Demokratia Loppuraportti

Transkriptio

1

2 Sisällys

3 Helsinki Vantaa -selvitys Demokratia Teemaryhmä Helsinki

4 Demokratia 2 (39) Helsinki Vantaa -selvitys Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä Toimeksianto Tehtävän rajaus Teemaryhmän työn organisointi ja eteneminen Nykytilan kuvaus Yhtäläisyydet ja erot luottamuselinten ja hallinnon organisoimisessa Toimintaympäristöraportin demokratia-analyysi Yhtäläisyydet ja erot asukkaiden osallistumisen muodoissa Kustannukset luottamuselinten toiminnasta ja demokratian edistämisestä Asiantuntijoiden kuuleminen Helsingin ja Vantaan strategioiden vertailu demokratiateeman kannalta Kaupunkien mahdollisen yhdistymisen edut ja haitat demokratian kannalta Yleistä Kaupunginvaltuusto yhdistyneessä kaupungissa Vaalipiirijako kunnallisvaaleissa Vuorovaikutus ja päätöksenteko kunnan osa-alueilla Kuntalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen palveluissa Yhdistyminen ja eduskuntavaalit Vaikutukset kuntien yhteistyöhön Erityiskysymykset Kaupunkien mahdollisen yhdistämisen vaikutukset vaalijärjestelmään Eduskuntavaaleihin liittyvät muutokset Eduskuntavaalien vaalijärjestelmän muutos Kunnallisvaalit Kaupunginvaltuutettujen asuinpaikkojen alueellinen jakautuminen Kaupunginvaltuustojen tarkastelusta demokratiaindikaattoritutkimuksessa Päätelmät LIITTEET 1-3

5 Demokratia 3 (39) Helsinki Vantaa -selvitys 1. Tiivistelmä Demokratian ja kansalaisosallistumisen näkökulmasta Vantaa ja Helsinki suurina suomalaisina kaupunkeina ja saman metropolialueen osina ovat järjestäneet hallintoaan verrattain yhdenmukaisten peruslähtökohtien mukaan. Yksityiskohtien tasolla ja käytännön toimintamalleissa eroja on, mutta niiden analysointi suuressa mittakaavassa ei palvelisi uusien, yhteisten toimintamuotojen kehittymistä. Merkittävä erottava tekijä ovat Vantaan alueelliset toimielimet. Niillä on kuitenkin pääasiassa neuvoa-antava rooli. Kaupunkien mahdollisesti yhdistyessä sovellettava demokraattinen hallintomalli voisi periaatteessa olla kumman tahansa kaupungin nykyistä järjestelmää muistuttava ratkaisu, yhdistelmä niiden piirteitä tai jokin uudentyyppinen malli. Etujen ja haittojen tarkempi selvittäminen edellyttäisi, että toimintamalli olisi yksiselitteisesti valittavissa. Mikäli yhdistymisen suuntaan edettäisiin kahdenvälisesti, voisi resurssien sitoutuminen tähän työhön hidastaa muita seudullisia yhteistyön kehittämishankkeita. Ratkaisuja tehtäväalueittaisesta vastuutasosta (kunnan tehtävä / yhteistyötehtävä) tulisi kyetä tekemään välittömästi. Alueellinen näkökulma on mahdollista tuoda tarvittaessa päätöksentekoon sitä kautta, että yhdistynyt kunta jaettaisiin kuntavaaleissa vaalipiireihin. Asia vaatisi jatkotutkimusta ja joka tapauksessa lainmuutoksen. Samoin lainmuutoksen vaatisi kunnanvaltuuston koon kasvattaminen Helsingissä jo käytössä olevasta maksimikoosta (85 jäsentä). Valtuutettujen ja kuntalaisten suhdeluvun palauttaminen esimerkiksi Helsingin nykyiselle tasolle edellyttäisi 113 jäsenen valtuustoa. Vantaan lautakuntien lukumäärä on Helsinkiä pienempi. Kuntien mahdollisesti yhdistyessä voisi lautakuntapaikkoja lisäämällä varmistaa asiantuntemuksen siirtymisen uuteen hallintoon molemmilta puolilta entistä kuntarajaa. Mikäli kaupunkien yhdistyessä katsottaisiin tarpeelliseksi muodostaa kaupunginosiin palvelutuotantoa ohjaavia alueellisia luottamuselimiä, voisi näidenkin päätösvallan, kokoonpanon, valintatavan ja aluejaon määrittämiseksi olla tarpeen saada kuntia koskevaan lainsäädäntöön ensin täsmennyksiä. Alueellisesti rajattujen toimielinten vaihtoehtona ovat vuorovaikutuskanavat, jotka voivat olla joko alueperusteisia tai teemoittaisia. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien kehittämiseksi on kaupungeissa vireillä hankkeita, joissa useissa hyödynnetään tietoverkkojen mahdollisuuksia. Parannettuja vuorovaikutusmenetelmiä käyttäen ja lautakuntien kokoonpanoa sopivasti täydentäen työryhmä pitää mahdollisena ratkaista Helsingin ja Vantaan yhdistymiseen liittyvät demokratian ja kansalaisten osallisuuden vaatimukset.

6 Demokratia 4 (39) Helsinki Vantaa -selvitys 2. Toimeksianto Teemaryhmä on tarkastellut asukasvaikuttamista ja osallisuutta, paikallisdemokratiaa, päätöksentekoa ja edustuksellisuutta sekä organisaatiorakennetta (luottamushenkilöorganisaatio, kaupunkien muu organisaatio) Helsingissä ja Vantaalla. Teemaryhmän tehtävänä on arvioida oman teemansa osalta kaupunkien mahdollisen yhdistymisen edut ja haitat suhteessa Helsingin seudun yhteistyöhön ja yhteisiin kuntayhtymiin. Arviointi toteutetaan seuraavien, teemaryhmille yhteisten näkökulmien ja kriteerien avulla: hallinnon tehostuminen johtamisjärjestelmät ja -kulttuuri kustannustehokkuus palvelujen saatavuus, palveluverkko palvelutaso- ja tarpeet sekä -rakenteet palvelujen tuotantomalli henkilöstön saatavuus ruotsinkieliset palvelut kilpailukyky ympäristövaikutukset segregaatio ja sosiaalinen eheys (ml. maahanmuuttajakysymykset) asukasvaikuttaminen asukas- ja asiakasnäkökulmat seutunäkökulma 2.1 Tehtävän rajaus Toimeksiannossa mainituista näkökulmista ja kriteereistä kaikki eivät ole yhtä keskeisiä demokratian ja osallisuuden näkökulmasta. Esimerkiksi henkilöstön saatavuus tai ympäristövaikutukset ovat vähemmän kriittisiä demokratiateeman kannalta, kun taas palvelutaso, -tarpeet ja -rakenteet tai alueellinen segregaatio voivat vaikuttaa asukkaiden osallistumiseen huomattavasti. Teemaryhmä painottaa tarkastelussaan yhtäläisyyksiä ja eroja Helsingin ja Vantaan välillä erityisesti päätösvallan delegoinnissa, osallistumismahdollisuuksien järjestämisessä, nykyaikaisten sähköisten tietojärjestelmien ja sähköisten palautekanavien organisoinnissa sekä kaupunkien strategisten suunnitelmien ja ohjelmien asukaslähtöisyyden ja valmistelun avoimuudessa. Kaupunkien lähtökohtia asukkaiden osallistumisen kehittämisessä on kuvattu Toimintaympäristöselvityksen sivuilla Teemaryhmä ottaa huomioon myös mahdollisen yhdistymisen vaikutukset vaalijärjestelmään ja poliittisiin voimasuhteisiin.

7 Demokratia 5 (39) Helsinki Vantaa -selvitys 2.2 Teemaryhmän työn organisointi ja eteneminen Teemaryhmän kokoonpano Helsinki apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri, puheenjohtaja strategiapäällikkö Marko Karvinen hallintopäällikkö Outi Karsimus kaupunginlakimies Sami Sarvilinna organisaatiopäällikkö Vesa Paavola erityissuunnittelija Olli Lahtinen, sihteeri Vantaa toimialan johtaja vs. Heidi Nygren, varapuheenjohtaja kaupunginlakimies Kai Ketelimäki hallintojohtaja Erkki Laakkonen sivistystoimen ruotsinkielisen tulosalueen johtaja Berndt-Johan Lindström asukaspalvelujohtaja vs. Katja Syvärinen talous- ja hallintojohtaja Susanna Taipale- Vuorinen, sihteeri ( asti) suunnittelija Meija Tuominen, sihteeri ( alkaen) Työn eteneminen Vaiheessa I on selvitetty Helsingin ja Vantaan nykytilanteessa yhtäläisyyksiä ja eroja toisaalta organisaatiorakenteessa ja siihen liittyvässä päätöksenteon demokraattisuudessa, ja toisaalta asukasvaikuttamisessa ja osallisuudessa. Teemaryhmä on kuullut asiantuntijoina maaneuvos Jussi-Pekka Alasta, johtaja Kristina Wikbergiä, maakuntajohtaja Ossi Savolaista ja professori Aimo Ryynästä. Teemaryhmä ei ole pitänyt yhteisiä kokouksia muiden ryhmien kanssa. Vaiheessa II on arvioitu, miten mahdollisesti yhdistetyn kaupungin tilanteessa edut ja haitat ilmenisivät ja mitä ratkaisumalleja toimivan demokratian näkökulmasta voitaisiin soveltaa. Viranhaltijavalmistelun vaiheessa ratkaisemattomiksi jääneitä yksityiskohtia on kirjattu jatkovalmistelua varten. Teemaryhmän keräämä viiteaineisto käsittää satoja sivuja eikä sen referoiminen raporttiin ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista. Väliraportin liitteenä oli kolmen alatyöryhmän tulostus työstään: päätösvallan delegoinnin tarkastelu, asukasosallistumisen organisoitumisen tarkastelu ja strategisen suunnittelun demokratiaulottuvuuden tarkastelu.

8 Demokratia 6 (39) Helsinki Vantaa -selvitys 3. Nykytilan kuvaus 3.1. Yhtäläisyydet ja erot luottamuselinten ja hallinnon organisoimisessa Kaupunginvaltuustot Helsingin ja Vantaan kaupunkien yksityiskohtainen vertailu nostaa esiin joitakin eroja hallinnon järjestämisessä. Teemaryhmä katsoo toimintatapojen erojen olevan suurelta osin selitettävissä menneisyydessä tehtyjen tapauskohtaisten valintojen tuloksena. Erojen merkitystä nykytilanteessa ei ole syytä ylikorostaa, sillä kaupunkien mahdollisen yhdistymisen tilanteessa jouduttaisiin kuitenkin luomaan poliittinen ja hallinnollinen rakenne ja menettelytapaohjeisto valtaosin puhtaalta pöydältä. Helsinki Helsingin kaupunginvaltuustossa on 85 jäsentä, mikä on kuntalain mukainen enimmäismäärä. Valtuutetuista naisia on 49 ja miehiä 36. Kauden alkaessa valtuutettujen keski-ikä oli 46 vuotta. Puolueittain paikat jakaantuvat seuraavasti: Kok 26, Vihr. 21, SDP 16, Vas. 7, RKP 5, PS 4, Kesk.3, KD 2 ja SKP 1. Kaupunginvaltuusto valitsee luottamushenkilöt kaupunginhallitukseen sekä lauta- ja johtokuntiin. Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontuu yleensä kahden viikon välein keskiviikkoisin. Asioiden käsittelyä kokouksessa johdetaan sekä suomen että ruotsin kielellä.

9 Demokratia 7 (39) Helsinki Vantaa -selvitys Valtuuston työjärjestyksessä on määräyksiä puheenvuorojen rajoittamisesta ajallisesti (kommenttipuheenvuoro 2 min, tavallinen 4 min.). Joka toisen valtuuston kokouksen edellä järjestetään kyselytunti. Kirjalliset kysymykset toimitetaan 1½ viikkoa aiemmin kirjaamoon. Kaupunginvaltuuston kokousten yhteydessä kansalaislähetystöillä on tilaisuus jättää kannanotto, adressi tms. valtuustoryhmien nimeämille edustajille ennen kokouksen alkua. Valtuutetun tekemä kirjallinen aloite on käsiteltävä kahdeksan kuukauden kuluessa. Talousarvioaloitteet tulee vuosittain jättää viimeistään Helsingissä on käytössä menettely, jossa valtuusto voi käsiteltyään asian hyväksyä kaupunginhallitukselle osoitettavan toivomusponnen, joka ei saa muuttaa asiassa tehtyä varsinaista päätöstä. Tullakseen hyväksytyksi ponnen täytyy saada taakseen 43 valtuutettua. Ponnen käynnistämistä toimenpiteistä raportoidaan valtuutetuille. Kaupunginvaltuuston toimivaltaan kuuluvien kunnan asukkaan aloitteiden pohjalta tehdyistä toimenpiteistä tehdään vuosittain valtuustolle selkoa huhtikuun loppuun mennessä. Pääkaupunkiseudun demokratiaindikaattoritutkimukseen sisältyvässä Helsingin kaupunginvaltuutetuille 2008 tehdyssä kyselyssä pyydettiin heitä arvioimaan koko valtuuston sekä omia vaikutusmahdollisuuksiaan. Kummassakin vastausjakaumassa 70 % piti vaikutusmahdollisuuksia vähintään melko hyvinä. (Toimintaympäristöraportti, s. 218) Valtuutettujen henkilökohtaiseen vaikuttamiskokemukseen vaikuttavat taustatekijöinä mm. valtuustouran pituus ja muut luottamustehtävät. Nämä tekijät selittävät vastausten eroja paremmin kuin valtuutetun kotikaupunki. Vantaa Vantaan kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttää 67 jäseninen kaupunginvaltuusto. Jäsenistä on naisia 31 ja miehiä 36. Valittujen keski-ikä oli 47 vuotta. Valtuusto valitsee luottamushenkilöt kaupunginhallitukseen, lautakuntiin ja aluetoimikuntiin sekä ruotsinkieliseen Svenska kommittén nimiseen toimikuntaan. Valtuuston paikat jakautuvat puolueittain seuraavasti Kok. 20, Vihr. 9, SDP 18, Vas. 5, RKP 2, PS 8, Kesk. 3, KD 2. Vantaan kaupunginvaltuusto kokoontuu kesätaukoa lukuun ottamatta kerran kuukaudessa maanantaisin. Valtuuston esityslista ja pöytäkirja käännetään ruotsin kielelle, mutta asioiden käsittely tapahtuu pääosin suomen kielellä. Valtuuston kokousta edeltävänä torstaina on erillinen valtuuston infotilaisuus käsittelyyn tulevista asioista, ja sen yhteydessä kyselytunti. Ennen infotilaisuutta kansalaislähetystöillä on mahdollisuus jättää kannanottoja. Valtuutettujen kirjalliset kyselyt tulee toimittaa viimeistään selostustilaisuutta edeltävänä maanantaina kello kaupunginkanslian kirjaamoon. Kukin valtuutettu voi esittää kyselytunnilla myös enintään yhden suullisen kysymyksen. Kirjallisiin ja sähköpostitse toimitettuihin kysymyksiin, joita ei ehditä käsitellä kyselyille varatussa määräajassa, annetaan kysymyksen esittäjälle ja muille valtuutetuille vastaus kirjallisena tai sähköpostitse viimeistään valtuuston kokouksen aikana ilman muuta käsittelyä. Valtuusto asettaa vuosittain valtuustovaliokunnan käsittelemään valmistelevasti valtuustossa vireillä olevia asioita sekä muutoinkin valtuuston työskentelyyn liittyviä kysymyksiä. Valtuustovaliokunnan jäseninä ovat valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä valtuuston kulloinkin päättämä määrä valtuuston valitsemia jäseniä, käytännössä ainakin kaikkien valtuustoryhmien puheenjohtajat. Valtuuston työjärjestyksen mukaan puheenvuorojen pituutta voidaan valtuustovaliokunnan suosituksesta sopia ohjeellisesti rajattavaksi. Muun muassa taloussuunnitelman lähetekeskustelussa ryhmäpuheenvuorot on rajattu viiden ja valtuutettujen puheenvuorot kolmen minuutin mittaisiksi. Kommenttipuheenvuoron pituus on työjärjestyksessä rajattu enintään minuuttiin.

10 Demokratia 8 (39) Helsinki Vantaa -selvitys Valtuutetuilla ja valtuustoryhmällä on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimialaan kuuluvissa asioissa. Kaupunginhallituksen on valmisteltava aloite, jonka on allekirjoittanut vähintään 15 valtuutettua, valtuuston käsiteltäväksi ensi tilassa, viimeistään puolen vuoden kuluessa sen jättämisestä. Aloitteet, jotka merkitsevät uuden määrärahan ottamista talousarvioon tai määrärahan korottamista, on valmisteltava seuraavan vuoden talousarvion yhteydessä. Kaupunginhallituksen on vuosittain helmikuun kuluessa annettava valtuustolle luettelo valtuustoaloitteista, joita valtuusto ei ole edellisen vuoden loppuun mennessä lopullisesti käsitellyt. Samalla kaupunginhallituksen on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Kaupunginhallituksen tehtävänä on antaa vuosittain viimeistään maaliskuussa valtuustolle luettelo kunnan jäsenten edellisenä vuonna tekemistä aloitteista. Vähintään neljäsosa valtuutetuista voi tehdä kaupunginhallitukselle kysymyksen kaupungin hallintoa koskevasta asiasta. Kysymys on kirjallisena annettava keskushallinnon kirjaamoon. Kaupunginhallituksen on annettava vastauksensa kysymykseen viimeistään siinä valtuuston kokouksessa, joka kolmen viikon kuluttua kysymyksen tekemisestä ensiksi pidetään, tai ilmoitettava silloin syy, minkä vuoksi vastausta ei ole voitu antaa. Valtuusto voi, tehtyään käsiteltävänään olevassa asiassa päätöksen, esittää kaupunginhallitukselle toivomuksen (ponnen), jonka tulee liittyä käsiteltävänä olevaan asiaan ja joka ei saa olla ristiriidassa valtuuston päätöksen kanssa eikä muuttaa, rajoittaa tai laajentaa sitä. Vantaan valtuuston osalta Demokratiaindikaattoriraportin pohjana olleen vuoden 2004 kyselyn vastausvaihtoehdot poikkesivat Helsingin vastaavasta, mikä vaikeuttaa vertailua. Tulkinta on, että vantaalaisvaltuutetut arvioivat valtuuston vaikutusmahdollisuudet vielä jonkin verran paremmiksi kuin helsinkiläiskollegat, negatiivisten arvioiden jäädessä selvästi alle 20 prosenttiin. Sen sijaan henkilökohtaiset vaikuttamiskokemukset vantaalaisilla eivät nousseet yhtä korkeiksi. Vajaa puolet valtuutetuista piti omia ja valtuustoryhmän vaikutusmahdollisuuksia vähintään melko hyvinä keväällä 2008 tehdyssä kyselyssä. Koko valtuuston vaikutusmahdollisuudet nähtiin hieman parempina kuin yksilön tai ryhmän vaikutusmahdollisuudet. (kuvio PKS-Demokratiaindikaattoritutkimuksen aineistosta)

11 Demokratia 9 (39) Helsinki Vantaa -selvitys Kaupunginhallitukset Helsingissä kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpanoa ja kaupungin hallintoa yleisesti johtaa kaupunginhallitus, jossa on 15 jäsentä. Kaupunginhallitus päättää asioista, joita ei ole määrätty muulle viranomaiselle (yleistoimivalta). Kaupunginhallitukselle on johtosäännössä määrätty muuten suhteellisen vähän erityistä toimivaltaa. Määräykset koskevat lähinnä kaupungin johtamista yleisellä tasolla, puhevallan käyttöä sekä vähäisiä asemakaavamuutoksia. Kaupunginhallitus voi delegoida toimivaltaansa lähes kaikissa asioissa. Hallinnollinen organisaatio jakautuu viidelle toimialalle, joiden valmistelusta ja esittelystä kaupunginhallitukselle vastaavat kaupunginjohtaja ja neljä apulaiskaupunginjohtajaa. Kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjausta varten on perustettu vuoden 2009 alusta kaupunginhallituksen 7-jäseninen konsernijaosto. Konsernijohdon muodostavat kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtajat toimialoillaan. Viikoittaisten kokousten juoksevien asioiden käsittelyn ohella kaupunginhallituksella on ns. iltakoulu, jossa päättäjiä informoidaan laajojen tai strategisesti keskeisten päätösten valmistelusta. Vantaan kaupunginhallitus, jossa on vähintään 9 jäsentä (nyt 17), huolehtii kaupungin johtamisesta ja kehittämisestä valtuuston asettamien tavoitteiden, suunnitelmien ja päätösten mukaisesti. Hallinnollinen organisaatio jakautuu seitsemälle tehtäväalueelle tai toimialalle, joiden valmistelusta ja esittelystä vastaavat kaupunginjohtaja, neljä apulaiskaupunginjohtajaa, tilakeskuksen toimialan johtaja ja vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialan johtaja. Kaupunginhallituksella on konsernijaosto, jossa on vähintään 5 jäsentä (nyt 7). Lautakunnat ja johtokunnat Helsinki Lautakuntia on Helsingissä 16: - tarkastuslautakunta - keskusvaalilautakunta, - asuntolautakunta - kaupunkisuunnittelulautakunta - kiinteistölautakunta - kulttuuri- ja kirjastolautakunta - liikuntalautakunta - nuorisolautakunta - opetuslautakunta - pelastuslautakunta - rakennuslautakunta - sosiaalilautakunta - teknisen palvelun lautakunta (hankintakeskus, rakentamispalvelu ja tukkutori) - terveyslautakunta - yleisten töiden lautakunta - ympäristölautakunta Johtokuntia on kuusi: - Helsingin taidemuseon johtokunta - eläintarhan johtokunta - kaupunginmuseon johtokunta - kaupunginorkesterin johtokunta - ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta - suomenkielisen työväenopiston johtokunta

12 Demokratia 10 (39) Helsinki Vantaa -selvitys Liikelaitoksien johtokuntia on kuusi: - henkilöstön kehittämispalvelut -liikelaitoksen (Oiva Akatemia) johtokunta - Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunta - Helsingin Satama -liikelaitoksen johtokunta - HKL-liikelaitoksen johtokunta - Palmia-liikelaitoksen johtokunta - Taloushallintopalvelu-liikelaitoksen (Talpa) johtokunta ( MetropoliLab muuttui liikelaitoksesta yhtiöksi ja johtokunta lakkasi) Lauta- ja johtokuntiin rinnastetaan usein kaupunginhallituksen asettama asuntotuotantotoimikunta. Lautakunnissa ja johtokunnissa on yleisimmin 9 jäsentä, poikkeuksina jaostorakennetta käyttävät sosiaali- ja opetuslautakunta, joissa on 11 jäsentä. Sisäisiä tukipalveluita tuottavien liikelaitosten johtokuntiin on valittu viranhaltijajäseniä, muissa koko jäsenistö muodostuu luottamushenkilöistä. Virastoja on 28 ja liikelaitoksia 6. Sektorilautakunnat ja johtokunnat käyttävät Helsingin järjestelmässä merkittävää päätösvaltaa palveluiden laadun ja mitoituksen määrittämisessä. Johtosäännöt määrittävät Vantaata yksityiskohtaisemmin luottamuselinten tehtäviä, ja joukossa on myös täytäntöönpanon luonteisista asioista päättämistä. Helsingin kaupungin johtosääntökokonaisuudessa on kaupunginvaltuuston toimivaltaa siirretty laajasti muille toimielimille. Edelleen delegointi ei ole yleensä johtosäännössä sallittua tai se on rajoitettu vain osaan lautakunnan päätösvaltaan kuuluvista asioista. Kaupunginhallitus on lisäksi asettanut toimikuntia tilapäisten tai pysyvien tehtävien suorittamista varten. Kaupunginhallituksen asettamissa toimielimissä on sekä luottamushenkilöpohjaisia (L), viranhaltijapohjaisia (V) että yhdistelmiä (Y). Helsingin kaupungin henkilöstötoimikunta (V); henkilöstökassatoimikunta (V); historiatoimikunta (Y); nimistötoimikunta (Y); sääntötoimikunta (V); tasa-arvotoimikunta (L); työllistämistoimikunta (L); urheilupalkintotoimikunta (Y); vaalivalmistelutoimikunta (L). (tarkemmat kuvaukset; ks. liite 1) Edelleen kaupunginhallitus on asettanut 12 neuvottelukuntaa tai neuvostoa selvittämään tai valmistelemaan määrättyä asiaa tai asiaryhmää tai seuraamaan määrättyä toimintaa. Niitä on sekä luottamushenkilöpohjaisia (L), viranhaltijapohjaisia(v) että yhdistelmiä (Y). Elinkeinoneuvottelukunta (Y); energiansäästöneuvottelukunta (V); Helsingin kaupungin ja Helsingin yliopiston yhteistyöneuvottelukunta (V); Korkeasaaren eläintarhan ja Helsingin yliopiston neuvottelukunta (V); maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunta (L); pelastuspalveluneuvottelukunta (V); poliisin neuvottelukunta (L, kaupunginvaltuusto nimeää); rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta (Y); terve ja turvallinen kaupunki neuvottelukunta (V); Helsingin vammaisneuvosto (Y); vanhusneuvosto (Y); vapaaehtoistyön neuvottelukunta Helsingissä ei ole kaupungin organisoimia alueperusteisia luottamuselimiä. Sosiaali- ja terveyslautakuntien suurpiiritasoiset aluejaostot lakkautettiin vuonna 2004 siirryttäessä uuteen toimintamalliin. Opetuslautakunnan suomen- ja ruotsinkielinen jaosto valitsevat peruskouluihin, lukioihin, aikuislukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin johtokunnat neljän vuoden toimikaudeksi. Suomenkielinen jaosto valitsee suomenkielisten koulujen ja oppilaitosten ja ruotsinkielinen jaosto ruotsinkielisten koulujen johtokunnat. Johtokunta voi olla joko koulukohtainen tai useamman koulun yhteinen. Johtokunnan tehtävänä on kehittää ja tukea koulun ja oppilaitoksen opetus- ja kasvatustyötä sekä edistää yhteistyötä koulun tai oppilaitoksen ja muun yhteiskunnan kesken. Johtokunta mm. hyväksyy koulun tai oppilaitoksen järjestyssäännöt, tekee esityksen opetussuunnitelmasta ja

13 Demokratia 11 (39) Helsinki Vantaa -selvitys muista opetuksen järjestämiseen liittyvistä koulu- tai oppilaitoskohtaisista suunnitelmista sekä hyväksyy koulun tai oppilaitoksen talousarvion käyttösuunnitelman. Vantaa Lautakuntia on yhteensä kahdeksan: tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta, opetuslautakunta, kaupunkisuunnittelulautakunta, ympäristölautakunta, sosiaali- ja terveyslautakunta, tilakeskuksen lautakunta sekä vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunta. Eräillä lautakunnilla on jaostoja. Tarkastuslautakunta on suoraan valtuuston alainen. Muut lautakunnat ovat kaupunginhallituksen alaisia. Liikelaitoksen johtokuntia on kolme: Vantaan suun terveydenhuollon liikelaitoksen johtokunta Vantaan työterveys liikelaitoksen johtokunta Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunta Keskusvaalilautakunnan kokoonpano määräytyy vaalilain 13 :n mukaan. Tarkastuslautakuntaan kuuluu puheenjohtajan ja varapuheenlisäksi vähintään kolme (nyt 8) muuta jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Tarkastuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet ovat valtuutettuja. Muissa Vantaan lautakunnissa on vähintään 9 jäsentä (nyt 17), jaostoissa jäseniä on vähintään 5 (nyt 5-13). Aluetoimikunnissa ja Svenska kommitténissa on vähintään 9 jäsentä (nyt 16). Vantaan kaupungin luottamushenkilöorganisaatio on väliraportin b-liitteessä ja koko organisaatio c-liitteessä. Kaupunginhallituksella on yleistoimivalta. Kaupunginhallitukselle on johtosäännössä määrätty suhteellisen paljon erityistä toimivaltaa. Vastaavasti lautakuntia koskevat toimivaltamääräykset liittyvät pääosin lautakuntien omiin tehtäväalueisiin. Johtosäännöillä on Vantaalla siirretty laajasti kaupunginvaltuustolle kuuluvaa ratkaisuvaltaa kaupunginhallitukselle, lautakunnille ja viranhaltijoille. Kaupunginhallituksella ja lautakunnilla on laaja mahdollisuus delegoida itselleen kuuluvaa ratkaisuvaltaa edelleen. Sektorilautakunnat keskittyvät johtosääntöjensä mukaan toimialansa varsinaista palvelutarjontaa koskevaan päätöksentekoon. Liitännäiset asiat puolestaan kuuluvat kaupunginhallitukselle tai muille kaupungin yksiköille, esimerkiksi tila-asiat tilakeskukselle. Demokratianäkökulmasta merkittävänä erona Helsingin organisaatiorakenteeseen verrattuna ovat Vantaalla toimivat aluetoimikunnat ja ruotsinkielinen Svenska kommittén. Vantaalla toimii myös suoralla vaalilla valittu nuorisovaltuusto. Muita toimielimiä Vantaalla: Historiatoimikunta (L); Marja-Vantaan alueen kehittämiseksi asetettu toimikunta (L); kaupunkifestivaalien toteuttamista ohjaava toimikunta (L); kaupungin päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmää tarkasteleva toimikunta (L); monikulttuurisuusasi-

