Mitä aiemmin on tehty: pelastusdokumentoinnin käsikirja. Amanuenssi Risto Hakomäki Kansallismuseo

Transkriptio

1 Mitä aiemmin on tehty: pelastusdokumentoinnin käsikirja Amanuenssi Risto Hakomäki Kansallismuseo

2 Museoviraston tallennushankkeita Jokioisten naulatehdas ja Forssan Finlayson 1980 Pernajan Isnäsin saha ja Vallila työväen asuintalo 1981 Lappeenrannan Chymoksen tehdas 1982 Kokkolan Hagströmin nahkatehdas 1982 ja 1985 Hangon Forcitin räjähdysainetehdas 1983 Elannon leipätehdas , Fazerin karkkitehdas Kemijoen uitto 1986 Jokelan tiilitehdas 1987, Tenholan Skogbyn saha 1987 Sinebrychoffin panimo Hietalahdessa , Herttoniemen teoll.alue Nuutajärven lasitehdas Ähtärin Vääräkosken kartonkitehdas 1996

3

4 Mitä yrityksestäsi jää historiaan? "Teollisuustuotteet museossa" S E M I N A A R I yrityksille ja museoille Kansallismuseossa klo Yritysten, arkistojen ja museoiden yhteistyöstä nykyajan esinekulttuurin tallentamisessa keskustelemassa mm. pääjohtaja Henrik Lilius, Museovirasto toim.joht. Johannes Koroma, TT Tarkempi ohjelma Seminaarin päätteeksi opastettu kierros Kansallismuseossa VAPAA PÄÄSY ilm mennessä 40501/Hakomäki järj. Museovirasto

5 OHJELMA Avaussanat pääjohtaja, valtionarkeologi Henrik Lilius, Museovirasto Teollisuuden puheenvuoro FT Markku Mansner, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Teollisesti tuotetun aineiston tallennus tutkija Antti Metsänkylä, Museovirasto Yritysten kokoelmat: kartoituksen tulokset tutkija Risto Hakomäki, Museovirasto Esinetallennus- ja museotoimintaa yritysmaailmassa GWS-museo, näyttelysuunnittelija Leena Hiltula, Oy G.W. Sohlberg Ab MuoviSuomi -näyttely, toimitusjohtaja Hannele Heikkilä, Muoviyhdistys ry Lääketeollisuuden museoesineitä, arkistonhoitaja Tuija Oksa, Leiras Oy Keskustelua Paperit talteen - ja esineetkin arkistonjohtaja Matti Lakio, Suomen elinkeinoelämän keskusarkisto ELKA Keskustelua Museoiden ja yritysten yhteistyö Kumiteollisuuden tallentaminen Tampereen museoihin, museotoimenjohtaja Toimi Jaatinen Tunturipyörä Oy:n aineistoa Turun maakuntamuseossa, tutkija Riitta Kajala Salon elektroniikkamuseo - yritysten ja kaupungin yhteistyötä, tutkija Leena Järvelä Oy Juho Jussilan toimintojen dokumentointi, Jyväskylän yliopiston museo, amanuenssi Pirjo Vuorinen Keskustelua Matkanapin historia: näyte hektisen yrityselämän pyörteistä markkinointipäällikkö Markku Suominen, Suomen 3M Oy Päätöskeskustelu: voidaanko tallennuksen suuntaviivoista ja työnjaosta sopia? puheenjohtajana pääjohtaja Henrik Lilius Seminaarin päätös, mahdollisuus osallistua opastetulle kierrokselle Suomen kansallismuseon uudistetussa perusnäyttelyssä Kahvitauko

