Hyvinvoinnin valmentamisen opas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinvoinnin valmentamisen opas"

Transkriptio

1 Hyvinvoinnin valmentamisen opas Jos sä haluut reipas olla ja täysin pihalle saa mennä polla. Tule keskipihalle, siellä alkaa pihakesä päivittäin klo Ellei sada vettä, räntää, lunta tai et vedä päiväunta. Petra toiminta omaishoitajan hyvinvoinnin tukena Kisko niskaas kuteet rennot tai riisu kaikki minkä hennot: Siis jos auringosta tykkäät, etkä rusketusta lykkää. Ota mukaan vaikka mitä, parvekkeilla kuukuillaan jo sitä, mitä touhua on tuolla amfiteatterin puolla. Miks en minä ole siellä? Sitähän ei kukaan kiellä! Tule mukaan. Pidä hauskaa. Nosta kuntoos ja itsetuntoos. Ei siis tarvi olla yksin, mennään yhdess käsityksin. Irja Lumikallas 2013 Hämeenlinnan seudun omaishoitajat ja läheiset ry Jyvässeudun Omaishoitajat ry Tampereen Seudun Omaishoitajat ry

2 Hyvinvoinnin valmentamisen opas Petra toiminta omaishoitajan hyvinvoinnin tukena Petra projekti Rahoitus: Raha-automaattiyhdistys Julkaisijat: Hämeenlinnan seudun omaishoitajat ja läheiset ry Jyvässeudun Omaishoitajat ry Tampereen Seudun Omaishoitajat ry Työryhmä: Kati Haavisto Orvokki Haavisto Kaarina Hauskala Elisa Järvenpää Leena Makkonen Ulla Oksanen Kirjapaino: Grano Oy, Hämeenlinna 2014

3 Sisältö MITEN KAIKKI ALKOI? 4 MIHIN OPAS ON TARKOITETTU? 6 MISTÄ HYVINVOINTI KOOSTUU? 7 TOIMINTAMALLIT HÄMEENLINNASSA 9 1. Taloyhtiötoiminta Taloyhtiötoiminta kantaa arjessa Taloyhtiötoiminnan vaiheet Tiedottaminen taloyhtiötoiminnassa Asukastoiminnan mallit Vapaaehtoisvalmennus taloyhtiötoiminnassa Vapaaehtoisten tukeminen Ryhmän käynnistäjän rooli innostajana Kaveriparitoiminta Hei mennään toiminta Kaksin kaverina 17 TOIMINTAMALLIT JYVÄSKYLÄSSÄ 19 Malli 1. Pitkäkestoinen hyvinvointivalmennus 20 Malli 2. ja Malli 3. Lyhytkestoisen hyvinvointivalmennuksen ja akuutin tuen mallit 22 Malli 4. Hyvinvoinnin purjehdus 23 Malli 5. Vapaaehtoisten koulutus 24 TOIMINTAMALLIT TAMPEREELLA 27 Petra - Vapaaehtoisvalmentajien koulutus 27 Valmennusmallit 28 Vapaaehtoisvalmennus 28 Hyvinvointivalmennus 30 Starttiryhmät 30 Liikunnan starttiryhmä 30 Hyvän mielen starttiryhmä 31 Senioritanssi 31 Teemapäivät 32 KIERTOKOULU YHTEISTYÖMALLINA 33

4 MITEN KAIKKI ALKOI? Petra projekti oli Hämeenlinnan seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n, Jyvässeudun Omaishoitajat ry:n ja Tampereen Seudun Omaishoitajat ry:n vuosien aikana toteuttama Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama yhteistyöhanke. Omaishoitajat ja läheiset liitto ry ja Raha-automaattiyhdistys järjestivät vuonna 2010 keväällä ensimmäisen hankepoliklinikka ideointipäivän kaikille liiton paikallisyhdistyksille. Päivän aikana esiteltiin erilaisia projekti-ideoita, jonka seurauksena syntyi idea paikallisyhdistysten välisestä yhteistyöhankkeesta. Uudesta tavasta tehdä yhteistyötä innostuttiin ja ideaa työstettiin useassa suunnittelupalaverissa. Jokainen hankeyhdistys teki oman hakemuksensa Ray:lle. Lähtökohtana Petra projektissa oli omaishoitajien jaksamisen tukeminen. Projektin aikana haluttiin tuoda hyvinvoinnista huolehtiminen osaksi omaishoitajan arkea. Hankeyhteistyön tavoitteena oli luoda henkilökohtaisen ohjauksen ja valmennuksen malleja omaishoitajien arjen voimavarojen ylläpitämiseksi sekä hyvinvoinnin edistämiseksi toimintakyvyn eri osa-alueilla. Yhteistyöhankkeen yhdistykset vastasivat kukin omasta hyvinvoinnin osa-alueesta, jotka jakaantuivat yhdistysten kiinnostuksen ja aiemman toiminnan mukaisesti. Petra projektin sisällöt yhdistyksittäin: Hämeenlinnan seudun omaishoitajat ja läheiset ry: Omaishoitajan henkilökohtaisen valmennuksen malli sosiaalisen osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi Kohderyhmänä lähekkäin asuvat omaishoitoperheet ja naapurit Hämeenlinnassa omaishoitajien osallisuutta tuettiin lisäämällä sosiaalista pääomaa lähellä olevan yhteisön ja kaveriparitoiminnan avulla. Toiminnan taustalla oli ajatus, että arjen keskellä iloa ja virkistystä tuovien asioiden tekeminen voimaannuttaa jaksamaan myös raskaita asioita. Ihmisen on toisinaan tankattava, jotta jaksaa elää arjessa. Omaishoitajan mahdollisuudet irtaantua kodin ulkopuolelle ovat usein rajalliset. Hämeenlinnassa toimintaa järjestettiin taloyhtiöiden yhteisissä tiloissa, kerhohuoneissa, mankelihuoneissa tai pyykinkuivaustiloissa, joihin kaikki talon asukkaat olivat tervetulleita. Pääpaino oli ryhmämuotoisessa tuessa. Ryhmätoiminnoissa oli nähtävissä personal trainer- toiminnan ydin; kannustaminen, rohkaiseminen ja välittäminen. Petra-projektin vaikutukset näkyivät Hämeenlinnassa omaishoitajan osallisuuden ja naapuriavun lisääntymisenä. Luonnollisten kohtaamisten kautta syntyi ystävyyssuhteita, jotka jatkuivat toiminnan loputtua. Aktiivisimmat taloyhtiöiden asukkaat ottivat vastuuta yhteisen hyvinvoinnin lisääntymisestä ja taloyhtiöissä käynnistyi omaehtoisesti toimivia ryhmiä. Asukkaat innostuivat järjestämään myös erilaisia tapahtumia. Asukastoimintaan mukaan tulleet omaishoitajat kokivat projektin hyvänä ja tarpeellisena. 4 Hyvinvoinnin valmentamisen opas

