Demokratia Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Demokratia Loppuraportti"

Transkriptio

1

2 Sisällys

3 Helsinki Vantaa -selvitys Demokratia Teemaryhmä Helsinki

4 Demokratia 2 (39) Helsinki Vantaa -selvitys Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä Toimeksianto Tehtävän rajaus Teemaryhmän työn organisointi ja eteneminen Nykytilan kuvaus Yhtäläisyydet ja erot luottamuselinten ja hallinnon organisoimisessa Toimintaympäristöraportin demokratia-analyysi Yhtäläisyydet ja erot asukkaiden osallistumisen muodoissa Kustannukset luottamuselinten toiminnasta ja demokratian edistämisestä Asiantuntijoiden kuuleminen Helsingin ja Vantaan strategioiden vertailu demokratiateeman kannalta Kaupunkien mahdollisen yhdistymisen edut ja haitat demokratian kannalta Yleistä Kaupunginvaltuusto yhdistyneessä kaupungissa Vaalipiirijako kunnallisvaaleissa Vuorovaikutus ja päätöksenteko kunnan osa-alueilla Kuntalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen palveluissa Yhdistyminen ja eduskuntavaalit Vaikutukset kuntien yhteistyöhön Erityiskysymykset Kaupunkien mahdollisen yhdistämisen vaikutukset vaalijärjestelmään Eduskuntavaaleihin liittyvät muutokset Eduskuntavaalien vaalijärjestelmän muutos Kunnallisvaalit Kaupunginvaltuutettujen asuinpaikkojen alueellinen jakautuminen Kaupunginvaltuustojen tarkastelusta demokratiaindikaattoritutkimuksessa Päätelmät LIITTEET 1-3

5 Demokratia 3 (39) Helsinki Vantaa -selvitys 1. Tiivistelmä Demokratian ja kansalaisosallistumisen näkökulmasta Vantaa ja Helsinki suurina suomalaisina kaupunkeina ja saman metropolialueen osina ovat järjestäneet hallintoaan verrattain yhdenmukaisten peruslähtökohtien mukaan. Yksityiskohtien tasolla ja käytännön toimintamalleissa eroja on, mutta niiden analysointi suuressa mittakaavassa ei palvelisi uusien, yhteisten toimintamuotojen kehittymistä. Merkittävä erottava tekijä ovat Vantaan alueelliset toimielimet. Niillä on kuitenkin pääasiassa neuvoa-antava rooli. Kaupunkien mahdollisesti yhdistyessä sovellettava demokraattinen hallintomalli voisi periaatteessa olla kumman tahansa kaupungin nykyistä järjestelmää muistuttava ratkaisu, yhdistelmä niiden piirteitä tai jokin uudentyyppinen malli. Etujen ja haittojen tarkempi selvittäminen edellyttäisi, että toimintamalli olisi yksiselitteisesti valittavissa. Mikäli yhdistymisen suuntaan edettäisiin kahdenvälisesti, voisi resurssien sitoutuminen tähän työhön hidastaa muita seudullisia yhteistyön kehittämishankkeita. Ratkaisuja tehtäväalueittaisesta vastuutasosta (kunnan tehtävä / yhteistyötehtävä) tulisi kyetä tekemään välittömästi. Alueellinen näkökulma on mahdollista tuoda tarvittaessa päätöksentekoon sitä kautta, että yhdistynyt kunta jaettaisiin kuntavaaleissa vaalipiireihin. Asia vaatisi jatkotutkimusta ja joka tapauksessa lainmuutoksen. Samoin lainmuutoksen vaatisi kunnanvaltuuston koon kasvattaminen Helsingissä jo käytössä olevasta maksimikoosta (85 jäsentä). Valtuutettujen ja kuntalaisten suhdeluvun palauttaminen esimerkiksi Helsingin nykyiselle tasolle edellyttäisi 113 jäsenen valtuustoa. Vantaan lautakuntien lukumäärä on Helsinkiä pienempi. Kuntien mahdollisesti yhdistyessä voisi lautakuntapaikkoja lisäämällä varmistaa asiantuntemuksen siirtymisen uuteen hallintoon molemmilta puolilta entistä kuntarajaa. Mikäli kaupunkien yhdistyessä katsottaisiin tarpeelliseksi muodostaa kaupunginosiin palvelutuotantoa ohjaavia alueellisia luottamuselimiä, voisi näidenkin päätösvallan, kokoonpanon, valintatavan ja aluejaon määrittämiseksi olla tarpeen saada kuntia koskevaan lainsäädäntöön ensin täsmennyksiä. Alueellisesti rajattujen toimielinten vaihtoehtona ovat vuorovaikutuskanavat, jotka voivat olla joko alueperusteisia tai teemoittaisia. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien kehittämiseksi on kaupungeissa vireillä hankkeita, joissa useissa hyödynnetään tietoverkkojen mahdollisuuksia. Parannettuja vuorovaikutusmenetelmiä käyttäen ja lautakuntien kokoonpanoa sopivasti täydentäen työryhmä pitää mahdollisena ratkaista Helsingin ja Vantaan yhdistymiseen liittyvät demokratian ja kansalaisten osallisuuden vaatimukset.

6 Demokratia 4 (39) Helsinki Vantaa -selvitys 2. Toimeksianto Teemaryhmä on tarkastellut asukasvaikuttamista ja osallisuutta, paikallisdemokratiaa, päätöksentekoa ja edustuksellisuutta sekä organisaatiorakennetta (luottamushenkilöorganisaatio, kaupunkien muu organisaatio) Helsingissä ja Vantaalla. Teemaryhmän tehtävänä on arvioida oman teemansa osalta kaupunkien mahdollisen yhdistymisen edut ja haitat suhteessa Helsingin seudun yhteistyöhön ja yhteisiin kuntayhtymiin. Arviointi toteutetaan seuraavien, teemaryhmille yhteisten näkökulmien ja kriteerien avulla: hallinnon tehostuminen johtamisjärjestelmät ja -kulttuuri kustannustehokkuus palvelujen saatavuus, palveluverkko palvelutaso- ja tarpeet sekä -rakenteet palvelujen tuotantomalli henkilöstön saatavuus ruotsinkieliset palvelut kilpailukyky ympäristövaikutukset segregaatio ja sosiaalinen eheys (ml. maahanmuuttajakysymykset) asukasvaikuttaminen asukas- ja asiakasnäkökulmat seutunäkökulma 2.1 Tehtävän rajaus Toimeksiannossa mainituista näkökulmista ja kriteereistä kaikki eivät ole yhtä keskeisiä demokratian ja osallisuuden näkökulmasta. Esimerkiksi henkilöstön saatavuus tai ympäristövaikutukset ovat vähemmän kriittisiä demokratiateeman kannalta, kun taas palvelutaso, -tarpeet ja -rakenteet tai alueellinen segregaatio voivat vaikuttaa asukkaiden osallistumiseen huomattavasti. Teemaryhmä painottaa tarkastelussaan yhtäläisyyksiä ja eroja Helsingin ja Vantaan välillä erityisesti päätösvallan delegoinnissa, osallistumismahdollisuuksien järjestämisessä, nykyaikaisten sähköisten tietojärjestelmien ja sähköisten palautekanavien organisoinnissa sekä kaupunkien strategisten suunnitelmien ja ohjelmien asukaslähtöisyyden ja valmistelun avoimuudessa. Kaupunkien lähtökohtia asukkaiden osallistumisen kehittämisessä on kuvattu Toimintaympäristöselvityksen sivuilla Teemaryhmä ottaa huomioon myös mahdollisen yhdistymisen vaikutukset vaalijärjestelmään ja poliittisiin voimasuhteisiin.

7 Demokratia 5 (39) Helsinki Vantaa -selvitys 2.2 Teemaryhmän työn organisointi ja eteneminen Teemaryhmän kokoonpano Helsinki apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri, puheenjohtaja strategiapäällikkö Marko Karvinen hallintopäällikkö Outi Karsimus kaupunginlakimies Sami Sarvilinna organisaatiopäällikkö Vesa Paavola erityissuunnittelija Olli Lahtinen, sihteeri Vantaa toimialan johtaja vs. Heidi Nygren, varapuheenjohtaja kaupunginlakimies Kai Ketelimäki hallintojohtaja Erkki Laakkonen sivistystoimen ruotsinkielisen tulosalueen johtaja Berndt-Johan Lindström asukaspalvelujohtaja vs. Katja Syvärinen talous- ja hallintojohtaja Susanna Taipale- Vuorinen, sihteeri ( asti) suunnittelija Meija Tuominen, sihteeri ( alkaen) Työn eteneminen Vaiheessa I on selvitetty Helsingin ja Vantaan nykytilanteessa yhtäläisyyksiä ja eroja toisaalta organisaatiorakenteessa ja siihen liittyvässä päätöksenteon demokraattisuudessa, ja toisaalta asukasvaikuttamisessa ja osallisuudessa. Teemaryhmä on kuullut asiantuntijoina maaneuvos Jussi-Pekka Alasta, johtaja Kristina Wikbergiä, maakuntajohtaja Ossi Savolaista ja professori Aimo Ryynästä. Teemaryhmä ei ole pitänyt yhteisiä kokouksia muiden ryhmien kanssa. Vaiheessa II on arvioitu, miten mahdollisesti yhdistetyn kaupungin tilanteessa edut ja haitat ilmenisivät ja mitä ratkaisumalleja toimivan demokratian näkökulmasta voitaisiin soveltaa. Viranhaltijavalmistelun vaiheessa ratkaisemattomiksi jääneitä yksityiskohtia on kirjattu jatkovalmistelua varten. Teemaryhmän keräämä viiteaineisto käsittää satoja sivuja eikä sen referoiminen raporttiin ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista. Väliraportin liitteenä oli kolmen alatyöryhmän tulostus työstään: päätösvallan delegoinnin tarkastelu, asukasosallistumisen organisoitumisen tarkastelu ja strategisen suunnittelun demokratiaulottuvuuden tarkastelu.

8 Demokratia 6 (39) Helsinki Vantaa -selvitys 3. Nykytilan kuvaus 3.1. Yhtäläisyydet ja erot luottamuselinten ja hallinnon organisoimisessa Kaupunginvaltuustot Helsingin ja Vantaan kaupunkien yksityiskohtainen vertailu nostaa esiin joitakin eroja hallinnon järjestämisessä. Teemaryhmä katsoo toimintatapojen erojen olevan suurelta osin selitettävissä menneisyydessä tehtyjen tapauskohtaisten valintojen tuloksena. Erojen merkitystä nykytilanteessa ei ole syytä ylikorostaa, sillä kaupunkien mahdollisen yhdistymisen tilanteessa jouduttaisiin kuitenkin luomaan poliittinen ja hallinnollinen rakenne ja menettelytapaohjeisto valtaosin puhtaalta pöydältä. Helsinki Helsingin kaupunginvaltuustossa on 85 jäsentä, mikä on kuntalain mukainen enimmäismäärä. Valtuutetuista naisia on 49 ja miehiä 36. Kauden alkaessa valtuutettujen keski-ikä oli 46 vuotta. Puolueittain paikat jakaantuvat seuraavasti: Kok 26, Vihr. 21, SDP 16, Vas. 7, RKP 5, PS 4, Kesk.3, KD 2 ja SKP 1. Kaupunginvaltuusto valitsee luottamushenkilöt kaupunginhallitukseen sekä lauta- ja johtokuntiin. Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontuu yleensä kahden viikon välein keskiviikkoisin. Asioiden käsittelyä kokouksessa johdetaan sekä suomen että ruotsin kielellä.

9 Demokratia 7 (39) Helsinki Vantaa -selvitys Valtuuston työjärjestyksessä on määräyksiä puheenvuorojen rajoittamisesta ajallisesti (kommenttipuheenvuoro 2 min, tavallinen 4 min.). Joka toisen valtuuston kokouksen edellä järjestetään kyselytunti. Kirjalliset kysymykset toimitetaan 1½ viikkoa aiemmin kirjaamoon. Kaupunginvaltuuston kokousten yhteydessä kansalaislähetystöillä on tilaisuus jättää kannanotto, adressi tms. valtuustoryhmien nimeämille edustajille ennen kokouksen alkua. Valtuutetun tekemä kirjallinen aloite on käsiteltävä kahdeksan kuukauden kuluessa. Talousarvioaloitteet tulee vuosittain jättää viimeistään Helsingissä on käytössä menettely, jossa valtuusto voi käsiteltyään asian hyväksyä kaupunginhallitukselle osoitettavan toivomusponnen, joka ei saa muuttaa asiassa tehtyä varsinaista päätöstä. Tullakseen hyväksytyksi ponnen täytyy saada taakseen 43 valtuutettua. Ponnen käynnistämistä toimenpiteistä raportoidaan valtuutetuille. Kaupunginvaltuuston toimivaltaan kuuluvien kunnan asukkaan aloitteiden pohjalta tehdyistä toimenpiteistä tehdään vuosittain valtuustolle selkoa huhtikuun loppuun mennessä. Pääkaupunkiseudun demokratiaindikaattoritutkimukseen sisältyvässä Helsingin kaupunginvaltuutetuille 2008 tehdyssä kyselyssä pyydettiin heitä arvioimaan koko valtuuston sekä omia vaikutusmahdollisuuksiaan. Kummassakin vastausjakaumassa 70 % piti vaikutusmahdollisuuksia vähintään melko hyvinä. (Toimintaympäristöraportti, s. 218) Valtuutettujen henkilökohtaiseen vaikuttamiskokemukseen vaikuttavat taustatekijöinä mm. valtuustouran pituus ja muut luottamustehtävät. Nämä tekijät selittävät vastausten eroja paremmin kuin valtuutetun kotikaupunki. Vantaa Vantaan kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttää 67 jäseninen kaupunginvaltuusto. Jäsenistä on naisia 31 ja miehiä 36. Valittujen keski-ikä oli 47 vuotta. Valtuusto valitsee luottamushenkilöt kaupunginhallitukseen, lautakuntiin ja aluetoimikuntiin sekä ruotsinkieliseen Svenska kommittén nimiseen toimikuntaan. Valtuuston paikat jakautuvat puolueittain seuraavasti Kok. 20, Vihr. 9, SDP 18, Vas. 5, RKP 2, PS 8, Kesk. 3, KD 2. Vantaan kaupunginvaltuusto kokoontuu kesätaukoa lukuun ottamatta kerran kuukaudessa maanantaisin. Valtuuston esityslista ja pöytäkirja käännetään ruotsin kielelle, mutta asioiden käsittely tapahtuu pääosin suomen kielellä. Valtuuston kokousta edeltävänä torstaina on erillinen valtuuston infotilaisuus käsittelyyn tulevista asioista, ja sen yhteydessä kyselytunti. Ennen infotilaisuutta kansalaislähetystöillä on mahdollisuus jättää kannanottoja. Valtuutettujen kirjalliset kyselyt tulee toimittaa viimeistään selostustilaisuutta edeltävänä maanantaina kello kaupunginkanslian kirjaamoon. Kukin valtuutettu voi esittää kyselytunnilla myös enintään yhden suullisen kysymyksen. Kirjallisiin ja sähköpostitse toimitettuihin kysymyksiin, joita ei ehditä käsitellä kyselyille varatussa määräajassa, annetaan kysymyksen esittäjälle ja muille valtuutetuille vastaus kirjallisena tai sähköpostitse viimeistään valtuuston kokouksen aikana ilman muuta käsittelyä. Valtuusto asettaa vuosittain valtuustovaliokunnan käsittelemään valmistelevasti valtuustossa vireillä olevia asioita sekä muutoinkin valtuuston työskentelyyn liittyviä kysymyksiä. Valtuustovaliokunnan jäseninä ovat valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä valtuuston kulloinkin päättämä määrä valtuuston valitsemia jäseniä, käytännössä ainakin kaikkien valtuustoryhmien puheenjohtajat. Valtuuston työjärjestyksen mukaan puheenvuorojen pituutta voidaan valtuustovaliokunnan suosituksesta sopia ohjeellisesti rajattavaksi. Muun muassa taloussuunnitelman lähetekeskustelussa ryhmäpuheenvuorot on rajattu viiden ja valtuutettujen puheenvuorot kolmen minuutin mittaisiksi. Kommenttipuheenvuoron pituus on työjärjestyksessä rajattu enintään minuuttiin.

10 Demokratia 8 (39) Helsinki Vantaa -selvitys Valtuutetuilla ja valtuustoryhmällä on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimialaan kuuluvissa asioissa. Kaupunginhallituksen on valmisteltava aloite, jonka on allekirjoittanut vähintään 15 valtuutettua, valtuuston käsiteltäväksi ensi tilassa, viimeistään puolen vuoden kuluessa sen jättämisestä. Aloitteet, jotka merkitsevät uuden määrärahan ottamista talousarvioon tai määrärahan korottamista, on valmisteltava seuraavan vuoden talousarvion yhteydessä. Kaupunginhallituksen on vuosittain helmikuun kuluessa annettava valtuustolle luettelo valtuustoaloitteista, joita valtuusto ei ole edellisen vuoden loppuun mennessä lopullisesti käsitellyt. Samalla kaupunginhallituksen on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Kaupunginhallituksen tehtävänä on antaa vuosittain viimeistään maaliskuussa valtuustolle luettelo kunnan jäsenten edellisenä vuonna tekemistä aloitteista. Vähintään neljäsosa valtuutetuista voi tehdä kaupunginhallitukselle kysymyksen kaupungin hallintoa koskevasta asiasta. Kysymys on kirjallisena annettava keskushallinnon kirjaamoon. Kaupunginhallituksen on annettava vastauksensa kysymykseen viimeistään siinä valtuuston kokouksessa, joka kolmen viikon kuluttua kysymyksen tekemisestä ensiksi pidetään, tai ilmoitettava silloin syy, minkä vuoksi vastausta ei ole voitu antaa. Valtuusto voi, tehtyään käsiteltävänään olevassa asiassa päätöksen, esittää kaupunginhallitukselle toivomuksen (ponnen), jonka tulee liittyä käsiteltävänä olevaan asiaan ja joka ei saa olla ristiriidassa valtuuston päätöksen kanssa eikä muuttaa, rajoittaa tai laajentaa sitä. Vantaan valtuuston osalta Demokratiaindikaattoriraportin pohjana olleen vuoden 2004 kyselyn vastausvaihtoehdot poikkesivat Helsingin vastaavasta, mikä vaikeuttaa vertailua. Tulkinta on, että vantaalaisvaltuutetut arvioivat valtuuston vaikutusmahdollisuudet vielä jonkin verran paremmiksi kuin helsinkiläiskollegat, negatiivisten arvioiden jäädessä selvästi alle 20 prosenttiin. Sen sijaan henkilökohtaiset vaikuttamiskokemukset vantaalaisilla eivät nousseet yhtä korkeiksi. Vajaa puolet valtuutetuista piti omia ja valtuustoryhmän vaikutusmahdollisuuksia vähintään melko hyvinä keväällä 2008 tehdyssä kyselyssä. Koko valtuuston vaikutusmahdollisuudet nähtiin hieman parempina kuin yksilön tai ryhmän vaikutusmahdollisuudet. (kuvio PKS-Demokratiaindikaattoritutkimuksen aineistosta)

11 Demokratia 9 (39) Helsinki Vantaa -selvitys Kaupunginhallitukset Helsingissä kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpanoa ja kaupungin hallintoa yleisesti johtaa kaupunginhallitus, jossa on 15 jäsentä. Kaupunginhallitus päättää asioista, joita ei ole määrätty muulle viranomaiselle (yleistoimivalta). Kaupunginhallitukselle on johtosäännössä määrätty muuten suhteellisen vähän erityistä toimivaltaa. Määräykset koskevat lähinnä kaupungin johtamista yleisellä tasolla, puhevallan käyttöä sekä vähäisiä asemakaavamuutoksia. Kaupunginhallitus voi delegoida toimivaltaansa lähes kaikissa asioissa. Hallinnollinen organisaatio jakautuu viidelle toimialalle, joiden valmistelusta ja esittelystä kaupunginhallitukselle vastaavat kaupunginjohtaja ja neljä apulaiskaupunginjohtajaa. Kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjausta varten on perustettu vuoden 2009 alusta kaupunginhallituksen 7-jäseninen konsernijaosto. Konsernijohdon muodostavat kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtajat toimialoillaan. Viikoittaisten kokousten juoksevien asioiden käsittelyn ohella kaupunginhallituksella on ns. iltakoulu, jossa päättäjiä informoidaan laajojen tai strategisesti keskeisten päätösten valmistelusta. Vantaan kaupunginhallitus, jossa on vähintään 9 jäsentä (nyt 17), huolehtii kaupungin johtamisesta ja kehittämisestä valtuuston asettamien tavoitteiden, suunnitelmien ja päätösten mukaisesti. Hallinnollinen organisaatio jakautuu seitsemälle tehtäväalueelle tai toimialalle, joiden valmistelusta ja esittelystä vastaavat kaupunginjohtaja, neljä apulaiskaupunginjohtajaa, tilakeskuksen toimialan johtaja ja vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialan johtaja. Kaupunginhallituksella on konsernijaosto, jossa on vähintään 5 jäsentä (nyt 7). Lautakunnat ja johtokunnat Helsinki Lautakuntia on Helsingissä 16: - tarkastuslautakunta - keskusvaalilautakunta, - asuntolautakunta - kaupunkisuunnittelulautakunta - kiinteistölautakunta - kulttuuri- ja kirjastolautakunta - liikuntalautakunta - nuorisolautakunta - opetuslautakunta - pelastuslautakunta - rakennuslautakunta - sosiaalilautakunta - teknisen palvelun lautakunta (hankintakeskus, rakentamispalvelu ja tukkutori) - terveyslautakunta - yleisten töiden lautakunta - ympäristölautakunta Johtokuntia on kuusi: - Helsingin taidemuseon johtokunta - eläintarhan johtokunta - kaupunginmuseon johtokunta - kaupunginorkesterin johtokunta - ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta - suomenkielisen työväenopiston johtokunta

12 Demokratia 10 (39) Helsinki Vantaa -selvitys Liikelaitoksien johtokuntia on kuusi: - henkilöstön kehittämispalvelut -liikelaitoksen (Oiva Akatemia) johtokunta - Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunta - Helsingin Satama -liikelaitoksen johtokunta - HKL-liikelaitoksen johtokunta - Palmia-liikelaitoksen johtokunta - Taloushallintopalvelu-liikelaitoksen (Talpa) johtokunta ( MetropoliLab muuttui liikelaitoksesta yhtiöksi ja johtokunta lakkasi) Lauta- ja johtokuntiin rinnastetaan usein kaupunginhallituksen asettama asuntotuotantotoimikunta. Lautakunnissa ja johtokunnissa on yleisimmin 9 jäsentä, poikkeuksina jaostorakennetta käyttävät sosiaali- ja opetuslautakunta, joissa on 11 jäsentä. Sisäisiä tukipalveluita tuottavien liikelaitosten johtokuntiin on valittu viranhaltijajäseniä, muissa koko jäsenistö muodostuu luottamushenkilöistä. Virastoja on 28 ja liikelaitoksia 6. Sektorilautakunnat ja johtokunnat käyttävät Helsingin järjestelmässä merkittävää päätösvaltaa palveluiden laadun ja mitoituksen määrittämisessä. Johtosäännöt määrittävät Vantaata yksityiskohtaisemmin luottamuselinten tehtäviä, ja joukossa on myös täytäntöönpanon luonteisista asioista päättämistä. Helsingin kaupungin johtosääntökokonaisuudessa on kaupunginvaltuuston toimivaltaa siirretty laajasti muille toimielimille. Edelleen delegointi ei ole yleensä johtosäännössä sallittua tai se on rajoitettu vain osaan lautakunnan päätösvaltaan kuuluvista asioista. Kaupunginhallitus on lisäksi asettanut toimikuntia tilapäisten tai pysyvien tehtävien suorittamista varten. Kaupunginhallituksen asettamissa toimielimissä on sekä luottamushenkilöpohjaisia (L), viranhaltijapohjaisia (V) että yhdistelmiä (Y). Helsingin kaupungin henkilöstötoimikunta (V); henkilöstökassatoimikunta (V); historiatoimikunta (Y); nimistötoimikunta (Y); sääntötoimikunta (V); tasa-arvotoimikunta (L); työllistämistoimikunta (L); urheilupalkintotoimikunta (Y); vaalivalmistelutoimikunta (L). (tarkemmat kuvaukset; ks. liite 1) Edelleen kaupunginhallitus on asettanut 12 neuvottelukuntaa tai neuvostoa selvittämään tai valmistelemaan määrättyä asiaa tai asiaryhmää tai seuraamaan määrättyä toimintaa. Niitä on sekä luottamushenkilöpohjaisia (L), viranhaltijapohjaisia(v) että yhdistelmiä (Y). Elinkeinoneuvottelukunta (Y); energiansäästöneuvottelukunta (V); Helsingin kaupungin ja Helsingin yliopiston yhteistyöneuvottelukunta (V); Korkeasaaren eläintarhan ja Helsingin yliopiston neuvottelukunta (V); maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunta (L); pelastuspalveluneuvottelukunta (V); poliisin neuvottelukunta (L, kaupunginvaltuusto nimeää); rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta (Y); terve ja turvallinen kaupunki neuvottelukunta (V); Helsingin vammaisneuvosto (Y); vanhusneuvosto (Y); vapaaehtoistyön neuvottelukunta Helsingissä ei ole kaupungin organisoimia alueperusteisia luottamuselimiä. Sosiaali- ja terveyslautakuntien suurpiiritasoiset aluejaostot lakkautettiin vuonna 2004 siirryttäessä uuteen toimintamalliin. Opetuslautakunnan suomen- ja ruotsinkielinen jaosto valitsevat peruskouluihin, lukioihin, aikuislukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin johtokunnat neljän vuoden toimikaudeksi. Suomenkielinen jaosto valitsee suomenkielisten koulujen ja oppilaitosten ja ruotsinkielinen jaosto ruotsinkielisten koulujen johtokunnat. Johtokunta voi olla joko koulukohtainen tai useamman koulun yhteinen. Johtokunnan tehtävänä on kehittää ja tukea koulun ja oppilaitoksen opetus- ja kasvatustyötä sekä edistää yhteistyötä koulun tai oppilaitoksen ja muun yhteiskunnan kesken. Johtokunta mm. hyväksyy koulun tai oppilaitoksen järjestyssäännöt, tekee esityksen opetussuunnitelmasta ja

13 Demokratia 11 (39) Helsinki Vantaa -selvitys muista opetuksen järjestämiseen liittyvistä koulu- tai oppilaitoskohtaisista suunnitelmista sekä hyväksyy koulun tai oppilaitoksen talousarvion käyttösuunnitelman. Vantaa Lautakuntia on yhteensä kahdeksan: tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta, opetuslautakunta, kaupunkisuunnittelulautakunta, ympäristölautakunta, sosiaali- ja terveyslautakunta, tilakeskuksen lautakunta sekä vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunta. Eräillä lautakunnilla on jaostoja. Tarkastuslautakunta on suoraan valtuuston alainen. Muut lautakunnat ovat kaupunginhallituksen alaisia. Liikelaitoksen johtokuntia on kolme: Vantaan suun terveydenhuollon liikelaitoksen johtokunta Vantaan työterveys liikelaitoksen johtokunta Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunta Keskusvaalilautakunnan kokoonpano määräytyy vaalilain 13 :n mukaan. Tarkastuslautakuntaan kuuluu puheenjohtajan ja varapuheenlisäksi vähintään kolme (nyt 8) muuta jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Tarkastuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet ovat valtuutettuja. Muissa Vantaan lautakunnissa on vähintään 9 jäsentä (nyt 17), jaostoissa jäseniä on vähintään 5 (nyt 5-13). Aluetoimikunnissa ja Svenska kommitténissa on vähintään 9 jäsentä (nyt 16). Vantaan kaupungin luottamushenkilöorganisaatio on väliraportin b-liitteessä ja koko organisaatio c-liitteessä. Kaupunginhallituksella on yleistoimivalta. Kaupunginhallitukselle on johtosäännössä määrätty suhteellisen paljon erityistä toimivaltaa. Vastaavasti lautakuntia koskevat toimivaltamääräykset liittyvät pääosin lautakuntien omiin tehtäväalueisiin. Johtosäännöillä on Vantaalla siirretty laajasti kaupunginvaltuustolle kuuluvaa ratkaisuvaltaa kaupunginhallitukselle, lautakunnille ja viranhaltijoille. Kaupunginhallituksella ja lautakunnilla on laaja mahdollisuus delegoida itselleen kuuluvaa ratkaisuvaltaa edelleen. Sektorilautakunnat keskittyvät johtosääntöjensä mukaan toimialansa varsinaista palvelutarjontaa koskevaan päätöksentekoon. Liitännäiset asiat puolestaan kuuluvat kaupunginhallitukselle tai muille kaupungin yksiköille, esimerkiksi tila-asiat tilakeskukselle. Demokratianäkökulmasta merkittävänä erona Helsingin organisaatiorakenteeseen verrattuna ovat Vantaalla toimivat aluetoimikunnat ja ruotsinkielinen Svenska kommittén. Vantaalla toimii myös suoralla vaalilla valittu nuorisovaltuusto. Muita toimielimiä Vantaalla: Historiatoimikunta (L); Marja-Vantaan alueen kehittämiseksi asetettu toimikunta (L); kaupunkifestivaalien toteuttamista ohjaava toimikunta (L); kaupungin päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmää tarkasteleva toimikunta (L); monikulttuurisuusasi-

14 Demokratia 12 (39) Helsinki Vantaa -selvitys lisäksi ain neuvottelukunta; työllisyysasioiden neuvottelukunta; vanhusneuvosto; vammaisneuvosto; nuorisovaltuusto. (tarkemmat kuvaukset; ks. liite 1) Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen toimialueen kuntien poliisin neuvottelukunta ; Vantaan paikallisromanityöryhmä; nimistötyöryhmä; työllisyystyöryhmä. Vantaalla ei ole erillistä tasa-arvotoimikuntaa, vaan toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kaupunkitasoinen kehittäminen on kirjattu vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunnan johtosääntöön. Aluetoimikunnat edistävät alueensa asukkaiden hyvinvointia ja osallistumismahdollisuuksia. Aluetoimikuntia ovat Aviapoliksen, Hakunilan, Kivistön, Koivukylän, Korson, Myyrmäen ja Tikkurilan aluetoimikunnat. Lisäksi kaupungissa on aluetoimikuntaan rinnastettavana toimielimenä Svenska kommittén, jonka toimialue on koko kaupunki. Nuorisovaltuustolla on ollut pitkään edustus lautakunnissa ja aluetoimikunnissa. Nuorisovaltuuston vaikutusmahdollisuuksia lisätään tänä syksynä sallimalla sen edustajalle läsnäolo- ja puheoikeus kaupunginvaltuustossa. Peruskoulujen johtokuntien tehtävänä Vantaalla on osallistua koulun kehittämiseen ja arviointiin sekä tukea ja edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Vantaalla on peruskoulujen johtokuntia seuraavasti: alakoulut 24, yläkoulut 10, yhtenäiskoulut ja yhteiset johtokunnat. Ammatillisen koulutuksen johtokunta toimii ammattiopisto Varian yhteydessä. Lisäksi ammattiopisto Variassa on ammattiosaamisen näyttöjen toimielin.

