Hyvinvoinnin valmentamisen opas

Transkriptio

1 Hyvinvoinnin valmentamisen opas Jos sä haluut reipas olla ja täysin pihalle saa mennä polla. Tule keskipihalle, siellä alkaa pihakesä päivittäin klo Ellei sada vettä, räntää, lunta tai et vedä päiväunta. Petra toiminta omaishoitajan hyvinvoinnin tukena Kisko niskaas kuteet rennot tai riisu kaikki minkä hennot: Siis jos auringosta tykkäät, etkä rusketusta lykkää. Ota mukaan vaikka mitä, parvekkeilla kuukuillaan jo sitä, mitä touhua on tuolla amfiteatterin puolla. Miks en minä ole siellä? Sitähän ei kukaan kiellä! Tule mukaan. Pidä hauskaa. Nosta kuntoos ja itsetuntoos. Ei siis tarvi olla yksin, mennään yhdess käsityksin. Irja Lumikallas 2013 Hämeenlinnan seudun omaishoitajat ja läheiset ry Jyvässeudun Omaishoitajat ry Tampereen Seudun Omaishoitajat ry

2 Hyvinvoinnin valmentamisen opas Petra toiminta omaishoitajan hyvinvoinnin tukena Petra projekti Rahoitus: Raha-automaattiyhdistys Julkaisijat: Hämeenlinnan seudun omaishoitajat ja läheiset ry Jyvässeudun Omaishoitajat ry Tampereen Seudun Omaishoitajat ry Työryhmä: Kati Haavisto Orvokki Haavisto Kaarina Hauskala Elisa Järvenpää Leena Makkonen Ulla Oksanen Kirjapaino: Grano Oy, Hämeenlinna 2014

3 Sisältö MITEN KAIKKI ALKOI? 4 MIHIN OPAS ON TARKOITETTU? 6 MISTÄ HYVINVOINTI KOOSTUU? 7 TOIMINTAMALLIT HÄMEENLINNASSA 9 1. Taloyhtiötoiminta Taloyhtiötoiminta kantaa arjessa Taloyhtiötoiminnan vaiheet Tiedottaminen taloyhtiötoiminnassa Asukastoiminnan mallit Vapaaehtoisvalmennus taloyhtiötoiminnassa Vapaaehtoisten tukeminen Ryhmän käynnistäjän rooli innostajana Kaveriparitoiminta Hei mennään toiminta Kaksin kaverina 17 TOIMINTAMALLIT JYVÄSKYLÄSSÄ 19 Malli 1. Pitkäkestoinen hyvinvointivalmennus 20 Malli 2. ja Malli 3. Lyhytkestoisen hyvinvointivalmennuksen ja akuutin tuen mallit 22 Malli 4. Hyvinvoinnin purjehdus 23 Malli 5. Vapaaehtoisten koulutus 24 TOIMINTAMALLIT TAMPEREELLA 27 Petra - Vapaaehtoisvalmentajien koulutus 27 Valmennusmallit 28 Vapaaehtoisvalmennus 28 Hyvinvointivalmennus 30 Starttiryhmät 30 Liikunnan starttiryhmä 30 Hyvän mielen starttiryhmä 31 Senioritanssi 31 Teemapäivät 32 KIERTOKOULU YHTEISTYÖMALLINA 33

4 MITEN KAIKKI ALKOI? Petra projekti oli Hämeenlinnan seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n, Jyvässeudun Omaishoitajat ry:n ja Tampereen Seudun Omaishoitajat ry:n vuosien aikana toteuttama Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama yhteistyöhanke. Omaishoitajat ja läheiset liitto ry ja Raha-automaattiyhdistys järjestivät vuonna 2010 keväällä ensimmäisen hankepoliklinikka ideointipäivän kaikille liiton paikallisyhdistyksille. Päivän aikana esiteltiin erilaisia projekti-ideoita, jonka seurauksena syntyi idea paikallisyhdistysten välisestä yhteistyöhankkeesta. Uudesta tavasta tehdä yhteistyötä innostuttiin ja ideaa työstettiin useassa suunnittelupalaverissa. Jokainen hankeyhdistys teki oman hakemuksensa Ray:lle. Lähtökohtana Petra projektissa oli omaishoitajien jaksamisen tukeminen. Projektin aikana haluttiin tuoda hyvinvoinnista huolehtiminen osaksi omaishoitajan arkea. Hankeyhteistyön tavoitteena oli luoda henkilökohtaisen ohjauksen ja valmennuksen malleja omaishoitajien arjen voimavarojen ylläpitämiseksi sekä hyvinvoinnin edistämiseksi toimintakyvyn eri osa-alueilla. Yhteistyöhankkeen yhdistykset vastasivat kukin omasta hyvinvoinnin osa-alueesta, jotka jakaantuivat yhdistysten kiinnostuksen ja aiemman toiminnan mukaisesti. Petra projektin sisällöt yhdistyksittäin: Hämeenlinnan seudun omaishoitajat ja läheiset ry: Omaishoitajan henkilökohtaisen valmennuksen malli sosiaalisen osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi Kohderyhmänä lähekkäin asuvat omaishoitoperheet ja naapurit Hämeenlinnassa omaishoitajien osallisuutta tuettiin lisäämällä sosiaalista pääomaa lähellä olevan yhteisön ja kaveriparitoiminnan avulla. Toiminnan taustalla oli ajatus, että arjen keskellä iloa ja virkistystä tuovien asioiden tekeminen voimaannuttaa jaksamaan myös raskaita asioita. Ihmisen on toisinaan tankattava, jotta jaksaa elää arjessa. Omaishoitajan mahdollisuudet irtaantua kodin ulkopuolelle ovat usein rajalliset. Hämeenlinnassa toimintaa järjestettiin taloyhtiöiden yhteisissä tiloissa, kerhohuoneissa, mankelihuoneissa tai pyykinkuivaustiloissa, joihin kaikki talon asukkaat olivat tervetulleita. Pääpaino oli ryhmämuotoisessa tuessa. Ryhmätoiminnoissa oli nähtävissä personal trainer- toiminnan ydin; kannustaminen, rohkaiseminen ja välittäminen. Petra-projektin vaikutukset näkyivät Hämeenlinnassa omaishoitajan osallisuuden ja naapuriavun lisääntymisenä. Luonnollisten kohtaamisten kautta syntyi ystävyyssuhteita, jotka jatkuivat toiminnan loputtua. Aktiivisimmat taloyhtiöiden asukkaat ottivat vastuuta yhteisen hyvinvoinnin lisääntymisestä ja taloyhtiöissä käynnistyi omaehtoisesti toimivia ryhmiä. Asukkaat innostuivat järjestämään myös erilaisia tapahtumia. Asukastoimintaan mukaan tulleet omaishoitajat kokivat projektin hyvänä ja tarpeellisena. 4 Hyvinvoinnin valmentamisen opas

5 Jyvässeudun Omaishoitajat ry: Omaishoitajan psykososiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin valmennuksen malli Kohderyhmänä omaishoitajat Jyväskylän ja Toivakan alueelta Jyvässeudun Petra projektissa oli lähtökohtana omaishoitajan mielen hyvinvoinnin tukeminen hyvinvointivalmennuksen ja vapaaehtoistoiminnan kautta. Mielen hyvinvoinnin tukemisen keinoin autettiin omaishoitajia tunnistamaan kokonaisvaltaisen henkilökohtaisen hyvinvointinsa merkitys. Projektissa tehtiin alku- ja loppuhaastattelu jokaiselle pitkäkestoiseen hyvinvointivalmennukseen osallistuneelle. Omaishoitajien vastauksissa tuli selkeästi esiin tarve yksilölliseen tukeen oman hyvinvointinsa tunnistamiseksi. Hyvinvointivalmennuksen vaikutus omaishoitajan mielen hyvinvoinnin lisääntymisenä oli selkeästi osoitettavissa kyselyllä. Valmennuksen vaikutus näkyi omaishoitajien aktiivisuuden lisääntymisenä sosiaalisessa kanssakäymisessä esimerkiksi osallistumisena vertaistukiryhmiin, retkille ja eri tapahtumiin. Koska omaishoitajien mahdollisuus sitoutua pitkäkestoiseen valmennukseen ei aina ollut mahdollista omaishoitotilanteesta johtuen, kehitettiin heidän tuekseen lyhytkestoisen hyvinvointivalmennuksen malli sekä hyvinvoinnin purjehduksen malli. Projektissa kehitettiin lisäksi yhdistykselle mielekästä vapaaehtoistoimintaa, jolla tuettiin omaishoitajaa sekä vahvistettiin yhdistyksen toimintaa. Tuloksena on yhdistykselle tehty vapaaehtoistoiminnan käsikirja, joka auttaa yhdistystä kouluttamaan ja rekrytoimaan vapaaehtoisia. Tampereen Seudun Omaishoitajat ry: Omaishoitajan fyysisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin henkilökohtaisen valmennuksen malli Kohderyhmänä liikkuvat ja vähän liikkuvat omaishoitajat Tampereen Petra projektissa haluttiin innostaa omaishoitajia liikkumiseen ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Projektissa haluttiin tuoda liikkuminen mielekkääksi ja helpoksi osaksi arkea. Joskus omasta itsestä huolehtiminen sitovan tilanteen keskellä unohtuu. Pienelläkin muutoksella voi olla suuri vaikutus hyvinvointiin ja arjessa jaksamiseen. Tärkeää on kipinän syttyminen ja oman ajan järjestäminen. Projektissa koulutettiin liikkuvista omaishoitajista vapaaehtoisvalmentajia vähän liikkuvien omaishoitajien tueksi. Tärkeintä Petra parien toiminnassa oli yhdessä liikkuminen ja keskustelun mahdollisuus. Myös liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvät teemapäivät kannustivat omaishoitajia osallistumaan. Toimintojen aikana syntyi myös uusia ystävyyssuhteita. Liikunnan starttiryhmissä tärkeinä asioina painottuivat uusien ihmisten tapaaminen, yhdessä oleminen, innostava ilmapiiri ja uusiin liikuntalajeihin tutustuminen. Liikkuminen ja yleinen hyvinvointi starttiryhmien aikana lisääntyi noin puolella osallistujista. Yhtenä liikuntaan innostavana toimintamuotona kokeiltiin senioritanssia. Ryhmän tarkoituksena oli innostaa omaishoitajia liikkumaan mukavalla tavalla ja tuoda uutta liikunnallista toimintaa yhdistykseen. Senioritanssista muotoutui pysyvä ja kasvava liikuntaryhmä yhdistykseen. Petra-toiminta omaishoitajan hyvinvoinnin tukena. 5