5 Jyvässeudun Omaishoitajat ry: Omaishoitajan psykososiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin valmennuksen malli Kohderyhmänä omaishoitajat Jyväskylän ja Toivakan alueelta Jyvässeudun Petra projektissa oli lähtökohtana omaishoitajan mielen hyvinvoinnin tukeminen hyvinvointivalmennuksen ja vapaaehtoistoiminnan kautta. Mielen hyvinvoinnin tukemisen keinoin autettiin omaishoitajia tunnistamaan kokonaisvaltaisen henkilökohtaisen hyvinvointinsa merkitys. Projektissa tehtiin alku- ja loppuhaastattelu jokaiselle pitkäkestoiseen hyvinvointivalmennukseen osallistuneelle. Omaishoitajien vastauksissa tuli selkeästi esiin tarve yksilölliseen tukeen oman hyvinvointinsa tunnistamiseksi. Hyvinvointivalmennuksen vaikutus omaishoitajan mielen hyvinvoinnin lisääntymisenä oli selkeästi osoitettavissa kyselyllä. Valmennuksen vaikutus näkyi omaishoitajien aktiivisuuden lisääntymisenä sosiaalisessa kanssakäymisessä esimerkiksi osallistumisena vertaistukiryhmiin, retkille ja eri tapahtumiin. Koska omaishoitajien mahdollisuus sitoutua pitkäkestoiseen valmennukseen ei aina ollut mahdollista omaishoitotilanteesta johtuen, kehitettiin heidän tuekseen lyhytkestoisen hyvinvointivalmennuksen malli sekä hyvinvoinnin purjehduksen malli. Projektissa kehitettiin lisäksi yhdistykselle mielekästä vapaaehtoistoimintaa, jolla tuettiin omaishoitajaa sekä vahvistettiin yhdistyksen toimintaa. Tuloksena on yhdistykselle tehty vapaaehtoistoiminnan käsikirja, joka auttaa yhdistystä kouluttamaan ja rekrytoimaan vapaaehtoisia. Tampereen Seudun Omaishoitajat ry: Omaishoitajan fyysisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin henkilökohtaisen valmennuksen malli Kohderyhmänä liikkuvat ja vähän liikkuvat omaishoitajat Tampereen Petra projektissa haluttiin innostaa omaishoitajia liikkumiseen ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Projektissa haluttiin tuoda liikkuminen mielekkääksi ja helpoksi osaksi arkea. Joskus omasta itsestä huolehtiminen sitovan tilanteen keskellä unohtuu. Pienelläkin muutoksella voi olla suuri vaikutus hyvinvointiin ja arjessa jaksamiseen. Tärkeää on kipinän syttyminen ja oman ajan järjestäminen. Projektissa koulutettiin liikkuvista omaishoitajista vapaaehtoisvalmentajia vähän liikkuvien omaishoitajien tueksi. Tärkeintä Petra parien toiminnassa oli yhdessä liikkuminen ja keskustelun mahdollisuus. Myös liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvät teemapäivät kannustivat omaishoitajia osallistumaan. Toimintojen aikana syntyi myös uusia ystävyyssuhteita. Liikunnan starttiryhmissä tärkeinä asioina painottuivat uusien ihmisten tapaaminen, yhdessä oleminen, innostava ilmapiiri ja uusiin liikuntalajeihin tutustuminen. Liikkuminen ja yleinen hyvinvointi starttiryhmien aikana lisääntyi noin puolella osallistujista. Yhtenä liikuntaan innostavana toimintamuotona kokeiltiin senioritanssia. Ryhmän tarkoituksena oli innostaa omaishoitajia liikkumaan mukavalla tavalla ja tuoda uutta liikunnallista toimintaa yhdistykseen. Senioritanssista muotoutui pysyvä ja kasvava liikuntaryhmä yhdistykseen. Petra-toiminta omaishoitajan hyvinvoinnin tukena. 5

6 MIHIN OPAS ON TARKOITETTU? Tämä opas on tarkoitettu Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n paikallisyhdistysten ja muiden omaishoitajien parissa työskentelevien tahojen käyttöön. Opas sopii käytettäväksi myös muiden kohderyhmien toimintojen tueksi. Omaishoitolaissa omaishoito määritellään vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämiseksi kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Suomen Omaishoidon verkoston määritelmässä omaishoitajuus ajatellaan laajemmin. Omaishoitajana voidaan pitää kaikkia, jotka hoitavat tai avustavat läheistään tämän kotona asumisen mahdollistamiseksi. Omaishoitajuus koskee useimpia ihmisiä jossain vaiheessa elämän varrella, joko itse hoitajana tai hoidon tarvitsijana. Oppaassa esitellään mahdollisuuksia omaishoitajan jaksamisen ja hyvinvoinnin tukemiseen. Oppaaseen on koottu yhteistyöhankkeen aikana kehitettyjä ja hyviksi koettuja toimintamalleja. Oppaan avulla yhdistyksissä voi käynnistää toimintaa ja kouluttaa vapaaehtoisvalmentajia kannustaviksi kavereiksi omaishoitajille. Petra -toimintamalleja voi toteuttaa yhdistyksissä omana toimintana sellaisenaan tai sovellettuna. Petra personal trainer tarkoittaa tässä yhteydessä vapaaehtoisvalmentajaa, joka toimii omaishoitajan tukena ja kannustajana. Omaishoitajan arjessa omasta hyvinvoinnista huolehtiminen jää usein taustalle. Osallistuminen hyvinvointia lisäävään toimintaan on helpompaa toisen ihmisen tai ryhmän kannustamana. Yhdessä tekeminen lisää myös vapaaehtoisen hyvinvointia. Kaikenlainen kannustaminen aktivoi. Tuntuu hyvältä, kun joku huomioi ja pyytää mukaan. Osallistumisen kynnys madaltuu ja uskallus lähteä kotoa virkistymään lisääntyy. Kuka tahansa voi olla kannustaja, tsemppari, Petra, minä sinulle tai sinä minulle. Petrataan yhdessä hyvinvointiamme! Toivomme mukavia hetkiä oppaasta löytyvien toimintamallien parissa! 6 Hyvinvoinnin valmentamisen opas

