TAIMIEN KASVUALUSTAN LANNOITUS- JA KOSTEUSSEURANNAN MITTAUSMENETELMIEN TESTAAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAIMIEN KASVUALUSTAN LANNOITUS- JA KOSTEUSSEURANNAN MITTAUSMENETELMIEN TESTAAMINEN"

Transkriptio

1 Marika Blom TAIMIEN KASVUALUSTAN LANNOITUS- JA KOSTEUSSEURANNAN MITTAUSMENETELMIEN TESTAAMINEN Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Joulukuu 2006

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä Marika Blom Koulutusohjelma ja suuntautuminen Metsätalouden koulutusohjelma Metsätalous Nimeke Taimien kasvualustan kosteus- ja lannoitusseurannan mittausmenetelmien testaaminen Tiivistelmä UPM Metsän Joroisten taimitarhalla on jo vuosia käytetty taimien lannoituksen ja kastelun seurannassa puristenesteeseen perustuvaa mittausmenetelmää. Tämä menetelmä on hidas, ja mittaukseen tarvitaan kaksi kasvattajaa. Vanha mittausmenetelmä myös aiheuttaa jokaisen mittauskerran yhteydessä vahinkoa taimille. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, voiko Grodan- tai Cultilène-vesipitoisuusmittarilla korvata vanhan puristenesteeseen perustuvan mittausmenetelmän. Mittareita on käytössä suomalaisilla puutarhoilla, mutta metsätaimitarhoilla mittareita ei vielä käytetä. Opinnäytetyö koostuu taimien kasvatusta koskevasta teoriaosasta, tutkimusmenetelmän kuvauksesta sekä tuloksista ja niiden tarkastelusta. Kesän 2006 aikana mitattiin taimitarhalla 168 mittaustulosta sekä vanhalla puristenestemenetelmällä että molemmilla vesipitoisuusmittareilla. Mittaustuloksien perusteella selvitettiin, ovatko vesipitoisuusmittareiden tulokset luotettavia vanhan menetelmän tuloksiin verrattuna. Lisäksi tutkittiin mittareiden käytännöllisyyttä, niiden aiheuttamia vahinkoja taimille sekä työtehokkuutta. Asiasanat (avainsanat) Taimitarhat, lannoitus, kastelu, kosteus Sivumäärä Kieli URN 34 s. + liit. 5 Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Opinnäytetyö on luottamuksellinen asti. Liitteenä cd-rom. Ohjaavan opettajan nimi Pasi Pakkala Opinnäytetyön toimeksiantaja UPM Metsä Joroisten taimitarha

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis 20 December, 2006 Author Marika Blom Degree programme and option Degree Programme in Forestry Forestry Name of the bachelor's thesis Testing of Measurement Systems for Monitoring Moisture and Fertilization in Plant Substrates Abstract UPM Metsä has a nursery in Joroinen. At the nursery they have used a measurement system based on pressed fluid for monitoring moisture and fertilization in substrate of plants. This measurement system is slow, and it also causes damage to the plants. The aim of this study was to find out if the Grodan or Cultilène meter can replace the old measurement system. During the summer of results were measured by the old measurement system and both meters. These results were used in finding out if the meters are reliable compared with the old measurement system. Besides these measurements it was important to explore the practicality of both meters, the damages they might cause to plants and their effectiveness in use. Subject headings, (keywords) Nurseries, fertilization, watering, moisture Pages Language URN 34 p. + app. 5 p. Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices The results and conclusions are classified until Appendix: cd-rom Tutor Pasi Pakkala Employer of the bachelor's thesis UPM Metsä Joroinen nursery

4 SISÄLTÖ KUVAILULEHDET 1 JOHDANTO TAIMIEN TUOTANTOKETJU PLANTEK F -KASVATUS- JÄRJESTELMÄLLÄ Taimien tuotantomäärä Kasvukauden ajoitukset Plantek F -kasvatusjärjestelmä Turpeen täyttöjärjestelmä Kylvökolonpainaja ja kylvökone Peittolaite Kasvatus muovihuoneessa Kasvatus karaisukentillä LANNOITUS JA KASTELU MUOVIHUONEISSA Lannoituksen ja kastelun merkitys taimille Lannoitukset UPM Metsän Joroisten taimitarhalla Lannoitusten seuranta Kastelu UPM Metsän Joroisten taimitarhalla TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen menetelmät Puristenesteeseen perustuva mittausmenetelmä Grodan-mittari Cultilène-mittari Luotettavuus TULOKSET POHDINTA LÄHTEET LIITTEET... 24

5 1 1 JOHDANTO UPM Metsä on UPM:n metsäosasto Suomessa. UPM Metsän päätehtävänä on puiden hankkiminen yhtiön kotimaan tehtaille sekä yhtiön omistamien metsien hoito. UPM Metsällä on Suomessa 26 puuta raaka-aineenaan käyttävää tehdasta, joiden vuotuinen puuntarve on runsaat 20 miljoonaa m 3. Suurin osa tarvittavasta puumäärästä saadaan kotimaan yksityismetsistä. UPM Metsän omista metsistä kertyy noin 10 % puuntarpeesta. Puuta ostetaan myös Metsähallitukselta sekä toisilta metsäyhtiöiltä. Loppuosa puuntarpeesta, noin 20 %, ostetaan ulkomailta, erityisesti Venäjältä. Metsäosaston organisaatio koostuu Valkeakoskella olevasta keskuskonttorista sekä 13 piiristä (v piiriä), jotka kattavat Suomen Etelä-Suomesta Kainuuseen asti. Metsäosaston palveluksessa on noin 700 toimihenkilöä ja metsäkone- ja autoyrittäjää ja heidän kuljettajiaan. (UPM 2005,8.) UPM Metsä Joroisten taimitarha perustettiin vuonna Taimitarhan tehtävänä oli tuottaa metsäpuiden taimia Tehdaspuun omistajayhtiöiden metsiin. Nykyään Joroisten taimitarha tuottaa taimet UPM Metsän omiin metsiin sekä yhtiön metsäpalveluasiakkaille. Joroisten taimitarha kuuluu itsenäisenä yksikkönä UPM-konserniin. Taimitarha sijaitsee Joroisissa Varkauden lentokentän vieressä. Taimitarhan pinta-ala on 34 hehtaaria, josta omaa maata on 26 hehtaaria. Taimien tuotantoa varten on 14 muovihuonetta, joissa yhteispinta-ala on 1,5 hehtaaria. Suurimmat 3 muovihuonetta ovat 20 aarin kokoisia. Rakenteilla on uusi iso muovihuone. Vuonna 1997 havupuiden kasvatuksessa siirryttiin kovakennostoihin perustuvaan Lännen Plantek- kasvatusjärjestelmään. Osassa muovihuoneista on luvulta lähtien ollut käytössä taimien lyhytpäiväkäsittelyjärjestelmä. Vuonna 2005 tarhalla investoitiin karaisukentillä olevien taimien lyhytpäiväkäsittelyjärjestelmään. Lyhytpäiväkäsittely on mahdollista tehdä kahdessa isossa muovihuoneessa sekä ulkona kahdella karaisukentällä Taimien lannoitusten ja kasteluiden onnistumista seurataan muovihuoneissa puristenesteeseen perustuvalla mittausmenetelmällä sekä digitaalisella vaa alla. Tässä opinnäytetyössä selvitettiin, voidaanko vanha mittausmenetelmä korvata Grodan- tai Cul-

