SYYSKIRJE 2013 PIDÄMME HUOLTA- PIDÄMME PUOLTA LAKEUDEN OMAISHOITAJAT RY.

Transkriptio

1 LAKEUDEN OMAISHOITAJAT RY Seinäjoki, Kauhava, Kurikka, Lapua, Ilmajoki, Jalasjärvi SYYSKIRJE 2013 PIDÄMME HUOLTA- PIDÄMME PUOLTA

2 Kuitenkin meidän yhdistyksenä tulee ajatella yhdistyksen perustoimintaa, eikä elää vain projektien kautta. Nyt lähdemme toteuttamaan ja jatkamaan yhdistyksen vankkaa omaishoitajaläheistä toimintaa toiminta-alueellamme. Syystervehdys yhdistykseltä Nyt alkaa yhdistysvapaat kuukaudet olla ohi ja syksyn toimintakausi uusine haasteineen voi alkaa. Vuosikokouksessa kolme hallituksen pitkäaikaista jäsentä luopuivat paikastaan ollen mukana melkein koko yhdistyksen yli kymmenvuotisen toiminnan ajan. Kiitos heille siitä suunnattomasta ja pyyteettömästä työstä, jonka he ovat tehneet yhdistyksen hyväksi kaikkina näinä vuosina. Tervetuloa uudet hallituksen jäsenet mukaan. Hallituksemme on aina ollut aktiivinen ja kokouksiin osallistutaan lähes sataprosenttisesti. Se on merkki siitä, että kaikki ovat sitoutuneet toimeensa hyvin. Hallituksemme toiminta on erittäin haastavaa ja vastuullista hallinnoidessamme isoa RAY:n projektia. Huomioitavaa on, että koko yhdistyksen toiminnan ajan sillä on melkein aina ollut omaishoidon kehittämisprojekti alueellaan. Nytkin työllistämme kolmea työntekijää tämän meneillään olevan projektin myötä. Tervetuloa myös uudet jäsenet yhdistyksemme toimintaan. Hyvin alkanut Omaiskaffila toiminta jatkuu syksyllä Seinäjoella ja Kurikassa ja saamme opiskelijaryhmän sitä kehittämään ja toteuttamaan muihinkin toiminta-alueemme kuntiin. Edunvalvonnassa saimme olla mukana antamassa lausuntoa kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman väliraporttiin ainoana yhdistyksenä Etelä-Pohjanmaalla. Yhdistyksen lausunto on luettavissa kotisivuillamme Siis paljon haasteita ja tehtävää riittää ensi toiminkaudelle. Ole aktiivinen ja tule mukaan! Muista huolehtia jaksamisestasi! Leena Huhtamäki puheenjohtaja

3 LAKEUDEN OMAISHOITAJAT ry Järjestötalo Kauppak. 1, 2.krs SEINÄJOKI HALLITUS 2013 Puheenjoht. Leena Huhtamäki Varap.joht. Markku Komulainen Rah.hoit. Marja-Sisko Metsälä , YHDESSÄ TEHDEN II -PROJEKTI ( ) Toimisto avoinna Tiistai klo 9:00-15:00 Anne-Maria Halmesmäki Hanna Lahti Katariina Haapasaari Jäsen Jukka Louhivesi Jäsen Antti Laitinen Jäsen Anna-Liisa Ojala Jäsen Kirsti Rajamäki Jäsen Kari Karpoff Sihteeri Irma Mylläri

