3.1 Juttutyypit ja juttujen pituudet
|
|
- Ville-Veikko Järvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 3.1 Juttutyypit ja juttujen pituudet Tässä asiakirjassa: Reaaliaikaiset uutiset Viivauutinen Sähke Nettiversio Pikakooste Lehtijutut Lyhyesti Pääaihepaketit Keskipitkät jutut Lyhyet jutut Tiivistelmä Tausta Henkilökuva Viikon henkilö Toimittajan kommentti STT-Feature Täydennykset ja päivitykset Faktalaatikot Minifakta Vinkkifaktat Poimintafakta Sitaattifakta Tästä on kyse / Hänestä on kyse Faktalista STT tuottaa uutisia sekä reaaliaikaiseen että lehtikäyttöön. Yhä suurempi osa uutistoimiston asiakkaista tarvitsee molempia. Lajityypit eroavat toisistaan pituuksiltaan ja kieleltään. Käyttötarkoitus osoitetaan asiakkaille myös saatekaaviomerkinnöillä. Molempia käyttötarkoituksia varten on sovittu vakiomuodot, jotta uutisia voidaan käyttää mahdollisimman suoraan ja nopeasti eri välineissä. Uutisten kirjoittaminen sovittuun muotoon vähentää editoinnin tarvetta eri vaiheissa ja ehkäisee samalla virheiden syntymistä. KIRJOITA UUTISET ALUKSI REAALIAIKAISEEN MUOTOON AINA, KUN NIILLÄ ON KYSEISESSÄ UUTISTILANTEESSA KÄYTTÖÄ ESIMERKIKSI RADIOLÄHETYKSISSÄ. Poikkeuksena ovat aiheet, joista kirjoitetaan yksi lyhyt juttu, esimerkiksi yön lehtisiteeraukset tai lyhyesti uutisoitavat kannanotot. Niistä voit kirjoittaa suoraan lehtiversion. Myöskään feature-jutuista tai hyvin paikallisista aiheista ei tarvita sähkettä.
2 PÄIVITÄ REAALIAIKAISTA UUTISTA TILANTEEN MUUTTUESSA TAI TIETOJEN TÄYDENTYESSÄ. Päivittäminen on välttämätöntä, jottei esimerkiksi radioasiakas joudu etsimään tuoreimpia tietoja lehtiversioista. Tiiviiden uutissähkeiden kirjoittaminen ei kuitenkaan saa estää tietojen täydentämistä uutislinjalle. VÄLITÄ ISOMMISTA UUTISAIHEISTA MAHDOLLISIMMAN NOPEASTI LISÄTIETOJA JOKO REAALIAIKAISESSA MUODOSSA (USEITA ERILLISIÄ SÄHKEITÄ, TÄYDENNETTY SÄHKE, PIKAKOOSTE) JA MYÖS LEHTIKÄYTTÖÖN SOPIVINA JUTTUINA (FAKTALAATIKOT, TAUSTAT, KAINALOJUTUT, GRAFIIKKA). Tarvittaessa juttuja voi ja jopa pitää jatkaa myös yli vakioformaattien. Asiakkaille syntyy ongelmia siitä, että sähke jää tekemättä tai päivittämättä, eikä siitä, että sähkeiden lisäksi tietoa tilanteen niin vaatiessa välitetään enemmän. VÄLTÄ KUITENKIN TURHAA MONINKERTAISTA TYÖTÄ. HYÖDYNNÄ VAKIOMITTOJA MONIPUOLISESTI JA SUOSI SÄHKEIDEN OHESSA JUTTUTYYPPEJÄ, JOTKA SOPIVAT SEKÄ ONLINE-KÄYTTÖÖN ETTÄ LEHTIIN. Näin kaikkia juttuja ei tarvitse kirjoittaa uudelleen lehtikielelle. KIRJOITA UUTISESTA AINA LEHTIVERSIO LUKUUNOTTAMATTA TILANTEITA, JOISSA ASIA KUIVUU KOKOON ENNAKOITUA NOPEAMMIN JA HUOMIO KOHDISTUU MUIHIN AIHEISIIN. TIEDOTA LEHTIVERSION POISJÄTTÄMISESTÄ ASIAKKAILLE Reaaliaikaiset uutiset STT välittää ensitiedot uutisista tiiviinä viiva- ja sähkeuutisina, jotka sopivat sellaisinaan sähköisiin uutisvälineisiin. Tilanteen muuttuessa tai tietojen täydentyessä uutista päivitetään samassa muodossa, jotta asiakkailla ja yleisöllä on koko ajan käytössään tuoreimmat tiedot. Viivauutinen TEE UUDESTA, MERKITTÄVÄSTÄ TIEDOSTA ENSIN HERÄTTEEKSI OTSIKOIMATON, PÄIVÄÄMÄTÖN VIIVAUUTINEN. Viivauutisen mitta on sms-uutiseen sopiva 147 merkkiä, mutta muutaman merkin ylitys käy uutislinjalla päinsä. Kiireisessä uutistilanteessa aikaa ei kannata käyttää viimeisten merkkien poistamiseen, jollei lyhentämisen paikkaa luontevasti löydy. Sms-uutisessa 147 merkin raja on ehdoton. Viivauutista voidaan kuitenkin tarvittaessa tiivistää tekstiviestikäyttöön esimerkiksi lyhenteiden avulla. MERKITSE VIIVAUUTISESSA LÄHDE TEKSTIN SISÄÄN.
3 Jämsässä on sattunut bussin ja rekan nokkakolari. Turmassa on kuollut ainakin viisi ihmistä, kertoo poliisi. Valtatie 9 on poikki. Ulkomaanuutisissa viiva tehdään yleisimmin kansainvälisten uutistoimistojen perusteella. Tällöin viivassa on tärkeämpää mainita alkuperäinen lähde (esimerkiksi armeija) kuin uutistoimisto, jonka kautta tietoa on tullut. Jos tieto on kuitenkin kiistanalainen tai epäilyttävä, uutistoimistolähde mainitaan. KÄYTÄ VIIVAUUTISESSA YLEENSÄ 2-PRIORITEETTIA, POIKKEUKSELLISEN MERKITTÄVISSÄ UUTISISSA 1- PRIORITEETTIA. Viivauutisen saatekaavioon täytetään osastokenttä. Muut kentät jätetään täyttämättä. Poikkeustilanteissa viivauutinen voidaan lähettää linjalle suoraan osastolta, kunhan sen lukee joku toinen toimittaja ennen lähetystä ja lukijan tunnukset merkitään workgroup-kenttään. Viivauutinen voidaan myös sanella toimitukseen, jolloin sanelun vastaanottaja voi tarkistettuaan tekstin lähettää sen ulos. ILMOITA AINA UUTISPÄÄLLIKÖLLE TAI DESKIIN, JOS OLET LÄHETTÄNYT VIIVAN ULOS ITSE. KERRO, TARVITAANKO VIELÄ SMS-UUTINEN. TEE SAMASTA UUTISAIHEESTA TARVITTAESSA USEITA VIIVOJA SITÄ MUKAA, KUN ASIASTA SAADAAN UUTTA TIETOA. Tällaisia aiheita ovat esimerkiksi suuronnettomuudet, joissa uhriluku ja tapahtumien kulku täydentyvät tunti tunnilta tai suurten yritysten tulosjulkistukset, joissa tunnuslukujen lisäksi kerrotaan myös tulevista suunnitelmista. Katso tyylikirja 4.1 Hyvä viiva (linkki) Sähke TÄYDENNÄ VIIVAUUTISEN TIETOJA REAALIAIKAISELLA SÄHKEELLÄ. Sähkeen enimmäismitta on 400 merkkiä. Sähke on muodoltaan ja ilmaisultaan sovitettu radion ja television tarpeisiin, mutta se palvelee samalla kaikkia uutistoimiston asiakkaita. KERRO SÄHKEESSÄ UUTISEN TÄRKEIMMÄT TIEDOT JA OLENNAISET TAUSTATIEDOT. ÄLÄ AHDA SÄHKEESEEN ENEMPÄÄ KUIN SIIHEN SUJUVASTI MAHTUU VAAN VALITSE TÄRKEIN.
4 Nettiversio Pikakooste MERKITSE LÄHTEET SÄHKEESEEN SAMOIN KUIN VIIVAUUTISEEN. Sotarikoksista epäilty kroaattikenraali Ante Gotovina on pidätetty. Haagin sotarikostuomioistuimen pääsyyttäjä kertoo, että Gotovina jäi kiinni Kanariansaarilla. Gotovinaa syytetään ainakin 150 serbin surmasta vuonna EU on asettanut kenraalin pidättämisen ehdoksi Kroatian jäsenyysneuvottelujen aloittamiselle. Sähke pitää pystyä ymmärtämään kerta kuulemalta. Lukijalle tai kuulijalle pitää myös aueta, miksi asia on uutinen. KÄÄNNÄ LÄHTEEN ANTAMAT TIEDOT ARKIKIELELLE JA AVAA NIIDEN MERKITYS ESIMERKIKSI LYHYELLÄ TAUSTALAUSEELLA. KIRJOITA SAMASTA UUTISAIHEESTA TARPEEN MUKAAN USEITA SÄHKEITÄ. Toiseen sähkeeseen voi erottaa esimerkiksi uutisaiheen kirvoittamat kommentit tai onnettomuuden vaikutukset liikenteeseen. KÄYTÄ SAATEKAAVIOSSA MERKINTÄÄ ///SÄHKE///. TÄYDENNÄ MERKINTÄÄ TARVITTAESSA SÄHKE-SANAN PERÄÄN. ///SÄHKE, KORJAUS 3. KPL:SSA PO. HUOMENNA/// ///SÄHKE, PÄIVITETTY UHRIEN MÄÄRÄ/// Katso tyylikirja 4.2 Hyvä sähke TÄYDENNÄ SÄHKE VERKKOKÄYTTÖÄ VARTEN MERKIN NETTIVERSIOKSI. KUN VOIT VARAUTUA UUTISEEN ENNALTA, KIRJOITA VALMIIKSI NETTIVERSIOON TARVITTAVAT TAUSTAT. ÄLÄ PIILOTA NETTIVERSIOON ASIOITA, JOTKA VOI IRROTTAA ERILLISIKSI SÄHKEIKSI TAI FAKTALAATIKOIKSI. KÄYTÄ SAATEKAAVIOSSA MERKINTÄÄ ///NETTIVERSIO///. KUN ISOSTA UUTISESTA KIRJOITETAAN USEITA VIIVOJA JA SÄHKEITÄ, KOKOA NIIDEN KESKEINEN ANTI KORKEINTAAN MERKIN PIKAKOOSTEISIIN. Pikakoosteita ansaitsevat esimerkiksi suuronnettomuudet, sään aiheuttamat liikennekaaokset ja terroriteot, joiden tapahtumakulku selviää pala palalta. Pikakooste on tarkoitettu esimerkiksi nettisivulla. KIRJOITA PIKAKOOSTE REAALIAIKAISEKSI JA SÄHKETYYLIIN.
5 3.1.2 Lehtijutut LAADI PIKAKOOSTE MAHDOLLISIMMAN NOPEASTI, KUN TILANNE ALKAA OLLA LIIAN MUTKIKAS SEURATTAVAKSI YHDESSÄ TAI KAHDESSA SÄHKEESSÄ. MUISTA PÄIVITTÄÄ MYÖS PIKAKOOSTETTA TARPEEN MUKAAN. KÄYTÄ SAATEKAAVIOSSA MERKINTÄÄ ///PIKAKOOSTE///. Lehtiin tarkoitetun uutisjutun pituus riippuu sen uutisarvosta. STT jakaa lehtituotannossaan uutisaiheet kolmeen ryhmään: osastojen pääaiheisiin, keskipitkiin juttuihin ja lyhyisiin juttuihin. SOVI ARVOTUKSISTA ESIMIEHEN TAI UUTISPÄÄLLIKÖN KANSSA, JOTTA TIETO JUTUN TAI JUTTUPAKETIN LAAJUUDESTA KULKEE MYÖS ASIAKKAILLE. Pääaiheisiin liittyy aina oheisjuttuja, samoin osaan keskipitkistä jutuista. Oheisjutut voivat olla pääjuttua lyhyempiä kainalojuttuja, taustoja, henkilökuvia, faktalaatikoita tai toimittajan kommentteja. Lisäksi jutuista kirjoitetaan käyttötarpeen mukaan lyhyesti-versioita ja tiivistelmiä. Uutisjuttujen lisäksi STT tuottaa ajoittain erilaisia feature-juttuja. Uutistoimiston lehtijutut elävät tilanteen muuttuessa tai tietojen parantuessa. Silloin kirjoitetaan täydennettyjä ja päivitettyjä versioita, tarvittaessa myös korjauksia. Lehtiversioissa käytetään juttutyypin mukaan alla esiteltyjä saatekaaviomerkintöjä. Selkeissä tapauksissa uutisen ainoaa lehtiversiota ei edes tarvitse erikseen nimetä, koska reaaliaikaiset uutiset merkitään aina omilla merkinnöillään (///SÄHKE///, ///PIKAKOOSTE///). Selkeyden vuoksi voit tarvittaessa käyttää myös merkintää///lehtiversio///. Tämä on paikallaan silloin, jos reaaliaikaista uutista on päivitetty tiheästi tai lehtiversiota on muuten vaikea erottaa siitä eikä kyse ole mistään seuraavassa kuvatusta, erikseen merkittävästä juttutyypistä. Katso tyylikirja 4.3 Hyvä lehtijuttu Lyhyesti KIRJOITA PIDEMPÄÄ LEHTIJUTTUA EDELLYTTÄVISTÄ UUTISAIHEISTA ENSIN ENINTÄÄN 800 MERKIN LYHYESTI- VERSIO. Lyhyesti-versiot sopivat yhden palstan uutisiksi tai etusivun vinkeiksi.
6 Pääaihepaketit Koska samasta aiheesta on jo tarjolla sähke, älä kirjoita lyhyesti-versiota pelkkien ensitietojen varassa. Pyri saamaan asiasta kokonaiskuva niin, että lyhyesti-versio kantaa vielä seuraavan päivän lehdessä. Lyhyesti-merkintä lupaa, että aiheesta on tulossa jatkojuttua samana päivänä. Jos jatkojuttua ei jostain syystä tehdä, ilmoita se asiakkaille, jottei kukaan turhaan odota pidempää versiota. KÄYTÄ SAATEKAAVIOSSA MERKINTÄÄ ///LYHYESTI///. Jos olet jo 800 merkin juttua tehdessäsi sitä mieltä, ettei aiheessa ole aineksia pidempään versioon, jätä lyhyesti-merkintä pois saatekaaviosta. Lyhyesti-versiota ei tarvita, jos lehtijutun alusta voi suoraan leikata 800 merkin yksipalstaisen uutisen, eikä myöskään feature-tyyppisistä jutuista, joihin ei sisälly uutista. Päivän pääaiheita valitaan eri osastoilla yksi tai useampia. Pääaiheen pitää sekä sisällöltään että käsittelytavaltaan kantaa lehdissä kotimaan, politiikan, talouden, ulkomaan, kulttuurin tai urheilun ykkösjutuksi. KIRJOITA PÄÄAIHEESTA NOIN MERKIN JUTTU. LIITÄ AINA OHEEN KAINALOJUTTU, TAUSTA, HENKILÖKUVA, MITEN NIIN? -JUTTU JA/TAI FAKTALAATIKKO, JOIDEN PITUUS YKSIN TAI YHDESSÄ ON VÄHINTÄÄN MERKKIÄ. LISÄKSI VOIT KIRJOITTAA TOIMITTAJAN KOMMENTIN. TARKISTA, ETTÄ PÄÄAIHEESTA ON SAATAVISSA OMAA TAI LEHTIKUVAN KUVITUSTA. KERRO KUVITUKSESTA ASIAKKAILLE JUTTULUPAUKSISSA JA SAATEKAAVIOSSA. MERKITSE SAATEKAAVIOON, MITÄ MUITA JUTTUJA PAKETTIIN LIITTYY TAI MIHIN AIHEESEEN JUTTU ON TARKOITETTU ESIMERKIKSI KAINALOKSI. ///LISÄKSI TAUSTA JA TOIMITTAJAN KOMMENTTI/// ///KAINALO KIVINIEMEN HAASTATTELUUN/// Isot uutistapahtumat tuottavat yleensä useita juttuja eri näkökulmista. Valitse tällöin yksi aiheen pääjutuksi, joka kertoo olennaisimmat asiat ja näkökulmat. Pääjuttu voi olla myös kooste aiemmista jutuista. Muista, että silloinkin pääjutun pitää elää seuraavan päivän lehdessä. Se ei saa olla pelkästään rutiininomainen referaatti. EROTA PÄÄJUTTU MUISTA AIHEISEEN LIITTYVISTÄ JUTUISTA SAATEKAAVIOMERKINNÄLLÄ ///PÄÄJUTTU///.
7 Keskipitkät jutut Lyhyet jutut Tiivistelmä Tausta Henkilökuva ///PÄÄJUTTU KONGINKANKAAN TURMASTA/// ///PÄÄJUTTU TURMASTA, KOOSTE JUTUISTA STT 112, 115, 117, 120, 150/// Jos juttuja on hyvin suuri määrä, laadi erillinen juttulupaus ja kerro siinä, mitkä jutut sisältyvät koosteeseen ja mitkä jäävät kainaloiksi. Keskipitkät jutut sopivat tyypillisesti sivujen kakkos- tai kolmosjutuiksi. Niiden tulee sisältää toimittajan omaa tiedonhankintaa tai muuta panosta, ei pelkää tiedotteen tai puheen referointia. Myös keskipitkiin juttuihin kannattaa usein liittää faktalaatikko, joskus myös toimittajan kommentti. KIRJOITA KESKIPITKÄT JUTUT NOIN MERKIN PITUISIKSI. LIITÄ MIELELLÄÄN MUKAAN KORKEINTAAN MERKIN KAINALO, FAKTALAATIKKO TAI TOIMITTAJAN KOMMENTTI. KERRO ASIAKKAILLE JUTTULUPAUKSISSA TAI SAATEKAAVIOSSA, JOS AIHEESTA ON SAATAVISSA OMAA TAI LEHTIKUVAN KUVITUSTA. Lyhyitä juttuja kirjoitetaan yleensä yhteen lähteeseen perustuvista rutiiniuutisista kuten kannanotoista, tavanomaisista onnettomuuksista tai vähäisistä rikoksista. PYRI LYHYISSÄ UUTISISSA MERKIN MITTAAN. TEE ISOISTA, MONIPOLVISISTA UUTISAIHEISTA PIENEMPIÄ LEHTIÄ SEKÄ ISOJEN LEHTIEN ETUSIVUJA VARTEN MERKIN MITTAINEN TIIVISTELMÄ. MERKITSE SAATEKAAVIOON ///TIIVISTELMÄ///. Suppeammissa aiheissa saman asian ajaa lyhyesti-versio. KIRJOITA TAPAHTUMAN TAI ILMIÖN TAUSTAA VALOTTAVASTA JUTUSTA ENINTÄÄN MERKIN PITUINEN. MERKITSE SAATEKAAVIOON ///TAUSTA///. KIRJOITA YHDEN HENKILÖN TAUSTASTA JA ELÄMÄNTYÖSTÄ YLEENSÄ ENINTÄÄN MERKKIÄ, POIKKEUKSELLISEN
8 Viikon henkilö Miten niin? MERKITTÄVISTÄ HENKILÖISTÄ MERKKIÄ. MERKITSE JUTUN SAATEKAAVIOON ///HENKILÖKUVA///. Myös nekrologi on henkilökuva. Sen lisäksi kirjoitetaan yleensä erikseen uutinen henkilön kuolemasta ja sen aiheuttamista reaktioista tai seurauksista. Viikon henkilöksi valitaan ajankohtaisia, mielenkiintoisia ihmisiä, joiden persoonasta ja taustasta halutaan kertoa lukijalle laajemmin ja syvemmin kuin uutisjutuissa on mahdollista. Tavoitteena on löytää kohde, josta lukijat ovat jo valmiiksi kiinnostuneita joko hänen tai hänen edustamansa aihepiirin takia. Juttu voidaan rakentaa joko haastattelemalla Viikon henkilöä itseään tai häntä tuntevia ihmisiä. KIRJOITA VIIKON HENKILÖSTÄ MERKIN JUTTU. TEE OHEEN FAKTALAATIKKO, JOSSA ON ESIMERKIKSI HÄNEN OHJEENSA AJANKOHTAISEEN TILANTEESEEN TAI VASTAUKSENSA LYHYEEN KYSYMYSSARJAAN. MERKITSE SAATEKAAVIOON ///VIIKON HENKILÖ///. JOS KIPERÄÄN AIHEESEEN LIITTYVÄ HAASTATTELU ON JULKAISUKELPOINEN SELLAISENAAN, KIRJOITA KYSYMYKSET JA VASTAUKSET NÄKYVIIN KORKEINTAAN MERKIN JUTUKSI. MERKITSE SAATEKAAVIOON ///MITEN NIIN?///. PITÄYDY MAHDOLLISIMMAN TARKOIN ALKUPERÄISISSÄ SANAMUODOISSA, JOTTA LUKIJALLE EI SYNNY VÄÄRÄÄ KUVAA KESKUSTELUN AUTENTTISUUDESTA. Toimittajan kommentti STT-Feature KOMMENTOI ITSE TAPAHTUMAA TAI ILMIÖTÄ ENINTÄÄN MERKIN JUTUSSA. MERKITSE AINA JUTTUUN OMA NIMESI. MERKITSE JUTUN SAATEKAAVIOON ///TOIMITTAJAN KOMMENTTI///. Toimittajan kommentin liitteeksi STT-grafiikka lähettää aina kirjoittajan valokuvan. KIRJOITA OMAKOHTAISEEN HAVAINNOINTIIN POHJAUTUVISTA FEATURE-JUTUISTA TAI REPORTAASEISTA ENINTÄÄN MERKIN PITUISIA.
9 Tällaiseen juttuun ei tarvita uutiskärkeä. Voit tehdä siihen useampiakin kainalojuttuja. Olennaista on, että on juttu kirjoitettu huolella ja perustuu toimittajan omaan läsnäoloon. Feature-juttua ei koskaan tehdä toimituksessa. Useimmiten se edellyttää useamman työpäivän panosta, mutta suurissa uutistapahtumissa feature voi syntyä nopeastikin toimittajan huomioista ja eri ihmisten haastatteluista tapahtumapaikalla. Täydennykset ja päivitykset PUNNITSE AINA LISÄTIEDON MERKITYSTÄ. JOS UUSI ASIA ON JUTUN VANHAA KÄRKEÄ TÄRKEÄMPI TAI YHTÄ TÄRKEÄ, NOSTA SE ALKUUN. MUISTA, ETTÄ MYÖS TIETOJEN TUOREUS LISÄÄ NIIDEN UUTISARVOA. KIRJOITA TARVITTAESSA KOKO KÄRKI UUSIKSI. MERKITSE SAATEKAAVIOON ///UUSI KÄRKI///. Uudet tiedot voi lisätä viimeiseksi juttuun vain, jos niillä on vähemmän merkitystä kuin kaikella aiemmin kerrotulla. JOS TÄYDENNÄT JUTTUA NIIN, ETTÄ JUTUN KÄRKI JA OLEELLINEN SISÄLTÖ SÄILYVÄT ENTISELLÄÄN, KIRJOITA SAATEKAAVIOON ///TÄYDENNETTY///. Tämä kertoo asiakkaalle, että edellisetkin versiot kelpaavat edelleen lehteen. Jos täydennyksiä tehdään useampia, numeroi ne tyyliin ///TÄYDENNETTY -1///. JOS UUDESSA JUTUSSA ON TUORETTA TIETOA, ESIMERKIKSI TILANNE ON MUUTTUNUT, KIRJOITA SAATEKAAVIOON ///PÄIVITETTY KLO XX.XX/// ELI KELLONAIKA, JOLLOIN TIEDOT ON SAATU, SEKÄ MAHDOLLISUUKSIEN MUKAAN MYÖS ASIA, JOTA ON PÄIVITETTY. Päivitys kertoo asiakkaalle, etteivät edelliset versiot ole enää ajan tasalla. ///PÄIVITETTY KLO 20.30, KUOLLEITA 500///.
10 Jos juttua on päivitetty uudella kärjellä, merkitse se kenoviivojen väliin. ///PÄIVITETTY KLO 20.30, UUSI KÄRKI/// Jos jutun otsikko muuttuu, viestiin lisätään viittaus edelliseen päivitykseen. ///PÄIVITETTY JÄÄTTEENMÄKI ///. Päivitetyt lehtiversiot ovat tarpeen erityisesti ilta-aikaan, jolloin osa lehdistä menee kiinni jo silloin, kun tapahtumat ovat vielä kesken. Tee päivityksiä riittävän tiheästi niin, että lehdet saavat sivuilleen mahdollisimman tuoreen version. TIEDOTA YHDESSÄ DESKIN KANSSA ASIAKKAILLE SIITÄ, ONKO JUTTUIHIN TULOSSA VIELÄ TÄYDENNYSTÄ. PIDÄ KIINNI ILMOITETUSTA AIKATAULUSTA JA JUTTUJEN PITUUDESTA Faktalaatikot Faktalaatikkoja on viisi eri tyyppiä, joiden ohjeet ovat alla. Laatikon on lähtökohtaisesti sovittava johonkin valmiiseen tyyppiin. Lisäksi poikkeustapauksissa käytössä on faktalista, jonka käyttöön on omat ohjeet alla. Vältä päällekkäisyyksiä pääjutun kanssa. Älä säästä jutun kannalta olennaisimpia tietoja laatikkoon. Suosi tiiviitä faktalaatikoita, joita voi tarvittaessa kirjoittaa samaan pakettiin useampia. Varmista, että faktalaatikon mitta on suhteessa jutun mittaan. Etenkin lyhyeen juttuun kirjoitetaan lyhyt faktalaatikko. Jaa faktalaatikko eri kohtiin esimerkiksi ranskalaisin viivoin tai numeroin. Yhden ranskalaisen viivan alle tulee yleensä enintään yksi virke tai kaksi lyhyttä lausetta. Kohdat voivat olla lyhyempiäkin, jopa yksittäisiä sanoja. Voit kirjoittaa faktalaatikon alkuun lyhyen ingressin tai esittelyvirkkeen, jotta ko. asiaa ei tarvitse toistaa jokaisessa kohdassa. Näkökulmaa ja jäsentele faktalaatikko, jotta se ei ole ainoastaan kokoelma ranskalaisia viivoja. Otsikoi napakasti ja journalistisesti. Varmista, että laatikon kohdat ovat mahdollisimman symmetrisiä keskenään kaikkiin kohtiin tulee esimerkiksi suurin piirtein saman verran tekstiä. Pohdi jo juttupakettia suunnitellessasi, millainen faktalaatikko kokonaisuuteen tulee. Keskustele ja ideoi kollegan, esimiehen tai uutispäällikön kanssa. Pohdi aina, voiko faktalaatikon esittää graafisesti tai yhdistettynä kuvaan. Kerro faktalaatikossa mahdollisuuksien mukaan tietojen lähde.
11 Minifakta Mitta enintään 400 merkkiä Purkaa kimurantin käsitteen ymmärrettäväksi. Esim. Geneven sopimus tai Mitä sanoo rikoslaki lahjuksista. Voi olla myös yksittäinen luku, jonka merkitystä laatikko avaa. Kaksi tai enintään kolme kohtaa. Vinkkifaktat Mitta merkkiä. Vinkkifakta A Anna jutussa käsiteltävään aiheeseen käytännöllisiä vinkkejä, jotka auttavat yhdistämään aiheen arkielämään - vaikkapa miten toimit jossakin tilanteessa tai miten vaikutat johonkin ilmiöön. Esimerkiksi: Näin kaihdat torjunta-aineita Näin vältät vesivahingot Näin vähennät jätettä Kirjoita ytimekkäästi käskymuodossa: mieti, pakkaa, varmista, hanki, ilmoita. Vältä älä-muotoa ja itsestäänselvyyksiä. Kirjoita lähde (esim. THL, palomestari Matti Meikäläinen, Kela) Julkaistavaa lisätietoa kenttään. Esimerkki: Näin matkustat maltilla jouluna - Varaa matkaan reilusti aikaa - Mieti reitti etukäteen ja suosi pääteitä - Pakkaa autoon lämpimiä vaatteita - Varaa lapsille pientä purtavaa, musiikkia tai äänikirja - Varmista, että autosta löytyy varoituskolmio - Osta viimeistään nyt heijastinliivit - Tarkasta lasinpesunesteen riittävyys - Turvaväli neljä sekuntia, jos nopeutta on 80 km/h - Unohda turhat ohitukset - Teiden kunnosta saa tietoa numerosta (1,95 /min + pvm) - Palvele toisia: ilmoita tien kunnosta numeroon (pvm) Lähteet: Autoliitto, Liikennevirasto, Poliisi Vinkkifakta B Anna vinkkejä näyttelyn, tapahtuman, konsertin tai kilpailun seuraamiseen. Esimerkiksi:
12 Poimintafakta - Näe nämä taulut - Seuraa heidän suorituksiaan - Luvassa ainakin nämä laulut Lisää vinkin yhteyteen lyhyt perustelu, miksi juuri näitä henkilöitä tai asioita kannattaa seurata. Useimmiten tämän faktamallin voi esittää yhdistettynä kuvaan. Esimerkki: Näe ainakin nämä Museonjohtaja Maija Tanninen-Mattilan neljä tärppiä Arjen sankareihin: 1. Albert Edelfeltin Lapsen ruumissaatto, Teoksen autenttinen ympäristö, ihmiset ja tunnelma olivat suuri läpimurto suomalaisessa taiteessa. Samoin veneen keulan jyrkkä leikkaus pois kuvasta. 2. Albert Edelfeltin Pariisin Luxembourgin puistossa, Niitä harvoja naturalistisia teoksia, jotka keskittyivät perheelämän iloihin. Ripustettiin keväällä 1887 Pariisissa samaan näyttelyyn Monet'n, Renoirin ja muiden impressionistien kanssa. 3. Fernand Pelezin Ilveilijöitä ja katutaiteilijoita, Kuusimetrinen teos villitsi aikansa lehdistön. Koon lisäksi huomiota herätti kiertävän sirkuksen köyhien esiintyjien rehellinen esittäminen. 4. Hubert von Herkomerin Lakossa, Taiteilija keskittyi kuvaamaan sitä, kuinka lakot vaikuttivat yksittäisiin työmiehiin ja heidän perheenjäseniinsä. Selitykset on lainattu näyttelyn yhteydessä julkaistusta kirjasta Arjen sankarit naturalismi kuvataiteessa, valokuvassa ja kirjallisuudessa. Mitta enintään 800 merkkiä. Lyhyitä kysymyksiä tai kommentoitavia esimerkkejä, joiden avulla on tarkoitus tuoda haastateltavasta tai jutun kohteesta esiin yllättäviä yksityiskohtia. Esimerkiksi: Mikä kirja jäi kirjailijalta kesken, mitkä pääosat elokuvanäyttelijä olisi halunnut esittää, minkä kisan urheilija halunnut voittaa, artistin kolme ikimuistoisinta esiintymistä, kiekkoilijan tärkeimmät maalit, musiikkitalon erikoisimmat ratkaisut jne. Asiat voivat liittyä haastateltavaan suoraan (esim. kirjailijan lempikirjat), mutta tämä ei ole pakollista.
13 Sitaattifakta Esimerkkejä: Kolme ikimuistoista elokuvaa (Liittyi Viikon henkilö -juttuun elokuva-agentti Laura Munsterhjelmistä) Clint Eastwood: Million Dollar Baby Olin vielä monta päivää elokuvan näkemisen jälkeen kirjoittamassa Eastwoodille kiitoskirjettä. Richard Curtis: Rakkautta vain Kestosuosikkini romanttisista komedioista. Olli Saarela: Harjunpää ja pahan pappi Ihanaa, että näin hienoja elokuvia tehdään Suomessa. "Armo kuuluu jopa minulle" Helsingin seurakuntien yliopistopapilta Laura Mäntylältä kysyttiin, mitä tulee mieleen seuraavista sanoista. Armo: Käsittämätöntä ja kuuluu jopa minulle. Raamatun tulkinta: Kukaan ei lue Raamattua puhtaasti. Jokainen tulkitsee sitä. Yleisradion Homoilta: Oliko se ihmisten tahallista manipulaatiota kirkkoa vastaan haastateltavien valintojen myötä? Päivi Räsänen: Väärinymmärretty ihminen, jonka puolesta rukoilen. Synti: Erottaa meidät Jumalasta. On läheinen asia meille jokaiselle. Pappeus: Uskomatonta saada työkseen olla välittämässä Jumalan rakkautta. Mitta enintään noin 800 merkkiä Kokoa yhteen uutiseen liittyvät kiinnostavimmat ja merkittävimmät sitaatit. Älä silti jätä kaikkia sitaatteja faktalaatikkoon, vaan sisällytä niitä myös pääjuttuun. Vältä päällekkäisyyttä. Sitaattifakta voi olla myös yksi ainoa sitaatti tai puheenvuoro. Suosi tiiviitä, valikoituja sitaatteja. Poikkeustapauksissa enimmäismitan saa ylittää, esimerkiksi jos on tarve kertoa jokin puheenvuoro sanasta sanaan kokonaisuudessaan. Sovi tästä erikseen. Esimerkki: "Unohdetaan menneet" (Nelson Mandelan sitaatteja)
14 Tästä on kyse / Hänestä on kyse Tasa-arvosta: Taistelemme sellaisen yhteiskunnan puolesta, jossa ihmiset lakkaavat ajattelemasta ihonväriä. Ei ole kyse rodusta, kyse on mielikuvista. Vankilavuosista: Kuoleman vaara ei herättänyt minussa halua esittää marttyyrin roolia. Olin tarvittaessa valmis siihen. Mutta kiihkeä halu elää säilyi aina. Selli antaa jollei muuta niin mahdollisuuden tutkia päivittäin omaa käytöstä, voittaa paha ja kehittää itsessä olevaa hyvää. Sovinnosta: Nyt teen työtä sellaisten ihmisten kanssa, jotka heittivät minut vankilaan, vainosivat vaimoani ja pakottivat lapseni siirtymään koulusta toiseen. - Olen niitä, jotka sanovat: unohdetaan menneet ja ajatellaan nykyisyyttä. Mitta merkkiä, kaikkein pisimmät laatikot vaativat jäsentelyä (esim. plussat ja miinukset, ks. alla) Kirjoita analyysityyppinen tai taustoittava fakta henkilöstä, henkilöistä, ilmiöstä tai tapahtumasta. Voit esittää tiedot monin tavoin, esimerkiksi: Esimerkkejä: - Näin kiista alkoi; näin kiista on edennyt; näin tästä eteenpäin - Tästä hänet tunnetaan; näistä hänet muistetaan - Tästä heitä epäillään; tästä häntä syytetään - Tästä kiistellään; he kiistelevät tästä; he päättävät tästä - Uudistuksen käytännön seuraukset - Näin muualla EU:ssa; Näin Ruotsissa; Näin meillä ja muualla - Plussat ja miinukset - Tätä arvioidaan; tästä kilpaillaan - Ennakkosuosikit - Tapahtuma numeroina (Libyan sota, Japanin katastrofi, Oslon MM-hiihdot, jne.) "Victorialla on mainio huumorintaju" Kruununprinsessasta kirjan kirjoittanut historioitsija Herman Lindqvist jaksaa kehua Victoriaa. Victoria on lämmin, aito ja utelias ihminen. Victorialla on hyvä huumorintaju. Hän näkee kaikessa myös koomiset puolet. Hän pystyy muistamaan monia ihmisiä ja heidän nimensä. Hänen naurunsa ja hymynsä ovat aitoja. Hän on myötätuntoinen ja liikuttuu helposti.
15 Hiihtojoukkueen plussat ja miinukset Kuusamon päätöspäivänä: Plussat: Nuoren Krista Lähteenmäen vire kesti Rukan triplan päätöspäivänäkin. Lähteenmäki oli minikiertueen 12:s. Monen hiihtäjän päätös jäädä pois pakkaskisoista saattaa osoittautua hyväksi ratkaisuksi kauden jatkoa ajatellen. Miinukset: Kotiyleisölle jäi katsomossa ja tv:n äärellä niukalti jännitettävää, kun suomalaisia ei ollut taistelemassa kärkisijoista. Mieshiihtäjät ovat kaukana huippuvauhdista. Faktalista Pelkät listat eivät ole varsinaisia faktalaatikkoja. Niitä käytetään poikkeustapauksissa, joissa asiakkaiden on olennaista saada tieto sellaisenaan. Tällaisia voivat olla esim. eri kategorioiden Jussi-palkinnot. Listaa käytetään faktalaatikoita täydentävästi, eli juttuun sopii useimmiten myös jokin varsinainen faktalaatikko. Listoja ei käytetä esim. henkilön saavutusten luettelemiseen tai uran kertaamiseen. Jos halutaan listata vaikkapa kirjailijan tuotantoa, on siitä poimittava olennaiset ja kerrottava esimerkiksi, mitä uutta kukin teos toi suomalaiseen kirjallisuuteen. Käytä tällöin Hänestä on kyse formaattia. Esimerkki: Yksi palkinto joka arkipäivä Nobel-palkintojen julkistamispäivät: Lääketiede Fysiikka Kemia Kirjallisuus Rauha Taloustiede Takaisin tämän asiakirjan alkuun
3.3 Jutun saatekaaviotiedot
3.3 Jutun saatekaaviotiedot STT:n jutun saatekaavio sisältää jutun oheistietoja, jotka kertovat käyttäjälle muun muassa jutun sisällöstä ja juttutyypistä sekä antavat tiedot jutun luokittelua ja lähettämistä
Lisätiedot3.1 Juttutyypit ja juttujen pituudet
3.1 Juttutyypit ja juttujen pituudet Reaaliaikaiset versiot Viivauutinen Tekstiviestiuutinen Sähke Nettiversio Pikakooste Lehtiversiot Lyhyesti Pääaihepaketit Keskipitkät jutut Lyhyet jutut Tiivistelmä
Lisätiedot3.1 Juttutyypit ja juttujen pituudet
3.1 Juttutyypit ja juttujen pituudet Pikaversiot Viivauutinen Tekstiviestiuutinen Pika Pika+ Pikakooste Loppuversiot Pääaihepaketit Keskipitkät jutut Lyhyet jutut Tiivistelmä Tausta Henkilökuva Viikon
Lisätiedot3.4 Juttukentän tiedot
3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen
LisätiedotVinkkejä hankeviestintään
Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen
LisätiedotTietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla
Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku median kohtaamisesta Tässä tietoiskussa esitellään lyhyesti: Lehtijutun rakenne ja vinkkejä hyvään lehtijuttuun:» Mitä pitää mielessä,
LisätiedotMiten kirjoitan tiedotteen? Liina Pylvänäinen Viestintätoimisto Lillukanvarsi
Miten kirjoitan tiedotteen? 15.2.2017 Liina Pylvänäinen Viestintätoimisto Lillukanvarsi Syitä kirjoittaa tiedote Meillä on tapahtuma, johon haluamme osallistujia Haluamme näkyvyyttä itsellemme tai asiallemme
LisätiedotNäy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille. #OurHeroIsZero
Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille Viikon tavoitteet Kansainvälisellä World Green Building Weekillä haluamme kiinnittää huomion kestävään, tuottoisaan ja viihtyisään rakennettuun ympäristöön
LisätiedotUrheiluseuran viestintä 18.2.2015
Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä
LisätiedotSanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia
Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään
LisätiedotLauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies
Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää
LisätiedotTieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen
Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa
LisätiedotTUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen
TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas
LisätiedotMa Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.
Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean
LisätiedotVerkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius
Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:
Lisätiedot3.2 Virheiden korjaaminen, oikaisut ja vastineet
3.2 Virheiden korjaaminen, oikaisut ja vastineet Virheiden selvittäminen ja oikaisupyyntöön vastaaminen Korjauksen tekeminen Korjauksen kertominen asiakkaille Korjauksen kertominen yleisölle Oikaisun tekeminen
Lisätiedotjulkaiseminen verkossa
julkaiseminen verkossa SuPerin webmastereiden koulutuspäivä Viestintä-Piritta Piritta Seppälä Vuosi 2015 www.viestintapiritta.fi viestintä-pirittan piritta @piritta Sosiaalisen median kouluttaja ja asiantuntija
LisätiedotErotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia
Erotu joukosta Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia Arja Vartia Toimitusten resurssit Urheilutoimituksissa on yleensä viikonloppuisin vain muutama toimittaja Medioiden kustannuspaineet ovat
Lisätiedotlehtipajaan! Oppilaan aineisto
Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja
LisätiedotNimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)
Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
LisätiedotHyvä lehtijuttu Mikä lukijaa kiinnostaa?
Hyvä lehtijuttu Mikä lukijaa kiinnostaa? Järjestöpäivät 2013 Taina Hyvärinen Allergia & Astma -lehti allergia- ja astmaterveyden asiantuntijalehti pääteema allergiaterveyden edistäminen kohderyhmä: allergioita
LisätiedotESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies
ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta
LisätiedotKleopas, muukalainen me toivoimme
Luukas 24 : 13-35 16 18 : Mutta heidän silmänsä olivat pimitetyt, niin etteivät he tunteneet häntä. Ja hän sanoi heille: "Mistä te siinä kävellessänne puhutte keskenänne?" Niin he seisahtuivat murheellisina
LisätiedotEväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015
Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti
Lisätiedotlehtipajaan! Opettajan aineisto
Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,
LisätiedotMuutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009
Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009 Miten toimittaja katsoo maailmaa? Toimittaja etsii AINA uutista Dramaattista Ristiriitaista Erilaista
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotTIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO
TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus
LisätiedotMaanviljelijä ja kylvösiemen
Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children
LisätiedotE-kirjan kirjoittaminen
1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät
LisätiedotMaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.
MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)
LisätiedotAivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015
Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma
LisätiedotVinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen
Vinkkejä hankeviestintään Sykettä-hanke Jenni Tiainen Sivu 1 8.3.2016 Tiedottaminen Hankerahoituksen pelisääntöihin kuuluu, että hankkeista tiedotetaan avoimesti. Hankkeet ovat julkisia sen jälkeen, kun
LisätiedotInspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO
Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti
LisätiedotTIEDOTUSOPIN VALINTAKOE
TAMPEREEN YLIOPISTO TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE 12.6.2006 Tiedotusopin valintakoe koostuu neljästä tehtäväkokonaisuudesta. Valintakokeesta voi saada yhteensä 60 pistettä. Kokeen eri osat tuottavat pisteitä
LisätiedotPalkkiot maksetaan ohjelman todellisen pituuden mukaan kultakin alkavalta minuutilta. ½ tuntiin asti 147,94-246,60 211,35-352,24
LIITE 1 Audiotyön palkkiot 1.1.2018 alkaen Ohjelmat on jaettu palkkioitten kannalta ajankäytön ja vaativuuden perusteella jäljempänä oleviin ryhmiin. Palkkion määrityksessä otetaan huomioon, mitä palkkioryhmää
LisätiedotKainuulainen mediayhtiö. Suomalainen Lehtipaino SLP Jakelu SLP Kustannus - Yhteensä noin 14o työntekijää
Näin me sen teimme! Eli miten yli sata oppilasta, kourallinen opettajia ja viisi kainuulaiskoulua toteuttivat MUSTAA VALKOISELLA liitelehden. Lehti jaettiin neljän kainuulaislehden välissä 30 500 talouteen.
LisätiedotMa Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.
Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)
LisätiedotSykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana
Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa
Lisätiedot2.4 Juttujen käsittely perusuutispalveluun
2.4 Juttujen käsittely perusuutispalveluun STT:n juttua ei tee yksi ihminen, vaan kyse on prosessista, johon osallistuu tyypillisesti kirjoittaja ja vaihteleva joukko muita ihmisiä. Kirjoittaja tekee yhteistyötä
LisätiedotVastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi?
Uutinen Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? 16.3.2013 Copyright Thorleif Johansson 2 Myyntimalli Kuva myy
LisätiedotOhje tutkielman tekemiseen
Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotLuottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää
Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu
Lisätiedotlehtipajaan! Esiopettajan aineisto
Tervetuloa lehtipajaan! Esiopettajan aineisto Esiopettajalle Lehtipaja sopii osaksi esiopetuksen mediakasvatusta Menetelmä on alun perin tehty alakoululaisten l l käyttöön, tämä versio on muokattu siitä
LisätiedotTiedotejakelun trendit 2014!
Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden
Lisätiedot2.1 Uutissuunnittelu ja lupaukset
2.1 Uutissuunnittelu ja lupaukset STT-Lehtikuva tuottaa uutisia ja kuvaa vuorokauden ympäri vuoden kaikkina päivinä. Suuri osa aiheista on tiedossa ennakkoon, osa tulee yllätyksenä. Uutistyössä limittyvät
LisätiedotLUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille
LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT Ideoita opettajille Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. Kirjoita henkilöstä luonnekuvaus. 2. Tee ja kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle.
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotSOVELLUSALUEEN KUVAUS
Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000
LisätiedotAlberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi
Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotTietotekniikan opintojen aktivointi
Tietotekniikan opintojen aktivointi 8.6.2011 Auri Kaihlavirta Päivän agenda HOPSien käsittelyä Päättötyön kirjoittamisen keinoja Opponoinnista Kirjoitustehtävä 1 1 Ryhmätehtävä: HOPSin jälkeen Kirjaa paperille
LisätiedotVerkkosyöte on erityinen tiedostomuoto, jonka avulla sivustojen päivityksiä voi jakaa nopeasti ja tehokkaasti.
Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum Kiravo 2013 Mikä on verkkosyöte? Verkkosyöte on erityinen tiedostomuoto, jonka avulla sivustojen päivityksiä
LisätiedotKIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
LisätiedotFacebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi
Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden
LisätiedotMikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen Copyright Thorleif Johansson 2
Uutinen Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 2 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 3 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 4 Uutinen Vastaa kysymyksiin:
Lisätiedot2.3 Siteeraukset ja muun median uutisten jatkaminen
2.3 Siteeraukset ja muun median uutisten jatkaminen Muiden viestinten seuraaminen on tärkeä osa kaikkien uutistoimitusten ja etenkin uutistoimiston työtä. Asiakkaat odottavat STT:n tarjonnan kattavan päivän
LisätiedotArtikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen
Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen Päivi Åstedt-Kurki Professori, PääP äätoimittaja 30.3.2010 Hoitotiede -lehti Lehteä kustantaa HTTS ry. Julkaistu vuodesta 1989 Lehden toimitus vuorotellen
LisätiedotKEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti
1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on
Lisätiedot9.-luokkalaisen kulttuurikansio
9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -
LisätiedotKoulumaailman tehtäväpaketti. alakoululaisille
Koulumaailman tehtäväpaketti alakoululaisille TEHTÄVÄ 1 Miltä sanomalehti tuntuu? Tuleeko kotiisi sanomalehti? Mihin se laitetaan lukemisen jälkeen? 1 Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2 Miltä
LisätiedotTyöhakemus ja CV: - CV kertoo historiasta
Tampere 12.2.2014 Työhakemus ja CV: - Työhakemuksen tarkoitus on myydä à Myydä osaamistasi ja taitojasi - Kyse on mielikuvien luomisesta à Mitkä ovat tärkeimmät myyntivalttini, joilla vakuutan työnantajan
LisätiedotMILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA
MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA Viestintä- ja markkinointiseminaari 2.-3.6.2015 Kari Ikonen twitter @IkonenKari 3.6.2015 Alma Aluemedia Maakuntalehdet Alma Aluemedia 4 maakuntalehteä 14 tilattavaa
LisätiedotJärjestöjen viestintävastaavien perehdytys
Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)
LisätiedotSisällöt liikkeelle. Kaisa Mikkola 25.11.2014
Sisällöt liikkeelle Kaisa Mikkola 25.11.2014 Alma 360 Alma 360 on sisältötoimisto, jossa tehdään tavoitteista totta. Videot ovat oleellinen osa monikanavaista sisällöntuotantoa. Kuukaudessa toteutetaan
LisätiedotInspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO
Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja
LisätiedotSTS Uuden Tapahtuma-dokumentin teko
STS Uuden Tapahtuma-dokumentin teko Valitse vasemmasta reunasta kohta Sisällöt. Sisällöt-näkymä Valitse painike Lisää uusi Tapahtuma 1 Valitse kieleksi Suomi Välilehti 1. Perustiedot Musta reunus kieliversioneliön
LisätiedotLIITE 1: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI FORMULAKISA
LIITE 1: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI FORMULAKISA Isä haluaa kokeilla pientä puhelaitetta, jota voi käyttää myös vuoteessa. Kokeiluun hankitaan laite, jossa 2 x 5 viestin ruudukko (kuvat 1-2) voidaan
LisätiedotMiksi tiedottaa (median kautta)?
Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti
LisätiedotMillainen on hyvä työhakemus?
TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän
LisätiedotLöydätkö tien. taivaaseen?
Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotTiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius
Tiedottaminen Tiedottaminen sisäinen tiedottaminen tehtävät informointi henkilöstölle keskustelu henkilöstön/yksittäisen henkilön kanssa perehdyttäminen sisäinen markkinointi vuorovaikutus keinot henk.kohtaiset
LisätiedotHyvästi, huono kieli!
Journalisti 13/2010 Hyvästi, huono kieli! Kun toimittaja panostaa resursseja, lukija voihkii. Lehtori Sirkka Wahlstén tekee kaikkensa, jotta jutuissa eivät vilahtelisi vierassanat ja viranomaiskieli. Jaakko
LisätiedotTurvallisesti netissä
Turvallisesti netissä Reilun somen säännöt: 1. Erottele tieto ja mielipide. Esitä tietona vain sellaista, mikä on totta. Erota oma pohdintasi, kantasi ja arvelusi tiedosta. 2. Perustele väitteesi. Tuo
LisätiedotCover letter and responses to reviewers
Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista
LisätiedotVastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%
Blogit kunniaan 2008 -kysely Yhteenvetoraportti N=1049 Julkaistu: 28.4.2008 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kuinka usein luet blogeja? 1. En koskaan 57 5,43% 2. Harvemmin kuin kerran viikossa 135 12,87%
LisätiedotPIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU
PIENI KAMPANJAKOULU Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU PIENI KAMPANJAKOULU Sana kampanja on peräisin ranskalaisesta sanasta campagne ja tarkoittaa että, pyritään vaikuttamaan
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotHyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tutkimussuunnitelma. Miten se tehdään?
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Tutkimussuunnitelma Miten se tehdään? 2016 Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelma on käsikirjoitus, joka kuvaa tutkimuksen olennaisimmat asiat. Sitä seuraamalla tutkija
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotEKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?
EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotYHDISTYKSEN VIESTINTÄ
YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen
LisätiedotHow to prepare for the 7th grade entrance exam? Kuinka lukea englannin linjan soveltuvuuskokeisiin?
How to prepare for the 7th grade entrance exam? Kuinka lukea englannin linjan soveltuvuuskokeisiin? When? Milloin? Tärkeitä päivämääriä: - 12.1. 2017 Infotilaisuus Helsingin Uudessa Yhteiskoulussa - 19.1.
LisätiedotSanomalehtiviikko NÄIN SYNTYY UUTINEN Tehtäväpaketti 3. 4.-luokkalaisille
Sanomalehtiviikko NÄIN SYNTYY UUTINEN Tehtäväpaketti 3. 4.-luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA 1/2 Tänään tutustumme uutistoimittajan työhön. 1. Etsi lehdestä päivän
LisätiedotSUOKI TOIMINTA PASSI
I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotMe lähdemme Herran huoneeseen
Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun
LisätiedotTässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.
28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta
LisätiedotYHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.
YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni
LisätiedotYleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne
Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta
LisätiedotVoit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).
Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.
LisätiedotVIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö)
VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA YHTEINEN KOODISTO JA KIELI PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta -
Lisätiedot15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto
15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?
Lisätiedot