TAIMIEN KASVUALUSTAN LANNOITUS- JA KOSTEUSSEURANNAN MITTAUSMENETELMIEN TESTAAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAIMIEN KASVUALUSTAN LANNOITUS- JA KOSTEUSSEURANNAN MITTAUSMENETELMIEN TESTAAMINEN"

Transkriptio

1 Marika Blom TAIMIEN KASVUALUSTAN LANNOITUS- JA KOSTEUSSEURANNAN MITTAUSMENETELMIEN TESTAAMINEN Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Joulukuu 2006

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä Marika Blom Koulutusohjelma ja suuntautuminen Metsätalouden koulutusohjelma Metsätalous Nimeke Taimien kasvualustan kosteus- ja lannoitusseurannan mittausmenetelmien testaaminen Tiivistelmä UPM Metsän Joroisten taimitarhalla on jo vuosia käytetty taimien lannoituksen ja kastelun seurannassa puristenesteeseen perustuvaa mittausmenetelmää. Tämä menetelmä on hidas, ja mittaukseen tarvitaan kaksi kasvattajaa. Vanha mittausmenetelmä myös aiheuttaa jokaisen mittauskerran yhteydessä vahinkoa taimille. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, voiko Grodan- tai Cultilène-vesipitoisuusmittarilla korvata vanhan puristenesteeseen perustuvan mittausmenetelmän. Mittareita on käytössä suomalaisilla puutarhoilla, mutta metsätaimitarhoilla mittareita ei vielä käytetä. Opinnäytetyö koostuu taimien kasvatusta koskevasta teoriaosasta, tutkimusmenetelmän kuvauksesta sekä tuloksista ja niiden tarkastelusta. Kesän 2006 aikana mitattiin taimitarhalla 168 mittaustulosta sekä vanhalla puristenestemenetelmällä että molemmilla vesipitoisuusmittareilla. Mittaustuloksien perusteella selvitettiin, ovatko vesipitoisuusmittareiden tulokset luotettavia vanhan menetelmän tuloksiin verrattuna. Lisäksi tutkittiin mittareiden käytännöllisyyttä, niiden aiheuttamia vahinkoja taimille sekä työtehokkuutta. Asiasanat (avainsanat) Taimitarhat, lannoitus, kastelu, kosteus Sivumäärä Kieli URN 34 s. + liit. 5 Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Opinnäytetyö on luottamuksellinen asti. Liitteenä cd-rom. Ohjaavan opettajan nimi Pasi Pakkala Opinnäytetyön toimeksiantaja UPM Metsä Joroisten taimitarha

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis 20 December, 2006 Author Marika Blom Degree programme and option Degree Programme in Forestry Forestry Name of the bachelor's thesis Testing of Measurement Systems for Monitoring Moisture and Fertilization in Plant Substrates Abstract UPM Metsä has a nursery in Joroinen. At the nursery they have used a measurement system based on pressed fluid for monitoring moisture and fertilization in substrate of plants. This measurement system is slow, and it also causes damage to the plants. The aim of this study was to find out if the Grodan or Cultilène meter can replace the old measurement system. During the summer of results were measured by the old measurement system and both meters. These results were used in finding out if the meters are reliable compared with the old measurement system. Besides these measurements it was important to explore the practicality of both meters, the damages they might cause to plants and their effectiveness in use. Subject headings, (keywords) Nurseries, fertilization, watering, moisture Pages Language URN 34 p. + app. 5 p. Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices The results and conclusions are classified until Appendix: cd-rom Tutor Pasi Pakkala Employer of the bachelor's thesis UPM Metsä Joroinen nursery

4 SISÄLTÖ KUVAILULEHDET 1 JOHDANTO TAIMIEN TUOTANTOKETJU PLANTEK F -KASVATUS- JÄRJESTELMÄLLÄ Taimien tuotantomäärä Kasvukauden ajoitukset Plantek F -kasvatusjärjestelmä Turpeen täyttöjärjestelmä Kylvökolonpainaja ja kylvökone Peittolaite Kasvatus muovihuoneessa Kasvatus karaisukentillä LANNOITUS JA KASTELU MUOVIHUONEISSA Lannoituksen ja kastelun merkitys taimille Lannoitukset UPM Metsän Joroisten taimitarhalla Lannoitusten seuranta Kastelu UPM Metsän Joroisten taimitarhalla TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen menetelmät Puristenesteeseen perustuva mittausmenetelmä Grodan-mittari Cultilène-mittari Luotettavuus TULOKSET POHDINTA LÄHTEET LIITTEET... 24

5 1 1 JOHDANTO UPM Metsä on UPM:n metsäosasto Suomessa. UPM Metsän päätehtävänä on puiden hankkiminen yhtiön kotimaan tehtaille sekä yhtiön omistamien metsien hoito. UPM Metsällä on Suomessa 26 puuta raaka-aineenaan käyttävää tehdasta, joiden vuotuinen puuntarve on runsaat 20 miljoonaa m 3. Suurin osa tarvittavasta puumäärästä saadaan kotimaan yksityismetsistä. UPM Metsän omista metsistä kertyy noin 10 % puuntarpeesta. Puuta ostetaan myös Metsähallitukselta sekä toisilta metsäyhtiöiltä. Loppuosa puuntarpeesta, noin 20 %, ostetaan ulkomailta, erityisesti Venäjältä. Metsäosaston organisaatio koostuu Valkeakoskella olevasta keskuskonttorista sekä 13 piiristä (v piiriä), jotka kattavat Suomen Etelä-Suomesta Kainuuseen asti. Metsäosaston palveluksessa on noin 700 toimihenkilöä ja metsäkone- ja autoyrittäjää ja heidän kuljettajiaan. (UPM 2005,8.) UPM Metsä Joroisten taimitarha perustettiin vuonna Taimitarhan tehtävänä oli tuottaa metsäpuiden taimia Tehdaspuun omistajayhtiöiden metsiin. Nykyään Joroisten taimitarha tuottaa taimet UPM Metsän omiin metsiin sekä yhtiön metsäpalveluasiakkaille. Joroisten taimitarha kuuluu itsenäisenä yksikkönä UPM-konserniin. Taimitarha sijaitsee Joroisissa Varkauden lentokentän vieressä. Taimitarhan pinta-ala on 34 hehtaaria, josta omaa maata on 26 hehtaaria. Taimien tuotantoa varten on 14 muovihuonetta, joissa yhteispinta-ala on 1,5 hehtaaria. Suurimmat 3 muovihuonetta ovat 20 aarin kokoisia. Rakenteilla on uusi iso muovihuone. Vuonna 1997 havupuiden kasvatuksessa siirryttiin kovakennostoihin perustuvaan Lännen Plantek- kasvatusjärjestelmään. Osassa muovihuoneista on luvulta lähtien ollut käytössä taimien lyhytpäiväkäsittelyjärjestelmä. Vuonna 2005 tarhalla investoitiin karaisukentillä olevien taimien lyhytpäiväkäsittelyjärjestelmään. Lyhytpäiväkäsittely on mahdollista tehdä kahdessa isossa muovihuoneessa sekä ulkona kahdella karaisukentällä Taimien lannoitusten ja kasteluiden onnistumista seurataan muovihuoneissa puristenesteeseen perustuvalla mittausmenetelmällä sekä digitaalisella vaa alla. Tässä opinnäytetyössä selvitettiin, voidaanko vanha mittausmenetelmä korvata Grodan- tai Cul-

