki on hävittyä tavaraa ja toiseksi koska vesiliukoisen sinkin määrä suodinkakussa lisää kustannuksia seuraavassa prosessivaiheessa eli sulfidoinnissa, jossa saadun jätteen sisältämät metallit muutetaan liukenemattomaan muotoon ennen loppusijoittamista varastoaltaalle. Toisaalta erityisesti mittalaitteiston kalibrointi helpottaa käyttäjiä, koska sinkkipitoisuutta voidaan seurata helposti valvomokoneilta.

7 2 2 TOIMEKSIANTAJAN ESITTELY Boliden Kokkola Oy on Euroopan toiseksi suurin ja maailman viidenneksi suurin sinkkitehdas. Tehtaan tuotantokapasiteetti on tonnia sinkkiä vuodessa. Kokkolan sinkkitehdas siirtyi ruotsalaisen Boliden Ab:n omistukseen tammikuussa Boliden Kokkolan toiminnot on sertifioitu kansainvälisten ISO 9001:2000 -laadunhallintajärjestelmän, ISO ympäristöjärjestelmän ja OHSAS työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmän mukaisesti. (Boliden Kokkola Oy 2007a.) Kokkolan sinkkitehtaan pääasiallisena raaka-aineena on sinkkisulfidirikaste, jonka sinkkipitoisuus on hieman yli 50 prosenttia. Parhaan lopputuloksen saamiseksi erityyppisiä rikasteita sekoitetaan keskenään. Rikaste saadaan sekä New Bolidenin omista että muiden yhtiöiden kaivoksista. Boliden Kokkola Oy:n päätuote on SHG-sinkki (Special High Grade), jonka puhtausaste on kansainvälisen luokituksen mukaan vähintään 99,995 prosenttia. Lisäksi tehdas tuottaa sinkitysseoksia, joihin seostetaan asiakkaiden toiveiden mukaan alumiinia tai muita metalleja. Kokkolan tehdas tuottaa sinkkiä pääasiassa terästeollisuuden käyttöön. (Boliden Kokkola Oy 2007a.) Sinkinvalmistuksen prosessivaiheet ovat seuraavat: o sinkkirikasteen pasutus o pasutteen liuotus o rikasteen suoraliuotus o liuospuhdistus o elektrolyysi o valu. Tuotantoprosessin ensimmäisessä vaiheessa eli pasutuksessa sinkkirikasteet poltetaan leijupatjauuneissa noin 950 C:ssa. Sinkkisulfidista saadaan helposti liukenevaa sinkkioksidia (ZnO), rikki erkanee rikkidioksidina, ja rikasteen sisältämä rauta muodostaa sinkkiferriittiä. Tätä pasutuksen tuotteena saatavaa sinkkioksidia eli pasutetta käytetään liuotuksen raaka-aineena. Pasutuksen sivutuotteena saatu rikkidioksidikaasu myydään raaka-aineiksi Kokkolan suurteollisuusalueella toimivalle rikkihappotehtaalle. (Boliden Kokkola Oy 2007b.)

8 3 Pasutteen liuotus on jatkuvatoiminen prosessi, joka sisältää neutraaliliuotuksen sekä konversiovaiheen. Pasute liuotetaan elektrolyysistä tulevaan rikkihappoliuokseen eli ns. paluuhappoon, jolloin sinkki liukenee sinkkisulfaattina. Neutraaliliuotuksen tehtävänä on liuottaa sinkkioksidi ja tuottaa kirkas ja puhdas raakaliuos (ylite), joka johdetaan liuospuhdistuksen kautta elektrolyysiin. Konversion tehtävänä on liuottaa neutraaliliuotuksen alitteesta vaikealiukoiset yhdisteet, kuten kupari ja kadmium, sekä liuottaa ja saostaa kolmiarvoinen rauta rautasakaksi jarosiittina. Liuotusvaiheiden välissä käytetään liuenneen sinkkisulfaattiliuoksen ja liukenematta jääneen kiintoaineen erotukseen sakeuttimia. (Boliden Kokkola Oy 2007b.) Suoraliuotusprosessissa sinkkisulfidirikastetta liuotetaan konversioprosessista ulos tulevaan happameen jarosiittilietteeseen. Tähän vaiheeseen syötetään myös rikkihappoliuosta ja happea riittävän Fe III -tason ylläpitämiseksi. Liuotus tapahtuu atmosfäärisenä korkeissa liuotusreaktoreissa. Sekä pasutteen liuotuksessa että myös suoraliuotuksessa aluksi liuennut rauta saostuu loppujen lopuksi rautasulfaattina eli jarosiittina. Jarosiitti laskeutetaan liuoksesta sakeuttimessa, suodatetaan ja pestään. Ennen jätealtaaseen pumppaamista se neutraloidaan ja vesiliukoiset metallit saostetaan, jolloin jätteestä tulee mahdollisimman niukkaliukoista ja varastointikelpoista. (Boliden Kokkola Oy 2007b.) Sinkkirikasteen sulfidit hapettuvat elementtirikiksi, joka vaahdotetaan vaahdotuskennojen avulla erilleen jarosiitista ennen sakeutusvaihetta. Näin saatu rikkirikaste suodatetaan, pestään, neutraloidaan ja varastoidaan. (Boliden Kokkola Oy 2007b.) Tässä työssä keskitytään rikkirikasteen suodatukseen ja pesuun. Liuos sisältää sinkin lisäksi pieniä määriä epäpuhtauksia, jotka on saostettava liuoksesta ennen elektrolyysiä. Puhdistus tapahtuu kolmivaiheisesti jatkuvatoimisissa prosesseissa. Liuospuhdistuksessa kaikki metallit, jotka ovat jalompia kuin sinkki (Cu, Ni, Co ja Cd) saostetaan liuoksesta metallisella sinkkipölyllä. Puhdistettu sinkkisulfaattiliuos, joka sisältää sinkkiä noin 150 g/l, jäähdytetään ja pumpataan elektrolyysiin. (Boliden Kokkola Oy 2007b.) Elektrolyysissä sinkki erotetaan liuoksesta sähkövirran avulla. Sinkkimetalli saostuu alumiinisten katodilevyjen pintaan, johon sen annetaan kasvaa n. 1,5 vuorokauden ajan. Tä-

9 4 män jälkeen katodit nostetaan liuoksesta ja uudet katodit lasketaan niiden tilalle. Sinkki irrotetaan alumiinilevyistä automaattisilla irrotuskoneilla. (Boliden Kokkola Oy 2005.) Elektrolyysistä saatavat sinkkilevyt menevät valimolle, missä ne sulatetaan kahdessa rinnakkaisessa induktiouunissa. Puhdas sinkki valetaan joko 25 kg:n harkoiksi tai 2000 kg:n jumboiksi, joiden laatu määräytyy kansainvälisten standardien mukaan. Puhdistusprosessissa tarvittava sinkkipöly tuotetaan myös valimossa. Osa sulasta sinkistä valetaan seosvalanteiksi, joihin seostetaan asiakkaiden toiveiden mukaan alumiinia tai muita metalleja. (Boliden Kokkola Oy 2005.)

10 5 3 RIKKIRIKASTEEN SUODATUS Suoraliuotusprosessiin syötettävä rikaste on sinkkisulfidirikastetta (ZnS), joka sisältää noin 50 % sinkkiä ja 30 % sulfideja. Rikaste liuotetaan rikkihappoliuoksella, ja reaktiossa syntyy metallisulfaatteja, vettä ja hiilidioksidia. Suoraliuotusprosessissa sinkki reagoi rikkihapon kanssa, jolloin syntyy sinkkisulfaattia. Rikasteen sulfidit puolestaan hapettuvat elementtirikiksi. (Boliden Kokkola Oy 2007b.) Sulfidien liukeneminen: Fe 2 (SO 4 ) 3 (aq) + ZnS (s) 2 FeSO 4 (aq) + ZnSO 4 (aq) + S (s) Kuvio 1 on Proscon-järjestelmästä otettu prosessikuva rikin suodatuksesta. Kuviossa 1 on nähtävissä neljä automaattista painesuodatinta (S-PS1 4) ja niiden kytkeytyminen prosessiin. KUVIO 1. Rikkirikasteen suodatusprosessi (Boliden Kokkola Oy 2007c.) Elementtirikki vaahdotetaan erilleen muusta liuoksesta vaahdotuskennojen avulla. Ylivuotona saadaan rikkivaahtoa, joka johdetaan rikkirikasteen sakeuttimeen (S11), jolla ero-

11 6 tetaan kiintoainepitoinen aines (sakeuttimen alite) emäliuoksesta (sakeuttimen ylite). Kiintoainepitoinen alite sisältää kuitenkin vielä jonkin verran emäliuosta ja vesiliukoisia metalleja. Rikkirikasteen suodatuksen tavoite on erottaa loppu emäliuos kiintoaineesta, palauttaa vesiliukoiset metallit takaisin prosessikiertoon sekä tuottaa varastointikelpoista rikkirikastetta. (Boliden Kokkola Oy 2007b.) Rikkirikasteen suodatusprosessissa on neljä Larox-painesuodatinta (S-PS1, 2, 3 ja 4). Rikasteen suoraliuotuksen ajovauhdin muutokset vaikuttavat suoraan myös rikkirikasteen suodatuskapasiteettiin. Normaalissa ajovauhdissa rikkiä suodatetaan kahdella painesuodattimella samanaikaisesti. Suodatettavan rikin määrä ja laatu riippuvat siitä, minkälaista rikasteseosta suoraliuotusprosessiin syötetään. Jotta sinkinvalmistusprosessin hyötysuhde saataisiin mahdollisimman hyväksi, erilaisia rikasteita yhdistetään ja sekoitetaan, ja syöttösuhteet vaihtelevat välillä nopeastikin. Rikastelaatuja sekoitetaan myös sen mukaan, minkälainen on varastotilanne eli paljonko mitäkin rikastetta on ja milloin sitä tulee lisää, mikäli se loppuu, ja mitä rikastetta on mahdollista käyttää korvaamaan loppuvaa rikastetta. (Boliden Kokkola Oy 2007b.) Sakeuttimen (S11) kiintoainepitoinen alite pumpataan painesuodattimien syöttösäiliöön (S11-KS), josta rikkirikaste pumpataan edelleen painesuodattimille. Painesuodattimilla suodatettu ja pesty rikkirikaste lietetään liettosäiliössä (S-RLS) ja pumpataan lietepumpuilla (S-RLS pumppu 1 tai 2) sulfidoinnin kautta rikkirikasteen varastoaltaaseen. Suodokset kerätään suodossäiliöihin S-SS1 ja S-PSS. (Boliden Kokkola Oy 2007b.) Hyvään pesutulokseen pääsemiseksi rikkirikastekakkua pestään suolattomalla vedellä. Kakun pesuvesi pumpataan suodattimille pesuvesisäiliöstä (S-PVS). Kakun pesuvettä ajetaan suhteessa rikkirikastemäärään. Suodatuspanoksessa oleva rikkirikastemäärä voidaan laskea, kun tiedetään kakun paksuus ja suodatuspinta-ala. Kakun pesuvettä ajetaan tietty määrä rikkirikastetonnia kohti. (Boliden Kokkola Oy 2007b.)

12 7 4 SUODATUS Suodatus on tavallinen erotusmenetelmä sekä laboratorioissa että teollisuudessa. Sen tarkoituksena on joko nesteiden tai kaasujen puhdistus, kiinteiden aineiden talteenotto tai molemmat. Suodatuksessa kiintoaine erotetaan lietteestä väliaineen avulla. Suodattavaa väliainetta on kahta eri perustyyppiä, ohutkerroksista ja paksukerroksista väliainetta. Ohutkerroksinen väliaine voi olla esim. suodinkangas, viira tai suodatinpaperi. Teollisuudessa yleensä käytetty suodinkangas on tiheä kuiduista valmistettu kangas tai huopamainen kudos. Suodinkangas muodostaa esteen, jonka läpäisevät vain väliaineen aukkoja pienemmät kiintoainehiukkaset. Paksukerroksisia väliaineita käytetään, jos suodinkakku on limaista, jolloin kangas saattaa sulkeutua ja suodatus pysähtyä. (Pihkala 2005, 44; Lassi 2005.) Suodatusmenetelmät voidaan jaotella mekanismin, ajavan voiman tai prosessin perusteella. Mekanismin perusteella suodatusmenetelmät voidaan jakaa siivilöintiin, kakkusuodatukseen, rakeissuodatukseen ja crossflowsuodatukseen; ajavan voiman mukaan painovoima-, imu-, paine- ja keskipakovoimasuodatukseen ja prosessin mukaan suodatustekniikat voidaan jakaa vakiovirtaus-, vakiopaine- ja yhdistelmäsuodatukseen. (Oja 2004, ) Suodattimet voidaan luokitella suodatuksen aiheuttaman voiman ja suodattimen mekaanisten ominaisuuksien perusteella painovoimasuodattimiin, imusuodattimiin ja painesuodattimiin. Useimmat teollisuussuotimet perustuvat joko yli- tai alipaineen käyttöön suodatusajan lyhentämiseksi ja tarvittavan laitekoon pienentämiseksi. Imusuodattimissa syöttöpuolella vallitsee normaalipaine ja vastapuolella alipaine. Painesuodattimissa syöttöpuolella vallitsee ylipaine, joka saadaan aikaan pumpun, puhaltimen tai kompressorin avulla. (Pihkala 2005, 45; Lassi 2005.) Tärkeimmät suodatusnopeuteen vaikuttavat tekijät ovat o paine-ero o suodatuspinta-ala o suodinkakun vastus o väliaineen vastus o suodoksen viskositeetti (Lassi 2005).

13 8 4.1 Kakkusuodatus Kakkusuodatus on yleisin suodatusmenetelmä. Suodatuksessa suodinkankaan pinnalle syntyy tavallisesti kiinteiden osasten muodostama kerros tai kakku. Kun tämä kerros on syntynyt, se toimii pääasiallisena suodatusväliaineena, ja kiinteät osaset kerrostuvat sen pinnalle, joten kerroksen paksuus kasvaa. Kerroksen läpi kulkevaa kirkasta nestettä nimitetään suodokseksi. (Oja 2004, 111; Pihkala 2005, 42.) Väliaineen huokosten kanssa samankokoiset tai suuremmat partikkelit kiilautuvat väliaineen huokosiin suodatuksen alussa. Suuremmista partikkeleista muodostuu aukkojen päälle holvi, jonka taakse muut partikkelit kasaantuvat ja muodostavat suodinkakun. Kakkusuodatuksella voidaan siis poistaa väliaineen huokosia pienempiä partikkeleja. Suodatuksen alussa väliaine saattaa päästää lävitseen jonkin verran hienoja hiukkasia. Lietteen kiintoainepitoisuus kakkusuodatuksessa on yleensä yli yhden painoprosentin. (Oja 2004, 113; Pihkala 2005, 43.) Kakun paksuuden kasvaessa sen aiheuttama virtausvastus kasvaa jatkuvasti yhtälön 1 mukaisesti (1) Kakun ominaisvastus, α av, kuvaa parhaiten suodinkerroksen käyttäytymistä. Kokoonpu- ristuvilla kakuilla ominaisvastus muuttuu suodatuksen aikana. Todellisuudessa kakku ja kangas muodostavat yhtenäisen paketin ja niitä ei voi erottaa toisistaan. (Oja 2004, 114.) jossa q = suodosvuo eli suodoksen tilavuusvirta pinta-alayksikköä kohden α av = kakun ominaisvastus m c = kuivan kakun massa pinta-alayksikköä kohden R = kankaan vastus μ = suodoksen viskositeetti Δp = paine-ero

14 9 Suodatuksen kokonaisvastuksen synnyttävät kakun ja kankaan aiheuttamat vastukset yhtälön 1 mukaisesti. Suodosvuo q lasketaan suodoksen tilavuusvirrasta V s ja suodattimen pinta-alasta A ( 2 ) K akun massa lasketaan kertyneen suodoksen (V / A) ja kiintoainepitoisuuden c perusteella. Suodatuksen kiintoainepitoisuudella tarkoitetaan kiintoaineen määrää suodostilavuutta kohden. Se on suurempi kuin lietteen kiintoainepitoisuus, sillä kakkuun jää aina jonkin verran nestettä. (3) Jos kakku on lähes kuiva ja suodoksessa ei ole kiintoainetta, voidaan olettaa, että suodos- on lähes sama kuin syötön nestevirta (V = V s ). Sijoittamalla yhtälöt 2 ja 3 suodatuk- virta sen perusyhtälöön voidaan suodatuksen painehäviö Δp laskea yhtälöstä 4 (4) Tämä suodatuksen perusyhtälö esitetään usein muodossa (5) jossa t on suodatusaika. Yhtälöt 4 ja 5 ovat suodattimien mitoituksessa käytettäviä perus- mukaan. (Oja 2004, yhtälöitä, joita muokataan prosessin vaatimusten ) 4.2 Painesuodatus Painesuodatus on tehokas nesteen ja kiintoaineen erotuksessa käytettävä suodatustek- käyttämällä tuotetaan kuivaa kakkua ja mahdollisimman kirkasta niikka. Painesuodatusta suodosta. (Larox Oy 2006.) Painesuodatuksessa suodinkammiossa vallitsee ilmanpainetta

15 10 korkeampi paine, jolloin suodatus ja kakun käsittelytoimet tapahtuvat paineen alaisena suljetussa tilassa (Oja 2004, 113). Painesuodattimissa voidaan hyödyntää suurta paine-eroa suodatinväliaineen eli suodinkankaan ylitse. Automaattisessa painesuodatuksessa käytetään nesteen painetta, kaasun pai- ja mekaanista puristusta nesteen ja kiintoaineen erottamiseksi. Painesuodatuksessa netta saadaan kuivempaa kakkua kuin esimerkiksi vakuumisuodatuksessa. (Halberthal 2007.) Vakiovirtaussuodatuksessa paine-eroa kasvatetaan suodatusvastuksen kasvaessa siten, että suodosvirta pysyy vakiona. Vakiopainesuodatuksessa paine-ero pidetään vakiona ja suodosvirta pienenee suodatuksen edistyessä. Yhdistelmäsuodatuksessa paine-eron tuottava pumppu voi jakaa suodatuksen kahteen osaan siten, että ensin suodatin toimii lähes vakiovirtaussuodatuksella ja lopuksi lähes vakiopainesuodatuksella. (Oja 2004, ) Painesuodatus voidaan suorittaa joko panostoimisella, jatkuvatoimisella tai jaksoittain jatkuvatoimisella suodattimella riippuen prosessista ja lietteen ominaisuuksista (Halberthal 2007). Painesuodatus on aina jollakin tavalla epäjatkuvaa kakunpoiston osalta. Paine- suodatin toimii jatkuvasti, mutta kakku joudutaan poistamaan jaksoittaisesti. (Oja 2004, 113.) 4.3 Kakun pesu Suodatetun kakun huokosiin jäävä prosessiliuos pestään usein pois nesteellä, joka on liu- sisältämien komponenttien kanssa. Suodinkakun pesun tarkoitus koinen prosessiliuoksen on joko nestemäisten epäpuhtauksien poistaminen kiintoaineesta, kun kiintoaine on arvo- kas, tai nesteen poistumisen tehostaminen kakusta, kun neste on arvokas. (Wakeman 1975, 76.) Yleisin kakunpesuneste on vesi. Käytettävän pesunesteen määrä ja syöttötapa ovat suodatusprosessin suunnittelun kannalta oleellisia seikkoja, jotta haluttu kakun loppupuhtaus saavutetaan. (Koivunen 1999, ) Tarvittavan pesunesteen määrä riippuu suodattimen jättävän pesunesteen pitoisuuden muutoksista (pitoisuusaikahistoriasta). Teoriassa pesuneste kulkee samaa reittiä kuin suo- Pesunesteen virtausnopeus niin ikään on periaatteessa sama kuin viimeksi dos. virranneella

16 11 suodoksella, mikäli paine-ero pysyy vakiona. Pesuvaiheen alussa poistuva neste sisältää pääasiassa prosessiliuosta eli suodosta, joka on jäänyt suodinkakun huokosiin. Kun suodos poistuu ilman sanottavaa laimentumista, puhutaan syrjäytyspesusta. Syrjäytys on ideaalinen tapa pestä suodinkakku. Parhaassa tapauksessa kakun partikkelien koon ollessa pieni jopa 90 % suodoksesta voidaan poistaa syrjäytyspesun avulla. (Koivunen 1999, ) Käytännössä pesutilanne on paljon monimutkaisempi, mikä johtuu pesuveden kanavoitumisesta. Kanavoituminen on edelleen hyvin vaikeasti hallittava tekijä kakun pesussa. Ka- voi olla seurausta suodinkankaan osittaisesta tukkeutumisesta tai kakun henavoituminen terogeenisuudesta, jolloin kakussa on pesuvettä sekä hyvin että huonosti läpäiseviä osia. Kakku halkeilee yleensä puristusvaiheessa, jolloin pesuneste kanavoituu halkeamiin. Myös riittämätön pesuveden syöttö saattaa aiheuttaa pesunesteen kanavoitumisen. (Wakeman 1998, 189.) Pesunesteen kanavoitumista voidaan vähentää pesunesteen valinnalla. On suositeltavaa valita pesuneste, jonka viskositeetti on suuri ja tiheys pieni verrattuna emänesteen vastaa- ominaisuuksiin. Kanavoituminen vähentää merkittävästi pesun tehokkuutta ja on viin yleensä vaikeasti havaittava ilmiö. Kun kanavoitumista on selvästi havaittavissa, sen vaikutusta tuotteen laatuun on kyettävä arvioimaan. Kanavoituminen voidaan välttää varmistamalla, että kakku on mahdollisimman tasalaatuinen ja ettei siinä ole halkeamia. (Wakeman & Svarovsky 1977, ) 4.4 Kakun pesua kuvaavat suureet Pesun alussa kakun huokoset ovat täynnä emänestettä. Ideaalitapauksessa emäneste saa- emänesteestä % saadaan poistettua daan korvattua täydellisesti, mutta käytännössä pesunesteen avulla. Pesun tehokkuutta voidaan mitata pesusuhteella seuraavasti: (Wake- man 1975, 77.) (6) jossa W R = pesusuhde

17 12 W = pesunesteen osuus kakun huokosissa S av = kakun keskimääräinen kylläisyys ennen pesua Pesunesteen osuutta kakun huokosissa W kuvaa kaava (Wakeman 1980, ) (7) Kakun kylläisyys S ennen pesua saadaan laskettua kaavasta (Wakeman 1975, 2.) (8) Kakkuun pesun jälkeen jääneen nestee n määrä eli kakun kosteuspitoisuus M saadaan puo- laskemalla suhde (Wakeman 1975, lestaan 3.) (9) 4.5 Kakun pesun tehokkuus ja siihen vaikuttavat tekijät Pesun tehokkuus voidaan laskea yhtälöstä (10) jossa E = pesun tehokkuus c = emänesteen konsentraatio ulos tulevassa pesunesteessä (kg/m 3 ) c 0 = emänesteen konsentraatio kakussa hetkellä t = 0 (kg/m c w = emänesteen konsentraatio syötettävässä pesunesteessä (kg/m ) (Wakeman 1998, ) 3 ) 3.

18 13 Kakunpesun tehokkuuteen vaikuttavat tekijät ovat seuraavat: o partikkelien koko ja muoto o kakun huokoisuus o kakun paksuus o paine-ero kakun yli o kakun puristus ennen pesua o emäneste ja pesuneste o suodatettava liete (Paavola 1998, 59 67). Pesun tehokkuus ei todellisuudessa koskaan ole 100 %. Pesun tehokkuuden mittareina toi- mm. suodatuksesta poistuvan emänesteen saanto, liuenneiden aineiden poistuminen mivat suodinkakusta ja käytetyn pesunesteen tilavuus. (Wakeman 1980, ) Pesun tehokkuu- teen eniten vaikuttavia tekijöitä ovat mm. kakun paksuus, ominaisvastus ja kosteuspitoisuus, paine-ero kakun yli ja kakun pinnan epätasaisuus (Wakeman 1998, ). Toisaalta myös kakun tiheys, pesunesteen viipymäaika ja kanavoitumisen estäminen vaikuttavat pesun tehokkuuteen (Pierson 1982, ). Painesuodattimissa pesun tehokkuuteen vaikuttavat lisäksi kammioiden täyttöaste, pesunesteen virtausnopeus huokosissa, pesunesteen syötön häiriöt ja pesunesteen kanavoituminen. Pesun tehokkuus huononee, jos liete ja pesuneste pääsevät sekoittumaan ennen pesua. (Rahier & Hermia 1988, ) Kakun paksuus Jos kakku on yli 3 cm paksu, tärkein pesun tehokkuuteen vaikuttava tekijä on silloin kakun paksuus. Jos kakku on alle 2 cm paksu, pesun tehokkuuteen vaikuttaa paksuuden lisäksi myös paine-ero kakun yli. Paine-eron kasvaessa pesu on tehokkaampaa, tarvittava pe- susuhde on pienempi ja kakku puristuu helpommin kokoon. Toisaalta ohuessa kakussa pesuneste kanavoituu myös helpommin kuin paksussa kakussa. Kakun paksuuden vaihtelulla ja pinnan epätasaisuuksilla voi olla merkitystä pesunesteen kanavoitumiseen. (Wakeman 1998, ) Ohuita kakkuja suositellaan käytettäväksi vain silloin, kun se on ainoa tapa konsentroida kiintoainetta tai jos nesteellä on suurempi kaupallinen arvo kuin kiintoaineella. Kuiva-ai- on parempi kuin paksuilla kakuilla, mutta paksummat kakut ovat pesun nesaanto kannalta

19 14 parempia. Ne voidaan pestä tehokkaammin suuremmilla pesusuhteilla. (Wakeman 1984, ) Paine-ero kakun yli Paine-ero kakun yli vaikuttaa pesuun, jos kakun paksuus on 1,8 cm tai vähemmän. Pak- ei ole havaittavaa vaikutusta kakun pesuun. Ohuilla kakuilla summilla kakuilla paine-erolla kakun pesu on tehokkaampaa, koska suuremmalla paine-erolla tarvittava pesusuhde on pieni ja kakku puristuu enemmän kasaan. Sekä ohuille että paksuille kakuille pätee, että pesuveden virtausnopeus kakun läpi kasvaa, kun paine-ero kasvaa. Lisäksi myös aineensiirtonopeus kakun läpi kasvaa. (Wakeman 1998, 188.) Kakun puristus ennen pesua Pesun tehokkuutta voidaan lisätä puristamalla kakkua ennen pesua, jolloin poistetaan osa emänesteestä ja pienennetään kakun huokoisuutta. Pesunesteen virtaus kakun läpi hidastuu puristuksen jälkeen, mutta emänestemäärä saadaan syrjäytettyä pienemmällä pesuneste- määrällä. Jotta tietty määrä emänestettä saadaan syrjäytetyksi kakusta, tarvitaan suurempi paine-ero kuin puristamattomassa kakussa. (Wakeman & Svarovsky 1977, ) Puristuksen jälkeisen kakun läpi kulkevan nestevirtauksen pitää olla yhtä suuri kuin ennen puristusta. Pesuteho on tällöin parempi kuin vastaavassa pesussa, jossa kakkua ei puristeta ennen pesua. Liika puristus puolestaan voi aiheuttaa kakun ominaisvastuksen kasvun, jolloin pesunesteen virtaus kakun läpi hidastuu, vaikka pesupaineet olisivat hyvinkin suuria. Tällöin tietyn puhtaustason saavuttamiseen tarvittava aika pitenee, mikä ei ole hyväksyttävää. (Wakeman & Rushton 1976, ) Suodatettava liete Suodatettavan lietteen kiintoainepitoisuus tai väkevyys ei vaikuta suoraan kakun pesun tehokkuuteen, mutta sillä on suuri vaikutus kakun muodostumiseen. Kakun muodostumi-

20 15 nen ja siitä johtuvat muut tekijät, joista tärkein on kakun paksuus, vaikuttavat pesun tehok- Suodatuspainetta nostamalla suodinkakun huokoisuutta voidaan yrittää pienentää, jolloin kakkuun pitäisi jäädä vähemmän kosteutta. Suodatuspaineen nostaminen vaikuttaa kuitenkin suodinkangasta lähimpänä olevaan kakun osaan, jolloin vaikutus kakun keskimääräiseen huokoisuuteen ja sen kautta kakun jäännöskosteuteen voi olla hyvin pieni. Useimmille mineraalilietteille suodatuspainetta ei kannata nostaa 5 baaria suuremmaksi, koska korke- ammat paineet eivät merkittävästi laske keskimääräistä kakun huokoisuutta. (Oja 2004, 124.) kuuteen. (Wakeman 1998, 188.) Suodatettavan lietteen koostumus vaikuttaa suodatuksen nopeuteen ja suotautumiseen tiheyden, pinta-aktiivisuuden ja kokoonpuristuvuuden kautta. Partikkelien koko ja muoto vaikuttavat kakun tiiviyteen, huokoisuuteen ja kakun vastukseen sekä edelleen myös suodatukseen, loppukosteuteen ja kakun pesuun. Korkeampi kiintoainepitoisuus kasvattaa suodatusnopeutta ja antaa kirkkaamman suodoksen. (Townsend 2003, 170.) Syötön lietteen lämpötila vaikuttaa suodatusnopeuteen ja kakun peseytymiseen nesteen viskositeetin kautta. Jos lämpötila laskee nopeasti, suolat voivat kiteytyä, mikä vaikuttaa kakun pesuun ja suodinkankaan sulkeutumiseen. Kiintoaineen ja erityisesti nesteen koostumus sekä lämpötila vaikuttavat suodattimen materiaalien valintaan, ja siksi ne täytyy ottaa huomioon. (Townsend 2003, 170.) 4.6 Suodinkakun kuivaus Suodatuksen tuotteena saadaan märkää tai kosteaa kiintoainetta ja sameaa tai kirkasta nes- Kiintoaine pyritään yleensä saamaan talteen mahdollisimman kuivana. Taloudellisin tettä. tapa kuivata kiintoaine on puristaa ylimääräinen neste paineella pois suodinkakusta. Kai- poistettua pelkästään mekaanisen puristuksen avulla ja kista kiintoaineista ei saada nestettä tällöin joudutaan kiintoaine kuivaamaan joko lämmittämällä tai ilmapuhalluksella. (Oja 2004, 124.)

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto Your reliable partner Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto Vacumat Eco tehokas joka tavalla Veden laatu vaikuttaa tehokkuuteen Veden laatu vaikuttaa jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmien

Lisätiedot

Lupahakemuksen täydennys

Lupahakemuksen täydennys Lupahakemuksen täydennys 26.4.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-04-26 2 / 6 Lupahakemuksen täydennys Täydennyskehotuksessa (11.4.2012) täsmennettäväksi pyydetyt

Lisätiedot

FILTERMAX. Moduulisuodatin kohdepoistojärjestelmiin. No. 4215.71/00

FILTERMAX. Moduulisuodatin kohdepoistojärjestelmiin. No. 4215.71/00 R Moduulisuodatin kohdepoistojärjestelmiin No. 425.7/ 2 FilterMax puhtaampi ympäristö työskennellä ja elää! En halua vapaa-aikana hengittää niitä käryjä ja hiukkasia jotka puhallamme yhteiseen ympäristöömme!

Lisätiedot

Nikkeliraaka-aineiden epäpuhtausprofiilin määritys

Nikkeliraaka-aineiden epäpuhtausprofiilin määritys Nikkeliraaka-aineiden epäpuhtausprofiilin määritys Analytiikkapäivät Kokkola 28.11.2012 Paul Cooper 1 Sisältö Tavoitteet Analyyttiset menetelmät / näytteen valmistus Nikkeliraaka-aineiden mittaaminen XRF:llä

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO SELVITYS Kari Koistinen 1(5) Savon Sellu Oy PL 57 70101 Kuopio Puh 010 660 6999 Fax 010 660 6212 SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO Savon

Lisätiedot

AIR-MIX-RUISKUN PERUSKÄYTTÖ

AIR-MIX-RUISKUN PERUSKÄYTTÖ AIR-MIX-RUISKUN PERUSKÄYTTÖ 1. Ruiskun pesu ennen käyttöönottoa 2. Maalin lisäys ja maalaus 3. Ruiskunpesu maalauksen jälkeen RUISKUN KÄYTTÖ MAALAUKSISSA Air-Mix-ruiskua käytetään lähinnä kalusteovien

Lisätiedot

Seosten erotusmenetelmiä

Seosten erotusmenetelmiä Seosten erotusmenetelmiä KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Kemiassa on usein tarve erottaa niin puhtaita aineita kuin myös seoksia toisistaan. Seoksesta erotetaan sen komponentteja (eli seoksen muodostavia aineita)

Lisätiedot

Energiatehokkuuden analysointi

Energiatehokkuuden analysointi Liite 2 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Energiatehokkuuden analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys

Lisätiedot

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla.

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Komponentit: pumppu moottori sylinteri Hydrostaattinen tehonsiirto Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Pumput Teho: mekaaninen

Lisätiedot

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy GEOTEKSTIILIALLAS JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN Päivi Seppänen, Golder Associates Oy Käsittelymenetelmät ESITYKSEN RAKENNE Vedenpoistomenetelmät Puhdistusmenetelmät Sijoitusmenetelmät

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

3. Muotinvalmistuksen periaate

3. Muotinvalmistuksen periaate 3. Muotinvalmistuksen periaate Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Irtomallikaavaus Hiekkamuotin valmistuksessa tarvitaan valumalli. Se tehdään yleensä puusta, ja se muistuttaa mitoiltaan

Lisätiedot

Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013

Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013 Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013 Resurssiviisaus-Sitra Energia Vesi Ruoka Liikenne Jäte Resurssiviisaus-Sitra Jäte Closed Loop B-to-B toimijat

Lisätiedot

Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus

Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 11.2.2016 1 Sisältö Syöttöveden kaasunpoisto Kaasunpoistolaitteistot Lauhteenpuhdistuksen edut Mekaaninen lauhteenpuhdistus Kemiallinen

Lisätiedot

Johanna Koivusipilä SINKIN SISÄINEN KIERTO BOLIDEN KOKKOLA OY:N VALIMOSSA

Johanna Koivusipilä SINKIN SISÄINEN KIERTO BOLIDEN KOKKOLA OY:N VALIMOSSA Johanna Koivusipilä SINKIN SISÄINEN KIERTO BOLIDEN KOKKOLA OY:N VALIMOSSA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kemiantekniikan koulutusohjelma Helmikuu 2010 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö

Lisätiedot

METALLITASE, KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS

METALLITASE, KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS METALLITASE, KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS Document name: METALLITASE, Version: 1 KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS Creation time: Virhe. Tuntematon asiakirjan ominaisuuden nimi. Date: Virhe.

Lisätiedot

ESN 160-250 Ruuvikompressorit 160-250 kw 50 Hz

ESN 160-250 Ruuvikompressorit 160-250 kw 50 Hz ESN 160-250 Ruuvikompressorit 160-250 kw 50 Hz Raskaansarjan ammattilainen Paras valinta paineilman tuoton optimointiin ESN -sarjan ruuvikompressori on malliesimerkki nykyaikaisesta ruuvikompressorista.

Lisätiedot

Flow-Jet pesukone malli VFT

Flow-Jet pesukone malli VFT Flow-Jet pesukone malli VFT Valmistamme yksi- ja kaksivaiheisina vakioyksikköinä Vakioyksiköitä voidaan helposti kytkeä yhteen muodostamaan tarvittava monivaiheinen pesulinja. Erillinen kuivausyksikkö

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä

Lisätiedot

Käsitteet: ilmanpaine, ilmakehä, lappo, kaasu, neste

Käsitteet: ilmanpaine, ilmakehä, lappo, kaasu, neste 8 3 Paine Käsitteet: ilmanpaine, ilmakehä, lappo, kaasu, neste i Ilma on ainetta ja se vaatii oman tilavuutensa. Ilmalla on massa. Maapallon ympärillä on ilmakehä. Me asumme ilmameren pohjalla. Me olemme

Lisätiedot

Messinkirunkoiset huoltolaitteet Sarjat BB3 & RB3. Luettelo 9CW-CC-270

Messinkirunkoiset huoltolaitteet Sarjat BB3 & RB3. Luettelo 9CW-CC-270 runkoiset huoltolaitteet Sarjat BB & RB Luettelo 9W--7 Luettelo 9W--7 RB sarjan paineensäätimet Koodiavain RB sarjan paineensäätimille R B F G HUOM: Vakiomalleissa käytetään säätönuppina muovista pikalukitusta

Lisätiedot

Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje

Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje Vakuumilaiteen saa asentaa ja sitä käyttää kerrallaan vain yksi henkilö. Sitä ei ole suunniteltu monelle yhtäaikaiselle käyttäjälle. Laitteen osat 1. Virtajohto

Lisätiedot

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Juho Pietilä RIKIN VAAHDOTUKSEN KAPASITEETIN SELVITTÄMINEN

Juho Pietilä RIKIN VAAHDOTUKSEN KAPASITEETIN SELVITTÄMINEN Juho Pietilä RIKIN VAAHDOTUKSEN KAPASITEETIN SELVITTÄMINEN Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kemiantekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2008 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kemiantekniikan

Lisätiedot

8h 30min PUHDISTUSPROSESSIN TOIMINNAT:

8h 30min PUHDISTUSPROSESSIN TOIMINNAT: PUHDISTUSPROSESSIN TOIMINNAT: 5 ) Lietteenkäsittely Puhdistusprosessi tuottaa ylijäämälietettä. Lietettä poistetaan lietepumpulla (SP) prosessin loppuvaiheessa (8 h 25 min). Lietettä kerätään lietekoriin,

Lisätiedot

18757:302001893 NESTEIDEN KÄSITTELY MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT IVB 5 & 7 ALLROUNDIMURIT PÄIVITTÄISEEN KÄYTTÖÖN

18757:302001893 NESTEIDEN KÄSITTELY MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT IVB 5 & 7 ALLROUNDIMURIT PÄIVITTÄISEEN KÄYTTÖÖN IVB 5 & 7 Imurisarja, joka pystyy useimpiin päivittäisiin märkä- ja kuivaimurointitöihin. Säädettävä kahva parantaa työasentoa ja helpottaa säilytystä. Putki ja suuttimet voidaan säilyttää koneen päällä

Lisätiedot

PULLEAT VAAHTOKARKIT

PULLEAT VAAHTOKARKIT PULLEAT VAAHTOKARKIT KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu alakouluun kurssille aineet ympärillämme ja yläkouluun kurssille ilma ja vesi. KESTO: Työ kestää n.30-60min MOTIVAATIO: Työssä on tarkoitus saada positiivista

Lisätiedot

JOHDANTO PERUSTIETOA MBR- TEKNIIKASTA

JOHDANTO PERUSTIETOA MBR- TEKNIIKASTA JOHDANTO PERUSTIETOA MBR- TEKNIIKASTA Membraanibioreaktori Aktiivilieteprosessi Membraanisuodatus CAS + = Jätevedenkäsittely (orgaanisten partikkeleiden pilkkoutuminen) tehdään aktiivilieteprosessissa

Lisätiedot

Tuotantopäivitys 07.4.2011

Tuotantopäivitys 07.4.2011 Tuotantopäivitys 07.4.2011 DISCLAIMER The following information contains, or may be deemed to contain, forward-looking statements (as defined in the U.S. Private Securities Litigation Reform Act of 1995).

Lisätiedot

B.3 Terästen hitsattavuus

B.3 Terästen hitsattavuus 1 B. Terästen hitsattavuus B..1 Hitsattavuus käsite International Institute of Welding (IIW) määrittelee hitsattavuuden näin: Hitsattavuus ominaisuutena metallisessa materiaalissa, joka annetun hitsausprosessin

Lisätiedot

PULLEAT JA VALTAVAT VAAHTOKARKIT

PULLEAT JA VALTAVAT VAAHTOKARKIT sivu 1/6 PULLEAT JA VALTAVAT VAAHTOKARKIT LUOKKA-ASTE/KURSSI Soveltuu ala-asteelle, mutta myös yläkouluun syvemmällä teoriataustalla. ARVIOTU AIKA n. 1 tunti TAUSTA Ilma on kaasua. Se on yksi kolmesta

Lisätiedot

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan?

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? 2.1 Kolme olomuotoa Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? pieni energia suuri energia lämpöä sitoutuu = endoterminen lämpöä vapautuu = eksoterminen (endothermic/exothermic)

Lisätiedot

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004 Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla Ryhmä C Aleksi Mäki 350637 Simo Simolin 354691 Mikko Puustinen 354442 1. Tutkimusongelma ja

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE PM1 TRACKER. Tekee näkymättömästä näkyvän: mittaa ja paranna sisäilmanlaatuasi. Puhdasilmaratkaisut

KÄYTTÖOHJE PM1 TRACKER. Tekee näkymättömästä näkyvän: mittaa ja paranna sisäilmanlaatuasi. Puhdasilmaratkaisut KÄYTTÖOHJE PM1 TRACKER Tekee näkymättömästä näkyvän: mittaa ja paranna sisäilmanlaatuasi Puhdasilmaratkaisut Käyttöohje PM1 Tracker SISÄLTÖ 1. Johdanto...3 2. Laitteen käynnistys/pysäytys...4 3. PM 1ndex

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa

Lisätiedot

Rakenna oma puukuivuri

Rakenna oma puukuivuri Rakenna oma puukuivuri Sauno puutavarankuivuri Rakennusohje Kuivaimen osat ruuvataan yhteen erikoisruuveja käyttämällä. Tämän ohjeen avulla voit rakentaa omia tarpeitasi vastaavan kuivaimen. Katso ohjeen

Lisätiedot

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Läpöoppia Haarto & Karhunen Läpötila Läpötila suuren atoi- tai olekyylijoukon oinaisuus Liittyy kiinteillä aineilla aineen atoeiden läpöliikkeeseen (värähtelyyn) ja nesteillä ja kaasuilla liikkeisiin Atoien

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Lakan irtoamista painomateriaalista voidan vähentää painamalla alle arkkioffsetpainoväriä

Lakan irtoamista painomateriaalista voidan vähentää painamalla alle arkkioffsetpainoväriä Kulta- ja hopealakat Tuoteiden kuvaus kulta- ja hopealakat ovat täysin uusia patentoituja tuotteita. Näillä vesiohenteisilla kulta- ja hopeaväreillä saavutetaan in-line lakkaamisessa erinomainen kirkkaus

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. HANSATON - tinnitusnoiseri WAVE SLIM

KÄYTTÖOHJE. HANSATON - tinnitusnoiseri WAVE SLIM KÄYTTÖOHJE HANSATON - tinnitusnoiseri WAVE SLIM Sisällys: Tinnitusnoiserin malli, paristotyyppi ja tippien tilaustiedot 3 Noiserin osat 4 Tinnitusnoiserin käyttö 5 Pariston vaihtaminen 6 Paristoon liittyviä

Lisätiedot

SINKIN SULATUS INDUKTIOUUNISSA ERI APUAINEITA KAYTTÄEN BOLIDEN KOKKOLA OY

SINKIN SULATUS INDUKTIOUUNISSA ERI APUAINEITA KAYTTÄEN BOLIDEN KOKKOLA OY Lukkarila Juha SINKIN SULATUS INDUKTIOUUNISSA ERI APUAINEITA KAYTTÄEN BOLIDEN KOKKOLA OY Opinnäytetyö CENTRIA AMMATTIKORKEAKOULU Kemiantekniikan koulutusohjelma Elokuu 2015 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ

Lisätiedot

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: 15min 1h riippuen työn laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Arkipäivän kemian ilmiöiden tarkastelu

Lisätiedot

RAPORTTI 16X Q METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt

RAPORTTI 16X Q METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt RAPORTTI 16X142729.10.Q850-002 6.9.2013 METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt Joutseno 21.8.2013 PÖYRY FINLAND OY Viite 16X142729.10.Q850-002

Lisätiedot

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 1 Johdanto Tutkimus käsittelee testausmenetelmästandardin SFS-EN 12697-3 Bitumin talteenotto, haihdutusmenetelmää.

Lisätiedot

SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS

SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS KYLMÄ KS / T Integroitu kuivain PUHTAUS PUHDASTA ILMAA Ilmaa puhtaimmassa muodossaan Teollisen prosessin tehokkuus ja tuotteiden

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä.

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä. Tekninen esite Lämmönsiirtimen omavoimaiset säätimet (PN16) PM2+P Suhteellinen virtaussäädin, jossa sisäänrakennettu p -säädin (NS) PTC2+P Virtauksen mukaan toimiva lämpötilansäädin, jossa sisäänrakennettu

Lisätiedot

HS- JÄTEVEDENPUHDISTAMON HOITO

HS- JÄTEVEDENPUHDISTAMON HOITO Tämän hoito-ohjeen tiedot on tarkoitettu puhdistamon hoidon lisäksi puhdistamoiden suunnittelu, asennus, tarjous ja lupakäsittelyihin (mm. rakennusluvan liitteeksi). Kaikki mallimme ovat suojatut mallisuojin

Lisätiedot

eriste C K R vahvistimeen Kuva 1. Geigerilmaisimen periaate.

eriste C K R vahvistimeen Kuva 1. Geigerilmaisimen periaate. Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 5: RADOAKTVSUUSTYÖ Teoriaa Radioaktiivista säteilyä syntyy, kun radioaktiivisen aineen ytimen viritystila purkautuu

Lisätiedot

Patteriverkoston paine ja sen vaikutus

Patteriverkoston paine ja sen vaikutus Patteriverkoston paine ja sen vaikutus Tämä materiaali on koottu antamaan lukijalleen valmiuksia arvioida mahdollisia ongelmia lämmitysjärjestelmässä. Esitys keskittyy paisuntajärjestelmän oleellisiin

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2.1 Reaktorit Teolliset reaktorit voidaan toimintansa perusteella jakaa seuraavasti: panosreaktorit (batch) panosreaktorit (batch) 1 virtausreaktorit

Lisätiedot

Betonilaboratorio, käyttämätön voimavara?

Betonilaboratorio, käyttämätön voimavara? Betonilaboratorio, käyttämätön voimavara? Betonin kesäkokous, Tampere 10.8.2012 Suomen Betoniyhdistys ry Betonilaboratorio tutkii Kolmas osapuoli edellyttää betonista tutkittavan Puristuslujuus Notkeus

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) Johdanto Kupari on metalli, jota käytetään esimerkiksi sähköjohtojen, tietokoneiden ja putkiston valmistamisessa. Korkean kysynnän vuoksi kupari on melko kallista. Kuparipitoisen

Lisätiedot

Astianpesu EFT3 - Tappimattokone 3 tankkia

Astianpesu EFT3 - Tappimattokone 3 tankkia PROJEKTI # Astianpesu Syöttösuunta Oikea-->Vasen Vasen-->Oikea Käyttöenergia: Sähkö Höyry OPTIOT KONEESEEN (ERILLISHINTA) Eri syöttöalueet: 1.1 mm 1.5 mm 1.8 mm 2.4 mm 3. mm 4. mm 2.9 mm Cross-over Eri

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2015

Radioamatöörikurssi 2015 Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 5.11.2015 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus,

Lisätiedot

YKSIVAIHEISET OSIENPESUKONEET C-800SS...C-2600SS. Tehokkaaseen puhdistukseen

YKSIVAIHEISET OSIENPESUKONEET C-800SS...C-2600SS. Tehokkaaseen puhdistukseen YKSIVAIHEISET OSIENPESUKONEET C-800SS...C-2600SS Tehokkaaseen puhdistukseen Miksi vesipohjainen pesumenetelmä? Nopeuden ja tehokkuuden vaatimukset sekä tiukkenevat ympäristömääräykset ovat johtaneet siihen,

Lisätiedot

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK 1 JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi Tomi Onttonen Karelia-AMK Sisältö 2 - Perustuu opinnäytetyöhöni - Aineisto kerätty hajautetut

Lisätiedot

BIOVAC Puhdas ympäristö

BIOVAC Puhdas ympäristö Puhdas ympäristö Gamla Godbyvägen Kisakaarteentie 2 018-23 14, 100 42700 Keuruu +358 18 526 Keilanrannankatu 416 0144948-3 5, 70840 Kuopio office@.goodtech.fi Svartbölentie 10, 04130 Sipoo Jätevesipuhdistamot

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

RUBBER. Elastinen pinnoite Helppo irrottaa!

RUBBER. Elastinen pinnoite Helppo irrottaa! RUBBER comp Elastinen pinnoite Helppo irrottaa! RUBBERcomp KUMIMAALISPRAY RUBBERcomp kumimaalispray on helposti levitettävä, monikäyttöinen, ilmakuivuva erikoiskumipinnoite. Se suojaa käsiteltävän pinnan

Lisätiedot

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen

Lisätiedot

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja

Lisätiedot

VOIWIENEREIDEN VALMISTUS

VOIWIENEREIDEN VALMISTUS VOIWIENEREIDEN VALMISTUS Wienertaikina muodostuu vuorottaisista voi- ja perustaikinakerroksista. Voikerrosten tehtävänä on estää taikinakerrosten liimautuminen toisiinsa ja pidättää taikinasta muodostuva

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Yläilmakehän luotaukset Synoptiset säähavainnot antavat tietoa meteorologisista parametrestä vain maan pinnalla Ilmakehän

Lisätiedot

vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen

vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon termodynamiikkaa 1 DEE-5400 Risto Mikkonen ermodynamiikan ensimmäinen pääsääntö aseraja Ympäristö asetila Q W Suljettuun systeemiin tuotu lämpö + systeemiin

Lisätiedot

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä Fritz Haber huomasi ammoniakkisynteesiä kehitellessään, että olosuhteet vaikuttavat ammoniakin määrään tasapainoseoksessa. Hän huomasi,

Lisätiedot

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet

Lisätiedot

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon A. Mikä seuraavista hapoista on heikko happo? a) etikkahappo b) typpihappo c) vetykloridihappo d) rikkihappo

Lisätiedot

LADDOMAT MR. Asennus- ja käyttöohje

LADDOMAT MR. Asennus- ja käyttöohje LADDOMAT MR Asennus- ja käyttöohje Laddomat MR on erillisellä liitäntäkeskuksella (LK) varustettu säätölaite. Siinä on 3 relettä ja 4 lämpötilatunnistintuloa. Käytettävissä on useita erilaisia ohjausvaihtoehtoja.

Lisätiedot

Kiinteän polttoaineen näytteenotto (CEN/TS ja -2)

Kiinteän polttoaineen näytteenotto (CEN/TS ja -2) Kiinteän polttoaineen näytteenotto (CEN/TS 14778-1 ja -2) Kiinteästä polttoaineesta tehdään polttoaineanalyysi (perustesti) aina kun raaka-aineen koostumus oleellisesti muuttuu sekä määräajoin (3 kk välein

Lisätiedot

Lämpöopin pääsäännöt

Lämpöopin pääsäännöt Lämpöopin pääsäännöt 0. Eristetyssä systeemissä lämpötilaerot tasoittuvat. Systeemin sisäenergia U kasvaa systeemin tuodun lämmön ja systeemiin tehdyn työn W verran: ΔU = + W 2. Eristetyn systeemin entropia

Lisätiedot

Tørr. Dehumidifier. Bruksanvisning Bruksanvisning Brugsanvisning Käyttöohje Instruction manual DH-10

Tørr. Dehumidifier. Bruksanvisning Bruksanvisning Brugsanvisning Käyttöohje Instruction manual DH-10 Tørr Dehumidifier Bruksanvisning Bruksanvisning Brugsanvisning Käyttöohje Instruction manual Ugit officia porem et ent, inctorem resent volorumqui bearum corestota et ut am quo magnihitae. DH-10 S. 2 DH-10

Lisätiedot

ASTIANPESUKONE WD-6 Säätöohjeet

ASTIANPESUKONE WD-6 Säätöohjeet ASTIANPESUKONE WD-6 Säätöohjeet Käännös valmistajan alkuperäisestä ohjeesta Rev 4.2 (201505) 4246074, 4246075, 4246084, 4246152, 4246153, 4246154 Säätöohjeet METOS WD-6 6. Säätöohjeet Tämä kuvio laitteen

Lisätiedot

Kuva 6.6 esittää moniliitosaurinkokennojen toimintaperiaatteen. Päällimmäisen

Kuva 6.6 esittää moniliitosaurinkokennojen toimintaperiaatteen. Päällimmäisen 6.2 MONILIITOSAURINKOKENNO Aurinkokennojen hyötysuhteen kasvattaminen on teknisesti haastava tehtävä. Oman lisähaasteensa tuovat taloudelliset reunaehdot, sillä tekninen kehitys ei saisi merkittävästi

Lisätiedot

7. Valukappaleiden suunnittelu keernojen käytön kannalta

7. Valukappaleiden suunnittelu keernojen käytön kannalta 7. Valukappaleiden suunnittelu keernojen käytön kannalta Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Keernoja käytetään valukappaleen muotojen aikaansaamiseksi sekä massakeskittymien poistoon. Kuva 23 A D. Ainekeskittymän

Lisätiedot

RAKEISUUSMÄÄRITYS, HYDROMETRIKOE

RAKEISUUSMÄÄRITYS, HYDROMETRIKOE Kiviainekset, yleisominaisuudet PANK-2103 PANK RAKEISUUSMÄÄRITYS, HYDROMETRIKOE PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: 17.4.2002 Korvaa menetelmän: 20.3.1995 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

BAUER turvallisen hengitysilman tuotto- ja jakeluratkaisut

BAUER turvallisen hengitysilman tuotto- ja jakeluratkaisut BAUER turvallisen hengitysilman tuotto- ja jakeluratkaisut Sarlin - ja saat aina optimiratkaisun paineilmatarpeisiisi Tämä tarkoittaa teknisesti ja taloudellisesti oikein mitoitettua ratkaisua yksittäisestä

Lisätiedot

Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I

Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I Juha Ahola juha.ahola@oulu.fi Kemiallinen prosessitekniikka Sellaisten kokonaisprosessien suunnittelu, joissa kemiallinen reaktio

Lisätiedot

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN

Lisätiedot

Kurssin toteutus ja ryhmiinjako Ma 2.9. klo 13-15 PR104 Aki Sorsa (SÄÄ) Pe 13.9. klo 8-10 (oma huone) Ke 18.9. Tehtävien palautus

Kurssin toteutus ja ryhmiinjako Ma 2.9. klo 13-15 PR104 Aki Sorsa (SÄÄ) Pe 13.9. klo 8-10 (oma huone) Ke 18.9. Tehtävien palautus PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN PERUSTA I Aikataulu, syksy 2013 TEEMA AIKATAULU VASTUU Kurssin toteutus ja ryhmiinjako Ma 2.9. klo 13-15 PR104 Aki Sorsa (SÄÄ) Yksikköprosessit ja taseajattelu Ympäristövaikutukset

Lisätiedot

Kon Hydraulijärjestelmät

Kon Hydraulijärjestelmät Kon-41.4040 Hydraulijärjestelmät Hydraulijärjestelmän häviöiden laskenta Oheisten kuvien (2 5) esittämissä järjestelmissä voiman F kuormittamalla sylinterillä tehdään edestakaisia liikkeitä, joiden välillä

Lisätiedot

METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA

METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA John Derome ja Antti-Jussi Lindroos Latvusto Karike Metsikkösadanta Hiilidioksidi Humuskerros Maavesi MAAVEDEN HIILI KOKONAIS-HIILI (TC)

Lisätiedot

UUDET KIINTEÄT KUIVURIT: S-SARJA

UUDET KIINTEÄT KUIVURIT: S-SARJA UUDET KIINTEÄT KUIVURIT: S-SARJA S-SARJAN KIINTEÄT KUIVURIT KORKEALAATUISEEN JA TEHOKKAASEEN VILJANKUIVAUKSEEN Mepun S-sarjan uudet, kiinteät kuivurit kuivaavat viljan tasalaatuisesti, energiatehokkaasti

Lisätiedot

1) Vaporisaattorin tammirunko 2) Etupaneeli 3) Boost-nappi 4) Tehonsäädin 5) Pesä 6) Pesän kansi 7) Boost-LED 8) Höyryn virtausaukko ja suodatin 9)

1) Vaporisaattorin tammirunko 2) Etupaneeli 3) Boost-nappi 4) Tehonsäädin 5) Pesä 6) Pesän kansi 7) Boost-LED 8) Höyryn virtausaukko ja suodatin 9) Käyttäjän Opas 1) Vaporisaattorin tammirunko 2) Etupaneeli 3) Boost-nappi 4) Tehonsäädin 5) Pesä 6) Pesän kansi 7) Boost-LED 8) Höyryn virtausaukko ja suodatin 9) Latausliitin 10) Tuloilma-aukko 11) Lämpöelementti

Lisätiedot

KUPARIN LIUKENEMINEN VIRTAKISKOLTA

KUPARIN LIUKENEMINEN VIRTAKISKOLTA Opinnäytetyö (AMK) Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma TUKES11 2016 Tuukka Venho KUPARIN LIUKENEMINEN VIRTAKISKOLTA OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikka

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen

Lisätiedot

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin YLEISTIETOJA GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin Ainutlaatuinen in-situ-ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen hallintaan Suora mittaus laskennan sijaan: Säästä

Lisätiedot

Termodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki

Termodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Termodynamiikka Fysiikka III 2007 Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Tilanyhtälö paine vakio tilavuus vakio Ideaalikaasun N p= kt pinta V Yleinen aineen p= f V T pinta (, ) Isotermit ja isobaarit Vakiolämpötilakäyrät

Lisätiedot

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Savupiipun tehtävä on saada aikaan vetoa palamista varten ja kuljettaa pois tuotetut savukaasut. Siksi savupiippu ja siihen liittyvät järjestelyt ovat äärimmäisen

Lisätiedot

HUBER Nauhakuivain BT lietteen termiseen kuivaamiseen

HUBER Nauhakuivain BT lietteen termiseen kuivaamiseen HUBER Nauhakuivain BT lietteen termiseen kuivaamiseen Luo jätteestä hyötyä! Lietesäiliö ja kuivan rakeen siilo Lietteen syöttö HUBER puristusyksikön avulla (pelletointi) Höyrystymisalue Päälaite Ue Uc

Lisätiedot

MARKKU PAVELA Työterveyshuollon el, FM. Harjavallan Suurteollisuuspuiston työterveysasema

MARKKU PAVELA Työterveyshuollon el, FM. Harjavallan Suurteollisuuspuiston työterveysasema MARKKU PAVELA Työterveyshuollon el, FM Harjavallan Suurteollisuuspuiston työterveysasema Boliden Harjavalta 1 Boliden Harjavalta on osa ruotsalaista Boliden AB -konsernia Boliden-konserni yhteiskuntavastuunsa

Lisätiedot

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM SILEÄLLE, UUDELLE POHJALLE MÄRKÄTILAAN

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM SILEÄLLE, UUDELLE POHJALLE MÄRKÄTILAAN Suosittelemme aina käyttämään asentajaa, jolla on kokemusta mikrosementti-tuotteista. Tämä on erityisen suositeltavaa, kun kyseessä on märkätila. RAKENNE JA AIKATAULUTUS: 1. Cement primer + verkko, kuivumisaika

Lisätiedot