15 Demokratia 13 (39) Helsinki Vantaa -selvitys 3.2. Toimintaympäristöraportin demokratia-analyysi Demokratian tilasta kunnissa on valmistunut 2000-luvulla monia laajoja selvityksiä ja tutkimuksia, joissa ongelmakohtia on eritelty yleisellä tasolla. Helsinki-Vantaa -selvitystyön Toimintaympäristöraportissa on todettu, että suomalainen kuntademokratia on rakennettu edustuksellisen demokratian varaan. Raportti korostaa nykytilanteessa osallistuvan demokratian merkitystä ja hyödyntää laajasti vuonna 2009 julkaistua pääkaupunkiseudun kuntien yhteisesti tuottamaa Demokratiaindikaattoritutkimusta, joka tarjoaa hyvän vertailupohjan metropolin osien kesken. Toimintaympäristöraportin keskeinen viesti on, että Helsingin ja Vantaan välillä ei ole nähtävissä suuria eroja kuntademokratiaan liittyvissä kysymyksissä luvulla kaupunkien kehitys onkin ollut samansuuntaista muun muassa sukupuolten välisissä ja alueellisissa eroissa äänestysaktiivisuudessa sekä kuntavaaliehdokkaiden ja valtuustopaikkojen välisissä suhteissa. Lisäksi kuntalaisten kiinnostuneisuus oman kaupungin päätöksentekoa kohtaan sekä kokemukset tiedonsaannin riittävyydestä ovat olleet samansuuntaisia. Myöskään valtuutettujen itsensä kokemukset valtuustotyön edellytyksistä ja arviot seutuyhteistyön toimivuudesta eivät vaihtele kaupunkien välillä. Äänestysaktiivisuus on selkeimmin poikkeava tarkastelutekijä demokratiaindikaattoreissa. Vantaalaiset ovat 1990-luvulta alkaen äänestäneet helsinkiläisiä passiivisemmin. Äänestysaktiivisuus on perinteisesti tärkeä demokratian tilan mittari. Äänestämisen rooli kuntalaisten vaikuttamisen kanavana on keskeinen valtuustokaudesta toiseen; vaalit on hyvin tilastoitu ja seurattavissa tutkimuksen keinoin. Äänestäminen kytkeytyy edustukselliseen päätöksentekoon luottamuselimissä ja luo tarpeellista legitimiteettiä. Varsinkaan suurten kaupunkien tapauksessa äänestäjät eivät usein koe vaikuttavansa äänellään omien välittömien etujensa ajamiseen, vaan kunnallisvaalien tulostakin tulkitaan poliittisten arvojen ja peruslinjausten kannatusmittauksena Yhtäläisyydet ja erot asukkaiden osallistumisen muodoissa Vaaleihin perustuvan edustuksellisen demokratian ohella viime vuosikymmeninä on alettu korostaa yhä enemmän osallistuvan demokratian merkitystä päätöksentekojärjestelmän tukena. Myös kansallisella ja kansainvälisellä tasolla pohditaan tapoja ottaa huomioon päätösten vaikutuspiiriin tulevan ihmisjoukon näkökulmia ja painotuksia niin, että säilytetään päätösten yhdenvertaisuus, tehokkuus ja hallittavuus. Kuntalaisten osallisuus kunnan toimintaan muissa muodoissa, esimerkiksi palveluiden aktiivisena ja palautetta antavana käyttäjänä, vaikuttaa kuntaan ja sen palvelurakenteeseen. Eri osallistumisja vaikuttamistavat ovat osin päällekkäisiä, osin täydentäviä.

16 Demokratia 14 (39) Helsinki Vantaa -selvitys Kansalaisten koulutustason yleinen nousu ja elinolosuhteiden kohentuminen luovat pohjaa kansalaisten omaehtoisen toiminnan kasvulle ja palveluiden järjestämiselle niin, että äänestämistä korvaavat vaikuttamisen muodot korostuvat yhä enemmän. Haasteena kunnissa on löytää kuntalaisten osallistumiselle mielekkäät toteutumismuodot ja kanavat tarpeiden erityistyessä jatkuvasti. Voidakseen toimia tehokkaasti palveluiden tuottajina kunnat ovat hakeutuneet strategisiin yhteistyömuotoihin muiden kuntien ja myös muiden organisaatioiden kanssa, verkostoituneet ja luoneet konsernityyppisiä rakenteita. Perinteiseen julkishallinnon organisaatioon luodut päätöksenteko- ja johtamismallit ovat samalla kokeneet muutoksia. Tilaajan ja tuottajan roolien eriytyminen muuttaa luottamushenkilöiden tilannetta asianomaisissa hallintokunnissa. Kuntalaisten vaikutuskanavat muuttavat samalla muotoaan. Tapoja lisätä osallisuutta joudutaan harkitsemaan tarkkaan mahdollisesti hyvinkin monimutkaisen hallintorakenteen ohjaamassa palveluprosessissa ja alihankkijoilta ostetuissa palveluissa. Pääkaupunkiseudulla kansalaisten mahdollisuus hakeutua moniin julkisiin palveluihin muualla kuin omalla asuinalueella on suurempi kuin haja-asutusalueella. Kansalaisilla on mahdollisuus äänestää jaloillaan, ellei tätä hallinnollisesti rajoiteta. Kirjasto on esimerkki palvelusta, jota seudun asukkaat voivat käyttää kuntarajoista riippumatta, vaikka palvelusta, kirjastoverkosta ja hankintaresursseista päättäminen kuitenkin tapahtuu yhä kuntakohtaisesti. Demokratiaindikaattoritutkimuksessa on pohdittu kuntakoon vaikutusta kunnalliselle demokratialle. Sen vaikutuksia voidaan tutkimuksen mukaan pitää kahtalaisina. Pienemmissä kunnissa eräät demokratian edellytykset ovat huomattavasti paremmat kuin suurissa. Toisaalta päätettävien asioiden kirjo on pienemmissä kunnissa yleisesti ottaen suppeampi, joten prosesseja, joihin osallistua ja vaikuttaa, on vähemmän. Kokoero ei ole Helsingin ja Vantaan välillä ratkaiseva, mutta toiminnallisen metropolialueen keskuksena ja pääkaupunkina Helsingillä on sellaisia palveluita ja tehtäväaloja, joihin Vantaan asukkailla on tällä hetkellä vaikutusmahdollisuudet vain asiakkaina. Helsinki Kolme viidesosaa Helsingin asukkaista on erittäin tai melko kiinnostunut oman kaupungin toiminnasta ja päätöksenteosta vuonna 2007 valmistuneen tutkimuksen mukaan. Vain joka 20:s helsinkiläinen ei ollut lainkaan kiinnostunut. Viime kunnallisvaaleissa Helsingin äänestysprosentti jäi 58,6 prosenttiin eli alle 3/5 osuuden. Äänestysaktiivisuuden keskiarvot ovat kohonneet luvulla järjestetyissä kunnallisvaaleissa. Helsinkiläiset äänestävät ahkerammin valtakunnallisissa vaaleissa kuin kunnallisvaaleissa. Vuonna 2007 järjestettyjen eduskuntavaalien äänestysprosentti kohosi 71,1:een. Aktiivisuudessa on alueellisia eroja, jotka heijastavat mm. eroja asukkaiden sosioekonomisessa asemassa. Alueellisten erojen esiintyminen äänestysvilkkaudessa on voimakkaampaa kunnallis- kuin eduskuntavaaleissa. Toimintaympäristöraportin mukaan (luku 6.2.) Helsingissä osallistumisen kulttuuri eroaa Vantaasta. Helsingissä ei ole esimerkiksi tehty nimenomaan kuntademokratiaan ja kuntalaisten osallistumiseen keskittyvää poikkihallinnollista strategiaa. Hallinnossa vuorovaikutukseen panostetaan silti laajalla rintamalla siten, että kansalaisten osallistaminen on hajautettu toimintoihin. Esimerkkeinä vuorovaikutukseen panostavista toiminnoista ovat ympäristötoimi, sosiaalitoimi, kulttuuritoimi, liikuntatoimi, nuorisotoimi ja kaupunkisuunnittelu. Kaikki hoitavat vuorovaikutusta omista määrärahoistaan. Helsinki kannustaa asukkaitaan osallistumaan kunnalliseen vaikuttamiseen omaehtoisella toiminnalla. Kaupunkilaisia kannustetaan seuraamaan luottamuselinten toimintaa ja tehtyjä päätöksiä sekä niiden toteuttamista. Toimielinten asiakirjat ovat nähtävänä kirjaston toimipisteissä ja kaupunginvaltuuston kokouksia voi seurata paitsi paikan päällä, myös kaapelitelevisiossa suorana lähetyksenä. Kaupungin toimia osallistumisen lisäämiseksi esitellään mm. verkkosivuilla

17 Demokratia 15 (39) Helsinki Vantaa -selvitys Vuosittain järjestetään useita ylipormestarin asukasiltoja, joissa voidaan käydä välitöntä keskustelua kaupunginosan tasolla. Eri hallintokunnat järjestävät myös hankkeistaan esittelytilaisuuksia muun informaation lisäksi. Asukkaille suunnattu, joka kotiin jaettava Helsinki-Info lehti ilmestyy kaupungin julkaisemana kuusi kertaa vuodessa. Helsingissä julkaistiin vuonna :ää vähintään kuukausittain ilmestyvää kaupunginosalehteä joista Vuosaari, Lauttasaari-lehti, Koillis-Helsingin lähisanomat ja Kaupunkisanomat ilmestyivät viikoittain. Lisäksi harvemmin kuin kerran kuukaudessa ilmestyviä kaupunginosalehtiä oli vuonna 2008 Helsingissä yhteensä 18 kappaletta. Helsinki avustaa kansalaisjärjestöjä ja niiden asuinalueella järjestämiä toimintoja, tilaisuuksia ja palveluja eri tavoin. Paikallista osallisuutta tukee mm. asukastalojen (25 kpl) ja tilojen toiminta, jota kaupunki avustaa taloudellisesti. Helsingin kaupunginosat ry:n Helkan jäseninä on 76 kaupunginosayhdistystä. Helkan edustaja on usein mukana asiantuntijana kaupungin työryhmissä. Kaupunki on myös tukenut kaupunginosien kotisivujen tuottamista ja ylläpitoa. Tällä hetkellä kotisivut ovat noin 50 kaupunginosalla osoitteessa Sivut toimivat myös yhteydenpidon välineenä asukkaiden ja kaupunginhallinnon välillä. Periaatteena on, että sivujen sisällöstä ja ylläpidosta vastaavat asukkaat. Helsinki kannustaa kuntalaisia käyttämään sähköisiä tiedonhaku- ja vuorovaikutuskanavia. Voimavaroja suunnataan informaation kokoamiseksi helppokäyttöisiin verkkoportaaleihin. Palautteen antaminen perinteisten tapojen sijaan tietoverkoissa on lisääntymässä. Helsingin kaupungin tavoitteena on myös kuntalaisten sähköisen osallistumisen mahdollisuuksien vahvistaminen. Tähän tavoitteeseen kaupunki pyrkii rakentamalla itse kuntalaisille erilaisia sähköisen osallistumisen portaaleja, joissa esitettyyn palautteeseen vastaamiseen on kaupunkitasolla myös resursoitu. Esimerkkeinä mainitaan pyöräilijöille suunnattu kommentointialusta karttakyselytyökalu sekä keväällä 2010 järjestetty kansalaisten sähköinen kuuleminen palveluverkosta Sähköistä osallistumista tukee myös Helsinki-kanava, joka tarjoaa lähetyksiä suoraan Helsingin kaupungin päätöksenteon tapahtumapaikoilta. Liikuntavirastolla, opetusvirastolla ja rakennusvirastolla on internetsivustoillaan Osallistu ja vaikuta -osiot, joissa on kuntalaisten vaikuttamista tukevaa käytännön informaatiota. Lisäksi nuorisoasiainkeskus tarjoaa omilla internetsivuillaan lukuisia sähköisiä vaikuttamiskanavia Helsinki ei ole kuitenkaan kaupunkitasolla lähtenyt mukaan ns. sosiaalisen median kanaviin Vantaan tai Espoon tapaan. Hesan Nuorten Ääni on Helsingin kaupungin järjestämää toimintaa nuorten osallisuuden edistämiseksi. Nuorisovaltuuston perustamisen sijaan päätettiin nuoriso- ja opetustoimen yhteistyönä rakentaa kaupunkiin useampia nuoria päätöksentekoon osallistumaan kannustava järjestelmä. Norjalaisen Porsgrunnin kunnan kokemuksiin perustuva toimintamalli kannustaa lapsia ja nuoria osallistumaan ruohonjuuritasolla. Hesan Nuorten Äänen Avoimet Foorumit on tarkoitettu vuotiaille eri kouluista, oppilaitoksista, nuorisotaloilta ja nuorten ryhmistä. Mukaan mahtuu 150 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Koulujen oppilaskuntia ja nuorisotaloja pyydetään valitsemaan keskuudestaan edustajat foorumiin. Kustakin koulusta tai nuorisotalolta toivotaan paikalle 2 3 edustajaa. Kaupunginjohtajan johtamissa Nuorten Ääni -kokouksissa jaetaan vuosittain noin euroa kouluympäristön tai koulun yhteishengen parantamishankkeisiin. Vuonna 2009 toiminnassa ovat mukana kaikki perusopetuksen koulut ja lukioita sekä ammatillisia oppilaitoksia, yhteensä yli lasta ja nuorta.

18 Demokratia 16 (39) Helsinki Vantaa -selvitys Vantaa Kolme viidesosaa Vantaan asukkaista on erittäin tai melko kiinnostunut oman kaupungin toiminnasta ja päätöksenteosta vuonna 2007 valmistuneen tutkimuksen mukaan. Vain joka 20:s vantaalainen ei ollut lainkaan kiinnostunut. Viime kunnallisvaaleissa Vantaan äänestysprosentti jäi 54 prosenttiin eli alle 3/5 -osuuden. Äänestysaktiivisuuden keskiarvot ovat kuitenkin kohonneet 2000-luvulla järjestetyissä kunnallisvaaleissa. Vantaalaiset ovat äänestäneet ahkerammin eduskuntavaaleissa kuin kunnallisvaaleissa. Vuonna 2007 järjestettyjen eduskuntavaalien äänestysprosentti kohosi 64,8:aan. Aktiivisuudessa on alueellisia eroja, jotka heijastavat mm. eroja asukkaiden sosioekonomisessa asemassa. Vantaan kaupungin strategiassa 2010 on kaupungin arvoiksi määritelty innovatiivisuus, yhteisöllisyys ja kestävä kehitys. Yhteisöllisyydellä tarkoitetaan kuntalaisen osallisuuden ja aktiivisuuden edistämistä, syrjäytymisen ehkäisyä sekä osallistumista yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Asukkaiden omaehtoinen toiminta nähdään kaupungin voimavarana ja kaupunginosien elinvoimaisuuden edistäjänä. Osallisuutta edistetään Vantaalla etenkin alueellisen aktiivisuuden tukemisella ja aluetoimikuntien työn avulla. Vantaalla järjestetään teemallisia ja alueellisia asukasiltoja. Syksyllä 2010 aloitetaan uudella konseptilla Vantaan asukasfoorumitilaisuudet, jossa kaupungin viranhaltijat, päättäjät ja asukkaat voivat keskustella ja kysyä heitä askarruttavista asioista. Vastaavaa toimintaa lähikunnissa ovat muun muassa Helsingissä ylipormestarin asukasillat, Espoossa asukasfoorumien yleisötilaisuudet sekä Keravalla kyläillat. Lisäksi toimialat järjestävät omia asukastilaisuuksiaan ajankohtaisista teemoista ja suunnitelmistaan, ja esimerkiksi kaupunkisuunnittelulla on useita erilaisia asukastilaisuuksia vuosittain. Vantaan kaupunginvaltuuston hyväksymän aluetoimikuntien johtosäännön mukaan aluetoimikunta edistää alueensa asukkaiden hyvinvointia ja alueensa kestävää kehitystä tavoitteenaan viihtyisä ja turvallinen elinympäristö sekä monipuoliset ja omaleimaiset yhdyskunnat. Aluetoimikunta toimii vuorovaikutuksessa asukkaiden ja yhteisöjen kanssa sekä pyrkii edistämään asukkaiden osallistumismahdollisuuksia omalla alueellaan. Vantaan kaupungin talousarviovuoden 2009 sitovan tavoitteen mukaisesti aluetoimintaa uudistettiin joiltakin osin. Aluetoimikunnille ja Svenska kommitténille luotiin yhtenäinen toimintakonsepti. Aluetoimikunnat perustettiin suuraluejaon mukaisesti. Aluetoimikuntia on Koivukylässä, Korsossa, Hakunilassa Tikkurilassa, Aviapoliksessa, Myyrmäessä ja Kivistössä. Aluetoimikuntien koko toimintakaudella on 16 jäsentä ja Svenska kommitténissa 10 jäsentä. Jäsenet niihin on valittu puoluepoliittisesti. Aluetoimikunnat toimivat vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunnan alaisuudessa. Aluetoimikunnilla on jaettavanaan aluerahaa omalla alueellaan noin euro asukasta kohden. Aluerahalla tuetaan alueellisia hankkeita tai tapahtumia, jotka edistävät alueen asukkaiden hyvinvointia sekä alueen kestävää kehitystä. Vuonna 2009 aluerahaa haettiin ja sitä myönnettiin euroa. Oman työnsä jäsentämiseksi aluetoimikunnat laativat vuonna 2009 oman alueensa osallisuus- ja kehittämissuunnitelman. Suunnitelma sisältää nykytilan kuvauksen sekä kehittämisehdotuksia mm. alueen asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien parantamisesta, alueen hyvinvoinnin ja turvallisuuden, palveluiden ja yhdyskuntarakenteen kehittämisestä sekä kestävän kehityksen mukaisesta toiminnasta. Muutamat aluetoimikunnat kokeilivat vuonna 2009 avoimia kokouksia. Näin avattiin yksi vuorovaikutus- ja tiedotuskanava asukkaiden, luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välille. Kokeilun jälkeen päädyttiin kuitenkin kehittämään muita osallistumisen muotoja.