6 2 tilène-vesipitoisuusmittarilla. Vanha mittausmenetelmä oli hidas ja vahingoittaa jokaisella mittauskerralla taimea. Uusilta mittareilta edellytettiin ennen kaikkea nopeutta ja taimien ja pottien säilymistä vahingoittumattomina. Vanhan mittausmenetelmän antamia johtokyky- ja painotuloksia pidettiin oikeina, joten uusien mittareiden antamien tulosten piti olla luotettavia vanhaan menetelmään verrattuna. Mittareilla ja vanhalla menetelmällä mitattiin 168 mittausta kesän 2006 aikana. Jokainen mittaus mitattiin samanaikaisesti samoista kennostoista kaikilla kolmella menetelmällä. Mittauksien avulla selvitettiin, ovatko mittareiden antamat tulokset luotettavia vanhaan menetelmään verrattuna. Lisäksi mittausten yhteydessä selvitettiin mittareiden käytännöllisyyttä, työtehokkuutta, työturvallisuutta sekä mahdollisesti taimille ja poteille aiheutuvia vahinkoja. Työn tuloksien perusteella Joroisten taimitarhalla investoidaan mahdollisesti hyväksi havaittuun mittariin. 2 TAIMIEN TUOTANTOKETJU PLANTEK F -KASVATUS- JÄRJESTELMÄLLÄ 2.1 Taimien tuotantomäärä Taimitarha tuottaa vuosittain noin 12 miljoonaa tainta, joista 87 % on kuusta, 10 % mäntyä ja 3 % koivua. Tuotannossa on 1- ja 1,5-vuotiaita kuusen-, männyn- ja koivuntaimia. Kaikki taimet ovat paakkutaimia. Opinnäytetyön tekovuonna 2006 ei koivua kasvatettu lainkaan. Taimien tuotannossa käytetään useita eri alkuperiä, sillä taimia tuotetaan koko Suomen alueelle. 2.2 Kasvukauden ajoitukset Kasvukauden aikana kasvatetaan kaksi satoa. Ensimmäisen sadon kylvö alkaa huhtikuun alussa. Tänä vuonna kylvö aloitettiin muovihuoneesta 13. Ensimmäisen sato siirretään ulos karaisukentille kesäkuun puolivälissä, ja tämän jälkeen aloitetaan toisen sadon kylvö. Toinen sato on muovihuoneissa lokakuun puoleenväliin, jolloin taimet siirretään karaisukentille. Muovihuoneet ovat siis talven ajan tyhjillään, ja taimet viettävät talven ulkona lumen alla. Taimitarhalta lähtee metsään taimia läpi

7 3 kesän, pääasiassa touko-kesäkuussa ja elokuusta syyskuun puoliväliin, ja tarhan ulkopuolisiin talvivarastoihin taimia lähtee lokakuussa. Syysistutuksiin lähteville taimille tehdään elokuussa lyhytpäiväkäsittely karaisukentillä pimennysverhojen avulla. Lyhytpäiväkäsittelyllä parannetaan taimien hallankestävyyttä ja pysäytetään taimien pituuskasvu, jolloin taimet tanakoituvat (Rikala 2002, 15). 2.3 Plantek F -kasvatusjärjestelmä Joroisten taimitarhalla käytetään Lännen Plantek F -kasvatusjärjestelmää, johon kuuluvat turpeen täyttöjärjestelmä, kylvökone sekä peittolaite. Kasvatuskennostoina käytetään Plantek 81F -kennostoja, joissa on 81 kennoa (9x9 kennoa). Kennostot on tehty ruiskupuristetusta muovista. Kennoston rakenne muodostuu kennon seinämien pystysuorista raoista ja ohjausrivoista sekä pohjassa olevista ilmaraoista (kuva 1). Juuret saavat ilmaa sekä sivuilta että pohjasta, jolloin ne haaroittuvat tasaisesti eivätkä kierry. Kennojen sivuraot myös estävät paakkujen happikadon ja toimivat salaojina liikakastelussa. Kennostojen kulmikkaan muodon takia paakut on helppo irrottaa, ja juuristot myös haaroittuvat istutuksen jälkeen tasaisemmin sekä vaaka- että pystysuoraan. (Lännen Plant Systems 2006a.) KUVA 1. Plantek 81F -kennoston rakenne. 2.4 Turpeen täyttöjärjestelmä Turpeen täyttöjärjestelmän tehtävänä on täyttää kasvatuksessa käytettävät Lännen Plantek 81F -kasvatuskennostot turpeella. Täyttöjärjestelmä koostuu suurpaalinpurkajasta, turpeen täyttöyksiköstä ja kennostojen syöttölaitteesta. Turpeena käytetään

8 Kekkilä MaxiBale B2 -suurpaaleja (kuva 2). Kekkilä Maxi Bale B2 on seulottua, kalkittua ja lannoitettua vaaleaa rahkaturvetta (Kekkilä 2005a). 4 KUVA 2. Kekkilä MaxiBale B2 -suurpaali. Turve kuljetetaan isoina, noin 900 kg:n paaleina turvevarastosta trukilla täyttöjärjestelmän viereen, jossa paalimuovi poistetaan ja paali työnnetään suurpaalinpurkajaan. Kaikista paaleista otetaan ylös valmistetiedot, jotta käytetty turve voidaan tarvittaessa jäljittää. Suurpaalinpurkaja syöttää turvetta automaattisesti vaakajyrsijään, joka hienontaa turpeen tasalaatuiseksi (Lännen Plant Systems 2006b). Täyttöyksikössä kennostot siirtyvät automaattisesti täytettäviksi. Ainoastaan kennostojen syöttölaitteen täyttö täytyy tehdä käsin. Täyttöyksikkö täyttää kennoston turpeella, tiivistää turpeen ja harjaa ylimääräisen turpeen pois (kuva 3). Tavoitteena on kennosto, jossa turve on kauttaaltaan tasaista ja sopivan tiivistä. Vajaita kennoja tai turpeen tiiviyden epätasaisuutta ei sallita. Oikea täyttötiiviys on edellytys juurten tasaiselle kasvulle, sillä liian kevyt tiivistäminen aiheuttaa turpeeseen ilmaonteloita ja estää juuriston kasvun, kun taas liian tiivis täyttö voi johtaa kastelu-, juurten kasvu- ja sieniongelmiin (Rikala 2005a).

9 KUVA 3. Turpeen täyttöjärjestelmä: 1. suurpaalinpurkaja, 2. vaakajyrsin, 3. kennostojen syöttölaite, 4. turpeen täyttöyksikkö. Täyttöyksiköstä kennostot siirtyvät hihnakuljetinta pitkin kylvökoneelle, jossa kylväjät seuraavat jatkuvasti turpeen täytön laatua. Jos kennostojen täytössä on jotain vialla, keskeytetään kylvölinja syyn löytämiseksi. Näin varmistetaan kaikkien kasvatuskennostojen tasalaatuisuus. 2.5 Kylvökolonpainaja ja kylvökone Ennen kasvatuskennostojen siirtymistä kylvökoneeseen painetaan jokaiseen paakkuun kylvökolonpainajalla kuoppa, johon siemen putoaa (kuva 4). Turpeella täytetyt kasvatuskennostot kylvetään kyseisen kasvatuserän puulajin ja alkuperän mukaisella siemenellä. Siemenen itävyydestä riippuu, käytetäänkö 1- vai 2-siemenkylvöä. Usealla siemenellä kylvettäessä voidaan huono itämistulos myöhemmin korjata harventamalla ylimääräiset taimet ja täydentämällä tyhjät kennot. Kylvökoneen toimintaa valvoo koko ajan vähintään yksi henkilö, sillä etenkin 1-siemenkylvössä on erittäin tärkeää, että jokaisessa kennossa on siemen (kuva 5). Jokaisesta kylvöerästä otetaan tietyn suuruinen otos, jolla selvitetään kylvökoneen siementen täyttötarkkuus eli se, onko jokai-

10 sessa kennossa siemen tai mahdollisesti useampia siemeniä. Tarvittaessa kylvökonetta säädetään paremman täyttötarkkuuden saamiseksi. 6 KUVA 4. Kylvökolonpainaja. KUVA 5. Kylvökoneen toimintaa seurataan koko kylvön ajan. Ennen kylvöä siemenet on liotettu ja kuivattu siementen herättämiseksi eli itämisprosessin aloittamiseksi. Siemenet haetaan siemenvarastosta lämpenemään kolme päi-

11 7 vää ennen kylvöä. Siemenvarastossa siemeniä säilytetään 4,5 C:ssa. Liotus tehdään kaksi päivää ennen kylvöä, ja siemenet laitetaan kuivumaan kylvöä edeltävänä päivänä. 2.6 Peittolaite Kylvetty kennosto siirtyy peittolaitteelle, jossa kennosto peitetään ohuella vermikuliittikerroksella (kuva 6). Vermikuliitti on luonnollista kiille-mineraalia, joka on paisutettu ilmavaksi suuressa lämpötilassa. Vermikuliitti on ph-arvoltaan lähes neutraalia. Vermikuliitti on erittäin imukykyistä, ja se voi pitää sisällään jopa nelinkertaisen määrän vettä ja ravinteita omaan painoonsa nähden. (Wikipedia 2006.) Vermikuliitin tarkoituksena on pitää siemen paikoillaan, estää veden haihtumista ja lämmön karkaamista paakusta ja vaalean värinsä ansiosta suojata paakkua auringonpaahteelta. Siementen peittäminen kylvön yhteydessä myös tasaa itämiskohdan kosteusoloja ja suojaa kylvöksiä siementuholaisilta (Nygren 2003, 77). KUVA 6.Vermikuliitti. Kylvetty ja peitetty kennosto siirretään käsin sinkitylle suuralustalle. Suuralustoja on kahta eri kokoa. Pienempiä 12 kennoston alustoja käytetään suuremmissä muovihuoneissa, sillä pelkillä 18 kennoston alustoilla muovihuoneiden pinta-alaa ei saataisi kunnolla kasvatuskäyttöön. Suuralustat siirretään kuljetuskonttiin, johon mahtuu kahdeksan suuralustaa. Kuljetuskontit siirretään trukeilla muovihuoneisiin, joissa suuralustat puretaan akkukäyttöisen pinoamistrukin avulla. Suuralustat asetellaan muovisten kohotuspalkkien päälle, jolloin alustat jäävät noin 15 senttimetrin korkeudelle lattiasta. Näin varmistetaan ilmankierto alustojen alla. Suuralustat kootaan muovihuo-

12 8 neesta riippuen noin suuralustan kokoisiin paloihin, joiden väliin jätetään n. 21 cm ilmaraot. Myös huoneiden laidoille ja keskelle jätetään raot, jotka toimivat sekä ilmarakoina että kulkureitteinä. 2.7 Kasvatus muovihuoneessa Siementen idätyskastelu aloitetaan sitä mukaa, kun kasvatuskennostoja siirretään kylvöstä muovihuoneeseen. Idätyskastelun pituus riippuu siementen itävyysnopeudesta, ja tavallisesti idätyskastelu kestää päivää. Idätyskastelun tavoitteena on saada turve läpimäräksi, sillä jos paakun alaosa jää kuivaksi, sitä ei saada kastumaan kunnolla kasvatuksen missään myöhäisemmässä vaiheessa, jolloin juuriston kehitys huononee. Itämiseen vaikuttavat myös huoneen lämpötila sekä hapen ja valon määrä. Itämisen kannalta optimaalisin lämpötila on kuusella 23 C ja männyllä C. Selvästi optimilämpötilaa alemmat ja ylemmät lämpötilat hidastavat itämistä ja alentavat itämisprosenttia. 2-siemenkylvöllä kylvetyt kennostot harvennetaan noin kolmen viikon kuluttua kylvöstä (kuva 7). Tyhjät paakut voidaan täydentää sirkkataimilla, joissa ei vielä ole sivujuuria. (Konttinen 2005a.) KUVA 7. 2-siemenkylvön sirkkataimet ennen harvennusta. Taimien lannoitus aloitetaan noin kuukauden sisällä kylvöstä. Lannoituksen aloitetaan, kun taimien toinen neulaskerta on muodostunut ja mittaukset osoittavat, että taimet ovat alkaneet käyttää lannoitetta. Tällöin turpeen johtokyky alenee. Huoneet lan-

13 9 noitetaan 1-2 kertaa viikossa mittausten antamien johtokykylukujen perusteella. Lannoituksia jatketaan, kunnes taimet siirretään huoneesta karaisukentille. Taimien ulosajossa kennostoista kitketään rikkaruohot sekä poistetaan mahdolliset tuplataimet. Tuplataimia voi syntyä, jos yksisiemenkylvössä saman pottiin tulee vahingossa kaksi tai useampia siemeniä, tai jos harvennuksen jälkeen itää vielä poteissa itämättöminä olleita siemeniä. 2.8 Kasvatus karaisukentillä Karaisukentillä taimien kasvualustat kitketään, kastellaan ja lannoitetaan tarpeen mukaan (kuva 8). Etenkin kesähelteillä kastelu on erittäin tärkeää, sillä yhden kastelukerran vesi haihtuu kasvualustasta jo yhden hellepäivän aikana. Halla-aikoina taimien suojaksi käytetään sadetusta, joka muodostaa taimien pinnalle suojaavan jääkuoren ja vesikalvon, jotka pitävät taimen lämpötilan 0-1 C:ssa niin kauan, kun jatkuvaa veden jäätymistä tapahtuu (Konttinen 2005b). Syksyllä käytetään lumitykkejä taimien lumetukseen. Talven taimet viettävät lumikerroksen alla. KUVA 8. Taimien kitkentää karaisukentällä. Taimia kasvatetaan karaisukentillä vuodesta puoleentoista vuoteen. Metsään lähtevät taimet ovat tällöin 1-1,5 -vuotiaita. Ennen metsään lähtöä taimet pakataan kasvatuskennoista pakkauslaatikoihin. Oikea pakkausajankohta on etenkin kesällä ja alkusyksystä tärkeä, sillä liian aikaisin pakkauslaatikoihin siirretyt taimet kasvavat juuristaan kiinni toisiinsa. Pakkauksen yhteydessä poistetaan liian pienet tai muuten laadultaan heikot taimet ja ne korvataan uusilla taimilla. Ennen taimien lastausta kuljetuskontteihin paakut kastellaan läpimäriksi, jotta ne eivät ehdi kuivua ennen istutusta.

14 10 3 LANNOITUS JA KASTELU MUOVIHUONEISSA 3.1 Lannoituksen ja kastelun merkitys taimille Lannoituksen ja kastelun avulla pyritään luomaan taimille sellaiset ravinne- ja kosteusolot, että taimet kasvavat suunnitellun aikataulun mukaisesti tavoitemittoihin. Tarpeeksi ravinteita saaneet taimet menestyvät tulevilla istutuspaikoillaan ravinnepuutoksista kärsineitä taimia paremmin. Taimia lannoitetaan kasvatuksen aikana sekä pääettä hivenravinteita sisältävillä lannoitteilla. Lannoitustarvetta seurataan mittaamalla kasvualustan puristeveden sähkönjohtokykyä (vanha mittausmenetelmä), ja vertaamalla saatua tulosta ohjearvoihin. Lannoitus vaikuttaa taimien kokoon, rakenteeseen ja kemiallisiin ominaisuuksiin, ja nämä puolestaan vaikuttavat taimien istutuksen jälkeiseen menestymiseen. (Rikala 2002, ) Kasvualustan kastelua ohjataan mittaamalla kasvualustan vesipitoisuus sähköisillä mittareilla tai punnitsemalla kasvatuskennot. Kastelun tavoitteena on pitää turve taimien kasvun kannalta optimikosteudessa (40-50 % turvetilavuudesta). (Rikala 2002, ) On tärkeää seurata yksittäisten kennojen kuivumista, sillä iso taimi kuivattaa turpeen pientä taimea nopeammin. Jos muovihuoneen kennostojen kosteus on kovin epätasainen, täytyy koko huone kastella kyllästymistilaan, jolloin tilanne saadaan tasapainoon. Muutoin taimet kasvavat epätasaisesti. Liiallista kastelua tulee välttää. Jos turve on jatkuvasti kyllästymistilassa, taimen juuristosta tulee harva ja siinä on paksuja vesijuuria, jotka kuolevat pian istutuksen jälkeen. Liiallinen kuivuus taas aiheuttaa hyvin ohuita ja pitkiä juuria, jotka haarautuvat huonosti. (Rikala 2005b.) Kuusen ja männyn taimille kuivuus aiheuttaa kasvussa olevien versonosien nuutumista, vaalentumista ja kuolemista. Koivun taimien latva taipuu ja lehdet kupruilevat ja kuivuuden jatkuessa lehtien reunat kuivuvat ja kellastuvat. Jos vettä on liikaa, taimien kasvu taantuu ja havupuun taimien verso muuttuu violetinpunaiseksi. (Poteri 2002, 106.) 3.2 Lannoitukset UPM Metsän Joroisten taimitarhalla Lannoitukset aloitetaan noin kuukauden kuluttua kylvöstä, kun taimien toinen neulaskerta on alkanut kasvaa (kuva 9). Lannoitusajankohta varmistetaan koemittauksella, jotta saadaan selville kasvualustan johtokyky ja sen avulla lannoituksen ajoitus. Seu-