14 Demokratia 12 (39) Helsinki Vantaa -selvitys lisäksi ain neuvottelukunta; työllisyysasioiden neuvottelukunta; vanhusneuvosto; vammaisneuvosto; nuorisovaltuusto. (tarkemmat kuvaukset; ks. liite 1) Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen toimialueen kuntien poliisin neuvottelukunta ; Vantaan paikallisromanityöryhmä; nimistötyöryhmä; työllisyystyöryhmä. Vantaalla ei ole erillistä tasa-arvotoimikuntaa, vaan toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kaupunkitasoinen kehittäminen on kirjattu vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunnan johtosääntöön. Aluetoimikunnat edistävät alueensa asukkaiden hyvinvointia ja osallistumismahdollisuuksia. Aluetoimikuntia ovat Aviapoliksen, Hakunilan, Kivistön, Koivukylän, Korson, Myyrmäen ja Tikkurilan aluetoimikunnat. Lisäksi kaupungissa on aluetoimikuntaan rinnastettavana toimielimenä Svenska kommittén, jonka toimialue on koko kaupunki. Nuorisovaltuustolla on ollut pitkään edustus lautakunnissa ja aluetoimikunnissa. Nuorisovaltuuston vaikutusmahdollisuuksia lisätään tänä syksynä sallimalla sen edustajalle läsnäolo- ja puheoikeus kaupunginvaltuustossa. Peruskoulujen johtokuntien tehtävänä Vantaalla on osallistua koulun kehittämiseen ja arviointiin sekä tukea ja edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Vantaalla on peruskoulujen johtokuntia seuraavasti: alakoulut 24, yläkoulut 10, yhtenäiskoulut ja yhteiset johtokunnat. Ammatillisen koulutuksen johtokunta toimii ammattiopisto Varian yhteydessä. Lisäksi ammattiopisto Variassa on ammattiosaamisen näyttöjen toimielin.

15 Demokratia 13 (39) Helsinki Vantaa -selvitys 3.2. Toimintaympäristöraportin demokratia-analyysi Demokratian tilasta kunnissa on valmistunut 2000-luvulla monia laajoja selvityksiä ja tutkimuksia, joissa ongelmakohtia on eritelty yleisellä tasolla. Helsinki-Vantaa -selvitystyön Toimintaympäristöraportissa on todettu, että suomalainen kuntademokratia on rakennettu edustuksellisen demokratian varaan. Raportti korostaa nykytilanteessa osallistuvan demokratian merkitystä ja hyödyntää laajasti vuonna 2009 julkaistua pääkaupunkiseudun kuntien yhteisesti tuottamaa Demokratiaindikaattoritutkimusta, joka tarjoaa hyvän vertailupohjan metropolin osien kesken. Toimintaympäristöraportin keskeinen viesti on, että Helsingin ja Vantaan välillä ei ole nähtävissä suuria eroja kuntademokratiaan liittyvissä kysymyksissä luvulla kaupunkien kehitys onkin ollut samansuuntaista muun muassa sukupuolten välisissä ja alueellisissa eroissa äänestysaktiivisuudessa sekä kuntavaaliehdokkaiden ja valtuustopaikkojen välisissä suhteissa. Lisäksi kuntalaisten kiinnostuneisuus oman kaupungin päätöksentekoa kohtaan sekä kokemukset tiedonsaannin riittävyydestä ovat olleet samansuuntaisia. Myöskään valtuutettujen itsensä kokemukset valtuustotyön edellytyksistä ja arviot seutuyhteistyön toimivuudesta eivät vaihtele kaupunkien välillä. Äänestysaktiivisuus on selkeimmin poikkeava tarkastelutekijä demokratiaindikaattoreissa. Vantaalaiset ovat 1990-luvulta alkaen äänestäneet helsinkiläisiä passiivisemmin. Äänestysaktiivisuus on perinteisesti tärkeä demokratian tilan mittari. Äänestämisen rooli kuntalaisten vaikuttamisen kanavana on keskeinen valtuustokaudesta toiseen; vaalit on hyvin tilastoitu ja seurattavissa tutkimuksen keinoin. Äänestäminen kytkeytyy edustukselliseen päätöksentekoon luottamuselimissä ja luo tarpeellista legitimiteettiä. Varsinkaan suurten kaupunkien tapauksessa äänestäjät eivät usein koe vaikuttavansa äänellään omien välittömien etujensa ajamiseen, vaan kunnallisvaalien tulostakin tulkitaan poliittisten arvojen ja peruslinjausten kannatusmittauksena Yhtäläisyydet ja erot asukkaiden osallistumisen muodoissa Vaaleihin perustuvan edustuksellisen demokratian ohella viime vuosikymmeninä on alettu korostaa yhä enemmän osallistuvan demokratian merkitystä päätöksentekojärjestelmän tukena. Myös kansallisella ja kansainvälisellä tasolla pohditaan tapoja ottaa huomioon päätösten vaikutuspiiriin tulevan ihmisjoukon näkökulmia ja painotuksia niin, että säilytetään päätösten yhdenvertaisuus, tehokkuus ja hallittavuus. Kuntalaisten osallisuus kunnan toimintaan muissa muodoissa, esimerkiksi palveluiden aktiivisena ja palautetta antavana käyttäjänä, vaikuttaa kuntaan ja sen palvelurakenteeseen. Eri osallistumisja vaikuttamistavat ovat osin päällekkäisiä, osin täydentäviä.

16 Demokratia 14 (39) Helsinki Vantaa -selvitys Kansalaisten koulutustason yleinen nousu ja elinolosuhteiden kohentuminen luovat pohjaa kansalaisten omaehtoisen toiminnan kasvulle ja palveluiden järjestämiselle niin, että äänestämistä korvaavat vaikuttamisen muodot korostuvat yhä enemmän. Haasteena kunnissa on löytää kuntalaisten osallistumiselle mielekkäät toteutumismuodot ja kanavat tarpeiden erityistyessä jatkuvasti. Voidakseen toimia tehokkaasti palveluiden tuottajina kunnat ovat hakeutuneet strategisiin yhteistyömuotoihin muiden kuntien ja myös muiden organisaatioiden kanssa, verkostoituneet ja luoneet konsernityyppisiä rakenteita. Perinteiseen julkishallinnon organisaatioon luodut päätöksenteko- ja johtamismallit ovat samalla kokeneet muutoksia. Tilaajan ja tuottajan roolien eriytyminen muuttaa luottamushenkilöiden tilannetta asianomaisissa hallintokunnissa. Kuntalaisten vaikutuskanavat muuttavat samalla muotoaan. Tapoja lisätä osallisuutta joudutaan harkitsemaan tarkkaan mahdollisesti hyvinkin monimutkaisen hallintorakenteen ohjaamassa palveluprosessissa ja alihankkijoilta ostetuissa palveluissa. Pääkaupunkiseudulla kansalaisten mahdollisuus hakeutua moniin julkisiin palveluihin muualla kuin omalla asuinalueella on suurempi kuin haja-asutusalueella. Kansalaisilla on mahdollisuus äänestää jaloillaan, ellei tätä hallinnollisesti rajoiteta. Kirjasto on esimerkki palvelusta, jota seudun asukkaat voivat käyttää kuntarajoista riippumatta, vaikka palvelusta, kirjastoverkosta ja hankintaresursseista päättäminen kuitenkin tapahtuu yhä kuntakohtaisesti. Demokratiaindikaattoritutkimuksessa on pohdittu kuntakoon vaikutusta kunnalliselle demokratialle. Sen vaikutuksia voidaan tutkimuksen mukaan pitää kahtalaisina. Pienemmissä kunnissa eräät demokratian edellytykset ovat huomattavasti paremmat kuin suurissa. Toisaalta päätettävien asioiden kirjo on pienemmissä kunnissa yleisesti ottaen suppeampi, joten prosesseja, joihin osallistua ja vaikuttaa, on vähemmän. Kokoero ei ole Helsingin ja Vantaan välillä ratkaiseva, mutta toiminnallisen metropolialueen keskuksena ja pääkaupunkina Helsingillä on sellaisia palveluita ja tehtäväaloja, joihin Vantaan asukkailla on tällä hetkellä vaikutusmahdollisuudet vain asiakkaina. Helsinki Kolme viidesosaa Helsingin asukkaista on erittäin tai melko kiinnostunut oman kaupungin toiminnasta ja päätöksenteosta vuonna 2007 valmistuneen tutkimuksen mukaan. Vain joka 20:s helsinkiläinen ei ollut lainkaan kiinnostunut. Viime kunnallisvaaleissa Helsingin äänestysprosentti jäi 58,6 prosenttiin eli alle 3/5 osuuden. Äänestysaktiivisuuden keskiarvot ovat kohonneet luvulla järjestetyissä kunnallisvaaleissa. Helsinkiläiset äänestävät ahkerammin valtakunnallisissa vaaleissa kuin kunnallisvaaleissa. Vuonna 2007 järjestettyjen eduskuntavaalien äänestysprosentti kohosi 71,1:een. Aktiivisuudessa on alueellisia eroja, jotka heijastavat mm. eroja asukkaiden sosioekonomisessa asemassa. Alueellisten erojen esiintyminen äänestysvilkkaudessa on voimakkaampaa kunnallis- kuin eduskuntavaaleissa. Toimintaympäristöraportin mukaan (luku 6.2.) Helsingissä osallistumisen kulttuuri eroaa Vantaasta. Helsingissä ei ole esimerkiksi tehty nimenomaan kuntademokratiaan ja kuntalaisten osallistumiseen keskittyvää poikkihallinnollista strategiaa. Hallinnossa vuorovaikutukseen panostetaan silti laajalla rintamalla siten, että kansalaisten osallistaminen on hajautettu toimintoihin. Esimerkkeinä vuorovaikutukseen panostavista toiminnoista ovat ympäristötoimi, sosiaalitoimi, kulttuuritoimi, liikuntatoimi, nuorisotoimi ja kaupunkisuunnittelu. Kaikki hoitavat vuorovaikutusta omista määrärahoistaan. Helsinki kannustaa asukkaitaan osallistumaan kunnalliseen vaikuttamiseen omaehtoisella toiminnalla. Kaupunkilaisia kannustetaan seuraamaan luottamuselinten toimintaa ja tehtyjä päätöksiä sekä niiden toteuttamista. Toimielinten asiakirjat ovat nähtävänä kirjaston toimipisteissä ja kaupunginvaltuuston kokouksia voi seurata paitsi paikan päällä, myös kaapelitelevisiossa suorana lähetyksenä. Kaupungin toimia osallistumisen lisäämiseksi esitellään mm. verkkosivuilla

17 Demokratia 15 (39) Helsinki Vantaa -selvitys Vuosittain järjestetään useita ylipormestarin asukasiltoja, joissa voidaan käydä välitöntä keskustelua kaupunginosan tasolla. Eri hallintokunnat järjestävät myös hankkeistaan esittelytilaisuuksia muun informaation lisäksi. Asukkaille suunnattu, joka kotiin jaettava Helsinki-Info lehti ilmestyy kaupungin julkaisemana kuusi kertaa vuodessa. Helsingissä julkaistiin vuonna :ää vähintään kuukausittain ilmestyvää kaupunginosalehteä joista Vuosaari, Lauttasaari-lehti, Koillis-Helsingin lähisanomat ja Kaupunkisanomat ilmestyivät viikoittain. Lisäksi harvemmin kuin kerran kuukaudessa ilmestyviä kaupunginosalehtiä oli vuonna 2008 Helsingissä yhteensä 18 kappaletta. Helsinki avustaa kansalaisjärjestöjä ja niiden asuinalueella järjestämiä toimintoja, tilaisuuksia ja palveluja eri tavoin. Paikallista osallisuutta tukee mm. asukastalojen (25 kpl) ja tilojen toiminta, jota kaupunki avustaa taloudellisesti. Helsingin kaupunginosat ry:n Helkan jäseninä on 76 kaupunginosayhdistystä. Helkan edustaja on usein mukana asiantuntijana kaupungin työryhmissä. Kaupunki on myös tukenut kaupunginosien kotisivujen tuottamista ja ylläpitoa. Tällä hetkellä kotisivut ovat noin 50 kaupunginosalla osoitteessa Sivut toimivat myös yhteydenpidon välineenä asukkaiden ja kaupunginhallinnon välillä. Periaatteena on, että sivujen sisällöstä ja ylläpidosta vastaavat asukkaat. Helsinki kannustaa kuntalaisia käyttämään sähköisiä tiedonhaku- ja vuorovaikutuskanavia. Voimavaroja suunnataan informaation kokoamiseksi helppokäyttöisiin verkkoportaaleihin. Palautteen antaminen perinteisten tapojen sijaan tietoverkoissa on lisääntymässä. Helsingin kaupungin tavoitteena on myös kuntalaisten sähköisen osallistumisen mahdollisuuksien vahvistaminen. Tähän tavoitteeseen kaupunki pyrkii rakentamalla itse kuntalaisille erilaisia sähköisen osallistumisen portaaleja, joissa esitettyyn palautteeseen vastaamiseen on kaupunkitasolla myös resursoitu. Esimerkkeinä mainitaan pyöräilijöille suunnattu kommentointialusta karttakyselytyökalu sekä keväällä 2010 järjestetty kansalaisten sähköinen kuuleminen palveluverkosta Sähköistä osallistumista tukee myös Helsinki-kanava, joka tarjoaa lähetyksiä suoraan Helsingin kaupungin päätöksenteon tapahtumapaikoilta. Liikuntavirastolla, opetusvirastolla ja rakennusvirastolla on internetsivustoillaan Osallistu ja vaikuta -osiot, joissa on kuntalaisten vaikuttamista tukevaa käytännön informaatiota. Lisäksi nuorisoasiainkeskus tarjoaa omilla internetsivuillaan lukuisia sähköisiä vaikuttamiskanavia Helsinki ei ole kuitenkaan kaupunkitasolla lähtenyt mukaan ns. sosiaalisen median kanaviin Vantaan tai Espoon tapaan. Hesan Nuorten Ääni on Helsingin kaupungin järjestämää toimintaa nuorten osallisuuden edistämiseksi. Nuorisovaltuuston perustamisen sijaan päätettiin nuoriso- ja opetustoimen yhteistyönä rakentaa kaupunkiin useampia nuoria päätöksentekoon osallistumaan kannustava järjestelmä. Norjalaisen Porsgrunnin kunnan kokemuksiin perustuva toimintamalli kannustaa lapsia ja nuoria osallistumaan ruohonjuuritasolla. Hesan Nuorten Äänen Avoimet Foorumit on tarkoitettu vuotiaille eri kouluista, oppilaitoksista, nuorisotaloilta ja nuorten ryhmistä. Mukaan mahtuu 150 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Koulujen oppilaskuntia ja nuorisotaloja pyydetään valitsemaan keskuudestaan edustajat foorumiin. Kustakin koulusta tai nuorisotalolta toivotaan paikalle 2 3 edustajaa. Kaupunginjohtajan johtamissa Nuorten Ääni -kokouksissa jaetaan vuosittain noin euroa kouluympäristön tai koulun yhteishengen parantamishankkeisiin. Vuonna 2009 toiminnassa ovat mukana kaikki perusopetuksen koulut ja lukioita sekä ammatillisia oppilaitoksia, yhteensä yli lasta ja nuorta.

18 Demokratia 16 (39) Helsinki Vantaa -selvitys Vantaa Kolme viidesosaa Vantaan asukkaista on erittäin tai melko kiinnostunut oman kaupungin toiminnasta ja päätöksenteosta vuonna 2007 valmistuneen tutkimuksen mukaan. Vain joka 20:s vantaalainen ei ollut lainkaan kiinnostunut. Viime kunnallisvaaleissa Vantaan äänestysprosentti jäi 54 prosenttiin eli alle 3/5 -osuuden. Äänestysaktiivisuuden keskiarvot ovat kuitenkin kohonneet 2000-luvulla järjestetyissä kunnallisvaaleissa. Vantaalaiset ovat äänestäneet ahkerammin eduskuntavaaleissa kuin kunnallisvaaleissa. Vuonna 2007 järjestettyjen eduskuntavaalien äänestysprosentti kohosi 64,8:aan. Aktiivisuudessa on alueellisia eroja, jotka heijastavat mm. eroja asukkaiden sosioekonomisessa asemassa. Vantaan kaupungin strategiassa 2010 on kaupungin arvoiksi määritelty innovatiivisuus, yhteisöllisyys ja kestävä kehitys. Yhteisöllisyydellä tarkoitetaan kuntalaisen osallisuuden ja aktiivisuuden edistämistä, syrjäytymisen ehkäisyä sekä osallistumista yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Asukkaiden omaehtoinen toiminta nähdään kaupungin voimavarana ja kaupunginosien elinvoimaisuuden edistäjänä. Osallisuutta edistetään Vantaalla etenkin alueellisen aktiivisuuden tukemisella ja aluetoimikuntien työn avulla. Vantaalla järjestetään teemallisia ja alueellisia asukasiltoja. Syksyllä 2010 aloitetaan uudella konseptilla Vantaan asukasfoorumitilaisuudet, jossa kaupungin viranhaltijat, päättäjät ja asukkaat voivat keskustella ja kysyä heitä askarruttavista asioista. Vastaavaa toimintaa lähikunnissa ovat muun muassa Helsingissä ylipormestarin asukasillat, Espoossa asukasfoorumien yleisötilaisuudet sekä Keravalla kyläillat. Lisäksi toimialat järjestävät omia asukastilaisuuksiaan ajankohtaisista teemoista ja suunnitelmistaan, ja esimerkiksi kaupunkisuunnittelulla on useita erilaisia asukastilaisuuksia vuosittain. Vantaan kaupunginvaltuuston hyväksymän aluetoimikuntien johtosäännön mukaan aluetoimikunta edistää alueensa asukkaiden hyvinvointia ja alueensa kestävää kehitystä tavoitteenaan viihtyisä ja turvallinen elinympäristö sekä monipuoliset ja omaleimaiset yhdyskunnat. Aluetoimikunta toimii vuorovaikutuksessa asukkaiden ja yhteisöjen kanssa sekä pyrkii edistämään asukkaiden osallistumismahdollisuuksia omalla alueellaan. Vantaan kaupungin talousarviovuoden 2009 sitovan tavoitteen mukaisesti aluetoimintaa uudistettiin joiltakin osin. Aluetoimikunnille ja Svenska kommitténille luotiin yhtenäinen toimintakonsepti. Aluetoimikunnat perustettiin suuraluejaon mukaisesti. Aluetoimikuntia on Koivukylässä, Korsossa, Hakunilassa Tikkurilassa, Aviapoliksessa, Myyrmäessä ja Kivistössä. Aluetoimikuntien koko toimintakaudella on 16 jäsentä ja Svenska kommitténissa 10 jäsentä. Jäsenet niihin on valittu puoluepoliittisesti. Aluetoimikunnat toimivat vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunnan alaisuudessa. Aluetoimikunnilla on jaettavanaan aluerahaa omalla alueellaan noin euro asukasta kohden. Aluerahalla tuetaan alueellisia hankkeita tai tapahtumia, jotka edistävät alueen asukkaiden hyvinvointia sekä alueen kestävää kehitystä. Vuonna 2009 aluerahaa haettiin ja sitä myönnettiin euroa. Oman työnsä jäsentämiseksi aluetoimikunnat laativat vuonna 2009 oman alueensa osallisuus- ja kehittämissuunnitelman. Suunnitelma sisältää nykytilan kuvauksen sekä kehittämisehdotuksia mm. alueen asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien parantamisesta, alueen hyvinvoinnin ja turvallisuuden, palveluiden ja yhdyskuntarakenteen kehittämisestä sekä kestävän kehityksen mukaisesta toiminnasta. Muutamat aluetoimikunnat kokeilivat vuonna 2009 avoimia kokouksia. Näin avattiin yksi vuorovaikutus- ja tiedotuskanava asukkaiden, luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välille. Kokeilun jälkeen päädyttiin kuitenkin kehittämään muita osallistumisen muotoja.

19 Demokratia 17 (39) Helsinki Vantaa -selvitys Aluetoimikuntien vaikuttavuus kaupungin sisällä jakaa mielipiteitä. On myös tutkittu, että asukkaat eivät tunne aluetoimikuntien työtä. Osallisuus- ja vuorovaikutustyöskentely Vantaalla keskittyy vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialalle. Aluetoiminnan tulosyksikössä työskentelevät aluekoordinaattorit tukevat alueella toimivien järjestöjen kansalaistoimintaa. Aluekoordinaattorit toimivat aluetoimikunnissa valmistelijoina sekä esittelijöinä kokouksissa. He myös neuvovat ja opastavat aluerahan ja muiden avustusten hakemisessa ja vastaavat aluerahaan liittyviin kysymyksiin. Aluekoordinaattorit päivystävät myös omilla alueillaan kirjastoissa ja yhteispalveluissa ja osallistuvat alueellisten verkostojen toimintaan. Vuonna 2009 aluekoordinaattoreiden vakansseista tehtiin vakituisia virkoja. Aluekoordinaattoreita on tällä hetkellä kuusi. Vantaalla on toiminut nuorisovaltuusto vuodesta Valtuusto valitaan kouluissa ja eräissä kirjastoissa järjestettävillä vaaleilla kahden vuoden välein. Vaalien 2007 äänestysprosentti oli 33,9 % ja vuoden 2009 vaaleissa 38,3 %. Vuoden 2010 alussa aloittanut nuorisovaltuusto on järjestyksessään kuudes. Nuorisovaltuustoon kuuluu 20 varsinaista ja 10 varaedustajaa. Iältään nuorisovaltuutetut ovat vuotiaita. Nuorisovaltuustolla on edustajat kaikissa kaupungin lautakunnissa ja aluetoimikunnissa ja piakkoin myös kaupunginvaltuustossa. Toiminta ei ole sidoksissa puoluepoliittiseen toimintaan. Nuorisovaltuusto voi tehdä aloitteita suoraan Vantaan kaupunginhallitukselle. Vantaalla on järjestetty vuodesta 2008 vuosittainen Vaikuttaja-päivä ja siihen liittyvät aloitteet toteuttavat osaltaan nuorisolain kunnille asettamia velvoitteita lasten ja nuorten kuulemisesta. Vantaan kolmas Vaikuttaja-päivä järjestettiin Tikkurilan lukiolla. Tilaisuuteen osallistui 60 vantaalaista koulua ja oppilaitosta oppilas- ja opettajaedustajineen, Vantaan nuorisovaltuutetut sekä kaupungin päättäjiä ja toimijoita. Yhteensä osallistujia oli noin 220. Tilaisuudessa tuodaan päättäjien tietoon lapsille ja nuorille merkityksellisiä asioita kysymysten, ehdotusten ja aloitteiden kautta sekä edistetään siten lasten ja nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa kaupungin kehittämiseen ja päätöksentekoon Kustannukset luottamuselinten toiminnasta ja demokratian edistämisestä Toimeksiantoon sisältyy velvoite arvioida taloudellisia näkökohtia kussakin teemassa. Demokratiasta puhuttaessa on erotettava toisistaan luottamuselinten oma toiminta ja kustannukset päätöksenteon seurauksena syntyvästä toiminnasta ja sen kuluista ja tuotoista. Demokratian hintana kunnissa voitaisiin verrata esim. toimielinten palkkioita kokoustilakustannuksia valmistelutyön hintaa päätöksentekoon liittyvää viestintää käännöskuluja asianhallintajärjestelmien hankinta- ja ylläpitokuluja vaalien järjestämiskuluja jne. Väliraportin liiteaineistoon sisältyy molempien kaupunkien luottamushenkilöiden palkkiosäännöt. Helsingin kokouspalkkioiden taso on kautta linjan Vantaata korkeampi. Kaupunkien mahdollisen yhdistymisen tilanteessa on oletettavaa, että palkkioiden ja korvausten taso säilyisi vähintään Helsingin nykyisessä tasossa. Kustannusten kokonaismäärä riippuu muodostettavien luottamuselinten kokoonpanosta, kokousrytmistä ja lukumäärästä. Helsingin kaupunginvaltuuston kulut vuoden 2009 tilinpäätöksessä olivat 1,6 miljoonaa euroa. Vantaan vastaavat menot olivat euroa. Menot olivat pääasiassa valtuutettujen kokouspalkkioita ja huoneistomenoja. Muiden luottamuselinten kustannusten vertailu on tarvittaessa syytä teettää erillisenä selvitystyönä.

20 Demokratia 18 (39) Helsinki Vantaa -selvitys Valtuustoryhmien toimintaa tuetaan molemmissa kaupungeissa; Vantaalla tuki on euroa valtuutettua kohden ja Helsingissä euroa. Toimintaympäristöraportissa on koottu tietoja kaupunkien taloudellisista panostuksista asukkaiden osallistumisen tukemiseen. Helsingin avustusmäärärahat kohdentuvat järjestöille enemmän sektoreittain, Vantaalla avustukset jaetaan yhden lautakunnan kautta (vapaa-aika- ja asukaspalvelulk.). Avustussummat ovat merkittäviä, useita miljoonia euroja erilaiseen paikalliseen asukastoimintaan. Lisäksi molemmissa kaupungeissa asukastoiminta saa tukea mm. tilojen muodossa. Tiedoista on kuitenkin vaikea päätellä, ovatko kustannukset demokratiasta vai esim. joidenkin palveluiden tuottamisesta aiheutuvia Asiantuntijoiden kuuleminen (Asiantuntijoiden lausunnoista on laajemmat referaatit liitteessä 3) Teemaryhmä kuuli valtioneuvoston 2004 asettaman seutuselvityksen laatijaa, maaneuvos Jussi- Pekka Alasta Alasen mukaan Helsingin ja Vantaan liitos ei riitä, vaan tarvittaisiin metropolihallinto, jonka toimialaan kuuluisivat ainakin yhdyskuntarakenne, liikenne, väylät, asumisstrategia, ympäristö, maahanmuutto sekä verokilpailun ja eriytymisen torjunta. Liitos ilman kattavaa kokonaisuutta sisältää selviä riskitekijöitä ja lisää epätervettä seudun sisäistä kilpailua. Metropolihallinnon luominen siirtyy, jos etenemisjärjestys on väärä asukkaan Helsingissä lähidemokratiaa olisi tehostettava. Sen ei tarvitse merkitä uusia hallinnollisia ratkaisuja, mutta kylläkin informaatio-, kuulemis-, osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmien kehittämistä ja selkeyttämistä. Kokouksessa kuultiin myös johtaja Kristina Wikbergiä Suomen Kuntaliitosta. Wikberg tarkasteli ensisijaisesti kansalaisten osallistumisen kehittymistä suurten kuntien yhdistyessä ja epäili mm. kuntalaisten halukkuuden ryhtyä kunnallisiin luottamustehtäviin vähentyvän Wikberg katsoi, että mitä isompi hallinnollinen alue on, sitä enemmän tarvitaan joustavia, paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden pohjalta rakennettuja osallisuusrakenteita ja palvelutoiminnan käyttäjälähtöisyyttä. Seudun ruotsinkielisen väestönosan tilannetta käsitelleestä julkaisusta Svenskans ställning i metropolen - språkkonsekvenser av samarbetslösningar i huvudstadsregionen Wikberg nosti esiin arvion, että Helsingin ja Vantaan yhdistyminen jakaisi metropolialueella ruotsinkielisen väestön alueet kaikkein hankalimmin erilleen ajatellen palveluiden järjestämistä. Maakuntajohtaja Ossi Savolainen tarkasteli Helsingin ja Vantaan mahdollista yhdistämistä kuntayhtymien hallinnon näkökulmasta. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntaliittojen yhdistyminen vuonna 2011 poistaa esteen metropolialueen entistä kattavammalta tarkastelulta aluekehittämisessä. 28 kunnan Uudenmaan maakuntavaltuuston ja -hallituksen paikkamäärät kasvavat. Helsingin ja Vantaan yhdistyessä tulisi väkiluvun perusteella lähes puolet paikoista suurkunnalle. Savolainen nosti myös esille kuntayhtymien perussopimuksiin sisältyvän äänivallan rajoittamisen mahdollisena ongelmana, kun yhdestä jäsenkunnasta tulee ylivoimaisen suuri. Maakunnan edunvalvonnassa kuntien yhdistyminen ja vaalipiirirajan muutos ei oletettavasti aiheuttaisi suurta muutosta. Maakunnalla on nykyäänkin toimiva yhteistyö Helsingin ja Uudenmaan vaalipiirien kansanedustajien kanssa.