4 Jorma Laulaja: Mikä tie, mikä matka! Arkki Otteita luvusta Kun elämä järkkyy. (Koonnut Matti L.) Kun elämä järkkyy. Jorma Laulaja Piispa emeritus Elämässä täytyy olla jotakin, mitä kohti kulkea ja mitä toivoen odottaa, sen elämä osoittaa yhä uudestaan. Pienikin toivo on valoa, joka auttaa kulkemaan taas taipaleen verran lisää. Itävaltalais-juutalainen Viktor Frankl eräänä aamupimeänä keskitysleirin vangin kaivuutyötään aloittaessaan näki kaukaa erään maatalon valojen syttyvän. Se riitti hänelle sen päivän voiman antajaksi ja toivon merkiksi, ettei Jumala ollut häntä unohtanut. Hän muisti Johanneksen evankeliumin sanat: Valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa (Joh. 1:5) Franklin perustama oppi tähdentää, että ihminen tervehtyy ja jaksaa paljon, kun hänellä on jokin asia tai joku ihminen, joka antaa hänen elämälleen mielen ja tarkoituksen. Järkyttävä vastoinkäyminen lamaannuttaa ja suistaa raiteiltaan. Se imee voimat ja hajottaa ajatukset. Toisaalta se voi pakottaa keskittämään voimat käsillä olevaan vaikeaan tilanteeseen tai hädässä olevan ihmisen auttamiseen. Toivomme on koetuksella, emmekä saa aina vastausta miksi-kysymyksiimme.valona on se, että Jumala on järkkymätön rakkaudessaan. Turvattomuudesta etsiydytään Jumalan lohdutukseen ja rauhaan. Jumalan rakkaus ja hänen itsensä antama lupaus on, että me saamme valtakunnan, joka ei järky (Hepr. 12:28). Omaishoitajat ja Läheiset Liiton eläkkeelle juuri jäänyt toiminnanjohtaja Merja Salanko-Vuorela sekä liiton uusi toiminnanjohtaja Marja Tuomi vierailivat alkusyksystä Lakeuden Omaishoitajien yhdistyksessä.

5 Kertoisitko omaishoitaja toiveesi? -Omaishoitaja terveydenhuollon asiakkaana Päivän toiminta toteutetaan luovilla menetelmillä ja ohjaajana toimii psykodraamaohjaaja Maija-Liisa Seppä. Toiminnan välillä nautimme maittavasta Hotelli-Ravintola Alman lounaasta. Päivän aikana nautitaan myös toisten omaishoitajien seurasta ja yhteisestä rentoutumishetkestä. Omaishoitajat ovat oman tilanteensa ja hoivatyönsä asiantuntijoita. Kerättyjä kokemuksia ja toiveita hyödynnetään Yhdessä tehden II projektin kehittämistyössä alueen terveydenhuollossa. Päivän aikana käyty keskustelu on luottamuksellista. Omaishoitaja, toiveesi on tärkeä! Yhdessä luovasti keskustellen tilaisuus la klo Lisätiedot ja ilmoittautumiset pe mennessä p Tilaisuuteen mahtuu 20 omaishoitajaa. Hotelli-Ravintola Alma, Ruukintie 4 Seinäjoki ( Tervetuloa Lakeuden Omaishoitajat ry:n järjestämään maksuttomaan tilaisuuteen kertomaan kokemuksistasi omaisten ohjauksesta ja saamastasi tuesta terveydenhuollossa. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki omaishoitajat, jotka esim. hoitavat puolisoaan, erityislastaan tai vaikkapa omia vanhempiaan. Voit osallistua ja kertoa omakohtaista kokemusta omaishoitajuudesta huolimatta siitä, oletko tällä hetkellä omaishoitaja. Tutustu Likellä lehteemme Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN II PROJEKTI Lakeuden