6 SEMINAARI "TEOLLISUUS JA MUSEOT" Helsinki Seminaarin järjestää Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto yhteistyössä Museoviraston kanssa Esineiden säilytysolosuhteet ja käsittely yli-intendentti Kaija Steiner-Kiljunen, Suomen kansallismuseon konservointilaitos Tavoite: Virittää yrityksissä kiinnostusta museotoimintaa sekä teollisuusympäristöjen ja teollisuustuotteiden säilymistä kohtaan sekä edistää yritysten ja museoiden yhteistyötä Hotelli Palace, Eteläranta Tervetulosanat toimitusjohtaja Johannes Koroma, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto kahvi Katsaus Palacen talon historiaan FT Markku Mansner, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Ekskursio yritysmuseoon, kaksi vaihtoehtoa: 1. Päivälehden museo, Ludviginkatu 2-4 museon esittely: johtaja Pekka Anttonen, Päivälehden arkistosäätiö 2. G. W. Sohlbergin museo, Ehrensvärdintie 25 museon esittely: isännöitsijä Alpo Kuitunen Lounas vapaavalintaisessa paikassa Arkistoaineistojen säilytys arkistonjohtaja Matti Lakio, Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto Teollisuusympäristöjen säilymisen merkitys yli-intendentti Mikko Härö, Museoviraston rakennushistorian osasto Keskustelua Museo yrityksessä - yritys museossa 1. Raision tehtaiden museo tiedottaja Heli Soini 2. M-realin ja Äänekosken kaupunginmuseon yhteistyö museonhoitaja Pekka Soininen Kiertävä amanuenssi yritysmuseoiden henkilöstöratkaisuksi? Kokemuksia Keski-Suomesta amanuenssi Virpi Mäkinen Päätöskeskustelu: Miten tästä eteenpäin? puheenjohtajana FT Markku Mansner, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Suomen kansallismuseo, Mannerheimintie Avaussanat pääjohtaja, valtionarkeologi Henrik Lilius, Museovirasto Kuluttamisen vuosisata KTT Mika Pantzar, Kuluttajatutkimuskeskus Teollisuustuotteiden tallennuksen näkökulmia intendentti Ebba Brännback, Taideteollisuusmuseo Keskustelua Kahvi

7 Seminaarin päätöskeskustelun aiheita 2002 Onko tarvetta jotenkin koordinoida esinekeruuta? On: a) siksi, että ainakin yksi kappale kulttuurihistorian kannalta tärkeätä esinettä päätyisi jonkin museon kokoelmiin ja b) siksi, että täsmälleen samaa teollisesti massatuotantona valmistettua esinettä ei turhaan kerättäisi kaikkiin museoihin Museoiden ja yritysten esinekokoelmista on toivottavasti joskus verkossa esineen tarkkuudella oleva tietokanta, jonka avulla voidaan välttyä tarpeettomalta päällekkäiseltä tallentamiselta Näin voitaisiin myös varmistua, että mahdollisimman monet esinekulttuurin kannalta keskeiset esineet päätyvät asiallisesti tallennetuiksi Karkeana nyrkkisääntönä ehkä voitaisiin pitää, että teollinen tuote olisi tallennettuna vähintään sen paikkakunnan/maakunnan ammatillisesti hoidettuun museoon, missä tavaran valmistanut yritys sijaitsee tai tuotteen valmistaneen yrityksen museoon/kokoelmaan mikäli sellainen on. Se voidaan myös tallentaa mahdolliseen alan erikoismuseoon, Kansallismuseoon tai johonkin muuhun museoon mikäli se kuuluu kyseisen museon keruuohjelmaan. Hyvä olisi, jos esinettä olisi vähintään kaksi tallennettuna eri paikkoihin, jotta mahdollisen tulipalon, varkauden, ilkivallan tms. seurauksena ei ainoa kappale esinettä tuhoutuisi. Miten päätetään mitkä ovat keskeisiä? Luodaan keskeisten teollisesti tuotettujen kulutustavaroiden luettelo esim. Suomen Gallupin kanssa Sekä menneet n vuotta että nykyhetki Teollisesti tuotettujen esineiden "antiikkikirja"?

8 Teollisuuskulttuuri talteen - elinkeinoelämä, työväenliike ja museot yhteistyössä Seminaari Suomen kansallismuseon auditoriossa Kahvitarjoilu Seminaarin avaus Ylijohtaja Ritva Wäre, Suomen kansallismuseo Toimitusjohtaja, puheenjohtaja Seppo Kovalainen, Normet Oy/ TT:n yhteyshenkilövaliokunta Teollisen työelämän tallennuksen ulottuvuuksia Teollisen työelämän tallennuksen merkitys ja tavoitteet Tutkija Antti Metsänkylä, Museovirasto Kulutustavaroiden valmistus: taustaa ihmisten arkiselle esinemaailmalle Tutkija Risto Hakomäki, Museovirasto Työprosessin tallennus FM, KTM Tuija Mikkonen Arkielämä työpaikalla Projektipäällikkö Kauko Viitala, (Tuusulan työläiskotimuseo) Keskustelua Lounastauko Mitä olisi tehtävä ja miten? mitä työelämän ilmiöitä nyt on tärkeää tallentaa yhteistyön aikaansaaminen ja osapuolien roolit mistä resurssit tallennukseen miten tallennettua aineistoa voidaan käyttää Museonjohtaja Pontus Blomster, Työväen keskusmuseo Museotoimenjohtaja Olli Immonen, Etelä-Karjalan museo Asiamies Pertti Tyrväinen, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Keskustelu tallennuksen yhteistyöstä puheenjohtajana museonjohtaja Pontus Blomster Kahvitauko Kuvallisen tallennuksen menetelmiä Varhaista teollisuuden dokumentointia Tutkija Ilkka Kippola, Suomen elokuva-arkisto Teollisuustyön elokuvaamisesta Ohjaaja Virke Lehtinen, Filmiryhmä Oy Mitä teollisuustyön kuvaaminen vaatii? Valokuvaaja Matti Huuhka, Museokuva Mitä ongelmia tutkija saattaa kohdata yrityksen arkistossa? Verkkotiedottaja Teemu Sainio, Espoon kaupunki Aineistosta museoksi Tapaus: Miten tehdään uusi teollisuusmuseo? Suunnittelija Päivi Viherkoski, G. A. Serlachius- museo Keskustelua Seminaarin järjestäjät: Museovirasto Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto TT

9 Yhteistyö TT:n (nyk. EK) kanssa Johannes Koroma TT:n toim. johtaja ja pääjohtaja Henrik Lilius aloitteentekijöinä Koroma erosi ja Lilius jäi eläkkeelle Elinkeinoelämän ja museoiden yhteistyön jalkauttaminen maakuntiin TT:n alueasiamiesverkosto (18 maakunnassa) yhteistyössä maakuntamuseoiden ja valtak. erikoismuseoiden kanssa Sovittiin pro-aktiivisesta yritysten kulttuuriperinnön tallentamisesta Päätettiin julkaista opaskirja yrityksille TT lupasi kustantaa ja jakaa sen 5000 jäsenyritykselleen Käsikirjoitus tehtiin 2007 mutta henkilövaihdoksista mm. johtuen kirjan julkaiseminen viivästyi ja jäi julkaisematta 2009 aloitti TAKO 2016 Kulttuuriperinnön pelastuksen ABC -hanke

10 Risto Hakomäki Antti Metsänkylä Elinkeinoelämä ja kulttuuriperintö Sisällys Esipuhe 1. Johdanto: Yritysten kulttuuriperintö (AM) 2. Teollisesti valmistetut tuotteet ja niiden tallennus (RH) Kulutustavaroiden valmistuksen trendejä Onko kulutustavara osa kansallista kulttuuria? Mitä kerätään ja tallennetaan? Teollisesti valmistettujen tuotteiden tallentamisen periaatteita yrityksissä ja museoissa Tietoiskuja: Museoesineiden dokumentointi (mm. luettelointi) Museoesineiden säilytys ja käsittely Näyttelyn toteuttaminen Kotitalouksien kestotavaroiden omistus 3. Koneet, laitteet ja kalusteet (AM) Tekniikan museon rooli Koneiden ja laitteiden tallennuksen periaatteita Yhteistyö yritysten kanssa 4. Arkistoaineisto (RH) Seulonta Mitä tutkitaan eri aikoina Erikoisaineisto Elkan osuus yritysarkistojen säilyttämisessä Tietoturva Arkistojen säilytysolosuhteet Yritysten, museoiden ja arkistojen yhteistyö 5. Työelämän tallennus (AM) Aineisto Työelämä arkielämän osa Miten työelämää tallennetaan? Tallennusmalli 6. Teollisuusympäristöt (AM) Tampereen Verkatehtaan suojelukiistan merkitys Mikä on teollisuusympäristö? Teollisuusympäristön arvo Suojelua ja uuskäyttöä Säilyttää vai purkaa? 7. Asiantuntija-apu ja yhteistyö (RH) Yritysten museo- ja näyttelytoiminta Kannattaako perustaa yritysmuseo? Suomen museot Työnjako museoiden ja yritysten kesken Keruu- ja tallennustyön työnjako Tärkeitä museoita Muita yhteistyötahoja Tietoiskuja: Aineistot ammatilliseen museoon? Aineiston luovutusprosessi Tietoiskuja: Elkan palvelut yrityksille Valokuvien inventointi, luettelointi ja säilytys