6 MIHIN OPAS ON TARKOITETTU? Tämä opas on tarkoitettu Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n paikallisyhdistysten ja muiden omaishoitajien parissa työskentelevien tahojen käyttöön. Opas sopii käytettäväksi myös muiden kohderyhmien toimintojen tueksi. Omaishoitolaissa omaishoito määritellään vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämiseksi kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Suomen Omaishoidon verkoston määritelmässä omaishoitajuus ajatellaan laajemmin. Omaishoitajana voidaan pitää kaikkia, jotka hoitavat tai avustavat läheistään tämän kotona asumisen mahdollistamiseksi. Omaishoitajuus koskee useimpia ihmisiä jossain vaiheessa elämän varrella, joko itse hoitajana tai hoidon tarvitsijana. Oppaassa esitellään mahdollisuuksia omaishoitajan jaksamisen ja hyvinvoinnin tukemiseen. Oppaaseen on koottu yhteistyöhankkeen aikana kehitettyjä ja hyviksi koettuja toimintamalleja. Oppaan avulla yhdistyksissä voi käynnistää toimintaa ja kouluttaa vapaaehtoisvalmentajia kannustaviksi kavereiksi omaishoitajille. Petra -toimintamalleja voi toteuttaa yhdistyksissä omana toimintana sellaisenaan tai sovellettuna. Petra personal trainer tarkoittaa tässä yhteydessä vapaaehtoisvalmentajaa, joka toimii omaishoitajan tukena ja kannustajana. Omaishoitajan arjessa omasta hyvinvoinnista huolehtiminen jää usein taustalle. Osallistuminen hyvinvointia lisäävään toimintaan on helpompaa toisen ihmisen tai ryhmän kannustamana. Yhdessä tekeminen lisää myös vapaaehtoisen hyvinvointia. Kaikenlainen kannustaminen aktivoi. Tuntuu hyvältä, kun joku huomioi ja pyytää mukaan. Osallistumisen kynnys madaltuu ja uskallus lähteä kotoa virkistymään lisääntyy. Kuka tahansa voi olla kannustaja, tsemppari, Petra, minä sinulle tai sinä minulle. Petrataan yhdessä hyvinvointiamme! Toivomme mukavia hetkiä oppaasta löytyvien toimintamallien parissa! 6 Hyvinvoinnin valmentamisen opas

7 MISTÄ HYVINVOINTI KOOSTUU? Hyvinvointi on ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin osa-alueiden kokonaisuus, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään (THL). Hyvinvointiin vaikuttaa ihminen itse, hänen lähiympäristönsä, elämänkokemuksensa sekä palvelujärjestelmä ja muut yhteiskunnalliset rakenteet. Terveys puolestaan on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila (WHO). Terveyteen vaikuttavat sairaudet sekä fyysinen ja sosiaalinen ympäristö, mutta ennen kaikkea ihmisen omat kokemukset, arvot ja asenteet. Hyvinvointi ja terveys määrittyvät ihmisen henkilökohtaisten kokemusten perusteella. Niitä voivat olla ilo, hyvä olo, kiitollisuus ja onnellisuus. Erilaisissa elämäntilanteissa itsestä huolehtiminen voi tarkoittaa hyvinkin erilaisia asioita. Tärkeää on löytää sopiva tasapaino omaa elämää koskevien asioiden välillä. Hyvinvoinnista huolehtiminen lisää itseluottamusta ja arvostusta omaa itseä kohtaan. Se tuo positiivista kokemusta omasta terveydestä, elämän laadusta ja tarkoituksellisuudesta. Sen lisäksi asenne ja ajatukset itsestä sekä omasta elämästä vaikuttavat hyvinvoinnin kokemukseen. Itsensä kuunteleminen selkeyttää ja antaa vastauksia arjessa toimimiseen. Mitä tarvitsen? Mitä haluan? Mitä voin itse tehdä hyvinvointini eteen? Hyvinvoinnin osa-alueet Fyysinen hyvinvointi = ihmisen kehollinen hyvinvointi Psyykkinen hyvinvointi = yleinen tyytyväisyys ja elämänlaatu Sosiaalinen hyvinvointi = osallisuutta ja mielekästä vuorovaikutusta TAMPERE Omaishoitajan fyysisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin henkilökohtaisen valmennuksen malli Kohderyhmänä liikkuvat ja vähän liikkuvat omaishoitajat JYVÄSKYLÄ Omaishoitajan psykososiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin valmennuksen malli Kohderyhmänä omaishoitajat Jyväskylän ja Toivakan alueelta HÄMEENLINNA Omaishoitajan henkilökohtaisen valmennuksen malli sosiaalisen osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi Kohderyhmänä lähekkäin asuvat omaishoitoperheet ja naapurit Kuvio 1. Petra projektin hyvinvoinnin osa-alueet Petra-toiminta omaishoitajan hyvinvoinnin tukena. 7

8 SOSIAALINEN HYVINVOINTI Sosiaalinen hyvinvointi perustuu osallisuuteen, joka mahdollistaa vuorovaikutuksen toisten ihmisten kanssa. Se kuinka paljon tarvitsee ympärilleen toisia ihmisä, on aina yksilöllistä. Sosiaalinen kanssakäyminen antaa mahdollisuuden tuntea itsensä tarpeelliseksi, tulla hyväksytyksi, rakastetuksi ja kuulluksi. Yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuus syntyvät osallistumisen kautta. Osallistuminen ja yhdessä toimiminen tuovat iloa, vireyttä ja virkistystä. Ne myös lisäävät terveyttä ja onnellisuutta sekä parantavat elämänlaatua. Myönteiset elämänkokemukset liittyvät usein tapahtumiin, joita koetaan yhdessä muiden ihmisten kanssa. Yhteisö on sosiaalinen peili, jossa voi verrata, jakaa ja vaihtaa kokemuksia elämästä. Osallistuessaan ihminen voi kokea kuuluvansa johonkin. 8 Hyvinvoinnin valmentamisen opas

9 TOIMINTAMALLIT HÄMEENLINNASSA Yhteisöllisyys voimavaraksi naapurit tutuiksi - omaishoitajat osallisiksi 1. Taloyhtiötoiminta Petran taloyhtiömalli on esimerkki siitä, miten omaishoitajan hyvinvointia on mahdollista tukea yhteisöllisyyden ja osallisuuden kautta lähellä kotia ja arkea. Yhdessä ollessa tullaan tutuiksi, jaetaan kokemuksia ja omaa arkea naapurien kanssa. Ystävyyssuhteet syntyvät luonnollisesti. Ystävystyminen mahdollistaa naapuriavun ja lähimmäisen auttamisen. Omaishoitajan sosiaalisen osallisuuden tukemisen toimintaympäristönä ovat tässä toimintamallissa kerrostalot. Petra-taloyhtiötoiminnan tarkoituksena on lisätä niin omaishoitajien kuin kaikkien talon asukkaiden hyvinvointia. Yhteisöllisyyden lisäämiseksi kerrostaloissa voidaan järjestää erilaista toimintaa. Yhteisen toiminnan lähtökohtana on omaehtoisuus ja sen juurruttaminen. Matalan kynnyksen taloyhtiötoimintaan ovat kaikki asukkaat tervetulleita. Sen avulla voidaan etsiä lisäksi kaveripareja omaishoitajan jaksamisen tueksi, käynnistämällä Hei mennään- tai Kaksin kaverina -toimintaa. Petra-toimintoihin osallistuminen on lisännyt päivittäistä kanssakäymistä, rappukäytävässä pysähdytään rupattelemaan pidemmäksikin aikaa Yhteisöllisyys tuo luottamusta ja luo inhimillisyyttä. Osallisuus ja osallistuminen tukevat ihmistä määrittelemään itseään ja tätä kautta parantamaan itsetuntemustaan. Yhdessä toisten kanssa voi myös käyttää osaamistaan muiden hyväksi. Petra-toiminta omaishoitajan hyvinvoinnin tukena. 9

10 TALOYHTIÖTOIMINTAMALLI ASUKASINFO * sisällön ja tavoitteiden esittelyä * keskustelua ehdotuksista ja toiveista * toiminnan käynnistäminen ASUKASTOIMINTA RYHMÄTOIMINTA TAPAHTUMAT JA RETKET TIETOISKUT * vuorovaikutusta * kehon ja aivojen aktivointia * elämyksiä * yhteisiä kokemuksia * yhdessäoloa HEI MENNÄÄN * toimitaan ryhmässä pareina * toteutetaan yhdessä yhteisiä mielenkiinnon kohteita KAVERIPARITOIMINTA KAKSIN KAVERINA * osallistavaa * mielenkiintoa ja ajatuksia herättävää * toimitaan kaksin * tehdään asioita, jotka voimaannuttavat ja tuottavat iloa kummallekin 1.1. Taloyhtiötoiminta kantaa arjessa Eihän tässä vielä olla omaishoitajia, mutta saattaa olla, ettei se aika ole kovinkaan kaukana. Hyvä siihen on varautua jo etukäteen. Omaishoitajan on tärkeä huolehtia hyvinvoinnistaan, jotta hän voisi huolehtia myös omaishoidettavastaan. Yhdessä innostuminen tuo merkitystä ja tarkoitusta elämään. Ryhmään kuuluminen antaa merkityksellisyyden ja näkyvyyden kokemuksen. Omaishoitajat pitävät tärkeänä, että voivat osallistua toimintaan lähellä kotia ja myös tavallisina naapureina. Myös omaishoidettavan voi ottaa toimintaan mukaan. Yhteisöllisyyden lisääntyessä omaishoitaja jakaa omaishoitajuudesta tietoa muille asukkaille. Tämä saattaa auttaa varhaisessa vaiheessa olevia omaishoitajia havahtumaan tilanteeseensa ja rohkaistumaan ottamaan selvää asioista, jotka tukevat hänen tulevaa omaishoitajan rooliaan. Mitä varhaisemmassa vaiheessa alkava omaishoitajuustilanne tiedostetaan, sitä paremmin pystytään vaikuttamaan omaishoitajan jaksamiseen. Omaishoitajuuden lähestyessä loppuaan, esimerkiksi hoitojaksojen lisääntyessä, omaishoitajan kiinnittyminen lähellä olevaan yhteisöön lisää merkittävästi hänen hyvinvointiaan ja jaksamistaan raskaassa elämänvaiheessa. Taloyhtiötoiminnan seurauksena syntyneet sosiaaliset kontaktit ovat merkityksellisiä uudessa elämäntilanteessa olevalle omaishoitajalla myös omaishoitajuuden loppuessa kokonaan. Hyvä mieli tulee toisten seurasta. On mukava kuulua johonkin. 10 Hyvinvoinnin valmentamisen opas

11 1.2 Taloyhtiötoiminnan vaiheet 1. Omaishoitajan tai talon asukkaan pyyntö toiminnan käynnistämiseen 2. Lupa isännöitsijältä tai taloyhtiön hallitukselta Petra -toimintaan 3. Luukkujakeluna kutsut taloyhtiön tilassa pidettävään infoon 4. Infotilaisuus; toiminnan esittely ja asukastarpeiden kuuleminen 5. Toiminnan käynnistäminen 6. Omaehtoinen toiminta 1. Omaishoitajan tai talon asukkaan pyyntö toiminnan käynnistämiseen Tiedottaminen toiminnasta on tärkeää niin, että omaishoitaja, läheinen tai naapuri osaavat pyytää toiminnan käynnistämistä omassa taloyhtiössään. Toimintaa kannattaa käynnistää taloyhtiössä, missä todennäköisesti asuu omaishoitajia, läheistään auttavia tai ikääntyviä pariskuntia. Taloyhtiöstä on myös hyvä löytyä toiminnan toteuttamiseen tarvittava tila. Tila voi olla kerhohuone tai esimerkiksi pyykinkuivaushuone. Joku saattaa haluta kutsua ryhmän koolle omaan asuntoonsa. 2. Lupa isännöitsijältä tai taloyhtiön hallitukselta Petra -toimintaan Lupa Petra -toiminnan käynnistämiseen pyydetään taloyhtiön isännöitsijältä tai hallitukselta. 3. Luukkujakeluna kutsut taloyhtiön tilassa pidettävään infoon Kun lupa toiminnan käynnistämiseen on saatu, jaetaan asuntoihin luukkujakeluna tiedote, jossa asukkaita kutsutaan infotilaisuuteen oman talon yhteiseen tilaan. Infotilaisuudessa kerrotaan, että toiminnan tavoitteena on tukea asukkaita käynnistämään omassa talossa yhteistä toimintaa. 4. Infotilaisuus; toiminnan esittely ja asukastarpeiden kuuleminen Tilaisuudessa sovitaan millaista toimintaa halutaan sekä ajankohta sen käynnistämiselle. Lisäksi kysellään asukkaiden halukkuutta ohjata eri ryhmiä ja kannustetaan heitä omaehtoiseen toimintaan. Infotilaisuudessa yhteisesti sovitun toiminnan käynnistämisestä ja aikatauluista tiedotetaan porraskäytävien ilmoitustauluilla. Kaikki tiedotteet tulisi hyväksyttää taloyhtiön yhteyshenkilöllä. Petra-toiminta omaishoitajan hyvinvoinnin tukena. 11