7 MISTÄ HYVINVOINTI KOOSTUU? Hyvinvointi on ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin osa-alueiden kokonaisuus, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään (THL). Hyvinvointiin vaikuttaa ihminen itse, hänen lähiympäristönsä, elämänkokemuksensa sekä palvelujärjestelmä ja muut yhteiskunnalliset rakenteet. Terveys puolestaan on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila (WHO). Terveyteen vaikuttavat sairaudet sekä fyysinen ja sosiaalinen ympäristö, mutta ennen kaikkea ihmisen omat kokemukset, arvot ja asenteet. Hyvinvointi ja terveys määrittyvät ihmisen henkilökohtaisten kokemusten perusteella. Niitä voivat olla ilo, hyvä olo, kiitollisuus ja onnellisuus. Erilaisissa elämäntilanteissa itsestä huolehtiminen voi tarkoittaa hyvinkin erilaisia asioita. Tärkeää on löytää sopiva tasapaino omaa elämää koskevien asioiden välillä. Hyvinvoinnista huolehtiminen lisää itseluottamusta ja arvostusta omaa itseä kohtaan. Se tuo positiivista kokemusta omasta terveydestä, elämän laadusta ja tarkoituksellisuudesta. Sen lisäksi asenne ja ajatukset itsestä sekä omasta elämästä vaikuttavat hyvinvoinnin kokemukseen. Itsensä kuunteleminen selkeyttää ja antaa vastauksia arjessa toimimiseen. Mitä tarvitsen? Mitä haluan? Mitä voin itse tehdä hyvinvointini eteen? Hyvinvoinnin osa-alueet Fyysinen hyvinvointi = ihmisen kehollinen hyvinvointi Psyykkinen hyvinvointi = yleinen tyytyväisyys ja elämänlaatu Sosiaalinen hyvinvointi = osallisuutta ja mielekästä vuorovaikutusta TAMPERE Omaishoitajan fyysisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin henkilökohtaisen valmennuksen malli Kohderyhmänä liikkuvat ja vähän liikkuvat omaishoitajat JYVÄSKYLÄ Omaishoitajan psykososiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin valmennuksen malli Kohderyhmänä omaishoitajat Jyväskylän ja Toivakan alueelta HÄMEENLINNA Omaishoitajan henkilökohtaisen valmennuksen malli sosiaalisen osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi Kohderyhmänä lähekkäin asuvat omaishoitoperheet ja naapurit Kuvio 1. Petra projektin hyvinvoinnin osa-alueet Petra-toiminta omaishoitajan hyvinvoinnin tukena. 7

8 SOSIAALINEN HYVINVOINTI Sosiaalinen hyvinvointi perustuu osallisuuteen, joka mahdollistaa vuorovaikutuksen toisten ihmisten kanssa. Se kuinka paljon tarvitsee ympärilleen toisia ihmisä, on aina yksilöllistä. Sosiaalinen kanssakäyminen antaa mahdollisuuden tuntea itsensä tarpeelliseksi, tulla hyväksytyksi, rakastetuksi ja kuulluksi. Yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuus syntyvät osallistumisen kautta. Osallistuminen ja yhdessä toimiminen tuovat iloa, vireyttä ja virkistystä. Ne myös lisäävät terveyttä ja onnellisuutta sekä parantavat elämänlaatua. Myönteiset elämänkokemukset liittyvät usein tapahtumiin, joita koetaan yhdessä muiden ihmisten kanssa. Yhteisö on sosiaalinen peili, jossa voi verrata, jakaa ja vaihtaa kokemuksia elämästä. Osallistuessaan ihminen voi kokea kuuluvansa johonkin. 8 Hyvinvoinnin valmentamisen opas

9 TOIMINTAMALLIT HÄMEENLINNASSA Yhteisöllisyys voimavaraksi naapurit tutuiksi - omaishoitajat osallisiksi 1. Taloyhtiötoiminta Petran taloyhtiömalli on esimerkki siitä, miten omaishoitajan hyvinvointia on mahdollista tukea yhteisöllisyyden ja osallisuuden kautta lähellä kotia ja arkea. Yhdessä ollessa tullaan tutuiksi, jaetaan kokemuksia ja omaa arkea naapurien kanssa. Ystävyyssuhteet syntyvät luonnollisesti. Ystävystyminen mahdollistaa naapuriavun ja lähimmäisen auttamisen. Omaishoitajan sosiaalisen osallisuuden tukemisen toimintaympäristönä ovat tässä toimintamallissa kerrostalot. Petra-taloyhtiötoiminnan tarkoituksena on lisätä niin omaishoitajien kuin kaikkien talon asukkaiden hyvinvointia. Yhteisöllisyyden lisäämiseksi kerrostaloissa voidaan järjestää erilaista toimintaa. Yhteisen toiminnan lähtökohtana on omaehtoisuus ja sen juurruttaminen. Matalan kynnyksen taloyhtiötoimintaan ovat kaikki asukkaat tervetulleita. Sen avulla voidaan etsiä lisäksi kaveripareja omaishoitajan jaksamisen tueksi, käynnistämällä Hei mennään- tai Kaksin kaverina -toimintaa. Petra-toimintoihin osallistuminen on lisännyt päivittäistä kanssakäymistä, rappukäytävässä pysähdytään rupattelemaan pidemmäksikin aikaa Yhteisöllisyys tuo luottamusta ja luo inhimillisyyttä. Osallisuus ja osallistuminen tukevat ihmistä määrittelemään itseään ja tätä kautta parantamaan itsetuntemustaan. Yhdessä toisten kanssa voi myös käyttää osaamistaan muiden hyväksi. Petra-toiminta omaishoitajan hyvinvoinnin tukena. 9