15 raavat lannoitukset tehdään koemittausten tulosten perusteella, jolloin lannoituksia voi olla 0-3 kertaa viikossa. 11 KUVA 9. Lannoitus aloitetaan toisen neulaskerran kasvun alettua. Ennen lannoituksen aloittamista lannoitettava huone kastellaan vähintään kerran, jotta taimet ja potit olisivat märkiä. Kuivaan taimeen suihkutettu lannoite voi vaurioittaa taimea, ja kostea potti imee lannoiteveden paremmin. Keväällä ja kesällä lannoitteena käytetään Kekkilän Taimi-Superexia (liite 1), ja syksyisin Kekkilän Syys-Superexia (liite 2). Taimi-Superex on taimistokasvien hoitolannoitukseen tarkoitettu täysin vesiliukoinen sivu -ja hivenaineita sisältävä NPK-lannoite turvepohjaisille kasvualustoille (Kekkilä 2005b). Syys-Superex on typetön ja täysin vesiliukoinen sivu- ja hivenravinteita sisältävä PK-lannoite, jota käytetään puuvartisten taimien tuleentumisen nopeuttamiseen ja talvenkestävyyden parantamiseen (Kekkilä 2003). Taimi-Superex liotetaan lämpimään veteen suhteessa 10 kg Superexia/ 100 litraa vettä. Valmis lannoitusliuos laitetaan lannoituspönttöön, joka nostetaan lannoituskoneeseen. Lannoituskone kiinnitetään kastelurampissa olevaan telineeseen. Poikkeuksena tästä on muovihuone 12, jossa lannoituskone on kiinni seinässä. Lannoituskoneen vesiletkut kiinnitetään kastelurampin vesiliittimiin, jolloin ramppiin tuleva vesi kiertää lannoituskoneessa olevan pumpun kautta (kuva 10). Lannoituskoneen pumppu pumppaa lannoiteliuosta veden sekaan säädettävissä olevan prosenttiosuuden mukaan, joka on yleensä n. 0,78 %. Kastelurampista tulevan lannoitusveden johtokykyä seurataan ECmittarin avulla. Johtokyvyn tulisi olla tasan 1mS.

16 12 KUVA 10. Lannoituskone kiinnitettynä kasteluramppiin. Johtokyky ilmaisee nesteen sähkönjohtavuutta. Johtokyvyn yksikkö on ms, millisiemens. Mitä suurempi ms arvo on, sitä enemmän on ioneja eli ravinteita ja ravinteiden liikettä vedessä. Lannoittaminen nostaa kasvualustan johtokykyä eli ravinteiden määrää turpeessa. (Immonen 2006.) Johtokyky on mitattavan aineen sisäinen ominaisuus, eikä ole riippuvainen mitattavan aineen määrästä (User Manual a). Lannoituksen etenemistä seurataan koko ajan, ja johtokykyä mitataan etenkin isoissa huoneissa lannoituksen aikana. Jos johtokyvyssä on tapahtunut suuri muutos, yli ± 0,3, niin lannoiteliuoksen osuutta kasteluvedestä säädetään, mutta vain silloin, kun ramppi on huoneen päädyssä. Muuten lannoitetta tulisi liikaa rampin pysäytyskohtaan. Lannoituksen jatkuva seuraaminen on tärkeää, sillä liian vahva lannoitus voi nostaa turpeen johtokyvyn taimille haitallisen korkeaksi. Turpeen johtokyvyn ollessa yli 2 ms/cm taimien vedenotto hidastuu, yli 3 ms/cm:n johtokyky hidastaa taimien kasvua ja johtokyvyn noustessa yli 5 ms/cm:n neulaset kellastuvat (Poteri 2002,106). Pieniin huoneisiin lannoiteliuosta kuluu n. 20 l/ lannoitus, ja isoihin huoneisiin n. 50 l/ lannoitus.

17 13 Kaikki lannoitukset ym. huoneissa tehdyt toimenpiteet kirjataan huoneissa oleviin päiväkirjoihin. Lannoituksista kirjataan lannoituspäivä, käytetty lannoite, lannoitteen prosenttiosuus kasteluvedestä, rampin ajokerrat, rampin nopeus, kuluneen lannoiteliuoksen määrä litroina ja levitetyn lannoiteliuoksen johtokyky. Lannoitukset myös merkitään erilliseen lannoituspäiväkirjaan. Lannoituksen jälkeen huone kastellaan vähintään kerran lannoitteen imeytymisen varmistamiseksi ja lannoitteen huuhtelemiseksi taimien päältä. 3.3 Lannoitusten seuranta Lannoitusten onnistumista seurataan 24 tunnin kuluttua lannoituksesta tehtävän mittauksen avulla. Jokaisessa muovihuoneessa on ennalta määrätyt ja huoneisiin merkkilapuin merkityt koelaatikot (isoissa huoneissa 12, pienissä 8). Koelaatikoista mitataan paino, johtokyky sekä nitraattitypen määrä. Paino mitataan tarkan vaa'an avulla, joka ilmoittaa painon kilogramman sadasosan tarkkuudella. Johtokyky mitataan yhdestä potista puristetun puristenesteen avulla. Potti nostetaan laatikosta haarukan avulla, ja pottia puristetaan kädessä. Puristeneste valutetaan EC-mittariin, joka ilmoittaa johtokyvyn kymmenesosan tarkkuudella. Johtokyvyn mittauksen jälkeen potti laitetaan takaisin laatikkoon, ja puristeneste otetaan talteen pulloon. Nitraattitypen määrä mitataan koelaatikosta saadun puristenesteen avulla. Puristenestettä mitataan 5 millilitraa, joka laitetaan koepussiin. Nesteen annetaan olla koepussissa n. 20 minuuttia, minkä jälkeen neste puristetaan EC-mittariin. Saatu lukema ilmoittaa nitraattitypen määrän, eli lukeman ollessa 0,5 on nitraattityppeä 50. Tavoitteena olevan nitraattitypen määrä vaihtelee kasvukauden ajankohdan mukaan. (kuva 11). KUVA 11. Vanhan mittausmenetelmän vaiheet vasemmalta oikealle: punnitus, potin nosto haarukalla, puristenesteen puristus, nitraattitypen määritys.

18 14 Saadut tulokset kirjataan ylös, ja ne siirretään tietokoneelle Excel-ohjelman kasvukautta koskevaan tiedostoon. Tiedostoon syötettyjen tietojen avulla saadaan keskiarvo huoneen koelaatikoiden painosta ja johtokyvystä. Jos johtokyky on 1,2-1,7 ms, on lannoitus onnistunut. Johtokyvyn jäädessä alle 1,2 ms, on lannoitetta annettu liian vähän, ja johtokyvyn ollessa yli 2 ms, on lannoitetta ollut liikaa. Tulosten perusteella päätetään seuraavan lannoituksen ajankohta. 3.4 Kastelu UPM Metsän Joroisten taimitarhalla Tärkein kastelu taimien kasvatuksessa on idätyskastelu, sillä sen onnistumisesta riippuu siementen itävyys ja juuriston kehitys. Pohja juuriston kehittymiselle luodaan jo kennostojen täyttövaiheessa. Idätyskastelun tarkoituksena on saada turve läpimäräksi. Jos osa turpeesta jää kuivaksi, on sitä vaikea saada myöhemmin enää kastumaan, jolloin juuriston kasvu häiriintyy. Idätyskastelu aloitetaankin heti ensimmäisten kennostojen siirryttyä kylvöstä muovihuoneeseen ja kennostot kastellaan kauttaaltaan lähes kyllästymispisteeseen asti. Kennostot pidetään yli 60 %:n kosteudessa niin kauan, kunnes itäminen alkaa olla lopuillaan eli kunnes viimeisetkin sirkkataimet nousevat esiin. Idätyskastelun päätyttyä taimia kastellaan tarvittaessa. Välillä kennostot kastellaan kyllästymispisteeseen asti, minkä jälkeen kennostojen pinta kuivatetaan tuuletuksen avulla. Pinnan kuivatus on tärkeää, sillä se ehkäisee maksa- ja muiden sammalten sekä erilaisten sienien kasvua. Jatkuva kosteus voi aiheuttaa myös homeen ilmestymistä kennostojen pinnalle. Kasteluajankohdat päätetään lähinnä kasvattajien kokemuksen avulla ja punnitsemalla kennostoja sekä käsin että elektronisella vaa'alla. Myös lannoitusten jälkeisillä mittauksilla saadaan tietoa huoneen kosteuden tasaisuudesta. Tarvittaessa huoneesta kastellaan vain tietty osa, esim. muutama kennostorivi huoneen reunasta. Kosteuden haihtumisen estämiseksi kennostojen reunoihin on laitettu eristenauhat, jotka suojaavat kennostoja auringon paahteelta ja vedolta.

19 15 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 4.1 Tutkimuksen tavoitteet Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, soveltuuko Grodan- tai Cultilène- vesipitoisuusmittari lannoitusten ja kosteuden seurantaan UPM Metsän Joroisten taimitarhalle, ja voidaanko mittareiden avulla korvata vanha puristenesteeseen perustuva mittausmenetelmä. Vanhalla puristenesteeseen perustuvalla menetelmällä ja mittareilla mitataan samoista koelaatikoista samanaikaisesti johtokyky sekä paino ja kosteusprosentti. Saatuja tuloksia vertailemalla voidaan päätellä, antavatko mittarit suoraan vanhaan menetelmään verrattavissa olevat tulokset, täytyykö tuloksia muuttaa tietyllä kertoimella vanhoja vastaaviksi vai onko otettava käyttöön kokonaan uusi asteikko tuloksien käsittelylle. 4.2 Tutkimuksen menetelmät Työ alkoi toukokuussa kasvualustojen mittauksilla ennen lannoitusta. Ensimmäisessä sadossa koelaatikot mitattiin yhdessä isossa (MH 13) muovihuoneessa ja useassa pienessä muovihuoneessa. Toisessa sadossa koelaatikot mitattiin lähes jokaisessa huoneessa. Koelaatikot mitattiin ennen ensimmäistä lannoitusta sekä noin 24 tuntia jokaisen lannoituksen jälkeen. Lannoituspäivän ollessa perjantai, koelaatikot mitattiin maanantaiaamuna. Osa 1. sadon tuloksista mitattiin uudemmalla Grodanilla, mutta tulokset olivat selkeästi vääriä, ja mittari lähetettiinkin valmistajalle huollettavaksi. Näitä tuloksia ei otettu huomioon opinnäytetyössä, sillä kyseessä oli viallinen mittari, eivätkä tulokset olleet vertailukelpoisia. Kasvattajat mittasivat kasvualustojen koelaatikot vanhalla puristenesteeseen perustuvalla mittausmenetelmällä. Samat koelaatikot mitattiin mittareilla mahdollisimman samanaikaisesti. Ensimmäisessä sadossa mittareilla mitattiin ylimääräisiä koelaatikoita mittareiden mittausnopeuden, käyttöturvallisuuden, taimien vahingoittumisen, mittareiden luotettavuuden ja käytännöllisyyden selvittämiseksi. Isosta muovihuoneesta mitattiin 1. sadossa 80 koelaatikkoa, ja pienestä huoneesta 40 koelaatikkoa. Mitatut laatikot merkittiin pienillä numerolapuilla, jotta samat laatikot tulisivat mitatuiksi jokaisella mittauskerralla.

20 16 Toisessa sadossa mitattiin ainoastaan jokaisessa muovihuoneessa olleet koelaatikot (isoissa huoneissa 12, pienissä 8) (liitteet 4 ja 5). Mitattuja potteja ei merkittu mitenkään, vaan mitattavaksi osuivat aina sattumanvaraiset potit. Aluksi harkittiin samojen pottien käyttöä jokaisessa mittauksessa, mutta mittareiden anturien piikit tekevät turpeeseen reikiä, jolloin myöhemmät tulokset eivät enää olisi olleet oikeita potteihin päässeen ilman ja sitä kautta kuivumisen vuoksi. Kummallakin mittarilla mitattiin mahdollisimman lähekkäiset potit, jottei samassa kennostossa oleva kosteuden ja johtokyvyn epätasaisuus vaikuttaisi tuloksiin. Mittareiden antureissa olevat piikit laitettiin kohtisuoraan koelaatikon potteihin niin, ettei yksikään piikeistä ollut kiinni kennoston reunoissa, eivätkä piikit jääneet turpeen yläpuolelle. Tällöin tulos ei olisi ollut oikea. Antureiden poiston jälkeen antureiden piikkien jättämät reiät tiivistettiin käsin mahdollisen kuivumisen estämiseksi ja potin tiivistämiseksi (kuvio 1). Vanha menetelmä Koelaatikko Mittarit Punnitus vaa alla Anturi kennostoon Tuloksen kirjaus Mittaus Potti ylös haarukalla Puristeneste EC- mittariin Tulosten kirjaus Tuloksen kirjaus Anturi pois Puristeneste talteen nitraattitypen määritystä varten Reikien tiivistys Potti takaisin kennostoon Tiivistys KUVIO 1. Työvaiheet eri mittausmenetelmillä. Mittausten lomassa kirjattiin ilmenneet ongelmat ym. huomionarvoiset seikat mittareiden käytössä ja muissa mittareihin liittyvissä asioissa. Aina siirrettäessä mittareiden tietoja tietokoneelle, tehtiin silmämääräistä vertailua vanhan menetelmän ja mittarei-

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa

Lisätiedot

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot

1/29/2014. Metsätaimitarhatuotteet. Rauno Kataja 2014. Jaottelu. Kasvualustat. Lannoitteet. Muut. Odotukset turpeelle ja lannoitteille

1/29/2014. Metsätaimitarhatuotteet. Rauno Kataja 2014. Jaottelu. Kasvualustat. Lannoitteet. Muut. Odotukset turpeelle ja lannoitteille Metsätaimitarhatuotteet Rauno Kataja 2014 Jaottelu 1 Kasvualustat 2 Lannoitteet 3 Muut 4 Odotukset turpeelle ja lannoitteille 2 1 1 Kasvualustat 3 Kasvualustat Päätuote White 420 F6 W Yleisturve kaikille

Lisätiedot

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell Hapro Toimintasuunnitelma Teksti ja kuvat: Niina Lindell Työn tarkoitus Hapron toimintasuunnitelma on puolenvuoden viljelysuunnitelma Lapin ammattiopiston puutarhalle. Siihen on koottu kaikki perustiedot

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen Jouni Partanen Tausta Paakkutaimien 1980-luvulla laaditut keskipituussuositukset perustuvat taimien kasvatustiheyteen

Lisätiedot

Kasvualustat ammattiviljelyyn

Kasvualustat ammattiviljelyyn Kasvualustat ammattiviljelyyn Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset. www.novarbo.fi Kasvualustaseokset Kevytruukutusmulta on ilmava kasvualustaseos, joka soveltuu myös heikkojuuristen kasvien viljelyyn.

Lisätiedot

Herneen kasvatus eri olosuhteissa

Herneen kasvatus eri olosuhteissa Herneen kasvatus eri olosuhteissa (koejärjestelyihin kuluu ensimmäisellä kerralla n. puoli tuntia, joka kerhokerran alussa n. 5 min ja viimeisellä kerralla 15-30 min) Tarvitaan: 4 astiaa kasvatukseen /

Lisätiedot

AVOMAANKURKUN KASVATUS

AVOMAANKURKUN KASVATUS AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun

Lisätiedot

OHJEITA METSANVIUELUALLE

OHJEITA METSANVIUELUALLE ~.. OHJEITA METSANVIUELUALLE Paljasjuuriset taimet PIDÄ TAIMET TUOREINA Paakkutaimet......... Pura säkit ja laita taiminiput löysättyinä valeistutukseen varjoisaan ja kosteaan maastokohtaan ei kuitenkaan

Lisätiedot

Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn

Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn Luonnonmukainen tuotanto Kasvuturve B2 Organic on luonnonmukaisesti lannoitettua vaaleaa rahkaturvetta. Turve on kalkittu ja lannoitukseen on käytetty kompostoitua

Lisätiedot

Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn

Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset. www.novarbo.fi ikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Kuivikkeet Kevytruukutusmulta on ilmava kasvualustaseos, joka

Lisätiedot

Satoa ruukusta ja laatikosta

Satoa ruukusta ja laatikosta PUUTARHAMARTTOJEN POP UP Satoa ruukusta ja laatikosta SATOA RUUKUSTA JA LAATIKOSTA Hyötykasvit viihtyvät ja tuottavat satoa, kun ne saavat riittävästi valoa. Suoran valon on osuttava kasveihin vähintään

Lisätiedot

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatin viljely Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatti (Solanum lycopersicum) Etelä-Amerikasta kotoisin oleva tomaatti on tärkein kasvihuonevihanneksemme. Vuonna 2014

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

NEKO LUONNONKALI N 2 K 17

NEKO LUONNONKALI N 2 K 17 Luonnonkali NEKO LUONNONKALI N 2 K 17 Tyyppinimi Orgaaninen lannoite Raaka-aineet Vinassiuute, soijajauhe, kakaon kuori, auringonkukka, greipin siemen- ja hedelmämassa Koostumus painoprosentteina / innehåll

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori

Lisätiedot

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,

Lisätiedot

Siementen tulkinta idätystestissä kuusella, männyllä ja koivulla III / 2010

Siementen tulkinta idätystestissä kuusella, männyllä ja koivulla III / 2010 Siementen tulkinta idätystestissä kuusella, männyllä ja koivulla III / 2010 Pekka Helenius Markku Nygren Katri Himanen Sinikka Köylijärvi Eila Tillman-Sutela 1 Hyvä lukija Tämän ohjeen tavoitteena on auttaa

Lisätiedot

Pakkaukset Siemenet Parhaat metsät kasvavat huippulaatuisesta siemenestä. TAIMITARHAT Kerimäki Saarijärvi

Pakkaukset Siemenet Parhaat metsät kasvavat huippulaatuisesta siemenestä. TAIMITARHAT Kerimäki Saarijärvi Pakkaukset Siemenet Parhaat metsät kasvavat huippulaatuisesta siemenestä. Männyn metsäkylvössä kannattaa aina käyttää perimältään parasta mahdollista siementä. TAIMITARHAT Taimitarhantie 800 Puhelin 00

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

Fin Forelian taimilla tuottoa talousmetsiin. Taimihuolto

Fin Forelian taimilla tuottoa talousmetsiin. Taimihuolto Fin Forelian taimilla tuottoa talousmetsiin Taimihuolto Taimen tie tarhalta metsään Kuljetuksen jälkeen vastuu taimista siirtyy asiakkaalle - välivarastoi ja hoida taimet oikein! Vastaanottotarkastus Välivarastointi

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

KORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ. Kasvihuonetyöskentely/Tuula Tiirikainen, Mäntsälä, Saari

KORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ. Kasvihuonetyöskentely/Tuula Tiirikainen, Mäntsälä, Saari KORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ Miksi kasvua säädellään? Rajoitetaan liikaa pituuskasvua tukevoitetaan kasvua edistetään kasvien haaroittumista KASVUNSÄÄTÖMENETELMÄT VILJELYTEKNIIKKA Valo - lisävalo - tila

Lisätiedot

Otanta ja idätysnäytteiden valmistus

Otanta ja idätysnäytteiden valmistus Otanta ja idätysnäytteiden valmistus Metsäpuiden siementen idätystestit ISTA:n säännöt ja nykykäytännöt Pekka Helenius Metla / Suonenjoki / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJEET Serie RV

KÄYTTÖOHJEET Serie RV KÄYTTÖOHJEET Serie RV Laskentavaakajärjeste1mä 3.2 Virhe laskentapunnituksessa Laskentapunnituksen virhe johtuu pääasiassa kolmesta tekijästä:. detaljien painojen poikkeamista vaaka näyttää väärin inhimillisestä

Lisätiedot

Rahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta. Risto Tahvonen MTT Piikkiö

Rahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta. Risto Tahvonen MTT Piikkiö Rahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta Risto Tahvonen MTT Piikkiö Rahkasammal kasvualustaksi 15.3.2013 2 Sammalmateriaalin muokkaus Nosto syksyllä käsityönä Parkanon seudulta METLAn koealueilta

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI. Virpi Käyhkö

RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI. Virpi Käyhkö RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI Virpi Käyhkö Ruokohelpi kasvina Monivuotinen, jopa 10 vuotta samalla kylvöllä kasvava heinäkasvi Muodostaa tiheän 1,5-2 metriä korkean kasvuston toisesta

Lisätiedot

Dansand. Joint Filling Sand Tuotetietoja, patentoitu täyttöhiekka kiveyksille

Dansand. Joint Filling Sand Tuotetietoja, patentoitu täyttöhiekka kiveyksille Dansand Joint Filling Sand Tuotetietoja, patentoitu täyttöhiekka kiveyksille Ehkäise rikkaruohoja ympäristöystävällisesti ja luonnollisesti Dansand Joint Filling Sand pitää kiveykset puhtaina rikkaruohoista

Lisätiedot

Varausta poistavien lattioiden mittausohje. 1. Tarkoitus. 2. Soveltamisalue. 3. Mittausmenetelmät MITTAUSOHJE 1.6.2001 1 (5)

Varausta poistavien lattioiden mittausohje. 1. Tarkoitus. 2. Soveltamisalue. 3. Mittausmenetelmät MITTAUSOHJE 1.6.2001 1 (5) 1.6.2001 1 (5) Varausta poistavien lattioiden mittausohje 1. Tarkoitus Tämän ohjeen tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja selkeyttää varausta poistavien lattioiden mittaamista ja mittaustulosten dokumentointia

Lisätiedot

DATALOGGERI DT-171 PIKAKÄYTTÖOHJE V 1.2

DATALOGGERI DT-171 PIKAKÄYTTÖOHJE V 1.2 DATALOGGERI DT-171 PIKAKÄYTTÖOHJE V 1.2 S&A Matintupa 2007 Ohjelman käynnistys Ohjelma käynnistyy tuplaklikkaamalla DATALOGGER ohjelmakuvaketta. Ohjelma avautuu tuplaklikkaamalla Datalogger kuvaketta.

Lisätiedot

Toteuta helppo, kevyt ja kestävä viherkatto. Novarbo Viherkatot. www.novarbo.fi

Toteuta helppo, kevyt ja kestävä viherkatto. Novarbo Viherkatot. www.novarbo.fi Toteuta helppo, kevyt ja kestävä viherkatto. Novarbo Viherkatot keet Viherrakentaminen www.novarbo.fi Kevyttä ja kestävää luonnonkauneutta katoille Novarbo Viherkatto on helppo asentaa. Sen erityisominaisuuksia

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

T U O T E K U V A S T O. Fin Forelia Oy 2011 Oikeudet muutoksiin pidätetään

T U O T E K U V A S T O. Fin Forelia Oy 2011 Oikeudet muutoksiin pidätetään T U O T E K U V A S T O Fin Forelia Oy 2011 Oikeudet muutoksiin pidätetään 30 cm 20 cm 10 cm Kuusi, pikkupaakku Kuusi, pikkupaakku 2-VUOTIAS Kuusi, keskipaakku Kuusi, keskipaakku 2-VUOTIAS Paakkutyyppi

Lisätiedot

Kantokäsittelyn tarkoitus

Kantokäsittelyn tarkoitus Kantokäsittelyn tarkoitus Estää kesähakkuissa kantojen kautta tapahtuva juurikäävän leviäminen Juurikäävän torjunta mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut 1 Juurikäävän vaikutukset Juurikääpä aiheuttaa kuusen

Lisätiedot

Esikasvatus. (koristekrassit, ruusupapu) Toukokuu

Esikasvatus. (koristekrassit, ruusupapu) Toukokuu Esikasvatus (koristekrassit, ruusupapu) Krassit ja ruusupavun voi kylvää eteläisimmässä Suomessa suoraan kasvupaikalleen, mutta esikasvattamalla taimet sisätiloissa, ne kukkivat aikaisemmin. Kasvatus on

Lisätiedot

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

KUITUPUUN PINO- MITTAUS KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan

Lisätiedot

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen!

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen! Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen! YOUNG PEOPLE FOR YOUNG PEOPLE -hankkeen toiminnan ytimenä on nuorten ideoiden kuuleminen. Minipuutarha-info aloittelevalle kotipuutarhurille on esimerkki nuorten

Lisätiedot

Tämä on PicoLog Windows ohjelman suomenkielinen pikaohje.

Tämä on PicoLog Windows ohjelman suomenkielinen pikaohje. Tämä on PicoLog Windows ohjelman suomenkielinen pikaohje. Asennus: HUOM. Tarkemmat ohjeet ADC-16 englanninkielisessä User Manual issa. Oletetaan että muuntimen kaikki johdot on kytketty anturiin, käyttöjännite

Lisätiedot

BT-A51. Käyttöohje. KORVAKUUMEMITTARI Malli BT-A51

BT-A51. Käyttöohje. KORVAKUUMEMITTARI Malli BT-A51 BT-A51 Käyttöohje KORVAKUUMEMITTARI Malli BT-A51 JOHDANTO Hyvä käyttäjä, kiitos kun olet valinnut meidän tuotteemme. Lue käyttöohje huolellisesti ennen tuotteen käyttöä. Nämä ohjeet opastavat kuinka tuotetta

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Suomen 4H-liitto. Taimitarhaopas

Suomen 4H-liitto. Taimitarhaopas Suomen 4H-liitto Taimitarhaopas Julkaisija: Suomen 4H-liitto Piirrokset: Leena Yli-Vinkka Taitto: Tiina Rinne Johdanto 4H-taimitarha on itsenäinen kesätyöpaikka, jossa näkee työnsä tulokset. 4Htarhoilta

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Metsänuudistaminen Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Uudistaminen Pyritään saamaan aikaan uusi tuottava metsä Uudistamista pidetään metsätalouden kestävyyden ja kansantalouden kannalta

Lisätiedot

TÄRKEITÄ HUOMIOITA Kiitos, että valitsit Casa Bugatin UMA keittövaa'an. Kuten kaikkia elektronisia laitteita, myös tätä vaakaa tulee käyttää huolellisesti ja ohjeiden mukaan vammojen ja laitteen vaurioitumisen

Lisätiedot

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM SILEÄLLE, UUDELLE POHJALLE MÄRKÄTILAAN

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM SILEÄLLE, UUDELLE POHJALLE MÄRKÄTILAAN Suosittelemme aina käyttämään asentajaa, jolla on kokemusta mikrosementti-tuotteista. Tämä on erityisen suositeltavaa, kun kyseessä on märkätila. RAKENNE JA AIKATAULUTUS: 1. Cement primer + verkko, kuivumisaika

Lisätiedot

LIFE HASCO. Task PID 4097. Dokumentointi, johtaminen ja ohjeistus HASCO. Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND

LIFE HASCO. Task PID 4097. Dokumentointi, johtaminen ja ohjeistus HASCO. Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND FT-Transport Oy Ab Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND Puh: +358 19 277 277 Fax: +358 19 237 270 Email: ft-transport@dlc.fi Toimitusjohtaja Stig Monthén Puh: +35819 277 233 Gsm: +358 500 488 533 LIFE Task

Lisätiedot

TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA

TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA 2015 TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPAN MAISEMOINTI Käytöstä poistetut soranottoalueet soveltuvat hyvin luonnon monimuotoisuuden kehittämiseen. Soranottoalueet sopivat

Lisätiedot

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM VANHAN LAATAN PÄÄLLE MÄRKÄTILAAN

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM VANHAN LAATAN PÄÄLLE MÄRKÄTILAAN Suosittelemme aina käyttämään asentajaa, jolla on kokemusta mikrosementti-tuotteista. Tämä on erityisen suositeltavaa, kun kyseessä on märkätila. RAKENNE JA AIKATAULUTUS: 1. Cement primer laatta saumoihin,

Lisätiedot

Viljelykokeilu: Kihokki kasvihuoneessa & puutarhalla

Viljelykokeilu: Kihokki kasvihuoneessa & puutarhalla Viljelykokeilu: Kihokki kasvihuoneessa & puutarhalla Pitkä- ja pyöreälehtikihokkia (Drosera sp.) on kerätty Pohjois- Suomen soilta jo vuosikymmeniä rohdos ja lääketeollisuuden raaka -aineeksi. Raaka-aineeksi

Lisätiedot

Yliajokoemenetelmäkuvauksen tarkentava liite

Yliajokoemenetelmäkuvauksen tarkentava liite Versio 1.0 Antopäivä: 3.4.2014 Voimaantulopäivä: 12.5.2014 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Liikenne- ja viestintäministeriön asetus ajoneuvon renkaiden nastoista 408/2003 (viimeisin muutos 466/2009)

Lisätiedot

Kasvatuskokeet mädätysjäännös- ja kompostiseoksilla

Kasvatuskokeet mädätysjäännös- ja kompostiseoksilla Kasvatuskokeet mädätysjäännös- ja kompostiseoksilla Selvitys Lepaa 17.12.2014 Teo Kanniainen Bioliike-projektia (v. 2013-2014) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta. SISÄLLYS 1 KASVATUSKOE JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Petri Kortejärvi Yara Suomi Oy 22.11.2013 - Sivu: 1 Ajoitus ratkaisee suometsissä - ja suunnittelu Lannoituksen toteutus vaatii enemmän päätöksiä moneen muuhun

Lisätiedot

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut Kuivain Futura Kuivain Futura Eurooppalainen patentti EP nro. 1029211 19 patenttia todistavat laitteen teknisten ratkaisujen omaperäisyyden pistettä ja teknisten ratkaisujen Futura, kansainväliset innovatiivisuuspalkinnot

Lisätiedot

Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013

Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013 Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013 Karelia ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Simo Paukkunen Lokakuu 2013 Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Aineisto ja menetelmät... 1 3 Tulokset... 6 3.1 Oraiden

Lisätiedot

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. VAPO YMPÄRISTÖ Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Imukykyinen ja monikäyttöinen vaalea rahkaturve on ylivoimainen kuivike nesteiden, ravinteiden ja hajujen sitomisessa. Se sopii

Lisätiedot

Valvojakurssi 2015. Pentti Toikka. Kasvualustat ja kuntta sekä näiden materiaalien oikeellisuus ja käyttö. Tmi Pentti Toikka

Valvojakurssi 2015. Pentti Toikka. Kasvualustat ja kuntta sekä näiden materiaalien oikeellisuus ja käyttö. Tmi Pentti Toikka Valvojakurssi 2015 Kasvualustat ja kuntta sekä näiden materiaalien oikeellisuus ja käyttö Pentti Toikka Tmi Pentti Toikka Osa kuvista Katja Börjesson Kekkilä oy Hyvä multa on käyttötarkoitukseensa sopiva

Lisätiedot

Neulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä

Neulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä Lasse Aro RAPORTTI Dnro 923/28/2012 Metsäntutkimuslaitos 7.6.2013 p. 050-3914025 e-mail lasse.aro@metla.fi Toimitusjohtaja Pentti Rantala Pirkanmaan jätehuolto Oy Naulakatu 2 33100 Tampere Neulastutkimus

Lisätiedot

Epäorgaaninen nestemäinen typpilannoite tavanomaiselle kasvihuonetuotannolle

Epäorgaaninen nestemäinen typpilannoite tavanomaiselle kasvihuonetuotannolle 2013 Epäorgaaninen nestemäinen typpilannoite tavanomaiselle kasvihuonetuotannolle 0 Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Ammoniumtyppiliuoksen käyttö luonnonmukaisessa tuotannossa... 2 2.1 Käyttö Luomulainsäädännön

Lisätiedot

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013 Kasvianalyysin tuloksia Kesä/2013 Tasapainoinen lannoitus? Kasvi tuottaa satoa vain sen verran kuin vähiten tarjolla olevaa ravinnetta (kasvutekijää) riittää sadon muodostukseen Kasvi ottaa ravinteet maasta

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

LED-tekniikan käyttö kuusen ja männyn taimien tuotannossa Johanna Riikonen, LUKE, Suonenjoki. Kuvat: Pekka Voipio

LED-tekniikan käyttö kuusen ja männyn taimien tuotannossa Johanna Riikonen, LUKE, Suonenjoki. Kuvat: Pekka Voipio LED-tekniikan käyttö kuusen ja männyn taimien tuotannossa Johanna Riikonen, LUKE, Suonenjoki Kuvat: Pekka Voipio LED vs. perinteinen kasvihuonelamppu 400 450 500 550 600 650 700 nm Kasvit käyttävät valoa

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneellisen istutuksen käyttöönotto Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

eljä vuosikymmentä koetoimintaa kangasmailla

eljä vuosikymmentä koetoimintaa kangasmailla eljä vuosikymmentä koetoimintaa kangasmailla Kaarlo Kinnunen Vastavalmistunut metsänhoitaja työhuoneessaan vuonna 1972 117 Toimitilojen suunnittelu Harjannostajaiset Tutkimustoiminta laajenee Toimitilojen

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa Elina Santavuori HK Agri Oy Broilerin kasvatus Kasvattamon valmistelut ennen untuvikkojen tuloa Untuvikkoaika Olosuhteet Hoitotoimet kasvatusaikana Päiväkirjan

Lisätiedot

Talvikunnossapidon laadun seuranta

Talvikunnossapidon laadun seuranta Talvikunnossapidon laadun seuranta Taisto Haavasoja Sisällys kitka liukkauden mittarina kitkan mittauksen perusteet kiihtyvyyteen perustuvat mittarit µtec Friction Meter MµMS Mobile Friction Measurement

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

Heinän ja säilörehun kosteusmittari

Heinän ja säilörehun kosteusmittari Heinän ja säilörehun kosteusmittari FI Käyttöohjeet KÄYTTÖOHJEET WILE 25 -KOSTEUSMITTARILLE 1. Toimitussisältö 2 - Wile 25 -kosteusmittari - kantolaukku - kantohihna - käyttöohje - paristo 9 V 6F22 (paikallaan

Lisätiedot

Löytyykö salaojistasi nitraattia?

Löytyykö salaojistasi nitraattia? Löytyykö salaojistasi nitraattia? Pelloille pääosa lannoitetypestä annetaan keväällä kylvön yhteydessä. Joskus helppoliukoista typpeä annetaan vielä kesäkuussa, kun kasvien kasvu on käynnistynyt. Typpeä

Lisätiedot

Kuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa

Kuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa Kuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa Harri Mäkinen Sisältö Vuosien välinen kasvunvaihtelu Muutos Etelä-Suomesta Pohjois-Suomeen Kuolevat kuuset Etelä-Suomessa Eurooppalainen perspektiivi Sädekasvu kasvukauden

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011 Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita

Lisätiedot

Koneistusyritysten kehittäminen. Mittaustekniikka. Mittaaminen ja mittavälineet. Rahoittajaviranomainen: Satakunnan ELY-keskus

Koneistusyritysten kehittäminen. Mittaustekniikka. Mittaaminen ja mittavälineet. Rahoittajaviranomainen: Satakunnan ELY-keskus Koneistusyritysten kehittäminen Mittaustekniikka Mittaaminen ja mittavälineet Rahoittajaviranomainen: Satakunnan ELY-keskus Yleistä Pidä työkalut erillään mittavälineistä Ilmoita rikkoutuneesta mittavälineestä

Lisätiedot

Suomi. turvallisuus. selitykset

Suomi. turvallisuus. selitykset 2 BLX50 series Suomi Taita auki etusivun kuvitukset Tehosekoittimen avulla voit valmistaa esimerkiksi keittoja, juomia, pateita, majoneesia ja korppujauhoja, jauhaa keksejä tai pähkinöitä ja murskata

Lisätiedot

KOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Esimerkkitie 1 00100 Esimerkkilä 1234 Lattioiden kosteus ennen päällystämistä

KOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Esimerkkitie 1 00100 Esimerkkilä 1234 Lattioiden kosteus ennen päällystämistä KOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Esimerkkitie 1 00100 Esimerkkilä 1234 Lattioiden kosteus ennen päällystämistä Antti Kannala www.vertia.fi - 044 7500 600 1 YHTEENVETO Kohteessa tehtiin betonin suhteellisen kosteuden

Lisätiedot

Kuusen sienitautien i i torjunnan ajoittaminen taimitarhalla

Kuusen sienitautien i i torjunnan ajoittaminen taimitarhalla NORDGEN METSÄ 18.3.2010 Kuusen sienitautien i i torjunnan ajoittaminen i taimitarhalla Raija-Liisa Petäistö, Metla, Suonenjoki. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: neuvonta@viljavuuspalvelu.fi Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: neuvonta@viljavuuspalvelu.fi Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro 1/8 Näytteen numero 1 2 3 4 5 6 7 Peruslohkotunnus 754-07722- 19 754-07334- 19 Pintamaan maalaji a) HeS HeS HeS HeS HsS HsS HeS Multavuus a) rm rm rm rm rm rm rm 0,8 1,0 0,7 0,5 0,4 0,6 0,5 Happamuus ph

Lisätiedot

Sekoitinsarja Käyttöohje

Sekoitinsarja Käyttöohje Sekoitinsarja Käyttöohje Lue ohjekirja huolellisesti ennen laitteen käyttöönottoa. Käytä laitetta vain käyttöohjeen mukaisesti. Säilytä ohjekirja lukemiseksi tulevaisuudessa. TURVALLISUUS Laite ei ole

Lisätiedot

Merkkausvärin kehittäminen

Merkkausvärin kehittäminen Merkkausvärin kehittäminen Heikki Juhe, 26.1.2011 1. Johdanto JL-tuotteet aloitti keväällä 2010 tutkimus- ja kehitysprojektin, jonka tarkoituksena oli tutkia käytössä olevien merkkausvärien imeytyvyyttä

Lisätiedot

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN

Lisätiedot

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.

Lisätiedot

Metsänlannoitus on hyvä sijoitus. www.yara.fi/metsa

Metsänlannoitus on hyvä sijoitus. www.yara.fi/metsa Metsänlannoitus on hyvä sijoitus www.yara.fi/metsa Miksi metsää kannattaa lannoittaa? Enemmän puuta seuraavassa hakkuussa Lyhyempi kiertoaika ja harvennusväli Puun laatu paranee Metsä sitoo enemmän hiilidioksidia

Lisätiedot

Käyttöohje HI98127 / HI98128. Pietiko Oy Tykistökatu 4 B 310(ElektroCity) 20520 Turku, puh (02) 2514402, fax (02) 2510015 www.pietiko.

Käyttöohje HI98127 / HI98128. Pietiko Oy Tykistökatu 4 B 310(ElektroCity) 20520 Turku, puh (02) 2514402, fax (02) 2510015 www.pietiko. HI98127 / Tekniset tiedot Mittausalue HI98127-2,0...16,0 ph -2,00...16,00 ph Lämpötila -5...+60 C Resoluutio HI98127 0,1 ph 0,01 ph Lämpötila 0,1 C Tarkkuus HI98127 ± 0,1 ph ± 0,001 ph Lämpötila ± 0,5

Lisätiedot

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Pohjoismainen siemen- ja taimineuvosto NordGen Skog järjesti Oslossa maaliskuussa teemapäivän Föryngelse skogens fundament. Paikalla oli reilut viisikymmentä

Lisätiedot

MrSmart 8-kanavainen lämpötilamittaus ja loggaus, digitoija ja talletusohjelma

MrSmart 8-kanavainen lämpötilamittaus ja loggaus, digitoija ja talletusohjelma MrSmart 8-kanavainen lämpötilamittaus ja loggaus, digitoija ja talletusohjelma Kuva 1 MrSmart on digitointilaite PC:lle Yleistä MrSmart on sarjaliikenteellä toimiva sarjaliikennedigitoija. Laite mittaa

Lisätiedot

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta

Lisätiedot

Biologinen kasvinsuojelu

Biologinen kasvinsuojelu Biologinen kasvinsuojelu Heini Koskula Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Taustaa petojen käytöstä Mistä on kyse? Petopunkkeja

Lisätiedot