19 Demokratia 17 (39) Helsinki Vantaa -selvitys Aluetoimikuntien vaikuttavuus kaupungin sisällä jakaa mielipiteitä. On myös tutkittu, että asukkaat eivät tunne aluetoimikuntien työtä. Osallisuus- ja vuorovaikutustyöskentely Vantaalla keskittyy vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialalle. Aluetoiminnan tulosyksikössä työskentelevät aluekoordinaattorit tukevat alueella toimivien järjestöjen kansalaistoimintaa. Aluekoordinaattorit toimivat aluetoimikunnissa valmistelijoina sekä esittelijöinä kokouksissa. He myös neuvovat ja opastavat aluerahan ja muiden avustusten hakemisessa ja vastaavat aluerahaan liittyviin kysymyksiin. Aluekoordinaattorit päivystävät myös omilla alueillaan kirjastoissa ja yhteispalveluissa ja osallistuvat alueellisten verkostojen toimintaan. Vuonna 2009 aluekoordinaattoreiden vakansseista tehtiin vakituisia virkoja. Aluekoordinaattoreita on tällä hetkellä kuusi. Vantaalla on toiminut nuorisovaltuusto vuodesta Valtuusto valitaan kouluissa ja eräissä kirjastoissa järjestettävillä vaaleilla kahden vuoden välein. Vaalien 2007 äänestysprosentti oli 33,9 % ja vuoden 2009 vaaleissa 38,3 %. Vuoden 2010 alussa aloittanut nuorisovaltuusto on järjestyksessään kuudes. Nuorisovaltuustoon kuuluu 20 varsinaista ja 10 varaedustajaa. Iältään nuorisovaltuutetut ovat vuotiaita. Nuorisovaltuustolla on edustajat kaikissa kaupungin lautakunnissa ja aluetoimikunnissa ja piakkoin myös kaupunginvaltuustossa. Toiminta ei ole sidoksissa puoluepoliittiseen toimintaan. Nuorisovaltuusto voi tehdä aloitteita suoraan Vantaan kaupunginhallitukselle. Vantaalla on järjestetty vuodesta 2008 vuosittainen Vaikuttaja-päivä ja siihen liittyvät aloitteet toteuttavat osaltaan nuorisolain kunnille asettamia velvoitteita lasten ja nuorten kuulemisesta. Vantaan kolmas Vaikuttaja-päivä järjestettiin Tikkurilan lukiolla. Tilaisuuteen osallistui 60 vantaalaista koulua ja oppilaitosta oppilas- ja opettajaedustajineen, Vantaan nuorisovaltuutetut sekä kaupungin päättäjiä ja toimijoita. Yhteensä osallistujia oli noin 220. Tilaisuudessa tuodaan päättäjien tietoon lapsille ja nuorille merkityksellisiä asioita kysymysten, ehdotusten ja aloitteiden kautta sekä edistetään siten lasten ja nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa kaupungin kehittämiseen ja päätöksentekoon Kustannukset luottamuselinten toiminnasta ja demokratian edistämisestä Toimeksiantoon sisältyy velvoite arvioida taloudellisia näkökohtia kussakin teemassa. Demokratiasta puhuttaessa on erotettava toisistaan luottamuselinten oma toiminta ja kustannukset päätöksenteon seurauksena syntyvästä toiminnasta ja sen kuluista ja tuotoista. Demokratian hintana kunnissa voitaisiin verrata esim. toimielinten palkkioita kokoustilakustannuksia valmistelutyön hintaa päätöksentekoon liittyvää viestintää käännöskuluja asianhallintajärjestelmien hankinta- ja ylläpitokuluja vaalien järjestämiskuluja jne. Väliraportin liiteaineistoon sisältyy molempien kaupunkien luottamushenkilöiden palkkiosäännöt. Helsingin kokouspalkkioiden taso on kautta linjan Vantaata korkeampi. Kaupunkien mahdollisen yhdistymisen tilanteessa on oletettavaa, että palkkioiden ja korvausten taso säilyisi vähintään Helsingin nykyisessä tasossa. Kustannusten kokonaismäärä riippuu muodostettavien luottamuselinten kokoonpanosta, kokousrytmistä ja lukumäärästä. Helsingin kaupunginvaltuuston kulut vuoden 2009 tilinpäätöksessä olivat 1,6 miljoonaa euroa. Vantaan vastaavat menot olivat euroa. Menot olivat pääasiassa valtuutettujen kokouspalkkioita ja huoneistomenoja. Muiden luottamuselinten kustannusten vertailu on tarvittaessa syytä teettää erillisenä selvitystyönä.

20 Demokratia 18 (39) Helsinki Vantaa -selvitys Valtuustoryhmien toimintaa tuetaan molemmissa kaupungeissa; Vantaalla tuki on euroa valtuutettua kohden ja Helsingissä euroa. Toimintaympäristöraportissa on koottu tietoja kaupunkien taloudellisista panostuksista asukkaiden osallistumisen tukemiseen. Helsingin avustusmäärärahat kohdentuvat järjestöille enemmän sektoreittain, Vantaalla avustukset jaetaan yhden lautakunnan kautta (vapaa-aika- ja asukaspalvelulk.). Avustussummat ovat merkittäviä, useita miljoonia euroja erilaiseen paikalliseen asukastoimintaan. Lisäksi molemmissa kaupungeissa asukastoiminta saa tukea mm. tilojen muodossa. Tiedoista on kuitenkin vaikea päätellä, ovatko kustannukset demokratiasta vai esim. joidenkin palveluiden tuottamisesta aiheutuvia Asiantuntijoiden kuuleminen (Asiantuntijoiden lausunnoista on laajemmat referaatit liitteessä 3) Teemaryhmä kuuli valtioneuvoston 2004 asettaman seutuselvityksen laatijaa, maaneuvos Jussi- Pekka Alasta Alasen mukaan Helsingin ja Vantaan liitos ei riitä, vaan tarvittaisiin metropolihallinto, jonka toimialaan kuuluisivat ainakin yhdyskuntarakenne, liikenne, väylät, asumisstrategia, ympäristö, maahanmuutto sekä verokilpailun ja eriytymisen torjunta. Liitos ilman kattavaa kokonaisuutta sisältää selviä riskitekijöitä ja lisää epätervettä seudun sisäistä kilpailua. Metropolihallinnon luominen siirtyy, jos etenemisjärjestys on väärä asukkaan Helsingissä lähidemokratiaa olisi tehostettava. Sen ei tarvitse merkitä uusia hallinnollisia ratkaisuja, mutta kylläkin informaatio-, kuulemis-, osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmien kehittämistä ja selkeyttämistä. Kokouksessa kuultiin myös johtaja Kristina Wikbergiä Suomen Kuntaliitosta. Wikberg tarkasteli ensisijaisesti kansalaisten osallistumisen kehittymistä suurten kuntien yhdistyessä ja epäili mm. kuntalaisten halukkuuden ryhtyä kunnallisiin luottamustehtäviin vähentyvän Wikberg katsoi, että mitä isompi hallinnollinen alue on, sitä enemmän tarvitaan joustavia, paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden pohjalta rakennettuja osallisuusrakenteita ja palvelutoiminnan käyttäjälähtöisyyttä. Seudun ruotsinkielisen väestönosan tilannetta käsitelleestä julkaisusta Svenskans ställning i metropolen - språkkonsekvenser av samarbetslösningar i huvudstadsregionen Wikberg nosti esiin arvion, että Helsingin ja Vantaan yhdistyminen jakaisi metropolialueella ruotsinkielisen väestön alueet kaikkein hankalimmin erilleen ajatellen palveluiden järjestämistä. Maakuntajohtaja Ossi Savolainen tarkasteli Helsingin ja Vantaan mahdollista yhdistämistä kuntayhtymien hallinnon näkökulmasta. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntaliittojen yhdistyminen vuonna 2011 poistaa esteen metropolialueen entistä kattavammalta tarkastelulta aluekehittämisessä. 28 kunnan Uudenmaan maakuntavaltuuston ja -hallituksen paikkamäärät kasvavat. Helsingin ja Vantaan yhdistyessä tulisi väkiluvun perusteella lähes puolet paikoista suurkunnalle. Savolainen nosti myös esille kuntayhtymien perussopimuksiin sisältyvän äänivallan rajoittamisen mahdollisena ongelmana, kun yhdestä jäsenkunnasta tulee ylivoimaisen suuri. Maakunnan edunvalvonnassa kuntien yhdistyminen ja vaalipiirirajan muutos ei oletettavasti aiheuttaisi suurta muutosta. Maakunnalla on nykyäänkin toimiva yhteistyö Helsingin ja Uudenmaan vaalipiirien kansanedustajien kanssa.

Demokratia Väliraportti

Demokratia Väliraportti Helsinki Vantaa-selvitys Demokratia Väliraportti Teemaryhmä 1 Nykytilan kuvaus 31.5.2010 Helsinki 2010 Demokratia 2 (125) Väliraportti 31.5.2010 Helsinki Vantaa-selvitys Sisällysluettelo Demokratia...

Lisätiedot

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat Vantaalla Aviapoliksen aluetoimikunta Hakunilan aluetoimikunta Koivukylän aluetoimikunta Korson aluetoimikunta

Lisätiedot

Seutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen

Seutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuselvitykset Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintoselvitys Yhdessä Helsingin seudun kuntien ja Uudenmaan liiton kanssa selvittää kaksiportaisen seutuhallintomallin

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Katsaus paikallisdemokratian haasteisiin ja alueellisen edustuksellisuuden mahdollisuuksiin

Katsaus paikallisdemokratian haasteisiin ja alueellisen edustuksellisuuden mahdollisuuksiin Katsaus paikallisdemokratian haasteisiin ja alueellisen edustuksellisuuden mahdollisuuksiin Paikallisdemokratian ja osallistumisen toimikunta 24.2.2010 José Valanta toimikunnan sihteeri Paikallisdemokratia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 3/2015 1 (5) 3 Kaupunginvaltuuston 14.1.2015 tekemien päätösten täytäntöönpano Päätösehdotus päättää, että kaupunginvaltuuston 14.1.2015 tekemät päätökset saadaan pöytäkirjan

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto

Lisätiedot

Seutuselvitykset, tilannekatsaus

Seutuselvitykset, tilannekatsaus Seutuselvitykset, tilannekatsaus PKS-neuvottelukunta 24.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintomallien etujen ja haittojen selvitys Seutuhallintoselvityksen työohjelma talvi 2009-2010 Valmistelu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (11) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (11) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2013 1 (11) 15 Kuntalain 17 :ssä tarkoitetut vaalit HEL 2012-016953 T 00 00 02 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti valita toimikaudeksi 2013-2016 liitteen

Lisätiedot

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen Uusi kuntalaki 2015 - Demokratia ja osallistuminen Kuntamarkkinat 10- Mervi Kuittinen Laissa säädettäisiin: Kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta koskeva luku (5. luku) kunnan asukkaiden äänioikeudesta

Lisätiedot

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola Neljä tapaa vaikuttaa Vantaalla Miksi osallistua? Kunnassa päätetään monista asioista, jotka vaikuttavat arkeesi: esimerkiksi kouluista,

Lisätiedot

Aloitteiden käsittelyprosessit

Aloitteiden käsittelyprosessit Aloitteiden käsittelyprosessit Huomioitavaa eri aloitemuodoista 1. Valtuustoaloitteiden käsittelyprosessit Valtuutetun aloitteeseen vastaa kaupunginhallitus Mikäli aloitteen on allekirjoittanut 15 valtuutettua

Lisätiedot

Demokratiapäivä

Demokratiapäivä Demokratiapäivä 13.10.2015 Teemasessio 2:Edustuksellisen ja suoran demokratian muodostama kokonaisuus - miten niiden johtaminen ja kehittäminen vaikuttaa toisiinsa ja miten niitä kehitetään samanaikaisesti?

Lisätiedot

Kokouskäytännöistä. 16.1.2013 Kristiina Heinonen-Kuusela kaupunginsihteeri

Kokouskäytännöistä. 16.1.2013 Kristiina Heinonen-Kuusela kaupunginsihteeri Kokouskäytännöistä 16.1.2013 Kristiina Heinonen-Kuusela kaupunginsihteeri Kokousmenettelyt Tavoitteena yhdenmukaiset menettelyt toimielimissä Käsitellään toimielimen ensimmäisessä kokouksessa Päätetään

Lisätiedot

Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta

Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta Kenen osallisuus?-seminaari 2.9.2014 Neuvotteleva virkamies Inga Nyholm Kuntalain valmisteluaikataulu Hallituksen esitysluonnos kuntalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi

Lisätiedot

KUNTALAISTEN JA VALTUUTETTUJEN TEKEMIEN ALOITTEIDEN KÄSITTELY

KUNTALAISTEN JA VALTUUTETTUJEN TEKEMIEN ALOITTEIDEN KÄSITTELY TEKEMIEN ALOITTEIDEN KÄSITTELY KERAVAN KAUPUNKI Keskushallinto 7.12.2010 2 Sisällys 1. ALOITE JA ALOITEOIKEUS... 3 1.1. Aloite... 3 1.2. Kunnan asukkaan aloiteoikeus... 3 1.3. Valtuustoryhmän ja valtuutetun

Lisätiedot

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:

Lisätiedot

Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista

Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista 12.11.2013 Page 1 Demokratian ja osallisuuden taustatekijät

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Tilannekatsaus seudullisiin selvityksiin. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen

Tilannekatsaus seudullisiin selvityksiin. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Tilannekatsaus seudullisiin selvityksiin Helsingin seudun yhteistyökokous 22.4.2010 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Meneillään olevat selvitykset Seutuhallintomallien etujen ja haittojen selvitys Helsingin

Lisätiedot

KH liite n:o 2/ VALT liite n:o 2/

KH liite n:o 2/ VALT liite n:o 2/ KH liite n:o 2/4.12.2012 VALT liite n:o 2/13.12.2012 Sivu 2 / 5 1 VALIOKUNNAT Pudasjärven kaupungin valiokunnat osallistuvat kaupungin päätöksien valmisteluun valtuustolle, kaupunginhallitukselle tai virkamiehille.

Lisätiedot

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Kuntalaisten kaupunkinäkymä Yksityinen palveluntuottaja Sairaanhoitopiiri Kuntayhtymät Maakunnat, seudut ym. yhteistyö

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

ESPOON KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Espoon kaupungin luottamushenkilöiden 8.3. 1 (6) ESPOON KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Valtuusto 10.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Viimeksi muutettu Valtuusto 28.1.2013 Voimaan 28.1.2013

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ

ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja 3.1 1 (7) ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 14.11.2011 Viimeksi muutettu Valtuusto 26.1.2015 Voimaan 26.1.2015

Lisätiedot

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen

Lisätiedot

HALLINTOMENETTELYÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET. III luku. Muut määräykset. VI luku. Nimenkirjoitus 1(6) ----

HALLINTOMENETTELYÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET. III luku. Muut määräykset. VI luku. Nimenkirjoitus 1(6) ---- 1(6) HALLINTOMENETTELYÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET III luku Muut määräykset - 19 Asukkaiden aloitteet Aloiteoikeus ja aloitteen käsittely VI luku Nimenkirjoitus Kaupungin asukkaalla sekä kaupungissa toimivalla

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Tarkastuslautakunta Tarkjoht/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Tarkastuslautakunta Tarkjoht/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (5) 62 Tarkastuslautakunnan ehdotus kaupunginvaltuustolle vuoden 2014 arviointikertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen käsittelystä sekä vastuuvapaudesta vuodelta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (5) 5 Lausunto pormestarin ja alueellisten toimielinten suoria vaaleja koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta HEL 2015-005013 T 03 00 00 Esitysehdotus esittää

Lisätiedot

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet?

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Salon kansalaisopisto & Kylien Salo 25.9.2014 Siv Sandberg, Åbo Akademi siv.sandberg@abo.fi Kuntalaisten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2016 Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto 25.04.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2016 Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto 25.04.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2016 Kokousaika 8:00-9:47 Kokouspaikka Kaupunginhallituksen istuntosali Läsnä Jäsenet Männistö, Lasse Pajamäki, Osku Honkasalo, Veronika Lindell, Harri Majuri, Pekka Perälä,

Lisätiedot

Uudistuksen perusinfo, syksy 2016

Uudistuksen perusinfo, syksy 2016 Uudistuksen perusinfo, syksy 2016 Tällainen on Helsingin kaupungin uusi johtamisjärjestelmä Kaupunginkanslia 25.8.2016 Pormestarimalli ja toimialat Kaupunginvaltuusto päätti 16.3. ja 22.6. 2016 kaupungin

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN TALOUDELLISET ETUUDET Kaupunginvaltuuston hyväksymä

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN TALOUDELLISET ETUUDET Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN TALOUDELLISET ETUUDET Kaupunginvaltuuston hyväksymä 17.5.2017 1. Kaupungin toimielinten kokouksista maksettavat palkkiot Kaupunginvaltuusto - Kokouspalkkio: 510 euroa (puheenjohtaja),

Lisätiedot

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2. Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.2012 Sisältö Kuntalaisten osallisuus: lähidemokratia ja kuntapalvelut

Lisätiedot

Osallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto 26.11.2013

Osallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto 26.11.2013 Osallisuus Vantaalla Kuntalaiset keskiöön Verkosto Yhteys strategiaan 2013-2016 Sitovat tavoitteet 2014 12. Vantaan tulevaisuutta rakennetaan yhdessä asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten kanssa Osallisuusmalli

Lisätiedot

Lup.1. HELSINGIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä toukokuun 5 p:nä 2010

Lup.1. HELSINGIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä toukokuun 5 p:nä 2010 Lup.1 HELSINGIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä toukokuun 5 p:nä 2010 1 Soveltaminen Kaupungin luottamushenkilöille maksetaan palkkiota ja korvauksia luottamustoimen

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ

ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja 3.1 1 (7) ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 14.11.2011 Valtuusto 12.12.2016 Voimaan 1.1.2017 1 Lautakunnat,

Lisätiedot

Nuorisolautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Nuorisovaltuuston perustaminen (kv) 241/12.05.

Nuorisolautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Nuorisovaltuuston perustaminen (kv) 241/12.05. Nuorisolautakunta 3 5.03.07 Kunnanhallitus 5 7.03.07 Kunnanhallitus 55 0.05.07 Nuorisovaltuuston perustaminen (kv) 4/.05.00/07 Nuorisolautakunta 5.03.07 3 Kuntalaki (40/05) velvoittaa kuntia huolehtimaan

Lisätiedot

Luottamushenkilöjärjestelmän uudistamista valmistelleen työryhmän esitykset

Luottamushenkilöjärjestelmän uudistamista valmistelleen työryhmän esitykset Kouvolan kaupunki Luottamushenkilöjärjestelmätyöryhmä 11.6.2015 Luottamushenkilöjärjestelmän uudistamista valmistelleen työryhmän esitykset 1. Yleistä Kaupunginhallitus asetti 12.1.2015 työryhmän valmistelemaan

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 17/2017 1 (5) 3 V 17.5.2017, Luottamushenkilöiden taloudelliset etuudet HEL 2017-003722 T 00 00 02 Päätösehdotus Esittelijän perustelut Asian tausta ja edellytykset laissa

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA AKAAN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA AKAAN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA AKAAN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ Kaupunginhallitus/valtuusto hyväksynyt 13.09.2006 Akaan kaupunki Sääntökokoelma NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO 1

Lisätiedot

Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto.

Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto. PARKANON KAUPUNGIN NUORISOVALTUUSTON SÄÄNNÖT 1 Parkanon Nuorisovaltuusto Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto.

Lisätiedot

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.2008 84 Noudatetaan 1.1.2009 alkaen 1 Toimiala Tässä johtosäännössä määritellään vesihuoltolaitoksen, sen johtokunnan ja toimitusjohtajan

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2017 1 (5) 20 V 7.6.2017, Kasvatus- ja koulutuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston jäsenten valinta vuonna 2017 alkavaksi toimikaudeksi HEL 2017-002999 T 00 00 02 Päätösehdotus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2017 1 (5) 12 V 7.6.2017, Keskusvaalilautakunnan asettaminen ja jäsenten valinta vuonna 2017 alkavaksi toimikaudeksi HEL 2017-002991 T 00 00 02 Päätösehdotus esittää kaupunginvaltuustolle

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/ (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat Asianro 6591/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/ (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat Asianro 6591/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 55 Asianro 6591/00.00.01.00/2016 Jäsenten valinta kunnallisiin luottamustoimiin Yleistä Valtioneuvosto on tehnyt 16. kesäkuuta 2016 päätöksen Kuopion ja Juankosken

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2017 1 (5) 10 V 7.6.2017, Kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsenten valinta vuonna 2017 alkavaksi toimikaudeksi HEL 2017-002973 T 00 00 02 Päätösehdotus esittää kaupunginvaltuustolle

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNNÖT

NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNNÖT NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNNÖT Sisältö Tarkoitus ja toiminta... 3 Toimikausi..... 3 Nuorisovaltuuston valinta yleisillä vaaleilla... 3 Talous.... 5 Kokouskäytäntö... 5 Nuorisovaltuustosta eroaminen.

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä on säädetty sen toimialaan kuuluvista tehtävistä:

Kaupunginhallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä on säädetty sen toimialaan kuuluvista tehtävistä: MUUTOKSET HALLINTOSÄÄNTÖÖN KH 30.062016 vs. 13.06.2016 6 Kaupunginhallituksen tehtävät ja ratkaisuvalta Kaupunginhallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä on säädetty sen toimialaan kuuluvista tehtävistä:

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvinvointipalvelujen johtosääntö

Oulun kaupunki. Hyvinvointipalvelujen johtosääntö Oulun kaupunki Hyvinvointipalvelujen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 116 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 13 1.1.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN TEKNISEN JA YMPÄRISTÖTOIMEN LAUTAKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ

ESPOON KAUPUNGIN TEKNISEN JA YMPÄRISTÖTOIMEN LAUTAKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ Teknisen ja ympäristötoimen 4.1 1 (6) ESPOON KAUPUNGIN TEKNISEN JA YMPÄRISTÖTOIMEN LAUTAKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 12.12.2011 Viimeksi muutettu Valtuusto 26.1.2015 Voimaan 26.1.2015 Viimeksi muutettu

Lisätiedot

KEMIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.1. 2005 11

KEMIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.1. 2005 11 Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2005 ALKAEN Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.1. 2005 11 Muutos KV 28.8.2006

Lisätiedot

Poliittisen päätöksentekojärjestelmän uudistaminen Kaupunginjohtajan esitys. Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustossa

Poliittisen päätöksentekojärjestelmän uudistaminen Kaupunginjohtajan esitys. Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustossa Poliittisen päätöksentekojärjestelmän uudistaminen Kaupunginjohtajan esitys Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustossa 3.10.2016 Luottamushenkilöorganisaation uudistaminen vuonna 2017 Luottamushenkilöorganisaation/toimielinrakenteen

Lisätiedot

Pelkosenniemen kunnan Nuorisovaltuuston toimintasääntö alkaen

Pelkosenniemen kunnan Nuorisovaltuuston toimintasääntö alkaen Pelkosenniemen kunnan Nuorisovaltuuston toimintasääntö 1.6.2017 alkaen 1 Toiminnan tarkoitus Nuorisovaltuusto on poliittisesti, uskonnollisesti sekä aatteellisesti sitoutumaton nuorten vaikuttajaryhmä,

Lisätiedot

Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen

Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä 13.10.2015 Katja Syvärinen Mitä haluamme kun haluamme kuntalaisten osallisuutta? Hiljaisia kuntalaisia? Tyytyväisiä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2014 1 (5) 394 Sj / Valtuutettu Heikki Takkisen aloite kouluverkkoa koskevista ratkaisuista Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen

Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä 11.4.2017 klo 18.00 Kunnanjohtaja Pekka Määttänen Kuntastrategia on kunnan toiminnan punainen lanka, tie kohti haluttua tulevaisuutta Uuden kuntalain

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden palkkiosääntö

Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Haminan kaupunginvaltuusto 1.9.2015 Sisällysluettelo 1 Soveltamisala... 1 2 Kokouspalkkiot... 1 3 Vuosipalkkiot... 2 4 Luottamushenkilösihteerin palkkio... 3 5 Toimituspalkkio...

