SOLTEQ OYJ TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2013

Transkriptio

1 1

2 TIETOA SIJOITTAJILLE YHTIÖKOKOUS SOLTEQIN TALOUSTIEDOTUS VUONNA vuoden 2013 tilinpäätöstiedote ja vuosikertomus perjantaina klo osavuosikatsaus 1-3/2014 torstaina klo osavuosikatsaus 1-6/2014 torstaina klo osavuosikatsaus 1-9/2014 perjantaina klo 9.00 Solteq Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään maanantaina klo yhtiön pääkonttorissa osoitteessa Eteläpuisto 2 C, Tampere. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on viimeistään merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakeluetteloon. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, on ilmoitettava osallistumisestaan yhtiön pääkonttoriin viimeistään maanantaina klo Ilmoittautuminen voidaan tehdä puhelimitse , telefaxilla tai sähköpostilla katiye.saadetdin@solteq.com. 2

3 PÖRSSITIEDOTTEET 2013 PÄIVÄMÄÄRÄ TIEDOTE SOLTEQIN TALOUSTIEDOTUS VUONNA OSINGONMAKSU SOLTEQ SOPI MERKITTÄVÄSTÄ PALVELU-UUDISTUKSESTA SUOMEN LÄHIKAUPAN KANSSA SOLTEQ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS SOLTEQ OYJ SOPI MERKITTÄVÄN OHJELMISTOKAUPAN VELJEKSET HALONEN OY JA OY CARLSON -TAVARATALOKETJUJEN KANSSA SOLTEQ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS SOLTEQ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS SOLTEQ OYJ: ARVOPAPERIMARKKINALAIN 2 LUVUN 10 :N MUKAINEN ILMOITUS JÄRJESTELYSTÄ, JOKA TOTEUTUESSAAN JOHTAA OMISTUSOSUUDEN MUUTTUMISEEN SOLTEQ OYJ:N YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET SOLTEQ OYJ:N HALLITUKSEN JÄSENTEN PALKKIOIDEN MAKSAMINEN YHTIÖN HALLUSSA OLEVILLA OSAKKEILLA HALLITUKSEN JÄSENTEN JA TILINTARKASTAJAN VALINTAA KOSKEVA PÄÄTÖSEHDOTUS KUTSU VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN SOLTEQ OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE SOLTEQ OYJ:N VUOSIKERTOMUS ON ILMESTYNYT 3

4 SISÄLTÖ 5 Hallituksen toimintakertomus 8 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 14 Konsernin ja emoyhtiön laaja tuloslaskelma 15 Konsernin ja emoyhtiön tase 17 Konsernin ja emoyhtiön rahavirtalaskelma 18 Laskelma konsernin ja emoyhtiön oman pääoman muutoksista 20 Tilinpäätöksen liitetiedot 21 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 26 1 Toimintasegmentit 27 2 Hankitut liiketoiminnot 27 3 Liikevaihto ja pitkäaikaishankkeet 27 4 Liiketoiminnan muut tuotot 28 5 Liiketoiminnan muut kulut 29 6 Poistot ja arvonalentumiset 29 7 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 30 8 Tutkimus- ja kehittämismenot 30 9 Rahoitustuotot Rahoituskulut Tuloverot Osakekohtainen tulos Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Myytävissä olevat rahoitusvarat Laskennalliset verosaamiset ja -velat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Rahavarat Omaa pääomaa koskevat liitetiedot Varaukset Rahoitusvelat Ostovelat ja muut velat Rahoitusriskien hallinta ja pääoman hallinta Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut Muut vuokrasopimukset Vakuudet ja vastuusitoumukset Lähipiiritapahtumat Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat Viiden vuoden lukusarjat Osakkeenomistuksen jakauma ja tiedot osakkeenomistajista 55 Voitonjakoehdotus ja allekirjoitukset 56 Tilintarkastuskertomus 4

5 SOLTEQ OYJ TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA LIIKETOIMINNAN KEHITYS Solteq on johtava kaupan ja palvelualan ohjelmistopalveluyhtiö. Tarjoamme kestävää kumppanuutta ja markkinoiden laajimman valikoiman palveluja koko toimitusketjun optimoinnista kuluttaja-asiakastiedon hallintaan. Teknologiariippumattomat ratkaisumme auttavat asiakkaitamme ohjaamaan liiketoimintaansa mahdollisimman tehokkaasti ja kannattavasti. Solteq Oyj:n raportoitavat segmentit ovat Päivittäis- ja erikoiskauppa, HoReCa; Tukkukauppa, Logistiikka ja Palvelut sekä Palveluiden toiminnanohjaus. Segmenttijaon tavoitteena on vastata asiakkaiden kysyntään toimialojen kokonaistoimittajana ja siten parantaa palveluiden saatavuutta sekä helppoutta asiakkaillemme. Solteqin liikevaihto oli tuhatta euroa, jossa on laskua 2,3 % prosenttia vuoteen 2012 verrattuna. Solteqin liiketulos laski tuhanteen euroon vertailutilikauden tuhannesta eurosta. Yhtiön liiketulosprosentti oli 5,6 % (7,0 % vuonna 2012). PÄIVITTÄIS- JA ERIKOISTAVARAKAUPPA, HORECA Solteqin Päivittäis- ja erikoistavarakauppa -segmentti tarjoaa kaupan alan yrityksille kokonaisratkaisuja, joiden avulla kauppa voi tehostaa liiketoimintaansa niin logistiikan, myymälätoiminnan, asiakaspalvelun, rahastuksen kuin kanta-asiakkuuden hallinnankin osalta. Kaupan alan ratkaisujen avulla kauppa voi optimoida valikoimien, tilan, toimitusten, logistiikan ja asiakastyytyväisyyden hallintaa sekä samalla kasvattaa myyntiä ja tulosta. Solteqin ratkaisut auttavat kauppaa nopeuttamaan perustoimintojaan, nostamaan toimitusvarmuutta, laskemaan varastoarvoa, lisäämään varaston kiertonopeutta sekä parantamaan ennustettavuutta. Näin myymälässä on aina tarjolla oikeita tuotteita oikeassa paikassa, oikeaan aikaan ja oikealla hinnalla. Päivittäis- ja erikoistavarakauppa -segmentin liikevaihto tilikaudella oli 18,0 miljoonaa euroa. Segmentin liiketulos oli 1,1 miljoonaa euroa. TUKKUKAUPPA, LOGISTIIKKA JA PALVELUT Solteqin Tukkukauppa, Logistiikka ja Palvelut -segmentti tarjoaa asiakkailleen toiminnan- ja taloudenohjauksen järjestelmiä sekä niitä tukevia optimointi-, integraatio- ja raportointiratkaisuja. Segmentin ratkaisut auttavat asiakkaita ohjaamaan toimintaansa ja tehostamaan ostoja, myyntiä, varaston ohjausta sekä raportointia. Järjestelmien avulla voidaan mm. nostaa toimitusvarmuutta, laskea varastoarvoa, lisätä varaston kiertonopeutta sekä parantaa ennustettavuutta. Tavaravirtojen hallinnalla puolestaan varmistetaan, että oikeat tavarat ovat oikeaan aikaan asiakkaalla optimaalisesti pakattuina. Tukkukauppa, Logistiikka ja Palvelut -segmentin tarjoamat järjestelmät tehostavat 5

6 kaupan toimintaa ja antavat mahdollisuuden palvella asiakkaita entistä joustavammin ja monipuolisemmin. Samalla yrityksen sisäinen toiminta tehostuu toimitusketjun tietojenkäsittelyn automatisoinnin myötä. Solteqin ratkaisuja käyttää päivittäin laaja joukko asiakkaita mm. tukkukaupan, kaupan, teollisuuden ja julkishallinnon toimialoilta. Tukkukauppa, Logistiikka ja Palvelut -segmentin liikevaihto tilikaudella oli 15,0 miljoonaa euroa. Segmentin liiketulos oli 0,3 miljoonaa euroa. PALVELUIDEN TOIMINNANOHJAUS Solteqin Palveluiden toiminnanohjaus segmentti tarjoaa asiakkailleen palveluiden toiminnanohjausratkaisuja sekä masterdatan hallinnan ratkaisuja. Palveluprosessien hallintaan ja optimointiin kehitetty palveluiden toiminnanohjaus auttaa asiakkaita ohjaamaan toimintaansa ja tehostamaan esimerkiksi tuotantolaitosten käyntivarmuutta, töiden- ja resurssienhallintaa, kenttätyötä, myyntiä ja asiakaspalvelua, kumppaniverkoston hallintaa sekä materiaalihallintaa. Ratkaisuja käyttää laaja joukko asiakkaita mm. teollisuuden ja energiatuotannon palveluissa, kunnossapito- ja huoltopalveluissa, elinkaaripalveluissa, kaupunkien ja kuntien teknisessä toimessa, kiinteistöpalveluissa sekä koti- ja hoivapalveluissa. Palveluiden toiminnanohjaus -segmentti vastaa myös asiakasyritysten liiketoimintakriittiseen tietoon eli masterdataan liittyvistä palveluista ja tuotteista, ja tarjoaa asiakkailleen masterdatan laadun parantamisprojekteja, masterdata-palvelukeskukselle ulkoistettua tiedon ylläpitopalvelua, masterdatan hallinnassa hyödynnettäviä ohjelmistoteknologioita sekä konsultointipalveluja. Näiden palveluiden tavoitteena on varmistaa, että asiakkaiden toiminnanohjausta ja päätöksentekoa tukevien järjestelmien sisältämät tiedot ovat laadukkaita ja keskenään yhdenmukaisia sekä ajan tasalla. Solteqin masterdatan hallinnan ratkaisuja käyttävät asiakkaat yli toimialarajojen. Palveluiden toiminnanohjaus -segmentin liikevaihto tilikaudella oli 5,2 miljoonaa euroa. Segmentin liiketulos oli 0,7 miljoonaa euroa. LIIKEVAIHTO JA TULOS Liikevaihto laski 2,3 % edellisvuoteen verrattuna ja oli tuhatta euroa (edellinen tilikausi tuhatta euroa). Liikevaihto koostuu useista yksittäisistä asiakkuuksista. Enimmilläänkin yhden asiakkaan osuus liikevaihdosta on alle kymmenen prosenttiyksikköä. Tilikauden liiketulos oli tuhatta euroa (2.731 tuhatta euroa), tulos ennen veroja oli tuhatta euroa (2.433 tuhatta euroa) ja tilikauden tulos tuhatta euroa (1.697 tuhatta euroa). Liikevaihdon ja -tuloksen laskuun vaikutti suurimpana yksittäisenä tekijänä yksittäiseen Tukkukauppa, Logistiikka ja Palvelut -segmentin isoon asiakashankkeeseen liittyvien taloudellisten riskien osittainen toteutuminen. Solteq on varautunut näihin riskeihin käsityksensä mukaan täysmääräisesti ja toteutti vuoden aikana korjaavia toimenpiteitä liiketoiminnallisten vaikutusten minimoimiseksi. Solteq Oyj ja Aldata Solution Oyj saivat päätökseen kaupan, jossa Solteq Oyj hankki Aldatalta sen 100 %:sti omistaman tytäryhtiön Aldata Solution Finland Oy:n. Hankitun liiketoiminnan liikevaihto kehittyi odotetusti ja oli 11,7 miljoonaa euroa vuonna 2013 (9,5 miljoonaa euroa vuonna 2012, konsernin luvuissa alkaen). Hankitun liiketoiminnan liiketulos oli 0,9 miljoonaa euroa vuonna 2013 (0,9 miljoonaa euroa). Osana tiedotetun yrityskaupan rahoitusjärjestelyä yhtiö myi ja takaisinvuokrasi Tampereen toimitilakiinteistöt. Toimitilakiinteistöjen tasearvo oli myyntihetkellä tuhatta euroa. Toimitilakiinteistöjen myyntivoitto 887 tuhatta euroa, on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa vertailuvuonna. TASE JA RAHOITUS Taseen loppusumma oli tuhatta euroa ( tuhatta euroa). Likvidit varat olivat tuhatta euroa (1.242 tuhatta euroa). Likvidien varojen lisäksi yhtiöllä oli tilikauden päättyessä käyttämättömiä pankkitililimiittejä yhteensä tuhatta euroa. Konsernin rahoitusvelat olivat tuhatta euroa (6.430 tuhatta euroa). Konsernin omavaraisuusaste oli 43,5 prosenttia (37,2 %). INVESTOINNIT, TUTKIMUS JA KEHITYS Tilikauden nettoinvestoinnit olivat 957 tuhatta euroa (7.439 tuhatta euroa). Tilikauden investoinnit ovat pääsääntöisesti korvausinvestointeja. Vertailuvuoden investoinneista tuhatta euroa liittyy yritysostoon ja vastaavasti divestoinneista tuhatta euroa liittyy Tampereen toimitilakiinteistöjen myyntiin. Muilta osin vertailuvuoden investoinnit ovat korvausinvestointeja. TUOTEKEHITYS Solteqin tutkimus- ja kehityskulut ovat pääosin henkilöstökuluja. Perustuotteiden kehittämisessä Solteqin strategiana on toimia yhteistyössä globaalien toimijoiden kuten SAP:n, Symphony EYC:n ja Microsoftin kanssa sekä hyödyntää heidän resurssejaan ja jakelukanaviaan. Oma kehityspanos kohdistetaan lisäarvotuotteiden ja asiakaskohtaisten palvelukokonaisuuksien kehittämiseen. Tilikauden aikana ei ole aktivoitu tuotekehityskuluja (vertailuvuonnakaan ei tilikaudella aktivointeja). HENKILÖSTÖ Solteqin palveluksessa oli tilikauden lopussa 277 vakinaisessa työsuhteessa olevaa henkilöä (288 henkilöä). Henkilöstön määrä tilikaudella oli keskimäärin 287 henkilöä (270 henkilöä). Henkilöstön määrä tilikauden lopussa jakautui niin, että Päivittäis- ja erikoistavarakaupan palveluksessa oli 118 henkilöä, Tukkukaupan ja logistiikan palveluksessa 88 henkilöä, Palveluiden toiminnanohjauksen palveluksessa 40 henkilöä ja yhteisten toimintojen palveluksessa 31 henkilöä. 6

7 LIIKETOIMET LÄHIPIIRIN KANSSA Solteqin lähipiiriin kuuluvat sen hallitus, toimitusjohtaja sekä konsernin johtoryhmä omistusyhtiöineen. OSAKKEET, OSAKKEEN- OMISTAJAT JA OMAT OSAKKEET Solteq Oyj:n osakepääoma oli ,17 euroa ja osakkeiden lukumäärä on Osake on nimellisarvoton. Tilikauden päättyessä Solteq Oyj:n sekä konserniyhtiöiden Solteq Management Oy:n ja Solteq Management Team Oy:n hallussa olevien omien osakkeiden määrä oli kappaletta. Hankittujen osakkeiden määrä vastasi 5,2 prosenttia koko tilikauden lopun osake- ja äänimäärästä. Hankittujen osakkeiden kirjanpidollinen vasta-arvo oli euroa. Tilikauden aikana tehtiin yksi liputusilmoitus , jossa Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia ja LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö ilmoittivat fuusioituvansa muodostaen Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon. Toteutettu fuusio johti tiedotettuun omistusosuuden muutokseen. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo omisti yli 10 % osuuden Solteq Oyj:n osakkeista ja äänistä. VAIHTO JA KURSSI Tilikauden aikana Solteqin osakkeiden vaihto Helsingin Pörssissä oli 0,9 miljoonaa osaketta (1,9 milj. osaketta) ja 1,4 miljoonaa euroa (2,1 milj. euroa). Tilikauden ylin kurssinoteeraus oli 1,77 euroa ja alin 1,20 euroa. Painotettu osakekohtainen keskikurssi oli 1,49 euroa ja päätöskurssi 1,46 euroa. Yhtiön osakekannan markkina-arvo tilikauden lopussa oli 21,9 miljoonaa euroa (18,0 milj. euroa). OMISTUS Solteqilla oli tilikauden päättyessä yhteensä osakkeenomistajaa (1.804 osakkeenomistajaa). Solteqin 10 suurinta osakkeenomistajaa omistivat tuhatta osaketta eli heidän hallussaan on 74,7 prosenttia yhtiön osake- ja äänimäärästä. Solteq Oyj:n hallituksen jäsenet omistivat yhteensä tuhatta osaketta, mikä oli 36,8 prosenttia yhtiön osake- ja äänimäärästä. VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Solteq Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti vuoden 2012 tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle vastuuvapauden päättyneeltä tilikaudelta. Kokouksessa hyväksyttiin hallituksen esitys, että päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkoa 0,04 euroa osakkeelta. Lisäksi kokouksessa hyväksyttiin hallituksen esitys, että se valtuutetaan osakeyhtiölain 13 luvun 6 2 mom. mukaisesti päättämään enintään 0,04 euron osakekohtaisesta osingonjaosta tai muusta varojen jakamisesta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta sekä päättämään mahdollisen jaon ajoituksesta ja muista yksityiskohdista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, käytettäväksi osana henkilöstön kannustinjärjestelmää, yrityskauppojen tai muiden liiketoiminnan järjestelyiden rahoittamiseksi ja toteuttamiseksi tai muutoin edelleen luovutettaviksi taikka mitätöitäviksi. Ehdotus sisältää myös valtuutuksen ottaa pantiksi yhtiön omia osakkeita. Ehdotuksen mukaan hankittavien osakkeiden kokonaismäärä voi kulloinkin olla enintään 10 prosenttia kaikkien yhtiön osakkeiden lukumäärästä ja niitä voidaan hankkia muussa kuin osakkeenomistajien omistusten suhteessa. Osakkeet tulee hankkia julkisessa kaupankäynnissä. Muista ehdoista päättää hallitus. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhteensä enintään uuden tai yhtiön hallussa olevan oman osakkeen antamisesta yhdessä tai useammassa erässä osakeannilla siten, että osakeanti voidaan suunnata osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen. Muista osakeannin ehdoista päättää hallitus. Valtuutus on voimassa seuraavaan yhtiökokoukseen saakka. HALLITUS JA TILINTARKASTAJA Yhtiön hallitukseen valittiin kuusi jäsentä. Hallituksen jäseninä toimivat Ali Saadetdin, Seppo Aalto, Markku Pietilä, Sirpa Saraaho, Jukka Sonninen ja Matti Roininen. Järjestäytymiskokouksessaan hallitus valitsi puheenjohtajakseen Ali Saadetdinin. Tilintarkastajana jatkoi KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajanaan Lotta Nurminen, KHT. KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Katsauskauden jälkeen ei ole toteutunut raportointia edellyttäviä tapahtumia. RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Lähiajan keskeisimmät epävarmuustekijät ja riskit liittyvät liikevaihdon perustana olevien kauppojen ajoitukseen ja hinnoitteluun, kustannustason muutoksiin sekä yhtiön kykyyn hallita laajoja sopimus- ja toimituskokonaisuuksia. Yhtiön liiketoiminnan kannalta keskeisimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä seurataan säännöllisesti osana hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyä. Yhtiöllä ei ole erillistä sisäistä tarkastusorganisaatiota tai valiokuntaa. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Sekä liikevaihdon että liiketuloksen odotetaan kasvavan vuoden 2013 tasosta. 7

8 HALLITUKSEN ESITYS JAKOKELPOISTEN VAROJEN KÄSITTELYKSI Tilikauden 2013 lopussa konsernin emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on ,16 euroa. Solteq Oyj:n hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2013 jaetaan osinkoa 0,03 euroa kullekin ulkona olevalle osakkeelle. Nykyisellä osakemäärällä tämä esitetty osingonjako merkitsisi noin 450 tuhannen euron jakamista osakkaille. Lisäksi esitetään, että hallitus valtuutetaan osakeyhtiölain 13 luvun 6 2 mom. mukaisesti päättämään enintään 0,05 euron suuruisen osakekohtaisen osingonjaosta tai muusta varojen jakami-sesta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta sekä päättämään mahdollisen jaon ajoituksesta ja muista yksityiskohdista. Nykyisellä osakemäärällä tämän valtuutuksen täysmääräinen käyttäminen merkitsisi noin 750 tuhannen euron pääoman jakamista osakkaille (Vuoden 2013 varsinaisessa yhtiökokouksessa hyväksyttiin hallituksen ehdotus 0,04 euron suuruisesta osingonjaosta, joka toteutettiin Yhtiökokouksessa hallitus sai valtuutuksen enintään 0,04 euron suuruiseen osingonjakoon tai muuhun varojen jakoon sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Hallitus päätti ,02 euron osingon jaosta kyseisen valtuutuksen perusteella). Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu osingon tai muiden varojen jakaminen vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) on laadittu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suositus 54:n ja arvopaperimarkkinalain 7 luvun 7 :n mukaisesti. YLEISET PERIAATTEET Solteq Oyj on Suomessa rekisteröity ja Tampereella kotipaikkaansa pitävä julkinen osakeyhtiö. Solteq-konserni (Solteq) muodostuu emoyhtiö Solteq Oyj:stä, sen kolmesta suomalaisesta ja yhdestä venäläisestä tytäryhtiöstä. Konsernitilinpäätökseen yhdistellään johdon yhtiöt Solteq Management Oy ja Solteq Management Team Oy osakassopimuksen perusteella. Solteqin päätöksenteossa ja hallinnoinnissa noudatetaan yhtiön yhtiöjärjestystä, Suomen osakeyhtiölakia ja muuta yhtiötä koskevaa lainsäädäntöä. Lisäksi yhtiö noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n, Keskuskauppakamarin ja Elinkeinoelämän keskusliiton suositusta listayhtiöiden ohjausjärjestelmistä näissä periaatteissa mainituin poikkeuksin sekä NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Venäjän tytäryhtiössä sovelletaan paikallisia lakeja. Solteq noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) sillä poikkeuksella, että Solteqin hallituksessa ei ole erillisiä valiokuntia, koska yhtiön toiminnan laajuus ja hallituksen koko eivät edellytä asioiden valmistelua koko hallitusta pienemmässä kokoonpanossa. TOIMIELINTEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT Solteq-konsernin johtamisesta vastaavat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja, joiden tehtävät määräytyvät Suomen osakeyhtiölain mukaisesti. Operatiivisesta toiminnasta konsernitasolla vastaa toimitusjohtaja konsernin johtoryhmän avustamana. YHTIÖKOKOUS Yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin. Varsinainen yhtiökokous järjestetään kerran vuodessa hallituksen määräämänä päivänä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ylimääräisiä yhtiökokouksia voidaan tarvittaessa järjestää vuoden aikana. Yhtiökokous pidetään yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiön kotipaikassa Tampereella. Kutsu yhtiökokoukseen ja kokouksessa käsiteltävät asiat julkaistaan vähintään yhdessä suomenkielisessä valtakunnallisessa sanomalehdessä tai yhtiön internet sivuilla sekä julkistetaan pörssitiedotteena. Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään vuosittain seuraavista asioista: tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vahvistetun taseen mukaisen voiton tai tappion käsittely vastuuvapauden myöntäminen hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle hallituksen jäsenten määrä ja nimitys tilintarkastajien valinta hallituksen ja tilintarkastajien palkkiot muut kokouskutsussa mainitut asiat HALLITUS Solteq Oyj:n hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa sille osakeyhtiölaissa ja yhtiön yhtiöjärjestyksessä määritellyistä tehtävistä. Hallituksen keskeisiin tehtäviin kuuluu vahvistaa yhtiön strategia ja budjetti sekä päättää rahoitussopimuksista ja merkittävien omaisuuserien ostoista ja myynneistä. Hallitus seuraa yhtiön taloudellista kehitystä johdon kuukausiraporttien sekä muun johdon toimittaman informaation avulla. Hallituksen tehtävät ja vastuu määräytyvät ensisijaisesti yhtiöjärjestyksen ja Suomen osakeyhtiölain mukaisesti. Hallitus vahvistaa vuosittain työjärjestyksen, johon on kirjattu hallituksen kokouskäytäntö sekä hallituksen tehtävät. Hallituksen tehtävänä on työjärjestyksen mukaan: antaa hallinnon ja toiminnan asianmukaista järjestämistä koskevat ohjeet ja määräykset, nimittää toimitusjohtaja ja valvoa toimitusjohtajan toimintaa, päättää yhtiön toimialan puitteissa, yhtiön toiminnan laajuuteen ja laatuun nähden epätavallisista tai laajakantoisista asioista, edustaa yhtiötä, antaa yhtiöjärjestyksen nojalla prokuravaltuus, kantaa ja vastata yhtiön puolesta sekä päättää mahdollisesti nostettavista korvauskanteista, vastata yhtiön toiminnasta, tuloksesta ja kehittämisestä, valmistella yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat, toimeenpanna yhtiökokouksen päätökset, vahvistaa pitkän aikavälin strategia, 8

9 hyväksyä budjetti, päättää investointikehityksestä ja merkittävistä yksittäisistä investoinneista, päättää yritys- ja kiinteistökaupoista, strategisesti merkittävistä liiketoiminnan laajentamisista ja oman pääoman ehtoisista sijoituksista, vahvistaa konsernin rahoitusriskien hallintapolitiikka hyväksyä periaatteet henkilöstölle maksettaville palkoille ja muille etuisuuksille hoitaa kaikki ne tehtävät, joita osakeyhtiölaki, yhtiöjärjestys tai muu yhtiötä koskeva ohjeistus ei muille elimille ole määrännyt. Solteqin hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään viisi ja enintään seitsemän varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenet valitsee yhtiökokous toimikaudeksi kerrallaan. Toimikausi alkaa valinnan suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy valintaa ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päätyttyä. Yhtiöjärjestyksessä ei ole rajoitettu yhtiökokouksen valtaa asettaa jäseniä hallitukseen. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet sen jäsenistä on läsnä. Päätösasioiden lisäksi hallitukselle annetaan kokouksissa ajankohtaista tietoa konsernin toiminnasta, taloudellisesta tilanteesta ja riskeistä. Hallitus kokoontuu etukäteen sovitun aikataulun mukaisesti kertaa vuodessa, minkä lisäksi hallitus kokoontuu tarvittaessa. Kaikista kokouksista pidetään pöytäkirjaa. Vuoden 2013 varsinaisessa yhtiökokouksessa Solteqin hallitukseen valittiin 6 jäsentä: Ali Saadetdin (puheenjohtaja), Seppo Aalto, Markku Pietilä, Sirpa Sara-aho, Jukka Sonninen ja Matti Roininen. Hallituksen jäsenistä Sara-aho, Pietilä, Sonninen ja Roininen ovat yhtiöstä riippumattomia jäseniä. Lisäksi Sara-aho ja Sonninen ovat yhtiön merkittävistä omistajatahoista riippumattomia. Hallitus kokoontui 13 kertaa ja osallistumisprosentti oli keskimäärin 92 %. TOIMITUSJOHTAJA Yhtiön hallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa konsernin liiketoimintaa ja hallintoa yhtiöjärjestyksen, Suomen osakeyhtiölain ja hallituksen ohjeiden mukaan. Toimitusjohtajan tukena konsernin johtamisessa on johtoryhmä. Yhtiön toimitusjohtajana vuonna 2013 toimi Repe Harmanen. JOHTORYHMÄ Solteqin hallitus nimittää johtoryhmän. Johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa yhtiön operatiivisessa johtamisessa, valmistelee hallituksen ja toimitusjohtajan käsiteltäviä asioita sekä suunnittelee ja valvoo liiketoiminta-alueiden toimintaa. Konsernin johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti kuukausittain. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja. Johtoryhmään kuuluivat Repe Harmanen (Johtoryhmän puheenjohtaja), Kai Hinno (jatkuvuuspalvelut), Tiina Honkiniemi (Tukkukauppa, Logistiikka ja Palvelut), Mari Kuha (HR), Antti Kärkkäinen (Talous), Petri Lindholm (Päivittäis- ja Erikoistavarakauppa, HoReCa) Matti Saastamoinen (Palveluprosessien toiminnanohjaus), Mika Sipilä (Myynti) ja Riina Tervaoja (Projektit). SISÄINEN TARKASTUS Konsernilla ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota. Sisäisen tarkastuksen käytännön toteutuksesta vastaa talousyksikkö. Tavoitteena on varmistaa yhtenäisten hallintokäytäntöjen ja laskentaperiaatteiden toteutuminen. TILINTARKASTUS Solteq Oyj:llä on yksi varsinainen tilintarkastaja ja mikäli tämä ei ole Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö, yksi varatilintarkastaja. Tilintarkastajat valitaan tehtäväänsä toistaiseksi. Tilintarkastuksen pääasiallisena tehtävänä on todentaa, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot Solteq-konsernin tuloksesta ja taloudellisesta asemasta tilikaudelta. Sen lisäksi tilintarkastajat raportoivat hallitukselle hallinnon ja toimintojen juoksevasta tarkastuksesta. Yhtiön tilintarkastajana toimi vuonna 2013 KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Lotta Nurminen. PALKITSEMINEN Palkitsemisen hallinnointi Yhtiökokous päättää hallituksen ja tilintarkastuksen palkkiot. Hallitus päättää ja hyväksyy toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot kirjallisessa sopimuksessa. Ylimmän johdon palkitsemisperiaatteista päättää yhtiön hallitus. Hallitus hyväksyy vuosittain yhtiön henkilöstön kannustinjärjestelmän. Hallitus Yhtiökokous päättää hallituksen ja tilintarkastuksen palkkiot. Yhtiökokous päätti , että jäsenten palkkiot ovat seuraavat: jäsenille euroa vuodessa puheenjohtajalle euroa kuukaudessa Euroclear Finland Oy:n pitämän osakerekisterin mukaan hallituksen jäsenistä Seppo Aalto omisti kpl, Matti Roininen kpl, Markku Pietilä kpl, Sirpa Sara-aho kpl ja Jukka Sonninen kpl Solteq Oyj:n osaketta Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen puheenjohtajalle maksettu palkkio oli ,00 euroa vuonna Hallituksen puheenjohtaja ei kuulu yhtiön tulospalkkiojärjestelmän piiriin. Euroclear Finland Oy:n pitämän osakerekisterin mukaan hallituksen puheenjohtaja Ali Saadetdin omisti yhteensä Solteq Oyj:n osaketta. Toimitusjohtaja Hallitus päättää ja hyväksyy toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot kirjallisessa sopimuksessa. Yhtiön nykyisen toimitusjohtajan ehdot ovat seuraavat: irtisanomisaika ja -palkka ovat yhtiön irtisanoessa 3 kuukautta, jonka lisäksi henkilö on oikeutettu 9 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen. Toimitusjohtajan palkitseminen koostuu rahapalkasta, luontoiseduista sekä mahdollisesta tuloksen mukaan määräytyvästä vuosipalkkiosta ja osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Toimitusjohtajalle maksettu palkka etuineen oli ,59 euroa vuonna

10 Johtoryhmä Ylimmän johdon palkitseminen koostuu rahapalkasta, luontoiseduista, mahdollisesta tuloksen mukaan määräytyvästä vuosipalkkiosta ja osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Palkitsemisperiaatteista päättää yhtiön hallitus. Johdon osakeomistus Euroclear Finland Oy:n pitämän osakerekisterin mukaan toimitusjohtaja Repe Harmanen ei suoraan omista Solteq Oyj:n osakkeita. Johtoryhmän muut jäsenet omistavat suoraan Solteq Oyj:n osaketta. Solteqin ylin johto (toimitusjohtaja ja talousjohtaja) perustivat maaliskuussa 2011 Solteq Management Oy -nimisen yhtiön ja Solteqin muu johtoryhmä on perustanut heinäkuussa 2012 Solteq Management Team Oy -nimisen yhtiön. Näiden yhtiöiden avulla on toteutettu johdon osakepalkitsemisjärjestely. Yhtiöt omistavat yhteensä Solteq Oyj:n osaketta. TALOUDELLISEEN RAPORTOINTIIN LIITTYVÄT SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLIN- NAN PÄÄPIIRTEET Ylin vastuu kirjanpidosta ja varainhoidon valvonnasta kuuluu Solteq Oyj:n hallitukselle. Hallitus vastaa sisäisestä valvonnasta, ja toimitusjohtaja huolehtii valvonnan käytännön järjestämisestä ja valvonnan toimivuuden seurannasta. Liiketoiminnan ohjaus ja valvonta tapahtuvat koko konsernin kattavan raportointi- ja ennustejärjestelmän avulla. Toimitusjohtaja ja talousjohtaja toimittavat hallituksen ja johtoryhmän kokouksiin kuukausittaisiin raportteihin perustuvan katsauksen konsernin tilanteesta ja kehityksestä. RISKIENHALLINTAJÄRJESTELMÄ Konsernin riskienhallintaa ohjaavat lain vaatimukset, omistajien liiketoiminnalle asettamat tavoitteet sekä muiden sidosryhmien odotukset. Riskienhallinnan tavoitteena on tiedostaa ja tunnistaa yhtiön toimintaan liittyvät riskit sekä varmistaa, että riskejä hallitaan asianmukaisesti liiketoimintaan liittyviä päätöksiä tehtäessä. Yhtiön riskienhallinta tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden. Solteq ottaa riskejä, jotka kuuluvat sen liiketoimintastrategiaan ja tavoitteisiin. Yhtiö ei ole valmis ottamaan riskejä, jotka ovat toiminnan jatkuvuuden vaarantavia tai hallitsemattomia ja jotka voivat oleellisesti vahingoittaa yhtiön toimintaa. Riskit luokitellaan liiketoiminta-, henkilöstö- ja rahoitusriskeihin sekä juridisiin ja taloudellisiin riskeihin. Riskienhallinnan avulla riskit pyritään tunnistamaan ja arvioimaan, jonka jälkeen suunnitellaan ja toteutetaan toimenpiteet kunkin riskin osalta. Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi riskin välttäminen, sen pienentäminen eri keinoin tai riskin siirtäminen vakuutuksin tai sopimuksin. Solteqin hallitukselle raportoidaan tarvittaessa riskienhallinnan perusteella havaitut olennaiset muutokset riskeissä ja mahdolliset uudet merkittävät riskit. Vuonna 2013 hallitukselle raportoidut olennaisimmat riskit liittyivät yhtiön tuloskehitykseen epävarmassa yleisessä taloustilanteessa, projektiriskeihin, luotto- ja rahoitusriskeihin sekä aineettomien tase-erien arvostamiseen. VALVONTAYMPÄRISTÖ Solteqin sisäisen valvonnan järjestelmän tavoitteena on tukea konsernin strategian toteuttamista ja varmistaa säännösten noudattaminen. Järjestelmä perustuu konsernitason toimintamalleihin, ohjeistukseen ja prosesseihin sekä liiketoiminnan ja tukiprosessien kontrolleihin. Toimintakulttuuria rakentavat hallituksen suorittama yrityksen toiminnan ohjaus ja valvonta, yritysjohdon johtamistapa, yrityksen organisaatiorakenne ja johtamisjärjestelmä, tietojärjestelmien tehokas hyödyntäminen sekä henkilöstön osaaminen. Talousjohtajan alaisuudessa toimiva talousosasto on vastuussa taloudellisen raportoinnin yleisestä valvontajärjestelmästä. Konsernissa sovelletaan kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS). TALOUDELLISEN RAPORTOINNIN RISKIEN ARVIOINTI Taloudellisen raportoinnin tavoitteena on varmistaa, että tilinpäätökseen merkityt omaisuuserät ja velat kuuluvat yritykselle, kaikki yrityksen oikeudet ja velvoitteet käyvät ilmi tilinpäätöksestä, tilinpäätöksen erät on luokiteltu ja esitetty sekä kuvattu oikein, omaisuuserät, velat, tuotot ja kulut on kirjattu tilinpäätökseen oikeansuuruisena, kaikki raportointikauden tapahtumat sisältyvät kirjanpitoon, kirjanpitoon merkityt tapahtumat ovat tosiasiallisia tapahtumia ja omaisuuserät on turvattu. Riskienhallintaprosessiin kuuluu taloudelliseen raportointiin liittyvien riskien tunnistus ja analysointi vuosittain. Lisäksi kaikki uudet riskit pyritään analysoimaan ja raportoimaan heti kun ne on tunnistettu. Olennaisimmat taloudellisen raportoinnin luotettavuuden riskialueet liittyvät konsernin harjoittama liiketoiminnan laatu ja laajuus huomioiden liikevaihdon tuloutukseen, luottotappioriskien tunnistamiseen, tuotekehitysmenojen aktivointiin, omaisuuserien testaukseen (sisältäen liikearvon, aktivoidut tuotekehitysmenot ja keskeneräiset hankkeet) ja laskennallisiin veroihin. VALVONTATOIMET Taloudellisen raportoinnin oikeellisuus ja luotettavuus varmistetaan noudattamalla konsernin menettelyohjeita. Taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden varmistavia kontrolleja ovat esimerkiksi kirjanpidon tapahtumiin liittyvät kontrollit, laatimisperiaatteiden valintaan ja niiden noudattamiseen liittyvät kontrollit, tietojärjestelmäkontrollit sekä väärinkäytöksiin liittyvät kontrollit. Liikevaihdon tuloutus perustuu vaadittujen myyntidokumenttien olemassaoloon. Liikearvojen alentumistestaus tehdään vuoden viimeisellä neljänneksellä. Lisäksi viitteitä arvonalentumisista seurataan jatkuvasti. Tietojärjestelmät tukevat mm. konsernin hyväksymisvaltuuksien noudattamista. Solteqin kulurakenteesta henkilöstökulut muodostavat valtaosan. Henkilöstökulujen toteumia ja ennusteita seurataan ja ennusteita päivitetään säännöllisesti hyvinkin yksityiskohtaisella tasolla. Liiketoiminnan tuloksia ja vuositavoitteiden saavuttamista tarkastellaan kuukausittain johtoryhmän ja hallituksen kokouksissa. Johdon ja hallituksen kuukausiraportointi sisältää sekä toteumaettä ennustetiedot verrattuna tavoitteisiin ja aikaisempien kausien toteumiin. Solteq on strategiansa mukaisesti täydentänyt orgaanista kasvuaan kohdennetuilla 10

11 yritysostoilla. Yritysostohankkeita toteutettaessa pyritään noudattamaan asianmukaista huolellisuutta sekä hyödyntämään yhtiön sisäistä ja ulkoista osaamista suunnitteluvaiheessa (esimerkiksi due diligence) ja haltuunottovaiheessa. VIESTINTÄ JA TIEDOTUS Johdon raportoinnin tavoitteena on tuottaa oikea-aikaista ja olennaista tietoa päätöksentekoa varten. Talousosasto ohjeistaa koko organisaatiolle kuukausiraportoinnin yleisperiaatteet sekä vastaa budjetointiin ja ennustamiseen liittyvistä raportoinnin erityisohjeista. Talousosasto jakaa sisäisesti säännöllisesti tietoa taloudelliseen raportointiin liittyvistä prosesseista ja käytännöistä, joiden avulla henkilöstö suorittaa sisäisen valvonnan tehtäväänsä. Talousosasto myös järjestää tarpeen mukaan kohdennettua koulutusta muulle organisaatiolle taloudelliseen raportointiin liittyvistä käytännöistä ja niiden muutoksista. Sijoittajaviestintä ylläpitää yhdessä talousosaston kanssa taloudellisen tiedon julkaisemista koskevia ohjeita. SEURANTA Seurannalla tarkoitetaan prosessia, jonka avulla Solteqin sisäisen valvonnan järjestelmää ja sen suorituskykyä arvioidaan pitkällä aikavälillä. Omaa toimintaa seurataan Solteqissa jatkuvasti myös erillisten arviointien, kuten tilintarkastusten sekä muiden ulkoisten arviointien avulla. Solteqin johto seuraa sisäistä valvontaa osana normaalia johtamistyötä. Liiketoimintajohdon vastuulla on varmistaa, että toiminta noudattaa soveltuvia lakeja ja määräyksiä. Talousosasto seuraa taloudellisen raportoinnin prosessien ja valvonnan noudattamista. Talousosasto seuraa myös ulkoisen ja sisäisen talousraportoinnin oikeellisuutta. Hallitus arvioi ja varmentaa Solteqin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuuden ja tehokkuuden. Solteqin sisäistä valvontaa arvioi myös yhtiön tilintarkastaja. Tilintarkastaja tarkastaa ulkoisen vuositalousraportoinnin oikeellisuuden. Osana juoksevaa tilintarkastusta suoritettu prosessitarkastus kohdistuu osaltaan tyypillisiin taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden varmistaviin kontrolleihin. Olennaisimmat tilintarkastussuunnitelman mukaiset prosessitarkastuksen havainnot ja toimenpidesuositukset raportoidaan hallitukselle. SISÄPIIRIHALLINTO Solteqilla on käytössä sisäpiirisäännöt, jotka vastaavat NASDAQ OMX Helsinki Oy:n voimaan astunutta sisäpiiriohjetta. Sisäpiirisäännöt kieltävät sisäpiiriläisten, heidän holhottavien ja määräysvallassa olevien yhteisöiden kaupankäynnin yhtiön osakkeilla ja optioilla kahden viikon ajan ennen tulosjulkistusta (ns. suljettu ikkuna). Yhtiön julkiseen sisäpiiriin kuuluvat lain mukaisesti hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, johtoryhmä, tilintarkastaja ja tilintarkastusyhteisön päävastuullinen tilintarkastaja. Lisäksi yhtiöllä on yrityskohtainen sisäpiirirekisteri, joka sisältää ne yhtiön henkilöt, jotka saavat työssään säännöllisesti sisäpiiritietoa. Henkilöt, jotka osallistuvat yrityskauppoihin tai muihin yhtiön osakkeiden arvonmuodostukseen vaikuttaviin hankkeisiin, kuuluvat yhtiön hankekohtaiseen sisäpiiriin ja heitä koskee tilapäinen kaupankäyntikielto. Yhtiön sisäpiiriasioiden ohjauksesta ja valvonnasta vastaa talousjohtaja, joka hoitaa tarvittaessa hankekohtaisia sisäpiirirekistereitä ja hoitaa rekisteriä pysyvästä sisäpiiristä. Solteq Oyj:n sisäpiirirekisteriä ylläpitää Euroclear Finland Oy (entinen Suomen Arvopaperikeskus Oy). Sisäpiiriläisten ajantasaiset omistustiedot ovat nähtävillä Euroclear Finland Oy:n yleisöpalvelupisteessä Helsingissä osoitteessa Urho Kekkosen katu 5 C. Yhtiö pitää myös Internetsivuillaan luetteloa sisäpiiriläisistä. 11

12 SOLTEQIN HALLITUS ALI U. SAADETDIN SEPPO AALTO MARKKU PIETILÄ MATTI ROININEN SIRPA SARA-AHO JUKKA SONNINEN Syntymävuosi: 1949 Koulutus: insinööri Päätoimi: Solteq Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Keskeinen työkokemus: Solteq Oyj:n palveluksessa vuodesta 1982 lähtien. Toimitusjohtaja Hallituksen jäsenyyden alkamisaika: 1982 Syntymävuosi: 1953 Koulutus: ylioppilas Päätoimi:- Keskeinen työkokemus: Solteq Oyj liiketoiminnan johtamiseen liittyvissä tehtävissä. Hallituksen jäsenyyden alkamisaika: 1982 Syntymävuosi: 1957 Koulutus: DI TKK -82, MBA HKKK -90 Päätoimi: Profiz Business Solution Oyj toimitusjohtaja Keskeinen työkokemus: Profiz Business Solution Oyj toim. joht , johtotehtävissä Componenta Oyj:ssä Hallituksen jäsenyyden alkamisaika: 2008 Syntymävuosi: 1956 Koulutus: merkonomi Päätoimi: Valio Oy, ketjumyyntipäällikkö Keskeinen työkokemus: Valio Oy , Tuko Oy ja Tuko Logistics Oy:n myynti- ja johtotehtävissä Hallituksen jäsenyyden alkamisaika: 2012 Syntymävuosi: 1963 Koulutus: YO-merkonomi Päätoimi: Sponda Oyj:n liiketoimintajohtaja, Venäjä Keskeinen työkokemus: Sponda Oyj, johtotehtävät , Nordea Oyj, johtotehtävät Hallituksen jäsenyyden alkamisaika: 2010 Syntymävuosi: 1958 Koulutus - Päätoimi: Fifth Element Oy:n toimitusjohtaja Keskeinen työkokemus: SAP Finland Oy:n toimitusjohtaja , Myynti- ja johtotehtävissä: DHL International Oy, Unic Oy, IBM Oy Hallituksen jäsenyyden alkamisaika:

13 SOLTEQIN JOHTORYHMÄN KOKOONPANO KAI HINNO TIINA HONKINIEMI MARI KUHA ANTTI KÄRKKÄINEN REPE HARMANEN Syntymävuosi: 1963 Koulutus: Datanomi Päätoimi: liiketoimintajohtaja, Jatkuvuuspalvelut, Solteq Oyj Keskeinen työkokemus: Compaq , Hewlett- Packard , Fujitsu Services Oy , Solteq Oyj Johtoryhmän jäsenyyden alkamisaika: Syntymävuosi: 1966 Koulutus: Datanomi, MKT Päätoimi: liiketoimintajohtaja, Tukkukauppa, Logistiikka ja Palvelut, Solteq Oyj Keskeinen työkokemus: PMP Tietojärjestelmät Oy , Solteq Oyj Johtoryhmän jäsenyyden alkamisaika: Syntymävuosi: 1978 Koulutus: KM Päätoimi: henkilöstöjohtaja, Solteq Oyj Keskeinen työkokemus: Pohto , Yliopistokeskus Chydenius , Pöyry Oyj , Fujitsu Services Oy , Solteq Oyj Johtoryhmän jäsenyyden alkamisaika: Syntymävuosi: 1970 Koulutus: KTM Päätoimi: talousjohtaja, Solteq Oyj Keskeinen työkokemus: KPMG Wideri Oy Ab , Solteq Oyj Johtoryhmän jäsenyyden alkamisaika: 2001 Syntymävuosi: 1972 Koulutus: KTM Päätoimi: toimitusjohtaja, Solteq Oyj Keskeinen työkokemus: Johtaja, Projekti- ja sovelluspalvelut, Fujitsu Services Oy; Global Client Director, Hewlett-Packard, EMEA; Global Delivery Country Manager, Hewlett-Packard, Finland; Director, Business Development and International Operations, SysOpen Oyj. Johtoryhmän jäsenyyden alkamisaika: PETRI LINDHOLM Syntymävuosi: 1959 Koulutus: laskentatoimen yo-merkonomi Päätoimi: liiketoimintajohtaja, Päivittäistavara- ja erikoiskauppa, HoReCa, B2C-ratkaisut, Solteq Oyj Keskeinen työkokemus: Modern Computers Oy , Aldata Solution Finland , Solteq Oyj Johtoryhmän jäsenyyden alkamisaika: MATTI SAASTAMOINEN Syntymävuosi: 1979 Koulutus: DI Päätoimi: liiketoimintajohtaja, Palveluiden toiminnanohjaus, Solteq Oyj Keskeinen työkokemus: Andritz Oy , Solteq Oyj Johtoryhmän jäsenyyden alkamisaika: MIKA SIPILÄ Syntymävuosi: 1973 Koulutus: DI Päätoimi: myyntijohtaja, Solteq Oyj Keskeinen työkokemus: Flextronics , Elisa , Solteq Oyj Johtoryhmän jäsenyyden alkamisaika: RIINA TERVAOJA Syntymävuosi: 1976 Koulutus: KTM Päätoimi: liiketoimintajohtaja Projektit, Solteq Oyj Keskeinen työkokemus: VR-Yhtiöt , Hewlett-Packard , Fujitsu Services Oy , Solteq Oyj Johtoryhmän jäsenyyden alkamisaika:

14 N JA N LAAJA TULOSLASKELMA TUHAT EUR LIITETIETO Liikevaihto 1, Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut 5, Liiketulos Rahoitustuotot Rahoituskulut Tulos ennen veroja Tuloverot Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi: Rahavirran suojaukset Rahavirran suojaukseen liittyvät verot Tilikauden laajan tuloksen erät verojen jälkeen Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos ei eroa laimentamattomasta tuloksesta tilikaudella eikä vertailuvuonna. Tilikauden tulos ja laaja tulos kuuluvat yksinomaan emoyhtiön omistajille. Tilikauden laaja tulos yhteensä Emoyrityksen omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR) 0,11 0,12 14

15 N JA N TASE TUHAT EUR VARAT Pitkäaikaiset varat LIITETIETO Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Liikearvo Muut aineettomat hyödykkeet Myytävissä olevat rahoitusvarat Tytäryhtiöosakkeet Myyntisaamiset Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Rahavarat Varat yhteensä

16 TUHAT EUR LIITETIETO OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Suojausinstrumenttien rahasto Omat osakkeet Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Kertyneet voittovarat Oma pääoma yhteensä Pitkäaikaiset velat Laskennalliset verovelat Rahoitusvelat Lyhytaikaiset velat Ostovelat ja muut velat Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat Rahoitusvelat Varaukset Velat yhteensä Oma pääoma ja velat yhteensä

17 N JA N RAHAVIRTALASKELMA TUHAT EUR Liiketoiminnan rahavirrat LIITETIETO Tilikauden tulos Oikaisut Käyttöpääoman muutokset Maksetut korot Saadut korot Liiketoiminnan nettorahavirta Investointien rahavirrat Tytäryrityksen hankinta vähennettynä hank.hetken rahavaroilla Luovutustulot aineellisista hyödykkeistä Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin Investointien nettorahavirta Rahoituksen rahavirrat Osakeannista saadut maksut Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Lyhytaikaisten lainojen nostot sisältäen rahoitusleasingvelat Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut Omien osakkeiden hankinta Omien osakkeiden myynti Osingonmaksu Pääoman palautus Rahoituksen nettorahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat muodostuvat seuraavasti: TUHAT EUR Käteinen raha ja pankkitilit Yhteensä

18 LASKELMA OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA TUHAT EUR OSAKEPÄÄOMA OMAT OSAKKEET OSAKKEENOMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA YLIKURSSI- RAHASTO SUOJAUS- INSTRUMENTTIEN RAHASTO SIJ. VAPAAN OMAN PÄÄOMAN RAHASTO KERTYNEET VOITTOVARAT OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ Oma pääoma Tilikauden voitto Tilikauden laajan tuloksen erät Tilikaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä Liiketoimet omistajien kanssa Omat osakkeet Suunnattu anti Pääoman palautus Oma pääoma Tilikauden voitto Tilikauden laajan tuloksen erät Tilikaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä Liiketoimet omistajien kanssa Omilla osakkeilla maksetut hallituspalkkiot Osingonjako Oma pääoma

19 LASKELMA OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA TUHAT EUR OSAKEPÄÄOMA YLIKURSSI- RAHASTO OSAKKEENOMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA SUOJAUS- INSTRUMENTTIEN RAHASTO SIJ. VAPAAN OMAN PÄÄOMAN RAHASTO KERTYNEET VOITTOVARAT OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ Oma pääoma Tilikauden voitto Tilikauden laajan tuloksen erät Tilikaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä Liiketoimet omistajien kanssa Omien osakkeiden hankinta Omien osakkeiden myynti Suunnattu anti Pääoman palautus Oma pääoma Tilikauden voitto Tilikauden laajan tuloksen erät Tilikaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä Liiketoimet omistajien kanssa Omilla osakkeilla maksetut hallituspalkkiot Osingonjako Oma pääoma

20 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT N PERUSTIEDOT Solteq on johtava kaupan ja palvelualan ohjelmistopalveluyhtiö. Tarjoamme kestävää kumppanuutta ja markkinoiden laajimman valikoiman palveluja koko toimitusketjun optimoinnista kuluttaja-asiakastiedon hallintaan. Teknologiariippumattomat ratkaisumme auttavat asiakkaitamme ohjaamaan liiketoimintaansa mahdollisimman tehokkaasti ja kattavasti. Solteq Oyj:n raportoitavat segmentit ovat Päivittäis- ja erikoiskauppa, HoReCa; Tukkukauppa, Logistiikka ja Palvelut sekä Palveluiden toiminnanohjaus. Segmenttijaon tavoitteena on vastata asiakkaiden kysyntään toimialojen kokonaistoimittajana ja siten parantaa palveluiden saatavuutta sekä helppoutta asiakkaillemme. Solteq Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET LAATIMISPERUSTA Solteqin konsernitilinpäätös ja Solteq Oy:n erillistilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa EU:n asetuksissa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Tilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset. Emoyhtiö Solteq Oy on siirtynyt laatimaan tilinpäätöksensä IFRS:n mukaisesti siirtymäpäivän ollessa Siirtymässä sovellettiin IFRS 1 Ensimmäinen IFRSstandardien käyttöönotto standardia. Standardin mukaan silloin, kun emoyrityksestä tulee erillistilinpäätöksensä osalta ensilaatija myöhemmin kuin konsernitilinpäätöksen osalta, emoyhtiö arvostaa varansa ja velkansa samoihin määriin kuin konsernitilinpäätöksessä lukuun ottamatta konsernitilinpäätöksen laatimistoimenpiteistä johtuvia oikaisuja. Emoyhtiön siirtyminen IFRS-tilinpäätökseen on esitetty osana vuoden 2012 tilinpäätöstä. Konserni on soveltanut alkaen seuraavia uudistettuja standardeja. Muutokset IAS1:een Tilinpäätöksen esittäminen Muutos IAS 19:ään Työsuhde-etuudet IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen, IFRS-standardeihin tehdyt parannukset Muutokset IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit. Muutosten vaikutukset eivät ole olleet merkittäviä. 20

21 Seuraavassa kuvattuja konsernin laatimisperiaatteita sovelletaan sekä konsernitilinpäätökseen että emoyhtiön erillistilinpäätökseen, jos ei erikseen muuta mainita. Lisäksi termillä yhtiö tarkoitetaan sekä konsernia että emoyhtiötä. Tilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon arvostettavia myytävissä olevia rahoitusvaroja. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina. Tilinpäätöksen luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta. Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaan perustuvia ratkaisuja. Tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, sekä tulevaisuutta koskevista oletuksista ja arvioihin liittyvistä keskeisistä oletuksista on esitetty kohdassa Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeisimmät epävarmuustekijät. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET YHTIÖT Konsernitilinpäätökseen sisältyvät Solteq Oyj ja sen tytäryritykset sekä johdon omistamat Solteq Management Oy ja Solteq Management Team Oy, jotka yhdistellään konsernitilinpäätökseen osakassopimuksen perusteella. Edellä mainitut tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Hankitut yritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot, sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio aiheutuu arvonalentumisesta. Solteqin ylin johto (toimitusjohtaja ja talousjohtaja) perustivat maaliskuussa 2011 Solteq Management Oy -nimisen yhtiön ja Solteqin muu johtoryhmä on perustanut heinäkuussa 2012 Solteq Management Team Oy -nimisen yhtiön. Näiden yhtiöiden avulla on toteutettu johdon osakepalkitsemisjärjestely. Yhtiöt omistavat yhteensä Solteq Oyj:n osaketta. Järjestelystä on selostettu tarkemmin liitetiedossa 28 Lähipiiritapahtumat. Emoyhtiöllä on määräysvalta em. yhtiöihin osakassopimusten ehtojen perusteella, minkä vuoksi yhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen. Em. yhtiöiden omistamat emoyhtiön osakkeet vähennetään konsernitaseesta ja konsernin vapaasta omasta pääomasta. Vähennys omasta pääomasta esitetään omien osakkeiden rahastossa. ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISTEN ERIEN MUUNTAMINEN Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ( toimintavaluutta ). Tilinpäätös on esitetty euroina, joka on yhtiön emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tapahtumapäivän kurssia lähellä olevaa kuukauden keskikurssia. Tilinpäätöshetkellä ulkomaan rahan määräiset saatavat ja velat on muunnettu toimintavaluutan määräiseksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet kurssivoitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. AINEELLISET KÄYTTÖ- OMAISUUSHYÖDYKKEET Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ovat pääosin rakennuksia, koneita ja kalustoa. Ne on arvostettu kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat: Koneet ja kalusto 2-5 vuotta Rakennukset 40 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet sisältävät taideesineitä, joista ei tehdä poistoja Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno on määriteltävissä luotettavasti ja jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi. Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoina arvioidun vaikutusajan kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat: Kehittämismenot 5-10 vuotta Aineettomat oikeudet 3-5 vuotta Muut aineettomat hyödykkeet 3-10 vuotta 21

22 LIIKEARVO jälkeen tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta. Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo on kirjattu aikaisemman IFRSnormiston (IFRS 3 (2004)) mukaisesti. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisten liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty oletushankintamenona. Näiden hankintojen luokittelua tai tilinpäätöskäsittelyä ei ole oikaistu konsernin avaavaa IFRS-tasetta laadittaessa. Liikearvosta ei kirjata poistoa, vaan se testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Emoyhtiössä fuusio käsitellään kirjanpitoarvoin ns. saman määräysvallan alaisia yhteisöjä koskevana transaktiona. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT Tutkimusmenot kirjataan kuluksi tulosvaikutteisesti. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden ja palveluprosessien suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin. Hyödykkeestä kirjataan poistot siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 5-10 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut hyödykkeet kirjataan tasapoistoin kuluksi. JULKISET AVUSTUKSET Julkiset avustukset, esimerkiksi valtion laitoksilta saadut aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, kirjataan aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että yhtiö täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Sellaiset avustukset, joita on saatu korvauksiksi syntyneistä menoista, tuloutetaan sillä kaudella kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluiksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. Tilikausilla 2013 ja 2012 ei ole saatu julkisia avustuksia. VUOKRASOPIMUKSET YHTIÖ VUOKRALLE OTTAJANA Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa yhtiöllä on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankituista hyödykkeistä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusvelkoihin. Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa. AINEELLISTEN JA AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN ARVONALENTUMISET Yhtiö arvioi jokaisen raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisenajankohdasta. Arvonalentumista ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumista ei peruta missään tilanteessa. 22

23 TYÖSUHDE-ETUUDET ELÄKEVELVOITTEET Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Yhtiössä on vain maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. Suomalaisen eläkejärjestelmän mukaiset ja muut maksupohjaisesta eläkejärjestelystä suoritettavat maksut kirjataan kuluksi sen tilikauden aikana, johon maksut kohdistuvat. VARAUKSET JA EHDOLLISET VELAT Varaus kirjataan, kun yhtiöllä on aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetken rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyvistä riskeistä. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Takuuvarausta kerrytetään projektiliiketoiminnan projektikuluihin hankkeiden edetessä. Takuuvarauksen määrä perustuu aiempaan kokemukseen perustuvaan arvioon ennakoiduista takuutöistä. Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta yhtiön määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona. Tilikausilla 2013 ja 2012 ei ole ollut ehdollisia velkoja. TULOVEROT Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassa olevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla. Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa ja tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen vero voidaan hyödyntää. Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan vain siinä tapauksessa, että yhtiöllä on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja laskennalliset verosaamiset ja velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin. TULOUTUSPERIAATTEET Liikevaihtona esitetään palveluiden, ohjelmistojen käyttöoikeuksien ja laitteiden myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvostettuina välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla oikaistuna. TUOTETUT PALVELUT JA MYYDYT OHJELMIS- TOJEN KÄYTTÖOIKEUDET JA LAITTEET Tuotot palveluista kirjataan kun palvelut on toimitettu. Ylläpitotuotot jaksotetaan sopimusajalle. Ohjelmistojen käyttöoikeuksien ja laitteiden myynnin tuloutus edellyttää, että myynnistä on olemassa sitova sopimus, tuotteen tai laitteen toimitus on tapahtunut, liiketoimen tuotot on luotettavasti määriteltävissä, liiketoimeen liittyvä taloudellinen hyöty riittävällä todennäköisyydellä koituu yrityksen hyväksi sekä ohjelmiston käyttöoikeuden tai laitteen omistamiseen liittyvät merkittävät edut ja riskit ovat siirtyneet ostajalle. Silloin kun ohjelmistojen käyttöoikeuksien ja laitteiden myynnit sisältyvät pitkäaikaishankkeeseen, ne kirjataan tuotoksi valmistusasteen perusteella, samoin kirjataan kuluksi näihin liittyvät menot. PITKÄAIKAISHANKKEET Pitkäaikaishanke on räätälöity toimitussopimuskokonaisuus, jonka sisältämien palveluiden euromäärä on konsernin kannalta merkittävä ja projekti on kestoltaan pitkäaikaishankkeen määritelmän rajoissa. Pitkäaikaishankkeen tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Pitkäaikaishanke sisältää hankkeeseen liittyvät palvelut, ohjelmistojen käyttöoikeudet ja laitteet sekä näihin liittyvät menot. Valmistusaste määritellään kuhunkin hankkeeseen liittyen tarkasteluhetkeen mennessä suoritettujen työpäivien osuutena hankkeen arvioiduista kokonaistyöpäivistä. Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saattamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi. Kun pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, hankkeesta johtuvat menot kirjataan kuluksi samalla kaudella, jolla ne ovat syntyneet ja hankkeesta saatavia tuottoja kirjataan vain siihen määrään asti, kuin toteutuneita menoja vastaava rahamäärä on saatavissa. Hankkeesta johtuva tappio kirjataan kuluksi välittömästi. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Liiketoiminnan muina tuottoina esitetään käyttöomaisuuden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot kuten vuokratuotot ja julkiset avustukset. Julkiset avustukset kirjataan tuloslaskelmaan samanaikaisesti niiden kulujen kanssa, joita ne on tarkoitettu kattamaan. 23

24 KORKOTUOTOT JA OSINGOT Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt. LIIKEVOITTO IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Yhtiö on määritellyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään materiaalien ja palveluiden käyttö ja työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelman erät esitetään liikevoiton alapuolella. RAHOITUSVARAT JA RAHOITUSVELAT RAHOITUSVARAT Yhtiön rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun yhtiö on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot yhtiön ulkopuolelle. Lainat ja muut saamiset ovat varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä yhtiö pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno. Ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat varoja, joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat osakkeista. Ne arvostetaan hankintamenoon koska käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä. RAHAVARAT Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista. Luotollinen tili sisältyy lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin. Luotollisen tilin käyttämätöntä limiitin osuutta, 1,5 M, ei ole esitetty taseessa. RAHOITUSVAROJEN ARVONALENTUMINEN Yhtiö arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Jos arvonalentumisesta on näyttöä, tappio kirjataan tuloslaskelmaan. Epävarmoista myyntisaamisista tehdään riskiarvioon perustava tulosvaikutteinen arvonalentumiskirjaus. RAHOITUSVELAT Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelat jaetaan pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. RAHAVIRRAN SUOJAUKSET Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman suojausinstrumenttien rahastossa silloin, kun suojaus täyttää IAS 39:n suojauslaskennan soveltamiselle asetetut vaatimukset. Tehoton osuus käyvän arvon muutoksesta kirjataan tulosvaikutteisesti. Tehokkaasta osuudesta muihin laajan tuloksen eriin kertynyt arvostuksen muutos siirretään tuloslaskelmaan sillä kaudella tai niillä kausilla, jolloin suojauksen kohde kirjataan tuloslaskelmaan, esimerkiksi lainan korkokulut jaksotetaan tuloslaskelmaan. Yhtiö soveltaa suojauslaskentaa rahavirtaa suojaavaan koronvaihtosopimukseen, jolla suojaudutaan vaihtuvakorkoisen lainan korkovirtojen heilahtelulta. KÄYVÄN ARVON MÄÄRITTÄMINEN Silloin kun konserni arvostaa omaisuuserän tai velan käypään arvoon, arvostamisessa käytetään mahdollisimman pitkälle markkinoilla havainnoitavissa olevaa tietoa. Käyvät arvot luokitellaan eri hierarkiatasoille riippuen niissä käytetyistä syöttötiedoista seuraavasti: - Hierarkian tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin toimivilla markkinoilla. - Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat havainnoitavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina). - Tason 3 instrumenttien käyvät arvot perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu havainnoitavissa olevaan markkinatietoon (muut kuin havainnoitavissa olevat syöttötiedot) vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa. VIERAAN PÄÄOMAN MENOT Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Mikäli on kyse tietyt kriteerit täyttävästä hyödykkeestä, vieraan pääoman menot aktivoidaan. Lainojen hankinnasta välittömästi johtuvat transaktiomenot, jotka liittyvät selkeästi tiettyyn lainaan, sisällytetään lainan alkuperäiseen jaksotettuun hankintamenoon ja jaksotetaan korkokuluksi efektiivisen koron menetelmää käyttäen. OMA PÄÄOMA Menot, jotka liittyvät omien osakkeiden hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Jos Solteq Oyj hankkii takaisin omia osakkeitaan, näiden hankintameno vähennetään omasta pääomasta. 24

25 JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT LAATI- MISPERIAATTEET JA ARVIOIHIN LIITTYVÄT KESKEISIMMÄT EPÄVARMUUSTEKIJÄT Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEIDEN VALINTAAN JA SOVELTAMISEEN LIITTYVÄ JOHDON HARKINTA Yhtiön johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRSnormistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja. ARVIOIHIN LIITTYVÄT EPÄVARMUUSTEKIJÄT Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset. Epävarmuustekijät liittyvät muun muassa projektien lopputulosten arviointiin, myyntisaatavien arvostamiseen, laskennallisten verosaamisten kirjaamiseen ja arvostamiseen ja taloudellisen toimintaympäristön kehitykseen yleisen taloustilanteen ollessa epävarma. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai oletusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla. ARVONALENTUMISTESTAUS Yhtiössä testataan vuosittain mahdollisten arvonalentumisten varalta liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä. Lisätietoja kerrytettävissä olevan rahamäärän herkkyydestä käytettyjen oletusten muutoksille on annettu liitetietojen kohdassa 14 Aineettomat hyödykkeet. TULEVILLA TILIKAUSILLA SOVELLETTAVIKSI TULEVAT UUDET JA MUUTETUT STANDARDIT Yhtiö ei ole vielä soveltanut seuraavia, IASB:n jo julkistamia uusia tai uudistettuja standardeja. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien. Uusilla tai uudistetuilla standardeilla ei yhtiön tämänhetkisen arvion mukaan ole merkittävää vaikutusta yhtiön tilinpäätökseen. * = Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Konsolidointisäännöksiin liittyviä uusia ja muutettuja standardeja on EU:ssa sovellettava tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Niiden arvioidaan vaikuttavan Solteqin tilinpäätöksessä lähinnä liitetietoihin. IFRS 10 Konsernitilinpäätös ja siihen tehdyt muutokset IFRS 11 Yhteisjärjestelyt ja siihen tehdyt muutokset IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä ja siihen tehdyt muutokset IAS 27 Erillistilinpäätös (uudistettu 2011) ja siihen tehdyt muutokset IAS 28 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (uudistettu 2011) IFRS 9 Rahoitusinstrumentit* ja siihen tehdyt muutokset (standardin voimaantulon ajankohtaa on lykätty): Alun perin kolmessa vaiheessa toteutettavan hankkeen on tarkoitus korvata nykyisin voimassa oleva IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen. Ensimmäisen vaiheen muutokset (julkistettu marraskuussa 2009) koskevat rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista. Rahoitusvarat jaetaan arvostustavan perusteella kahteen pääryhmään: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat ja käypään arvoon arvostettavat. Luokittelu riippuu yrityksen liiketoimintamallista ja sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominaispiirteistä. Lokakuussa 2010 julkistetut muutokset käsittelevät rahoitusvelkojen luokittelua ja arvostamista, ja näitä koskevat IAS 39:n säännökset siirtyivät uuteen standardiin pääosin sellaisenaan. Yleistä suojauslaskentaa koskevat muutokset annettiin marraskuussa IFRS 9:n vielä keskeneräinen osa liittyy rahoitusvarojen arvonalentumisiin. Lisäksi IASB esittää vielä tiettyjä muutoksia rahoitusvarojen luokittelu- ja arvostamisperiaatteisiin. Makrosuojauslaskentaa koskeva osio on eriytetty IFRS 9:stä erilliseksi omaksi projektikseen. Koska IFRS 9 -hanke on kesken, standardin vaikutuksista Solteqin tilinpäätökseen ei toistaiseksi voida esittää arviota. Muilla julkaistuilla standardeilla tai tulkinnoilla ei yhtiön arvion mukaan tule olemaan vaikutusta tilinpäätökseen. 25

26 1 TOIMINTASEGMENTIT 2013, TUHAT EUR RAPORTOITAVAT SEGMENTIT PÄIVITTÄIS- JA ERIKOISKAUPPA, HORECA TUKKUKAUPPA, LOGISTIIKKA JA PALVELUT PALVELUIDEN TOIMINNAN- OHJAUS YHT Solteq-konsernissa ylin operatiivinen päätöksentekijä on toimitusjohtaja, joka seuraa tulosta ja tekee päätökset resurssien allokoinnista kolmen toimintasegmentin kautta. Konserni ei ole yhdistänyt toimintasegmenttejä raportoitavien segmenttien muodostamiseksi, vaan toimintasegmentit muodostavat suoraan myös raportoitavat segmentit. Solteq Oyj:n raportoitavat segmentit ovat: - Päivittäis- ja erikoiskauppa, HoReCa - Tukkukauppa, Logistiikka ja Palvelut - Palveluiden toiminnanohjaus Segmenttijaon tavoitteena on vastata asiakkaiden kysyntään toimialojen kokonaistoimittajana ja siten parantaa palveluiden saatavuutta sekä helppoutta asiakkaillemme. Ylin operatiivinen päätöksentekijä seuraa liikevoittoa raportoitavan segmentin voittoa tai tappiota kuvaavana lukuna, joka perustuu IFRS-raportointiin. Raportoitavien segmenttien varoja tai velkoja ei seurata, sillä ne eivät ole järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Koko konsernin liikevaihto on kohdistettu segmenteille eikä segmenteillä ole merkittäviä keskinäisiä liiketoimia. Segmenttien yhteenlaskettu liikevoitto vastaa koko konsernin liikevoittoa. Yhteisten toimintojen kustannukset on kohdistettu segmenteille toteutuneen liikevaihdon tai henkilöstökulujen suhteessa riippuen kohdistettavasta erästä. Täsmäytys liikevoitosta konsernin tulokseen ennen veroja muodostuu konsernin tuloslaskelmassa näkyvistä rahoituseristä, joita ei kohdisteta segmenteille. Liikevaihto Liiketulos Poistot ja arvonalentumiset Kuluerien korjaukset, joihin ei sisälly maksutapahtumia * , TUHAT EUR RAPORTOITAVAT SEGMENTIT Konsernin keskeiset tuote- ja palvelutyypit ovat ohjelmistopalvelut, lisenssit ja laitemyynti. Koko yhteisöä koskevia maantieteellisiä tietoja tuotoista ulkoisilta asiakkailta tai pitkäaikaisia varoja ei ole erikseen esitetty, koska konsernin pääasiallinen liiketoiminta tapahtuu kotimaassa. Yhdenkään asiakkuuden tuotot eivät ylitä 10 %:a konsernin tuotoista. PÄIVITTÄIS- JA ERIKOISKAUPPA, HORECA TUKKUKAUPPA, LOGISTIIKKA JA PALVELUT PALVELUIDEN TOIMINNAN- OHJAUS Liikevaihto Liiketulos Poistot ja arvonalentumiset Kuluerät, joihin ei sisälly maksutapahtumia * *Takuuvaraukset ja muut varaukset YHT 26

27 2 HANKITUT LIIKETOIMINNOT Yhtiöllä ei ollut liiketoimintojen hankintoja tilikaudella Solteq hankki Aldata Solutions Oyj:n Suomen toiminnoista vastaavan tytäryhtiön Aldata Solution Finland Oy:n koko osakekannan. Luovutettu vastike oli 8,3 miljoonaa euroa. Hankitut varat (5,2 miljoonaa euroa) ja vastattavaksi otetut velat (3,4 miljoonaa euroa) muodostivat hankitun nettovarallisuuden 1,8 miljoonaa euroa, jolloin odotettavissa olevia synergiahyötyjä edustavaksi liikearvoksi kirjattiin 6,5 miljoonaa euroa (yksityiskohtaiset tiedot Aldata Solutions Finland Oy:n hankinnasta löytyvät Solteqin vuoden 2012 tilinpäätöksestä). Yhtiö on yhdistelty Solteq-konserniin alkaen. Hankitun yhtiön sulautuminen emoyhtiöönsä rekisteröitiin LIIKEVAIHTO JA PITKÄAIKAISHANKKEET TUHAT EUR Palvelut Pitkäaikaishankkkeista kirjatut tuotot Ohjelmistojen käyttöoikeuksien myynti Laitemyynti Yhteensä Vuoden loppuun mennessä keskeneräisistä pitkäaikaishankkeista oli kirjattu toteutuneita menoja ja kirjattuja voittoja (tappioilla vähennettynä) yhteensä tuhatta euroa ( tuhatta euroa ). Kesken- eräisiin pitkäaikaishankkeisiin liittyviä saamisia on 315 tuhatta euroa (119 tuhatta euroa ) ja saatuja ennakoita pitkäaikaishankkeista 429 tuhatta euroa , (ei saatuja ennakoita ). 4 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT TUHAT EUR Muut tuottoerät Yhteensä Vertailuvuonna liiketoiminnan muissa tuotoissa on kiinteistön myyntivoitto 887 tuhatta euroa. 27

28 5 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT TUHAT EUR Puhelin- ja tietoliikennekulut Vuokrakulut Auto- ja matkakulut Ulkopuoliset palvelut Tappiolliset hankkeet Luottotappiot Takuuvaraukset Muut kuluerät Yhteensä Tilintarkastajan palkkiot TUHAT EUR Tilintarkastus Todistukset ja lausunnot Veroneuvonta Muut palvelut Yhteensä

29 6 POISTOT JA ARVONALENTUMISET TUHAT EUR Poistot hyödykeryhmittäin Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Muut aineettomat hyödykkeet Yhteensä Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Koneet ja kalusto Yhteensä Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin Muut aineettomat hyödykkeet Yhteensä TYÖSUHDE- ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT TUHAT EUR Palkat Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt Muut henkilösivukulut Yhteensä Henkilökunta keskimäärin tilikaudella Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 28 Lähipiiritapahtumat. Päivittäis- ja erikoistavarakauppa, HoReCa Tukkukauppa, Logistiikka ja Palvelut Palveluiden toiminnanohjaus Yhteiset toiminnot Yhteensä

30 8 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT Tuloslaskelmaan sisältyi pääosin palkkakuluina esitettyjä tutkimus- ja kehittämismenoja 933 tuhatta euroa vuonna 2013 (1.088 tuhatta euroa vuonna 2012). 9 RAHOITUSTUOTOT TUHAT EUR Korkotuotot Osinkotuotot myytävissä olevista rahoitusvaroista Yhteensä RAHOITUSKULUT TUHAT EUR Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista Muut rahoituskulut Yhteensä Rahoituskuluihin sisältyy rahoitusleasingsopimuksista kaudella kuluksi kirjattuja muuttuvia vuokria 31 tuhatta euroa (21 tuhatta euroa vuonna 2012). 30

31 11 TULOVEROT TUHAT EUR Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero Edellisten tilikausien verot Laskennalliset verot Yhteensä Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma. Tilikauden verotettava tulos on laskettu 24,5 %:n verokannalla mutta laskennallisten verojen verokanta on 20,0 %: TUHAT EUR Tulos ennen veroja Verot laskettuna kotimaan verokannalla Hankitun yhtiön tappiot ennen yhdistelyä Vähennyskelvottomat kulut Verotuksessa vähentämättömät tappiot tytäryhtiöistä Muut erot Edellistilikausien verot Verokannan muutoksen vaikutus Verot tuloslaskelmassa

32 12 OSAKEKOHTAINEN TULOS Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden laimentava vaikutus. Yhtiöllä ei ollut käynnissä osakeoptio-ohjelmia tai vaihtovelkakirjalainoja, joilla olisi ollut laimennusvaikutusta. Osakkeen käypä arvon perustuu osakkeiden kauden keskimääräiseen hintaan. TUHAT EUR Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos (tuhat EUR) Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000) Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR/osake) 0,11 0,12 Laimennusvaikutuksella ei ole vaikutusta osakekohtaiseen tulokseen. 32

33 13 AINEELLISET KÄYTTÖ- OMAISUUSHYÖDYKKEET TUHAT EUR MAA-ALUEET RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT KONEET JA KALUSTO MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET YHTEENSÄ Hankintameno Lisäykset Hankintameno Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Poistot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo Hankintameno Vähennykset Lisäykset Tytäryhtiön hankinta Hankintameno Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Tytäryhtiön hankinta Poistot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo

34 TUHAT EUR MAA-ALUEET RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT KONEET JA KALUSTO MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET YHTEENSÄ Hankintameno Lisäykset Hankintameno Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Poistot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo Hankintameno Vähennykset Tytäryhtiöfuusio Kiinteistöjen myynti Lisäykset Hankintameno Konsernin ja emoyhtiön aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvien koneiden ja laitteiden hankintamenojen vielä poistamatta oleva osa oli tuhatta euroa (882 tuhatta euroa ). Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Poistot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo

35 RAHOITUSLEASINGSOPIMUKSET Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksella hankittuja tietokoneita ja oheislaitteita sekä autohankintoja seuraavasti: TUHAT EUR KONEET JA KALUSTO KONEET JA KALUSTO Hankintameno Kertyneet poistot Kirjanpitoarvo Hankintameno Kertyneet poistot Kirjanpitoarvo Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenon lisäyksiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittuja hyödykkeitä 861 tuhatta euroa vuonna 2013 (467 tuhatta euroa vuonna 2012). 35

36 14 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET TUHAT EUR LIIKEARVO KEHITTÄMIS- MENOT AINEETTOMAT OIKEUDET MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET YHTEENSÄ Hankintameno Lisäykset Hankintameno Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Poistot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo Hankintameno Tytäryhtiön hankinta Lisäykset Hankintameno Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Tytäryhtiön hankinta Arvonalentumiset Poistot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo

37 TUHAT EUR LIIKEARVO KEHITTÄMIS- MENOT AINEETTOMAT OIKEUDET MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET YHTEENSÄ Hankintameno Lisäykset Hankintameno Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Poistot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo Hankintameno Tytäryhtiöfuusio Lisäykset Hankintameno Katsauskaudella ei ollut käynnissä aktivoitavia kehittämishankkeita (ei myöskään vertailuvuonna). Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Poistot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo

38 ARVONALENTUMISET Liiketoimintojen yhdistämiseen liittyvät liikearvot kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille, jotka perustuvat liiketoiminnan seurannassa käytettävään konsernin budjetointi- ja raportointirakenteeseen ja jotka ovat pienimpiä riippumattomia omaisuusyksiköitä, joilla on erilliset rahavirrat. Vuonna 2012 toteutuneen Aldata Solution Finland Oy:n integraation seurauksena ja osana strategian toteutusta organisaatiorakennetta muutettiin heinäkuussa Muutoksen taustalla on siirtyminen tuotekohtaisesta organisaatiosta asiakkuuksiin. Tällöin toimintasegmenteiksi määritettiin päivittäis- ja erikoistavarakauppa, HoReCa, Tukkukauppa, logistiikka ja palvelut sekä Palveluiden toiminnan ohjaus. Organisaatiomuutosten seurauksena ja sisäisen raportoinnin muuttuessa vuoden 2013 arvonalentumistestauksessa tunnistettiin edellä kuvatut toimintasegmentit sellaisiksi erillisiksi itsenäisiksi rahavirtaa tuottaviksi yksiköiksi, joille liikearvoa on voitu kohdistaa alla olevan taulukon mukaisesti. Vuonna 2012 arvonalentumistestauksessa käytetyt rahavirtaa tuottavat yksiköt olivat aikaisemman raportointirakenteen mukaisia. Osa aikaisemmista rahavirtaa tuottavista yksiköistä on kohdistettu kokonaisuudessaan yhdelle toimintasegmentille, osa taas on jaettu useille toimintasegmenteille. Keskeisin jaettu omaisuuserä on Aldatan liikearvo, jonka jakoperusteena on ollut ennustettu synergioiden kautta syntyvä myyntikate kullekin toimintasegmentille. LIIKEARVO * TUHAT EUR SAP Microsoft Dynamics Solteq Ratkaisut EAM Store Data Aldata Päivittäis- ja erikoistavarakauppa, HoReCa Tukkukauppa, logistiikka ja palvelut Palveluiden toiminnanohjaus Yhteensä: *emoyhtiön luku sisältää fuusiotappiot Liikearvon kirjanpitoarvo konsernissa oli yhteensä tuhatta euroa ( tuhatta euroa ). Keskeneräisiä aineettomia hyödykkeitä ei ollut tilinpäätöksessä (ei myöskään vertailuvuonna). Arvonalentumista on testattu rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla. Liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauksessa määritetty käyttöarvon avulla. Määritetyt ennakoidut rahavirrat perustuvat vuoden 2014 liiketulosbudjettiin sekä tätä seuraavien neljän vuoden liiketulosennusteisiin. Ennustekauden rahavirtojen kehityksen osalta rahavirtaa tuottavien yksiköiden odotetaan kasvavan inflaation tahtiin. Laskelmissa käytetty diskonttokorko 9,0 % on pääomakustannusten painotettu keskiarvo verojen jälkeen (vastaa 11,2 % korkoa ennen veroja). Vuoden 2013 testauksen tuloksena ei todettu tarvetta arvonalentumiskirjauksille, vaan jokaisella testatulla yksiköllä jäi selvä marginaali. Vuoden aikana ei tehty arvonalentumisalaskirjauksia. HERKKYYSANALYYSI Herkkyysanalyysien tuloksena voidaan todeta että liikevoiton muutos on kriittisin tekijä kassavirtaa tuottavien yksiköiden liikearvoja testattaessa. Alla yhteenvetona yksikkökohtaiset herkkyydet: Päivittäis- ja erikoistavarakauppa, HoReCa yksikössä tulee alaskirjaustarve, mikäli liikevoitto huononee 2,8 prosenttiyksikköä tai diskonttokorko nousee 5,6 prosenttiyksikköä. Vastaavasti Tukkukauppa, logistiikka ja palvelut yksikössä tulee alaskirjaustarve, mikäli liikevoitto huononee 5,0 prosenttiyksikköä tai diskonttokorko nousee 19,1 prosenttiyksikköä. Palveluiden toiminnanohjaus yksikössä tulee alaskirjaustarve, mikäli liikevoitto huononee 6,5 prosenttiyksikköä tai diskonttokorko nousee 7,7 prosenttiyksikköä. Arvonalentumistestauksen ja herkkyysanalyysin tuloksissa ei ole merkittävää eroa konsernin ja emoyhtiön välillä. 38

39 15 MYYTÄVISSÄ OLEVAT RAHOITUSVARAT TUHAT EUR Tilikauden alussa Tilikauden lopussa Erä sisältää noteeraamattomia osakkeita, jotka on arvostettu hankintamenoon, koska niiden käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä. 16 LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT Laskennallisten verojen muutokset: TUHAT EUR Laskennalliset verosaamiset: KIRJATTU TULOS- LASKELMAAN OSTETUT LIIKETOIMINNOT KIRJATTU TULOS- LASKELMAAN Vahvistetut tappiot Varaukset Hyllypoistot Muut erät Yhteensä Laskennalliset verovelat: Verotuksessa vähennyskelpoinen liikearvo Kohdistetut aineettomat erät Yhteensä Laskennalliset verot on kirjattu täysmääräisesti lukuun ottamatta Venäjän tytäryhtiön tappioita Venäjän yhtiön edellisten tilikausien tappiot ovat 251 tuhatta euroa ja tilikauden tappio 20 tuhatta euroa. Tappiot vanhenevat Venäjän verolainsäädännön mukaisesti. Laskennallista verosaamista tappioista ei ole kirjattu, koska yhtiölle ei todennäköisesti kerry ennen tappioiden vanhenemista verotettavaa tuloa, jota vastaan tappiot pystyttäisiin hyödyntämään. Aldata Solution Finland Oy:n hankinnassa aineettomien hyödykkeiden arvostuksesta käypään arvoon muodostui tilikaudella 2012 laskennallista veroa 574 tuhatta euroa. TUHAT EUR Laskennalliset verosaamiset: KIRJATTU TULOS- LASKELMAAN KIRJATTU TULOS- LASKELMAAN Vahvistetut tappiot Toimitilaosakkeiden poistot Yhteensä Laskennalliset verovelat: Verotuksessa vähennyskelpoinen liikearvo Yhteensä

40 17 VAIHTO-OMAISUUS TUHAT EUR Valmiit tuotteet Yhteensä

41 18 MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET TUHAT EUR Lainat ja muut saamiset Myyntisaamiset Saamiset pitkäaikaishankkeista asiakkailta Siirtosaamiset Sisäiset saamiset Muut saamiset Yhteensä Saamiset pitkäaikaishankkeista asiakkailta liittyvät valmistusasteen mukaisesti tuloutettaviin käynnissä oleviin projekteihin. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät sisältävät liiketoimintaan liittyviä tavanomaisia jaksotuksia. Lainasaamisen korko on ollut euribor +1,0 %-yksikköä. Myyntisaamisten ikäjakauma ja arvonalentumistappioiksi kirjatut erät: TUHAT EUR 2013 ARVON- ALENTUMIS- TAPPIOT NETTO ARVON- ALENTUMIS- TAPPIOT NETTO 2012 Erääntymättömät Erääntyneet Alle 30 päivää päivää päivää Yli 90 päivää Yhteensä TUHAT EUR 2013 ARVON- ALENTUMIS- TAPPIOT NETTO ARVON- ALENTUMIS- TAPPIOT NETTO 2012 Erääntymättömät Erääntyneet Alle 30 päivää päivää päivää Yli 90 päivää Yhteensä Lyhytaikaiset saamiset ovat euromääräisiä. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Tasearvot vastaavat luottoriskin enimmäismäärää. Koska saamiset ovat lyhytaikaisia, niiden käypä arvo vastaa kirjanpitoarvoa ja ne luokitellaan käyvän arvon hierarkiatasolle 2. 41

42 19 RAHAVARAT TUHAT EUR Käteinen raha ja pankkitilit Yhteensä OMAA PÄÄOMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT Alla on esitetty osakkeiden lukumäärien ja oman pääoman erien täsmäytyslaskelma: Osakkeiden enimmäismäärä on kappaletta ( kappaletta vuonna 2012). Osakkeet ovat nimellisarvottomia. Konsernin enimmäisosakepääoma on yhtiöjärjestyksen mukaan 2.4 miljoonaa euroa (2.4 miljoonaa euroa vuonna 2012). Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset: YLIKURSSIRAHASTO Vanhan osakeyhtiölain 12:3a :n mukaisesti käytettävissä oleva rahasto. SUOJAUSINSTRUMENTTIEN RAHASTO Rahastoon kirjataan koronvaihtosopimuksen mukaisesti kertyneet käypien arvojen muutosten tehokkaat osuudet. TUHAT EUR OSAKKEIDEN LUKUMÄÄRÄ (1 000) OSAKE- PÄÄOMA OMAT OSAKKEET YLIKURSSI- RAHASTO SUOJAUS- INSTRUMENT- TIEN RAHASTO SIJOITETUN VAPAAN OMAN PÄÄOMAN RAHASTO YHTEENSÄ Omien osakkeiden hankinta Suunnattu anti Pääoman palautus Suojausinstrumenttien arvostus Omilla osakkeilla maksetut hallituspalkkiot Suojausinstrumenttien arvostus SIJOITETUN VAPAAN OMAN PÄÄOMAN RAHASTO Rahastoon kirjataan osakeyhtiölain 8:2 :n mukaan se osa osakkeista maksettavasta vastikkeesta, jota ei kirjata osakepääomaan. OMAT OSAKKEET Omat osakkeet sisältävät konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintamenon. Tilikauden päättyessä Solteq-konsernin yhtiöiden hallussa olevien omien osakkeiden määrä oli kappaletta ( kappaletta tilikaudella 2012). Hankittujen osakkeiden määrä vastasi 5,16 prosenttia koko tilikauden lopun osake- ja äänimäärästä. Hankittujen osakkeiden kirjanpidollinen vasta-arvo oli euroa. OSINGOT Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2013 jaetaan osinkoa 0,03 euroa kullekin ulkona olevalle osakkeelle ja että lisäksi hallitus valtuutetaan osakeyhtiölain 13 luvun 6 2 mom. mukaisesti päättämään enintään 0,05 euron suuruisen osakekohtaisen osingonjaosta tai muusta varojen jakamisesta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta sekä päättämään mahdollisen jaon ajoituksesta ja muista yksityiskohdista. 42

43 21 VARAUKSET TUHAT EUR TAKUUVARAUKSET MUUT VARAUKSET YHTEENSÄ Varausten lisäykset Varausten vähennykset TAKUUVARAUKSET Ennakoiduista takuutöistä kirjataan varausta projekteille. Takuuaika on pääsääntöisesti 0,5-1 vuotta. Kirjattu takuuvaraus perustuu historiatietoihin takuuvelvoitteiden määrästä. Takuuvaraukset odotetaan käytettävän seuraavan vuoden aikana. MUUT VARAUKSET Muut varaukset liittyvät pitkäaikaishankkeisiin, joiden osalta on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saattamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot. 43

44 22 RAHOITUSVELAT TUHAT EUR 2013 KIRJANPITOARVO 2013 KÄYPÄ-ARVO 2012 KIRJANPITOARVO 2012 KÄYPÄ-ARVO Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat Pitkäaikaiset Lainat rahoituslaitoksilta Rahoitusleasingvelat Lyhytaikaiset Lainat rahoituslaitoksilta Rahoitusleasingvelat TUHAT EUR 2013 KIRJANPITOARVO 2013 KÄYPÄ-ARVO 2012 KIRJANPITOARVO 2012 KÄYPÄ-ARVO Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat Rahoitusvelkojen käypä arvo on pääosin sama kuin kirjanpitoarvo, koska korot on sidottu lyhytaikaisiin viitekorkoihin. Koronvaihtosopimuksen vaikutus on kirjattu rahoitusvelkojen lisäykseksi. Rahoitusvelat mukaan lukien rahoitusleasingvelat ja koronvaihtosopimus luokitellaan käyvän arvon hierarkiatasolle 2. Pitkäaikaiset Lainat rahoituslaitoksilta Rahoitusleasingvelat Lyhytaikaiset Lainat rahoituslaitoksilta Rahoitusleasingvelat

45 RAHOITUSVELKOJEN ERÄÄNTYMISAJAT: 2013 TUHAT EUR Lainat rahoituslaitoksilta Rahoitusleasingvelat Rahoitusvelat yhteensä TUHAT EUR Lainat rahoituslaitoksilta Rahoitusleasingvelat Rahoitusvelat yhteensä TUHAT EUR Lainat rahoituslaitoksilta Rahoitusleasingvelat Rahoitusvelat yhteensä Luotollisen tilin käytössä ollut limiitti on vuosittain esitetty seuraavana vuonna erääntyvänä eränä. Lainojen keskikorko oli 2,9 prosenttia vuonna 2013 (2,9 prosenttia vuonna 2012). Rahoitusvelat ovat euromääräisiä TUHAT EUR Lainat rahoituslaitoksilta Rahoitusleasingvelat Rahoitusvelat yhteensä

46 RAHOITUSLEASINGVELKOJEN ERÄÄNTYMISAJAT: TUHAT EUR Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo Yhden vuoden kuluessa Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua Rahoitusleasingvelkojen bruttomäärä Yhden vuoden kuluessa Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä

47 23 OSTOVELAT JA MUUT VELAT TUHAT EUR Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat Lyhytaikaiset Ostovelat Saadut ennakot pitkäaikaishankkeista asiakkailta Siirtovelat Muut velat Sisäiset velat Yhteensä Lyhytaikaiset velat ovat euromääräisiä ja niiden käyvät arvot vastaavat kirjanpitoarvoja. Ne luokitellaan käyvän arvon hierarkiatasolle 2. Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät liittyvät henkilöstökuluihin sekä muihin liiketoiminnan tavanomaisiin jaksotuksiin. Muissa veloissa esitetään maksettujen palkkojen ennakonpidätykset, sosiaaliturvamaksut ja muut ennakonpidätyksen yhteydessä tilitettävät sosiaaliturvaan liittyvät erät sekä arvonlisäverovelka. 47

48 24 RAHOITUSRISKIEN HALLINTA JA PÄÄOMAN HALLINTA Yhtiö altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Yhtiön riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden haitalliset vaikutukset yhtiön tulokseen. Yhtiön riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus, ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa talousosasto yhdessä toimintasegmenttien kanssa. LUOTTORISKI Yhtiön toimintatapa määrittelee asiakkaiden ja sijoitustransaktioiden luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoitusperiaatteet. Yhtiöllä ei ole merkittäviä saatavien luottoriskikeskittymiä, koska sillä on laaja asiakaskunta ja se luotottaa vain sellaisia yrityksiä, joilla on moitteettomat luottotiedot. Tilikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjattujen luottotappioiden määrä ei ole ollut merkittävä. Yhtiön luottoriskin enimmäismäärä on rahoitusvarojen kirjanpitoarvo MAKSUVALMIUSRISKI Yhtiössä pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta yhtiöllä olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan nostamattomilla luottolimiiteillä sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita pankkeja ja rahoitusmuotoja. Nostamattomien luottolimiittien määrä oli tuhatta euroa. KORKORISKI Yhtiön tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista. Yhtiö voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimuksia päästäkseen rahoitusperiaatteidensa mukaiseen tavoitteeseen. Yhtiö on osittain altistunut rahavirran korkoriskille, joka liittyy lainasalkun suojaamattomaan osuuteen. Yhden prosenttiyksikön muutos vaihtuvakorkoisten lainojen korkokannassa vaikuttaa yhtiön korkokuluihin vuositasolla enintään +/- 10 tuhatta euroa. Raportointikauden päättymispäivänä yhtiöllä oli avoinna euromääräinen koronvaihtosopimus, jonka perusteella yhtiö saa keskimäärin Euribor 1 kk vaihtuvaa korkoa ja maksaa keskimäärin 1,15 %:n kiinteää korkoa. Koronvaihtosopimus on kirjattu nimellismäärältään tuhannen euron pitkäaikaisen vaihtuvakorkoisen lainan rahavirran suojaukseksi. Korkosuojaus on tehokas ja korkovirtojen korrelaatio on 100 % ajallisesti ja pääomallisesti. Koronvaihtosopimuksen käypä arvo todennetaan neljännesvuosittain yhtiön ulkopuolisen vastapuolen vahvistuksella. PÄÄOMAN HALLINTA Yhtiön pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa yhtiön toiminnan jatkuvuus (going concern) sekä osakkeenomistajien saaman arvon nousu. Pääomarakennetta voidaan hallita päätöksillä, jotka koskevat mm. osingonjakoa ja pääomanpalautusta, omien osakkeiden hankkimista yhtiölle sekä osakeanteja. Yhtiön yksittäiseen pankkilainaan (tilinpäätöshetkellä tuhatta euroa) ja pankkitililimiittiin (tilinpäätöshetkellä tuhatta euroa, joka kokonaisuudessaan käyttämättä) liittyvät taloudelliset kovenantit ovat sisällöltään tavanomaisia ehtoja, joita tarkastellaan vuosineljänneksittäin. Rahoittajalla on oikeus irtisanoa lainasopimukset mikäli yhtiön omavaraisuusaste, korolliset nettovelat / käyttökate -tunnusluku tai lainanhoitoon käytettävissä olevaa rahavirtaa mittaava tunnusluku poikkeaa ennalta määritellyistä tavoitearvoista. Pankkilainojen hinnoittelu on lisäksi riippuvainen korolliset nettovelat / käyttökate tunnusluvun kehityksestä. Rahoituksen marginaalitaso voi vaihdella 1,50 4,00 %:n välillä korolliset nettovelat / käyttökate tunnusluvun muuttuessa. Taloudellisten tai muiden kovenanttien irtisanomisehtojen osalta ei tilinpäätöstä laadittaessa nähdä toteutumisriskiä. Johto tarkkailee lainakovenanttien kehitystä säännöllisesti. Pääomarakennetta kuvaavia tunnuslukuja ovat omavaraisuusaste ja nettovelkaantumisaste. Omavaraisuusaste vuonna 2013 oli 43,5 % (37,2 % vuonna 2012). Nettovelkaantumisaste vuonna 2013 oli 29,4 % (51,5 % vuonna 2012). 25 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTOJEN OIKAISUT Merkittävät tapahtumat ilmenevät laaditusta rahavirtalaskelmasta. Merkittävät liiketoiminnan rahavirran oikaisut johtuvat suunnitelman mukaisista poistoista ja arvonalentumisista, konsernissa tuhatta euroa (1.126 tuhatta euroa) ja emoyhtiössä 810 tuhatta euroa (700 tuhatta euroa). Tilikaudella 2012 on lisäksi korjauseränä kiinteistöyhtiöiden myyntivoitto, 887 tuhatta euroa, joka esitetään investointien kassavirrassa. 48

49 26 MUUT VUOKRA- SOPIMUKSET YHTIÖ VUOKRALLE OTTAJANA Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat: TUHAT EUR Yhden vuoden kuluessa Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua Yli viiden vuoden kuluttua Yhteensä Yhtiö on vuokrannut osan käyttämistään autoista ja kopiokoneista. Vuokrasopimuksiin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Sopimusten indeksi-, uudistamis- ja muut ehdot poikkeavat toisistaan. Helsingin ja Tampereen toimitilojen osalta on esitetty tilojen määräaikaisvuokrakauden vuokravastuu. Helsingin tiloihin on siirrytty maaliskuussa Tampereen tilojen vuokraus käynnistyi huhtikuussa 2012 kun yhtiö osana Aldata Solutions Finland Oy:n yrityshankinnan rahoitusjärjestelyä myi ja takaisinvuokrasi Tampereen toimitilat muulla vuokrasopimuksella. Vuoden 2013 tuloslaskelmaan sisältyy muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja tuhatta euroa (1.212 tuhatta euroa vuonna 2012). 27 VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET TUHAT EUR Omasta puolesta annetut vakuudet Yrityskiinnitykset Yhteensä Emoyhtiöltä pantiksi annetut yrityskiinnitykset ovat olleet pitkäaikaisten lainojen ja luottolimiittien vakuutena. 49

50 28 LÄHIPIIRITAPAHTUMAT Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä tytär- ja yhteisyritykset. Lähipiiriin sisältyvät myös johtoon kuuluvat avainhenkilöt, joihin luetaan hallituksen ja johtoryhmän jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja omistusyhtiöineen ja läheisine perheenjäsenineen. Konsernin emo- ja tytär sekä yhteisyrityssuhteet ovat seuraavat: YRITYS Solteq Oyj KOTIMAA OMISTUSOSUUS (%) OSUUS ÄÄNIVALLASTA (%) Solteq Finance Oy Suomi 100 % 100 % Qetlos Oy Suomi 100 % 100 % Solorus Holding Oy Suomi 100 % 100 % OOO Solteq Russia Venäjä 100 % 100 % Solteq Management Oy * Suomi 0 % 100 % Solteq Management Team Oy * Suomi 0 % 100 % * Solteq Oyj:llä on määräysvalta yhtiöön osakassopimuksen perusteella Solteqin ylimmän johdon palkitsemisen muoto on osakepalkitseminen, joka toteutetaan johdon omistusyhtiöiden avulla. SOLTEQ MANAGEMENT OY Johdon omistusyhtiö Solteq Management Oy omistaa yhteensä kappaletta Solteq Oyj:n osakkeita. Osakkeet on merkitty erillisellä omistusyhtiölle suunnatulla annilla. Solteqin osakkeiden hankinta rahoitettiin ,00 euron pitkäaikaisella rahalaitoslainalla ja emoyhtiön myöntämällä ,00 euron lainalla. Osakkeet ovat johdon omistusyhtiön omistuksessa järjestelyn purkamiseen asti. Johdon omistusyhtiö toimii kannustinjärjestelmänä yhtiön tilinpäätöksen 2014 julkistamiseen asti, jolloin on tarkoitus purkaa omistusyhtiö myöhemmin päätettävällä tavalla. Järjestelmä voidaan purkaa esimerkiksi sulauttamalla Solteq Management Oy Solteq Oyj:öön tai myymällä Solteq Management Oy:n omistamat osakkeet muulla tavoin. Järjestelmää jatketaan vuosi kerrallaan, mikäli yhtiön osakkeen pörssikurssi yhtiön tilinpäätöksen 2014 tai 2015 julkistamisen jälkeen alittaa järjestelmään hankittujen osakkeiden keskihinnan. Rahalaitoslainan korko on kiinteä 4,21 % kolme vuotta ja neuvotellaan kauden päättyessä uudelleen. Rahalaitoslainan pääoma maksetaan kerralla kokonaan Solteq Oyj:n myöntämän lainan korko on kiinteä 4,20 %. Solteq Oyj:n myöntämä laina maksetaan takaisin viimeistään Mikäli järjestelmän voimassaoloaikaa jatketaan ehtojen mukaisesti vuosi kerrallaan vuosina 2014 tai 2015, Solteq Oyj:n myöntämän lainan laina-aikaa jatketaan vastaavasti. Solteq Management Oy:n omistamien yhtiön osakkeiden luovuttamista on rajoitettu järjestelmän voimassaoloaikana. SOLTEQ MANAGEMENT TEAM OY Johdon omistusyhtiö Solteq Management Team Oy omistaa yhteensä kappaletta Solteq Oyj:n osakkeita. Osakkeet merkittiin erillisellä omistusyhtiölle suunnatulla annilla. Solteqin osakkeiden hankinta rahoitettiin ,00 euron oman pääomanehtoisella sijoituksella ja emoyhtiön myöntämällä ,00 euron lainalla. Osakkeet ovat johdon omistusyhtiön omistuksessa järjestelyn purkamiseen asti. Johdon omistusyhtiö toimii kannustinjärjestelmänä yhtiön tilinpäätöksen 2014 julkistamiseen asti, jolloin on tarkoitus purkaa omistusyhtiö myöhemmin päätettävällä tavalla. Järjestelmä voidaan purkaa esimerkiksi sulauttamalla Solteq Management Team Oy Solteq Oyj:öön tai myymällä Solteq Management Team Oy:n omistamat osakkeet muulla tavoin. Järjestelmää jatketaan vuosi kerrallaan, mikäli yhtiön osakkeen pörssikurssi yhtiön tilinpäätöksen 2014 tai 2015 julkistamisen jälkeen alittaa järjestelmään hankittujen osakkeiden keskihinnan. Solteq Oyj:n myöntämän lainan korko on kiinteä 4,20 %. Solteq Oyj:n myöntämä laina maksetaan takaisin viimeistään Mikäli järjestelmän voimassaoloaikaa jatketaan ehtojen mukaisesti vuosi kerrallaan vuosina 2014 tai 2015, Solteq Oyj:n myöntämän lainan laina-aikaa jatketaan vastaavasti. Solteq Management Team Oy:n omistamien yhtiön osakkeiden luovuttamista on rajoitettu järjestelmän voimassaoloaikana. 50

51 LÄHIPIIRIN KANSSA TOTEUTUIVAT SEURAAVAT LIIKETAPAHTUMAT: TUHAT EUR HALLITUKSEN JÄSENTEN JA TOIMITUSJOHTAJAN PALKAT JA PALKKIOT TUHAT EUR Myynnit konserniyritykselle Ostot konserniyritykseltä Korkotuotot konserniyritykseltä Vuokrajärjestelyt Alihankintaostot Yrityksen johtoon kuuluvat henkilöt yhteensä Liiketapahtumat lähipiirin kanssa ovat tapahtuneet markkinahintaan ja liittyvät yhtiön normaaliin ohjelmistopalvelutoimintaan. Tilinpäätöshetkellä ei taseessa ole muita merkittäviä lähipiirisaamisia tai -velkoja. JOHDON TYÖSUHDE-ETUUDET TUHAT EUR Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet Toimitusjohtaja Repe Harmanen Hallituksen jäsenet: Saadetdin Ali U. hallituksen puheenjohtaja Aalto Seppo Pietilä Markku Roininen Matti Sara-aho Sirpa Sonninen Jukka Toimitusjohtajan suoriteperusteinen eläkemeno on 42 tuhatta euroa. Toimitusjohtajan eläkejärjestely on työeläkelainsäädännön mukainen. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on 3 kk. Erokorvauksena on sovittu maksettavan 9 kk:n palkkaa vastaava korvaus. Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat osaketta vuoden 2013 lopussa (2012: osaketta). Yhtiön ylin johto omisti lisäksi Solteq Management Oy:n ja Solteq Management Team Oy:n kautta välillisesti osaketta vuoden 2013 lopussa ( osaketta). Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti osalle hallituksen jäsenistä maksettiin tilikauden 2013 hallituspalkkio osin yhtiön omilla osakkeilla (yhteensä kappaletta). Johdon työsuhde-etuuksiin on huomioitu toimitusjohtajan, hallituksen ja johtoryhmän kompensaatiot. 29 TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole toteutunut raportointia edellyttäviä tapahtumia. 51

52 30 VIIDEN VUODEN LUKUSARJAT N TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT TILIKAUSI (MILJ. EUR) Liikevaihto 38,1 39,0 27,1 27,0 28,6 Liikevaihdon kasvu -2,3 % 43,7 % 0,5 % -5,4 % -6,0 % Liikevoitto/-tappio 2,1 2,7 1,5-4,3 1,5 % liikevaihdosta 5,6 % 7,0 % 5,4 % -16,0 % 5,1 % Voitto/tappio ennen veroja 1,9 2,4 1,3-4,5 1,3 % liikevaihdosta 5,1 % 6,2 % 4,7 % -16,6 % 4,7 % Oman pääoman tuotto, % 15,5 % 21,2 % 16,0 % -48,7 % 9,6 % Sijoitetun pääoman tuotto, % 13,2 % 20,8 % 13,1 % -29,3 % 9,1 % Omavaraisuusaste, % 43,5 % 37,2 % 34,2 % 30,6 % 47,2 % Bruttoinvestoinnit taseen pysyviin vastaaviin 1,0 7,4 0,5 0,2 0,7 % liikevaihdosta 2,5 % 19,1 % 1,7 % 0,6 % 2,3 % Tutkimus- ja kehittämismenot 0,9 1,1 0,8 1,6 1,6 % liikevaihdosta 2,4 % 2,8 % 2,9 % 5,9 % 5,7 % Nettovelkaantumisaste (Net Gearing) 29,4 % 51,5 % 65,4 % 132,8 % 66,7 % Henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana * Yhtiön hallitus esittää vuonna 2014 yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2013 jaetaan osinkoa 0,03 euroa kullekin ulkona olevalle osakkeelle ja että lisäksi se valtuutetaan päättämään enintään 0,05 euron suuruisen osakekohtaisen osingonjaosta tai muusta varojen jakamisesta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta sekä päättämään mahdollisen jaon ajoituksesta ja muista yksityiskohdista. Osakkeiden lukumääriä laskettaessa yhtiön hallussa olevat omat osakkeet on vähennetty osakkeiden määrästä. N OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT TILIKAUSI Osakekohtainen tulos, EUR 0,11 0,12 0,08-0,32 0,08 Emoyhtiön omist. kuuluva oma pääoma, EUR 0,72 0,67 0,52 0,45 0,84 Osakekohtainen osinko, EUR * 0,03 * 0,06 0,00 0,00 0,06 Osinko tuloksesta, % * 27,7 % * 49,7 % 0,0 % 0,0 % 76,5 % Efektiivinen osinkotuotto, % * 2,1 % * 5,0 % 0,0 % 0,0 % 4,5 % Hinta/voitto -suhde (P/E-luku) 13,3 10,0 12,6 tulos negat. 17,0 Osakkeen ylin kurssi, EUR 1,77 1,39 1,20 1,56 1,39 Osakkeen alin kurssi, EUR 1,20 0,99 0,95 1,01 1,02 Tilikauden keskikurssi, EUR 1,49 1,16 1,07 1,20 1,25 Osakekannan markkina-arvo, 1000 EUR Osakkeiden vaihto, 1000 kpl Osakkeiden vaihto, % 6,2 % 13,7 % 14,0 % 10,8 % 4,5 % Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana, 1000 kpl Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa, 1000 kpl

53 TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET Oman pääoman tuotto prosentteina: tilikauden tulos x 100 taseen oma pääoma (keskim.kauden aikana) Sijoitetun pääoman tuotto prosentteina: tilikauden tulos rahoituserien jälkeen + rahoituskulut x 100 taseen loppusumma - korottomat velat (keskim.kauden aikana) Omavaraisuusaste prosentteina: oma pääoma x 100 taseen loppusumma saadut ennakot Nettovelkaantumisaste: korolliset velat - rahat, pankkisaamiset ja rahoitusarvopaperit x 100 oma pääoma Laimennettu osakekohtainen tulos: tilikauden tulos -/+ määräysvallattomien omistajien osuus osakkeiden kappalemäärä keskim lisättynä vuoden lopun optioiden määrällä Osakekohtainen tulos: tilikauden tulos -/+ määräysvallattomien omistajien osuus osakkeiden kappalemäärä keskimäärin Osakekohtainen oma pääoma: taseen oma pääoma osakkeiden kappalemäärä Osakekohtainen osinko: tilikauden osinko osingonjakohetken osakemäärä Osinko tuloksesta prosentteina: osakekohtainen osinko x100 osakekohtainen tulos Efektiivinen osinkotuotto prosentteina: osakekohtainen osinko x100 pörssikurssi vuoden lopussa Hinta-voitto -suhde (P/E-luku): pörssikurssi vuoden lopussa osakekohtainen tulos 53

54 31 OSAKKEENOMISTUKSEN JAKAUMA JA TIEDOT OSAKKEENOMISTAJISTA OMISTUSJAKAUMA SEKTOREITTAIN OMISTAJIEN MÄÄRÄ OSAKKEITA JA ÄÄNIÄ % KPL Yritykset 68 19,2 % Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 8 1,2 % Julkisyhteisöt 2 17,6 % Kotitaloudet ,9 % Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 5 0,1 % Ulkomaat 7 0,0 % Kaikki yhteensä ,0 % joista hallintarekisteröityjä 7 0,8 % OMISTUSJAKAUMA SUURUUSLUOKITTAIN OSAKKEITA JA ÄÄNIÄ OMISTAJIEN OSAKKEIDEN MÄÄRÄ MÄÄRÄ % KPL ,2 % ,2 % ,1 % ,2 % ,1 % ,3 % Yhteensä ,0 % joista hallintarekisteröityjä 7 0,8 % SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT OSAKKEITA JA ÄÄNIÄ % KPL 1. Saadetdin Ali ,2 % 2. Eläke-Fennia Keskinäinen vakuutusyhtiö ,3 % 3. Profiz Business Solution Oyj ,6 % 4. Aalto Seppo ,1 % 5. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma ,3 % 6. Pirhonen Jalo ,7 % 7. Solteq Management Oy ,7 % 8. Roininen Matti ,4 % 9. Solteq Management Team Oy ,3 % 10. Saadetdin Katiye ,0 % 10 suurinta osakkeenomistajaa yhteensä ,7 % Hallintarekisteröidyt yhteensä ,8 % Muut ,4 % Yhteensä ,0 % 54

55 VOITONJAKOEHDOTUS JA ALLEKIRJOITUKSET Emoyhtiö Solteq Oyj:n vapaa oma pääoma on: TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto ,79 euroa Edellisten tilikausien tulos ,78 euroa Tilikauden tulos ,59 euroa Yhteensä ,16 euroa Tästä jakokelpoisia varoja on euroa ,16 euroa. Helsingissä 13. helmikuuta 2014 Ali U. Saadetdin Hallituksen puheenjohtaja Seppo Aalto Hallituksen jäsen Solteq Oyj:n hallitus esittää, että tilikaudelta 2013 jaetaan osinkoa 0,03 euroa kullekin ulkona olevalle osakkeelle ja että lisäksi hallitus valtuutetaan osakeyhtiölain 13 luvun 6 2 mom. mukaisesti päättämään enintään 0,05 euron suuruisen osakekohtaisen osingonjaosta tai muusta varojen jakamisesta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta sekä päättämään mahdollisen jaon ajoituksesta ja muista yksityiskohdista. Hallitus esittää että tilikauden tulos siirretään voittovarojen tilille. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu osingon ja/tai muiden varojen jakaminen vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Markku Pietilä Hallituksen jäsen Sirpa Sara-aho Hallituksen jäsen Repe Harmanen Toimitusjohtaja Matti Roininen Hallituksen jäsen Jukka Sonninen Hallituksen jäsen TILINTARKASTAJAN TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Tampereella 13. päivänä helmikuuta 2014 KPMG Oy Ab Lotta Nurminen KHT 55

56 TILINTARKASTUSKERTOMUS SOLTEQ OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE Olemme tilintarkastaneet Solteq Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta Tilinpäätös sisältää sekä konsernin että emoyhtiön taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot. HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. LAUSUNTO Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot sekä emoyhtiön että konsernin taloudellisesta asemasta, toiminnan tuloksesta ja rahavirroista tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Tampere 13. helmikuuta 2014 KPMG Oy Ab Lotta Nurminen KHT 56

57 LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA Kirjanpitokirjat Päivä- ja pääkirja Tasekirja ja tilinpäätösaineisto Säilytystapa Paperille tulostetut atk-listat Paperille tulostettu ja sidottu kirja Tositelajit Ostoreskontratositteet Myyntireskontratositteet Palkkatositteet Muistiotositteet Paperitositteina ja CD:nä Paperitositteina ja CD:nä Paperitositteina Paperitositteina 57

58 SOLTEQ OYJ ETELÄPUISTO 2 C TAMPERE ATOMITIE 2B HELSINKI ALEKSANTERINKATU LAHTI PUHELINVAIHDE

59 VUOSI- KERTOMUS SOLTEQ OYJ VUOSIKERTOMUS 2013

60 SISÄLTÖ 4 SOLTEQ OYJ 5 SOLTEQIN VUOSI 2013 JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 6 AVAINLUVUT TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 9 PÄIVITTÄIS- JA ERIKOISTAVARAKAUPPA, HORECA 12 TUKKUKAUPPA, LOGISTIIKKA JA PALVELUT 14 PALVELUIDEN TOIMINNANOHJAUS 16 JATKUVUUSPALVELUT 19 PROJEKTIPALVELUT 21 HENKILÖSTÖ 2 SOLTEQ OYJ VUOSIKERTOMUS 2013

61 SOLTEQ ON JOHTAVA KAUPAN, LOGISTIIKAN JA PALVELUALAN OHJELMISTORATKAISUYHTIÖ. Tarjoamme kestävää kumppanuutta sekä markkinoiden kattavimman valikoiman ratkaisuja toimitusketjun optimoinnista kuluttaja-asiakastiedon hallintaan. LIIKEVAIHTO 2013 LIIKETULOS ASIAKKAISTAMME 38,1 2,1 88 MILJOONAA EUROA VUONNA 2013 MILJOONAA EUROA PROSENTTIA SUOSITTELEE MEITÄ OHJELMISTOKUMPPANIKSI TYÖPAIKAN SUOSITTELUHALUKKUUS VAHVISTUI JA YLITTÄÄ ASIANTUNTIJA- ORGANISAATIOIDEN KESKIMÄÄRÄISEN TASON: 67 TOIMITUKSIA YLI 20 NOIN 290 PROSENTTIA KAIKISTA VASTAAJISTA SUOSITTELISI SOLTEQIA MAAHAN ASIANTUNTIJAA 3 SOLTEQ OYJ VUOSIKERTOMUS 2013

62 SOLTEQ OYJ TAKAAMME JATKUVUUDEN JA TEEMME TULEVAISUUDEN Solteq on suomalainen johtava kaupan, logistiikan ja palvelualan ohjelmistoratkaisuyhtiö. Solteq keskittyy kaupan, tukkukaupan ja logistiikan toimijoihin sekä tarjoaa erityisratkaisuja teollisuuden ja julkishallinnon asiakkaille. Asiakkaillemme tuomme kestävää kumppanuutta sekä markkinoiden kattavimman valikoiman toiminnan- ja taloudenohjauksen ohjelmistopalveluita toimitusketjun optimoinnista kuluttaja-asiakastiedon hallintaan. Teknologiariippumattomat ratkaisumme auttavat asiakkaitamme tuottamaan parempia palveluja sekä kehittämään liiketoimintaansa kannattavasti ja tehokkaasti. Vuonna 1982 perustetulla Solteqilla on yli 30 vuoden kokemus kaupan, logistiikan ja palveluiden toimialoista sekä ohjelmistopalveluista. Kilpailuetumme on, että olemme ainoa suomalainen yksinomaan kaupan, logistiikan ja palvelun kokonaisratkaisuihin keskittynyt yritys. Tämän sekä kattavan toimialakokemuksen ja -tuntemuksen ansiosta voimme vastata asiakkaidemme toiminnan kehitykseen ja murrokseen sekä tarjota kilpailuetua luovia ratkaisuja myös tulevaisuudessa. Solteqin ohjelmistoratkaisut perustuvat niin omaan tuotekehitykseen kuin globaaleiden yhteistyökumppaneidemme, kuten Microsoftin, SAP:n ja SymphonyEYC:n ratkaisuihin. Liiketoimintamme on jaettu kolmeen segmenttiin: Päivittäis- ja erikoistavarakauppa, HoReCa; Tukkukauppa, Logistiikka ja Palvelut sekä Palveluiden toiminnanohjaus. Palveluksessamme työskentelee noin 290 ammattilaista. Yhtiön osakkeet on noteerattu vuodesta 1999 lähtien Helsingin pörssissä. Tavoitteenamme on kannattava kasvu ja aktiivinen osingonjakopolitiikka. Solteqin pääkonttori on Tampereella ja muut toimipisteet Helsingissä ja Lahdessa. SOLTEQIN LIIKETOIMINTASEGMENTIT PÄIVITTÄIS- JA ERIKOISTAVARAKAUPPA, HORECA tarjoaa kaupan alan yrityksille kokonaisratkaisuja, joiden avulla asiakkaamme voivat tehostaa liiketoimintaansa ja asiakaskokemustaan niin logistiikassa, myymälätoiminnassa, asiakaspalvelussa, maksutapahtumissa kuin kanta-asiakkuuden hallinnassakin. Ratkaisujemme avulla asiakkaamme voivat optimoida valikoimien, tilan, toimitusten, logistiikan ja asiakastyytyväisyyden hallintaa, mikä tukee asiakkaidemme myynnin ja tuloksen kehittymistä. Hotelli- ja ravintola-alalle Solteq tarjoaa muun muassa asiakkuuksien hallintaan ja maksutoimenpiteisiin liiketoiminnan tarpeita palvelevia ratkaisuja, joilla asiakkaamme voivat kehittää toimintaansa ja palvella omia asiakkaitaan entistä paremmin. TUKKUKAUPPA, LOGISTIIKKA JA PALVELUT tarjoaa tukkukaupan toimijoille toiminnan- ja taloudenohjauksen järjestelmiä sekä niitä tukevia optimointi-, integraatio- ja raportointiratkaisuja. Segmentin ratkaisut auttavat asiakkaitamme ohjaamaan toimintaansa ja tehostamaan ostoja, myyntiä, varaston ohjausta sekä raportointia. Järjestelmiemme avulla voidaan muun muassa hallita tavaravirtoja, nostaa toimitusvarmuutta, laskea varastoarvoa, lisätä varaston kiertonopeutta sekä parantaa ennustettavuutta. PALVELUIDEN TOIMINNANOHJAUS tarjoaa palveluiden toiminnanohjausratkaisuja sekä masterdatan hallinnan ratkaisuja. Palveluiden toiminnanohjaus auttaa esimerkiksi teollisuuden ja energiantuotannon sekä kunnossapito- ja huoltopalveluiden toimijoita ohjaamaan ja kehittämään toimintaansa. Masterdata eli asiakasyritysten liiketoimintakriittiseen tietoon liittyvien palveluiden tavoitteena on varmistaa, että asiakkaiden toiminnanohjausta ja päätöksentekoa tukevien järjestelmien sisältämät tiedot ovat laadukkaita, keskenään yhdenmukaisia ja ajan tasalla. Masterdata-hallinnan ratkaisuja käyttävät asiakkaat yli toimialarajojen. 4 SOLTEQ OYJ SOLTEQ OYJ VUOSIKERTOMUS 2013

63 SOLTEQIN VUOSI 2013 JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Solteqin liikevaihto vuonna 2013 oli 38,1 miljoonaa euroa. Liikevaihto laski 2,3 prosenttia edellisvuoden 39,0 miljoonasta eurosta. Liiketulos oli 2,1 miljoonaa euroa, mikä oli 5,6 prosenttia liikevaihdosta. Liiketulos laski edellisvuoden 2,7 miljoonasta eurosta. Tilikauden tulos säilyi kuitenkin lähes edellisvuoden tasolla ja oli 1,6 miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos oli 0,11 euroa vuonna 2013, kun edellisvuoden osakekohtainen tulos oli 0,12 euroa. Vuonna 2013 Solteq maksoi osinkoa yhteensä 0,06 euroa osakkeelta. Solteqin liiketuloksen laskuun vaikutti erityisesti erääseen Tukkukauppa, Logistiikka ja Palvelut -segmentin isoon asiakashankkeeseen liittyvien riskien osittainen toteutuminen. Yhtiö varautui näihin riskeihin ennakkoon ja toteutti vuoden aikana korjaavia toimenpiteitä liiketoiminnallisten vaikutusten minimoimiseksi. Yhtiön omavaraisuusaste koheni 43,5 prosenttiin (37,2 prosenttia vuonna 2012). Samalla nettovelkaantumisaste laski 29,4 prosenttiin edellisvuoden 51,5 prosentista. VUODEN AIKANA USEITA MERKITTÄVIÄ KAUPPOJA Vuoden aikana Solteq solmi useita merkittäviä kauppoja sekä syvensi yhteistyötään pitkäaikaisten asiakkaidensa kanssa. Pitkäaikaisilla ja luottamuksellisilla asiakassuhteilla onkin suuri merkitys Solteqin suhteellisen tasaisen taloudellisen tilanteen selittäjänä. Esimerkkinä tästä yhtiö solmi marraskuussa Suomen Lähikauppa Oy:n kanssa palvelusopimuksen, joka täydentää Solteqin entuudestaan Lähikaupalle toimittamaa kaupanjärjestelmien palvelukokonaisuutta. Lokakuussa yhtiö sopi Microsoft Dynamics AX for Retail kaupan kokonaisohjelmistoratkaisun toimittamisesta Veljekset Halonen Oy - ja Oy Carlson -tavarataloketjuille. Kauppa oli Solteqille merkittävä taloudellisesti ja strategisesti. Vuoden aikana Solteq myös sopi useita merkittäviä toimitussopimuksia Artturi Neo -kunnossapidon ja huoltopalveluiden toiminnanohjausjärjestelmästä. KATSAUS TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN: KAUPAN ALAN KYSYNNÄN HEIKKENEMINEN HILLITSI INVESTOINTEJA Solteqin taloudelliseen kehitykseen vaikuttavat erityisesti suomalaisen kaupan alan menestys ja tulevaisuuden näkymät. Solteqin markkinatilanne oli vuonna 2013 haasteellinen johtuen kaupan alan kysynnän heikentymisestä ja yleisestä tulevaisuuden epävarmuudesta. Tilastokeskuksen mukaan koko kaupan alan myynti laski vuonna 2013 edellisvuodesta. Kaupan alan kysynnän lasku sekä kansainvälisten verkkokauppojen luoma kiristyvä kilpailu vaikuttivat erityisesti kaupan alan asiakkaiden investointihalukkuuteen. Solteqin asiakkaiden investoinnit keskittyivät liiketoiminnan kannalta kriittisimpiin ohjelmistoratkaisuihin, ja muiden hankkeiden investointeja lykättiin. Talouden epävarmuuden jarruttaessa investointipäätöksiä myös kaupan alan kiihtyvä murros lisäsi epävarmuutta investoida sekä heikensi näkyvyyttä kaupan alan kehitykseen. Toisaalta investoinnit ohjelmistoratkaisuihin ovat Solteqin asiakkaiden kilpailukyvyn säilyttämisen ja kehittämisen kannalta välttämättömiä kaupan alan kiristyvässä kilpailussa. 5 SOLTEQIN VUOSI 2013 JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ SOLTEQ OYJ VUOSIKERTOMUS 2013

64 AVAINLUVUT 2013 LIIKEVAIHDON JAKAUTUMINEN TOIMINNOITTAIN (%) KOLMEN VUODEN LUKUSARJAT TILIKAUSI Liikevaihto, MEUR 38,1 39,0 27,1 Liikevaihdon muutos, % -2,3 +43,7 +0,5 Liiketulos, MEUR 2,1 2,7 1,5 % liikevaihdosta 5,6 7,0 5,4 Tulos ennen veroja, MEUR 1,9 2,4 1,3 Ohjelmistopalvelut Lisenssit Laitemyynti Ohjelmistopalvelut Lisenssit Laitemyynti % liikevaihdosta 5,1 6,2 4,7 Oman pääoman tuotto, % 15,5 21,2 16,0 Sijoitetun pääoman tuotto, % 13,2 20,8 13,1 Omavaraisuusaste, % 43,5 37,2 34,2 Henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana LIIKEVAIHDON JA LIIKETULOKSEN JAKAUTUMINEN KVARTAALEITTAIN VUONNA 2013 (MEUR) Q1 Q2 Q3 Q4 Liikevaihto 10,0 9,7 8,6 9,8 Liiketulos 0,5 0,5 0,6 0,4 6 SOLTEQ OYJ VUOSIKERTOMUS 2013

65 VALITSEMAMME TIE MUUTTAA MURROKSEN MAHDOLLISUUKSIKSI VUODEN AIKANA JATKOIMME SUUNNITELMALLISTA STRATEGIAMME TOTEUTTAMISTA, LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ JA ASIAKKAISIIMME KESKITTYMISTÄ. VUOSI VAHVISTI AIEMPAA KÄSITYSTÄMME SIITÄ, ETTÄ VALITSEMAMME TIE ON OIKEA. Vuosi 2013 oli meille taloudellisesti kohtalainen haastavasta markkinatilanteesta huolimatta. Säilytimme kuitenkin asemamme markkinoilla ja onnistuimme ylläpitämään kannattavuuttamme. Pitkäaikaisilla asiakassuhteillamme onkin suuri merkitys menestyksellemme. Keskityimme vuoden aikana perusliiketoimintamme kehittämiseen ja asiakassuhteidemme vahvistamiseen. Jatkoimme kustannuskontrollimme ja -rakenteemme muuttamista joustavammaksi. Samalla laajensimme ja tarkensimme ratkaisuvalikoimaamme entistä asiakaslähtöisemmäksi. Toimme asiakkaillemme esimerkiksi uudistetun kuluttajaverkkokaupparatkaisun. Onnistuimme myös edelleen syventämään useita pitkäaikaisia asiakkuuksiamme. Uudet ohjelmistoratkaisumme olivat avainasemassa asiakasyhteistyön kehittymisessä. Tämä useita vuosia jatkunut pitkäjänteinen strateginen asiakastyö näkyikin asiakastyytyväisyyden merkittävänä kasvuna. Aloitimme myös yhteistyön usean uuden asiakkaan kanssa sekä tiivistimme yhteistyötä avainkumppaniemme kanssa. >> 7 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS SOLTEQ OYJ VUOSIKERTOMUS 2013

66 STRATEGIAMME TOTEUTTAMINEN ETENEE PERUSPILARINAAN JATKUVUUDEN TAKAAMINEN NIIN ASIAKKAIDEMME LIIKETOIMINNALLE, SOLTEQIN KEHITYKSELLE, HENKILÖSTÖLLEMME KUIN MUILLE SIDOSRYHMILLEKIN. ETEENPÄIN USEILLA MITTAREILLA MITATTUNA Kehityimme vuoden aikana usealla tärkeällä alueella, mistä olen erityisen tyytyväinen. Asiakaslupauksenamme on taata jatkuvuus ja tehdä tulevaisuus ajallaan ja rahallaan. Asiakkaidemme luottamus meihin lisääntyi entisestään. Teemmekin useamman asiakkaamme kanssa laajempia hankkeita ja mietimme pitkän aikavälin strategista kehitystä. Osoituksena tästä kehityksestä oli asiakastyytyväisyyden paraneminen: jopa yhdeksän kymmenestä asiakkaastamme suosittelee meitä, kun vuonna 2012 luku oli noin seitsemän kymmenestä. Tämä on hieno osoitus jokaisen solteqlaisen työstä asiakaslähtöisyyden eteen, sillä asiakaslupaus lunastetaan joka päivä. Asiakas Aina Ensin. Samalla henkilöstötyytyväisyytemme jatkoi monta vuotta jatkunutta nousuaan. Jopa kaksi kolmasosaa solteqlaisista suosittelisi meitä työnantajana, mikä on yli suomalaisten asiantuntijaorganisaatioiden keskiarvon. Näissä tuloksissa näkyy mielestäni asiantuntijoidemme vahva ohjelmistoratkaisu- ja asiakastoimialaosaaminen sekä henkilöstön alhainen vaihtuvuus. Asiakas on meille ykkönen, ja työssämme korostuu avoimuus, ketteryys ja lähestyttävyys. Pyrimme olemaan elämäntilanteet huomioiva joustava työantaja, joka tarjoaa mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Henkilöstömme pieni vaihtuvuus taas mahdollistaa suunnitelmallisen osaamisen kehittämisen. STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN ETENEE Vuoden 2013 aikana jatkoimme 2011 aloitetun strategiaohjelman toteuttamista. Olemme pitkäjänteisesti keskittyneet niin ratkaisuidemme, asiakaslähtöisyyden kuin henkilöstömme kehittämiseen. Työ on edennyt mallikkaasti ja tiivistyksenä voisi sanoa, että monet vuoden 2013 menestykset ovat usean vuoden suunnitelmallisen ja sisukkaan työn tulosta. Ei ole sattumaa, että asiakkaidemme ja henkilöstömme tyytyväisyys on parantunut. Tai että olemme kaupan, logistiikan ja palveluiden kokonaisratkaisujen luotettava kumppani. Hieno käytännön esimerkki on Microsoft Dynamics AX -liiketoiminta. Panostimme tähän vuonna 2011 perustettuun liiketoimintaan, ja vuoden 2013 aikana siitä kehittyi meille hyvää ja kilpailuetua luovaa liiketoimintaa. Useat onnistuneet asiakashankkeet puhuvat puolestamme. Strategiamme peruspilarina on jatkuvuuden takaaminen niin asiakkaidemme liiketoiminnalle, Solteqin kehitykselle, henkilöstöllemme kuin muille sidosryhmillekin. Pätevä esimerkki jatkuvuuden takaamisesta asiakkaillemme on siirtymäpolkuja vanhoista uusiin järjestelmiin tarjoavien Silta-ratkaisujen suosion kasvu vuoden 2013 aikana. Vuoden aikana kerroimme useista Silta-sopimuksista muun muassa Palveluiden toiminnanohjaus -segmentissä. KAUPAN ALAN MURROS KIIHTYY Kaupan alan murrosta on kiihdyttänyt jo useana vuonna kuluttajakäyttäytymisen muutos ja kaupan monikanavaisuus. Laajentaminen verkkokauppaan on nyt monelle toimijalle liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta ydinkysymys. Verkkoa välttelevien kaupan alan toimijoiden kuilu kuluttajiin kasvaa koko ajan ja kilpailusta jälkeen jääminen on todella nopeaa. Kaupan alan murros näkyy myös tukkuliikkeiden puolella. Verkkokauppa mahdollistaa loppuasiakkaan tavoittamisen globaalisti yhdessä tai ilman perinteisiä jakelukanavia. Näemme tulevaisuuden ja kaupan alan murroksen ennen kaikkea mahdollisuutena asiakkaillemme ja Solteqille. Muuttuva toimintaympäristö ja kuluttajakäyttäytyminen luovat mahdollisuuksia, joiden kääntäminen kannattavaksi liiketoiminnaksi vaatii asiakaslähtöisiä ratkaisuja. Haluamme ohjelmistoratkaisuillamme auttaa asiakkaitamme yhteistyössä menestymään ja kääntämään murroksen uhat mahdollisuuksiksi. VALITULLA TIELLÄ JATKETAAN ENTISTÄ MÄÄRÄTIETOISEMMIN Syksyllä 2013 aloitimme vuonna 2015 alkavan strategiakautemme suunnittelutyön. Tulemme jatkamaan entistä tarmokkaammin vahvuuksiemme ja kilpailukykymme kehittämistä, asiakkaiden tarpeita palvelevien uusien ratkaisuiden kehittämistä, liiketoimintamahdollisuuksien luotausta ja asiakkaihin keskittymistä. Meille on tärkeää tehdä kestäviä päätöksiä, jotka takaavat sekä Solteqin että asiakkaidemme toiminnan jatkuvuuden. Kansainvälisyys on asia, johon kiinnitämme yhä enemmän huomiota. Toimintamme keskittyy vahvasti Suomeen, vaikka ratkaisujamme käytetään yli 20 maassa. Liiketoimintamme on kansainvälistynyt lähinnä asiakkaidemme kansainvälistymisen myötä, ja tällä tiellä jatkamme. Tulemme jatkossa huomioimaan entistä tarkemmin myös sen, miten vastaamme tehokkaammin tiukentuvaan kansainväliseen kilpailuun ohjelmistoratkaisuissa. Haluan kiittää asiakkaitamme, henkilöstöämme, yhteistyökumppaneitamme, omistajiamme ja muita sidosryhmiämme avoimesta ja kehittyvästä yhteistyöstä vuoden 2013 aikana. On hienoa, että olette mukana rakentamassa murroksesta mahdollisuuksia. REPE HARMANEN TOIMITUSJOHTAJA 8 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS SOLTEQ OYJ VUOSIKERTOMUS 2013

67 OIKEAT RATKAISUT KAUPAN ALAN MURROKSEEN VUODEN 2013 AIKANA LAAJENSIMME TUOTETARJONTAAMME, TIIVISTIMME YHTEISTYÖTÄ ASIAKKAIDEN JA KUMPPANEIDEN KANSSA SEKÄ SOLMIMME USEITA MERKITTÄVIÄ KAUPPOJA. SAMALLA KAUPAN ALAN MURROS TOI UUSIA MAHDOLLISUUKSIA ASIAKKAILLEMME JA MEILLE. VUODEN AIKANA MICROSOFT DYNAMICS AX FOR RETAIL -LIIKETOIMINNASTA KEHITTYI MEILLE HYVÄÄ JA KILPAILUETUA LUOVAA LIIKETOIMINTAA. PETRI LINDHOLM LIIKETOIMINTAJOHTAJA, PÄIVITTÄISTAVARA- JA ERIKOISKAUPPA, HORECA Päivittäis- ja erikoistavarakauppa, HoReCa -segmentin liikevaihto vuonna 2013 oli 18,0 miljoonaa euroa (2012: 17,0 miljoonaa euroa), missä kasvua vuoteen 2012 verrattuna oli 5,6 prosenttia. Liiketulos oli 1,1 miljoonaa euroa (2012: 0,7 miljoonaa euroa), missä kasvua vuoteen 2012 verrattuna oli 55,2 prosenttia. Vuosi 2013 sujui Päivittäis- ja erikoistavarakauppa, HoReCa -segmentiltä kohtuullisen hyvin ja tuloksemme oli vankasti plussalla. Yhtäältä yleinen markkinoiden epävarmuus vaikutti asiakkaidemme investointihalukkuuteen ja investointipäätöksiä siirrettiin eteenpäin, mikä osaltaan hiljensi myyntiä. Toisaalta kaupan alan murroksen luoma kiristyvä kilpailu, kuluttajakäyttäytymisen muutos sekä verkkokaupan ja monikanavaisuuden merkityksen lisääntyminen lisäsivät tietyissä asiakasryhmissä investointitarpeita. STRATEGISET PANOSTUKSET TUOTTAVAT TULOSTA Solteq on Suomessa Microsoft Dynamics AX for Retail -toiminnanohjausjärjestelmän johtava toimittaja. Lokakuussa sovimme Microsoft Dynamics AX for Retail kaupan kokonaisohjelmistoratkaisun toimittamisesta Veljekset Halonen Oy - ja Oy Carlson -tavarataloketjuille. Kaupan arvo ilman optioita on yli miljoona euroa, joka jakautuu vuosille Kauppa oli merkittävä myös strategian toteuttamisemme kannalta. Olemme panostaneet pitkäjänteisesti vuonna 2011 aloitettuun Microsoft Dynamics AX for Retail -liiketoimintaan. Vuoden 2013 aikana siitä kehittyi meille hyvää ja kilpailuetua luovaa liiketoimintaa. Huomattavia satsauksia teimme myös palveluiden tuotteistamiseen, mikä näkyi esimerkiksi järjestelmät palveluna -ratkaisujen (software as a service) kysynnän kasvuna. Järjestelmät palveluna -toimituksessa otamme kokonaisvastuun asiakkaan järjestelmistä mukaan lukien muun muassa tuen ja huoltopalvelun. Toinen esimerkki palveluidemme kehityksestä on pitkäaikaisen asiakkaamme Suomen 9 PÄIVITTÄIS- JA ERIKOISTAVARAKAUPPA, HORECA SOLTEQ OYJ VUOSIKERTOMUS 2013

68 Lähikauppa Oy:n marraskuussa kanssamme solmima palvelusopimus, joka täydentää entisestään Lähikaupalle toimittamaamme kaupan järjestelmien palvelukokonaisuutta. Sopimuksen myötä toimitamme Suomen Lähikaupalle kaikki kaupanjärjestelmiin liittyvät huolto- ja tukipalvelut sekä näiden palveluhallinnan. Kaupan arvo on arviolta yli neljä miljoonaa euroa, ja se jakaantuu vuosille Vuoden 2013 aikana jatkui suomalaisissa organisaatioissa siirtyminen vanhemmista järjestelmistä moderneihin ja teknisesti vakiintuneisiin globaaleihin järjestelmiin. Tämä kehitys myötävaikutti ratkaisujemme kysyntään myös vuonna TIIVIIMPÄÄ YHTEISTYÖTÄ JA LAAJEMPI TARJOAMA Vuoden 2013 aikana tiivistimme yhteistyötä useiden kumppaniemme kanssa. Aloitimme yhteistyön autokaupan ja -teollisuuden teknologiaratkaisuja tarjoavan Annatan kanssa. Näin toimme modernin ja kustannustehokkaan ohjelmistoratkaisun autoalan asiakkaillemme. Ratkaisun alustana toimii Microsoft Dynamics AX -kokonaisjärjestelmä, jonka päälle räätälöimme erityisesti autoalan tarpeita palvelevan ratkaisun. Vahvistimme asemiamme myös erikoistavarakaupan ja ravintola-alan kokonaisratkaisutoimittajana aloittamalla yhteistyön alan edelläkävijä LS Retailin kanssa. Tämän strategisen kumppanuuden myötä tarjoamme erikoistavarakaupan ja ravintola-alan asiakkaillemme kokonaisratkaisun, jolla hallitaan koko liiketoimintaketjua käyttäjälähtöisesti aina ostotapahtumasta liiketoiminnan johtamiseen saakka. Osana tarjoaman kehitystä toimme myös kassajärjestelmäratkaisuihimme uusia ominaisuuksia ja palveluja, kuten kuittien sähköisen arkistoinnin ratkaisun, sekä yhtenäistimme maksupäätejärjestelmiemme tarjontaa. KASVAVAA LIIKETOIMINTAA VERKKOKAUPASTA Yksi kaupan alan murroksen ajureista on kuluttajakäyttäytymisen siirtyminen entistä vahvemmin verkkoon ja kasvavissa määrin myös mobiiliin. Digitaalisuuden myötä kauppakanavien määrä kasvaa ja sirpaloituu. Tässä tilanteessa kaupan toimijoiden on entistä tärkeämpää tunnistaa, missä kanavissa asiakkaat liikkuvat ja mikä on asiakkaiden ostoprosessi. 10 PÄIVITTÄIS- JA ERIKOISTAVARAKAUPPA, HORECA SOLTEQ OYJ VUOSIKERTOMUS 2013

69 VUOSI 2013 SUJUI PÄIVITTÄIS- JA ERIKOISTAVARAKAUPAN SEGMENTILTÄ KOHTUULLISEN HYVIN. TULOKSEMME OLI VANKASTI PLUSSALLA NOUSTEN 1,1 MILJOONAAN EUROON, JOSSA KASVUA EDELLISVUOTEEN OLI YLI 55 % Tavoitteenamme on, että asiakkaamme saavat Solteqilta kaikki tarvitsemansa ohjelmistoratkaisut ydinliiketoimintansa kehittämiseen. Vuonna 2013 otimme merkittäviä kehitysaskelia tämän tavoitteen osalta. Toimme vuoden aikana valikoimaamme kuluttajaverkkokaupan ratkaisut kaupan alan ketjuille. Solteq tarjoaa vuoden 2014 alusta lähtien asiakkailleen omien toiminnanohjausratkaisujen kanssa yhdenmukaisella tekniikalla toteutetut, vahvasti integroidut verkkokaupan ratkaisut. Tämä odotettu uutinen otettiin asiakkaiden parissa hyvin vastaan. MAHDOLLISUUKSIA MURROKSESTA Kaupan alan murros näkyy myös siinä, että kivijalkakaupat panostavat entistä vahvemmin asiakaspalvelukohtaamisten kehittämiseen erottautuakseen vastaavista kilpailijoistaan ja verkkokaupoista. Vuoden 2013 aikana kysyntä kohdistuikin entistä enemmän kokonaisratkaisuihin, joilla kauppojen asiakaspalveluhenkilöstö voi toteuttaa asiakaskohtaamisia entistä sujuvammin ja tehokkaammin. Uuden teknologian mukanaan tuomia mahdollisuuksia halutaan nyt hyödyntää kaikkialla erikois- ja päivittäistavarakaupassa. ASIAKKAIDEN TUNTEMINEN MAHDOLLISTAA PAREMMAT PALVELUT Kaupan alan murrokseen liittyy olennaisesti se, että asiakkaamme pyrkivät tunnistamaan omat asiakkaansa entistä paremmin ennustaakseen kuluttajakäyttäytymistä sekä tarjotakseen heille laadukkaampaa ja henkilökohtaisempaa palvelua. Tämä kehitys näkyy niin kivijalka- kuin verkkokaupassakin. Eräs Solteqin tärkeimmistä kilpailueduista on yli 30 vuoden kokemus kaupan alan koko arvoketjusta, mikä mahdollistaa asiakkaillemme 360 asteen näkymän nykyaikaiseen, monikanavaiseen ja kehittyvään kuluttajaasiakkuuteen. Esimerkkinä tästä ovat jatkuvasti kehittyvät kanta-asiakkuusratkaisumme. Lisäksi ratkaisumme mahdollistavat entistä tarkemman tuote- ja asiakastiedon yhdistämisen esimerkiksi sosiaalisen median palveluista saataviin tietoihin tai paikka- ja säätietoihin. Nämä ratkaisut antavat kuluttajakäyttäytymisen selvittämiseen ja asiakaskokemuksen kehittämiseen kaupan alan asiakkaillemme entistä parempia mahdollisuuksia. 11 PÄIVITTÄIS- JA ERIKOISTAVARAKAUPPA, HORECA SOLTEQ OYJ VUOSIKERTOMUS 2013

70 TUKKUKAUPPA HAKEE UUSIA MAHDOLLISUUKSIA HAASTAVASTA MARKKINATILANTEESTA HUOLIMATTA SÄILYTIMME MARKKINA-ASEMAMME JA KESKITYIMME RATKAISUIDEMME SEKÄ ASIAKAS- JA KUMPPANUUSYHTEISTYÖN KEHITTÄMISEEN. VUODEN AIKANA KYSYNTÄÄ OLI ERITYISESTI SOVELLUSINTEGRAATIOILLE. Tukkukauppa, Logistiikka Ja Palvelut -segmentin liikevaihto vuonna 2013 oli 15,0 miljoonaa euroa (2012: 16,9 miljoonaa euroa), missä laskua vuoteen 2012 verrattuna oli 11,2 prosenttia. Liiketulos oli 0,3 miljoonaa euroa (2012: 2,3 miljoonaa euroa), missä laskua vuoteen 2012 verrattuna oli 87,1 prosenttia. Segmentin vuosi 2013 oli haastava johtuen yleisesti kaupan alan myynnin heikkenemisestä. Tämä vaikutti asiakkaidemme investointipäätöksien lykkääntymiseen, joka hiljensi segmentin myyntiä. Segmentin tulokseen vaikutti myös erääseen isoon asiakashankkeeseen liittyvien riskien osittainen toteutuminen. Varauduimme näihin riskeihin ennakkoon ja toteutimme vuoden aikana korjaavia toimenpiteitä liiketoiminnallisten vaikutusten minimoimiseksi. Haastavasta markkinatilanteesta huolimatta säilytimme markkina-asemamme pitkälti pitkäaikaisten ja luottamuksellisten asiakassuhteidemme ansiosta. Vuoden aikana syvensimme ja laajensimme yhteistyötä useiden asiakkaidemme kanssa sekä panostimme niin liiketoimintamme, osaamisemme kuin asiakaslähtöisyydenkin kehittämiseen. KAUPAN ALAN MURROS VAIKUTTAA KAUPAN KOKO ARVOKETJUUN TUKKU- LIIKKEISIIN SAAKKA. TIINA HONKINIEMI LIIKETOIMINTAJOHTAJA, TUKKUKAUPPA, LOGISTIIKKA JA PALVELUT 12 TUKKUKAUPPA, LOGISTIIKKA JA PALVELUT SOLTEQ OYJ VUOSIKERTOMUS 2013

71 INTEGRAATIOITA JA TOIMINNAN TEHOSTAMISTA TOKMANNIN TOIMINTA TEHOSTUI Yksi vuotta 2013 leimaava tekijä oli se, että taloudellinen epävarmuus kaupan alalla vaikutti kysynnän keskittymiseen järjestelmien sovellusintegraatioprojekteihin uudistusprojektien sijasta. Kilpailukyvyn säilyttäminen ja kehittäminen vaatii investointeja. Asiakkaamme keskittyivätkin vahvemmin nykyisten järjestelmiensä kehittämiseen ja yhdistämiseen sekä logistisen ketjun tehostamiseen uusien järjestelmähankintojen sijasta. Pitkäaikaiselle asiakkaallemme Tuko Logisticsille toimitimme henkilöstöhallinnan toiminnanohjausjärjestelmän sekä aloitimme Solteq Merx -toiminnanohjausjärjestelmän versionvaihtoprojektin ja verkkokaupan kehittämishankkeen. Solteq Merx -versionvaihtoja tehtiin vuoden aikana myös usealle muulle asiakkaalle. Toimitimme valikoimanhallinnan ratkaisun Alkolle ja aloitimme heidän kanssaan tilanhallinnan projektin. Alkon kaikkiin myymälöihin toimitimme myös käsipääteratkaisun ja samalla etähallintajärjestelmän, joka helpottaa muun muassa järjestelmäpäivitysten ajamista. Tavoitteenamme oli laajentaa Microsoft Dynamics AX -liiketoimintaa vuoden aikana tukkuliikeasiakkaissamme, mutta asiakkaiden investointipäätöksien viivästyminen rajoitti kasvun nopeutta vuoden aikana. Tavoitteenamme on kasvattaa AX-liiketoimintaa tukkukaupan puolella vuonna Pitkäaikaiselle asiakkaallemme Tokmannille toimitimme ratkaisun, jolla toteutetaan hankinnan ja myymälän täydennyksien optimointia. Ratkaisu on käytössä lähes kaikissa myymälöissä, ja se on tehostanut Tokmannin toimintaa. TIIVIIMMÄLLÄ KUMPPANIYHTEISTYÖLLÄ PAREMPIA ASIAKASRATKAISUJA Vuoden aikana veimme eteenpäin yhteistyötä useiden yhteistyökumppaneiden, kuten Appelsiinin ja intialaisen ITC Infotechin kanssa. Vuonna 2012 alkanut yhteistyömme Appelsiinin kanssa laajeni 2013 aikana kattavaksi palvelukumppanuudeksi. Lisäsimme myös vuonna 2011 aloitettua yhteistyötämme ITC Infotechin kanssa. Tämä kumppanuus edesauttaa meitä keskittymään paremmin ydinosaamiseemme ja tuottamaan ohjelmistoratkaisuja asiakkaillemme entistä joustavammin ja kustannustehokkaammin. KAUPAN ALAN MURROS NÄKYY MYÖS TUKKULIIKKEISSÄ Keskustelu kaupan alan murroksesta keskittyy usein kuluttajien ostokäyttäytymisen muutoksiin ja verkkokaupan suosion nousuun sekä näiden vaikutuksiin kuluttajakauppaan. Kaupan alan murroksella on kuitenkin vaikutusta kaupan koko arvoketjuun tukkuliikkeisiin saakka. Eräs vaikutuksista on ollut se, että tukkukaupan toimijat tarkastelevat kasvavissa määrin perinteisten jakelukanavien toimivuutta. Solteq on toimittanut verkkokaupparatkaisuja jo vuodesta Verkkokaupan mahdollisuuksissa toimimme asiakkaidemme luotsina auttaaksemme heitä löytämään liiketoiminnalleen sopivat ohjelmistoratkaisut. MASTERDATAN MERKITYS KASVAA Vuoden 2013 kehityskaarena on ollut kaupan masterdata-ratkaisuiden merkityksen kasvu. Vuonna 2013 otimmekin merkittäviä yhteisaskelia tiettyjen asiakkaidemme kanssa mm. tuotetietojen hallinnan osalta. Mahdollisuuksia meille tuo myös se, että asiakkaamme ovat enenevissä määrin kiinnostuneita myös kuluttajien kysynnän ennustamisen ratkaisuista. Näin asiakkaamme saavat tarkempaa tietoa kuluttajien kysynnän kehittymisestä. Tämä auttaa asiakkaitamme varautumaan kysynnän vaihteluihin paremmin sekä optimoimaan logistiikka- ja varastotoimintaa entisestään ja palvelemaan omia asiakkaitaan kokonaisvaltaisemmin. Uusia mahdollisuuksia meille tarjoaa myös kuljetuksien optimoiminen järjestelmäratkaisujen avulla. 13 TUKKUKAUPPA, LOGISTIIKKA JA PALVELUT SOLTEQ OYJ VUOSIKERTOMUS 2013