6 2 tilène-vesipitoisuusmittarilla. Vanha mittausmenetelmä oli hidas ja vahingoittaa jokaisella mittauskerralla taimea. Uusilta mittareilta edellytettiin ennen kaikkea nopeutta ja taimien ja pottien säilymistä vahingoittumattomina. Vanhan mittausmenetelmän antamia johtokyky- ja painotuloksia pidettiin oikeina, joten uusien mittareiden antamien tulosten piti olla luotettavia vanhaan menetelmään verrattuna. Mittareilla ja vanhalla menetelmällä mitattiin 168 mittausta kesän 2006 aikana. Jokainen mittaus mitattiin samanaikaisesti samoista kennostoista kaikilla kolmella menetelmällä. Mittauksien avulla selvitettiin, ovatko mittareiden antamat tulokset luotettavia vanhaan menetelmään verrattuna. Lisäksi mittausten yhteydessä selvitettiin mittareiden käytännöllisyyttä, työtehokkuutta, työturvallisuutta sekä mahdollisesti taimille ja poteille aiheutuvia vahinkoja. Työn tuloksien perusteella Joroisten taimitarhalla investoidaan mahdollisesti hyväksi havaittuun mittariin. 2 TAIMIEN TUOTANTOKETJU PLANTEK F -KASVATUS- JÄRJESTELMÄLLÄ 2.1 Taimien tuotantomäärä Taimitarha tuottaa vuosittain noin 12 miljoonaa tainta, joista 87 % on kuusta, 10 % mäntyä ja 3 % koivua. Tuotannossa on 1- ja 1,5-vuotiaita kuusen-, männyn- ja koivuntaimia. Kaikki taimet ovat paakkutaimia. Opinnäytetyön tekovuonna 2006 ei koivua kasvatettu lainkaan. Taimien tuotannossa käytetään useita eri alkuperiä, sillä taimia tuotetaan koko Suomen alueelle. 2.2 Kasvukauden ajoitukset Kasvukauden aikana kasvatetaan kaksi satoa. Ensimmäisen sadon kylvö alkaa huhtikuun alussa. Tänä vuonna kylvö aloitettiin muovihuoneesta 13. Ensimmäisen sato siirretään ulos karaisukentille kesäkuun puolivälissä, ja tämän jälkeen aloitetaan toisen sadon kylvö. Toinen sato on muovihuoneissa lokakuun puoleenväliin, jolloin taimet siirretään karaisukentille. Muovihuoneet ovat siis talven ajan tyhjillään, ja taimet viettävät talven ulkona lumen alla. Taimitarhalta lähtee metsään taimia läpi

7 3 kesän, pääasiassa touko-kesäkuussa ja elokuusta syyskuun puoliväliin, ja tarhan ulkopuolisiin talvivarastoihin taimia lähtee lokakuussa. Syysistutuksiin lähteville taimille tehdään elokuussa lyhytpäiväkäsittely karaisukentillä pimennysverhojen avulla. Lyhytpäiväkäsittelyllä parannetaan taimien hallankestävyyttä ja pysäytetään taimien pituuskasvu, jolloin taimet tanakoituvat (Rikala 2002, 15). 2.3 Plantek F -kasvatusjärjestelmä Joroisten taimitarhalla käytetään Lännen Plantek F -kasvatusjärjestelmää, johon kuuluvat turpeen täyttöjärjestelmä, kylvökone sekä peittolaite. Kasvatuskennostoina käytetään Plantek 81F -kennostoja, joissa on 81 kennoa (9x9 kennoa). Kennostot on tehty ruiskupuristetusta muovista. Kennoston rakenne muodostuu kennon seinämien pystysuorista raoista ja ohjausrivoista sekä pohjassa olevista ilmaraoista (kuva 1). Juuret saavat ilmaa sekä sivuilta että pohjasta, jolloin ne haaroittuvat tasaisesti eivätkä kierry. Kennojen sivuraot myös estävät paakkujen happikadon ja toimivat salaojina liikakastelussa. Kennostojen kulmikkaan muodon takia paakut on helppo irrottaa, ja juuristot myös haaroittuvat istutuksen jälkeen tasaisemmin sekä vaaka- että pystysuoraan. (Lännen Plant Systems 2006a.) KUVA 1. Plantek 81F -kennoston rakenne. 2.4 Turpeen täyttöjärjestelmä Turpeen täyttöjärjestelmän tehtävänä on täyttää kasvatuksessa käytettävät Lännen Plantek 81F -kasvatuskennostot turpeella. Täyttöjärjestelmä koostuu suurpaalinpurkajasta, turpeen täyttöyksiköstä ja kennostojen syöttölaitteesta. Turpeena käytetään

8 Kekkilä MaxiBale B2 -suurpaaleja (kuva 2). Kekkilä Maxi Bale B2 on seulottua, kalkittua ja lannoitettua vaaleaa rahkaturvetta (Kekkilä 2005a). 4 KUVA 2. Kekkilä MaxiBale B2 -suurpaali. Turve kuljetetaan isoina, noin 900 kg:n paaleina turvevarastosta trukilla täyttöjärjestelmän viereen, jossa paalimuovi poistetaan ja paali työnnetään suurpaalinpurkajaan. Kaikista paaleista otetaan ylös valmistetiedot, jotta käytetty turve voidaan tarvittaessa jäljittää. Suurpaalinpurkaja syöttää turvetta automaattisesti vaakajyrsijään, joka hienontaa turpeen tasalaatuiseksi (Lännen Plant Systems 2006b). Täyttöyksikössä kennostot siirtyvät automaattisesti täytettäviksi. Ainoastaan kennostojen syöttölaitteen täyttö täytyy tehdä käsin. Täyttöyksikkö täyttää kennoston turpeella, tiivistää turpeen ja harjaa ylimääräisen turpeen pois (kuva 3). Tavoitteena on kennosto, jossa turve on kauttaaltaan tasaista ja sopivan tiivistä. Vajaita kennoja tai turpeen tiiviyden epätasaisuutta ei sallita. Oikea täyttötiiviys on edellytys juurten tasaiselle kasvulle, sillä liian kevyt tiivistäminen aiheuttaa turpeeseen ilmaonteloita ja estää juuriston kasvun, kun taas liian tiivis täyttö voi johtaa kastelu-, juurten kasvu- ja sieniongelmiin (Rikala 2005a).

9 KUVA 3. Turpeen täyttöjärjestelmä: 1. suurpaalinpurkaja, 2. vaakajyrsin, 3. kennostojen syöttölaite, 4. turpeen täyttöyksikkö. Täyttöyksiköstä kennostot siirtyvät hihnakuljetinta pitkin kylvökoneelle, jossa kylväjät seuraavat jatkuvasti turpeen täytön laatua. Jos kennostojen täytössä on jotain vialla, keskeytetään kylvölinja syyn löytämiseksi. Näin varmistetaan kaikkien kasvatuskennostojen tasalaatuisuus. 2.5 Kylvökolonpainaja ja kylvökone Ennen kasvatuskennostojen siirtymistä kylvökoneeseen painetaan jokaiseen paakkuun kylvökolonpainajalla kuoppa, johon siemen putoaa (kuva 4). Turpeella täytetyt kasvatuskennostot kylvetään kyseisen kasvatuserän puulajin ja alkuperän mukaisella siemenellä. Siemenen itävyydestä riippuu, käytetäänkö 1- vai 2-siemenkylvöä. Usealla siemenellä kylvettäessä voidaan huono itämistulos myöhemmin korjata harventamalla ylimääräiset taimet ja täydentämällä tyhjät kennot. Kylvökoneen toimintaa valvoo koko ajan vähintään yksi henkilö, sillä etenkin 1-siemenkylvössä on erittäin tärkeää, että jokaisessa kennossa on siemen (kuva 5). Jokaisesta kylvöerästä otetaan tietyn suuruinen otos, jolla selvitetään kylvökoneen siementen täyttötarkkuus eli se, onko jokai-

10 sessa kennossa siemen tai mahdollisesti useampia siemeniä. Tarvittaessa kylvökonetta säädetään paremman täyttötarkkuuden saamiseksi. 6 KUVA 4. Kylvökolonpainaja. KUVA 5. Kylvökoneen toimintaa seurataan koko kylvön ajan. Ennen kylvöä siemenet on liotettu ja kuivattu siementen herättämiseksi eli itämisprosessin aloittamiseksi. Siemenet haetaan siemenvarastosta lämpenemään kolme päi-

11 7 vää ennen kylvöä. Siemenvarastossa siemeniä säilytetään 4,5 C:ssa. Liotus tehdään kaksi päivää ennen kylvöä, ja siemenet laitetaan kuivumaan kylvöä edeltävänä päivänä. 2.6 Peittolaite Kylvetty kennosto siirtyy peittolaitteelle, jossa kennosto peitetään ohuella vermikuliittikerroksella (kuva 6). Vermikuliitti on luonnollista kiille-mineraalia, joka on paisutettu ilmavaksi suuressa lämpötilassa. Vermikuliitti on ph-arvoltaan lähes neutraalia. Vermikuliitti on erittäin imukykyistä, ja se voi pitää sisällään jopa nelinkertaisen määrän vettä ja ravinteita omaan painoonsa nähden. (Wikipedia 2006.) Vermikuliitin tarkoituksena on pitää siemen paikoillaan, estää veden haihtumista ja lämmön karkaamista paakusta ja vaalean värinsä ansiosta suojata paakkua auringonpaahteelta. Siementen peittäminen kylvön yhteydessä myös tasaa itämiskohdan kosteusoloja ja suojaa kylvöksiä siementuholaisilta (Nygren 2003, 77). KUVA 6.Vermikuliitti. Kylvetty ja peitetty kennosto siirretään käsin sinkitylle suuralustalle. Suuralustoja on kahta eri kokoa. Pienempiä 12 kennoston alustoja käytetään suuremmissä muovihuoneissa, sillä pelkillä 18 kennoston alustoilla muovihuoneiden pinta-alaa ei saataisi kunnolla kasvatuskäyttöön. Suuralustat siirretään kuljetuskonttiin, johon mahtuu kahdeksan suuralustaa. Kuljetuskontit siirretään trukeilla muovihuoneisiin, joissa suuralustat puretaan akkukäyttöisen pinoamistrukin avulla. Suuralustat asetellaan muovisten kohotuspalkkien päälle, jolloin alustat jäävät noin 15 senttimetrin korkeudelle lattiasta. Näin varmistetaan ilmankierto alustojen alla. Suuralustat kootaan muovihuo-

12 8 neesta riippuen noin suuralustan kokoisiin paloihin, joiden väliin jätetään n. 21 cm ilmaraot. Myös huoneiden laidoille ja keskelle jätetään raot, jotka toimivat sekä ilmarakoina että kulkureitteinä. 2.7 Kasvatus muovihuoneessa Siementen idätyskastelu aloitetaan sitä mukaa, kun kasvatuskennostoja siirretään kylvöstä muovihuoneeseen. Idätyskastelun pituus riippuu siementen itävyysnopeudesta, ja tavallisesti idätyskastelu kestää päivää. Idätyskastelun tavoitteena on saada turve läpimäräksi, sillä jos paakun alaosa jää kuivaksi, sitä ei saada kastumaan kunnolla kasvatuksen missään myöhäisemmässä vaiheessa, jolloin juuriston kehitys huononee. Itämiseen vaikuttavat myös huoneen lämpötila sekä hapen ja valon määrä. Itämisen kannalta optimaalisin lämpötila on kuusella 23 C ja männyllä C. Selvästi optimilämpötilaa alemmat ja ylemmät lämpötilat hidastavat itämistä ja alentavat itämisprosenttia. 2-siemenkylvöllä kylvetyt kennostot harvennetaan noin kolmen viikon kuluttua kylvöstä (kuva 7). Tyhjät paakut voidaan täydentää sirkkataimilla, joissa ei vielä ole sivujuuria. (Konttinen 2005a.) KUVA 7. 2-siemenkylvön sirkkataimet ennen harvennusta. Taimien lannoitus aloitetaan noin kuukauden sisällä kylvöstä. Lannoituksen aloitetaan, kun taimien toinen neulaskerta on muodostunut ja mittaukset osoittavat, että taimet ovat alkaneet käyttää lannoitetta. Tällöin turpeen johtokyky alenee. Huoneet lan-

13 9 noitetaan 1-2 kertaa viikossa mittausten antamien johtokykylukujen perusteella. Lannoituksia jatketaan, kunnes taimet siirretään huoneesta karaisukentille. Taimien ulosajossa kennostoista kitketään rikkaruohot sekä poistetaan mahdolliset tuplataimet. Tuplataimia voi syntyä, jos yksisiemenkylvössä saman pottiin tulee vahingossa kaksi tai useampia siemeniä, tai jos harvennuksen jälkeen itää vielä poteissa itämättöminä olleita siemeniä. 2.8 Kasvatus karaisukentillä Karaisukentillä taimien kasvualustat kitketään, kastellaan ja lannoitetaan tarpeen mukaan (kuva 8). Etenkin kesähelteillä kastelu on erittäin tärkeää, sillä yhden kastelukerran vesi haihtuu kasvualustasta jo yhden hellepäivän aikana. Halla-aikoina taimien suojaksi käytetään sadetusta, joka muodostaa taimien pinnalle suojaavan jääkuoren ja vesikalvon, jotka pitävät taimen lämpötilan 0-1 C:ssa niin kauan, kun jatkuvaa veden jäätymistä tapahtuu (Konttinen 2005b). Syksyllä käytetään lumitykkejä taimien lumetukseen. Talven taimet viettävät lumikerroksen alla. KUVA 8. Taimien kitkentää karaisukentällä. Taimia kasvatetaan karaisukentillä vuodesta puoleentoista vuoteen. Metsään lähtevät taimet ovat tällöin 1-1,5 -vuotiaita. Ennen metsään lähtöä taimet pakataan kasvatuskennoista pakkauslaatikoihin. Oikea pakkausajankohta on etenkin kesällä ja alkusyksystä tärkeä, sillä liian aikaisin pakkauslaatikoihin siirretyt taimet kasvavat juuristaan kiinni toisiinsa. Pakkauksen yhteydessä poistetaan liian pienet tai muuten laadultaan heikot taimet ja ne korvataan uusilla taimilla. Ennen taimien lastausta kuljetuskontteihin paakut kastellaan läpimäriksi, jotta ne eivät ehdi kuivua ennen istutusta.

14 10 3 LANNOITUS JA KASTELU MUOVIHUONEISSA 3.1 Lannoituksen ja kastelun merkitys taimille Lannoituksen ja kastelun avulla pyritään luomaan taimille sellaiset ravinne- ja kosteusolot, että taimet kasvavat suunnitellun aikataulun mukaisesti tavoitemittoihin. Tarpeeksi ravinteita saaneet taimet menestyvät tulevilla istutuspaikoillaan ravinnepuutoksista kärsineitä taimia paremmin. Taimia lannoitetaan kasvatuksen aikana sekä pääettä hivenravinteita sisältävillä lannoitteilla. Lannoitustarvetta seurataan mittaamalla kasvualustan puristeveden sähkönjohtokykyä (vanha mittausmenetelmä), ja vertaamalla saatua tulosta ohjearvoihin. Lannoitus vaikuttaa taimien kokoon, rakenteeseen ja kemiallisiin ominaisuuksiin, ja nämä puolestaan vaikuttavat taimien istutuksen jälkeiseen menestymiseen. (Rikala 2002, ) Kasvualustan kastelua ohjataan mittaamalla kasvualustan vesipitoisuus sähköisillä mittareilla tai punnitsemalla kasvatuskennot. Kastelun tavoitteena on pitää turve taimien kasvun kannalta optimikosteudessa (40-50 % turvetilavuudesta). (Rikala 2002, ) On tärkeää seurata yksittäisten kennojen kuivumista, sillä iso taimi kuivattaa turpeen pientä taimea nopeammin. Jos muovihuoneen kennostojen kosteus on kovin epätasainen, täytyy koko huone kastella kyllästymistilaan, jolloin tilanne saadaan tasapainoon. Muutoin taimet kasvavat epätasaisesti. Liiallista kastelua tulee välttää. Jos turve on jatkuvasti kyllästymistilassa, taimen juuristosta tulee harva ja siinä on paksuja vesijuuria, jotka kuolevat pian istutuksen jälkeen. Liiallinen kuivuus taas aiheuttaa hyvin ohuita ja pitkiä juuria, jotka haarautuvat huonosti. (Rikala 2005b.) Kuusen ja männyn taimille kuivuus aiheuttaa kasvussa olevien versonosien nuutumista, vaalentumista ja kuolemista. Koivun taimien latva taipuu ja lehdet kupruilevat ja kuivuuden jatkuessa lehtien reunat kuivuvat ja kellastuvat. Jos vettä on liikaa, taimien kasvu taantuu ja havupuun taimien verso muuttuu violetinpunaiseksi. (Poteri 2002, 106.) 3.2 Lannoitukset UPM Metsän Joroisten taimitarhalla Lannoitukset aloitetaan noin kuukauden kuluttua kylvöstä, kun taimien toinen neulaskerta on alkanut kasvaa (kuva 9). Lannoitusajankohta varmistetaan koemittauksella, jotta saadaan selville kasvualustan johtokyky ja sen avulla lannoituksen ajoitus. Seu-

15 raavat lannoitukset tehdään koemittausten tulosten perusteella, jolloin lannoituksia voi olla 0-3 kertaa viikossa. 11 KUVA 9. Lannoitus aloitetaan toisen neulaskerran kasvun alettua. Ennen lannoituksen aloittamista lannoitettava huone kastellaan vähintään kerran, jotta taimet ja potit olisivat märkiä. Kuivaan taimeen suihkutettu lannoite voi vaurioittaa taimea, ja kostea potti imee lannoiteveden paremmin. Keväällä ja kesällä lannoitteena käytetään Kekkilän Taimi-Superexia (liite 1), ja syksyisin Kekkilän Syys-Superexia (liite 2). Taimi-Superex on taimistokasvien hoitolannoitukseen tarkoitettu täysin vesiliukoinen sivu -ja hivenaineita sisältävä NPK-lannoite turvepohjaisille kasvualustoille (Kekkilä 2005b). Syys-Superex on typetön ja täysin vesiliukoinen sivu- ja hivenravinteita sisältävä PK-lannoite, jota käytetään puuvartisten taimien tuleentumisen nopeuttamiseen ja talvenkestävyyden parantamiseen (Kekkilä 2003). Taimi-Superex liotetaan lämpimään veteen suhteessa 10 kg Superexia/ 100 litraa vettä. Valmis lannoitusliuos laitetaan lannoituspönttöön, joka nostetaan lannoituskoneeseen. Lannoituskone kiinnitetään kastelurampissa olevaan telineeseen. Poikkeuksena tästä on muovihuone 12, jossa lannoituskone on kiinni seinässä. Lannoituskoneen vesiletkut kiinnitetään kastelurampin vesiliittimiin, jolloin ramppiin tuleva vesi kiertää lannoituskoneessa olevan pumpun kautta (kuva 10). Lannoituskoneen pumppu pumppaa lannoiteliuosta veden sekaan säädettävissä olevan prosenttiosuuden mukaan, joka on yleensä n. 0,78 %. Kastelurampista tulevan lannoitusveden johtokykyä seurataan ECmittarin avulla. Johtokyvyn tulisi olla tasan 1mS.

16 12 KUVA 10. Lannoituskone kiinnitettynä kasteluramppiin. Johtokyky ilmaisee nesteen sähkönjohtavuutta. Johtokyvyn yksikkö on ms, millisiemens. Mitä suurempi ms arvo on, sitä enemmän on ioneja eli ravinteita ja ravinteiden liikettä vedessä. Lannoittaminen nostaa kasvualustan johtokykyä eli ravinteiden määrää turpeessa. (Immonen 2006.) Johtokyky on mitattavan aineen sisäinen ominaisuus, eikä ole riippuvainen mitattavan aineen määrästä (User Manual a). Lannoituksen etenemistä seurataan koko ajan, ja johtokykyä mitataan etenkin isoissa huoneissa lannoituksen aikana. Jos johtokyvyssä on tapahtunut suuri muutos, yli ± 0,3, niin lannoiteliuoksen osuutta kasteluvedestä säädetään, mutta vain silloin, kun ramppi on huoneen päädyssä. Muuten lannoitetta tulisi liikaa rampin pysäytyskohtaan. Lannoituksen jatkuva seuraaminen on tärkeää, sillä liian vahva lannoitus voi nostaa turpeen johtokyvyn taimille haitallisen korkeaksi. Turpeen johtokyvyn ollessa yli 2 ms/cm taimien vedenotto hidastuu, yli 3 ms/cm:n johtokyky hidastaa taimien kasvua ja johtokyvyn noustessa yli 5 ms/cm:n neulaset kellastuvat (Poteri 2002,106). Pieniin huoneisiin lannoiteliuosta kuluu n. 20 l/ lannoitus, ja isoihin huoneisiin n. 50 l/ lannoitus.

17 13 Kaikki lannoitukset ym. huoneissa tehdyt toimenpiteet kirjataan huoneissa oleviin päiväkirjoihin. Lannoituksista kirjataan lannoituspäivä, käytetty lannoite, lannoitteen prosenttiosuus kasteluvedestä, rampin ajokerrat, rampin nopeus, kuluneen lannoiteliuoksen määrä litroina ja levitetyn lannoiteliuoksen johtokyky. Lannoitukset myös merkitään erilliseen lannoituspäiväkirjaan. Lannoituksen jälkeen huone kastellaan vähintään kerran lannoitteen imeytymisen varmistamiseksi ja lannoitteen huuhtelemiseksi taimien päältä. 3.3 Lannoitusten seuranta Lannoitusten onnistumista seurataan 24 tunnin kuluttua lannoituksesta tehtävän mittauksen avulla. Jokaisessa muovihuoneessa on ennalta määrätyt ja huoneisiin merkkilapuin merkityt koelaatikot (isoissa huoneissa 12, pienissä 8). Koelaatikoista mitataan paino, johtokyky sekä nitraattitypen määrä. Paino mitataan tarkan vaa'an avulla, joka ilmoittaa painon kilogramman sadasosan tarkkuudella. Johtokyky mitataan yhdestä potista puristetun puristenesteen avulla. Potti nostetaan laatikosta haarukan avulla, ja pottia puristetaan kädessä. Puristeneste valutetaan EC-mittariin, joka ilmoittaa johtokyvyn kymmenesosan tarkkuudella. Johtokyvyn mittauksen jälkeen potti laitetaan takaisin laatikkoon, ja puristeneste otetaan talteen pulloon. Nitraattitypen määrä mitataan koelaatikosta saadun puristenesteen avulla. Puristenestettä mitataan 5 millilitraa, joka laitetaan koepussiin. Nesteen annetaan olla koepussissa n. 20 minuuttia, minkä jälkeen neste puristetaan EC-mittariin. Saatu lukema ilmoittaa nitraattitypen määrän, eli lukeman ollessa 0,5 on nitraattityppeä 50. Tavoitteena olevan nitraattitypen määrä vaihtelee kasvukauden ajankohdan mukaan. (kuva 11). KUVA 11. Vanhan mittausmenetelmän vaiheet vasemmalta oikealle: punnitus, potin nosto haarukalla, puristenesteen puristus, nitraattitypen määritys.