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2017 1 (5) 9 V 7.6.2017, Kaupunginhallituksen elinkeinojaoston jäsenten valinta vuonna 2017 alkavaksi toimikaudeksi HEL 2017-002974 T 00 00 02 Päätösehdotus esittää kaupunginvaltuustolle

Lisätiedot

Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto

Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko 12.5.2015 Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto Miksi Myllypuron alueella tarkastellaan kouluverkkoa? Väestö alueella kasvaa, ja koulutilaa tarvitaan

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

Alueellisen vaikuttamisen muodot meillä ja muissa pohjoismaissa. Marraskuu 2012 Siv Sandberg Siv.sandberg@abo.fi

Alueellisen vaikuttamisen muodot meillä ja muissa pohjoismaissa. Marraskuu 2012 Siv Sandberg Siv.sandberg@abo.fi Alueellisen vaikuttamisen muodot meillä ja muissa pohjoismaissa Marraskuu 2012 Siv Sandberg Siv.sandberg@abo.fi Lähidemokratian kehittämisen vaihtoehtoiset polut Yksilö (kuntalainen, asiakas) Palvelujen

Lisätiedot

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ (malli) Hyväksytty Keskustan kunnallisasiain neuvottelukunnassa 18.4.2012 ja vahvistettu puoluehallituksessa 27.4.2012 Valtuustoryhmän tarkoitus 1 kunnan / kaupungin

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 26.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala...3

Lisätiedot

2 Kokouspalkkiot Kaupungin toimielinten kokouksista suoritetaan seuraavat kokouspalkkiot:

2 Kokouspalkkiot Kaupungin toimielinten kokouksista suoritetaan seuraavat kokouspalkkiot: 1 JOENSUUN KAUPUNKI KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA 007 Kaupunginkanslia JOENSUUN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Joensuun kaupunginvaltuuston hyväksymä 26.11.2012 Tulee voimaan 1.1.2013

Lisätiedot

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö VIRTAIN KAUPUNKI Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 Kaupunginkanslia VIRTAIN KAUPUNKI 1 Sisällysluettelo 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Johtosäännön soveltaminen...

Lisätiedot

Kuntalaisten suora osallistuminen ja vaikuttaminen

Kuntalaisten suora osallistuminen ja vaikuttaminen Ajankohtaista kuntademokratiasta Kuntalaisten suora osallistuminen ja vaikuttaminen Kommenttipuheenvuoro kuntakentältä 9.9.2015 klo 10:00 10:45 L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I Pia Haakana, asukasyhteyshenkilö

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö

Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö www.nurmijarvi.fi Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö Sisällysluettelo 1. Toimialan toiminta-ajatus...

Lisätiedot

Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa. va kehittämispäällikkö Jarkko Majava

Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa. va kehittämispäällikkö Jarkko Majava Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa va kehittämispäällikkö Jarkko Majava Tausta Pohjautuu 40 ARTTU2-kunnalle tehtyyn kyselyyn Kuntien poliittisten johtamis-

Lisätiedot

LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ

LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ 1. SOVELTAMISALA Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymän ylläpitämästä lukioliikelaitos Tavastiasta ovat voimassa laissa säädetyn lisäksi tämän johtosäännön määräykset.

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö

Oulun kaupunki. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö Oulun kaupunki Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 117 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 14 1.1.2013

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen 19.4.2016 Maakunnan tilanne Maakunnan kunnat ovat antaneet lausuntonsa hallituksen marraskuisiin linjauksiin helmikuussa 2016:

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Osayhteisvaltuusto Asianro 6592/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Osayhteisvaltuusto Asianro 6592/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat 56 21.11.2016 41 Asianro 6592/00.00.01.00/2016 Jäsenten valinta ylikunnallisiin luottamustoimiin Päätöshistoria Kaupunginhallitus,

Lisätiedot

Jyväskylän uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus 2013: - luottamushenkilöorganisaatio valtuustoryhmien vastaukset kyselyyn kesäkuussa 2011

Jyväskylän uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus 2013: - luottamushenkilöorganisaatio valtuustoryhmien vastaukset kyselyyn kesäkuussa 2011 Jyväskylän uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus 2013: - luottamushenkilöorganisaatio valtuustoryhmien vastaukset kyselyyn kesäkuussa 2011 Valtuustoseminaari 22.8.2011 Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo Oulun kaupunki Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 110 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 10

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutettu: 22.1.2007 Muutettu: 8.12.2008 (jäsenmäärä), voimaantulo 1.1.2009 Muutettu:

Lisätiedot

Kuntakenttä myllerryksessä - lähidemokratian tarve vain kasvaa

Kuntakenttä myllerryksessä - lähidemokratian tarve vain kasvaa Kuntakenttä myllerryksessä - lähidemokratian tarve vain kasvaa Suuri lähidemokratiailta 3.9.2014 Lohja, Laurentius sali erityisasiantuntija Päivi Kurikka Suomen Kuntaliitto Kuntalaki ja kuntalaisten osallistuminen

Lisätiedot

KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ

KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO I LUKU... 3 TOIMIALA... 3 1 Toiminnan järjestäminen... 3 2 Toiminnan tarkoitus... 3 3 Oppilaitoksessa annettava opetus... 4 4 Oppilaat...

Lisätiedot

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS Johtosääntö Sipoon kunta Sisällys 1 Liikelaitoksen nimi... 2 2 Liikelaitoksen toimiala... 2 3 Johtokunnan kokoonpano... 2 4 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 2 5 Esittely...

Lisätiedot

Helsingin osallisuus- ja vuorovaikutusmallin valmistelu

Helsingin osallisuus- ja vuorovaikutusmallin valmistelu Helsingin osallisuus- ja vuorovaikutusmallin valmistelu Johanna Seppälä Vuorovaikutuspäällikkö Helsingin kaupunginkanslia Helsingin kaupunki Kaupunginkanslia 23.11.2016 23.11.2016 2 Osallisuusmallin valmistelu

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö

Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö www.nurmijarvi.fi Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö Sisällysluettelo Liikelaitosten organisaatio

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 22/ (6) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 22/ (6) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 22/2016 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto 30.05.2016 38 HEL 2016-005361 T 00 01 00 Päätös Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto esitti kaupunginhallitukselle,

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 1 Sisältö TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala... 3 1 LUKU PALKKIOT... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 4/2016 1 (5) 4 Kaupunginjohtajan toimialaan kuuluvien tytäryhteisöjen edustajien nimeäminen Pöydälle 29.02.2016 HEL 2016-000721 T 00 01 05 Päätösehdotus päättää 1 kehottaa

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden palkkiosääntö

Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Luottamushenkilöiden palkkiosääntö SISÄLLYS 1 Yleistä 2 Kokouspalkkiot 3 Vuosipalkkiot 4 Osa-aikaiset luottamushenkilöt 5 Vaalitoimielinten palkkiot 6 Erillispalkkiot 7 Toimielimen sihteerin palkkio 8

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN YHTEISTYÖSOPIMUS

HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN YHTEISTYÖSOPIMUS 1 LUONNOS 6.4.2005 Asia 1 / Liite 1 HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN YHTEISTYÖSOPIMUS 1. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET Sopimuskuntien yhteisenä tavoitteena on Helsingin seudun kansainvälisen kilpailukyvyn

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen johtosääntö

Sosiaali- ja terveyskeskuksen johtosääntö Sosiaali- ja terveyskeskuksen johtosääntö Valtuusto hyväksynyt 18.2.2013 22, muutokset 26.10.2015 107 Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen johtosääntö I LUKU SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUKSEN

Lisätiedot

(Kaupunginvaltuuston hyväksymä , voimassa alkaen.)

(Kaupunginvaltuuston hyväksymä , voimassa alkaen.) PORIN KAUPUNGIN KOULUTOIMEN J O H T O S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuuston hyväksymä 31.1.2011, voimassa 1.2.2011 alkaen.) I LUKU SOVELTAMISALA 1 Toimiala Koulutuslautakunnan alaisen toiminnan järjestämisessä

Lisätiedot

2 luku Toimielinorganisaatio Valtuusto Kaupunginhallitus, konsernijaosto sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan jaosto

2 luku Toimielinorganisaatio Valtuusto Kaupunginhallitus, konsernijaosto sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan jaosto 6 Sisällysluettelo I OSA Hallinnon ja toiminnan järjestäminen... 12 1 luku Kunnan johtaminen... 12 1 Hallintosäännön soveltaminen... 13 2 Kunnan johtamisjärjestelmä... 13 3 Esittely kaupunginhallituksessa...

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 1 Kokoustiedot Aika: 5.5.2009 klo 13.00 13.57 Paikka: Jyväskylän Paviljonki Messukatu 10, Jyväskylä Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 2 Sisällysluettelo Sivu

Lisätiedot

IMATRAN KAUPUNGIN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

IMATRAN KAUPUNGIN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ IMATRAN KAUPUNGIN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Sisällysluettelo PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1 Soveltamisala 1 2 Luottamushenkilöiden kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1 4 Vuosipalkkiot

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö

Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö www.nurmijarvi.fi Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö Sisällysluettelo 1. Sivistystoimen toimialan toiminta-ajatus... 1 2. Toimielimien

Lisätiedot