6 Omaishoitajan tarina Omaishoitajan jaksaminen Vaimollani Mairella todettiin keskivaikea Alzheimerin tauti noin neljä vuotta sitten. Tämä tieto muutti elämämme täysin, ne ihanat tavoitteet romuttuivat- mitä teemme eläkkeellä. Tietämättä mitä elämä jatkossa tulee olemaan. Diagnoosi käytiin lyhyesti ja kiireesti lävitse. Olisin näin jälkeenpäin ajat ellen ja eteen tulleiden asioiden perusteella, halunnut saada selvitys tästä sairaudesta, sen etenemisestä, hoitosuunnitelmasta, miten ja mitä sairaala tekee ja hoitaa? Myös sen miten kotihoitoa suoritetaan, mitä otettava huomioon. Miten ja missä omaishoitajan valmennus suoritetaan. Keskustelussa hoitajan kanssa, selvisi, mitään automaattista hoitoa ja seurantaa emme saa sairaalan taholta, sitä on saatavissa mm. yksityiseltä sektorilta! Tietysti olin ja olimme avuttomia sairaudesta ja omaishoitajuudesta. En voinut tietää ja ennakoida mitä voi tulla eteen. Mielestäni tärkeimmäksi tehtäväksi tuli hoitaa hänen pahaa mielitä. Omia asenteita tuli muuttaa. Luopuminen menemisistä, luopuminen järjestötoiminnasta. Tehdä uudet tavoitteet tulevaisuudelle. Luoda uudenlainen koti ja kodin turvallisuus. Vaimon tutkimuksien aikaan tuli myös vastaanotto depressio hoitajalle terveyskeskuksessa. Kaikessa avuttomuudessamme olemme saaneet häneltä paljon hyödyllistä käytännön tietoa ja apua. Myös tapaamiset nostavat hänen mieltään. Myös suurena apuna arkeen on ollut muistihoitaja terveys keskuksessa. Heti diagnoosin saamisen jälkeen alkoi tk.ssa fysio jumppa, eli ns. vertaistuki. Keväästä 2011 lähtien saatiin tk.sta omalääkäri sekä omahoitaja, hän saa erikoislääkärin hyvin miellyttävää kokonaisvaltaista hoitoa, säännöllisesti kutsuttuna. Hänen kanssaan käyn kahdenkeskiset keskustelut vaimoni voinnista. Vaimoni sairaus on edennyt koko ajan huonompaan suuntaan. Lähestytään jollain ajalla avun tarpeeseen laitoshoidon muodossa. Mitä om-hoitajan tukea olen saanut ja mistä? Pääsääntöisesti kun ongelma- asia on tullut eteen, on tieto ja apu hankittava itse eri lähteistä. Ikä- keskuksesta olen tietoja jonkin verran saanut. Samoin eri potilasjärjestöjen kautta. Terveyttäni ja jaksamista seuraa omalääkäri tk:ssa, käynneillä. Sairaalan sydänosastolta tulee kutsu säännöllisesti tahdistin kontrolliin. Seurakunta on kiitettävästi huomioinut ja tukenut omaishoitajien jaksamista. Om- hoitajana saamani apu ja tuki tulee laajan ystäväpiirin kautta. Kuntosalilla käynti on hyvin tärkeää kunnolle ja jaksamiselle. Viherkoti on tärkeä ja hyvä paikka vaimolleni, ensinnä intervalli hoitopaikkana, kuten myös tarpeen tullen voinut hänet viedä päivähoitoon. Kokonaisuutena nyt, kun tänne saakka on päästy, selviydymme jotenkuten. Kodin hoito, ruuan valmistus, siivoukset, pyykki ja vaatehuolto ym. onnistuvat. Joskus vain se 24 tuntia vuorokauteen ei tahdo riittää. Jatko ja tulevaisuus arveluttaa, miten selviämme.

7 Yhteenvetona esitän: Omaishoitajille perusasiat saatava kuntoon, osa omaishoitajista voi taloudellisti huonosti, rahat eivät riitä, henkiset voimavarat loppuvat eikä enää jakseta hoitaa. Hoidettava ja hoitaja tarvitsevat ajan kuluessa pysyvän hoitopaikan. Yhteiskunnalle se maksaa paljon n.70,oooe/henkilö/vuosi. Seinäjoella on pysyvää hoitopaikkaa vailla n.150 henkilöä. Eli yhteiskunta ei tule toimeen ilman omaishoitajia ja yhteiskunta käyttää om.hoitajia röyhkeästi hyväksi. Omaishoitajien palkkio on moninkertaistettava. Palkkio pitää saada oikeuden mukaiseksi ja tasapuoliseksi. Siihen yhteiskunnalla pitää olla varaa, huomioiden mikä säästö tulee koti hoidosta. Terveyden huollon, ja eri potilasjärjestöjen yhteistyön aloittaminen ja tiivistäminen. Om- hoitajien lähestyminen ja asiantuntija avun ja tuen saatavuuden helpottaminen järjestöiltä. Käynnit aloittavan omaishoitajan luona kotona; olosuhteiden kartoitus ml. apuvälineet. Om. hoitajien järjestäytyminen on saatava korkeammalle tasolle. Yhteistyötä esim. kansalaisopiston kanssa kehitettävä, kansalaisopisto voisi olla om. hoitajien perehdyttämis- koulutuksen järjestäjä: Eli eri sairauksien perusasiat, hoitosuunnitelmat- kuka tekee. Mistä tiedot tuki korvauksille, mistä haetaan ja mitä kautta haetaan. SAS palvelu- mikä se on, miten ja mistä intervallipaikkoja, päivätoiminnot, kivipuro palvelut. Potilaan oikeudellinen asema, edunvalvonta, pankkivastuut, E-resepti, lääkkeiden yhteisvaikutus, kuntoutus, diabetesinsuliinipiikitys ym. Inva- pysäköintilupa. Lakeuden omaishoitaja jäsenien terveydentilan kartoittaminen ja terveyden tilan vaikutus jaksamiseen. Omaishoitajien terveyshuollon järjestäminen ottaen huomioon om. hoitajien terveydentilat. Terveyshuollossa huomioitava henkinen jaksaminen. Terveystarkastuksissa aikaa kuunnella om- hoitajaa niistä olosuhteista mitä sielle hoitotilanteessa on, mitkä asiat painavat mieltä, vaaratilanteet!!!! Laitoshoidon saatavuus tarvitseville välittömästi, kun se tarve ja halu on. Erityisesti om- hoitajille jotka eivät kykene ja jaksa enää hoitaa omaistaan (taloudelliset resurssit ja voimat loppuneet) Laitoshoito oltava palvelultaan ja laadultaan hyvä, kustannuksiltaan saatavilla oleva. Ei yksityis- sektorin tulosta tavoitteleva. Mielestäni, mm. nämä ovat seikkoja jolla om-hoitajan jaksamista voitais parannella. Raimo Somppi, omaishoitaja.

8 Omaishoitoa valtakunnallisesti ja paikallisesti Sosiaali- ja terveysministeriö asetti tammikuussa 2012 työryhmän laatimaan Suomen ensimmäisen kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman ja antoi aikaa työlle vuoden 2013 loppuun. Työryhmän toukokuussa valmistuneessa väliraportissa määritellään omaishoidon kehittämisen strategiset tavoitteet sekä lainsäädännölliset ja muut kehittämistoimenpiteet tällä ja seuraavalla hallituskaudella. Väliraportissa omaishoito nähdään hoitomuotona, joka mahdollistaa kotona asumisen hoidon ja huolenpidon tarpeesta huolimatta. Ohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota omaishoitajien aseman vahvistamiseen, yhdenvertaisuuteen ja jaksamisen tukemiseen. Työryhmä painottaa eri toimijatahojen yhteistyön merkitystä omaishoitajien ja omaishoitoperheiden tukemisessa. Jotta yhteistyötä voidaan tehdä, pitää tuntea eri toimijatahot ja heidän työnsä hyvin. Järjestöt ja etenkin paikallisyhdistykset ovatkin avainasemassa tekemässä yhteistyötä mahdolliseksi ja viemässä viestiä omaishoitoperheisiin. Yhdistyksen tärkeä rooli omaishoitajien jaksamisen tukemisessa tulee hyvin esille myös omaishoitajien valtakunnallista viikkoa järjestettäessä. Omaishoitajaviikkoa on vietetty nyt 10 vuotta. Vuonna 1996 otettiin käyttöön valtakunnallinen omaishoitajien päivä, mutta vuonna 2003 se laajeni koko viikoksi. Lisäksi kirkkohallituksen kanssa on yhdessä järjestetty omaishoitajien kirkkopyhää jo 10 vuotta. Pia Järnstedt Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Länsi-Suomen aluekoordinaattori Tukihenkilö-, liikuntaystävä sekä vertaisryhmätoiminnat ovat Järjestötalolla Seinäjoella toimivia maksuttomia vapaaehtoistoiminnan muotoja, joiden piiriin pääset mukaan ottamalla yhteyttä Järjestötalon tukihenkilötoimintaan. Toimintaalueena on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen kunnat. Tukihenkilö on tarkoitettu sinulle, joka tarvitset jostakin syystä tukea arjessa. Tukihenkilö on koulutettu vapaaehtoistoimija ja hänellä on vaitiolovelvollisuus. Hän kuuntelee, keskustelee, kulkee rinnalla ja voi osallistua kanssasi erilaisiin tapahtumiin. Tukihenkilön tehtäviin eivät kuulu kodinhoitotyöt. Tarvitessasi apua ulkoiluun, voit tiedustella kauttamme liikuntaystävää. jonka seurassa on mukava jutustelun lomassa ulkoilla ja tehdä lenkkejä vointisi ja jaksamisesi mukaan. Vertaisryhmään osallistuvia henkilöitä yhdistää jokin elämässä koettu asia tai sairaus. Ryhmässä voit keskustella ja jakaa tunteita ja kokemuksia turvallisessa ympäristössä. Järjestötalolla toimii säännöllisesti n. 20 erilaista vertaisryhmää. Tervetuloa myös vapaaehtoiseksi mukaan toimintaamme. Mikäli Sinulla on kysyttävää, ota rohkeasti yhteyttä! Tukihenkilötoiminnan toimialavastaava Anne Sironen tai osoitteesta Pidämme puolta - pidämme huolta VALTAKUNNALLINEN OMAISHOITAJIEN VIIKKO 10v. - Lisätietoa omaishoitajien teemaviikosta löydät lähempänä teemaviikkoa sekä liittomme että yhdistyksemme kotisivuilta

9 Asiaa Mobilesta Kaiken, mikä arkeasi ahdistaa, voi puhua meillä Suomessa huomattiin 1990-luvulla, että tarvitaan avunsaantipaikkoja, joiden tarkoituksena on toimia mahdollisimman joustavasti, viiveettömästi, asiakkaan ehdoilla ja nimettömästi. Avunsaantipaikkoja, joihin ei tarvita mitään lähetteitä ja jotka ovat maksuttomia asiakkaalle eli ns. matalan kynnyksen paikkoja, joihin asiakas voi tulla yksin, puolison, läheisen tai perheen kanssa. Niinpä Seinäjoellekin perustettiin vuonna 1995 Mobiletukiasema Sahalankadulle. Myöhemmin nimi muotoutui Kriisikeskus Mobileksi, mutta toimintaperiaatteet ovat edelleen samat. Alussa toiminta oli monimuotoisempaa, mutta esimerkiksi kriisiavullisen turvakotitoiminnan loppumisen (vuonna 2008) ja neljän muuton jälkeen Kriisikeskus Mobile toimii nyt Järjestötalolla, edelleen Seinäjoen keskustassa. Suomen Mielenterveysseuran paikallisseura Lakeuden mielenterveysseura ry hallinnoi kriisikeskuksen toimintaa. Suomessa on tällä hetkellä 19 kriisikeskusta eri paikkakunnilla, jotka toteuttavat Suomen Mielenterveysseuran eettisiä periaatteita ja linjauksia kriisityössään. Mobile Toimintaamme kuuluu puhelinauttaminen, henkilökohtaiset keskustelut kriisityöntekijän kanssa, verkkoauttaminen ja ryhmänohjaus esimerkiksi perheväkivaltaa käyttäneille ja kokeneille. Kriisikeskus on avoinna joka päivä, myös viikonloppuisin, klo Iltaisin ammattiohjatut vapaaehtoistyöntekijät hoitavat paikalliset ja valtakunnalliset kriisipuhelut. Kriisikeskuksen toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Toimintaa rahoittavat tällä hetkellä myös Seinäjoki ja Lapua pienellä avustuksella. Toiminta on järjestölähtöistä kansalaisapua, joka on tarkoitettu jokaiselle meistä. Saatat kuitenkin epäillä, että olemmeko enää edes olemassa ja mitä teemme.. Saatat kuvitella, että kun auttamistahon nimi on kriisikeskus, täytyy olla joku mahdottoman iso asia, ennen kuin voi ottaa yhteyttä Kaiken, mikä arkeasi ahdistaa, voi puhua meillä. Vahvuuttahan on, kun uskaltaa olla heikko. Ajan saa yleensä samalle tai seuraavalle päivälle ja hätätilanteessa voi tulla vaikka aikaa varaamatta meille suoraan. Puhelimitse saa myös yhteyden eikä kenenkään tarvitse jaksaa yksin. Kriisikeskusjohtaja, Helena Kuutti Kriisikeskus Mobile Seinäjoki, Kauppakatu 1/Järjestötalo, SEINÄJOKI, puh. (06) ja (06) , Avoinna maanantaista sunnuntaihin klo Iltaisin klo puhelinpäivystyksestä vastaavat koulutetut vapaaehtoistyöntekijät. Toimintamuodot: Puhelinpäivystys, henkilökohtainen keskustelu, perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö, ryhmätoiminta ja Tukinet.

10 Omaishoito osaksi palvelujärjestelmämme kokonaisuutta Kaunis kesä on taittumassa pikku hiljaa syksyyn. Olemme saaneet nauttia lämpimästä kesästä ja kerätä voimia pitkän talven varalle. Omaishoito niin ikäihmisten kuin muidenkin huolenpitoa tarvitsevin läheisten kohdalla on tärkeää sekä inhimillisesti että taloudellisesti. Omaishoito tulee olemaan tulevaisuudessa yhä merkittävämmässä osassa väestön ikääntymisen ja toimintakyvyn paranemisen myötä. Tämä luo omaishoidolle uusia mahdollisuuksia. Omaishoidon tuki ja sen määrä ovat monessa tapauksessa ratkaiseva tekijä, voiko läheinen ihminen vähentää työtään tai jättäytyä töistään kokonaan pois hoitaakseen omaistaan kotona. Omaishoidon toteutumisen tulee aina perustua vapaaehtoisuuteen ja kuulemiseen. Palkkio on vain yksi osa omaishoitoa - onnistuakseen ja jaksaakseen tehtävässään omaishoitajat tarvitsevat riittävää henkistä tukea, asianmukaiset olosuhteet ja apuvälineet, yksilöllisiä, joustavia palveluja hoidettavalle ja välillä vapautusta hoitotyöstä. Kuntoutuksen lisääminen ja pääsy säännöllisten terveystarkastusten piiriin on kannatettava tavoite. Omaishoidontuki tulee olla jatkossa entistä enemmän yksi osa palvelujärjestelmäämme. Sen tulee tukea kotona tapahtuvaa hoitotyötä. Omaishoidon tukea on kehitetty viime vuosina, mm. lakisääteisillä vapaapäivillä ja vuorotteluvapaan käytön mahdollisuudella lyhytaikaisemmassa hoidossa. Monen kohdalla vapaapäivät jäävät käyttämättä sopivan sijaishoitopaikan puuttuessa. Vapaapäivien pitoon tulee tarjota erilaisia, yksilöllisiä vaihtoehtoja ja omaishoitajia tulee kuulla tässä asiassa entistä enemmän sekä lisätä tiedotusta kunnan alueella. Vertaisryhmien ja lähiyhteisöjen tuki on omaishoitajille tärkeää. Palveluseteleillä ostettava palvelu tuo pientä helpotusta vapaapäivien viettoon, mutta niillä voi yleensä ostaa vain muutaman tunnin vapaan koko päivän sijasta. Suomessa on arviolta yli läheisensä hoidossa olevaa ihmistä ja heistä vain n on kunnallisen omaishoidontuen piirissä. Tällä hetkellä Seinäjoella omaishoidon tukea saavat lähes kaikki kriteerit täyttävät. Pientä odotusaikaa saattaa loppuvuodesta tuen saannin suhteen olla, mutta lain vaatimissa velvoitteissa on pysytty. Näin ei välttämättä ole kaikkialla, vaan tuen saannissa on suuriakin kuntakohtaisia eroja. Omaishoidontuen myöntämisperusteiden tulisi olla valtakunnallisesti yhdenmukaiset eikä se saisi olla määrärahasidonnainen, vaan kaikkien kriteerit täyttävien osalta sitä tulisi myöntää. Omaishoitoa tuettaisiin parhaiten siirtämällä tuki Kelan maksettavaksi, samalla tuen tulisi olla verotonta. Toimintakykyä ylläpitäviä ja kotona asumista tukevia monipuolisia tuki- ja kotihoidon palveluja, päivätoimintapalveluja ja vuoro- ja lyhytaikaishoitopaikkoja tulee entisestään lisätä. Omaishoitajat ovat valtava voimavara, heidän jaksamisestaan tulee pitää huolta. Varhainen tunnistaminen ja tukeminen ovat ensiarvoisen tärkeää sekä ns. kokemusasiantuntijuuden käyttö. Näin aikaansaadaan toimiva ja toisiaan täydentävä sekä turvallinen kokonaisuus omaishoitajien arvokkaalle työlle. Haluan toivottaa teille kaikille jaksamista ja oikein hyvää syksyä. Paula Sihto Seinäjoen kaupunginvaltuutettu sosiaali- ja terveyslautakunnan pj. osastonhoitaja, geropsykiatrian osasto

11 Omaishoitajan toiveet terveydenhuollon asiakkaana Yhdessä tehden II projekti ( ) on ollut mukana kuluvan vuoden aikana erilaisissa omaishoitajille suunnatuissa tapahtumissa kuulemassa omaishoitajien kokemuksia omaisten ohjauksesta ja saamasta tuesta terveydenhuollossa. Kevään aikana tilaisuuksiin on osallistunut 45 omaishoitajaa, joista suurin osa oli iäkkäitä puolisohoitajia. Lämmin kiitos kaikille kokemuksensa jakaneille! Useimman osallistujan kokemuksen mukaan omaishoitotilanteet olivat kestäneet usein vuosia, ennen kuin niitä oli tunnistettu. Omaishoidon asiat oli ottanut puheeksi useimmiten terveydenhuollon sosiaalityöntekijä, lääkäri tai kunnan sosiaaliohjaaja. Monet omaishoitajat olivat saaneet terveydenhuollossa asioidessaan melko hyvin tietoa läheisensä sairaudesta. Terveydenhuollon ammattihenkilöiltä toivottiin kuitenkin enemmän keskusteluaikaa omaishoitajan omasta tilanteesta ja tietoa omaishoidon tukipalveluista. Omaishoitajat kokivat erityisen tärkeänä, että potilaan kotiutuessa omaishoitajan kanssa keskustellaan kotiutuksen käytännöistä ja kuullaan omaishoitajan toiveita. Omaisen kuuleminen terveydenhuollossa ja arjen asiantuntemuksen arvostaminen on erittäin merkityksellistä omaishoitajalle sekä läheisen hyvälle hoidolle. Omaishoitajat toivoivatkin pääsevänsä mukaan potilasta koskeviin yhteisiin palavereihin ja suunnitelmien tekoon. Kerättyjä kokemuksia ja toiveita hyödynnetään Yhdessä tehden II projektin kehittämistyössä alueen terveydenhuollossa. Kokemustietoa kerätään vielä syksyn 2013 aikana. Tervetuloa kertomaan omakohtainen kokemuksesi omaisen ohjauksesta ja saamastasi tuesta terveydenhuollossa. Tilaisuuksia on tarjolla mm. Kauhavalla sekä Seinäjoella Lisätietoa syksyn 2013 keskustelutilaisuuksista saat Anne-Marialta sekä yhdistyksen kotisivuilta Omaishoitaja, asioidessasi terveydenhuollossa pyydä ammattihenkilöiltä rohkeasti keskusteluaikaa ja kerro sinua askarruttavista potilaan hoitoon tai omaishoitoon liittyvistä asioista! Terveydenhuollon ammattihenkilöille koulutusta Omaishoitajien ohjauksen mahdollisuuksista on puolestaan tarjolla mm. Seinäjoen keskussairaalalla sekä Lisätietoja saat Hannalta sekä kotisivuiltamme. HUOM! Liittymällä projektin sähköisen tiedotteen postituslistalle, saat aina ajankohtaisen tiedon tarjolla olevasta toiminnastamme suoraan omaan sähköpostiisi. Tiedotteita lähetetään noin kerran kuukaudessa. Mukaan voivat liittyä niin omaishoitajat kuin omaishoitoperheitä työssään kohtaavat ammattilaiset. Mukaan pääset ilmoittamalla siitä Hannalle. Mukavia syksypäiviä toivotellen, Anne-Maria, Hanna ja Katariina Kehittämissuunnittelija Anne-Maria Halmesmäki, p Kehittämissuunnittelija Hanna Lahti, p Kehittämispäällikkö Katariina Haapasaari, p sähköpostit: Projektia hallinnoi Lakeuden Omaishoitajat ry ja sen rahoittaa Rahaautomaattiyhdistys.

12

13 KANNATTAJATUOTTEET Hei,tässä linkki, josta voi nähdä ja kuulla Jonna Tervomaan Tikapuut omaishoitajalaulun Jonna Tervomaan uusi laulu Tikapuut kertoo omaishoidosta. Laulu on kuunneltavissa Paljon muutakin ajankohtaista tietoa, tapahtumia ja keskustelua omaishoidosta löydät liittomme facebook-sivuilta ja Merja Salanko-Vuorelan haastattelun + Jonnan näkee : T-PAITA hyvälaatuinen puuvilla 7 Teksti Elämänsä Sankari aikuisten ja lasten kokoja, sininen tai musta. ADRESSIT yhdistyksen tunnuksella 7 Adresseja myy myös Posliiniporras, Konekatu 2 Seinäjoki

14

15 Eskoon henkilökohtaisen avun keskus palvelee henkilökohtaisen avustajan työnantajia ja henkilökohtaisia avustajia! Me autamme työsuhteen kaikissa kysymyksissä. Järjestämme koulutusta ja työnohjausta niin työnantajille kuin henkilökohtaisille avustajille. Palvelua saavat sopimuskuntien asukkaat. Ota yhteyttä, kerromme lisää! Eskoon henkilökohtaisen avun keskus, Eskoontie 47, Seinäjoki sähköposti: Henkilökohtaisen avun palveluneuvoja Janna Savolainen (puh: ) Henkilökohtaisen avun koordinaattori Maarit Vinni (puh: )