18 14 Saadut tulokset kirjataan ylös, ja ne siirretään tietokoneelle Excel-ohjelman kasvukautta koskevaan tiedostoon. Tiedostoon syötettyjen tietojen avulla saadaan keskiarvo huoneen koelaatikoiden painosta ja johtokyvystä. Jos johtokyky on 1,2-1,7 ms, on lannoitus onnistunut. Johtokyvyn jäädessä alle 1,2 ms, on lannoitetta annettu liian vähän, ja johtokyvyn ollessa yli 2 ms, on lannoitetta ollut liikaa. Tulosten perusteella päätetään seuraavan lannoituksen ajankohta. 3.4 Kastelu UPM Metsän Joroisten taimitarhalla Tärkein kastelu taimien kasvatuksessa on idätyskastelu, sillä sen onnistumisesta riippuu siementen itävyys ja juuriston kehitys. Pohja juuriston kehittymiselle luodaan jo kennostojen täyttövaiheessa. Idätyskastelun tarkoituksena on saada turve läpimäräksi. Jos osa turpeesta jää kuivaksi, on sitä vaikea saada myöhemmin enää kastumaan, jolloin juuriston kasvu häiriintyy. Idätyskastelu aloitetaankin heti ensimmäisten kennostojen siirryttyä kylvöstä muovihuoneeseen ja kennostot kastellaan kauttaaltaan lähes kyllästymispisteeseen asti. Kennostot pidetään yli 60 %:n kosteudessa niin kauan, kunnes itäminen alkaa olla lopuillaan eli kunnes viimeisetkin sirkkataimet nousevat esiin. Idätyskastelun päätyttyä taimia kastellaan tarvittaessa. Välillä kennostot kastellaan kyllästymispisteeseen asti, minkä jälkeen kennostojen pinta kuivatetaan tuuletuksen avulla. Pinnan kuivatus on tärkeää, sillä se ehkäisee maksa- ja muiden sammalten sekä erilaisten sienien kasvua. Jatkuva kosteus voi aiheuttaa myös homeen ilmestymistä kennostojen pinnalle. Kasteluajankohdat päätetään lähinnä kasvattajien kokemuksen avulla ja punnitsemalla kennostoja sekä käsin että elektronisella vaa'alla. Myös lannoitusten jälkeisillä mittauksilla saadaan tietoa huoneen kosteuden tasaisuudesta. Tarvittaessa huoneesta kastellaan vain tietty osa, esim. muutama kennostorivi huoneen reunasta. Kosteuden haihtumisen estämiseksi kennostojen reunoihin on laitettu eristenauhat, jotka suojaavat kennostoja auringon paahteelta ja vedolta.

19 15 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 4.1 Tutkimuksen tavoitteet Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, soveltuuko Grodan- tai Cultilène- vesipitoisuusmittari lannoitusten ja kosteuden seurantaan UPM Metsän Joroisten taimitarhalle, ja voidaanko mittareiden avulla korvata vanha puristenesteeseen perustuva mittausmenetelmä. Vanhalla puristenesteeseen perustuvalla menetelmällä ja mittareilla mitataan samoista koelaatikoista samanaikaisesti johtokyky sekä paino ja kosteusprosentti. Saatuja tuloksia vertailemalla voidaan päätellä, antavatko mittarit suoraan vanhaan menetelmään verrattavissa olevat tulokset, täytyykö tuloksia muuttaa tietyllä kertoimella vanhoja vastaaviksi vai onko otettava käyttöön kokonaan uusi asteikko tuloksien käsittelylle. 4.2 Tutkimuksen menetelmät Työ alkoi toukokuussa kasvualustojen mittauksilla ennen lannoitusta. Ensimmäisessä sadossa koelaatikot mitattiin yhdessä isossa (MH 13) muovihuoneessa ja useassa pienessä muovihuoneessa. Toisessa sadossa koelaatikot mitattiin lähes jokaisessa huoneessa. Koelaatikot mitattiin ennen ensimmäistä lannoitusta sekä noin 24 tuntia jokaisen lannoituksen jälkeen. Lannoituspäivän ollessa perjantai, koelaatikot mitattiin maanantaiaamuna. Osa 1. sadon tuloksista mitattiin uudemmalla Grodanilla, mutta tulokset olivat selkeästi vääriä, ja mittari lähetettiinkin valmistajalle huollettavaksi. Näitä tuloksia ei otettu huomioon opinnäytetyössä, sillä kyseessä oli viallinen mittari, eivätkä tulokset olleet vertailukelpoisia. Kasvattajat mittasivat kasvualustojen koelaatikot vanhalla puristenesteeseen perustuvalla mittausmenetelmällä. Samat koelaatikot mitattiin mittareilla mahdollisimman samanaikaisesti. Ensimmäisessä sadossa mittareilla mitattiin ylimääräisiä koelaatikoita mittareiden mittausnopeuden, käyttöturvallisuuden, taimien vahingoittumisen, mittareiden luotettavuuden ja käytännöllisyyden selvittämiseksi. Isosta muovihuoneesta mitattiin 1. sadossa 80 koelaatikkoa, ja pienestä huoneesta 40 koelaatikkoa. Mitatut laatikot merkittiin pienillä numerolapuilla, jotta samat laatikot tulisivat mitatuiksi jokaisella mittauskerralla.

20 16 Toisessa sadossa mitattiin ainoastaan jokaisessa muovihuoneessa olleet koelaatikot (isoissa huoneissa 12, pienissä 8) (liitteet 4 ja 5). Mitattuja potteja ei merkittu mitenkään, vaan mitattavaksi osuivat aina sattumanvaraiset potit. Aluksi harkittiin samojen pottien käyttöä jokaisessa mittauksessa, mutta mittareiden anturien piikit tekevät turpeeseen reikiä, jolloin myöhemmät tulokset eivät enää olisi olleet oikeita potteihin päässeen ilman ja sitä kautta kuivumisen vuoksi. Kummallakin mittarilla mitattiin mahdollisimman lähekkäiset potit, jottei samassa kennostossa oleva kosteuden ja johtokyvyn epätasaisuus vaikuttaisi tuloksiin. Mittareiden antureissa olevat piikit laitettiin kohtisuoraan koelaatikon potteihin niin, ettei yksikään piikeistä ollut kiinni kennoston reunoissa, eivätkä piikit jääneet turpeen yläpuolelle. Tällöin tulos ei olisi ollut oikea. Antureiden poiston jälkeen antureiden piikkien jättämät reiät tiivistettiin käsin mahdollisen kuivumisen estämiseksi ja potin tiivistämiseksi (kuvio 1). Vanha menetelmä Koelaatikko Mittarit Punnitus vaa alla Anturi kennostoon Tuloksen kirjaus Mittaus Potti ylös haarukalla Puristeneste EC- mittariin Tulosten kirjaus Tuloksen kirjaus Anturi pois Puristeneste talteen nitraattitypen määritystä varten Reikien tiivistys Potti takaisin kennostoon Tiivistys KUVIO 1. Työvaiheet eri mittausmenetelmillä. Mittausten lomassa kirjattiin ilmenneet ongelmat ym. huomionarvoiset seikat mittareiden käytössä ja muissa mittareihin liittyvissä asioissa. Aina siirrettäessä mittareiden tietoja tietokoneelle, tehtiin silmämääräistä vertailua vanhan menetelmän ja mittarei-

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa

Lisätiedot

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot

OHJEITA METSANVIUELUALLE

OHJEITA METSANVIUELUALLE ~.. OHJEITA METSANVIUELUALLE Paljasjuuriset taimet PIDÄ TAIMET TUOREINA Paakkutaimet......... Pura säkit ja laita taiminiput löysättyinä valeistutukseen varjoisaan ja kosteaan maastokohtaan ei kuitenkaan

Lisätiedot

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen Jouni Partanen Tausta Paakkutaimien 1980-luvulla laaditut keskipituussuositukset perustuvat taimien kasvatustiheyteen

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn

Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn Luonnonmukainen tuotanto Kasvuturve B2 Organic on luonnonmukaisesti lannoitettua vaaleaa rahkaturvetta. Turve on kalkittu ja lannoitukseen on käytetty kompostoitua

Lisätiedot

Kuusen siementen esikäsittelyt taimitarhalla paremmat tulokset kesäkylvöissä

Kuusen siementen esikäsittelyt taimitarhalla paremmat tulokset kesäkylvöissä Kuusen siementen esikäsittelyt taimitarhalla paremmat tulokset kesäkylvöissä Katri Himanen Metla Suonenjoki Taimitarhapäivät, 23.1.2014 Kuusen siementen esikäsittelyt mitä tiedetään? Kuusen siementen liotusta

Lisätiedot

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatin viljely Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatti (Solanum lycopersicum) Etelä-Amerikasta kotoisin oleva tomaatti on tärkein kasvihuonevihanneksemme. Vuonna 2014

Lisätiedot

Alkukasvatus, kasvihuonepilotti, pistokaskokeet Missä mennään?

Alkukasvatus, kasvihuonepilotti, pistokaskokeet Missä mennään? Alkukasvatus, kasvihuonepilotti, pistokaskokeet Missä mennään? Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa Mikko Tikkinen Ohjausryhmän kokous Joroinen 1.9.2015 Alkukasvatus Keskitytty

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Taimien laadun ja erityisesti juuriston määrän merkitys maastomenestymiselle

Taimien laadun ja erityisesti juuriston määrän merkitys maastomenestymiselle Taimien laadun ja erityisesti juuriston määrän merkitys maastomenestymiselle NordGen Metsä teemapäivä Laatua ja monimuotoisuutta metsänuudistamiseen Jouni Partanen 1 Jouni Partanen Taustaa Paakkutaimien

Lisätiedot

KEKKILÄN TUOTTEET MARJANVILJELYYN

KEKKILÄN TUOTTEET MARJANVILJELYYN KEKKILÄN TUOTTEET MARJANVILJELYYN KEKKILÄ PROFESSIONAL WWW.KEKKILA.COM KEKKILÄ PROFESSIONAL MARJANVILJELY KAUSIHUONEISSA + Pidentää kasvukautta + Hometta yleensä vähemmän + Säät eivät häiritse poimintaa

Lisätiedot

KORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ. Kasvihuonetyöskentely/Tuula Tiirikainen, Mäntsälä, Saari

KORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ. Kasvihuonetyöskentely/Tuula Tiirikainen, Mäntsälä, Saari KORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ Miksi kasvua säädellään? Rajoitetaan liikaa pituuskasvua tukevoitetaan kasvua edistetään kasvien haaroittumista KASVUNSÄÄTÖMENETELMÄT VILJELYTEKNIIKKA Valo - lisävalo - tila

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM SILEÄLLE, UUDELLE POHJALLE MÄRKÄTILAAN

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM SILEÄLLE, UUDELLE POHJALLE MÄRKÄTILAAN Suosittelemme aina käyttämään asentajaa, jolla on kokemusta mikrosementti-tuotteista. Tämä on erityisen suositeltavaa, kun kyseessä on märkätila. RAKENNE JA AIKATAULUTUS: 1. Cement primer + verkko, kuivumisaika

Lisätiedot

Fin Forelian taimilla tuottoa talousmetsiin. Taimihuolto

Fin Forelian taimilla tuottoa talousmetsiin. Taimihuolto Fin Forelian taimilla tuottoa talousmetsiin Taimihuolto Taimen tie tarhalta metsään Kuljetuksen jälkeen vastuu taimista siirtyy asiakkaalle - välivarastoi ja hoida taimet oikein! Vastaanottotarkastus Välivarastointi

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

PUUTARHAMARTAN POP UP

PUUTARHAMARTAN POP UP PUUTARHAMARTAN POP UP Viikko 14/2016 VUODEN 2016 VIHANNES KUKKIVAT KAALIT Parsakaali (broccoli) Kukkakaalit Valkoisia ja värikkäitä lajikkeita Vihreä kukkakaali (parsakukkakaali) Romanescu KUKKIVAT KAALIT

Lisätiedot

Metsänistutuksen omavalvontaohje

Metsänistutuksen omavalvontaohje Metsänistutuksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto a) TAIMIEN VARASTOINTI Pakkasvarastoidut taimet Hyvä varastointipaikka on varjoinen Kun taimet tuodaan välivarastolle:

Lisätiedot

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM VANHAN LAATAN PÄÄLLE MÄRKÄTILAAN

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM VANHAN LAATAN PÄÄLLE MÄRKÄTILAAN Suosittelemme aina käyttämään asentajaa, jolla on kokemusta mikrosementti-tuotteista. Tämä on erityisen suositeltavaa, kun kyseessä on märkätila. RAKENNE JA AIKATAULUTUS: 1. Cement primer laatta saumoihin,

Lisätiedot

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

KUITUPUUN PINO- MITTAUS KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

Rikkakasvihankkeen tuloksia. Jukka Reiniharju

Rikkakasvihankkeen tuloksia. Jukka Reiniharju Rikkakasvihankkeen tuloksia Jukka Reiniharju Rikkakasvihankkeen tuloksia Rikkakasviongelma Rikkakasvien siemenlevinnän seuranta 2011-2013 Kateainekokeet Teho pajuja vastaan Teho amerikanhorsmaa vastaan

Lisätiedot

Sekoitinsarja Käyttöohje

Sekoitinsarja Käyttöohje Sekoitinsarja Käyttöohje Lue ohjekirja huolellisesti ennen laitteen käyttöönottoa. Käytä laitetta vain käyttöohjeen mukaisesti. Säilytä ohjekirja lukemiseksi tulevaisuudessa. TURVALLISUUS Laite ei ole

Lisätiedot

Kuusen paakkutaimien kasvatusaika ja juuristo

Kuusen paakkutaimien kasvatusaika ja juuristo Kuusen paakkutaimien kasvatusaika ja juuristo Jouni Partanen 1 Teppo Tutkija Konetaimi: koneistutuksen taimituotanto- ja huoltoketju Tausta Paakkutaimien 1980-luvulla laaditut kasvatustiheyteen perustuvat

Lisätiedot

MÄÄRÄYS Nro 2/2013. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja VANTAA. Päivämäärä Dnro 498/62/2013. Voimassaoloaika 1.1.

MÄÄRÄYS Nro 2/2013. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja VANTAA. Päivämäärä Dnro 498/62/2013. Voimassaoloaika 1.1. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA MÄÄRÄYS Nro 2/2013 Päivämäärä 18.12.2013 Dnro 498/62/2013 Voimassaoloaika 1.1.2014 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013)

Lisätiedot

Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013

Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013 Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013 Karelia ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Simo Paukkunen Lokakuu 2013 Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Aineisto ja menetelmät... 1 3 Tulokset... 6 3.1 Oraiden

Lisätiedot

Suomi. turvallisuus. selitykset

Suomi. turvallisuus. selitykset 2 BLX50 series Suomi Taita auki etusivun kuvitukset Tehosekoittimen avulla voit valmistaa esimerkiksi keittoja, juomia, pateita, majoneesia ja korppujauhoja, jauhaa keksejä tai pähkinöitä ja murskata

Lisätiedot

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Kasvinsuojeluseuran ja PesticideLife-hankkeen SYYSPUINTI 2011 Martti Yli-Kleemola Koelohko Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna

Lisätiedot

KRUPS-KOTITALOUSVAA'AT mallit 07 ja Pena. Krups-kotitalousvaaka, malli 07

KRUPS-KOTITALOUSVAA'AT mallit 07 ja Pena. Krups-kotitalousvaaka, malli 07 V A K 0 LA 10/ Helsinki Rukkila %t Helsinki 43 48 /2 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1961 Koetusselostus 404 Kuva 1. Malli 07

Lisätiedot

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa Elina Santavuori HK Agri Oy Broilerin kasvatus Kasvattamon valmistelut ennen untuvikkojen tuloa Untuvikkoaika Olosuhteet Hoitotoimet kasvatusaikana Päiväkirjan

Lisätiedot

Biologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa

Biologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa www.verdera.fi / infoverdera@lallemand.com Koetoimintaraportti 02.09.2015 Biologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa 1. Kokeen tarkoitus Kokeen tarkoituksena oli testata

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

Kuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa

Kuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa Kuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa Harri Mäkinen Sisältö Vuosien välinen kasvunvaihtelu Muutos Etelä-Suomesta Pohjois-Suomeen Kuolevat kuuset Etelä-Suomessa Eurooppalainen perspektiivi Sädekasvu kasvukauden

Lisätiedot

Heinän ja säilörehun kosteusmittari

Heinän ja säilörehun kosteusmittari Heinän ja säilörehun kosteusmittari FI Käyttöohjeet KÄYTTÖOHJEET WILE 25 -KOSTEUSMITTARILLE 1. Toimitussisältö 2 - Wile 25 -kosteusmittari - kantolaukku - kantohihna - käyttöohje - paristo 9 V 6F22 (paikallaan

Lisätiedot

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Onnistunut metsänuudistaminen

Onnistunut metsänuudistaminen Onnistunut metsänuudistaminen MMT Timo Saksa Mikkeli11.9.2012 Suonenjoen toimintayksikkö Siemenviljelmät / -metsiköt Kustannustehokkuus Teknologia / talous Käpy- ja siemenhuolto Taimikasvatus / -huolto

Lisätiedot

LAV90 Etna 3000 HÖYRYPUHDISTIN. Käyttöohje Alkuperäisten ohjeiden käännös. VAROITUS! Lue käyttöohjeet huolellisesti ennen laitteen käyttöä.

LAV90 Etna 3000 HÖYRYPUHDISTIN. Käyttöohje Alkuperäisten ohjeiden käännös. VAROITUS! Lue käyttöohjeet huolellisesti ennen laitteen käyttöä. LAV90 Etna 3000 HÖYRYPUHDISTIN Käyttöohje Alkuperäisten ohjeiden käännös VAROITUS! Lue käyttöohjeet huolellisesti ennen laitteen käyttöä. Maahantuoja: ISOJOEN KONEHALLI OY Keskustie 26, 61850 Kauhajoki

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen!

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen! Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen! YOUNG PEOPLE FOR YOUNG PEOPLE -hankkeen toiminnan ytimenä on nuorten ideoiden kuuleminen. Minipuutarha-info aloittelevalle kotipuutarhurille on esimerkki nuorten

Lisätiedot

Marja Poteri ja Eevamaria Harala. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Marja Poteri ja Eevamaria Harala. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute Rikkakasvien k i torjunta paakkutaimilla ill Marja Poteri ja Eevamaria Harala Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Rikkakasvien kartoitus metsätaimitarhoilla

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneellisen istutuksen käyttöönotto Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,

Lisätiedot

Lähtökohta. Testi. Kuva 1. C20/25 Testikappale jossa Xypex Concentrate sively

Lähtökohta. Testi. Kuva 1. C20/25 Testikappale jossa Xypex Concentrate sively Lähtökohta Testin lähtökohtana oli uudiskohde, jonka maanalaiset kellariseinät olivat ulkopuolisesta bentoniitti eristyksestä huolimatta vuotaneet. Kohteen rakennuttaja halusi vakuutuksen Xypex Concentrate

Lisätiedot

AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja

AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja NOKKA-AKSELIEN MITTAAMINEN 1. Tarkastuksen käyttö 2. Määritelmät 3. Välineet Kyseisen ohjeen tarkoituksena on ohjeistaa moottorin nokka-akseli(e)n mittaaminen ja ominaisuuksien laskeminen. Ns. A-(perusympyrä)

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE HYDRAULIPURISTIN HP 95

KÄYTTÖOHJE HYDRAULIPURISTIN HP 95 KOHP95.doc KÄYTTÖOHJE HYDRAULIPURISTIN HP 95 Maahantuonti: Hollolan Sähköautomatiikka Oy Höylääjänkatu 5 15520 LAHTI Puh. (03) 884 230 Fax (03) 884 2310 hsa@hsaoy.com www.hsaoy.com 2 1. YLEISIÄ TURVALLISUUSOHJEITA

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin

Lisätiedot

Mikä on muuttunut? MTT

Mikä on muuttunut? MTT Petri Lintukangas Rypsi Rapsi Mikä on muuttunut? Lähde; MTT / Peltonen-Sainio, Jauhiainen, Venäläinen 2009 Kirpoilla on yleensä vain yksi sukupolvi kasvukaudessa. Aikuiset talvehtivat kasvijätteessä tai

Lisätiedot

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot

Lisätiedot

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Tutkimushankkeen loppuseminaari

Lisätiedot

Käyttöopas (ver. 1.29 Injektor Solutions 2006)

Käyttöopas (ver. 1.29 Injektor Solutions 2006) KombiTemp HACCP Elintarviketarkastuksiin Käyttöopas (ver. 1.29 Injektor Solutions 2006) web: web: www.haccp.fi 2006-05-23 KombiTemp HACCP on kehitetty erityisesti sinulle, joka työskentelet elintarvikkeiden

Lisätiedot

Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110

Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110 Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110 B-2170 Merkkivalojen selitys Keltainen merkkivalo (1) Alilämpötilan näyttö Punainen merkkivalo (2) Tyhjän säiliön näyttö STOP MAHDOLLISET VIAT Jos laite ei toimi moitteettomasti,

Lisätiedot

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering va K 0 LA &eli Helsinki Rukkila.22 Helsinki 4 48 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKON El DE N TUTKI MUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1961 Koetusselostus 405 Kuva 1. Malli Juwel

Lisätiedot

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se

Lisätiedot

Miten hoidat ja istutat nurmikkoasi

Miten hoidat ja istutat nurmikkoasi Miten hoidat ja istutat nurmikkoasi Nurmikon käyttäminen Hemmanetin valmiit nurmikot kestävät heti että niitten päälle kävellään. Mutta alussa kannattaa olla vähän varovainen ettei rasita nurmikkoa liikaa

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. VAPO YMPÄRISTÖ Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Imukykyinen ja monikäyttöinen vaalea rahkaturve on ylivoimainen kuivike nesteiden, ravinteiden ja hajujen sitomisessa. Se sopii

Lisätiedot

Viljelykokeilu: Kihokki kasvihuoneessa & puutarhalla

Viljelykokeilu: Kihokki kasvihuoneessa & puutarhalla Viljelykokeilu: Kihokki kasvihuoneessa & puutarhalla Pitkä- ja pyöreälehtikihokkia (Drosera sp.) on kerätty Pohjois- Suomen soilta jo vuosikymmeniä rohdos ja lääketeollisuuden raaka -aineeksi. Raaka-aineeksi

Lisätiedot

18757:302001893 NESTEIDEN KÄSITTELY MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT IVB 5 & 7 ALLROUNDIMURIT PÄIVITTÄISEEN KÄYTTÖÖN

18757:302001893 NESTEIDEN KÄSITTELY MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT IVB 5 & 7 ALLROUNDIMURIT PÄIVITTÄISEEN KÄYTTÖÖN IVB 5 & 7 Imurisarja, joka pystyy useimpiin päivittäisiin märkä- ja kuivaimurointitöihin. Säädettävä kahva parantaa työasentoa ja helpottaa säilytystä. Putki ja suuttimet voidaan säilyttää koneen päällä

Lisätiedot

Elastisuus: Siirtymä

Elastisuus: Siirtymä Elastisuus: Siirtymä x Elastisuus: Siirtymä ja jännitys x σ(x) σ(x) u(x) ℓ0 u(x) x ℓ0 x Elastisuus: Lämpövenymä ja -jännitys Jos päät kiinnitetty eli ε = 0 Jos pää vapaa eli σ = 0 Elastisuus: Venymätyypit

Lisätiedot

Löytyykö salaojistasi nitraattia?

Löytyykö salaojistasi nitraattia? Löytyykö salaojistasi nitraattia? Pelloille pääosa lannoitetypestä annetaan keväällä kylvön yhteydessä. Joskus helppoliukoista typpeä annetaan vielä kesäkuussa, kun kasvien kasvu on käynnistynyt. Typpeä

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6 PL 163 87101 Kajaani puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. TEKNISIÄ TIETOJA 2. ELTRIP-R6:n ASENNUS 2.1. Mittarin asennus 2.2. Anturi-

Lisätiedot

Biologinen kasvinsuojelu

Biologinen kasvinsuojelu Biologinen kasvinsuojelu Heini Koskula Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Taustaa petojen käytöstä Mistä on kyse? Petopunkkeja

Lisätiedot

TigerStop Standard Digitaalinen Syöttölaite / Stoppari

TigerStop Standard Digitaalinen Syöttölaite / Stoppari Perkkoonkatu 5 Puh. 010 420 72 72 www.keyway.fi 33850 Tampere Fax. 010 420 72 77 palvelu@keyway.fi TigerStop Standard Digitaalinen Syöttölaite / Stoppari Malli Työpituus Kokonaispituus Standardi mm mm

Lisätiedot

Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla.

Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla Lisää satoa hiilidioksidin avulla. 2 Suojakaasun käsikirja Puhu kasveillesi tai lisää hiilidioksidimäärää. Vanha sanonta, että kasveille tulee puhua, on totta tänäänkin.

Lisätiedot

PANK PANK- 4306 ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. Asfalttimassat ja päällysteet 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE

PANK PANK- 4306 ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. Asfalttimassat ja päällysteet 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE Asfalttimassat ja päällysteet PANK- 4306 PANK ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 7.12.2011 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ KOHDERYHMÄ: Soveltuu peruskoulun 9.luokan kemian osioon Orgaaninen kemia. KESTO: 45 60 min. Kemian opetuksen keskus MOTIVAATIO: Muovituotteet kerääntyvät helposti luontoon ja saastuttavat

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.

Lisätiedot

DC JÄÄKAAPPI DC-150 KÄYTTÖOHJE

DC JÄÄKAAPPI DC-150 KÄYTTÖOHJE DC JÄÄKAAPPI DC-150 KÄYTTÖOHJE LUE TÄMÄ KÄYTTÖOHJE HUOLELLISESTI ENNEN KÄYTTÖÖNOTTOA VAROITUS Laite on liitettävä suojamaahan ja soveltuvaan 12 tai 24 VDC pistokkeeseen (minimi tehonsyöttökyky 120 WDC).

Lisätiedot

Betonirakenteiden korjaus - 3-osainen järjestelmä 1 / 6. DIN EN :2004 -sertifioitu järjestelmä

Betonirakenteiden korjaus - 3-osainen järjestelmä 1 / 6. DIN EN :2004 -sertifioitu järjestelmä Betonirakenteiden korjaus - 3-osainen järjestelmä 1 / 6 1. K & H Korroosiosuoja- ja tartuntalaasti Korroosiosuojaus ja tartuntalaasti samassa, raekoko < 0,5 mm Soveltuu myös tiesuolan vaikutuksille alttiisiin

Lisätiedot

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Pohjoismainen siemen- ja taimineuvosto NordGen Skog järjesti Oslossa maaliskuussa teemapäivän Föryngelse skogens fundament. Paikalla oli reilut viisikymmentä

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Työn toteutus Lisää pullosta kolmeen koeputkeen 1 2 cm:n kerros suolahappoa. Pudota ensimmäiseen koeputkeen kuparinaula, toiseen sinkkirae ja kolmanteen magnesiumnauhan pala. Tulosten käsittely Mikä aine

Lisätiedot

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt Mittaustulokset ovat aina likiarvoja, joilla on tietty tarkkuus Kokeellisissa luonnontieteissä käsitellään usein mittaustuloksia. Mittaustulokset ovat aina

Lisätiedot

Epäorgaaninen nestemäinen typpilannoite tavanomaiselle kasvihuonetuotannolle

Epäorgaaninen nestemäinen typpilannoite tavanomaiselle kasvihuonetuotannolle 2013 Epäorgaaninen nestemäinen typpilannoite tavanomaiselle kasvihuonetuotannolle 0 Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Ammoniumtyppiliuoksen käyttö luonnonmukaisessa tuotannossa... 2 2.1 Käyttö Luomulainsäädännön

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004 Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla Ryhmä C Aleksi Mäki 350637 Simo Simolin 354691 Mikko Puustinen 354442 1. Tutkimusongelma ja

Lisätiedot

Energiapuun puristuskuivaus

Energiapuun puristuskuivaus Energiapuun puristuskuivaus Laurila, J., Havimo, M. & Lauhanen, R. 2014. Compression drying of energy wood. Fuel Processing Technology. Tuomas Hakonen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Johdanto Puun kuivuminen

Lisätiedot

Biokalvokoe -väliraportti. Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki Raija Kumpula

Biokalvokoe -väliraportti. Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki Raija Kumpula Biokalvokoe -väliraportti Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki 3.12.2015 Raija Kumpula Sivu 1 28.1.2016 1. johdanto Erilaisten katteiden käyttö on yleistä marjojen ja vihannesten viljelyssä. Niiden käytöllä

Lisätiedot

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia Kuminan pellonpiennarpäivät 213 lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Jokioinen 17.6.213 Lamminkylän pelto Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisenä talvena

Lisätiedot

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero:

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero: RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työ:3503160 Kohde: Kaivokselan koulu, Vantaa Osoite: Kaivosvoudintie 10, 01610 Vantaa Yhteyshenkilö: Juha Leppälä, p. 040 522 4062 juha.leppala@iss.fi Vahinkotapahtuma: Toimeksianto:

Lisätiedot

MITTAUSRAPORTTI. Työ : 514/3248. Kohde: Hämeenkylän koulu. Raportointipäivä : 24.6.2014. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

MITTAUSRAPORTTI. Työ : 514/3248. Kohde: Hämeenkylän koulu. Raportointipäivä : 24.6.2014. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 MITTAUSRAPORTTI Kohde: Hämeenkylän koulu Raportointipäivä : 2462014 Työ : 514/3248 etunimisukunimi@akumppanitfi 01740 Vantaa wwwkuivauspalvelutfi KOHDE: Hämeenkylän koulu TILAN VUOKRALAINEN: TILAAJA: Vantaan

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa

Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa Kari Jokinen, Erikoistutkija, MMT ja MTT:n Poveri-tiimiläiset Risto Tahvonen, Liisa Särkkä, Timo Kaukoranta Kasvihuoneviljelyn merkitys

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

ASTIANPESUKONE WD-6 Säätöohjeet

ASTIANPESUKONE WD-6 Säätöohjeet ASTIANPESUKONE WD-6 Säätöohjeet Käännös valmistajan alkuperäisestä ohjeesta Rev 4.2 (201505) 4246074, 4246075, 4246084, 4246152, 4246153, 4246154 Säätöohjeet METOS WD-6 6. Säätöohjeet Tämä kuvio laitteen

Lisätiedot

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein MISR PETROLEUM CO. Keneltä Kenelle Teknisten asioiden yleishallinto Suoritustutkimusten osasto Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein PVM.

Lisätiedot

Käyttöohje. Lue huolellisesti ennen käyttöä HERBIE

Käyttöohje. Lue huolellisesti ennen käyttöä HERBIE Käyttöohje Lue huolellisesti ennen käyttöä HERBIE HERBIESSÄ YHDISTYVÄT MUOTOILU JA TOIMINNALLISUUS. PITKÄLLE KEHITELTY ACTIVE GROWING TECHNOLOGY TAKAA NOPEAN KASVUN JA RUNSAAN SADON. Yksinkertaisen muotoilunsa

Lisätiedot

Emonkasvatus Kirkkonummen Mehiläistuote/2014 1

Emonkasvatus Kirkkonummen Mehiläistuote/2014 1 Emonkasvatus 1 Hoitajakuntien valmistelu Valitaan hoitokunniksi vahvoja ja terveitä yhdyskuntia puhdistuslennon jälkeen tehdään punkin torjunta joko puhdistuslennon jälkeen oxtiputuksella tai myöhemmin

Lisätiedot

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta

Lisätiedot