10 TALOYHTIÖTOIMINTAMALLI ASUKASINFO * sisällön ja tavoitteiden esittelyä * keskustelua ehdotuksista ja toiveista * toiminnan käynnistäminen ASUKASTOIMINTA RYHMÄTOIMINTA TAPAHTUMAT JA RETKET TIETOISKUT * vuorovaikutusta * kehon ja aivojen aktivointia * elämyksiä * yhteisiä kokemuksia * yhdessäoloa HEI MENNÄÄN * toimitaan ryhmässä pareina * toteutetaan yhdessä yhteisiä mielenkiinnon kohteita KAVERIPARITOIMINTA KAKSIN KAVERINA * osallistavaa * mielenkiintoa ja ajatuksia herättävää * toimitaan kaksin * tehdään asioita, jotka voimaannuttavat ja tuottavat iloa kummallekin 1.1. Taloyhtiötoiminta kantaa arjessa Eihän tässä vielä olla omaishoitajia, mutta saattaa olla, ettei se aika ole kovinkaan kaukana. Hyvä siihen on varautua jo etukäteen. Omaishoitajan on tärkeä huolehtia hyvinvoinnistaan, jotta hän voisi huolehtia myös omaishoidettavastaan. Yhdessä innostuminen tuo merkitystä ja tarkoitusta elämään. Ryhmään kuuluminen antaa merkityksellisyyden ja näkyvyyden kokemuksen. Omaishoitajat pitävät tärkeänä, että voivat osallistua toimintaan lähellä kotia ja myös tavallisina naapureina. Myös omaishoidettavan voi ottaa toimintaan mukaan. Yhteisöllisyyden lisääntyessä omaishoitaja jakaa omaishoitajuudesta tietoa muille asukkaille. Tämä saattaa auttaa varhaisessa vaiheessa olevia omaishoitajia havahtumaan tilanteeseensa ja rohkaistumaan ottamaan selvää asioista, jotka tukevat hänen tulevaa omaishoitajan rooliaan. Mitä varhaisemmassa vaiheessa alkava omaishoitajuustilanne tiedostetaan, sitä paremmin pystytään vaikuttamaan omaishoitajan jaksamiseen. Omaishoitajuuden lähestyessä loppuaan, esimerkiksi hoitojaksojen lisääntyessä, omaishoitajan kiinnittyminen lähellä olevaan yhteisöön lisää merkittävästi hänen hyvinvointiaan ja jaksamistaan raskaassa elämänvaiheessa. Taloyhtiötoiminnan seurauksena syntyneet sosiaaliset kontaktit ovat merkityksellisiä uudessa elämäntilanteessa olevalle omaishoitajalla myös omaishoitajuuden loppuessa kokonaan. Hyvä mieli tulee toisten seurasta. On mukava kuulua johonkin. 10 Hyvinvoinnin valmentamisen opas

11 1.2 Taloyhtiötoiminnan vaiheet 1. Omaishoitajan tai talon asukkaan pyyntö toiminnan käynnistämiseen 2. Lupa isännöitsijältä tai taloyhtiön hallitukselta Petra -toimintaan 3. Luukkujakeluna kutsut taloyhtiön tilassa pidettävään infoon 4. Infotilaisuus; toiminnan esittely ja asukastarpeiden kuuleminen 5. Toiminnan käynnistäminen 6. Omaehtoinen toiminta 1. Omaishoitajan tai talon asukkaan pyyntö toiminnan käynnistämiseen Tiedottaminen toiminnasta on tärkeää niin, että omaishoitaja, läheinen tai naapuri osaavat pyytää toiminnan käynnistämistä omassa taloyhtiössään. Toimintaa kannattaa käynnistää taloyhtiössä, missä todennäköisesti asuu omaishoitajia, läheistään auttavia tai ikääntyviä pariskuntia. Taloyhtiöstä on myös hyvä löytyä toiminnan toteuttamiseen tarvittava tila. Tila voi olla kerhohuone tai esimerkiksi pyykinkuivaushuone. Joku saattaa haluta kutsua ryhmän koolle omaan asuntoonsa. 2. Lupa isännöitsijältä tai taloyhtiön hallitukselta Petra -toimintaan Lupa Petra -toiminnan käynnistämiseen pyydetään taloyhtiön isännöitsijältä tai hallitukselta. 3. Luukkujakeluna kutsut taloyhtiön tilassa pidettävään infoon Kun lupa toiminnan käynnistämiseen on saatu, jaetaan asuntoihin luukkujakeluna tiedote, jossa asukkaita kutsutaan infotilaisuuteen oman talon yhteiseen tilaan. Infotilaisuudessa kerrotaan, että toiminnan tavoitteena on tukea asukkaita käynnistämään omassa talossa yhteistä toimintaa. 4. Infotilaisuus; toiminnan esittely ja asukastarpeiden kuuleminen Tilaisuudessa sovitaan millaista toimintaa halutaan sekä ajankohta sen käynnistämiselle. Lisäksi kysellään asukkaiden halukkuutta ohjata eri ryhmiä ja kannustetaan heitä omaehtoiseen toimintaan. Infotilaisuudessa yhteisesti sovitun toiminnan käynnistämisestä ja aikatauluista tiedotetaan porraskäytävien ilmoitustauluilla. Kaikki tiedotteet tulisi hyväksyttää taloyhtiön yhteyshenkilöllä. Petra-toiminta omaishoitajan hyvinvoinnin tukena. 11

12 5. Toiminnan käynnistäminen Asukastoimintamallit on kuvattu kohdassa Omaehtoinen toiminta Omaehtoiseen toimintaan saattamisessa ohjaajana toimii aluksi projektin/yhdistyksen työntekijä/vapaaehtoinen, joka siirtää vähitellen vastuuta ryhmälle. Silloin toiminnan toteuttaminen ei käy kenellekään liian raskaaksi, kun vastuuta kantaa useampi ryhmäläinen. Eikä ryhmän toiminta vaurioidu, jos joku on poissa ryhmästä. Omaehtoisen toiminnan juurruttamiseksi myös talojen kesken voidaan toimia ristiin. Taloyhtiön aktiivi käy ohjaamassa toimintaa toisessa talossa tai asukkaat voivat osallistua toisen talon toimintaan. Hämeenlinnassa laadittiin joidenkin ryhmien tueksi ideakansiot. Niiden tavoitteena on helpottaa omaehtoisen toiminnan käynnistymistä ja jatkuvuutta. Ryhmäläiset täydensivät myös itse kansioita omilla ideoillaan. Kopioston kopiointilupa Ryhmä ja muussa toiminnassa käytettyjen teosten ja julkaisujen materiaalin (kirja, lehtiartikkeli, käyttöopas tai valokuva) kopioiminen vaatii luvan. Lisätietoa kopiointiluvasta saa osoitteesta Omaehtoisuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi toteutetaan projektin aikana laadittuja starttitoiminnan periaatteita: kiinnostuksen herättäminen innostaminen tekniikkaan, työtapaan, toimintaan, mahdollisuuksiin perehdyttäminen koukuttaminen saattaen vaihtaminen omaehtoinen toiminta 1.3 Tiedottaminen taloyhtiötoiminnassa Tiedottamisessa on erityisen tärkeää kohdistaa kutsu toimintaan jokaiselle taloyhtiön asukkaalle. Kaikki omaishoitajat eivät välttämättä halua omaishoitajuutta korostettavan liiaksi, vaan he toivovat voivansa olla mukana tavallisina asukkaina. Jotkut saattavat arastella osallistumista, jos kuvittelevat, että toiminta on tarkoitettu vain omaishoitajille. Joukossa on aina mukana myös niitä, jotka eivät tunnista olevansa omaishoitajia. Tiedottamista on hyvä tehdä sekä luukkujakeluna että yleisinä tiedotteina taloyhtiön ilmoitustaululla. Tiedottamisessa kannattaa kuunnella taloyhtiön asukkaiden toivomuksia ja ajatuksia. Ilmoitusten tulisi olla selkeitä, mutta riittävän värikkäitä ja kiinnostusta herättäviä. Paras keino tiedottaa on suusta suuhun kulkeva tieto eli puskaradio. Toisten kannustus aktivoi osallistumaan. 12 Hyvinvoinnin valmentamisen opas

13 1.4. Asukastoiminnan mallit Taloyhtiötoiminta rakentuu monista erilaisista toiminnoista, jotta mahdollisimman moni asukas löytäisi itselleen sopivimman ryhmän. Samanhenkisissä porukoissa yhteys toisiin muuttuu nopeasti syvemmäksi ja yhteisöllisyys on voimaannuttavaa. Fyysistä toimintakykyä ylläpitävät venyttely-jumpparyhmät Ihmiset ovat motivoituneet pitämään yllä fyysistä toimintakykyään, siksi taloyhtiötoimintaa on helppo käynnistää jumpalla. Ohjaajana voi toimia aluksi projektin/yhdistyksen työntekijä/vapaaehtoinen. Omaehtoisen toiminnan tukena ryhmäläisille voidaan laatia ideakansio, johon kootaan fyysistä toimintakykyä ylläpitäviä ohjeita. Ideakansion osa-alueina voi olla venyttely, jumppa, tasapaino ja rentoutuminen. Lisäksi kansiossa voi olla osio, joka sisältää erityisohjeita kehon eri lihasryhmille. Tutuksi tulleita ja hyväksi havaittuja jumppaliikkeitä voidaan valokuvata ja kiinnittää liikuntatilan seinille. Näin ryhmäläiset saavat tukea omaehtoiselle toiminnalle. Eri paikkakunnilla järjestettävät vertaisohjaajakoulutukset kannustavat myös omaehtoiseen toimintaan. Vertaisohjaajakoulutuksia voi yhdistys järjestää myös itse. Hämeenlinnan toimintamallissa omaehtoisen toiminnan tukemiseksi jumppaajat osallistuivat Hämeenlinnan kaupungin toteuttamaan, Ikäinstituutin koordinoimaan Voimaa vanhuuteen VertaisVeturi koulutukseen, joka antoi perusvalmiudet toimia vertaisohjaajana ikäihmisten liikuntaryhmissä. Jumpparyhmäläiset saivat myös Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:n edustajalta ohjausta, jossa osallistujat perehdytettiin kahden tason jumppaohjelmiin. Ne sisälsivät samanaikaisesti sekä vaativamman että kevyemmän jumpan ohjeet, joita voidaan toteuttaa yhtä aikaa sekä omaishoitajan että omaishoidettavan kanssa. Opastuksen lisäksi osallistujat saivat kirjalliset ohjeet perusjumppaan, tasapainojumppaan ja välinejumppaan. Liikuntakyky on parantunut, ei ole niin paljoa särkyjä. Kankeita oltaisiin ilman ryhmää. Aivoterveyttä vaalivat muistitreenit Taloyhtiöissä asukkaat ovat myös kiinnostuneita pitämään yllä aivoterveyttään erilaisten pulmatehtävien ja aivopähkinöiden avulla. Omaehtoisen toiminnan tueksi voidaan laatia pulmatehtäväkansio, joka sisältää erilaisia tehtäviä ja vastaukset niihin. Hyvää lähdemateriaalia löytyy kirjastoista Omaehtoisen toiminnan tueksi Hämeenlinnassa toteutettiin Muistitreenaajakoulutus yhteistyössä Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry:n ja Vapaaehtoiskeskus Pysäkin kanssa. Koulutuksen osioita olivat muun muassa aivoterveyden ylläpitäminen ja muisti, muistitreenaajan rooli ja tehtävät, aivoterveyttä ja muistia edistävät harjoitteet sekä käytännön harjoitukset. Petra-toiminta omaishoitajan hyvinvoinnin tukena. 13

14 Aivojen ja kehon eri osien yhteistoimintaa tasapainottava Aivojumppa Petra-talojen asukkaille järjestettiin Suomen Kinesiologiayhdistyksen toteuttama Aivojumpan vertaisohjaajakoulutus, jonka jälkeen osallistujilla oli riittävä tieto ohjata taloyhtiöissä aivojumppatuokioita. Virkistävät ja vireyttävät käsityöryhmät Käsityöryhmien omaehtoista toimintaa varten voidaan laatia ideakansio. Kansioon koottavien ohjeiden tulee olla helposti toteutettavia ja perustua edullisiin materiaaleihin, joiden valmistuksessa ei tarvita erikoistyökaluja. Erilaisten työtapojen (neulonta, virkkaus, solmeilu, massatyöt, huovutus jne.) lisäksi ideakansiossa voi olla osio, joka sisältää hyväntekeväisyysjärjestöjen lahjoitustoiveita ja yhteystietoja. Tutustumista syventävät jutusteluryhmät Juttutuvat ja jutusteluryhmät kokoontuvat kahvikupposen äärelle vapaaseen keskusteluun. Keskustelua voidaan virittää myös osallistujien alustamien aiheiden pohjalta. Vuorovaikutuksen siivittämiseen voidaan käyttää erilaisia keskustelukortteja, valokuvia tai lehtileikkeitä. Ryhmäläiset tuntevat toisensa paremmin ja toisista välittäminen on lisääntynyt. Viihdyttävät peliporukat Omaehtoisena toimintana ilman ulkopuolisen innostajan tukea käynnistyvät helposti erilaiset pelikortti- ja lautapeliryhmät sekä ulkopelit, kuten Mölkky. Asia alustukset Asia-alustukset ovat matalan kynnyksen toimintaa, jolloin riittää että tulee paikalle. Alustajina voivat toimia alueen yhdistykset, koulut ja laitokset. Aihesisällöt saattavat käsitellä terveyttä, hyvinvointia, kulttuuria tai arjen turvallisuutta. Myös oman talon asukkaiden tieto, taito ja kokemus tulee ottaa huomioon. Alustukset herättävät ajatuksia ja mielipiteenvaihtoa osallistujien keskuudessa jälkeenpäinkin. Osallistavat esittelyt Osallistavien esittelyiden tavoitteena on innostaa asukkaita yhteiseen toimintaan. Mukaansa tempaavia esityksiä voivat olla mm. lähiseudun kulttuuritarjontaa esittelevät infot, sieniseurojen neuvontatilaisuudet, lintuharrastajien lintujen tarkkailemisesta ja seuraamisesta kertovat esitykset tai potilasyhdistysten hyvinvointikampanjat. Luentojen osallistavasta luonteesta on hyvä neuvotella etukäteen esittelijöiden kesken. 14 Hyvinvoinnin valmentamisen opas

15 Tapahtumat ja retket Juhlat, tapahtumat ja retket ovat myös toimintaa, joissa syntyy luonnollista vuorovaikutusta ja rakentuu syvempiä ihmissuhteita. Omassa talossa voi järjestää joulujuhlia tai laulaa yhteislauluja. Yhdistyksen ja Petra-talojen yhteisiä retkiä voidaan järjestää teatteriin ja erilaisiin kulttuurikohteisiin. Myös yhteiset luontoretket ja makkaranpaistohetket voivat olla suosittuja. Onpa ihanaa tämä Petra-toiminta, koska siihen voi osallistua ihan näin sukkasillaan. 2. Vapaaehtoisvalmennus taloyhtiötoiminnassa Omaehtoisuuteen ohjaava taloyhtiötoiminta perustuu hyvinvointia lisäävään valmennukseen sosiokulttuurisena innostamisena. Sen tunnusmerkkejä ovat rohkaisu, kannustaminen ja välittäminen. Yhteisen tekemisen kautta kasvaa tietoisuus, että omalla toiminnallaan voi vaikuttaa itseensä, yhteisöönsä ja ympärillään oleviin ihmisiin sekä yhteiskunnan suhtautumiseen itseään kohtaan. Petra -taloissa tämä tarkoittaa ihmisten kannustamista ottamaan vastuuta myös toisista ja taloyhtiön yhteisestä toiminnasta. Vapaaehtoisvalmennus on myös sitä, että ihmisille luodaan mahdollisuuksia tulla merkitykselliseksi ja siten toteuttaa itseään käyttämään taitojaan, osaamistaan ja elämänkokemustaan oman yhteisönsä hyväksi Vapaaehtoisten tukeminen Taloyhtiöissä vapaaehtoiset tukevat omalla aktiivisuudellaan säännöllisesti kokoontuvien ryhmien sekä tapahtumien, retkien ja tietoiskujen toteutumista. Vapaaehtoiset myös ohjaavat ryhmiä, osallistuvat tiedottamiseen ja toimivat yhteyshenkilönä ulkopuolisten toiminnan toteuttajien ja taloyhtiön välillä. Vapaaehtoisia voi tukea ainakin seuraavalla kolmella tavalla: Taloaktiivien yhteiset kehittämis- ja palautetapaamiset, joissa jaetaan omaa osaamista, kokemuksia ja ajatuksia, ideoidaan yhdessä uutta sekä kannustetaan, innostetaan ja tuetaan toisia Henkilökohtainen, työnohjauksellinen tuki ja kannustus, joka annetaan tarvittaessa yhdistyksen yhteyshenkilön taholta Informatiiviset tapaamiset taloyhtiöiden hallitusten kesken, jossa tiedotetaan yhteisöllisen toiminnan sisällöstä, merkityksestä ja tavoitteista 2.2. Ryhmän käynnistäjän rooli innostajana Ryhmän käynnistäjän innostajan näkökulmasta taloyhtiötoiminta sosiokulttuurisena innostamisena on sellaisen toiminnan kehittämistä ja organisoimista, joka saa ihmiset uskomaan ja luottamaan itseensä sekä tiedostamaan omat kykynsä, taitonsa ja voimavaransa. Ryhmän käynnistäjä toimii kannustajana ja liikkeellepanevana voimana, antaen asukkaille mahdollisuuden aktivoitua ja ottaa vastuuta. Kun omaehtoinen aktiivisuus taloyhtiöissä lisääntyy, muuttuu innostajan rooli vähemmän tärkeäksi ja vähemmän tarpeelliseksi. Tällöin vapaaehtoiset alkavat itse toimia ryhmänohjaajina, tiedottajina ja tapahtumien järjestäjinä sekä muiden asukkaiden aktivoijina. Petra-toiminta omaishoitajan hyvinvoinnin tukena. 15

16 3. Kaveriparitoiminta Kaveripari -malli omaishoitajan hyvinvoinnin tueksi perustuu kannustavalle ja mukaan ottavalle tavalle toimia. Tavoitteena on, että omaishoitaja ja vapaaehtoinen / naapuri ovat tasavertaisia toistensa kannustajia. Omaishoitaja saa itselleen innostajan, joka motivoi, tukee, rohkaisee sekä auttaa näkemään ja tekemään elämän merkityksellisiä asioita. Vapaaehtoisen kaverin roolissa korostuu kannustajan omat taidot, vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet, joita hän voi toteuttaa yhdessä omaishoitajan kanssa. Kannustava kaveri saa siten toiminnastaan iloa ja tyydytystä myös itselle Hei mennään toiminta Hei mennään toiminta on kuuden kuukauden mittainen menomatka, jossa tehdään ja koetaan elämyksiä ryhmässä ja pareittain. Hei Mennään -ryhmätoiminta on suunniteltu puolen vuoden mittaiseksi, jotta siihen olisi helppo sitoutua. Ryhmää voi jatkaa pitempäänkin, jos ryhmäläiset niin haluavat. Toiminnan avulla etsitään elämään valoa, mieltä ja merkitystä. Hei Mennään -toiminta voidaan aloittaa kaksipäiväisillä tsemppiseminaareilla. Seminaaripäivät tutustuttavat osallistujat toisiinsa ja innostavat heitä ottamaan ryhmänä vastuun toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Seminaarien aiheissa korostuvat omaan ja yhteiseen hyvinvointiin liittyvät teemat. Hei mennään Tsemppiseminaarit Ensimmäinen päivä / yksilö ja ryhmä 1. Oma hyvinvointi sen vahvistaminen ja valjastaminen ryhmän yhteiseksi voimavaraksi: mitä minulle kuuluu nyt mitkä ovat omat vahvuuteni miten voin käyttää vahvuuksiani tulevaisuuteni hyväksi 2. Mitä innostaminen ja innostuminen voisivat olla yhteisessä toiminnassa Toinen päivä / kahden kesken 1. Hyvinvointia vahvistava vuorovaikutus keskustelun keinoin: kohtaaminen vuorovaikutus kannustaminen antamisen ja saamisen hyvää tekevä vuorovaikutus 2. Tulevan toiminnan yhteinen suunnittelu, toteutus ja aikataulutus Tsemppiseminaarien päätteeksi osallistujat suunnittelevat yhteisiä ja kahdenkeskeisiä menoja ja sovittelevat aikataulut toimintasuunnitelmaksi ja toteutettavaksi toiminnaksi. Ryhmänä voi mennä kerran kuukaudessa esimerkiksi erilaisiin kulttuurikohteisiin. Näiden tapaamisten välillä parit toteuttavat lähimenoja kahdestaan. Kohteina voivat olla esimerkiksi elokuvat, taidenäyttelyt, kylpylä- ja kirjastokäynnit, yhteinen lounas tai kupponen kahvia torin laidan kahvilassa. 16 Hyvinvoinnin valmentamisen opas

17 3.2. Kaksin kaverina Kaksin kaverina -toiminta on hyödyllinen silloin, kun taloyhtiöistä löytyy omaishoitaja/kannustava kaveripari ja he haluavat tukea kahdenkeskiseen toimintaansa. Tällöin voidaan toteuttaa kaverin kanssa menemistä Hei mennään -ryhmätoiminnan mukaisesti. Tsemppiseminaarit voidaan korvata kahdenkeskisellä hyvinvointisuunnitelman laatimisella yhdistyksen työntekijän tai vapaaehtoisen tuella. Hämeenlinnassa kannustava kaveri on mahdollista löytää myös SPR:n omaishoitajien tukitoiminnan kautta. Petra projekti on erinomainen idea ja paikkansa lunastanut seniorityön kentässä. Toivottavasti se jatkuu muodossa tai toisessa tulevaisuudessakin. Tämä työ on erittäin tärkeää. On ollut palkitsevaa olla mukana tällaisessa jutussa. -Petra projektin vapaaehtoinen- Petra-toiminta omaishoitajan hyvinvoinnin tukena. 17

18 PSYYKKINEN HYVINVOINTI Psyykkinen hyvinvointi on monitahoinen ja sitä voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta. Psyykkisen hyvinvoinnin tunnusmerkkejä ovat mm. yleinen tyytyväisyys, elämänlaatu, hyvä itsetunto ja hyväksi koettu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky. Psyykkinen hyvinvointi sisältää käsityksen omasta elämästä ja vaikutusmahdollisuuksista siihen. Se rakentuu muun muassa elämänkokemuksista ja niiden hyväksymisestä. Myönteinen kuva itsestä ja luottamus omiin kykyihin auttavat käsittelemään eteen tulevia ongelmia ja erilaisia tilanteita. Oleellinen osa psyykkistä hyvinvointia on käytettävissä olevat yksilölliset voimavarat ja elämäntilanteeseen liittyvien vaatimusten yhteensovittaminen. Siihen liittyy tasapainon etsiminen työn, levon, harrastusten ja itsestä huolehtimisen välillä sekä nautintoa erilaisista hetkistä arjen keskellä. 18 Hyvinvoinnin valmentamisen opas

19 TOIMINTAMALLIT JYVÄSKYLÄSSÄ Omaishoitajan hyvinvoinnin tukeminen Omaishoitajan psykososiaalista ja henkistä hyvinvointia voidaan tukea neuvonnalla, ohjauksella ja tiedotuksella samoin kuin vertaistuella ja vapaaehtoistoiminnalla. Tilanteet, joissa omaishoitaja saattaa tarvita tukea, ovat useimmiten hoidettavan tai hänen omassa terveydentilassa tapahtuvat muutokset. Tuen muoto sekä määrä on aina omaishoitajan tarpeesta lähtevää. Siihen pyritään vastaamaan joko omalla toiminnalla tai ohjaamalla tarvittavan tuen piiriin, usein toimimalla rinnan julkisen sektorin kanssa. Omaishoitotyön kuormittavuus ja omaishoitajien omien hyvinvointiin liittyvien tarpeiden ohittaminen synnytti ajatuksen hyvinvointivalmennuksesta. Valmennus on omaishoitajan lähtökohdasta tapahtuvaa osallistavaa toimintaa. Hyvinvointivalmennus suunniteltiin niin, että koulutettu vapaaehtoinen toimii valmentajana. Vapaaehtoiset kokivat valmennuksen liian haasteellisena ja valmennus toteutettiin ammattilaisten turvin. Osa koulutuksen saaneista vapaaehtoisista ryhtyi kuitenkin vapaamuotoiseen ystävätoimintaan, joista muodostui niin sanottuja Petra-pareja. Petra-parien toiminta on lenkkeilyä, kulttuuria, ryhmätoimintaa ja matkoja sekä muuta virkistystoimintaa. Henkilökohtainen hyvinvointivalmennus antaa omaishoitajalle tilaisuuden pohtia omaa elämäntilannettaan sekä kannustaa häntä mahdolliseen muutokseen. Valmennuksessa omaishoitaja laatii oman hyvinvointisuunnitelman yhdessä hyvinvointivalmentajan kanssa. Hyvinvointisuunnitelmaan kirjataan ne asiat, jotka omaishoitaja sillä hetkellä kokee tärkeäksi hyvinvointinsa lisäämisen kannalta. Omaishoitajan psyykkistä hyvinvointia lisää merkittävästi hänen ja hoidettavan hyvä suhde sekä onnistumisen kokemukset omaishoitotilanteissa. Omaishoitajan hyvinvoinnin tukemisessa pyritään vahvistamaan omaishoitajan kykyä kohdata haasteita omaishoitotilanteissa eri toimintamalleilla. Petra-toiminta omaishoitajan hyvinvoinnin tukena. 19

20 Projektin toimintamallit: Malli 1. Pitkäkestoinen hyvinvointivalmennus: yksilökeskeinen tuki, jossa omaishoitajalle laaditaan hyvinvointisuunnitelma. Tuen kesto vaihtelee 3-6 kk:tta. Malli 2. Lyhytkestoinen hyvinvointivalmennus: yksilökeskeinen tuki, jossa omaishoitaja tutustuu hyvinvointiaan tukeviin vaihtoehtoihin ja valitsee niistä itselleen sopivan tavan jatkaa joko itsenäisesti tai ryhmämuotoisesti eteenpäin. Malli 3. Akuutti tuki: lyhytkestoinen yksilöllinen tuki, jolla tuetaan kriisiluontoisen tuen tarpeessa olevaa omaishoitajaa. Tuen antajana on alan ammattilainen. Malli 4. Hyvinvoinnin purjehdus: jossa ryhmäläiset saavat hyvinvointia lisäävää tietoa ja taitoa. Purjehdus kestää 2h x 5pv. Malli 5. Vapaaehtoisten koulutus: vapaaehtoisten koulutus yhdistyksen erilaisiin tehtäviin. Koulutuksen painopiste on vuorovaikutuksessa. Malli 1. Pitkäkestoinen hyvinvointivalmennus Omaishoitotilanteen tunnistaminen Omaishoitaja huolestuu omasta jaksamisestaan Yhteistyön käynnistäminen Omaishoitaja tapaa yksilöllisesti valmentajan Hyvinvointisuunnitelma Omaishoitaja tunnistaa muutostarpeen ja sitoutuu muutokseen Ohjaus ja valmennus Omaishoitaja saa hyvinvointia lisäävää tietoa ja toimintatapoja Arviointi ja suunnitelman tarkistaminen Omaishoitaja valitsee ja kokeilee eri toimintoja hyvinvointinsa vahvistamiseksi Valmennuksen päättäminen ja jatkosta sopiminen Omaishoitajan itsetuntemus on kasvanut Omaishoitaja osaa valita itseään parhaiten tukevia toimintatapoja 20 Hyvinvoinnin valmentamisen opas

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Yhteinen Polku hanke 2009-13

Yhteinen Polku hanke 2009-13 Yhteinen Polku hanke 2009-13 Omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli Joensuun seudulle Omaisyhteistyö seminaari 30.1.2013 Joensuu http://www.jelli.fi/yhteinen-polku-minakoomaishoitaja/tapahtumat-koulutukset

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

4eventin palvelut Långvikissa

4eventin palvelut Långvikissa 4eventin palvelut Långvikissa Fyysinen hyvinvointi Kehon ikä -kartoitus Lähtölaukaus elämänpituiselle hyvinvointimatkalle Kehon ikä -kartoitus on kokemuksemme mukaan motivoivin yksilötason terveyskunnon

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Hyvät toimintatavat käyttöön Kunnon Hoitaja muutosta asenteisiin ja toimintakulttuuriin Toimenpideohjelman verkostotapaaminen TERVE-SOS tapahtumassa

Hyvät toimintatavat käyttöön Kunnon Hoitaja muutosta asenteisiin ja toimintakulttuuriin Toimenpideohjelman verkostotapaaminen TERVE-SOS tapahtumassa Hyvät toimintatavat käyttöön Kunnon Hoitaja muutosta asenteisiin ja toimintakulttuuriin Toimenpideohjelman verkostotapaaminen TERVE-SOS tapahtumassa 6.5.2015 Jyväskylä Riitta Turunen Ikääntyvien neuvontakeskus

Lisätiedot

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen VERKOSTOISSA ON VOIMAA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen LIIKKUVA LAPSUUS VARHAISKASVATUKSEN HANKE LASTEN ARKILIIKKUMISEN LISÄÄMISEKSI 2 LIIKKUVA LAPSUUS HANKKEEN TAUSTATIETOJA Hanke

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Mahdollisuuksien Matka Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Logos-projekti 2008-2010 Ray:n tuella Päämääränä on muistisairaan

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT, LitL Sisältö Erilainen tapa ikääntyä hyvin: esimerkkeinä liikuntaa

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Yhdessä ain rinnakkain. Harry Forsblom

Yhdessä ain rinnakkain. Harry Forsblom Yhdessä ain rinnakkain 1 Forssan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n toiminta käynnistyi 7.10.2004. Yhdistyksen toiminta-alueena ovat tällä hetkellä kaupungeista Forssa ja Somero sekä kunnista Jokioinen,

Lisätiedot

Hyvinkään sairaanhoitoalueen II Järjestöfoorumi

Hyvinkään sairaanhoitoalueen II Järjestöfoorumi Hyvinkään sairaanhoitoalueen II Järjestöfoorumi Soile-Maria Linnemäki Yhteisökoordinaattori 30.9.2013 Taustaa Vapaaehtoistoiminta esillä mediassa ja ihmisten huulilla Tutkimuksia: puolet suomalaisista

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Vahvistun ryhmässä Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Aivovammaliitto 2013 RYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN Aloittaminen on tärkeää On hienoa ja tärkeää, että käynnistät alueellasi vertaistukiryhmän! Vertaistukiryhmän

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen?

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen? Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen? Pirkko-Liisa Vesterinen Paikallisjohtaja, dosentti Management Institute of Finland, MIF Itsetuntemus lähtökohtana Vastaa itsellesi Kuka minä olen itselleni?

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Etsiväpiirit projekti 2012-2016

Etsiväpiirit projekti 2012-2016 Etsiväpiirit projekti 2012-2016 Markku Holmi, projektisuunnittelija www.vpty.fi Toiminta-ajatuksena on tuottaa ikääntyvien turvallista asumista ja kotona asumista tukevia palveluja sekä hyvinvointia ylläpitävää

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE MAISHIDN UKIMALLI Lähellä tuki-projekti 2010-2012 PAS MAISHIILANEIDEN UNNISAMISEEN ARVIINIIN SEKÄ HJAAMISEEN Satakunnan maishoitajat ja Läheiset ry, 2012 1 MAISHIAJAN UEN ARVE Mistä tunnistaa alkavan omaishoitotilanteen?

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Sisällys Saate Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoinen Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Esityksen rakenne VoiTas - kunnonhoitaja koulutus Voima- ja tasapainoharjoittelu-ryhmät VoiTas- ryhmien vaikuttavuus Muu virkistyminen Toimintakyky

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8. Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.2013 Etelä-savolaisten toiveiden tynnyrissä Tulevaisuuden odotuksia

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä

äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä Palveluinnovaatio virikkeelliseen ja kuntouttavaan vanhustyöhön. Kehitetty Tekesin iwell hankkeessa vanhustyön toimijoiden

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot