Hyvinvoinnin valmentamisen opas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinvoinnin valmentamisen opas"

Transkriptio

1 Hyvinvoinnin valmentamisen opas Jos sä haluut reipas olla ja täysin pihalle saa mennä polla. Tule keskipihalle, siellä alkaa pihakesä päivittäin klo Ellei sada vettä, räntää, lunta tai et vedä päiväunta. Petra toiminta omaishoitajan hyvinvoinnin tukena Kisko niskaas kuteet rennot tai riisu kaikki minkä hennot: Siis jos auringosta tykkäät, etkä rusketusta lykkää. Ota mukaan vaikka mitä, parvekkeilla kuukuillaan jo sitä, mitä touhua on tuolla amfiteatterin puolla. Miks en minä ole siellä? Sitähän ei kukaan kiellä! Tule mukaan. Pidä hauskaa. Nosta kuntoos ja itsetuntoos. Ei siis tarvi olla yksin, mennään yhdess käsityksin. Irja Lumikallas 2013 Hämeenlinnan seudun omaishoitajat ja läheiset ry Jyvässeudun Omaishoitajat ry Tampereen Seudun Omaishoitajat ry

2 Hyvinvoinnin valmentamisen opas Petra toiminta omaishoitajan hyvinvoinnin tukena Petra projekti Rahoitus: Raha-automaattiyhdistys Julkaisijat: Hämeenlinnan seudun omaishoitajat ja läheiset ry Jyvässeudun Omaishoitajat ry Tampereen Seudun Omaishoitajat ry Työryhmä: Kati Haavisto Orvokki Haavisto Kaarina Hauskala Elisa Järvenpää Leena Makkonen Ulla Oksanen Kirjapaino: Grano Oy, Hämeenlinna 2014

3 Sisältö MITEN KAIKKI ALKOI? 4 MIHIN OPAS ON TARKOITETTU? 6 MISTÄ HYVINVOINTI KOOSTUU? 7 TOIMINTAMALLIT HÄMEENLINNASSA 9 1. Taloyhtiötoiminta Taloyhtiötoiminta kantaa arjessa Taloyhtiötoiminnan vaiheet Tiedottaminen taloyhtiötoiminnassa Asukastoiminnan mallit Vapaaehtoisvalmennus taloyhtiötoiminnassa Vapaaehtoisten tukeminen Ryhmän käynnistäjän rooli innostajana Kaveriparitoiminta Hei mennään toiminta Kaksin kaverina 17 TOIMINTAMALLIT JYVÄSKYLÄSSÄ 19 Malli 1. Pitkäkestoinen hyvinvointivalmennus 20 Malli 2. ja Malli 3. Lyhytkestoisen hyvinvointivalmennuksen ja akuutin tuen mallit 22 Malli 4. Hyvinvoinnin purjehdus 23 Malli 5. Vapaaehtoisten koulutus 24 TOIMINTAMALLIT TAMPEREELLA 27 Petra - Vapaaehtoisvalmentajien koulutus 27 Valmennusmallit 28 Vapaaehtoisvalmennus 28 Hyvinvointivalmennus 30 Starttiryhmät 30 Liikunnan starttiryhmä 30 Hyvän mielen starttiryhmä 31 Senioritanssi 31 Teemapäivät 32 KIERTOKOULU YHTEISTYÖMALLINA 33

4 MITEN KAIKKI ALKOI? Petra projekti oli Hämeenlinnan seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n, Jyvässeudun Omaishoitajat ry:n ja Tampereen Seudun Omaishoitajat ry:n vuosien aikana toteuttama Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama yhteistyöhanke. Omaishoitajat ja läheiset liitto ry ja Raha-automaattiyhdistys järjestivät vuonna 2010 keväällä ensimmäisen hankepoliklinikka ideointipäivän kaikille liiton paikallisyhdistyksille. Päivän aikana esiteltiin erilaisia projekti-ideoita, jonka seurauksena syntyi idea paikallisyhdistysten välisestä yhteistyöhankkeesta. Uudesta tavasta tehdä yhteistyötä innostuttiin ja ideaa työstettiin useassa suunnittelupalaverissa. Jokainen hankeyhdistys teki oman hakemuksensa Ray:lle. Lähtökohtana Petra projektissa oli omaishoitajien jaksamisen tukeminen. Projektin aikana haluttiin tuoda hyvinvoinnista huolehtiminen osaksi omaishoitajan arkea. Hankeyhteistyön tavoitteena oli luoda henkilökohtaisen ohjauksen ja valmennuksen malleja omaishoitajien arjen voimavarojen ylläpitämiseksi sekä hyvinvoinnin edistämiseksi toimintakyvyn eri osa-alueilla. Yhteistyöhankkeen yhdistykset vastasivat kukin omasta hyvinvoinnin osa-alueesta, jotka jakaantuivat yhdistysten kiinnostuksen ja aiemman toiminnan mukaisesti. Petra projektin sisällöt yhdistyksittäin: Hämeenlinnan seudun omaishoitajat ja läheiset ry: Omaishoitajan henkilökohtaisen valmennuksen malli sosiaalisen osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi Kohderyhmänä lähekkäin asuvat omaishoitoperheet ja naapurit Hämeenlinnassa omaishoitajien osallisuutta tuettiin lisäämällä sosiaalista pääomaa lähellä olevan yhteisön ja kaveriparitoiminnan avulla. Toiminnan taustalla oli ajatus, että arjen keskellä iloa ja virkistystä tuovien asioiden tekeminen voimaannuttaa jaksamaan myös raskaita asioita. Ihmisen on toisinaan tankattava, jotta jaksaa elää arjessa. Omaishoitajan mahdollisuudet irtaantua kodin ulkopuolelle ovat usein rajalliset. Hämeenlinnassa toimintaa järjestettiin taloyhtiöiden yhteisissä tiloissa, kerhohuoneissa, mankelihuoneissa tai pyykinkuivaustiloissa, joihin kaikki talon asukkaat olivat tervetulleita. Pääpaino oli ryhmämuotoisessa tuessa. Ryhmätoiminnoissa oli nähtävissä personal trainer- toiminnan ydin; kannustaminen, rohkaiseminen ja välittäminen. Petra-projektin vaikutukset näkyivät Hämeenlinnassa omaishoitajan osallisuuden ja naapuriavun lisääntymisenä. Luonnollisten kohtaamisten kautta syntyi ystävyyssuhteita, jotka jatkuivat toiminnan loputtua. Aktiivisimmat taloyhtiöiden asukkaat ottivat vastuuta yhteisen hyvinvoinnin lisääntymisestä ja taloyhtiöissä käynnistyi omaehtoisesti toimivia ryhmiä. Asukkaat innostuivat järjestämään myös erilaisia tapahtumia. Asukastoimintaan mukaan tulleet omaishoitajat kokivat projektin hyvänä ja tarpeellisena. 4 Hyvinvoinnin valmentamisen opas

5 Jyvässeudun Omaishoitajat ry: Omaishoitajan psykososiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin valmennuksen malli Kohderyhmänä omaishoitajat Jyväskylän ja Toivakan alueelta Jyvässeudun Petra projektissa oli lähtökohtana omaishoitajan mielen hyvinvoinnin tukeminen hyvinvointivalmennuksen ja vapaaehtoistoiminnan kautta. Mielen hyvinvoinnin tukemisen keinoin autettiin omaishoitajia tunnistamaan kokonaisvaltaisen henkilökohtaisen hyvinvointinsa merkitys. Projektissa tehtiin alku- ja loppuhaastattelu jokaiselle pitkäkestoiseen hyvinvointivalmennukseen osallistuneelle. Omaishoitajien vastauksissa tuli selkeästi esiin tarve yksilölliseen tukeen oman hyvinvointinsa tunnistamiseksi. Hyvinvointivalmennuksen vaikutus omaishoitajan mielen hyvinvoinnin lisääntymisenä oli selkeästi osoitettavissa kyselyllä. Valmennuksen vaikutus näkyi omaishoitajien aktiivisuuden lisääntymisenä sosiaalisessa kanssakäymisessä esimerkiksi osallistumisena vertaistukiryhmiin, retkille ja eri tapahtumiin. Koska omaishoitajien mahdollisuus sitoutua pitkäkestoiseen valmennukseen ei aina ollut mahdollista omaishoitotilanteesta johtuen, kehitettiin heidän tuekseen lyhytkestoisen hyvinvointivalmennuksen malli sekä hyvinvoinnin purjehduksen malli. Projektissa kehitettiin lisäksi yhdistykselle mielekästä vapaaehtoistoimintaa, jolla tuettiin omaishoitajaa sekä vahvistettiin yhdistyksen toimintaa. Tuloksena on yhdistykselle tehty vapaaehtoistoiminnan käsikirja, joka auttaa yhdistystä kouluttamaan ja rekrytoimaan vapaaehtoisia. Tampereen Seudun Omaishoitajat ry: Omaishoitajan fyysisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin henkilökohtaisen valmennuksen malli Kohderyhmänä liikkuvat ja vähän liikkuvat omaishoitajat Tampereen Petra projektissa haluttiin innostaa omaishoitajia liikkumiseen ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Projektissa haluttiin tuoda liikkuminen mielekkääksi ja helpoksi osaksi arkea. Joskus omasta itsestä huolehtiminen sitovan tilanteen keskellä unohtuu. Pienelläkin muutoksella voi olla suuri vaikutus hyvinvointiin ja arjessa jaksamiseen. Tärkeää on kipinän syttyminen ja oman ajan järjestäminen. Projektissa koulutettiin liikkuvista omaishoitajista vapaaehtoisvalmentajia vähän liikkuvien omaishoitajien tueksi. Tärkeintä Petra parien toiminnassa oli yhdessä liikkuminen ja keskustelun mahdollisuus. Myös liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvät teemapäivät kannustivat omaishoitajia osallistumaan. Toimintojen aikana syntyi myös uusia ystävyyssuhteita. Liikunnan starttiryhmissä tärkeinä asioina painottuivat uusien ihmisten tapaaminen, yhdessä oleminen, innostava ilmapiiri ja uusiin liikuntalajeihin tutustuminen. Liikkuminen ja yleinen hyvinvointi starttiryhmien aikana lisääntyi noin puolella osallistujista. Yhtenä liikuntaan innostavana toimintamuotona kokeiltiin senioritanssia. Ryhmän tarkoituksena oli innostaa omaishoitajia liikkumaan mukavalla tavalla ja tuoda uutta liikunnallista toimintaa yhdistykseen. Senioritanssista muotoutui pysyvä ja kasvava liikuntaryhmä yhdistykseen. Petra-toiminta omaishoitajan hyvinvoinnin tukena. 5

6 MIHIN OPAS ON TARKOITETTU? Tämä opas on tarkoitettu Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n paikallisyhdistysten ja muiden omaishoitajien parissa työskentelevien tahojen käyttöön. Opas sopii käytettäväksi myös muiden kohderyhmien toimintojen tueksi. Omaishoitolaissa omaishoito määritellään vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämiseksi kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Suomen Omaishoidon verkoston määritelmässä omaishoitajuus ajatellaan laajemmin. Omaishoitajana voidaan pitää kaikkia, jotka hoitavat tai avustavat läheistään tämän kotona asumisen mahdollistamiseksi. Omaishoitajuus koskee useimpia ihmisiä jossain vaiheessa elämän varrella, joko itse hoitajana tai hoidon tarvitsijana. Oppaassa esitellään mahdollisuuksia omaishoitajan jaksamisen ja hyvinvoinnin tukemiseen. Oppaaseen on koottu yhteistyöhankkeen aikana kehitettyjä ja hyviksi koettuja toimintamalleja. Oppaan avulla yhdistyksissä voi käynnistää toimintaa ja kouluttaa vapaaehtoisvalmentajia kannustaviksi kavereiksi omaishoitajille. Petra -toimintamalleja voi toteuttaa yhdistyksissä omana toimintana sellaisenaan tai sovellettuna. Petra personal trainer tarkoittaa tässä yhteydessä vapaaehtoisvalmentajaa, joka toimii omaishoitajan tukena ja kannustajana. Omaishoitajan arjessa omasta hyvinvoinnista huolehtiminen jää usein taustalle. Osallistuminen hyvinvointia lisäävään toimintaan on helpompaa toisen ihmisen tai ryhmän kannustamana. Yhdessä tekeminen lisää myös vapaaehtoisen hyvinvointia. Kaikenlainen kannustaminen aktivoi. Tuntuu hyvältä, kun joku huomioi ja pyytää mukaan. Osallistumisen kynnys madaltuu ja uskallus lähteä kotoa virkistymään lisääntyy. Kuka tahansa voi olla kannustaja, tsemppari, Petra, minä sinulle tai sinä minulle. Petrataan yhdessä hyvinvointiamme! Toivomme mukavia hetkiä oppaasta löytyvien toimintamallien parissa! 6 Hyvinvoinnin valmentamisen opas

7 MISTÄ HYVINVOINTI KOOSTUU? Hyvinvointi on ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin osa-alueiden kokonaisuus, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään (THL). Hyvinvointiin vaikuttaa ihminen itse, hänen lähiympäristönsä, elämänkokemuksensa sekä palvelujärjestelmä ja muut yhteiskunnalliset rakenteet. Terveys puolestaan on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila (WHO). Terveyteen vaikuttavat sairaudet sekä fyysinen ja sosiaalinen ympäristö, mutta ennen kaikkea ihmisen omat kokemukset, arvot ja asenteet. Hyvinvointi ja terveys määrittyvät ihmisen henkilökohtaisten kokemusten perusteella. Niitä voivat olla ilo, hyvä olo, kiitollisuus ja onnellisuus. Erilaisissa elämäntilanteissa itsestä huolehtiminen voi tarkoittaa hyvinkin erilaisia asioita. Tärkeää on löytää sopiva tasapaino omaa elämää koskevien asioiden välillä. Hyvinvoinnista huolehtiminen lisää itseluottamusta ja arvostusta omaa itseä kohtaan. Se tuo positiivista kokemusta omasta terveydestä, elämän laadusta ja tarkoituksellisuudesta. Sen lisäksi asenne ja ajatukset itsestä sekä omasta elämästä vaikuttavat hyvinvoinnin kokemukseen. Itsensä kuunteleminen selkeyttää ja antaa vastauksia arjessa toimimiseen. Mitä tarvitsen? Mitä haluan? Mitä voin itse tehdä hyvinvointini eteen? Hyvinvoinnin osa-alueet Fyysinen hyvinvointi = ihmisen kehollinen hyvinvointi Psyykkinen hyvinvointi = yleinen tyytyväisyys ja elämänlaatu Sosiaalinen hyvinvointi = osallisuutta ja mielekästä vuorovaikutusta TAMPERE Omaishoitajan fyysisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin henkilökohtaisen valmennuksen malli Kohderyhmänä liikkuvat ja vähän liikkuvat omaishoitajat JYVÄSKYLÄ Omaishoitajan psykososiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin valmennuksen malli Kohderyhmänä omaishoitajat Jyväskylän ja Toivakan alueelta HÄMEENLINNA Omaishoitajan henkilökohtaisen valmennuksen malli sosiaalisen osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi Kohderyhmänä lähekkäin asuvat omaishoitoperheet ja naapurit Kuvio 1. Petra projektin hyvinvoinnin osa-alueet Petra-toiminta omaishoitajan hyvinvoinnin tukena. 7

8 SOSIAALINEN HYVINVOINTI Sosiaalinen hyvinvointi perustuu osallisuuteen, joka mahdollistaa vuorovaikutuksen toisten ihmisten kanssa. Se kuinka paljon tarvitsee ympärilleen toisia ihmisä, on aina yksilöllistä. Sosiaalinen kanssakäyminen antaa mahdollisuuden tuntea itsensä tarpeelliseksi, tulla hyväksytyksi, rakastetuksi ja kuulluksi. Yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuus syntyvät osallistumisen kautta. Osallistuminen ja yhdessä toimiminen tuovat iloa, vireyttä ja virkistystä. Ne myös lisäävät terveyttä ja onnellisuutta sekä parantavat elämänlaatua. Myönteiset elämänkokemukset liittyvät usein tapahtumiin, joita koetaan yhdessä muiden ihmisten kanssa. Yhteisö on sosiaalinen peili, jossa voi verrata, jakaa ja vaihtaa kokemuksia elämästä. Osallistuessaan ihminen voi kokea kuuluvansa johonkin. 8 Hyvinvoinnin valmentamisen opas

9 TOIMINTAMALLIT HÄMEENLINNASSA Yhteisöllisyys voimavaraksi naapurit tutuiksi - omaishoitajat osallisiksi 1. Taloyhtiötoiminta Petran taloyhtiömalli on esimerkki siitä, miten omaishoitajan hyvinvointia on mahdollista tukea yhteisöllisyyden ja osallisuuden kautta lähellä kotia ja arkea. Yhdessä ollessa tullaan tutuiksi, jaetaan kokemuksia ja omaa arkea naapurien kanssa. Ystävyyssuhteet syntyvät luonnollisesti. Ystävystyminen mahdollistaa naapuriavun ja lähimmäisen auttamisen. Omaishoitajan sosiaalisen osallisuuden tukemisen toimintaympäristönä ovat tässä toimintamallissa kerrostalot. Petra-taloyhtiötoiminnan tarkoituksena on lisätä niin omaishoitajien kuin kaikkien talon asukkaiden hyvinvointia. Yhteisöllisyyden lisäämiseksi kerrostaloissa voidaan järjestää erilaista toimintaa. Yhteisen toiminnan lähtökohtana on omaehtoisuus ja sen juurruttaminen. Matalan kynnyksen taloyhtiötoimintaan ovat kaikki asukkaat tervetulleita. Sen avulla voidaan etsiä lisäksi kaveripareja omaishoitajan jaksamisen tueksi, käynnistämällä Hei mennään- tai Kaksin kaverina -toimintaa. Petra-toimintoihin osallistuminen on lisännyt päivittäistä kanssakäymistä, rappukäytävässä pysähdytään rupattelemaan pidemmäksikin aikaa Yhteisöllisyys tuo luottamusta ja luo inhimillisyyttä. Osallisuus ja osallistuminen tukevat ihmistä määrittelemään itseään ja tätä kautta parantamaan itsetuntemustaan. Yhdessä toisten kanssa voi myös käyttää osaamistaan muiden hyväksi. Petra-toiminta omaishoitajan hyvinvoinnin tukena. 9

10 TALOYHTIÖTOIMINTAMALLI ASUKASINFO * sisällön ja tavoitteiden esittelyä * keskustelua ehdotuksista ja toiveista * toiminnan käynnistäminen ASUKASTOIMINTA RYHMÄTOIMINTA TAPAHTUMAT JA RETKET TIETOISKUT * vuorovaikutusta * kehon ja aivojen aktivointia * elämyksiä * yhteisiä kokemuksia * yhdessäoloa HEI MENNÄÄN * toimitaan ryhmässä pareina * toteutetaan yhdessä yhteisiä mielenkiinnon kohteita KAVERIPARITOIMINTA KAKSIN KAVERINA * osallistavaa * mielenkiintoa ja ajatuksia herättävää * toimitaan kaksin * tehdään asioita, jotka voimaannuttavat ja tuottavat iloa kummallekin 1.1. Taloyhtiötoiminta kantaa arjessa Eihän tässä vielä olla omaishoitajia, mutta saattaa olla, ettei se aika ole kovinkaan kaukana. Hyvä siihen on varautua jo etukäteen. Omaishoitajan on tärkeä huolehtia hyvinvoinnistaan, jotta hän voisi huolehtia myös omaishoidettavastaan. Yhdessä innostuminen tuo merkitystä ja tarkoitusta elämään. Ryhmään kuuluminen antaa merkityksellisyyden ja näkyvyyden kokemuksen. Omaishoitajat pitävät tärkeänä, että voivat osallistua toimintaan lähellä kotia ja myös tavallisina naapureina. Myös omaishoidettavan voi ottaa toimintaan mukaan. Yhteisöllisyyden lisääntyessä omaishoitaja jakaa omaishoitajuudesta tietoa muille asukkaille. Tämä saattaa auttaa varhaisessa vaiheessa olevia omaishoitajia havahtumaan tilanteeseensa ja rohkaistumaan ottamaan selvää asioista, jotka tukevat hänen tulevaa omaishoitajan rooliaan. Mitä varhaisemmassa vaiheessa alkava omaishoitajuustilanne tiedostetaan, sitä paremmin pystytään vaikuttamaan omaishoitajan jaksamiseen. Omaishoitajuuden lähestyessä loppuaan, esimerkiksi hoitojaksojen lisääntyessä, omaishoitajan kiinnittyminen lähellä olevaan yhteisöön lisää merkittävästi hänen hyvinvointiaan ja jaksamistaan raskaassa elämänvaiheessa. Taloyhtiötoiminnan seurauksena syntyneet sosiaaliset kontaktit ovat merkityksellisiä uudessa elämäntilanteessa olevalle omaishoitajalla myös omaishoitajuuden loppuessa kokonaan. Hyvä mieli tulee toisten seurasta. On mukava kuulua johonkin. 10 Hyvinvoinnin valmentamisen opas

11 1.2 Taloyhtiötoiminnan vaiheet 1. Omaishoitajan tai talon asukkaan pyyntö toiminnan käynnistämiseen 2. Lupa isännöitsijältä tai taloyhtiön hallitukselta Petra -toimintaan 3. Luukkujakeluna kutsut taloyhtiön tilassa pidettävään infoon 4. Infotilaisuus; toiminnan esittely ja asukastarpeiden kuuleminen 5. Toiminnan käynnistäminen 6. Omaehtoinen toiminta 1. Omaishoitajan tai talon asukkaan pyyntö toiminnan käynnistämiseen Tiedottaminen toiminnasta on tärkeää niin, että omaishoitaja, läheinen tai naapuri osaavat pyytää toiminnan käynnistämistä omassa taloyhtiössään. Toimintaa kannattaa käynnistää taloyhtiössä, missä todennäköisesti asuu omaishoitajia, läheistään auttavia tai ikääntyviä pariskuntia. Taloyhtiöstä on myös hyvä löytyä toiminnan toteuttamiseen tarvittava tila. Tila voi olla kerhohuone tai esimerkiksi pyykinkuivaushuone. Joku saattaa haluta kutsua ryhmän koolle omaan asuntoonsa. 2. Lupa isännöitsijältä tai taloyhtiön hallitukselta Petra -toimintaan Lupa Petra -toiminnan käynnistämiseen pyydetään taloyhtiön isännöitsijältä tai hallitukselta. 3. Luukkujakeluna kutsut taloyhtiön tilassa pidettävään infoon Kun lupa toiminnan käynnistämiseen on saatu, jaetaan asuntoihin luukkujakeluna tiedote, jossa asukkaita kutsutaan infotilaisuuteen oman talon yhteiseen tilaan. Infotilaisuudessa kerrotaan, että toiminnan tavoitteena on tukea asukkaita käynnistämään omassa talossa yhteistä toimintaa. 4. Infotilaisuus; toiminnan esittely ja asukastarpeiden kuuleminen Tilaisuudessa sovitaan millaista toimintaa halutaan sekä ajankohta sen käynnistämiselle. Lisäksi kysellään asukkaiden halukkuutta ohjata eri ryhmiä ja kannustetaan heitä omaehtoiseen toimintaan. Infotilaisuudessa yhteisesti sovitun toiminnan käynnistämisestä ja aikatauluista tiedotetaan porraskäytävien ilmoitustauluilla. Kaikki tiedotteet tulisi hyväksyttää taloyhtiön yhteyshenkilöllä. Petra-toiminta omaishoitajan hyvinvoinnin tukena. 11

12 5. Toiminnan käynnistäminen Asukastoimintamallit on kuvattu kohdassa Omaehtoinen toiminta Omaehtoiseen toimintaan saattamisessa ohjaajana toimii aluksi projektin/yhdistyksen työntekijä/vapaaehtoinen, joka siirtää vähitellen vastuuta ryhmälle. Silloin toiminnan toteuttaminen ei käy kenellekään liian raskaaksi, kun vastuuta kantaa useampi ryhmäläinen. Eikä ryhmän toiminta vaurioidu, jos joku on poissa ryhmästä. Omaehtoisen toiminnan juurruttamiseksi myös talojen kesken voidaan toimia ristiin. Taloyhtiön aktiivi käy ohjaamassa toimintaa toisessa talossa tai asukkaat voivat osallistua toisen talon toimintaan. Hämeenlinnassa laadittiin joidenkin ryhmien tueksi ideakansiot. Niiden tavoitteena on helpottaa omaehtoisen toiminnan käynnistymistä ja jatkuvuutta. Ryhmäläiset täydensivät myös itse kansioita omilla ideoillaan. Kopioston kopiointilupa Ryhmä ja muussa toiminnassa käytettyjen teosten ja julkaisujen materiaalin (kirja, lehtiartikkeli, käyttöopas tai valokuva) kopioiminen vaatii luvan. Lisätietoa kopiointiluvasta saa osoitteesta Omaehtoisuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi toteutetaan projektin aikana laadittuja starttitoiminnan periaatteita: kiinnostuksen herättäminen innostaminen tekniikkaan, työtapaan, toimintaan, mahdollisuuksiin perehdyttäminen koukuttaminen saattaen vaihtaminen omaehtoinen toiminta 1.3 Tiedottaminen taloyhtiötoiminnassa Tiedottamisessa on erityisen tärkeää kohdistaa kutsu toimintaan jokaiselle taloyhtiön asukkaalle. Kaikki omaishoitajat eivät välttämättä halua omaishoitajuutta korostettavan liiaksi, vaan he toivovat voivansa olla mukana tavallisina asukkaina. Jotkut saattavat arastella osallistumista, jos kuvittelevat, että toiminta on tarkoitettu vain omaishoitajille. Joukossa on aina mukana myös niitä, jotka eivät tunnista olevansa omaishoitajia. Tiedottamista on hyvä tehdä sekä luukkujakeluna että yleisinä tiedotteina taloyhtiön ilmoitustaululla. Tiedottamisessa kannattaa kuunnella taloyhtiön asukkaiden toivomuksia ja ajatuksia. Ilmoitusten tulisi olla selkeitä, mutta riittävän värikkäitä ja kiinnostusta herättäviä. Paras keino tiedottaa on suusta suuhun kulkeva tieto eli puskaradio. Toisten kannustus aktivoi osallistumaan. 12 Hyvinvoinnin valmentamisen opas

13 1.4. Asukastoiminnan mallit Taloyhtiötoiminta rakentuu monista erilaisista toiminnoista, jotta mahdollisimman moni asukas löytäisi itselleen sopivimman ryhmän. Samanhenkisissä porukoissa yhteys toisiin muuttuu nopeasti syvemmäksi ja yhteisöllisyys on voimaannuttavaa. Fyysistä toimintakykyä ylläpitävät venyttely-jumpparyhmät Ihmiset ovat motivoituneet pitämään yllä fyysistä toimintakykyään, siksi taloyhtiötoimintaa on helppo käynnistää jumpalla. Ohjaajana voi toimia aluksi projektin/yhdistyksen työntekijä/vapaaehtoinen. Omaehtoisen toiminnan tukena ryhmäläisille voidaan laatia ideakansio, johon kootaan fyysistä toimintakykyä ylläpitäviä ohjeita. Ideakansion osa-alueina voi olla venyttely, jumppa, tasapaino ja rentoutuminen. Lisäksi kansiossa voi olla osio, joka sisältää erityisohjeita kehon eri lihasryhmille. Tutuksi tulleita ja hyväksi havaittuja jumppaliikkeitä voidaan valokuvata ja kiinnittää liikuntatilan seinille. Näin ryhmäläiset saavat tukea omaehtoiselle toiminnalle. Eri paikkakunnilla järjestettävät vertaisohjaajakoulutukset kannustavat myös omaehtoiseen toimintaan. Vertaisohjaajakoulutuksia voi yhdistys järjestää myös itse. Hämeenlinnan toimintamallissa omaehtoisen toiminnan tukemiseksi jumppaajat osallistuivat Hämeenlinnan kaupungin toteuttamaan, Ikäinstituutin koordinoimaan Voimaa vanhuuteen VertaisVeturi koulutukseen, joka antoi perusvalmiudet toimia vertaisohjaajana ikäihmisten liikuntaryhmissä. Jumpparyhmäläiset saivat myös Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:n edustajalta ohjausta, jossa osallistujat perehdytettiin kahden tason jumppaohjelmiin. Ne sisälsivät samanaikaisesti sekä vaativamman että kevyemmän jumpan ohjeet, joita voidaan toteuttaa yhtä aikaa sekä omaishoitajan että omaishoidettavan kanssa. Opastuksen lisäksi osallistujat saivat kirjalliset ohjeet perusjumppaan, tasapainojumppaan ja välinejumppaan. Liikuntakyky on parantunut, ei ole niin paljoa särkyjä. Kankeita oltaisiin ilman ryhmää. Aivoterveyttä vaalivat muistitreenit Taloyhtiöissä asukkaat ovat myös kiinnostuneita pitämään yllä aivoterveyttään erilaisten pulmatehtävien ja aivopähkinöiden avulla. Omaehtoisen toiminnan tueksi voidaan laatia pulmatehtäväkansio, joka sisältää erilaisia tehtäviä ja vastaukset niihin. Hyvää lähdemateriaalia löytyy kirjastoista Omaehtoisen toiminnan tueksi Hämeenlinnassa toteutettiin Muistitreenaajakoulutus yhteistyössä Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry:n ja Vapaaehtoiskeskus Pysäkin kanssa. Koulutuksen osioita olivat muun muassa aivoterveyden ylläpitäminen ja muisti, muistitreenaajan rooli ja tehtävät, aivoterveyttä ja muistia edistävät harjoitteet sekä käytännön harjoitukset. Petra-toiminta omaishoitajan hyvinvoinnin tukena. 13

14 Aivojen ja kehon eri osien yhteistoimintaa tasapainottava Aivojumppa Petra-talojen asukkaille järjestettiin Suomen Kinesiologiayhdistyksen toteuttama Aivojumpan vertaisohjaajakoulutus, jonka jälkeen osallistujilla oli riittävä tieto ohjata taloyhtiöissä aivojumppatuokioita. Virkistävät ja vireyttävät käsityöryhmät Käsityöryhmien omaehtoista toimintaa varten voidaan laatia ideakansio. Kansioon koottavien ohjeiden tulee olla helposti toteutettavia ja perustua edullisiin materiaaleihin, joiden valmistuksessa ei tarvita erikoistyökaluja. Erilaisten työtapojen (neulonta, virkkaus, solmeilu, massatyöt, huovutus jne.) lisäksi ideakansiossa voi olla osio, joka sisältää hyväntekeväisyysjärjestöjen lahjoitustoiveita ja yhteystietoja. Tutustumista syventävät jutusteluryhmät Juttutuvat ja jutusteluryhmät kokoontuvat kahvikupposen äärelle vapaaseen keskusteluun. Keskustelua voidaan virittää myös osallistujien alustamien aiheiden pohjalta. Vuorovaikutuksen siivittämiseen voidaan käyttää erilaisia keskustelukortteja, valokuvia tai lehtileikkeitä. Ryhmäläiset tuntevat toisensa paremmin ja toisista välittäminen on lisääntynyt. Viihdyttävät peliporukat Omaehtoisena toimintana ilman ulkopuolisen innostajan tukea käynnistyvät helposti erilaiset pelikortti- ja lautapeliryhmät sekä ulkopelit, kuten Mölkky. Asia alustukset Asia-alustukset ovat matalan kynnyksen toimintaa, jolloin riittää että tulee paikalle. Alustajina voivat toimia alueen yhdistykset, koulut ja laitokset. Aihesisällöt saattavat käsitellä terveyttä, hyvinvointia, kulttuuria tai arjen turvallisuutta. Myös oman talon asukkaiden tieto, taito ja kokemus tulee ottaa huomioon. Alustukset herättävät ajatuksia ja mielipiteenvaihtoa osallistujien keskuudessa jälkeenpäinkin. Osallistavat esittelyt Osallistavien esittelyiden tavoitteena on innostaa asukkaita yhteiseen toimintaan. Mukaansa tempaavia esityksiä voivat olla mm. lähiseudun kulttuuritarjontaa esittelevät infot, sieniseurojen neuvontatilaisuudet, lintuharrastajien lintujen tarkkailemisesta ja seuraamisesta kertovat esitykset tai potilasyhdistysten hyvinvointikampanjat. Luentojen osallistavasta luonteesta on hyvä neuvotella etukäteen esittelijöiden kesken. 14 Hyvinvoinnin valmentamisen opas

15 Tapahtumat ja retket Juhlat, tapahtumat ja retket ovat myös toimintaa, joissa syntyy luonnollista vuorovaikutusta ja rakentuu syvempiä ihmissuhteita. Omassa talossa voi järjestää joulujuhlia tai laulaa yhteislauluja. Yhdistyksen ja Petra-talojen yhteisiä retkiä voidaan järjestää teatteriin ja erilaisiin kulttuurikohteisiin. Myös yhteiset luontoretket ja makkaranpaistohetket voivat olla suosittuja. Onpa ihanaa tämä Petra-toiminta, koska siihen voi osallistua ihan näin sukkasillaan. 2. Vapaaehtoisvalmennus taloyhtiötoiminnassa Omaehtoisuuteen ohjaava taloyhtiötoiminta perustuu hyvinvointia lisäävään valmennukseen sosiokulttuurisena innostamisena. Sen tunnusmerkkejä ovat rohkaisu, kannustaminen ja välittäminen. Yhteisen tekemisen kautta kasvaa tietoisuus, että omalla toiminnallaan voi vaikuttaa itseensä, yhteisöönsä ja ympärillään oleviin ihmisiin sekä yhteiskunnan suhtautumiseen itseään kohtaan. Petra -taloissa tämä tarkoittaa ihmisten kannustamista ottamaan vastuuta myös toisista ja taloyhtiön yhteisestä toiminnasta. Vapaaehtoisvalmennus on myös sitä, että ihmisille luodaan mahdollisuuksia tulla merkitykselliseksi ja siten toteuttaa itseään käyttämään taitojaan, osaamistaan ja elämänkokemustaan oman yhteisönsä hyväksi Vapaaehtoisten tukeminen Taloyhtiöissä vapaaehtoiset tukevat omalla aktiivisuudellaan säännöllisesti kokoontuvien ryhmien sekä tapahtumien, retkien ja tietoiskujen toteutumista. Vapaaehtoiset myös ohjaavat ryhmiä, osallistuvat tiedottamiseen ja toimivat yhteyshenkilönä ulkopuolisten toiminnan toteuttajien ja taloyhtiön välillä. Vapaaehtoisia voi tukea ainakin seuraavalla kolmella tavalla: Taloaktiivien yhteiset kehittämis- ja palautetapaamiset, joissa jaetaan omaa osaamista, kokemuksia ja ajatuksia, ideoidaan yhdessä uutta sekä kannustetaan, innostetaan ja tuetaan toisia Henkilökohtainen, työnohjauksellinen tuki ja kannustus, joka annetaan tarvittaessa yhdistyksen yhteyshenkilön taholta Informatiiviset tapaamiset taloyhtiöiden hallitusten kesken, jossa tiedotetaan yhteisöllisen toiminnan sisällöstä, merkityksestä ja tavoitteista 2.2. Ryhmän käynnistäjän rooli innostajana Ryhmän käynnistäjän innostajan näkökulmasta taloyhtiötoiminta sosiokulttuurisena innostamisena on sellaisen toiminnan kehittämistä ja organisoimista, joka saa ihmiset uskomaan ja luottamaan itseensä sekä tiedostamaan omat kykynsä, taitonsa ja voimavaransa. Ryhmän käynnistäjä toimii kannustajana ja liikkeellepanevana voimana, antaen asukkaille mahdollisuuden aktivoitua ja ottaa vastuuta. Kun omaehtoinen aktiivisuus taloyhtiöissä lisääntyy, muuttuu innostajan rooli vähemmän tärkeäksi ja vähemmän tarpeelliseksi. Tällöin vapaaehtoiset alkavat itse toimia ryhmänohjaajina, tiedottajina ja tapahtumien järjestäjinä sekä muiden asukkaiden aktivoijina. Petra-toiminta omaishoitajan hyvinvoinnin tukena. 15

16 3. Kaveriparitoiminta Kaveripari -malli omaishoitajan hyvinvoinnin tueksi perustuu kannustavalle ja mukaan ottavalle tavalle toimia. Tavoitteena on, että omaishoitaja ja vapaaehtoinen / naapuri ovat tasavertaisia toistensa kannustajia. Omaishoitaja saa itselleen innostajan, joka motivoi, tukee, rohkaisee sekä auttaa näkemään ja tekemään elämän merkityksellisiä asioita. Vapaaehtoisen kaverin roolissa korostuu kannustajan omat taidot, vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet, joita hän voi toteuttaa yhdessä omaishoitajan kanssa. Kannustava kaveri saa siten toiminnastaan iloa ja tyydytystä myös itselle Hei mennään toiminta Hei mennään toiminta on kuuden kuukauden mittainen menomatka, jossa tehdään ja koetaan elämyksiä ryhmässä ja pareittain. Hei Mennään -ryhmätoiminta on suunniteltu puolen vuoden mittaiseksi, jotta siihen olisi helppo sitoutua. Ryhmää voi jatkaa pitempäänkin, jos ryhmäläiset niin haluavat. Toiminnan avulla etsitään elämään valoa, mieltä ja merkitystä. Hei Mennään -toiminta voidaan aloittaa kaksipäiväisillä tsemppiseminaareilla. Seminaaripäivät tutustuttavat osallistujat toisiinsa ja innostavat heitä ottamaan ryhmänä vastuun toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Seminaarien aiheissa korostuvat omaan ja yhteiseen hyvinvointiin liittyvät teemat. Hei mennään Tsemppiseminaarit Ensimmäinen päivä / yksilö ja ryhmä 1. Oma hyvinvointi sen vahvistaminen ja valjastaminen ryhmän yhteiseksi voimavaraksi: mitä minulle kuuluu nyt mitkä ovat omat vahvuuteni miten voin käyttää vahvuuksiani tulevaisuuteni hyväksi 2. Mitä innostaminen ja innostuminen voisivat olla yhteisessä toiminnassa Toinen päivä / kahden kesken 1. Hyvinvointia vahvistava vuorovaikutus keskustelun keinoin: kohtaaminen vuorovaikutus kannustaminen antamisen ja saamisen hyvää tekevä vuorovaikutus 2. Tulevan toiminnan yhteinen suunnittelu, toteutus ja aikataulutus Tsemppiseminaarien päätteeksi osallistujat suunnittelevat yhteisiä ja kahdenkeskeisiä menoja ja sovittelevat aikataulut toimintasuunnitelmaksi ja toteutettavaksi toiminnaksi. Ryhmänä voi mennä kerran kuukaudessa esimerkiksi erilaisiin kulttuurikohteisiin. Näiden tapaamisten välillä parit toteuttavat lähimenoja kahdestaan. Kohteina voivat olla esimerkiksi elokuvat, taidenäyttelyt, kylpylä- ja kirjastokäynnit, yhteinen lounas tai kupponen kahvia torin laidan kahvilassa. 16 Hyvinvoinnin valmentamisen opas

17 3.2. Kaksin kaverina Kaksin kaverina -toiminta on hyödyllinen silloin, kun taloyhtiöistä löytyy omaishoitaja/kannustava kaveripari ja he haluavat tukea kahdenkeskiseen toimintaansa. Tällöin voidaan toteuttaa kaverin kanssa menemistä Hei mennään -ryhmätoiminnan mukaisesti. Tsemppiseminaarit voidaan korvata kahdenkeskisellä hyvinvointisuunnitelman laatimisella yhdistyksen työntekijän tai vapaaehtoisen tuella. Hämeenlinnassa kannustava kaveri on mahdollista löytää myös SPR:n omaishoitajien tukitoiminnan kautta. Petra projekti on erinomainen idea ja paikkansa lunastanut seniorityön kentässä. Toivottavasti se jatkuu muodossa tai toisessa tulevaisuudessakin. Tämä työ on erittäin tärkeää. On ollut palkitsevaa olla mukana tällaisessa jutussa. -Petra projektin vapaaehtoinen- Petra-toiminta omaishoitajan hyvinvoinnin tukena. 17

18 PSYYKKINEN HYVINVOINTI Psyykkinen hyvinvointi on monitahoinen ja sitä voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta. Psyykkisen hyvinvoinnin tunnusmerkkejä ovat mm. yleinen tyytyväisyys, elämänlaatu, hyvä itsetunto ja hyväksi koettu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky. Psyykkinen hyvinvointi sisältää käsityksen omasta elämästä ja vaikutusmahdollisuuksista siihen. Se rakentuu muun muassa elämänkokemuksista ja niiden hyväksymisestä. Myönteinen kuva itsestä ja luottamus omiin kykyihin auttavat käsittelemään eteen tulevia ongelmia ja erilaisia tilanteita. Oleellinen osa psyykkistä hyvinvointia on käytettävissä olevat yksilölliset voimavarat ja elämäntilanteeseen liittyvien vaatimusten yhteensovittaminen. Siihen liittyy tasapainon etsiminen työn, levon, harrastusten ja itsestä huolehtimisen välillä sekä nautintoa erilaisista hetkistä arjen keskellä. 18 Hyvinvoinnin valmentamisen opas

19 TOIMINTAMALLIT JYVÄSKYLÄSSÄ Omaishoitajan hyvinvoinnin tukeminen Omaishoitajan psykososiaalista ja henkistä hyvinvointia voidaan tukea neuvonnalla, ohjauksella ja tiedotuksella samoin kuin vertaistuella ja vapaaehtoistoiminnalla. Tilanteet, joissa omaishoitaja saattaa tarvita tukea, ovat useimmiten hoidettavan tai hänen omassa terveydentilassa tapahtuvat muutokset. Tuen muoto sekä määrä on aina omaishoitajan tarpeesta lähtevää. Siihen pyritään vastaamaan joko omalla toiminnalla tai ohjaamalla tarvittavan tuen piiriin, usein toimimalla rinnan julkisen sektorin kanssa. Omaishoitotyön kuormittavuus ja omaishoitajien omien hyvinvointiin liittyvien tarpeiden ohittaminen synnytti ajatuksen hyvinvointivalmennuksesta. Valmennus on omaishoitajan lähtökohdasta tapahtuvaa osallistavaa toimintaa. Hyvinvointivalmennus suunniteltiin niin, että koulutettu vapaaehtoinen toimii valmentajana. Vapaaehtoiset kokivat valmennuksen liian haasteellisena ja valmennus toteutettiin ammattilaisten turvin. Osa koulutuksen saaneista vapaaehtoisista ryhtyi kuitenkin vapaamuotoiseen ystävätoimintaan, joista muodostui niin sanottuja Petra-pareja. Petra-parien toiminta on lenkkeilyä, kulttuuria, ryhmätoimintaa ja matkoja sekä muuta virkistystoimintaa. Henkilökohtainen hyvinvointivalmennus antaa omaishoitajalle tilaisuuden pohtia omaa elämäntilannettaan sekä kannustaa häntä mahdolliseen muutokseen. Valmennuksessa omaishoitaja laatii oman hyvinvointisuunnitelman yhdessä hyvinvointivalmentajan kanssa. Hyvinvointisuunnitelmaan kirjataan ne asiat, jotka omaishoitaja sillä hetkellä kokee tärkeäksi hyvinvointinsa lisäämisen kannalta. Omaishoitajan psyykkistä hyvinvointia lisää merkittävästi hänen ja hoidettavan hyvä suhde sekä onnistumisen kokemukset omaishoitotilanteissa. Omaishoitajan hyvinvoinnin tukemisessa pyritään vahvistamaan omaishoitajan kykyä kohdata haasteita omaishoitotilanteissa eri toimintamalleilla. Petra-toiminta omaishoitajan hyvinvoinnin tukena. 19

20 Projektin toimintamallit: Malli 1. Pitkäkestoinen hyvinvointivalmennus: yksilökeskeinen tuki, jossa omaishoitajalle laaditaan hyvinvointisuunnitelma. Tuen kesto vaihtelee 3-6 kk:tta. Malli 2. Lyhytkestoinen hyvinvointivalmennus: yksilökeskeinen tuki, jossa omaishoitaja tutustuu hyvinvointiaan tukeviin vaihtoehtoihin ja valitsee niistä itselleen sopivan tavan jatkaa joko itsenäisesti tai ryhmämuotoisesti eteenpäin. Malli 3. Akuutti tuki: lyhytkestoinen yksilöllinen tuki, jolla tuetaan kriisiluontoisen tuen tarpeessa olevaa omaishoitajaa. Tuen antajana on alan ammattilainen. Malli 4. Hyvinvoinnin purjehdus: jossa ryhmäläiset saavat hyvinvointia lisäävää tietoa ja taitoa. Purjehdus kestää 2h x 5pv. Malli 5. Vapaaehtoisten koulutus: vapaaehtoisten koulutus yhdistyksen erilaisiin tehtäviin. Koulutuksen painopiste on vuorovaikutuksessa. Malli 1. Pitkäkestoinen hyvinvointivalmennus Omaishoitotilanteen tunnistaminen Omaishoitaja huolestuu omasta jaksamisestaan Yhteistyön käynnistäminen Omaishoitaja tapaa yksilöllisesti valmentajan Hyvinvointisuunnitelma Omaishoitaja tunnistaa muutostarpeen ja sitoutuu muutokseen Ohjaus ja valmennus Omaishoitaja saa hyvinvointia lisäävää tietoa ja toimintatapoja Arviointi ja suunnitelman tarkistaminen Omaishoitaja valitsee ja kokeilee eri toimintoja hyvinvointinsa vahvistamiseksi Valmennuksen päättäminen ja jatkosta sopiminen Omaishoitajan itsetuntemus on kasvanut Omaishoitaja osaa valita itseään parhaiten tukevia toimintatapoja 20 Hyvinvoinnin valmentamisen opas

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

PETRA projekti omaishoitajan jaksamisen tukena. Hämeenlinnan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset

PETRA projekti omaishoitajan jaksamisen tukena. Hämeenlinnan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset PETRA projekti 2011-2014 omaishoitajan jaksamisen tukena Hämeenlinnan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset PETRA projekti 2011-2014 näin kun yhdess ollaan niin tullaan tuttaviks PETRA projekti auttaa käynnistämään

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen > Ovet-valmennus Ovet-valmennusta omaishoitajille Omaishoitolan muutos 1.7.2016; valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen Ovet-valmennus

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere 10.00 Aamukahvi 10.20 Tervetuloa Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai 25.9.2012 klo 10.00-15.30 Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2 33101 Tampere 10.30 Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

Sivu 1/5 OMAISHOIDON HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä Hoidettavan nimi Ulla Ahkera Hoidettavan henkilötunnus 111111-1111 Hoidettavan osoite Ahertajantie 6 912121 Kuusioja Hoidettavan puhelinnumero

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

OmaisOiva-toiminta Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja

OmaisOiva-toiminta Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja OmaisOiva-toiminta 2017 Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja Toiminta-alue ja yhteistyöverkosto Toiminta-alue: Espoon ja Kauniainen Länsi-Uudenmaan suurimmat kunnat: Kirkkonummi, Raasepori, Inkoo, Hanko

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Paikallinen Voimaa vanhuuteen -hanke Kehittämistyön päämäärä kunnassa Iäkkäiden liikkumiskyky ja kotikuntoisuus säilyy, kun toimintakykyä

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Pidämme puolta pidämme huolta

Pidämme puolta pidämme huolta Pidämme puolta pidämme huolta Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea 22.10.2013 Pia Järnstedt Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Mihin yhdistykseen kuulut?

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Zestmark! - merkityksellinen elämä nuorille!!

Zestmark! - merkityksellinen elämä nuorille!! Zestmark! - merkityksellinen elämä nuorille!! www.zestmark.fi! www.zestmark.fi ZestMark auttaa nuoria rakentamaan omaa tulevaisuuttansa kohtaamisten ja valmennusten avulla.! www.zestmark.fi Visiona: 100

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Esityksen rakenne VoiTas - kunnonhoitaja koulutus Voima- ja tasapainoharjoittelu-ryhmät VoiTas- ryhmien vaikuttavuus Muu virkistyminen Toimintakyky

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

AC Kajaani valmennuslinja 2017

AC Kajaani valmennuslinja 2017 ACK pelitapa-oppaassa kerrotaan selkeästi millaista jalkapalloa ACK:ssa halutaan pelata! Pelitapa pyritään valitsemaan asetettujen tavoitteiden mukaan; junioreissa tavoitteet ovat pelaajakehityksessä ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

YHTEISÖLLISEN VERTAISTOIMINNAN MENETELMIÄ 30.9.2014

YHTEISÖLLISEN VERTAISTOIMINNAN MENETELMIÄ 30.9.2014 YHTEISÖLLISEN VERTAISTOIMINNAN MENETELMIÄ 30.9.2014 Mona Särkelä-Kukko Yhdessä mukana -projektitiimi 1 Yhdessä mukana projekti 2013-2016 Toteuttajana Suomen Setlementtiliitto Projekti kuuluu Ray:n rahoittamaan

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Sisällys Saate Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoinen Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010 Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Kota ry Yleishyödyllinen yhdistys, perustettu 1991 Tehtävänä

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Osaamista opintojen ohessa -pilotti Jyväskylän yliopistossa

Osaamista opintojen ohessa -pilotti Jyväskylän yliopistossa Osaamista opintojen ohessa -pilotti Jyväskylän yliopistossa Leena Penttinen, projektipäällikkö Jyväskylän yliopisto leena.penttinen@jyu.fi yliopistostatyoelamaan.fi Peda-Forum-päivät 20.-21.8.2013 Tampere

Lisätiedot

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste Helsinki 21.-22.4.2015 Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset Semppi-piste - Liikuntaneuvonta Terveysliikunta Ikääntyminen ja tasapaino

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,

Lisätiedot

IKÄINSTITUUTIN VOIMAA VANHUUTEEN Ohjelmatyö Voimaa Vanhuuteen ohjelmatyö Hämeenlinnassa

IKÄINSTITUUTIN VOIMAA VANHUUTEEN Ohjelmatyö Voimaa Vanhuuteen ohjelmatyö Hämeenlinnassa IKÄINSTITUUTIN VOIMAA VANHUUTEEN Ohjelmatyö 2005-2014 Voimaa Vanhuuteen ohjelmatyö Hämeenlinnassa 2010-2014 Pirkko Mattila Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö VOIMAA VANHUUTEEN HÄMEENLINNASSA HÄMEENLINNA

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU 15.4.2015 Toteutettiin kuntalähtöisenä toimintana yhdessä eri verkostotoimijoiden kanssa - ViaDia Pohjois-Savo Ry (mukana

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Tämä on alueellinen mahdollisuus. Silmukka kerrallaan kutoen, paikalliset mahdollisuudet huomioiden alueellisten toimijoiden

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia 1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016

BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016 BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016 Esim. kokous-, tyky-, tyhy- ja virkistyspäivien ohjelmaan liitettäviä palveluita. Virkisty joogakävelyllä 60min 100 kävelyä hiljaisuudessa hiekkadyyneillä pitkospuita pitkin.

Lisätiedot

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys Kaikki liikkeelle yhdessä Miksi HYKKI HERÄÄ? Liikunta ja fyysinen aktiivisuus parantaa / kehittää / lisää muisti, tarkkaavaisuus, tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaidot

Lisätiedot

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA RYHMÄ HELENA Hyvät käytännöt: - Kerhotoiminta Kokoaa yksin - Tiedonkulku Jäsenkirjeet, FB, Retket Haaste: 1. Akt. toimijoita lisää Kertaluontoisia tehtäviä, ei vaadita sitoutumista jatkoon, kysyä aina

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Liikuntaryhmän laatukriteerit

Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Liikuntaryhmän laatukriteerit Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Liikuntaryhmän laatukriteerit Voimaa vanhuuteen -ohjelma 2012: Liikuntaryhmän laatukriteerit Liikuntaryhmän laatukriteerit Laatukriteerit on tarkoitettu

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

Tervetuloa. päivätoimintaan. Päiväkeskus Päivänkaari

Tervetuloa. päivätoimintaan. Päiväkeskus Päivänkaari Tervetuloa päivätoimintaan Päiväkeskus Päivänkaari Kohtaamisen iloa suurella sydämellä! Toiminta-ajatus ja arvot Päiväkeskus Päivänkaari tarjoaa hämeenlinnalaisille kotihoidossa oleville ikäihmisille ja

Lisätiedot

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa 2.11.2015 Marjo Lehtinen, projektisuunnittelija, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke Omaishoitajat ja läheiset liitto

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt

Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Omaishoito? Omaishoito ja vanhuspalvelulaki Omaishoitoa tuetaan pääasiassa omaishoitolain ja sosiaalihuoltolain perusteella

Lisätiedot

Kouluttaja: Mirja Heikkilä Vastuuhlö: Kaisu Lähteenmäki Toteutus: 2014

Kouluttaja: Mirja Heikkilä Vastuuhlö: Kaisu Lähteenmäki Toteutus: 2014 1 Lappeenrannan vertaisohjaajien kouluttaja koulutusten palautteet Kysely tehty 1/014 Kouluttaja: Mirja Heikkilä Vastuuhlö: Kaisu Lähteenmäki Toteutus: 014 Avita Kaveria hanke YHTEENVETO 1. Millä paikkakunnalla

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2010 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin joka vuosi sille asetetut

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot