Nuorisotakuun tutkimuksellinen tuki

Transkriptio

1 Nuorisotakuun tutkimuksellinen tuki Tutkimuksellinen tuki nuorisotakuun toimeenpanon seurannassa ja vaikuttavuuden arviointiin käytettävien indikaattorien kehittämisessä nuorisotakuun 1. toimeenpanovuonna Väliraportti

2 Tutkimustiimiin kuuluvat 1) stä: vanhempi asiantuntija YTL Matti Tuusa toimii vastuu- ja yhteyshenkilönä asiakkaan suuntaan projektipäällikkö YTM Sari Pitkänen erikoistutkija VTT, FM Riikka Shemeikka tutkija VTM Johanna Korkeamäki arviointipäällikkö YTM Henna Harju tutkimusavustaja VTK Aurora Saares 2) Diakonia-ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveystalouden tutkimuskeskuksesta: tutkija-kehittäjä TtM (terveystaloustiede) Marjo Pulliainen tutkija VTT Aija Kettunen tutkija-yliopettaja YTT Keijo Piirainen

3 Tutkimuksellisen tuen tavoitteet Tutkimuksellisen tuen avulla 1) analysoidaan nuorisotakuun ja siihen sisältyvien eri toimenpidekokonaisuuksien lähtötilanne 2) määritellään keskeiset toimintaa kuvaavat ja seurannan välineinä käytettävät tunnusluvut. Tutkimuksen tavoitteena on toimeksiannon mukaan selvittää 1) Miten nuorisotakuun toteuttamiseen käytettäviä resursseja ja kustannuksia tulisi mitata? 2) Miten nuorisotakuun vaikuttavuutta tulisi mitata? 3) Millainen on helppokäyttöinen ja ymmärrettävä tapa seurata ja arvioida nuorisotakuun toimintamallia, joka mahdollistaa käytettyjen resurssien ja vaikuttavuuden välisen suhteen arvioinnin? 4) Miten käytössä olevien resurssien määrä vaikuttaa palvelujen tarjoamiseen ja palvelujen vaikuttavuuteen? Tutkimus kohdentuu seuraaville osa-alueille: 1) Koulutustakuun toteutuminen 2) Työllistymisen edistäminen 3) Syrjäytymisen ennaltaehkäisy 4) Pajatoiminnan nykytilanteen analyysi 5) Muiden nuorille suunnattujen palvelujen toimivuus 6) Toimintatapojen muutoksen analysointi a) nuorten ja b) työnantajien ja yrittäjien näkökulmasta 7) Alueellinen ja paikallinen yhteistyö 8) Nuorten palveluiden vaikuttavuuden mittaus suhteessa käytettyihin resursseihin

4 Tutkimuksellisen tuen toteuttaminen Tutkimusaineistot: 1. Kirjallinen materiaali (valtakunnallinen ja alueellinen aineisto) 2. Kysely TE-toimiston ja oppilaitosten johtajille (kevät 2013, kevät 2014) 3. Kehittämistyöpajat Uusimaa , Keski-Suomi , Oulu sekä valtakunnallinen tulevaisuustyöpaja keväällä Kysely nuorille ja nuorten haastattelut (syksy 2013 alkuvuosi 2014). 5. Kysely TE-toimistojen, oppilaitosten, sosiaalityön ja etsivän nuorisotyön henkilöstölle (syksy 2013) 6. Tapaustutkimukset, jotka sisältävät työpajatyöskentelyä ja haastatteluita (syksy 2013, kevät 2014)

5 Väliraportin rakenne 1. Havaintoja nuorten kyselystä ja haastatteluista 2. Havaintoja nuorten parissa asiakastyötä tekevien kyselystä 3. Nuorisotakuun seurantaindikaattoreiden kehittäminen 4. Nuorisotakuun taloudellinen tarkastelu 5. Johtopäätöksiä ja kehittämisehdotuksia tutkimusaineiston pohjalta Alaviite

6 Havaintoja nuorten kyselystä ja haastatteluista Alaviite

7 Nuorten kyselyn ja haastattelujen toteutus 1. Nuorten kyselyn toteutus: Kyselyn välittäminen -sivuston kautta, mainostamalla kyselyä mm. Allianssin, Työpajayhdistyksen ja Puolustusvoimien kautta sekä OKM:n välittämänä etsiville nuorisotyöntekijöille Kysely avoimeksi , vastausaikaa asti, 380 vastausta (220 kokonaan vastattua). Nuorisotakuun kohderyhmä: Alle 25-vuotias, jolla ei ole työtä tai ammatillista koulutusta (68 %), vuotias, jolla ei ole ammatillista koulutusta (21 %) ja vuotias vastavalmistunut, joilla valmistumisesta on alle 12 kuukautta (11 %). Muita taustatietoja: Vastauksia on saatu koko maasta. Vastaajat ovat yleisimmin vuotiaita (keskimäärin 22 v.) Naisia 67 %. Muu äidinkieli 5 %. Yleisimmin suoritettuna peruskoulu (33 %), ylioppilastutkinto (24 % ) ja ammatillinen koulutus (25 %). Vastaajat ovat tavallisimmin opiskelemassa. Mukana on myös työttömiä (myös yli 6 kk työttömänä olleita). 2. Nuorten haastattelujen toteutus Yksilöhaastattelut toteutetaan puhelinhaastatteluina. Kyselyn yhteydessä 15 nuorta antoi yhteystietonsa haastatteluihin. Tietoa eri puolilla Suomea asuvien nuorten elämäntilanteista. Nuoria koskevan kyselyn tietojen täydentäminen. Ryhmähaastatteluja palveluiden piirissä oleville nuorille. Kuntouttava työtoiminta (n=2, nuoria 10). Etsivä nuorisotyö (n=2, sovittu tammikuulle). Työpaja. Maahanmuuttajanuoret. Case-paikkakunta: Jyväskylä Alaviite

8 Nuorisotakuun tunnettuus Nuorisotakuun tuntee noin 70 % vastaajanuorista (21 % tietää olemassa olosta ja sisällöstä, 45 % tietää nuorisotakuun, muttei sen sisältöä). Yleisimmin nuorisotakuun tuntevat vuotiaat vastavalmistuneet nuoret, harvinaisimmin sisällön tuntevat ilman ammatillista koulutusta tai työtä olevat vuotiaat nuoret. Tietoa nuorisotakuusta on saatu monia kanavia pitkin, yleisimmin tiedotusvälineiden ja internetin kautta. Tietoa on välittynyt yhtä yleisesti oppilaitosten, TE-toimistojen, kavereiden, työpajojen sekä vanhempien ja muiden sukulaisten kautta. Nuorisotakuusta on saatu tietoa myös työnantajien kautta. Tiedon saaminen nuorisotakuusta (poistettu ei lainkaan vaihtoehto) Netti Kaverit ja ystävät Vanhemmat, perhe ja sukulaiset TE-toimisto Oppilaitokset Työpajat Työnantajat Tiedotusvälineet: lehdet, tv ja radio % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm vähän jonkin verran paljon erittäin paljon Yhteensä

9 Nuorisotakuuseen liittyvien palveluiden käyttö Asteikolla 1 10 nuorten omat arviot työ- ja opiskelukyvystä sekä fyysisestä terveydentilasta ovat keskimäärin 6,6 6,7 ja henkisestä terveydentilasta 6,2. Noin puolet nuorista ei kokenut minkäänlaista kuntoutuksen tarvetta, 17 % tarvitsi henkistä jaksamista ja hyvinvointia tukevaa kuntoutusta ja 3 5 % fyysistä jaksamista, opintoihin valmiuksia antavaa tai ammatillisia valmiuksia edistää kuntoutusta. Peruskoulun suorittaneilla on muita nuorten ryhmiä yleisemmin puutetta tuen saamisessa tavoitteiden ja tulevaisuuden suunnitelmien selkiytymistä varten, ylioppilailla työelämää koskevan tiedon saamisessa. Nuorten ammattilaisilta tarvitsema tuki Kaikki ( ) Peruskoulu (86) Ylioppilastutkinto (69-70) Ammatillinen koulutus (63-65) Korkea-asteen koulutus (39-40) Tavoitteiden ja tulevaisuuden suunnitelmien selkiytyminen en ole tarvinnut 35 % 27 % 39 % 37 % 40 % olisin tarvinnut, mutta en ole saanut 21 % 15 % 23 % 26 % 28 % olen saanut, mutta en riittävästi 30 % 38 % 29 % 23 % 23 % olen saanut riittävästi 14 % 20 % 10 % 14 % 10 % Koulutusta koskerva tieto en ole tarvinnut 33 % 27 % 27 % 40 % 48 % olisin tarvinnut,mutta en ole saanut 19 % 17 % 23 % 18 % 15 % olen saanut, mutta en riittävästi 30 % 31 % 30 % 29 % 25 % olen saanut riittävästi 19 % 24 % 20 % 14 % 13 % Työelämää koskeva tieto (mm. tutkinnon jälkeiset mahdollisuudet työllistyä) en ole tarvinnut 30 % 33 % 26 % 30 % 25 % olisin tarvinnut,mutta en ole saanut 22 % 23 % 20 % 22 % 28 % olen saanut, mutta en riittävästi 32 % 23 % 41 % 33 % 28 % olen saanut riittävästi 17 % 21 % 13 % 14 % 20 % Sosiaali- ja terveyspalveluihin pääseminen (mm. kuntoutus, mielenterveys- ja päihdepalvelut) en ole tarvinnut 57 % 51 % 63 % 50 % 67 % olisin tarvinnut, mutta en ole saanut 16 % 17 % 13 % 20 % 13 % olen saanut, mutta en riittävästi 13 % 13 % 13 % 14 % 10 % olen saanut riittävästi 15 % 19 % 11 % 16 % 10 % Muu neuvonta, tuki ja kannustus en ole tarvinnut 43 % 42 % 48 % 41 % 40 % olisin tarvinnut,mutta en ole saanut 20 % 20 % 19 % 14 % 38 % olen saanut, mutta en riittävästi 18 % 17 % 13 % 27 % 10 % olen saanut riittävästi 19 % 21 % 20 % 19 % 13 %

10 Nuorisotakuuseen liittyvien palveluiden käyttö Nuortenvuonna 2013 käyttämät koulutukset ja palvelut Ammatillinen koulutus 40 % 80 Lukio 35 % 70 TE-toimiston työllistymistä tukevat palvelut (esim. työnvälitys, ammatinvalinta- ja uraohjaus) 30 % 59 Nuorten työpajatoiminta 17 % 33 Muut nuorten työllistymistä tukevat palvelut (esim. kuntouttava työtoiminta, työpajat) 15 % 30 Nuorten sosiaali- ja terveyspalvelut 13 % 26 Etsivä nuorisotyö 8 % 16 Vapaan sivistystyön koulutus (esim. kansanopisto) 5 % 9 Muut nuorten palvelut, mitkä 4 % 7 Muu nuorten koulutus (esim. JOPO, ammattistartti) 1 % 2 Maahanmuuttajille erityisesti suunnatut palvelut (esim. kieliopetus) 0 % 0 Tukea tulevaisuuden suunnitelmien selkiytymiseen on saatu yleisimmin netistä, kavereilta, perheeltä ja sukulaisilta (87 89 %) sekä oppilaitoksista (81 %). (Muut lähteet: tiedotusvälineet 63 %, työnantajat 47 %, TEtoimisto 37 %, sosiaali- ja terveyspalvelut 36 % ja työpajat 31 %). Internet ja tiedotusvälineet ovat olleet apuna etenkin ylioppilaille ja korkeakoulutuksen suorittaneille, tiedotusvälineet ja työnantajat korkeakoulutetuille, työpajat ja sosiaali- ja terveyspalvelut peruskoulun ja ammatillisen koulutuksen suorittaneille sekä TE-toimisto ammatillisen koulutuksen suorittaneille, joilla on muita vähemmän tukea oppilaitoksista. TE-toimiston palveluita käyttäneet nuoret ovat tyytyväisimpiä työkokeiluun. Työpajatoimintaa on sekä käytetty eniten että oltu tyytyväisiä saadun palvelun riittävyyteen. Monet kokivat tarvitsevansa ammatinvalinta- ja urasuunnittelua, mutta heille ei ole järjestynyt tätä palvelua. Monet nuorista olisivat tarvinneet, mutteivat ole saaneet kuntien nuorten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita, eivätkä mielenterveyspalveluita. Moni nuori ei osannut arvioida tarvitseeko kuntoutusta

11 Alustavia tuloksia haastatteluista (1/3) Palvelut Tarvitaan tarpeeksi pitkäjänteistä tukea ja henkilökohtaista ohjausta. Palveluiden hyötynä myös vertaistuki samankaltaisissa tilanteissa olevilta nuorilta ja arkirytmi. Huoli toimeentulosta on suuri, katkoksia eri toimijoiden välillä. Nuorten eri elämäntilanteiden huomioiminen. Nuoret ovat kokeneet kielteistä suhtautumista eri palveluissa. Terveydenhuollon palveluiden heikko saatavuus. Avun saamisen työläys ja katkonaisuus ongelmana. Työllistyminen Tarvitaan myös käytännön tukea ja vinkkejä työnhakuun. Yritysvierailut koetaan tarpeellisina. Huoli omasta jaksamisesta työssä ja pitkän poissaolon vaikutuksista työllistymiseen. Työnteon kannattavuus. Yleinen työmarkkinatilanne, oman alan YT-neuvottelut

12 Alustavia tuloksia haastatteluista (2/3) Koulutus Vaihtelevia koulutuskokemuksia Tuen saaminen ja opetuksen taso nuorten mukaan vaihtelevaa. Osa kokee oppilaitoksen olleen välinpitämätön, myös keskeytysten suhteen (myös Galli & Ahola 2010). Oppimisvaikeuksien ja terveysongelmien vaikutus koulutukseen hakeutumisessa ja kesken jääneiden opintojen suorittamisessa. Toivotaan mahdollisuutta myös kevyempään opiskeluun. Opinto-ohjauksessa parannettavaa Koulutusvalintojen miettimiseen tarvittaisiin lisäapua. Hyvä käytäntö esimerkiksi ryhmämuotoinen oppilaanohjaus niille, jotka eivät tiedä, minne hakeutuisivat. Ammatinvalintapsykologi koetaan hyväksi, mutta palvelua ei ole hyödynnetty

13 Alustavia tuloksia haastatteluista (3/3) Osallisuus Tieto palvelun olemassaolosta, luonteesta ja laadusta osallisuuden lähtökohtana (Gellin ym. 2012). Nuoret toivovat lisää tietoa eri vaihtoehdoista sekä näkyvyyttä niille. Sekä nuorilla että heitä ohjaavilla ammattilaisilla vaikuttaa olevan myös virheellistä tietoa eri mahdollisuuksista (esim. työpajalle pääsy, opintotuki). Nuorten rooli palveluiden käyttäjinä ja kehittäjinä sekä nuorten hyvinvoinnin edistäjänä. Viranomaisille tehdyn kyselyn mukaan nuoria ei ole otettu mukaan kehittämään nuorisotakuuta. Nuoren oma kokemus opiskelu- tai työkyvystä? Nuoret suhtautuivat kyselyyn ja haastatteluihin myönteisesti, mutta osin myös kriittisesti niiden hyödyntämiseen

14 Nuorten tunnistamia hyviä käytäntöjä Tutkimuksellisessa tuessa kerätään nuorilta hyviä palvelukokemuksia. Esimerkkejä kyselyn avovastauksista ja haastatteluista: Ryhmämuotoinen oppilaanohjaus nuorille, jotka eivät tiedä, mihin suuntaavat. Vertaistuki samanlaisessa tilanteessa olevilta nuorilta. Mahdollisuus ottaa yhteyttä ammattistartin tai työpajan ohjaajiin myös myöhemmin. Työkkärissä oikeanlainen vastuuvirkailija, joka tekee kaikkensa saadakseen asiat kuntoon. Byströmin talolta olen saanut paljon apua ja hyviä vinkkejä tulevaisuuteen. Kävin myös nuorten uravalmennuksen ja tätä pidin myös todella hyödyllisenä. Nuorten työpajalla on ikään kuin "opinto-ohjausta, jota annetaan työkokeilun yhteydessä. Se on mielestäni esimerkiksi yrityksessä tehtävään työkokeiluun verraten iso plussa

15 Nuorisotakuun vaikutukset ja tulokset Nuorilta tiedusteltiin koulutukseen ja työhön hakeutumisesta saadusta tuesta ennen ja jälkeen nuorisotakuun käynnistymisen. Vastaajanuorista neljäsosa ei ollut hakeutunut koulutukseen ennen vuotta 2013, eikä vajaa puolet ollut hakenut työtä. Koulutukseen hakeneista 23 % oli saanut enemmän tukea kuin aiemmin ja työttömänä olleista nuorista 29 % oli saanut aiempaa paremmin tukea. Yleisimmin sekä kouluttautumiseen että työllistymiseen liittyvän tuen kokevat parhaimmaksi ylioppilaat. Ammatillisen koulutuksen suorittaneet kokevat muita harvemmin tapahtuneen muutosta työllistymisen tukemisessa. Kokemuksesi kouluttautumisesi tukemisesta ennen vuotta 2013 ja sen aikana Kokemuksesi työllistymisesi tukemisesta ennen vuotta 2013 ja sen aikana En ole hakenut koulutukseen ennen vuotta % 43 En ole ollut työttömänä ennen vuotta % 79 Tilanne on nyt parempi, sain paremmin tukea kouluttautumiseeni vuonna 2013 kuin aiemmin 17% 30 Tilanne on nyt parempi, sain paremmin tukea työllistymiseeni vuonna 2013 kuin aiemmin 16% 26 Tilanne ei ole muuttunut, sain samalla tavoin tukea kouluttautumiseeni ennen vuotta % 86 Tilanne ei ole muuttunut, sain samalla tavoin tukea työllistymiseen ennen vuotta % 51 Tilanne on nyt huonompi, sain vuonna 2013 huonommin tukea kouluttautumiseeni kuin aiemmin 9% 15 Tilanne on nyt huonompi, sain vuonna 2013 huonommin tukea työllistymiseeni kuin aiemmin 7% 12 Yhteensä 100% %

16 Nuorisotakuun vaikutukset ja tulokset Koulutukseen ja työhön hakeutumista ovat vaikeuttaneet yleisimmin työpaikkojen puute ja huono yleinen tilanne, toiveiden mukaisten koulutuspaikkojen puute, tiedon puuttuminen avunsaannin paikoista sekä avun hakemisen vaivalloisuus. Kohtalaisesti,melko tai erittäin paljon vastanneet Työpaikkojen puute ja huono yleinen työtilanne 69% 192 Toiveitteni mukaisten koulutuspaikkojen puute 51% 188 Tiedon puuttuminen siitä, mistä saan tarvittaessa apua 51% 190 Avun hakemisen vaivalloisuus 48% 189 Apua vaille jääminen sen hakemisesta huolimatta 39% 185 Oppimisvaikeudet tai koulupelko 30% 189 Työhön menemisen taloudellinen kannattamattomuus 28% 186 Terveydelliset syyt, joiden vuoksi en usko pärjääväni 26% 186 Huonot kulkuyhteydet kouluttautumista ja työllistymistä tukeviin palveluihin 23% 186 Jonotus kouluttautumista ja työllistymistä tukeviin palveluihin pääsemiseksi 18% 181 Puutteellinen kielitaitoni 16%

17 Nuorisotakuun vaikutukset ja tulokset Lukio, nuorten työpajatoiminta ja myös muut työllistymistä tukevat palvelut, ammatillinen koulutus sekä nuorten sosiaali- ja terveyspalvelut koetaan yleisimmin palveluiksi, joista nuoret ovat saaneet hyötyä. Nuorten palveluista saama hyöty (valittu parhaiten sopiva vaihtoehto) TE-toimiston työnvälitys (86) 57% 23% 9% 11% TE-toimiston ammatinvalinta- ja uraohjaus (66) 61% 23% 5% 12% Muut nuorten työllistymistä tukevat palvelut (mm. kuntouttava työtoiminta) (64) 53% 23% 2% 22% Ammatillinen koulutus (76) 55% 20% 5% 20% Lukio (89) 46% 27% 3% 24% Vapaan sivistystyön koulutus (kansanopisto) (41) 83% 10% 7% Muu nuorten koulutus (40) 88% 8% 3% 3% Etsivä nuorisotyö (47) 72% 13% 2% 13% Nuorten työpajatoiminta (63) 49% 21% 5% 25% Nuorten sosiaali- ja terveyspalvelut (53) 64% 17% 19% Maahanmuuttajille erityisesti suunnatut palvelut (mm. kieliopetus) (38) 87% 11% 3% Muut nuorten yksilölliset palvelut (43) 81% 12% 7% Sain riittävästi tietoa palvelusta Minua kuunneltiin ja minua kohtaan osoitettiin kiinnostusta Pystyin vaikuttamaan palvelua koskeviin päätöksiin Saamastani palvelusta oli minulle apua Alaviite

18 Nuorisotakuun vaikutus omaan elämään ja yleisesti nuoriin (n= ) Nuorisotakuun vaikutus omaan elämääsi Tulevaisuudensuunnitelmiesi selkiytyminen ja motivoitumisesi suunnitelmien toteuttamiseksi 62% 18% 13% 6% 2% Koulutukseen ja työhön hakeutumiseesi ja pääsemiseesi 58% 15% 18% 8% 2% Mielipiteesi nuorisotakuun vaikutuksesta yleisesti nuorten tilanteeseen Yleisesti nuorten tulevaisuudensuunnitelmien selkiytymiseen ja motivoitumiseen suunnitelmien toteuttamiseksi 14% 16% 37% 27% 7% Yleisesti nuorten koulutukseen ja työhön hakeutumiseen ja pääsemiseen 14% 12% 39% 24% 11% ei lainkaan melko vähän kohtalaisesti melko paljon erittäin paljon Yleisimmin nuorisotakuun kokevat vaikuttaneen omien tulevaisuudensuunnitelmien selkiytymiseen ja motivoitumiseen sekä koulutukseen ja työhön hakeutumiseen ja pääsemiseen ilman koulutusta ja työtä olevat alle 25-vuotiaat nuoret. Alle 25-vuotiaat ammattikouluttamattomat ja työttömät nuoret sekä ammatillisesta koulutuksesta vastavalmistuneet vuotiaat uskovat yleisimmin nuorisotakuun myönteiseen vaikutukseen

19 Havaintoja nuorten parissa asiakastyötä tekevien kyselystä Alaviite

20 Kysely nuorten parissa asiakastyötä tekeville Kysely TE-toimistojen, oppilaitosten, sosiaalityön ja etsivän nuorisotyön henkilöstölle Kyselyn välittäminen TE-toimiston palvelulinjajohtajien kautta henkilöstölle, oppilaitosten ja Sopo ry:n kautta oppilaan- ja opiskelijaohjaajille, kuntien yleisosoitteiden kautta sosiaalityöntekijöille sekä lähettäminen etsiville nuorisotyöntekijöille (noin 1600 osoitetta). Kysely avoimeksi , vastausaikaa asti, 875 vastausta (580 kokonaan vastattua). Vastauksia on saatu koko maasta. Taustaorganisaatio: TE-toimisto 21 %, ammatillinen oppilaitos 18 %, kunnan sosiaalitoimisto 18 %, kunnan nuorisotyö 13 %, lukio 10 %, peruskoulu 8 %, säätiö tai järjestö 5 %, muu 8 %. Enemmistössä (65 %) vastaajien organisaatioista on alle 500 nuorta asiakasta, seuraavaksi yleisimpiä ovat nuorten asiakkaan ja yli 2500 nuorten asiakkaan organisaatiot. Ammatti: oppilaan- tai opinto-ohjaaja 31 %, TE-toimiston asiantuntija 18 %, etsivä nuorisotyöntekijä 15 %, sosiaalityöntekijä 12 %, muu 24 % Alaviite

21 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttamisessa kokee nykyisen tilanteen toimenpiteiden tarjoamisessa vähintään kohtalaiseksi noin 60 % vastaajista ja koulutustakuun noin 85 %. Vuoden 2014 osalta toimenpiteiden tarjoamisen ennakoi vähintään kohtalaiseksi noin 75 % vastaajista ja koulutustakuun noin 90 %. Arvio nuorisotakuun tavoitteiden toteuttamismahdollisuudesta alueellisesti koko organisaation toteutusalueella (n= ) Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työkokeilu- opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta (Nykyinen tilanne) 6% 29% 42% 21% 2% Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työkokeilu- opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta (Arvio saavuttamismahdollisuudesta vuoden 201 4% 21% 48% 23% 3% Jokaiselle peruskoulun päättäneelle voidaan tarjota koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin (Nykyinen tilanne) 1% 14% 31% 39% 16% Jokaiselle peruskoulun päättäneelle voidaan tarjota koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin (Arvio saavuttamismahdollisuudesta vuoden 2014 aikana) 2% 10% 31% 41% 17% Erittäin heikko Heikko Kohtalainen Melko hyvä Erittäin hyvä

22 Nuorisotakuun toteuttaminen Keskimäärin noin viidennes nuorten parissa toimivista ammattilaisista pitää organisaation omia mahdollisuuksia nuorisotakuun toteuttamisessa heikkoina, noin 40 % kohtalaisina ja noin 40 % melko tai erittäin hyvinä. Myönteisimmiksi mahdollisuudet kokevat kolmannen sektorin edustajat, heikoimmiksi kunnan sosiaalitoimen edustajat. Myös TE-toimistojen edustajat kokevat oppilaitosten edustajia harvemmin nuorisotakuun toteuttamisen mahdollisuudet hyväksi. Vaikutusmahdollisuudet omassa organisaatiossa nuorisotakuun käytännön toteuttamiseen ja yhteistyöhön % TE-toimisto (138) Peruskoulu (51) Lukio (51) Ammatillinen oppilaitos (115) Kunnan nuorisotyö (85) Kunnan sosiaalitoimi (108) Säätiö tai järjestö (35) Erittäin heikot Melko heikot Kohtalaiset Melko hyvät Erittäin hyvät

23 Nuorisotakuun toteuttaminen Resurssit nuorisotakuussa ovat lisääntyneet yleisimmin etsivässä nuorisotyössä, nuorten työpajatoiminnassa ja muissa nuorten työllistymistä tukevissa palveluissa. Vähiten resurssit ovat kasvaneet lukioissa, vapaan sivistystyön koulupaikoissa sekä nuorten sosiaali- ja terveyspalveluissa. Resurssit ovat vähentyneet etenkin TE-toimiston työllistymistä tukevissa palveluissa, nuorten ammatillisen koulutuksen paikoissa ja nuorten sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tulokset ovat yhdensuuntaisia kevään 2013 TE-toimistojen ja oppilaitosten johtajille laaditun kyselyn kanssa. Nuorten palveluiden resursoinnissa tapahtuneet muutokset Etsivä nuorisotyö (580) 1% 3% 37% 48% 10% Muut nuorten työllistymistä tukevat palvelut (mm. kuntouttava työtoiminta) (575) 3% 11% 50% 33% 4% Nuorten työpajatoiminta (564) 1% 8% 55% 32% 3% TE-toimiston työllistymistä tukevat palvelut (576) 18% 30% 28% 22% 2% Nuorten ammatillisen koulutuksen paikat (576) 4% 37% 38% 21% 1% Nuorten muut koulutuspaikat 532 2% 14% 64% 19% 2% Maahanmuuttajille erityisesti suunnatut palvelut (mm. kieliopetus) (503) 3% 9% 72% 16% 1% Muut nuorten yksilölliset palvelut (513) 3% 14% 64% 18% 1% Nuorten sosiaali- ja terveyspalvelut (565) 4% 21% 62% 12% 1% Vapaan sivistystyön koulutuspaikat (kansanopisto) (517) 1% 11% 82% 6% 0% Lukio (550) 10% 85% 4% 1% Vähentyneet paljon Vähentyneet jonkin verran Pysyneet ennallaan Lisääntyneet jonkin verran Lisääntyneet paljon

24 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttamisessa pidetään hyvinä työllistymistä tukevina keinoina yleisimmin ammatinvalinnan ja uraohjausta, työkokeilua ja palkkatukea sekä työvoimakoulutusta. Nämä palvelut ovat myös yleisimmin saatavilla lukuun ottamatta työvoimakoulutusta, jonka saatavuus on harvinaisimmin hyvä. Työllistymistä tukevien palveluiden saatavuus ja toimivuus nuorisotakuun toteuttamisessa Työllistymistä tukevien palveluiden saatavuus (n= ) Palkkatuki (Sanssi-kortti) Työkokeilu Starttiraha Ammatinvalinta- ja uraohjaus Työnhakuvalmennus Uravalmennus Työnvälitys Työhönvalmennus TE-toimiston maahanmuuttajille tarkoitetut kotoutumispalvelut Koulutuskokeilu Työvoimakoulutus Palveluiden toimivuus (n= ) Ammatinvalinta- ja uraohjaus Työkokeilu Palkkatuki (Sanssi-kortti) Työvoimakoulutus Työnhakuvalmennus Starttiraha Uravalmennus TE-toimiston maahanmuuttajille tarkoitetut kotoutumispalvelut Työnvälitys Työhönvalmennus Koulutuskokeilu 2% 3% 4% 8% 7% 7% 8% 8% 6% 6% 5% 6% 4% 3% 4% 5% 5% 5% 5% 6% 6% 5% 15% 18% 13% 23% 21% 22% 24% 22% 20% 24% 26% 17% 14% 19% 19% 20% 13% 22% 15% 24% 20% 18% 33% 38% 43% 31% 35% 35% 36% 39% 44% 43% 42% 37% 42% 44% 46% 44% 54% 45% 54% 46% 50% 53% 31% 33% 25% 28% 28% 27% 26% 23% 19% 20% 23% 35% 35% 28% 28% 28% 24% 24% 21% 23% 22% 21% 20% 8% 16% 10% 9% 9% 5% 9% 11% 6% 4% 6% 5% 7% 2% 3% 5% 3% 5% 2% 3% 3% erittäin huono melko huono kohtalainen melko hyvä erittäin hyvä

25 Nuorisotakuun toteuttaminen Kouluttautumisen tuessa on parhaiten saatavilla ammatillista peruskoulutusta, ammattistarttia, oppilaan- ja opintoohjausta ja nivelvaiheen ohjausta, jotka myös arvioidaan parhaiten toimiviksi palveluksi koulutustakuun toteuttamisessa. Vähiten saatavilla olevia ja nuorisotakuun toteuttamisessa toimivia koulutuspalveluita ovat oppisopimuskoulutus ja nuorten aikuisten osaamisohjelma. Palveluiden saatavuus (n= ) Ammatillinen peruskoulutus Ammattistartti (ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus) Oppilaan- ja opinto-ohjaus Nivelvaiheen ohjaus Oppilas- ja opiskelijahuolto (mm. kouluterveydenhuolto) Joustavan perusopetuksen toiminta (Jopo) Perusopetuksen lisäopetus Kotitalousopetus (talouskoulu) Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Nuorten aikuisten osaamisohjelma Oppisopimuskoulutus Palveluiden toimivuus (n= ) Ammatillinen peruskoulutus Oppilaan- ja opinto-ohjaus Oppilas- ja opiskelijahuolto (mm. kouluterveydenhuolto) Ammattistartti (ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus) Joustavan perusopetuksen toiminta (Jopo) Nivelvaiheen ohjaus Perusopetuksen lisäopetus Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Kotitalousopetus (talouskoulu) Oppisopimuskoulutus % 5% 6% 2% 2% 1% 6% 8% Kouluttautumista tukevien palveluiden saatavuus ja toimivuus nuorisotakuun toteuttamisessa 17% 8% 9% 6% 16% 11% 9% 11% 15% 2% 6% 2% 6% 1% 8% 5% 7% 6% 5% 2% 9% 5% 7% 6% 13% 15% 8% 11% 10% 17% 16% 23% 31% 15% 31% 39% 35% 37% 37% 35% 38% 33% 35% 37% 36% 40% 39% 43% 43% 34% 42% 44% 47% 50% 40% 41% 40% 37% 37% 30% 25% 26% 26% 47% 14% 10% 12% 20% 40% 39% Nuorten aikuisten osaamisohjelma 7% 21% 48% 20% erittäin huono melko huono kohtalainen melko hyvä erittäin hyvä 30% 49% 48% 45% 43% 43% 41% 37% 31% 30% 29% 25% 20% 17% 12% 12% 10% 11% 10% 7% 9% 9% 7% 5% 3% 3% 10% 10% 8% 10% 7% 9% 6% 8% 6% 5% 6% 3%

26 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorten palveluissa etsivä nuorisotyö on parhaiten saatavilla oleva ja nuorisotakuun toteuttamisessa toimiva palvelu. Myös nuorten työpajatoimintaa ja perusnuorisotyön palveluita arvioidaan olevan suhteellisen hyvin saatavilla ja palveluiden toimivan hyvin nuorisotakuun toteuttamisessa. Nuorten palveluiden saatavuus ja toimivuus nuorisotakuun toteuttamisessa Nuorisotyön palveluiden saatavuus (n= ) Etsivä nuorisotyö 2% 5% 19% 50% 24% Nuorten työpajatoiminta 4% 10% 35% 40% 12% Perusnuorisotyön palvelut (nuorisotalot, harrastustoiminta ym.) 1% 10% 37% 41% 10% Kuntien nuorten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut (muut kuin 8% 20% 41% 26% 6% Palveluiden toimivuus (n= ) Etsivä nuorisotyö 2% 7% 20% 51% 21% Nuorten työpajatoiminta 4% 10% 32% 45% 10% Perusnuorisotyön palvelut (nuorisotalot, harrastustoiminta ym.) 1% 11% 33% 45% 9% Kuntien nuorten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut (muut kuin 7% 20% 42% 27% 5% erittäin huono melko huono kohtalainen melko hyvä erittäin hyvä

27 Nuorisotakuun toteuttaminen Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus on vähäisempää kuin esimerkiksi nuorten palveluiden saatavuus. Parhaiten on saatavilla kuntouttavaa työtoimintaa ja nuorten sosiaalityötä, jotka myös koetaan hyviksi palveluiksi nuorisotakuun toteuttamisessa. Heikoiten saatavilla on Kelan ammatillisen kuntoutuksen palveluita, joiden ei myöskään koeta olevan keskeisin palvelu nuorisotakuun toteuttamisessa. Sosiaali-ja terveyspalveluiden saatavuus ja toimivuus nuorisotakuun toteuttamisessa Sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluiden saatavuus (n= ) Kuntouttava työtoiminta Nuorten sosiaalityö Nuorten päihdepalvelut Kuntien maahanmuuttajille tarkoitetut kotoutumispalvelut Nuorten mielenterveyspalvelut Kelan ammatillisen kuntoutuksen palvelut Palveluiden toimivuus (n= ) Kuntouttava työtoiminta Nuorten sosiaalityö Nuorten päihdepalvelut Nuorten mielenterveyspalvelut Kuntien maahanmuuttajille tarkoitetut kotoutumispalvelut Kelan ammatillisen kuntoutuksen palvelut 4% 6% 18% 19% 36% 39% 10% 8% 28% 21% 16% 29% 7% 28% 3% 14% 38% 4% 16% 44% 40% 50% 34% 49% 7% 11% 8% 7% 23% 24% 16% 22% 44% 40% 53% 51% 34% 8% 30% 5% 19% 4% 18% 4% 19% 3% 14% 2% 40% 6% 32% 5% 24% 3% 24% 2% 20% 3% 18% 3% erittäin huono melko huono kohtalainen melko hyvä erittäin hyvä

28 Nuorisotakuuseen liittyvä yhteistyö Kyselyyn vastanneiden alueella 62 % toimii ohjaus- ja palveluverkosto, jonka olemassa olosta ei tiennyt noin kolmasosa vastaajista. Yhteistyö toimii parhaiten oman organisaation sisällä, sosiaalipalveluiden kanssa sekä peruskoulun, lukion ja ammatillisen koulutuksen kesken. Näiden tahojen kanssa tehdyssä yhteistyössä on myös tapahtunut eniten muutosta nuorisotakuun myötä. Nuorisotakuu ei ole juurikaan vaikuttanut nuorten vaikutusmahdollisuuksiin. Yhteistyön toimivuus ja nuorisotakuun myötä tapahtunut muutos Nykyinen yhteistyön toimivuus (n= ) Yhteistyö oman organisaatiosi sisällä Organisaatiosi yhteistyö sosiaalipalveluiden kanssa Yhteistyö perusopetuksen, lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä Yhteistyö nuorisotoimen kanssa Organisaatiosi yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Organisaatiosi yhteistyö terveys- ja kuntoutuspalveluiden kanssa Yhteistyö TE-hallinnon ja oppilaitosten välillä Organisaatiosi yhteistyö elinkeinoelämän kanssa Nuorten osallistuminen toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen Nuorisotyön myötä tapahtunut muutos (n= ) Yhteistyö oman organisaatiosi sisällä Organisaatiosi yhteistyö sosiaalipalveluiden kanssa Yhteistyö perusopetuksen, lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä Yhteistyö TE-hallinnon ja oppilaitosten välillä Organisaatiosi yhteistyö elinkeinoelämän kanssa Organisaatiosi yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Organisaatiosi yhteistyö terveys- ja kuntoutuspalveluiden kanssa Nuorten osallistuminen toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen 3% 8% 23% 4% 11% 3% 13% 30% 30% 4% 4% 4% 9% 8% 18% 20% 18% 21% 23% 29% 36% 40% 35% 36% 10% 12% 17% 16% 18% 21% 20% 19% 25% 32% 29% 26% 28% 33% 36% 32% 30% 35% 51% 16% 42% 42% 33% 13% 12% 15% 34% 33% 31% 27% 6% 4% 5% 6% 38% 36% 39% 16% 19% 17% 4% 3% 2% 41% 37% 32% 38% 42% 32% 13% 2% 11% 1% 10% 2% 10% 1% 9% 1% 8% Erittäin heikko tilanne/erittäin vähän muutosta Melko heikko tilanne/vähän muutosta Kohtalainen tilanne/kohtalaisesti muutosta Melko hyvä /paljon muutosta Erittäin hyvä tilanne / erittäin paljon muutosta

29 Nuorisotakuun hyvät käytännöt, tulokset ja vaikutukset Nuorisotakuun myötä tapahtunut muutos (n= ) Nuorten palveluiden resursoinnin lisääntyminen 15% 18% 16% 18% 34% Uusien nuorille suunnattavien palveluiden tarjonnan lisääntyminen 20% 19% 15% 14% 33% Nuorten palveluihin ohjauksen paraneminen 17% 19% 23% 20% 21% Yhteistyön tiivistyminen nuorten palveluita tuottavien tahojen kanssa 15% 23% 28% 19% 16% Työnantajien kanssa tehtävä yhteistyö 22% 16% 24% 8% 30% Suunnitteilla Käynnistynyt Menossa Toteutunut Ei kuultukaan Nuorisotakuun myötä on tapahtunut myönteisiä muutoksia etenkin yhteistyön tiivistymisessä nuorten palveluita tuottavien tahojen kanssa (47 % menossa tai toteutunut) sekä nuorten palveluihin ohjautumisessa (43 % menossa tai toteutunut). Yhteistyö on kehittynyt nuorisotakuun myötä etenkin oman organisaation sisällä (noin 60 % vähintään kohtalaisesti) sekä perusopetuksen, lukion ja ammatillisen koulutuksensekä sosiaalipalveluiden kanssa. Oppilaitosten ja sosiaalipalveluiden yhteistyö on kehittynyt etenkin kunnan nuorisotyössä, mutta myös järjestöissä ja sosiaalipalveluissa

30 Nuorisotakuun hyvät käytännöt, tulokset ja vaikutukset Erittäin paljon 3 % Nuorisotakuun vaikutus oman organisaation toimintapoihin (n=505) Melko paljon 18 % Ei lainkaan 9 % Kohtalaisesti 31 % Melko vähän 39 % Noin 50 % nuorten parissa toimivista kokee nuorisotakuun vaikuttaneen oman organisaation toimintatapoihin vähintään kohtalaisesti tai paljon. Myönteisimmiksi mahdollisuudet kokevat kolmannen sektorin edustajat (65 % melko tai erittäin hyvät), heikoimmiksi kunnan sosiaalitoimen edustaja (31 % melko tai erittäin hyvät ja 22 % melko tai erittäin heikot), myös TE-toimistojen edustajat (34 %) kokevat oppilaitosten edustajia harvemmin nuorisotakuun toteuttamisen mahdollisuuksia hyväksi. Nuorisotakuu on vaikuttanut selvästi eniten TE-toimiston toimintatapoihin (TE-toimisto 41 % melko tai erittäin paljon) ja kunnallisen nuorityön toimintatapoihin (25 %), oppilaitoksissa ja sosiaalityössä (noin 10 %)

31 Nuorisotakuun hyvät käytännöt, tulokset ja vaikutukset Yleisimmin hyviä käytäntöjä on syntynyt etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan. % lkm Etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta Nuorten aikuisten Koulutustakuu Työnantajayhteistyö osaamisohjelma Erittäin vähän 2% 8 5% 25 10% 48 12% 56 10% 44 Vähän 8% 38 13% 67 26% % % 137 Kohtalaisesti 33% % % % % 193 Paljon 42% % % 79 14% 64 13% 58 Erittäin paljon 16% 83 10% 50 4% 19 4% 17 2% 9 Nuorisotakuun koetaan vaikuttaneen yleisimmin nuorten ammatillisen kouluttautumisen lisääntymiseen, nuorten palveluiden piiriin ohjautumiseen, työnantajien kanssa tehtävään yhteistyöhön ja nuorten elämänlaadun paranemiseen. Harvemmin vaikutuksia on havaittu nuorten psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn paranemisessa, pitkäaikaisen toimeentulotuen tarpeen ja työttömyyden vähenemisessä. Yleisimmin nuorisotakuun arvioidaan vaikuttavan jatkossa samoihin asioihin kuin missä on saatu myönteistä muutosta, yleisimmin työnantajayhteistyön tiivistymiseen

32 Nuorisotakuun hyvät käytännöt, tulokset ja vaikutukset Nuorisotakuun myötä tapahtunut muutos (n= ) Nuorten ammatillisen kouluttautumisen lisääntyminen Nuorten palveluiden piiriin ohjautuminen (esim. terveydenhuollon palvelut, Työnantajien kanssa tehtävä yhteistyö Nuorten elämänlaadun paraneminen Nuorten työttömyyden keston lyheneminen Nuorten työkyvyttömyyden ehkäiseminen Nuorten koulutuksen keskeyttämisen väheneminen Nuorten työttömyyden väheneminen Nuorten pitkäaikaisen toimeentulotuen tarpeen väheneminen Nuorten psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn paraneminen Ennakointi nuorisotakuun myötä vuoden 2014 aikana tapahtuvista muutoksista (n= ) Työnantajien kanssa tehtävä yhteistyö Nuorten ammatillisen kouluttautumisen lisääntyminen Nuorten palveluiden piiriin ohjautuminen (esim. terveydenhuollon palvelut, Nuorten työttömyyden keston lyheneminen Nuorten elämänlaadun paraneminen Nuorten työkyvyttömyyden ehkäiseminen Nuorten koulutuksen keskeyttämisen väheneminen Nuorten työttömyyden väheneminen Nuorten pitkäaikaisen toimeentulotuen tarpeen väheneminen Nuorten psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn paraneminen Nuorisotakuun vaikutukset nuorten tilanteeseen 23% 22 % 24% 27% 26% 30% 38% 40 % 38% 39% 40% 38% 32% 32,3% 31% 30% 29% 29% 7% 5,9% 6% 1% 4% 5% 1% 4% 38% 35% 34% 40% 34% 39% 41% 34% 27% 23% 23% 23% 2% 4% 2% 3% 15% 17% 35% 34% 36% 37% 13% 12% 2% 14% 13% 18% 22% 25% 17% 22% 27% 38% 40% 37% 34% 33% 43% 42% 36% 37% 37% 37% 38% 36% 33% 31% 33% 11% 1% 9% 1% 7% 6% 6% 7% 1% 4% 1% 4% Ei lainkaan Vähän Jonkin verran Paljon Erittäin paljon

33 Yleisiä havaintoja kyselyiden tuloksista Nuorisotakuusta viestimisessä kannattaa huomioida se, että internet- ja tiedotusvälineviestintää käyttävät eniten lukion ja korkeakoulutuksen suorittaneet nuoret. Opiskelemaan ja työhön hakeutuneet ennen vuotta 2013 hakeutuneet nuoret kokevat myös saaneensa aiempaa enemmän tukea nuorisotakuun toteuttamisen aikana. Lisäksi mm. ylioppilasnuoret ovat tyytyväisiä palveluiden riittävyyteen, vaikka ammattilaiskyselyn mukaan lukioiden resurssit eivät ole kasvaneet. Tulos on hyvä, kun miettii TE-hallinnon suuria muutoksia ja oppilaitosten resurssien vähentymistä. Nuorisotakuun vaikutukset näyttävät kohdistuvan sen päätavoiteryhmään. Yleisimmin nuorisotakuun kokevat vaikuttaneen omien tulevaisuudensuunnitelmien selkiytymiseen, motivoitumiseen sekä koulutukseen ja työhön hakeutumiseen ja pääsemiseen ilman koulutusta ja työtä olevat alle 25-vuotiaat nuoret, jotka arvioivat myös muita yleisemmin nuorisotakuusta olevan hyötyä nuorille

34 Yleisiä havaintoja kyselyiden tuloksista Nuorten parissa toimiville TE-hallinnon, oppilaitosten, sosiaalityön ja nuorisotyön ammattilaisille suunnatun kyselyn tulokset ovat saman suuntaisia kuin keväällä 2013 TE-toimiston ja oppilaitosten johtajille toteutetussa kyselyssä. Myönteistä on se, että organisaatioiden toimintakäytäntöjen kehittyminen on yleistynyt. Syksyllä noin puolet nuorten parissa toimivista kokee nuorisotakuun vaikuttaneen oman organisaation toimintatapoihin vähintään kohtaisesti tai paljon, kun vastaavaa mieltä oli kevään 2013 kyselyssä noin 40 % TE-toimistojen ja oppilaitosten johtajista. Keväällä 2013 TE-toimistojen ja oppilaitosten johtajille tehdyssä kyselyssä tuli esille yhteistyön toimivuus ja kehittyminen samojen toimijoiden välillä lukuun ottamatta nuorten parissa toimivien havaitsemaa sosiaalipalveluiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Nuorisotakuun myötä on tapahtunut myönteisiä muutoksia etenkin yhteistyön tiivistymisessä nuorten palveluita tuottavien tahojen kanssa (47 % menossa tai toteutunut) sekä nuorten palveluihin ohjautumisessa (43 % menossa tai toteutunut). Vrt. kevään johtajille suunnattu kysely noin 35 %

35 Nuorisotakuun seurantaindikaattoreiden kehittäminen

36 Indikaattorityön tavoite on luoda indikaattorikokonaisuus, jolla voidaan 1. tukea nuorisotakuun yleisten tavoitteiden toteutumisen seurantaa 2. kertoa edistymisestä nuorten yhteiskuntatakuun eri osa-alueilla ja osoittaa, mitkä osa-alueet tarvitsevat lisäpanostusta 3. tukea alueellisen tasa-arvon toteutumista osoittamalla alueelliset erot nuorisotakuun tavoitteiden toteutumisessa

37 Indikaattoreiden valinta Indikaattoreiden tulee olla informatiivisia, helposti ymmärrettäviä helposti saatavilla olevia ja säännöllisesti kerättäviä mahdollisimman ajantasaisia, osassa on tilastoinnista johtuva viive nuorisotakuun tavoitteiden toteutumista ja toimenpiteitä kuvaavia. Muuta Valitaan keskeisimmät indikaattorit: tavoitteena on tiivistys ja valikointi. Pääasialliset kohderyhmät ovat alle 25-vuotiaat, vuotiaat vastavalmistuneet sekä vuotiaat vailla perusasteen jälkeistä koulutusta olevat, mutta käytettävissä olevat tiedot vaikuttavat tarkasteluun. Jaotellaan sukupuolen, ikäryhmän (15 19, 20 24, 25 29), asuinalueen ja esimerkiksi koulutustaustan mukaan, riippuen kustakin indikaattorista sekä käytettävissä olevista tiedoista. Huomiota kiinnitetään erityisessä syrjäytymisvaarassa oleviin ryhmiin (maahanmuuttajat, vammaiset jne.), jos tietoa on saatavilla. Aluetasona maakunnat tai ELY-alueet. Yhteys Nuorisoasiain neuvottelukunnan (Nuora) nuorten hyvinvointi-indikaattoreihin, lasten hyvinvointi-indikaattoreihin, EU:n nuorisoindikaattoreihin jne

38 Indikaattoreiden käytettävyys Indikaattoreiden käytettävyyden lisäämiseksi olisi hyvä saada ne saataville internetiin. Internetissä useita indikaattoritietokantoja esim. Nuoran nuorten hyvinvointi indikaattorit, THL:n hyvinvointikompassi ja muut indikaattoritietokannat. Selvitettävä mahdollisuus yhdistämiseen jonkun näistä kanssa. Internetissä julkaisemisessa on kiinnitettävä huomiota monimuotoiseen käytettävyyteen: sekä visuaalinen esitys että tarkat numerotiedot aikasarjoista helposti saataville Alaviite

39 Tärkeimmät tietolähteet Tilastokeskus: työvoimatutkimus, työssäkäyntitilasto, väestötilasto, koulutustilasto TEM: mm. työnvälitystilasto Kela: Kelasto-tietokanta, Kelan kuntoutuksen vuositilastot Opetus- ja kulttuuriministeriö ja opetushallitus: KOULUTA-tietokanta, Vipunen-tietokanta THL: SOTKAnet, Kouluterveyskysely, Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, TEAviisaari Indikaattorisuunnittelun lisäksi toteutetaan tilastotietojen perusteella laajempi kuvaus nuorisotakuun lähtötilanteesta ja tilanteesta ensimmäisen vuoden jälkeen. Tässä hyödynnetään myös aihepiiriin liittyviä selvityksiä ja erillistutkimuksia eli ei-säännöllisin väliajoin kerättäviä tietoja

40 Indikaattorityypit: Kahden tasoisia indikaattoreita 1. Vaikutusindikaattorit Nuorisotakuun tavoitteiden toteutuminen eri osa-alueilla Nuorten työllistymisen edistäminen Koulutustakuun toteutuminen Nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja kuntoutus Nuorten syrjäytymisen riskitekijät 2. Keinoindikaattorit Indikaattoreita, joilla tarkastellaan nuorten syrjäytymistä ehkäisevien palvelujen käyttöä maakunnittain. Indikaattorit toimivat kustannusvaikuttavuuden arvioinnin tukena

41 Vaikutusindikaattorit (1) Nuorten työllistymisen edistäminen Indikaattori Jaottelut Lähde 1 Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste (~Nuora) ( = indikaattori on lähes samanlainen kuin Nuoran indikaattori) Sukupuoli vuotiaat työttömät koulutustaustan ja ammattiryhmän mukaan Sukupuoli, ikäryhmä koulutus, ELY-keskus 3 Työttömien alle 25-vuotiaiden virta yli 3 kk työttömyyteen Työttömien vastavalmistuneiden virta yli 3 kk työttömyyteen Sukupuoli, ikäryhmä Koulutus, ELY-keskus 4 Työttömien alle 25-vuotiaiden virta yli 6 kuukauden työttömyyteen Sukupuoli, koulutus ELY-keskus 5 Työttömät alle 25-vuotiaat nuoret ja vuotiaat vastavalmistuneet, joilla 3 kk työttömyysjakso ei ylity toiminnan mukaan Sukupuoli, ELY-keskus 6 Pitkäaikaistyöttömien osuus alle 30-vuotiaista ikäryhmittäin Sukupuoli, ikäryhmä, koulutus, ELY-keskus 7 Nuorisotakuun kohderyhmiin kuuluvien lukumäärän kehitys Sukupuoli, ELY-keskus TEM Tilastokeskus, Työvoimatutkimus TEM, Työnvälitystilasto TEM, Työnvälitystilasto TEM, Työnvälitystilasto TEM, Työnvälitystilasto TEM, Työnvälitystilasto Tilastokeskus, väestötil. 8 Työttömiä alle30-vuotiaitatyöllistynyt avoimille työmarkkinoille Sukupuoli, ikäryhmä, koulutus, ELY-keskus TEM, Työnvälitystilasto 9 Avoimille työmarkkinoille työllistyneet työttömät nuoret Sp, ikä, ELY-keskus TK, Työssäkäyntitilasto 10 Työttömiä alle 30-vuotiaita työllistynytpalkkatuella (~Nuora) Sukupuoli, ikäryhmä, koulutus, ELY-keskus 11 Aktivointiaste Sukupuoli, ikäryhmä, ELYkeskus TEM, Työnvälitystilasto TEM, Työnvälitystilasto

42 Vaikutusindikaattorit (2) Koulutustakuun toteutuminen Indikaattori Jaottelu Lähde 12 Suoraan perusopetuksesta koulutukseen hakematta jättäneet, ne joita ei hyväksytty tai jotka eivät ottaneet paikkaa vastaan, osuus kaikista perusopetuksen päättäneistä Sukupuoli, maakunta Kouluta-tietokanta 13 Peruskoulun 9.luokan päättäneiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin koulutussektorin mukaan (Nuora) Sukupuoli, maakunta, koulutussektori Tilastokeskus, koulutustilastot 14 Tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan keskeyttäneiden osuus koulutussektoreittain (Nuora) Sukupuoli, maakunta, koulutussektori Tilastokeskus, koulutustilastot 15 Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus vastaavan ikäisestä väestöstä Sukupuoli, maakunta SOTKAnet 16 Vain perusasteen suorittaneet vuotiaat pääasiallisen toiminnan mukaan (%) Sukupuoli,ikäryhmä, maakunta Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto 17 Ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin (%) Opiskelupaikan koulutussektori, eijatkaneet Tilastokeskus, koulutustilastot

43 Vaikutusindikaattorit (3) Nuorten syrjäytymisen ehkäisy, kuntoutus ym. Indikaattori Jaottelu Lähde 18 Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus vastaavan ikäisestä väestöstä (~Nuora) 19 Työttömien osuus (%) tutkinnon suorittaneista vuosi valmistumisen jälkeen koulutusasteen mukaan 20 Työkyvyttömyyseläkeläisten osuus nuorista sairausryhmän mukaan (~Nuora) 21 Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien nuorten osuus (~Nuora) 22 Kelan ammatilliseen kuntoutukseen myönteisen päätöksen saaneiden vuotiaidenosuus vastaavan ikäisestä väestöstä 23 Kelan kuntoutuspsykoterapian palveluja saavien vuotiaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä (~Nuora) 24 Vaikeanpsykoosin tai muun vaikean mielenterveyden häiriön perusteella vuotiaille myönnetyt lääkekorvaukset, osuus (~Nuora) Sukupuoli, ikäryhmä, Syntyperäiset suomalaiset ulkomailla syntyneet, vain perusasteen suorittaneet Sukupuoli, koulutusaste, maakunta Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto (Myrskylä) Tilastokeskus, koulutustilasto Sukupuoli, ikäryhmä, maakunta Kelasto ja Tilastokeskus, väestötilasto Sukupuoli, maakunta SOTKAnet Sukupuoli, ikäryhmä, maakunta Kelastoja Tilastokeskus, väestö-tilasto Sukupuoli, maakunta Sukupuoli, maakunta Kelastoja Tilastokeskus väestötil. Kelastoja Tilastokeskus, väestö-tilasto

44 Vaikutusindikaattorit (4) Nuorten syrjäytymisen riskitekijät Indikaattori Jaottelu Lähde 25 Koettu terveydentilakeskinkertainen tai huono (%) (~Nuora) 26 Päihteidenvuoksi sairaaloiden tai terveyskeskusten vuodeosastolla tai päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat, osuus vastaavan ikäisestä väestöstä 27 Alle 25-vuotiaat asunnottomat ja pitkäaikaisasunnottomat 10 suurimmassa kaupungissa (~Nuora) Sukupuoli, oppilaitostyyppi (peruskoulun 8-9 luokka, lukion ja ammattikoulun 1-2 vuoden oppilaat), maakunta Sukupuoli, maakunta Asunnottomat, pitkäaikaisasunnottomat THL, Kouluterveyskysely SOTKAnet ARA selvitykset 28 Alle 29-vuotiaiden rikollisuus(varkaudet, vahingonteot ja väkivalta) rikoslajeittain (~Nuora) 29 Vanhemmuuden puutetta (vanhemmat eivät tunne opiskelijan ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät viikonloppuiltansa, opiskelija ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan, opiskelija ei saa kotoa apua kouluvaikeuksiin) (%) Ikä, sukupuoli, rikos Sukupuoli, oppilaitostyyppi (peruskoulun 8-9 luokka, lukion ja ammattikoulun 1-2 vuoden oppilaat), maakunta Tilastokeskus, poliisintietoon tullut rikollisuus THL, Kouluterveyskysely / SOTKAnet 30 Ei yhtään läheistä ystävää (%) (~Nuora) Sukupuoli, oppilaitostyyppi, maakunta THL, Kouluterveyskysely

45 Keinoindikaattorit (1) Nuorten syrjäytymistä ehkäisevien palvelujen käyttö maakunnittain: Työ- ja elinkeinopalvelut: ammatinvalinta- ja uraohjaus, työnhakuvalmennus, uravalmennus, työhönvalmennus, työkokeilu, koulutuskokeilu, työvoimakoulutus, starttiraha, TNO-palvelut, palkkatuki (sanssi-kortti), TE-toimiston maahanmuuttajille tarkoitetut kotoutumispalvelut, TE-toimenpiteestä toiselle siirtyvät ( palvelusta palveluun ), suunnitelma tehty ennen 3 kk rajaa Koulutuspalvelut: opinto-ohjaus, lakisääteinen oppilas- ja opiskelijahuolto (tulevaisuudessa mukaan lukien 2. aste), yleinen yhteishaku, oppisopimuskoulutus, joustavan perusopetuksen toiminta (Jopo), perusopetuksen lisäopetus, perusasteen tehostettu ja erityinen tuki, erityisopetus, ammattistartti, nivelvaiheen ohjaus, vammaisten valmentava ja kuntouttava ohjaus ja opetus, maahanmuuttajien valmistava koulutus, vieraskielisten maahanmuuttajien lukioon valmentava koulutus, nuorten aikuisten osaamisohjelma Alaviite

46 Keinoindikaattorit (2) Nuorten syrjäytymistä ehkäisevien palvelujen käyttö maakunnittain: Nuoriso-, sosiaali- ja terveyspalvelut: kuntien nuorten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut, perusnuorisotyön palvelut, kuntouttava työtoiminta, nuorten päihdepalvelut, nuorten mielenterveyspalvelut, nuorten työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö, kuntien maahanmuuttajille tarkoitetut kotoutumispalvelut Kelan ammatillisen kuntoutuksen palvelut ja muut kuntoutuspalvelut (esim. kuntoutuspsykoterapia) Nuorten näkemykset palvelujen saatavuudesta: Oppilashuollon saavutettavuus (THL, Kouluterveyskysely) TUTKA nuorten näkemykset TE-toimiston työllistämistä tukevista palveluista (suositus) ATH nuorten näkemykset palvelujen saatavuudesta (aineiston saamisesta neuvoteltu THL:n kanssa) Osasta keinoindikaattoreita muodostetaan seurantaindikaattorit. Muiden tilannetta esitellään nuorisotakuun alkutilanteen ja ensimmäisen vuoden jälkeisen tilanteen kartoituksissa Alaviite

47 Vaikutusindikaattorit 1a. Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus Alaviite

48 2a. Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat koulutuksen mukaan Lähde: TEM, työnvälitystilasto Alaviite Lokakuu 2013 Syyskuu 2011 Tammikuu 2011 Helmikuu 2011 Maaliskuu 2011 Huhtikuu 2011 Toukokuu 2011 Kesäkuu 2011 Heinäkuu 2011 Elokuu 2011 Syyskuu 2011 Lokakuu 2011 Marraskuu 2011 Joulukuu 2012 Tammikuu 2012 Helmikuu 2012 Maaliskuu 2012 Huhtikuu 2012 Toukokuu 2012 Kesäkuu 2012 Heinäkuu 2012 Elokuu 2012 Syyskuu 2012 Lokakuu 2012 Marraskuu 2012 Joulukuu 2013 Tammikuu 2013 Helmikuu 2013 Maaliskuu 2013 Huhtikuu 2013 Toukokuu 2013 Kesäkuu 2013 Heinäkuu 2013 Elokuu Tuntematon Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste ja sitä korkeampi

49 2b. Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat koulutuksen ja ELY-alueen mukaan, %, lokakuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Varsinais-Suomi Uusimaa Satakunta Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjanmaa Pirkanmaa Lappi Keski-Suomi Kainuu Kaakkois-Suomi Häme Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Koko maa Tuntematon Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste ja sitä korkeampi Alaviite

50 2c. Vastavalmistuneet vuotiaat työttömät työnhakijat koulutuksen mukaan Lähde: TEM, työnvälitystilasto Lokakuu 2013 Syyskuu 2013 Elokuu 2013 Heinäkuu 2013 Kesäkuu 2013 Toukokuu 2013 Huhtikuu 2013 Maaliskuu 2013 Helmikuu 2013 Tammikuu 2012 Joulukuu 2012 Marraskuu 2012 Lokakuu 2012 Syyskuu 2012 Elokuu 2012 Heinäkuu 2012 Kesäkuu 2012 Toukokuu 2012 Huhtikuu 2012 Maaliskuu 2012 Helmikuu 2012 Tammikuu 2011 Joulukuu 2011 Marraskuu 2011 Lokakuu 2011 Syyskuu 2011 Elokuu 2011 Heinäkuu 2011 Kesäkuu 2011 Toukokuu 2011 Huhtikuu 2011 Maaliskuu 2011 Helmikuu 2011 Tammikuu Perusaste tai tuntematon Keskiaste Alin korkea-aste ja alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoulutusaste Alaviite

51 2d. Vastavalmistuneet vuotiaat työttömät työnhakijat koulutuksen ja ELY-alueen mukaan, %, lokakuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Varsinais-Suomi Uusimaa Satakunta Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjanmaa Pirkanmaa Lappi Keski-Suomi Kainuu Kaakkois-Suomi Häme Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Koko maa Perusaste tai tuntematon Alin korkea-aste ja alempi korkeakouluaste Keskiaste Ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoulutusaste Alaviite