12 5. Toiminnan käynnistäminen Asukastoimintamallit on kuvattu kohdassa Omaehtoinen toiminta Omaehtoiseen toimintaan saattamisessa ohjaajana toimii aluksi projektin/yhdistyksen työntekijä/vapaaehtoinen, joka siirtää vähitellen vastuuta ryhmälle. Silloin toiminnan toteuttaminen ei käy kenellekään liian raskaaksi, kun vastuuta kantaa useampi ryhmäläinen. Eikä ryhmän toiminta vaurioidu, jos joku on poissa ryhmästä. Omaehtoisen toiminnan juurruttamiseksi myös talojen kesken voidaan toimia ristiin. Taloyhtiön aktiivi käy ohjaamassa toimintaa toisessa talossa tai asukkaat voivat osallistua toisen talon toimintaan. Hämeenlinnassa laadittiin joidenkin ryhmien tueksi ideakansiot. Niiden tavoitteena on helpottaa omaehtoisen toiminnan käynnistymistä ja jatkuvuutta. Ryhmäläiset täydensivät myös itse kansioita omilla ideoillaan. Kopioston kopiointilupa Ryhmä ja muussa toiminnassa käytettyjen teosten ja julkaisujen materiaalin (kirja, lehtiartikkeli, käyttöopas tai valokuva) kopioiminen vaatii luvan. Lisätietoa kopiointiluvasta saa osoitteesta Omaehtoisuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi toteutetaan projektin aikana laadittuja starttitoiminnan periaatteita: kiinnostuksen herättäminen innostaminen tekniikkaan, työtapaan, toimintaan, mahdollisuuksiin perehdyttäminen koukuttaminen saattaen vaihtaminen omaehtoinen toiminta 1.3 Tiedottaminen taloyhtiötoiminnassa Tiedottamisessa on erityisen tärkeää kohdistaa kutsu toimintaan jokaiselle taloyhtiön asukkaalle. Kaikki omaishoitajat eivät välttämättä halua omaishoitajuutta korostettavan liiaksi, vaan he toivovat voivansa olla mukana tavallisina asukkaina. Jotkut saattavat arastella osallistumista, jos kuvittelevat, että toiminta on tarkoitettu vain omaishoitajille. Joukossa on aina mukana myös niitä, jotka eivät tunnista olevansa omaishoitajia. Tiedottamista on hyvä tehdä sekä luukkujakeluna että yleisinä tiedotteina taloyhtiön ilmoitustaululla. Tiedottamisessa kannattaa kuunnella taloyhtiön asukkaiden toivomuksia ja ajatuksia. Ilmoitusten tulisi olla selkeitä, mutta riittävän värikkäitä ja kiinnostusta herättäviä. Paras keino tiedottaa on suusta suuhun kulkeva tieto eli puskaradio. Toisten kannustus aktivoi osallistumaan. 12 Hyvinvoinnin valmentamisen opas

13 1.4. Asukastoiminnan mallit Taloyhtiötoiminta rakentuu monista erilaisista toiminnoista, jotta mahdollisimman moni asukas löytäisi itselleen sopivimman ryhmän. Samanhenkisissä porukoissa yhteys toisiin muuttuu nopeasti syvemmäksi ja yhteisöllisyys on voimaannuttavaa. Fyysistä toimintakykyä ylläpitävät venyttely-jumpparyhmät Ihmiset ovat motivoituneet pitämään yllä fyysistä toimintakykyään, siksi taloyhtiötoimintaa on helppo käynnistää jumpalla. Ohjaajana voi toimia aluksi projektin/yhdistyksen työntekijä/vapaaehtoinen. Omaehtoisen toiminnan tukena ryhmäläisille voidaan laatia ideakansio, johon kootaan fyysistä toimintakykyä ylläpitäviä ohjeita. Ideakansion osa-alueina voi olla venyttely, jumppa, tasapaino ja rentoutuminen. Lisäksi kansiossa voi olla osio, joka sisältää erityisohjeita kehon eri lihasryhmille. Tutuksi tulleita ja hyväksi havaittuja jumppaliikkeitä voidaan valokuvata ja kiinnittää liikuntatilan seinille. Näin ryhmäläiset saavat tukea omaehtoiselle toiminnalle. Eri paikkakunnilla järjestettävät vertaisohjaajakoulutukset kannustavat myös omaehtoiseen toimintaan. Vertaisohjaajakoulutuksia voi yhdistys järjestää myös itse. Hämeenlinnan toimintamallissa omaehtoisen toiminnan tukemiseksi jumppaajat osallistuivat Hämeenlinnan kaupungin toteuttamaan, Ikäinstituutin koordinoimaan Voimaa vanhuuteen VertaisVeturi koulutukseen, joka antoi perusvalmiudet toimia vertaisohjaajana ikäihmisten liikuntaryhmissä. Jumpparyhmäläiset saivat myös Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:n edustajalta ohjausta, jossa osallistujat perehdytettiin kahden tason jumppaohjelmiin. Ne sisälsivät samanaikaisesti sekä vaativamman että kevyemmän jumpan ohjeet, joita voidaan toteuttaa yhtä aikaa sekä omaishoitajan että omaishoidettavan kanssa. Opastuksen lisäksi osallistujat saivat kirjalliset ohjeet perusjumppaan, tasapainojumppaan ja välinejumppaan. Liikuntakyky on parantunut, ei ole niin paljoa särkyjä. Kankeita oltaisiin ilman ryhmää. Aivoterveyttä vaalivat muistitreenit Taloyhtiöissä asukkaat ovat myös kiinnostuneita pitämään yllä aivoterveyttään erilaisten pulmatehtävien ja aivopähkinöiden avulla. Omaehtoisen toiminnan tueksi voidaan laatia pulmatehtäväkansio, joka sisältää erilaisia tehtäviä ja vastaukset niihin. Hyvää lähdemateriaalia löytyy kirjastoista Omaehtoisen toiminnan tueksi Hämeenlinnassa toteutettiin Muistitreenaajakoulutus yhteistyössä Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry:n ja Vapaaehtoiskeskus Pysäkin kanssa. Koulutuksen osioita olivat muun muassa aivoterveyden ylläpitäminen ja muisti, muistitreenaajan rooli ja tehtävät, aivoterveyttä ja muistia edistävät harjoitteet sekä käytännön harjoitukset. Petra-toiminta omaishoitajan hyvinvoinnin tukena. 13

14 Aivojen ja kehon eri osien yhteistoimintaa tasapainottava Aivojumppa Petra-talojen asukkaille järjestettiin Suomen Kinesiologiayhdistyksen toteuttama Aivojumpan vertaisohjaajakoulutus, jonka jälkeen osallistujilla oli riittävä tieto ohjata taloyhtiöissä aivojumppatuokioita. Virkistävät ja vireyttävät käsityöryhmät Käsityöryhmien omaehtoista toimintaa varten voidaan laatia ideakansio. Kansioon koottavien ohjeiden tulee olla helposti toteutettavia ja perustua edullisiin materiaaleihin, joiden valmistuksessa ei tarvita erikoistyökaluja. Erilaisten työtapojen (neulonta, virkkaus, solmeilu, massatyöt, huovutus jne.) lisäksi ideakansiossa voi olla osio, joka sisältää hyväntekeväisyysjärjestöjen lahjoitustoiveita ja yhteystietoja. Tutustumista syventävät jutusteluryhmät Juttutuvat ja jutusteluryhmät kokoontuvat kahvikupposen äärelle vapaaseen keskusteluun. Keskustelua voidaan virittää myös osallistujien alustamien aiheiden pohjalta. Vuorovaikutuksen siivittämiseen voidaan käyttää erilaisia keskustelukortteja, valokuvia tai lehtileikkeitä. Ryhmäläiset tuntevat toisensa paremmin ja toisista välittäminen on lisääntynyt. Viihdyttävät peliporukat Omaehtoisena toimintana ilman ulkopuolisen innostajan tukea käynnistyvät helposti erilaiset pelikortti- ja lautapeliryhmät sekä ulkopelit, kuten Mölkky. Asia alustukset Asia-alustukset ovat matalan kynnyksen toimintaa, jolloin riittää että tulee paikalle. Alustajina voivat toimia alueen yhdistykset, koulut ja laitokset. Aihesisällöt saattavat käsitellä terveyttä, hyvinvointia, kulttuuria tai arjen turvallisuutta. Myös oman talon asukkaiden tieto, taito ja kokemus tulee ottaa huomioon. Alustukset herättävät ajatuksia ja mielipiteenvaihtoa osallistujien keskuudessa jälkeenpäinkin. Osallistavat esittelyt Osallistavien esittelyiden tavoitteena on innostaa asukkaita yhteiseen toimintaan. Mukaansa tempaavia esityksiä voivat olla mm. lähiseudun kulttuuritarjontaa esittelevät infot, sieniseurojen neuvontatilaisuudet, lintuharrastajien lintujen tarkkailemisesta ja seuraamisesta kertovat esitykset tai potilasyhdistysten hyvinvointikampanjat. Luentojen osallistavasta luonteesta on hyvä neuvotella etukäteen esittelijöiden kesken. 14 Hyvinvoinnin valmentamisen opas

15 Tapahtumat ja retket Juhlat, tapahtumat ja retket ovat myös toimintaa, joissa syntyy luonnollista vuorovaikutusta ja rakentuu syvempiä ihmissuhteita. Omassa talossa voi järjestää joulujuhlia tai laulaa yhteislauluja. Yhdistyksen ja Petra-talojen yhteisiä retkiä voidaan järjestää teatteriin ja erilaisiin kulttuurikohteisiin. Myös yhteiset luontoretket ja makkaranpaistohetket voivat olla suosittuja. Onpa ihanaa tämä Petra-toiminta, koska siihen voi osallistua ihan näin sukkasillaan. 2. Vapaaehtoisvalmennus taloyhtiötoiminnassa Omaehtoisuuteen ohjaava taloyhtiötoiminta perustuu hyvinvointia lisäävään valmennukseen sosiokulttuurisena innostamisena. Sen tunnusmerkkejä ovat rohkaisu, kannustaminen ja välittäminen. Yhteisen tekemisen kautta kasvaa tietoisuus, että omalla toiminnallaan voi vaikuttaa itseensä, yhteisöönsä ja ympärillään oleviin ihmisiin sekä yhteiskunnan suhtautumiseen itseään kohtaan. Petra -taloissa tämä tarkoittaa ihmisten kannustamista ottamaan vastuuta myös toisista ja taloyhtiön yhteisestä toiminnasta. Vapaaehtoisvalmennus on myös sitä, että ihmisille luodaan mahdollisuuksia tulla merkitykselliseksi ja siten toteuttaa itseään käyttämään taitojaan, osaamistaan ja elämänkokemustaan oman yhteisönsä hyväksi Vapaaehtoisten tukeminen Taloyhtiöissä vapaaehtoiset tukevat omalla aktiivisuudellaan säännöllisesti kokoontuvien ryhmien sekä tapahtumien, retkien ja tietoiskujen toteutumista. Vapaaehtoiset myös ohjaavat ryhmiä, osallistuvat tiedottamiseen ja toimivat yhteyshenkilönä ulkopuolisten toiminnan toteuttajien ja taloyhtiön välillä. Vapaaehtoisia voi tukea ainakin seuraavalla kolmella tavalla: Taloaktiivien yhteiset kehittämis- ja palautetapaamiset, joissa jaetaan omaa osaamista, kokemuksia ja ajatuksia, ideoidaan yhdessä uutta sekä kannustetaan, innostetaan ja tuetaan toisia Henkilökohtainen, työnohjauksellinen tuki ja kannustus, joka annetaan tarvittaessa yhdistyksen yhteyshenkilön taholta Informatiiviset tapaamiset taloyhtiöiden hallitusten kesken, jossa tiedotetaan yhteisöllisen toiminnan sisällöstä, merkityksestä ja tavoitteista 2.2. Ryhmän käynnistäjän rooli innostajana Ryhmän käynnistäjän innostajan näkökulmasta taloyhtiötoiminta sosiokulttuurisena innostamisena on sellaisen toiminnan kehittämistä ja organisoimista, joka saa ihmiset uskomaan ja luottamaan itseensä sekä tiedostamaan omat kykynsä, taitonsa ja voimavaransa. Ryhmän käynnistäjä toimii kannustajana ja liikkeellepanevana voimana, antaen asukkaille mahdollisuuden aktivoitua ja ottaa vastuuta. Kun omaehtoinen aktiivisuus taloyhtiöissä lisääntyy, muuttuu innostajan rooli vähemmän tärkeäksi ja vähemmän tarpeelliseksi. Tällöin vapaaehtoiset alkavat itse toimia ryhmänohjaajina, tiedottajina ja tapahtumien järjestäjinä sekä muiden asukkaiden aktivoijina. Petra-toiminta omaishoitajan hyvinvoinnin tukena. 15

16 3. Kaveriparitoiminta Kaveripari -malli omaishoitajan hyvinvoinnin tueksi perustuu kannustavalle ja mukaan ottavalle tavalle toimia. Tavoitteena on, että omaishoitaja ja vapaaehtoinen / naapuri ovat tasavertaisia toistensa kannustajia. Omaishoitaja saa itselleen innostajan, joka motivoi, tukee, rohkaisee sekä auttaa näkemään ja tekemään elämän merkityksellisiä asioita. Vapaaehtoisen kaverin roolissa korostuu kannustajan omat taidot, vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet, joita hän voi toteuttaa yhdessä omaishoitajan kanssa. Kannustava kaveri saa siten toiminnastaan iloa ja tyydytystä myös itselle Hei mennään toiminta Hei mennään toiminta on kuuden kuukauden mittainen menomatka, jossa tehdään ja koetaan elämyksiä ryhmässä ja pareittain. Hei Mennään -ryhmätoiminta on suunniteltu puolen vuoden mittaiseksi, jotta siihen olisi helppo sitoutua. Ryhmää voi jatkaa pitempäänkin, jos ryhmäläiset niin haluavat. Toiminnan avulla etsitään elämään valoa, mieltä ja merkitystä. Hei Mennään -toiminta voidaan aloittaa kaksipäiväisillä tsemppiseminaareilla. Seminaaripäivät tutustuttavat osallistujat toisiinsa ja innostavat heitä ottamaan ryhmänä vastuun toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Seminaarien aiheissa korostuvat omaan ja yhteiseen hyvinvointiin liittyvät teemat. Hei mennään Tsemppiseminaarit Ensimmäinen päivä / yksilö ja ryhmä 1. Oma hyvinvointi sen vahvistaminen ja valjastaminen ryhmän yhteiseksi voimavaraksi: mitä minulle kuuluu nyt mitkä ovat omat vahvuuteni miten voin käyttää vahvuuksiani tulevaisuuteni hyväksi 2. Mitä innostaminen ja innostuminen voisivat olla yhteisessä toiminnassa Toinen päivä / kahden kesken 1. Hyvinvointia vahvistava vuorovaikutus keskustelun keinoin: kohtaaminen vuorovaikutus kannustaminen antamisen ja saamisen hyvää tekevä vuorovaikutus 2. Tulevan toiminnan yhteinen suunnittelu, toteutus ja aikataulutus Tsemppiseminaarien päätteeksi osallistujat suunnittelevat yhteisiä ja kahdenkeskeisiä menoja ja sovittelevat aikataulut toimintasuunnitelmaksi ja toteutettavaksi toiminnaksi. Ryhmänä voi mennä kerran kuukaudessa esimerkiksi erilaisiin kulttuurikohteisiin. Näiden tapaamisten välillä parit toteuttavat lähimenoja kahdestaan. Kohteina voivat olla esimerkiksi elokuvat, taidenäyttelyt, kylpylä- ja kirjastokäynnit, yhteinen lounas tai kupponen kahvia torin laidan kahvilassa. 16 Hyvinvoinnin valmentamisen opas

17 3.2. Kaksin kaverina Kaksin kaverina -toiminta on hyödyllinen silloin, kun taloyhtiöistä löytyy omaishoitaja/kannustava kaveripari ja he haluavat tukea kahdenkeskiseen toimintaansa. Tällöin voidaan toteuttaa kaverin kanssa menemistä Hei mennään -ryhmätoiminnan mukaisesti. Tsemppiseminaarit voidaan korvata kahdenkeskisellä hyvinvointisuunnitelman laatimisella yhdistyksen työntekijän tai vapaaehtoisen tuella. Hämeenlinnassa kannustava kaveri on mahdollista löytää myös SPR:n omaishoitajien tukitoiminnan kautta. Petra projekti on erinomainen idea ja paikkansa lunastanut seniorityön kentässä. Toivottavasti se jatkuu muodossa tai toisessa tulevaisuudessakin. Tämä työ on erittäin tärkeää. On ollut palkitsevaa olla mukana tällaisessa jutussa. -Petra projektin vapaaehtoinen- Petra-toiminta omaishoitajan hyvinvoinnin tukena. 17

18 PSYYKKINEN HYVINVOINTI Psyykkinen hyvinvointi on monitahoinen ja sitä voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta. Psyykkisen hyvinvoinnin tunnusmerkkejä ovat mm. yleinen tyytyväisyys, elämänlaatu, hyvä itsetunto ja hyväksi koettu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky. Psyykkinen hyvinvointi sisältää käsityksen omasta elämästä ja vaikutusmahdollisuuksista siihen. Se rakentuu muun muassa elämänkokemuksista ja niiden hyväksymisestä. Myönteinen kuva itsestä ja luottamus omiin kykyihin auttavat käsittelemään eteen tulevia ongelmia ja erilaisia tilanteita. Oleellinen osa psyykkistä hyvinvointia on käytettävissä olevat yksilölliset voimavarat ja elämäntilanteeseen liittyvien vaatimusten yhteensovittaminen. Siihen liittyy tasapainon etsiminen työn, levon, harrastusten ja itsestä huolehtimisen välillä sekä nautintoa erilaisista hetkistä arjen keskellä. 18 Hyvinvoinnin valmentamisen opas

19 TOIMINTAMALLIT JYVÄSKYLÄSSÄ Omaishoitajan hyvinvoinnin tukeminen Omaishoitajan psykososiaalista ja henkistä hyvinvointia voidaan tukea neuvonnalla, ohjauksella ja tiedotuksella samoin kuin vertaistuella ja vapaaehtoistoiminnalla. Tilanteet, joissa omaishoitaja saattaa tarvita tukea, ovat useimmiten hoidettavan tai hänen omassa terveydentilassa tapahtuvat muutokset. Tuen muoto sekä määrä on aina omaishoitajan tarpeesta lähtevää. Siihen pyritään vastaamaan joko omalla toiminnalla tai ohjaamalla tarvittavan tuen piiriin, usein toimimalla rinnan julkisen sektorin kanssa. Omaishoitotyön kuormittavuus ja omaishoitajien omien hyvinvointiin liittyvien tarpeiden ohittaminen synnytti ajatuksen hyvinvointivalmennuksesta. Valmennus on omaishoitajan lähtökohdasta tapahtuvaa osallistavaa toimintaa. Hyvinvointivalmennus suunniteltiin niin, että koulutettu vapaaehtoinen toimii valmentajana. Vapaaehtoiset kokivat valmennuksen liian haasteellisena ja valmennus toteutettiin ammattilaisten turvin. Osa koulutuksen saaneista vapaaehtoisista ryhtyi kuitenkin vapaamuotoiseen ystävätoimintaan, joista muodostui niin sanottuja Petra-pareja. Petra-parien toiminta on lenkkeilyä, kulttuuria, ryhmätoimintaa ja matkoja sekä muuta virkistystoimintaa. Henkilökohtainen hyvinvointivalmennus antaa omaishoitajalle tilaisuuden pohtia omaa elämäntilannettaan sekä kannustaa häntä mahdolliseen muutokseen. Valmennuksessa omaishoitaja laatii oman hyvinvointisuunnitelman yhdessä hyvinvointivalmentajan kanssa. Hyvinvointisuunnitelmaan kirjataan ne asiat, jotka omaishoitaja sillä hetkellä kokee tärkeäksi hyvinvointinsa lisäämisen kannalta. Omaishoitajan psyykkistä hyvinvointia lisää merkittävästi hänen ja hoidettavan hyvä suhde sekä onnistumisen kokemukset omaishoitotilanteissa. Omaishoitajan hyvinvoinnin tukemisessa pyritään vahvistamaan omaishoitajan kykyä kohdata haasteita omaishoitotilanteissa eri toimintamalleilla. Petra-toiminta omaishoitajan hyvinvoinnin tukena. 19

20 Projektin toimintamallit: Malli 1. Pitkäkestoinen hyvinvointivalmennus: yksilökeskeinen tuki, jossa omaishoitajalle laaditaan hyvinvointisuunnitelma. Tuen kesto vaihtelee 3-6 kk:tta. Malli 2. Lyhytkestoinen hyvinvointivalmennus: yksilökeskeinen tuki, jossa omaishoitaja tutustuu hyvinvointiaan tukeviin vaihtoehtoihin ja valitsee niistä itselleen sopivan tavan jatkaa joko itsenäisesti tai ryhmämuotoisesti eteenpäin. Malli 3. Akuutti tuki: lyhytkestoinen yksilöllinen tuki, jolla tuetaan kriisiluontoisen tuen tarpeessa olevaa omaishoitajaa. Tuen antajana on alan ammattilainen. Malli 4. Hyvinvoinnin purjehdus: jossa ryhmäläiset saavat hyvinvointia lisäävää tietoa ja taitoa. Purjehdus kestää 2h x 5pv. Malli 5. Vapaaehtoisten koulutus: vapaaehtoisten koulutus yhdistyksen erilaisiin tehtäviin. Koulutuksen painopiste on vuorovaikutuksessa. Malli 1. Pitkäkestoinen hyvinvointivalmennus Omaishoitotilanteen tunnistaminen Omaishoitaja huolestuu omasta jaksamisestaan Yhteistyön käynnistäminen Omaishoitaja tapaa yksilöllisesti valmentajan Hyvinvointisuunnitelma Omaishoitaja tunnistaa muutostarpeen ja sitoutuu muutokseen Ohjaus ja valmennus Omaishoitaja saa hyvinvointia lisäävää tietoa ja toimintatapoja Arviointi ja suunnitelman tarkistaminen Omaishoitaja valitsee ja kokeilee eri toimintoja hyvinvointinsa vahvistamiseksi Valmennuksen päättäminen ja jatkosta sopiminen Omaishoitajan itsetuntemus on kasvanut Omaishoitaja osaa valita itseään parhaiten tukevia toimintatapoja 20 Hyvinvoinnin valmentamisen opas