Demokratia Väliraportti

Transkriptio

1 Helsinki Vantaa-selvitys Demokratia Väliraportti Teemaryhmä 1 Nykytilan kuvaus Helsinki 2010

2 Demokratia 2 (125) Väliraportti Helsinki Vantaa-selvitys Sisällysluettelo Demokratia... 1 Väliraportti... 1 Nykytilan kuvaus Toimeksianto Tehtävän rajaus Nykytilan kuvaus Yhtäläisyydet ja erot luottamuselinten ja hallinnon organisoimisessa Toimintaympäristöraportin demokratia-analyysi Yhtäläisyydet ja erot asukkaiden osallistumisen muodoissa Helsinki Vantaa Kustannukset luottamuselinten toiminnasta ja demokratian edistämisestä Asiantuntijoiden kuuleminen Jussi-Pekka Alanen Kristina Wikberg Ossi Savolainen Aimo Ryynänen Helsingin ja Vantaan strategioiden vertailu demokratiateeman kannalta Kaupunkien mahdollisen yhdistämisen vaikutukset vaalijärjestelmään Teemaryhmän työn organisointi ja eteneminen... 30

3 Demokratia 3 (125) Väliraportti Helsinki Vantaa-selvitys 1. Toimeksianto Teemaryhmä on tarkastellut asukasvaikuttamista ja osallisuutta, paikallisdemokratiaa, päätöksentekoa ja edustuksellisuutta sekä organisaatiorakennetta (luottamushenkilöorganisaatio, kaupunkien muu organisaatio) Helsingissä ja Vantaalla. Teemaryhmän tehtävänä on työn jatkovaiheessa arvioida oman teemansa osalta kaupunkien mahdollisen yhdistymisen edut ja haitat suhteessa Helsingin seudun yhteistyöhön ja yhteisiin kuntayhtymiin. Arviointi toteutetaan seuraavien, teemaryhmille yhteisten näkökulmien ja kriteerien avulla: hallinnon tehostuminen johtamisjärjestelmät ja -kulttuuri kustannustehokkuus palvelujen saatavuus, palveluverkko palvelutaso- ja tarpeet sekä -rakenteet palvelujen tuotantomalli henkilöstön saatavuus ruotsinkieliset palvelut kilpailukyky ympäristövaikutukset segregaatio ja sosiaalinen eheys (ml maahanmuuttajakysymykset) asukasvaikuttaminen asukas- ja asiakasnäkökulmat seutunäkökulma 2. Tehtävän rajaus Toimeksiannossa mainituista näkökulmista ja kriteereistä eivät demokratian ja osallisuuden näkökulmasta kaikki ole yhtä keskeisiä. Esim. henkilöstön saatavuus tai ympäristövaikutukset ovat vähemmän kriittisiä demokratiateeman kannalta, kun taas palvelutaso, -tarpeet ja rakenteet tai alueellinen segregaatio voivat vaikuttaa asukkaiden osallistumiseen huomattavasti. Teemaryhmä painottaa tarkastelussaan yhtäläisyyksiä ja eroja Helsingin ja Vantaan kesken erityisesti päätösvallan delegoinnin suhteen; osallistumismahdollisuuksien järjestämisen suhteen; nykyaikaisten sähköisten tietojärjestelmien ja sähköisten palautekanavien organisoinnin suhteen sekä kaupunkien strategisten suunnitelmien ja ohjelmien asukaslähtöisyyden ja valmistelun avoimuuden suhteen. Kaupunkien erilaisia lähtökohtia asukkaiden osallistumisen kehittämisessä on kuvattu toimintaympäristöselvityksen sivuilla Teemaryhmä ottaa huomioon myös mahdollisen yhdistymisen vaikutukset vaalijärjestelmään ja poliittisiin voimasuhteisiin.

4 Demokratia 4 (125) Väliraportti Helsinki Vantaa-selvitys 3. Nykytilan kuvaus 3.1 Yhtäläisyydet ja erot luottamuselinten ja hallinnon organisoimisessa Helsingin ja Vantaan kaupunkien yksityiskohtainen vertailu nostaa esiin eroja hallinnon järjestämisessä. Teemaryhmä katsoo toimintatapojen erojen olevan suurelta osin selitettävissä menneisyydessä tehtyjen tapauskohtaisten valintojen tuloksena. Erojen merkitystä nykytilanteessa ei ole syytä ylikorostaa, sillä kaupunkien mahdollisen yhdistymisen tilanteessa jouduttaisiin kuitenkin luomaan poliittinen ja hallinnollinen rakenne ja menettelytapaohjeisto valtaosin puhtaalta pöydältä. Helsinki Vantaa Helsingin kaupunginvaltuustossa on 85 jäsentä, mikä on kuntalain mukainen enimmäismäärä. Valtuutetuista naisia on 49 ja miehiä 36. Kauden alkaessa valtuutettujen keski-ikä oli 46 vuotta. Puolueittain paikat jakaantuvat seuraavasti: Kok 26, Vihr. 21, SDP 16, Vas. 7, RKP 5, PS 4, Kesk.3, KD 2 ja SKP 1. Kaupunginvaltuusto valitsee luottamushenkilöt kaupunginhallitukseen sekä lauta- ja johtokuntiin. Vantaan kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttää 67 jäseninen kaupunginvaltuusto. Jäsenistä on naisia 31 ja miehiä 36. Valittujen keski-ikä oli 47 vuotta. Valtuusto valitsee luottamushenkilöt kaupunginhallitukseen, lautakuntiin ja aluetoimikuntiin sekä ruotsinkieliseen Svenska kommittén nimiseen toimikuntaan. Valtuuston paikat jakautuvat puolueittain seuraavasti Kok. 20, Vihr. 9, SDP 18, Vas. 5, RKP 2, PS 8, Kesk. 3, KD 2. (kuvio PKS-demokratiaindikaattoritutkimuksen aineistosta)

5 Demokratia 5 (125) Väliraportti Helsinki Vantaa-selvitys Helsinki Vantaa Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontuu yleensä kahden viikon välein keskiviikkoisin. Asioiden käsittelyä kokouksessa johdetaan sekä suomen että ruotsin kielellä. Valtuuston työjärjestyksessä on määräyksiä puheenvuorojen rajoittamisesta ajallisesti (kommenttipuheenvuoro 2 min, tav. 4 min.). Joka toisen valtuuston kokouksen edellä järjestetään kyselytunti. Kirjalliset kysymykset toimitetaan 1½ viikkoa aiemmin kirjaamoon. Kaupunginvaltuuston kokousten yhteydessä kansalaislähetystöillä on tilaisuus jättää kannanotto, adressi tms. valtuustoryhmien nimeämille edustajille ennen kokouksen alkua. Valtuutetun tekemä kirjallinen aloite on käsiteltävä kahdeksan kuukauden kuluessa. Talousarvioaloitteet tulee vuosittain jättää viimeistään Helsingissä on käytössä menettely, että valtuusto voi käsiteltyään asian hyväksyä kaupunginhallitukselle osoitettavan toivomusponnen, joka ei saa muuttaa asiassa tehtyä varsinaista päätöstä. Tullakseen hyväksytyksi ponnen täytyy saada taakseen 43 valtuutettua. Ponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä raportoidaan valtuutetuille. Kaupunginvaltuuston toimivaltaan kuuluvien kunnan asukkaan aloitteiden pohjalta tehdyistä toimenpiteistä tehdään vuosittain valtuustolle selkoa huhtikuun loppuun mennessä. Vantaan kaupunginvaltuusto kokoontuu kesätaukoa lukuun ottamatta kerran kuukaudessa maanantaisin. Valtuuston esityslista ja pöytäkirja käännetään ruotsin kielelle, mutta asioiden käsittely tapahtuu pääosin suomen kielellä. Valtuuston kokousta edeltävänä torstaina on erillinen valtuuston infotilaisuus käsittelyyn tulevista asioista, ja sen yhteydessä kyselytunti. Kirjalliset kyselyt tulee toimittaa viimeistään selostustilaisuutta edeltävänä maanantaina klo kaupunginkanslian kirjaamoon. Kukin valtuutettu voi esittää kyselytunnilla myös enintään yhden suullisen kysymyksen. Kirjallisiin ja sähköpostitse toimitettuihin kysymyksiin, joita ei ehditä käsitellä kyselyille varatussa määräajassa, annetaan kysymyksen esittäjälle ja muille valtuutetuille vastaus kirjallisena tai sähköpostitse viimeistään valtuuston kokouksen aikana ilman muuta käsittelyä. Valtuusto asettaa vuosittain valtuustovaliokunnan käsittelemään valmistelevasti valtuustossa vireillä olevia asioita sekä muutoinkin valtuuston työskentelyyn liittyviä kysymyksiä. Valtuustovaliokunnan jäseninä ovat valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä valtuuston kulloinkin päättämä määrä valtuuston valitsemia jäseniä, käytännössä ainakin kaikkien valtuustoryhmien puheenjohtajat. Valtuuston työjärjestyksen mukaan puheenvuorojen pituutta voidaan valtuustovaliokunnan suosituksesta sopia ohjeellisesti rajattavaksi. Muun muassa taloussuunnitelman lähetekeskustelussa ryhmäpuheenvuorot on rajattu viiden ja valtuutettujen puheenvuorot kolmen minuutin mittaisiksi. Kommenttipuheenvuoron pituus on työjärjestyksessä rajattu enintään minuuttiin. Valtuutetuilla ja valtuustoryhmällä on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimialaan kuuluvissa asioissa. Kaupunginhallituksen on valmisteltava aloite, jonka on allekirjoittanut vähintään 15 valtuutettua, valtuuston käsiteltäväksi ensi tilassa, viimeistään puolen vuoden kuluessa sen jättämisestä. Aloitteet, jotka merkitsevät uuden määrärahan ottamista talousarvioon tai määrärahan korottamista, on valmisteltava seuraavan vuoden talousarvion yhteydessä.

6 Demokratia 6 (125) Väliraportti Helsinki Vantaa-selvitys Helsinki Vantaa Kaupunginhallituksen on vuosittain helmikuun kuluessa annettava valtuustolle luettelo valtuustoaloitteista, joita valtuusto ei ole edellisen vuoden loppuun mennessä lopullisesti käsitellyt. Samalla kaupunginhallituksen on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Kaupunginhallituksen tehtävänä on antaa vuosittain viimeistään maaliskuussa valtuustolle luettelo kunnan jäsenten edellisenä vuonna tekemistä aloitteista. Vähintään neljäsosa valtuutetuista voi tehdä kaupunginhallitukselle kysymyksen kaupungin hallintoa koskevasta asiasta. Kysymys on kirjallisena annettava keskushallinnon kirjaamoon. Kaupunginhallituksen on annettava vastauksensa kysymykseen viimeistään siinä valtuuston kokouksessa, joka kolmen viikon kuluttua kysymyksen tekemisestä ensiksi pidetään, tai ilmoitettava silloin syy, minkä vuoksi vastausta ei ole voitu antaa. Valtuusto voi, tehtyään käsiteltävänään olevassa asiassa päätöksen, esittää kaupunginhallitukselle toivomuksen (ponnen), jonka tulee liittyä käsiteltävänä olevaan asiaan ja joka ei saa olla ristiriidassa valtuuston päätöksen kanssa eikä muuttaa, rajoittaa tai laajentaa sitä. Pääkaupunkiseudun demokratiaindikaattoritutkimukseen sisältyvässä Helsingin kaupunginvaltuutetuille 2008 tehdyssä kyselyssä pyydettiin heitä arvioimaan koko valtuuston sekä omia vaikutusmahdollisuuksiaan. Kummassakin vastausjakaumassa 70 % piti vaikutusmahdollisuuksia vähintään melko hyvinä. (toimintaympäristöraportti, s. 218) Valtuutettujen henkilökohtaiseen vaikuttamiskokemukseen vaikuttavat taustatekijöinä mm. valtuustouran pituus ja muut luottamustehtävät. Nämä tekijät selittävät vastausten eroja paremmin kuin valtuutetun kotikaupunki. Vantaan valtuuston osalta demokratiaindikaattoriraportin pohjana olleen vuoden 2004 kyselyn vastausvaihtoehdot poikkesivat Helsingin vastaavasta, mikä vaikeuttaa vertailua. Tulkinta on, että vantaalaisvaltuutetut arvioivat valtuuston vaikutusmahdollisuudet vielä jonkin verran paremmiksi kuin helsinkiläiskollegat, negatiivisten arvioiden jäädessä selvästi alle 20 prosenttiin. Sen sijaan henkilökohtaiset vaikuttamiskokemukset vantaalaisilla eivät nousseet yhtä korkeiksi. Vajaa puolet valtuutetuista piti omia ja valtuustoryhmän vaikutusmahdollisuuksia vähintään melko hyvinä keväällä 2008 tehdyssä kyselyssä. Koko valtuustonvaikutusmahdollisuudet nähtiin hieman parempina kuin yksilön tai ryhmän vaikutusmahdollisuudet.

7 Demokratia 7 (125) Väliraportti Helsinki Vantaa-selvitys Helsinki Vantaa Kaupunginhallitus, jossa on 15 jäsentä, johtaa kaupungin hallintoa. Hallinnollinen organisaatio jakautuu viidelle toimialalle, joiden valmistelusta ja esittelystä kaupunginhallitukselle vastaavat kaupunginjohtaja ja neljä apulaiskaupunginjohtajaa. Kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjausta varten on perustettu vuoden 2009 alusta lukien kaupunginhallituksen 7-jäseninen konsernijaosto. Konsernijohdon muodostavat kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtajat toimialoillaan. Kaupunginhallitus, jossa on vähintään 9 (nyt 17) jäsentä, huolehtii kaupungin johtamisesta ja kehittämisestä valtuuston asettamien tavoitteiden, suunnitelmien ja päätösten mukaisesti. Hallinnollinen organisaatio jakautuu seitsemälle tehtäväalueelle tai toimialalle, joiden valmistelusta ja esittelystä vastaavat kaupunginjohtaja, neljä apulaiskaupunginjohtajaa, tilakeskuksen toimialan johtaja ja vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialan johtaja. Kaupunginhallituksella on konsernijaosto, jossa on vähintään 5 (nyt 7 jäsentä). Viikoittaisten kokousten juoksevien asioiden käsittelyn ohella kaupunginhallituksella on ns. iltakoulu, jossa päättäjiä informoidaan laajojen tai strategisesti keskeisten päätösten valmistelusta. Lautakuntia on Helsingissä 16: Lautakuntia on yhteensä kahdeksan: tarkastuslautakunta tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta, keskusvaalilautakunta, asuntolautakunta opetuslautakunta, kaupunkisuunnittelulautakunta kaupunkisuunnittelulautakunta, kiinteistölautakunta ympäristölautakunta, kulttuuri- ja kirjastolautakunta sosiaali- ja terveyslautakunta, liikuntalautakunta nuorisolautakunta opetuslautakunta pelastuslautakunta rakennuslautakunta tilakeskuksen lautakunta sekä vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunta. Eräillä lautakunnilla on jaostoja. Tarkastuslautakunta on suoraan valtuuston alainen. Muut lautakunnat ovat kaupunginhallituksen alaisia. Lautakunnissa on 17 jäsentä, jaostoissa jäseniä on Aluetoimikunnissa on 16 jäsentä.

8 Demokratia 8 (125) Väliraportti Helsinki Vantaa-selvitys Helsinki Vantaa sosiaalilautakunta teknisen palvelun lautakunta (hankintakeskus, rakentamispalvelu ja tukkutori) Vantaan kaupungin luottamushenkilöorganisaatio on liitteessä b) ja koko organisaatio liitteessä c). terveyslautakunta yleisten töiden lautakunta ympäristölautakunta Johtokuntia on kuusi Helsingin taidemuseon johtokunta eläintarhan johtokunta kaupunginmuseon johtokunta kaupunginorkesterin johtokunta ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta suomenkielisen työväenopiston johtokunta Liikelaitoksien johtokuntia on seitsemän. henkilöstön kehittämispalvelut -liikelaitoksen (Oiva Akatemia) johtokunta Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunta Helsingin Satama -liikelaitoksen johtokunta HKL-liikelaitoksen johtokunta MetropoliLabin johtokunta (yhtiöksi ) Palmia-liikelaitoksen johtokunta Taloushallintopalvelu-liikelaitoksen (Talpa) johtokunta Lauta- ja johtokuntiin rinnastetaan usein kaupunginhallituksen asettama asuntotuotantotoimikunta.

9 Demokratia 9 (125) Väliraportti Helsinki Vantaa-selvitys Helsinki Vantaa Lautakunnissa ja johtokunnissa on yleisimmin 9 jäsentä, poikkeuksina jaostorakennetta käyttävät sosiaali- ja opetuslautakunta, joissa on 11 jäsentä. Sisäisiä tukipalveluita tuottavien liikelaitosten johtokuntiin on valittu virkamiesjäseniä, muissa koko jäsenistö muodostuu luottamushenkilöistä. Virastoja on 28 ja liikelaitoksia 7. ( ) Helsingin kaupungin hallinnollinen organisaatio liitteessä a). Kaupunginhallitus päättää asioista, joita ei ole määrätty muulle viranomaiselle (yleistoimivalta). Kaupunginhallitukselle on johtosäännössä määrätty muuten suhteellisen vähän erityistä toimivaltaa. Määräykset koskevat lähinnä kaupungin johtamista yleisellä tasolla, puhevallan käyttöä sekä vähäisiä asemakaavamuutoksia. Kaupunginhallituksella on yleistoimivalta. Kaupunginhallitukselle on johtosäännössä määrätty suhteellisen paljon erityistä toimivaltaa. Vastaavasti lautakuntia koskevat toimivaltamääräykset liittyvät pääosin lautakuntien omiin tehtäväalueisiin. Sektorilautakunnat ja johtokunnat käyttävät Helsingin järjestelmässä merkittävää päätösvaltaa palveluiden laadun ja mitoituksen määrittämisessä. Johtosäännöt määrittävät Vantaata yksityiskohtaisemmin luottamuselinten tehtäviä, ja joukossa on myös täytäntöönpanon luonteisista asioista päättämistä. Helsingin kaupungin johtosääntökokonaisuudessa on kaupunginvaltuuston toimivaltaa siirretty laajasti muille toimielimille. Edelleendelegointi ei ole yleensä johtosäännössä sallittua. Kaupunginhallitus voi delegoida toimivaltaansa lähes kaikissa asioissa. Lautakuntien delegointioikeus on yleensä rajoitettu vain osaan lautakunnan päätösvaltaan kuuluvista asioista. Johtosäännöillä on Vantaalla varsin laajasti siirretty kaupunginvaltuustolle kuuluvaa ratkaisuvaltaa kaupunginhallitukselle, lautakunnille ja viranhaltijoille. Kaupunginhallituksella ja lautakunnilla on laaja mahdollisuus delegoida itselleen kuuluvaa ratkaisuvaltaa edelleen. Sektorilautakunnat keskittyvät johtosääntöjensä mukaan toimialansa varsinaista palvelutarjontaa koskevaan päätöksentekoon. Liitännäiset asiat puolestaan kuuluvat kaupunginhallitukselle tai muille kaupungin yksiköille, esimerkiksi tila-asiat tilakeskukselle. Demokratianäkökulmasta merkittävänä erona Helsingin organisaatiorakenteeseen verrattuna ovat Vantaalla toimivat aluetoimikunnat ja ruotsinkielinen Svenska kommittén. Vantaalla toimii myös suoralla vaalilla valittu nuorisovaltuusto. Kaupunginhallitus on lisäksi asettanut toimikuntia tilapäisten tai pysyvien tehtävien suorittamista varten. Kaupunginhallituksen asettamissa toimielimissä on sekä luottamushenkilöpohjaisia (L), virkamiespohjai- Historiatoimikunta Luottamushenkilötoimikunnan tehtävänä on Vantaan historiateoksen kirjoittaminen. Kulttuurijohtaja ja museonjohtaja on nimetty historiatoimikunnan varsinaisiksi jäseniksi se-

10 Demokratia 10 (125) Väliraportti Helsinki Vantaa-selvitys Helsinki Vantaa sia(v) että yhdistelmiä (Y). Helsingin kaupungin henkilöstötoimikunta toimii työnantajan ja henkilöstön ylimpänä yhteistyöelimenä. Se käsittelee kaupungin toiminnan kehittämistä sekä taloutta aina, kun niillä on merkitystä kaupungin henkilöstön asemaan ja työolosuhteisiin (V) Henkilöstökassatoimikunta kehittää ja valvoo henkilöstökassaa, jonka tarkoituksena on edistää jäsentensä säästäväisyyttä ja tasapainoista taloudenhoitoa ja auttaa heidän taloutensa järjestämisessä. Toimikunta kokoontuu tarvittaessa päättämään jäsenille myönnettävistä lainoista ja niiden ehdoista sekä käsittelemään muita henkilöstökassatoimintaan liittyviä asioita. (V) Historiatoimikunta Tehtävänä on suunnitella ja valmistaa Helsingin kaupungin historian jatko-osat vuodesta 1945 nykypäiviin. Toimikunta suorittaa lisäksi muitakin kaupunginhallituksen sille antamia historian selvittämiseen liittyviä tehtäviä. (Y) Nimistötoimikunta Tehtävänä on valmistella erityisesti asemakaavojen kadunnimistöehdotuksia sekä kaupunginosien ja niiden osa-alueiden, laitosten ja maastokohteiden nimikysymyksiä, seurata nimistön kehitystä ja antaa lausuntoja nimikysymyksissä. (Y) kä toimikunnan pysyviksi asiantuntijoiksi. Marja-Vantaan alueen kehittämiseksi asetettu toimikunta Luottamushenkilötoimikunta toimii informaatiokanavana Marja-Vantaan alueen projektin ja päätöksentekotason välillä sekä kaupunginhallituksen apuvälineenä hankkeen yhteensovittamisessa koko kaupungin tavoitteisiin ja suunnitelmiin. Kaupunkifestivaalien toteuttamista ohjaava toimikunta Luottamushenkilötoimikunnan tehtävänä on valmistella esitys pitkäjänteiseen kumppanuuteen perustuvasta yhteistoiminnasta kulttuurija urheilujärjestöjen kanssa kaupungin näkyvyyden edistämiseksi sekä valmistella Vantaa-päivien kehittämistä. Kaupungin päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmää tarkasteleva toimikunta Luottamushenkilötoimikunnan tehtävänä on selvittää eri johtamismalleja ja niiden mahdollista soveltuvuutta kaupungin päätöksentekoja johtamisjärjestelmään. Toimikunnan työ tulee olemaan lähinnä aiheeseen liittyvän uuden materiaalin kokoaminen, aiemman materiaalin päivittäminen sekä niistä tehtävän raportin kokoaminen valtuuston syyskuun seminaarissa käsiteltäväksi. Sääntötoimikunta Tehtävänä on antaa lausuntoja kaupungin valmisteltavina olevista ohje- ja johtosäännöistä, niiden muutosehdotuksista ja kaupunginhallituksen tarpeellisiksi katsomista muista säännöistä sekä tehdä ehdotuksia voimassa olevien sääntöjen tarkistamiseksi. (V) Tasa-arvotoimikunnan tehtävänä on seurata, arvioida ja raportoida tasa-arvon toteutumista niin kaupungin henkilöstön piirissä kuin kaupungin tarjoamien palvelujen osalta yhteistyössä hallintokuntien kanssa. (L)

11 Demokratia 11 (125) Väliraportti Helsinki Vantaa-selvitys Helsinki Vantaa Työllistämistoimikunnan tehtävänä ovat kaupungin työllisyyskehityksen ja työllisyysasioiden seuranta, lausunnon antaminen kaupungin työllisyysmäärärahojen talousarvioista sekä muiden kaupunginhallituksen erikseen antamien tehtävien suorittaminen. (L) Urheilupalkintotoimikunta huolehtii palkintojen tai kunniamainintojen ja stipendien jaosta mm. vuoden parhaalle helsinkiläisurheilijalle tai urheilujoukkueelle ja liikuntaseuralle. (Y) Vaalivalmistelutoimikunta Tehtävänä on valmistella kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen käsittelyyn tulevat vaaliasiat. (L) Edelleen kaupunginhallitus on asettanut 12 neuvottelukuntaa tai neuvostoa selvittämään tai valmistelemaan määrättyä asiaa tai asiaryhmää tai seuraamaan määrättyä toimintaa. Niitä on sekä luottamushenkilöpohjaisia (L), virkamiespohjaisia(v) että yhdistelmiä (Y). Elinkeinoneuvottelukunta on neuvoa-antava toimielin, jonka tarkoituksena on myötävaikuttaa elinkeinoelämän suotuisaan kehitykseen Helsingissä edistämällä elinkeinoelämän ja kaupunginhallinnon suhteita. (Y) Energiansäästöneuvottelukunta on Helsingin kaupungin neuvoa-antava yhteisö, joka ohjaa ja seuraa kaupungin kiinteistöissä energiansäästön tavoitteiden toteutumista ja energiankäytön alentamista edistävien toimenpiteiden täytäntöönpanoa. Neuvottelukunnan tehtävänä on energiansäästöön tähtäävien projektien käynnistäminen. (V) Helsingin kaupungin ja Helsingin yliopiston yhteistyöneuvottelukunta. Tehtävänä on kehittää ja koordinoida kaupungin ja yliopiston välistä yhteistoimintaa sekä myötävaikuttaa korkeimman opetuksen ja tutkimuksen kehitykseen Helsingissä. (V) Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Neuvottelukunnan tehtävänä kaupungin monikulttuurisuuspolitiikan ja monikulttuurisuusohjelman seuranta, etnisten vähemmistöjen elinolojen kehityksen seuraaminen, valtion maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikan sekä niiden vaikutusten seuraaminen, hyvien etnisten suhteiden kehittäminen ja edistäminen sekä monikulttuurisen ilmapiirin vahvistaminen, monikulttuurisuusasioihin liittyvien aloitteiden tai toimenpide-esitysten tekeminen kaupunginhallitukselle sekä yhteistyö pääkaupunkiseudun muiden vastaavien neuvottelukuntien kanssa. Työllisyysasioiden neuvottekunta. Keskustelufooruumi jonka tavoitteita on vaikuttaminen passiivisen työttömyyden pienentymiseen, toimijoiden keskinäisen yhteistyön tiivistämiseen ja innovatiivisten ratkaisujen mahdollistamiseen, vaihtoehtojen tarjoaminen kaikille työttömille sekä Vantaan aseman parantaminen pääkaupunkiseudun sisäisessä työttömyysvertailussa. Puheenjohtajana toiimii kaupunginjohtaja ja jäseninä ovat apulaiskaupunginjohtajat, työllisyyden asintuntijoita sekä yhteistyötahojen ja TE-toimiston edustajia. Korkeasaaren eläintarhan ja Helsingin yliopiston neuvottelukunta Tehtävänä on kehittää ja koordinoida eläintar- Tasa-arvotyö Vantaalla ei ole erillistä tasa-arvotoimikuntaa.

12 Demokratia 12 (125) Väliraportti Helsinki Vantaa-selvitys Helsinki Vantaa han ja Helsingin yliopiston välistä yhteistoimintaa luonnonsuojeluun, suojelubiologiaan ja eläinlääketieteeseen liittyvässä opetus- ja tutkimustyössä. (V) Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunta koordinoi kaupungin hallintokuntien välistä yhteistyötä, seuraa maahanmuuttajien olosuhteita, vaikuttaa yhdenvertaisuutta edistäviin toimenpiteisiin sekä pitää yhteyttä maahanmuuttajiin, toimialalla työskenteleviin organisaatioihin, järjestöihin ja muihin kuntiin. (L) Pelastuspalveluneuvottelukunta Tehtävänä on ohjata Helsingin kaupungin pelastuspalvelun toimeenpano-organisaatioon kuuluvien viranomaisten, laitosten ja vapaaehtoisten järjestöjen suuronnettomuuksien torjuntaa koskevaa suunnittelua ja yhteistoimintaa sekä tarvittaessa avustaa pelastustoimen johtajaa toimintatilanteissa. (V) Poliisin neuvottelukunta Poliisin hallinnosta annetun lain 3 perusteella toimii poliisilaitosten yhteydessä neuvottelukuntia. Poliisin hallinnosta annetun asetuksen 11 :n mukaan tehtävänä on seurata poliisin toimintaan vaikuttavan ympäristön kehitystä sekä poliisin toimintaa, tehdä aloitteita poliisin toiminnan kehittämiseksi sekä antaa lausuntoja poliisia koskevista asioista. (L, Kvsto nimeää) Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta on helsinkiläisten rintamaveteraanijärjestöjen, kaupungin luottamushenkilöiden ja kaupungin virastojen edustajien pysyväisluonteinen yhteistyöelin, jonka tehtävänä on tehdä kaupunginhallitukselle aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja rintamaveteraaneja koskevissa asioissa. (Y) Terve ja turvallinen kaupunki neuvottelukunta toimii yhteistyö- ja koordinointielimenä kaupungin toimissa turvallisuuden ja terveiden elämäntapojen lisäämiseksi ja rikollisuuden ja siihen liittyvien sosiaalisten ongelmien vähentämiseksi. (V) lisäksi Toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kaupunkitasoinen kehittäminen on kirjattu vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunnan johtosääntöön. Kehittämistoimia ovat varsinkin sukupuolivaikutusten arviointi sekä erilaiset koulutustilaisuudet. Vanhusneuvosto Vantaan vanhusneuvosto on kaupungin ja sen alueella toimivien vanhusten, vanhusjärjestöjen ja vanhustyötä tekevien yhteistyöelin. Kaupunginhallitus valitsee vanhusneuvostoon vanhusjärjestöjä edustavista henkilöistä vähintään seitsemän (7) jäsentä. Lisäksi valitaan toimialojen edustajat. Vanhusneuvoston tehtävänä on edistää vanhusten selviytymistä yhteiskunnan eri toiminnoissa ja seurata vanhusväestön tarpeita ja niitä vastaavaa palveluntarjontaa sekä tiedottamista vanhusväestölle. Vammaisneuvosto Vammaisneuvosto on kaupungin ja sen alueella toimivien vammaisjärjestöjen, vammaisten henkilöiden ja heidän omaistensa yhteistyöelin. Vammaisneuvostotoiminnan tavoitteena on vammaisten ihmisten yhdenvertaisuus muiden kuntalaisten kanssa sekä Vantaan kaupungin esteettömyyden edistäminen. Nuorisovaltuusto Vantaan nuorisovaltuustossa on 20 varsinaista ja 10 varajäsentä. Ehdokkaana valtuustoon voivat olla13 18-vuotiaat vantaalaiset nuoret. Nuorisovaltuusto on nuorten äänitorvi Vantaan kaupungin sisällä se antaa kannanottoja, ajaa nuorison asioita. Nuvaan valitaan edustajat vaaleilla kahden vuoden välein. Nuorisovaltuutetut ovat vuotiaita. Nuvalla on edustaja lautakunnissa ja aluetoimikunnissa. Nuorisovaltuuston edustajalla on puheoikeus myös kaupunginvaltuuston kokouksessa.

13 Demokratia 13 (125) Väliraportti Helsinki Vantaa-selvitys Helsinki Vantaa Helsingin vammaisneuvosto on Helsingin kaupungin ja sen alueella toimivien vammaisjärjestöjen ja yhteisöjen pysyväisluonteinen yhteistyöelin. Neuvostolla ei ole itsenäistä päätösvaltaa eikä pysyviä määrärahoja. Sen toimintamuotoja ovat aloitteiden ja esitysten tekeminen sekä lausuntojen antaminen viranomaisille ja muille toteuttajatahoille. (Y) Vanhusneuvosto on Helsingin kaupungin ja sen alueella toimivien vanhusjärjestöjen pysyväisluonteinen yhteistyöelin. Neuvostossa on 17 jäsentä, joista 7 on Helsingissä toimivien vanhusjärjestöjen ehdottamaa edustajaa, 5 luottamushenkilöä ja 5 virastojen edustajaa. (Y) Vapaaehtoistyön neuvottelukunnan tehtävänä on edistää Helsingin kaupungin ja vapaaehtoisyhteisöjen välistä yhteistoimintaa. Lisäksi neuvottelukunnan tehtävänä on tukea vapaaehtoistyötä, joka täydentää kaupungin virallisia organisaatioita, edistää Helsingin kaupungin alueella toimivien vapaaehtoisyhteisöjen toimintamahdollisuuksia, tehdä kaupungin hallitukselle aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja vapaaehtoistyötä koskevissa asioissa. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen toimialueen kuntien poliisin neuvottelukunta Poliisilaitoksen yhteydessä toimii poliisin neuvottelukunta, jonka tehtävänä on seurata poliisin toimintaan vaikuttavaa ympäristökehitystä sekä poliisin toimintaa, tehdä aloitteita poliisin toiminnan kehittämiseksi, antaa lausuntoja poliisia koskevista asioista sekä käsitellä ne ja muut asiat, jotka sen käsiteltäväksi toimitetaan. Vantaan paikallisromanityöryhmä Vuodesta 1993 toiminut Romaniasioiden johtoryhmä muutettiin Etelä-Suomen lääninhallituksen esityksestä alkuvuodesta 2009 Vantaan paikallisromanityöryhmäksi. Työn sisältö on pysynyt kuta kuinkin ennallaan: Vantaan Romaniyhdistys sekä kaupungin, evl-seurakuntien, poliisin ja TET-toimiston toimijat keskustelevat ajankohtaisista asioista ja ryhtyvät tarvittaessa yhteistoimintaan jossakin kysymyksessä tai ongelmassa. Työryhmän agendalla on myös Suomen hallituksen ensimmäisen romanipoliittisen ohjelman toimenpiteiden toteuttaminen. Nimistötyöryhmä Kaupunkisuunnittelulautakunnan asettama, tehtävänä asemakaavojen nimistön valmistelu. Työllisyystyöryhmä. Toimii yhteistyöryhmänä kaupungin eri työllisyystoimijoiden välillä. Jäseninä kaupungin henkilöstöhallinnon ja työllistämisen kanssa toimivia asiantuntijoita ja asiantuntijajäseninä myös TE-toimiston henkilöstöä. Helsingissä ei ole kaupungin organisoimia alueperusteisia luottamuselimiä. Sosiaali- ja terveyslautakuntien suurpiiritasoiset aluejaostot lakkautettiin vuonna 2004 siirryttäessä uuteen toimintamalliin. Aluetoimikunnat edistävät alueensa asukkaiden hyvinvointia ja osallistumismahdollisuuksia. Aluetoimikuntia ovat Aviapoliksen, Hakunilan, Kivistön, Koivukylän, Korson, Myyrmäen ja Tikkurilan aluetoimikunnat. Lisäksi kaupungissa on aluetoimikuntaan rinnastettavana toimielimenä Svenska kommittén, jonka

14 Demokratia 14 (125) Väliraportti Helsinki Vantaa-selvitys Helsinki Vantaa toimialue on koko kaupunki. Opetuslautakunnan suomen- ja ruotsinkielinen jaosto valitsevat peruskouluihin, lukioihin, aikuislukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin johtokunnat neljän vuoden toimikaudeksi. Suomenkielinen jaosto valitsee suomenkielisten koulujen ja oppilaitosten ja ruotsinkielinen jaosto ruotsinkielisten koulujen johtokunnat. Johtokunta voi olla joko koulukohtainen tai useamman koulun yhteinen. Johtokunnan tehtävänä on kehittää ja tukea koulun ja oppilaitoksen opetus- ja kasvatustyötä sekä edistää yhteistyötä koulun tai oppilaitoksen ja muun yhteiskunnan kesken. Johtokunta mm. hyväksyy koulun tai oppilaitoksen järjestyssäännöt, tekee esityksen opetussuunnitelmasta ja muista opetuksen järjestämiseen liittyvistä koulu- tai oppilaitoskohtaisista suunnitelmista sekä hyväksyy koulun tai oppilaitoksen talousarvion käyttösuunnitelman. Peruskoulujen johtokuntien tehtävänä Vantaalla on osallistua koulun kehittämiseen ja arviointiin sekä tukea ja edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Vantaalla on peruskoulujen johtokuntia seuraavasti: alakoulut 24, yläkoulut 10, yhtenäiskoulut ja yhteiset johtokunnat. Ammatillisen koulutuksen johtokunta toimii ammattiopisto Varian yhteydessä. Lisäksi ammatti opisto Variassa on ammattiosaamisen näyttöjen toimielin. 3.2 Toimintaympäristöraportin demokratia-analyysi Demokratian tilasta kunnissa on valmistunut 2000-luvulla monia laajoja selvityksiä ja tutkimuksia, joissa ongelmakohtia on eritelty yleisellä tasolla. Helsinki-Vantaa selvitystyön toimintaympäristöraportissa on todettu, että suomalainen kuntademokratia on rakennettu edustuksellisen demokratian varaan. Raportti korostaa nykytilanteessa osallistuvan demokratian merkitystä ja hyödyntää laajasti vuonna 2009 julkaistua pääkaupunkiseudun kuntien yhteisesti tuottamaa demokratiaindikaattoritutkimusta, joka tarjoaa hyvän vertailupohjan metropolin osien kesken. Toimintaympäristöraportin keskeinen viesti on, että Helsingin ja Vantaan välillä ei ole nähtävissä suuria eroja kuntademokratiaan liittyvissä kysymyksissä luvulla kaupunkien kehitys onkin ollut varsin samansuuntaista muun muassa sukupuolten välisissä ja alueellisissa eroissa äänestysaktiivisuudessa sekä kuntavaaliehdokkaiden ja valtuustopaikkojen välisissä suhteissa. Lisäksi kuntalaisten kiinnostuneisuus oman kaupungin päätöksentekoa kohtaan sekä kokemukset tiedonsaannin riittävyydestä ovat olleet samansuuntaisia. Myöskään valtuutettujen itsensä kokemukset valtuustotyön edellytyksistä ja arviot seutuyhteistyön toimivuudesta eivät vaihtele kaupunkien välillä. Äänestysaktiivisuus on selkeimmin poikkeava tarkastelutekijä demokratiaindikaattoreissa. Vantaalaiset ovat 1990-luvulta alkaen äänestäneet helsinkiläisiä passiivisemmin. Äänestysaktiivisuus on perinteisesti tärkeä demokratian tilan mittari. Äänestämisen rooli kuntalaisten vaikuttamisen kanavana on keskeinen valtuustokaudesta toiseen; vaalit on hyvin tilastoitu ja seurattavissa tutkimuksen keinoin. Äänestäminen kytkeytyy edustukselliseen päätöksentekoon luottamuselimissä ja luo tarpeellista legitimiteettiä.

15 Demokratia 15 (125) Väliraportti Helsinki Vantaa-selvitys Varsinkaan suurten kaupunkien tapauksessa äänestäjät eivät usein koe vaikuttavansa äänellään omien välittömien etujensa ajamiseen, vaan kunnallisvaalien tulostakin tulkitaan poliittisten arvojen ja peruslinjausten kannatusmittauksena. 3.3 Yhtäläisyydet ja erot asukkaiden osallistumisen muodoissa Vaaleihin perustuvan edustuksellisen demokratian ohella viime vuosikymmeninä on alettu korostaa yhä enemmän osallistuvan demokratian merkitystä päätöksentekojärjestelmän tukena. Myös kansallisella ja kansainvälisellä tasolla pohditaan tapoja ottaa huomioon päätösten vaikutuspiiriin tulevan ihmisjoukon näkökulmia ja painotuksia niin, että säilytetään päätösten yhdenvertaisuus, tehokkuus ja hallittavuus. Kuntalaisten osallisuus kunnan toimintaan muissa muodoissa, esim. palveluiden aktiivisena ja palautetta antavana käyttäjänä vaikuttaa kuntaan ja sen palvelurakenteeseen. Eri osallistumis- ja vaikuttamistavat ovat osin päällekkäisiä, osin täydentäviä. Kansalaisten koulutustason yleinen nousu ja elinolosuhteiden kohentuminen luovat pohjaa kansalaisten omaehtoisen toiminnan kasvulle ja palveluiden järjestämiselle niin, että äänestämistä korvaavat vaikuttamisen muodot korostuvat yhä enemmän. Haasteena kunnissa on löytää kuntalaisten osallistumiselle mielekkäät toteutumismuodot ja kanavat tarpeiden jatkuvasti erityistyessä. Voidakseen toimia tehokkaasti palveluiden tuottajina kunnat ovat hakeutuneet strategisiin yhteistyömuotoihin muiden kuntien ja myös muiden organisaatioiden kanssa, verkostoituneet ja luoneet konsernityyppisiä rakenteita. Perinteiseen julkishallinnon organisaatioon luodut päätöksenteko- ja johtamismallit ovat samalla kokeneet muutoksia. Tilaajan ja tuottajan roolien eriytyminen muuttaa luottamushenkilöiden tilannetta ao. hallintokunnissa. Kuntalaisten vaikutuskanavat muuttavat samalla muotoaan. Tapoja lisätä osallisuutta mahdollisesti hyvinkin monimutkaisen hallintorakenteen ohjaamassa palveluprosessissa ja alihankkijoilta ostetuissa palveluissa joudutaan harkitsemaan tarkkaan. Pääkaupunkiseudulla kansalaisten mahdollisuus hakeutua moniin julkisiin palveluihin muualla kuin omalla asuinalueella on suurempi kuin haja-asutusalueella. Kansalaisilla on mahdollisuus äänestää jaloillaan, ellei tätä hallinnollisesti rajoiteta. Kirjasto on esimerkki palvelusta, jota seu-

16 Demokratia 16 (125) Väliraportti Helsinki Vantaa-selvitys Helsinki dun asukkaat voivat käyttää kuntarajoista riippumatta palvelusta, kirjastoverkosta ja hankintaresursseista päättäminen kuitenkin tapahtuu yhä kuntakohtaisesti. Demokratiaindikaattoritutkimuksessa on pohdittu kuntakoon vaikutusta kunnalliselle demokratialle. Sen vaikutuksia voidaan tutkimuksen mukaan pitää kahtalaisina. Pienemmissä kunnissa eräät demokratian edellytykset ovat huomattavasti paremmat kuin suurissa. Toisaalta päätettävien asioiden kirjo on pienemmissä kunnissa yleisesti ottaen suppeampi, joten prosesseja, joihin osallistua ja vaikuttaa, on vähemmän. Kokoero ei ole Helsingin ja Vantaan välillä ratkaiseva, mutta toiminnallisen metropolialueen keskuksena ja pääkaupunkina Helsingillä on monia sellaisia palveluita ja tehtäväaloja, joihin Vantaan asukkailla ei nyt ole vaikutusmahdollisuutta kuin asiakkaana. Kolme viidesosaa Helsingin asukkaista on erittäin tai melko kiinnostunut oman kaupungin toiminnasta ja päätöksenteosta 2009 julkaistun tutkimuksen mukaan. Vain joka 20:s helsinkiläinen ei ollut lainkaan kiinnostunut. Viime kunnallisvaaleissa Helsingin äänestysprosentti jäi 58,6 prosenttiin eli alle 3/5 osuuden. Äänestysaktiivisuuden keskiarvot ovat kohonneet 2000-luvulla järjestetyissä kunnallisvaaleissa. Helsinkiläiset äänestävät ahkerammin valtakunnallisissa vaaleissa kuin kunnallisvaaleissa. Vuonna 2007 järjestettyjen eduskuntavaalien äänestysprosentti kohosi 71,1:een. Aktiivisuudessa on alueellisia eroja, jotka heijastavat mm. eroja asukkaiden sosioekonomisessa asemassa. Alueellisten erojen esiintyminen äänestysvilkkaudessa on voimakkaampaa kunnallis- kuin eduskuntavaaleissa. Toimintaympäristöraportin mukaan (luku 6.2.) Helsingissä osallistumisen kulttuuri eroaa Vantaasta. Helsingissä ei ole esimerkiksi tehty nimenomaan kuntademokratiaan ja kuntalaisten osallistumiseen keskittyvää poikkihallinnollista strategiaa. Hallinnossa vuorovaikutukseen panostetaan silti laajalla rintamalla siten, että kansalaisten osallistaminen on hajautettu toimintoihin. Esimerkkeinä vuorovaikutukseen panostavista toiminnoista ovat ympäristötoimi, sosiaalitoimi, kulttuuritoimi, liikuntatoimi, nuorisotoimi ja kaupunkisuunnittelu. Kaikki hoitavat vuorovaikutusta omista määrärahoistaan. Helsinki kannustaa asukkaitaan osallistumaan kunnalliseen vaikuttamiseen omaehtoisella toiminnalla. Kaupunkilaisia kannustetaan seuraamaan luottamuselinten toimintaa ja tehtyjä päätöksiä sekä niiden toteuttamista. Toimielinten asiakirjat ovat nähtävänä kirjaston toimipisteissä ja kaupunginvaltuuston kokouksia voi seurata paitsi paikan päällä, myös kaapelitelevisiossa suorana lähetyksenä. Kaupungin toimia osallistumisen lisäämiseksi esitellään mm. verkkosivuilla Vuosittain järjestetään useita ylipormestarin asukasiltoja, joissa voidaan käydä välitöntä keskustelua kaupunginosan tasolla. Eri hallintokunnat järjestävät myös hankkeistaan esittelytilaisuuksia muun informaation lisäksi. Asukkaille suunnattu, joka kotiin jaettava Helsinki-Info lehti ilmestyy kaupungin julkaisemana kuusi kertaa vuodessa. Helsingissä julkaistiin vuonna :ää vähintään kuukausittain ilmestyvää kaupunginosalehteä joista Vuosaari, Lauttasaari-lehti, Koillis-Helsingin lähisanomat ja Kaupunkisanomat ilmestyivät viikoittain. Lisäksi harvemmin kuin kerran kuukaudessa ilmestyviä kaupunginosalehtiä oli vuonna 2008 Helsingissä yhteensä 18 kappaletta. Helsinki avustaa kansalaisjärjestöjä ja niiden asuinalueella järjestämiä toimintoja, tilaisuuksia ja palveluja eri tavoin. Paikallista osallisuutta tukee mm. asukastalojen (25 kpl) ja tilojen toiminta,

17 Demokratia 17 (125) Väliraportti Helsinki Vantaa-selvitys jota kaupunki avustaa taloudellisesti. Helsingin kaupunginosat r.y:n (Helka) jäseninä on 76 kaupunginosayhdistystä. Helkan edustaja on usein mukana asiantuntijana kaupungin työryhmissä. Kaupunki on myös tukenut kaupunginosien kotisivujen tuottamista ja ylläpitoa. Tällä hetkellä kotisivut ovat noin 50 kaupunginosalla osoitteessa Sivut toimivat myös yhteydenpidon välineenä asukkaiden ja kaupunginhallinnon välillä. Periaatteena on, että sivujen sisällöstä ja ylläpidosta vastaavat asukkaat. Helsinki kannustaa kuntalaisia käyttämään sähköisiä tiedonhaku- ja vuorovaikutuskanavia. Voimavaroja suunnataan informaation kokoamiseksi helppokäyttöisiin verkkoportaaleihin. Palautteen antaminen perinteisten tapojen sijaan tietoverkoissa on lisääntymässä. Helsingin kaupungin tavoitteena on myös kuntalaisten sähköisen osallistumisen mahdollisuuksien vahvistaminen. Tähän tavoitteeseen kaupunki pyrkii rakentamalla itse kuntalaisille erilaisia sähköisen osallistumisen portaaleja, joissa esitettyyn palautteeseen vastaamiseen on kaupunkitasolla myös resursoitu. Esimerkkeinä mainitaan pyöräilijöille suunnattu kommentointialusta karttakyselytyökalu sekä keväällä 2010 järjestetty kansalaisten sähköinen kuuleminen palveluverkosta Sähköistä osallistumista tukee myös Helsinki-kanava, joka mm tarjoaa lähetyksiä suoraan Helsingin kaupungin päätöksenteon tapahtumapaikoilta. Liikuntavirastolla, opetusvirastolla ja rakennusvirastolla on internetsivustoillaan Osallistu ja vaikuta osiot, joissa on kuntalaisten vaikuttamista tukevaa käytännön informaatiota. Lisäksi nuorisoasiainkeskus tarjoaa omilla internetsivuillaan lukuisia sähköisiä vaikuttamiskanavia Helsinki ei ole kuitenkaan kaupunkitasolla lähtenyt mukaan ns. sosiaalisen median kanaviin Vantaan tai esim. Espoon tapaan. Hesan Nuorten Ääni on Helsingin kaupungin järjestämää toimintaa nuorten osallisuuden edistämiseksi. Nuorisovaltuuston perustamisen sijaan päätettiin nuoriso- ja opetustoimen yhteistyönä rakentaa kaupunkiin useampia nuoria päätöksentekoon osallistumaan kannustava järjestelmä. Norjalaisen Porsgrunnin kunnan kokemuksiin perustuva toimintamalli kannustaa lapsia ja nuoria osallistumaan ruohonjuuritasolla. Hesan Nuorten Äänen Avoimet Foorumit on tarkoitettu vuotiaille eri kouluista, oppilaitoksista, nuorisotaloilta ja nuorten ryhmistä. Mukaan mahtuu 150 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Koulujen oppilaskuntia ja nuorisotaloja pyydetään valitsemaan keskuudestaan edustajat foorumiin. Kustakin koulusta tai nuorisotalolta toivotaan paikalle 2 3 edustajaa. Kaupunginjohtajan johtamissa Nuorten Ääni -kokouksissa jaetaan vuosittain noin euroa kouluympäristön tai koulun yhteishengen parantamishankkeisiin. Vuonna 2009 toiminnassa ovat mukana kaikki perusopetuksen koulut ja lukioita sekä ammatillisia oppilaitoksia, yhteensä yli lasta ja nuorta Vantaa Kolme viidesosaa Vantaan asukkaista on erittäin tai melko kiinnostunut oman kaupungin toiminnasta ja päätöksenteosta 2009 julkaistun tutkimuksen mukaan. Vain joka 20:s vantaalainen ei ollut lainkaan kiinnostunut.

18 Demokratia 18 (125) Väliraportti Helsinki Vantaa-selvitys Viime kunnallisvaaleissa Vantaan äänestysprosentti jäi 54 prosenttiin eli alle 3/5 -osuuden. Äänestysaktiivisuuden keskiarvot ovat kuitenkin kohonneet 2000-luvulla järjestetyissä kunnallisvaaleissa. Vantaalaiset ovat äänestäneet ahkerammin eduskuntavaaleissa kuin kunnallisvaaleissa. Vuonna 2007 järjestettyjen eduskuntavaalien äänestysprosentti kohos 64,8:aan. Aktiivisuudessa on alueellisia eroja, jotka heijastavat mm. eroja asukkaiden sosioekonomisessa asemassa. Vantaan kaupungin strategiassa 2010 on kaupungin arvoiksi määritelty innovatiivisuus, yhteisöllisyys ja kestävä kehitys. Yhteisöllisyydellä tarkoitetaan kuntalaisen osallisuuden ja aktiivisuuden edistämistä, syrjäytymisen ehkäisyä sekä osallistumista yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Asukkaiden omaehtoinen toiminta nähdään kaupungin voimavarana ja kaupunginosien elinvoimaisuuden edistäjänä. Osallisuutta edistetään Vantaalla mm. alueellisen aktiivisuuden tukemisella ja aluetoimikuntien työn avulla. Vantaalla järjestetään teemallisia ja alueellisia asukasiltoja. Syksyllä 2010 aloitetaan uudella konseptilla Vantaan asukasfoorumi -yleisötilaisuudet, jossa kaupungin virkamiehet, päättäjät ja asukkaat voivat keskustella ja kysyä heitä askarruttavista asioista. Vastaavaa toimintaa lähikunnissa ovat muun muassa Helsingissä ylipormestarin asukasillat, Espoossa asukasfoorumien yleisötilaisuudet sekä Keravalla kyläillat. Toimialat järjestävä omia asukastilaisuuksiaan ajankohtaisista teemoista ja suunnitelmistaan, esimerkiksi kaupunginsuunnittelulla on useita erilaisia asukastilaisuuksia vuosittain. Vantaan Kaupunginvaltuuston hyväksymän aluetoimikuntien johtosäännön mukaan aluetoimikunta edistää alueensa asukkaiden hyvinvointia ja alueensa kestävää kehitystä tavoitteenaan viihtyisä ja turvallinen elinympäristö sekä monipuoliset ja omaleimaiset yhdyskunnat. Aluetoimikunta toimii vuorovaikutuksessa asukkaiden ja yhteisöjen kanssa sekä pyrkii edistämään asukkaiden osallistumismahdollisuuksia omalla alueellaan. Vantaan kaupungin talousarvion vuoden 2009 tavoitteen mukaisesti aluetoimikuntien ja niihin rinnastettavan Svenska kommitténin yhtenäinen toimintakonsepti luotiin ja vuosi 2009 olikin toiminnan käynnistämisen aikaa. Vantaalla aloitti vuonna 2009 suuraluejaon mukaisesti seitsemän aluetoimikuntaa ja koko Vantaan käsittävä Svenska kommittén. Aluetoimikuntia on Koivukylässä, Korsossa, Hakunilassa Tikkurilassa, Aviapoliksessa, Myyrmäessä ja Kivistössä. Aluetoimikuntien koko toimintakaudella on 16 jäsentä ja Svenska kommitténissa 10 jäsentä. Jäsenet on valittu aluetoimikuntiin puoluepoliittisesti. Aluetoimikunnat toimivat vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunnan alaisuudessa. Aluetoimikunnilla on jaettavanaan aluerahaa omalla alueellaan noin euro asukasta kohden. Aluerahalla tuetaan alueellisia hankkeita tai tapahtumia, jotka edistävät alueen asukkaiden hyvinvointia sekä alueen kestävää kehitystä. Vuonna 2009 aluerahaa haettiin ja sitä myönnettiin euroa. Oman työnsä jäsentämiseksi aluetoimikunnat ovat laatineet vuoden 2009 aikana oman alueensa osallisuus- ja kehittämissuunnitelman. Kunkin alueen osallisuus- ja kehittämissuunnitelma sisältää nykytilan kuvauksen sekä kehittämisehdotuksia mm. alueen asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien parantamisesta, alueen hyvinvoinnin ja turvallisuuden, palveluiden ja yhdyskuntarakenteen kehittämisestä sekä kestävän kehityksen mukaisesta toiminnasta. Muutamien aluetoimikuntien esityksestä kokeiltiin vuonna 2009 avoimia kokouksia. Näin avattiin yksi vuorovaikutus- ja tiedotuskanava asukkaiden, luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välille. Kokeilun jälkeen päädyttiin kuitenkin kehittämään muita osallistumisen muotoja.

19 Demokratia 19 (125) Väliraportti Helsinki Vantaa-selvitys Aluetoimikuntien vaikuttavuus kaupungin sisällä on kysymysmerkki. Aluetoimikuntien tunnettavuus etenkin asukkaiden keskuudessa on ollut haasteellista. Osallisuus- ja vuorovaikutustyöskentely Vantaalla keskittyy vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialalle. Aluetoiminnan tulosyksikössä työskentelevät aluekoordinaattorit tukevat alueella toimivien järjestöjen kansalaistoimintaa. Aluekoordinaattorit toimivat aluetoimikunnissa valmistelevina virkamiehinä sekä esittelijöinä kokouksissa. He myös neuvovat ja opastavat aluerahan ja muiden avustusten hakemisessa ja vastaavat aluerahaan liittyviin kysymyksiin. Aluekoordinaattorit päivystävät myös omilla alueillaan kirjastoissa ja yhteispalveluissa ja osallistuvat alueellisten verkostojen toimintaan. Vuonna 2009 aluekoordinaattoreiden vakansseista tehtiin vakituisia virkoja, aluekoordinaattoreita on tällä hetkellä kuusi. Vantaalla on toiminut nuorisovaltuusto vuodesta Valtuusto valitaan kouluissa järjestettävillä vaaleilla kahden vuoden välein. Edellisten vaalien äänestysprosentti oli 61,8%. Vuoden 2008 alussa aloittanut nuorisovaltuusto on järjestyksessään viides. Nuorisovaltuustoon kuuluu 20 varsinaista ja 10 varaedustajaa. Iältään nuorisovaltuutetut ovat vuotiaita. Nuorisovaltuustolla on edustajat kaikissa kaupungin lautakunnissa ja aluetoimikunnissa. Toiminta ei ole sidoksissa mihinkään puoluepoliittiseen toimintaan. Nuorisovaltuusto voi tehdä aloitteita suotaan Vantaan kaupunginhallitukselle. Vantaalla on järjestetty vuodesta 2008 vuosittainen vaikuttaja-päivä ja siihen liittyvät aloitteet toteuttavat osaltaan nuorisolain kunnille asettamia velvoitteita nuorten kuulemisesta. Vantaan kolmas Vaikuttaja-päivä järjestettiin Tikkurilan lukiolla. Tilaisuuteen osallistui 60 vantaalaista koulua ja oppilaitosta oppilas- ja opettaja edustajineen, Vantaan nuorisovaltuutetut sekä kaupungin päättäjiä ja toimijoita. Yhteensä osallistujia oli noin 220. Tilaisuudessa tuodaan päättäjien tietoon lapsille ja nuorille merkityksellisiä asioita kysymysten, ehdotusten ja aloitteiden kautta sekä edistetään siten lasten ja nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa kaupungin kehittämiseen ja päätöksentekoon. 3.4 Kustannukset luottamuselinten toiminnasta ja demokratian edistämisestä Toimeksiantoon sisältyy velvoite arvioida taloudellisia näkökohtia kussakin teemassa. Demokratiasta puhuttaessa on erotettava toisistaan luottamuselinten oma toiminta ja kustannukset päätöksenteon seurauksena syntyvästä toiminnasta ja sen kuluista ja tuotoista. Demokratian hintana kunnissa voitaisiin verrata esim. toimielinten palkkioita kokoustilakustannuksia päätöksentekoon liittyvää viestintää käännöskuluja asianhallintajärjestelmien hankinta- ja ylläpitokuluja vaalien järjestämiskuluja jne. Liiteaineistoon sisältyy molempien kaupunkien luottamushenkilöiden palkkiosäännöt. Helsingin kokouspalkkioiden taso on kautta linjan Vantaata korkeampi. Kaupunkien mahdollisen yhdistymisen tilanteessa on oletettavaa, että palkkioiden ja korvausten taso säilyisi vähintään Helsingin nykyisessä tasossa. Kustannusten kokonaismäärä riippuu muodostettavien luottamuselinten kokoonpanosta, kokousrytmistä ja lukumäärästä. Helsingin kaupunginvaltuuston kulut vuoden 2009 tilinpäätöksessä olivat 1,6 miljoonaa euroa. Vantaan vastaavat menot olivat euroa. Menot olivat pääasiassa valtuutettujen kokous-

20 Demokratia 20 (125) Väliraportti Helsinki Vantaa-selvitys palkkioita ja huoneistomenoja. Muiden luottamuselinten kustannusten vertailu on tarvittaessa syytä teettää erillisenä selvitystyönä. Toimintaympäristöraportissa on koottu tietoja kaupunkien taloudellisista panostuksista asukkaiden osallistumisen tukemiseen. Helsingin avustusmäärärahat kohdentuvat järjestöille enemmän sektoreittain, Vantaalla avustukset jaetaan yhden lautakunnan kautta (vapaa-aika- ja asukaspalvelulk.). Avustussummat ovat merkittäviä, useita miljoonia euroja erilaiseen paikalliseen asukastoimintaan. Lisäksi molemmissa kaupungeissa asukastoiminta saa tukea mm. tilojen muodossa. Tiedoista on kuitenkin vaikea päätellä, ovatko kustannukset demokratiasta vai esim. joidenkin palveluiden tuottamisesta aiheutuvia. 4. Asiantuntijoiden kuuleminen 4.1 Jussi-Pekka Alanen 4.2 Kristina Wikberg Teemaryhmä kuuli valtioneuvoston 2004 asettaman seutuselvityksen laatijaa, maaneuvos Jussi- Pekka Alasta Alasen esityksen runko on liitteenä. Alanen on myös kirjoittanut pitkäaikaisen kokemuksensa perusteella seutukysymyksestä pamfletin Helsinki. Kansakunnan pääkaupunki. Ihmisten metropoli, jossa hän perustelee näkemystään. Alasen mukaan tarvittaisiin metropolihallinto, jonka toimialaan kuuluisivat ainakin yhdyskuntarakenne, liikenne, väylät, asumisstrategia, ympäristö, maahanmuutto sekä verokilpailun ja eriytymisen torjunta. Helsingin ja Vantaan yleiset edellytykset yhteistyön tiivistämiselle ovat hyvät, mutta niillä ei yksin ratkaista metropolialueen haasteita. Liitos ilman kattavaa kokonaisuutta sisältää selviä riskitekijöitä ja lisää epätervettä seudun sisäistä kilpailua Kun metropolin kokonaisuus on hallinnassa, myös liitoksille löytyy tilaa. Metropolihallinnon luominen siirtyy, jos etenemisjärjestys on väärä. Painopisteenä korostuvat vain oman kunnan asiat ja eriytymisriski kasvaa. Ratkaisut on lopulta tehtävä suurten linjojen pohjalta. Kansalaisia eivät kiinnosta visiot, metropolit ja toimintabudjetit, elleivät ne uhkaa heidän omaa lähiympäristöään asukkaan Helsingissä lähidemokratiaa olisi tehostettava. Sen ei tarvitse merkitä uusia hallinnollisia ratkaisuja, mutta kyllä informaatio-, kuulemis-, osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmien kehittämistä ja selkeyttämistä (tämä koskee myös metropolivaihtoehtoa). Tiiviin yhteistyön luominen myös Espoon ja kehyskuntien suuntaan olisi haastavaa asukasnäkökulmastakin. Suurissa liitoksissa on Suomessa aina tarvittu valtion mukaantuloa eikä asia etene kuntien keskinäisin päätöksin. Siksi asia pitäisi ratkaista kevääseen 2011 mennessä, jotta kysymys tulee hallitusneuvotteluihin mukaan. Kokouksessa kuultiin myös johtaja Kristina Wikbergiä Suomen Kuntaliitosta. Hänen powerpoint-materiaalinsa on liitteenä. Wikberg korosti kuntaliitosten olevan joka tapauksessa aina vaikeita prosesseja. Hän teki neljä johtopäätöstä osallistumisen suhteen suurten kuntien yhdistyessä: