Pirkanmaan liiton tilinpäätös vuodelta 2010

Transkriptio

1 Pirkanmaan liiton tilinpäätös vuodelta 2010

2

3 Pirkanmaan liiton tilinpäätös vuodelta 2010 Pirkanmaan liitto Julkaisu C 47

4 Pirkanmaan liitto Tampere 2011 Sarja C, julkaisu nro 47 ISSN ISBN Lupa nro 103/MML/11

5 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Maakuntajohtajan katsaus Liiton toiminnan perusteet Käyttötalousosa Luottamushenkilöhallinto Varsinainen toiminta Aluekehitys Edunvalvonta Maakuntakaavoitus Hallinto Luottamushenkilöt ja henkilöstö Pirkanmaan liiton maakuntavaltuuston jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä toimikautena Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Maakuntahallituksen jäsenet ja varajäsenet Maakuntahallituksen nimeämä työryhmä Liiton edustajat eri toimielimissä Maakuntajohtajan asettamat työryhmät Liiton virasto, henkilöstö Tilinpäätöskertomus Tilinpäätöksen liitetiedot Allekirjoitukset... 54

6 3 1. Maakuntajohtajan katsaus Vuosi 2010 alkoi kunnallistalouden näkökulmasta poikkeuksellisen haastavana. Kuntatalouden kannalta valtion toimenpiteet, laman syvyyttä suppeamman irtisanomiset ja vuoden jälkipuoliskolla nopeasti myönteisesti kehittynyt talous johtivat kuitenkin kohtuullisen hyviin tilinpäätöksiin. Liiton toiminnassa suhdannetilanne näkyi pidättyvyytenä ja varovaisuutena. Vuoden alkupuolen vireillä ollut maakuntajohtajan valintaprosessi oli liiton toimiston sisäiseen toimintaan eniten vaikuttanut tapahtuma. Vuosi 2010 oli kuitenkin kokonaisuutena hyvinkin dynaaminen vuosi. EU-ohjelmien toteutuminen ja vireillä olleet kaavat etenivät varsin hyvin. Syksyn aikana liiton toimistossa on valmisteltu organisaation ja toimintamallin uudistamista. Keskeisimmät uudistamisen periaatteet ovat olleet voimakas avoimuuden lisääminen ja raja-aitojen madaltaminen. Tämän työn rinnalla valmisteltiin vuoden 2012 toimintasuunnitelma niin, että maakunnan keskeisimpien tavoitteiden saavuttamiseksi asetettiin kaikelle liiton toiminnalle tavoitteet. Samassa yhteydessä linjattiin käytettävissä olevien EU-varojen suuntaaminen näihin tavoitteisiin. Pirkanmaan liiton keskeisimmät tavoitteet liittyvät maakunnan aseman vahvistamiseen, hyvän kilpailuedun saavuttamiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Kilpailuedun kannalta keskeisimpiä ovat elinkeinopoliittiset kärjet ja osaamiseen perustuvat kilpailutekijät, ympäristölliset kärjet ja maakuntalaisiin ja heidän asemaan ja valmiuksiinsa liittyvät tekijät. Maakunnan tuottavuudella tarkoitetaan tuottavuutta Pirkanmaalla yleensä, että julkisella sektorilla erityisesti. Syksyn aikana linjattiin Länsi-Suomi yhteistyötä niin, että olemme aktiivisesti mukana Länsi- Suomen yhteistyössä ja alueellisessa kehittämisessä. Euroopan Unionin edunvalvonnan osalta Pirkanmaa käyttää Tampereen kaupungin kanssa yhteistä toimistoa. Brysselissä on lisätty toimistojen välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Vastaavasti edunvalvonta-asioissa on vaihdettu näkemyksiä etukäteen ja valmisteltu kannanottoja hyvässä yhteistyössä. Syksy 2010 on ollut EU:n tulevan politiikan kannalta tärkeä. Komissio on julkaissut tulevaisuuden linjauksia ja asettanut julkisesti kommentoitavaksi. Pirkanmaan liitto on tavannut kaikki aluepolitiikan kannalta keskeiset komission johtavat virkamiehet syksyn aikana ja toimittanut näkemyksensä kirjallisesti heidän tietoonsa. Pirkanmaan kannalta komission linjaukset ovat vastanneet varsin hyvin tavoitteitamme. Merkittävimmät näistä ovat koko EU-alueen kattava alue- ja rakennepolitiikka, innovatiiviset kehittämisvälineet ja sekä alueellinen että temaattinen lähestymistapa. Pirkanmaan maakuntavaltuusto ovat linjanneet maakunnan tulevaisuutta tavalla, mikä mahdollistaa kuntayhteistyön hyvän kehittämisen, fokusoidumman alueellisen kehittämisen ja aktiivisesti verkostomaisen toimintatavan. Syksyllä aloitettu maakuntahallituksen neljän viikon kokousrytmi on toiminut hyvin.

7 4 Pirkanmaan liiton henkilökunta on ollut aktiivisesti mukana toimiston työn kehittämisessä. Ilman runsasta osallistumista ja vuoropuhelua uudistusten tekeminen on aina vaikeampaa. Uskon, että löytämämme yhdessä tekemisen tapa tuo koko toimistolle uusia myönteisiä mahdollisuuksia ja kokemuksia. Esa Halme

8 5 2. Liiton toiminnan perusteet Pirkanmaan visio 2025 Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistuskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla arvostetaan omaehtoisuutta ja monikulttuurisuutta. Yhtenäinen Pirkanmaa toimii ihmiskeskeisesti, kansainvälisesti, yhteistyöhakuisesti ja ympäristövastuullisesti. Maakuntasuunnitelma sisältää Pirkanmaan omat tavoitteet alueelliselle kehitykselle ja kehittämistyön linjaukset pitkälle tulevaisuuteen. Se perustuu vuorovaikutteiseen prosessiin, jossa Pirkanmaan keskeiset toimijat yhdessä etsivät ja sopivat maakunnan tulevaisuuden päälinjoista. Päämäärien saavuttamiseksi maakuntasuunnitelman tavoitteet on koottu neljäksi kehittämiskokonaisuudeksi: - elinkeinot ja yrittäminen: yritysten, klusterien ja T&K toiminnan kehitysmahdollisuudet - osaaminen ja työvoima: koulutuksen oikea kohdentaminen ja osaavan työvoiman riittävyys - infrastruktuuri: liikenteen, logistiikan, aluerakenteen ja teknisen huollon toimivuus - asuminen, elinympäristö ja palvelut: palveluiden saatavuus ja arjen sujuvuus Maakuntasuunnitelmaa toteuttavat omalla toiminnallaan kaikki ne tahot ja resurssihaltijat, jotka tunnistavat esiin nostetut painoalueet omikseen ja haluavat toimia menestyvässä maakunnassa. Pirkanmaan liitto toimii Pirkanmaan maakunnan, sen kuntien ja asukkaiden eduksi aluekehitystä, maakuntakaavoitusta ja niitä tukevaa tutkimusta ja suunnittelua sekä edunvalvontaa harjoittavana Pirkanmaan kuntien muodostamana kuntayhtymänä. Pirkanmaan liiton toiminta-ajatus ja visio Pirkanmaan liitto on aluekehitys- ja maakuntakaavoitusviranomainen. Se toimii Pirkanmaan maakunnan omaehtoisen kehittämistyön ja maakunnallisen yhteistyön edistäjänä, maakuntakaavan laatijana sekä maakunnan kehittämisstrategian kokoajana ja sen toteuttamisen edistäjänä ja koordinoijana. Liitto sovittaa yhteen viranomaisten ja muiden maakunnassa toimivien tahojen toimenpiteitä.

9 6 Pirkanmaan liiton toiminta perustuu lakiin alueiden kehittämisestä sekä maankäyttö- ja rakennuslakiin. Maakunnan kuntien muodostamana kuntayhtymänä liiton toiminta on järjestetty kuntalain mukaisesti ja sen toiminta-alue perustuu maakuntajakolakiin. Liiton avaintehtävinä on huolehtia Pirkanmaan maakunnan, sen kuntien ja asukkaiden edusta, maakunnan aluekehityksestä sekä maakuntakaavoituksesta. Jäsenkuntien tarpeiden pohjalta tuetaan kuntien ja kuntayhtymien välistä yhteistoimintaa ja tarvittaessa osallistutaan siihen sekä toimitaan maakunnallisena yhteistyöelimenä. Visio on näkemys liiton tulevaisuudesta; tahtotila joka on innostava, haluttava ja samalla mahdollinen. Tärkeää ei ole visio sinänsä vaan se, miten sen toteuttaminen onnistuu. Pirkanmaan liiton visio vuoteen 2015 Pirkanmaan liitto on menestyvän ja modernin Pirkanmaan maakunnan omaa tahtoa toteuttava vahva ja tehokas aluekehittäjäorganisaatio. Liitolla on resurssit, kyky ja tahto toteuttaa ennakoivaa, innovatiivista ja osaavaa kehittämistyötä muuttuvassa toimintaympäristössä. Vision toteuttamiseksi on asetettu seuraavat toiminnan kehittämisen päämäärät. Päämäärät kuvaavat tavoiteltavaa tahtotilaa Pirkanmaata kehitetään koko maakunnan vahvuuksia monipuolisesti hyödyntäen - Pirkanmaan alue- ja yhdyskuntarakennetta kehitetään hallitusti varmistaen niin toimivuus, taloudellisuus ja elinympäristön korkea laatu - Yhteiskunnan resursseista saadaan oikeudenmukainen osuus pirkanmaalaisten hyväksi - Pirkanmaalla on vahvistuva identiteetti ja hyvä imago - Pirkanmaan liitto toimii tehokkaasti ja taloudellisesti - Pirkanmaan liiton tehtäviin varmistetaan osaava ja motivoitunut henkilöstö

10 7 Suunnittelujärjestelmä ja aikataulu akunnan suunnittelu Maakunnan suunnittelu VN (SM) v valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet Alueiden kehittämislaki MAAKUNTASUUNNITELMA visio tavoiteltava kehitys kehittämislinjaukset ja strategia tavoitetilan vaatima aluerakenne MAAKUNTA- OHJELMA kehittämistoimenpiteet MAAKUNTA- KAAVA alueiden käyttö VN (YM) v valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslaki TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Pirkanmaan maakunnallisen kehittämissuunnittelun tarkistusvaiheet Maakuntasuunnitelma Maakuntaohjelma - toteuttamissuunnitelma Seudulliset suunnitelmat Maakuntakaava Vaihemaakuntakaavat

11 8 3. Käyttötalousosa 3.1. Luottamushenkilöhallinto Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma poikkeama Toimintatulot Toimintamenot , , , ,88 Netto +/ , , , ,88 Maakuntavaltuusto Maakuntavaltuuston kokoonpano vastaa maakunnan kunnallisvaalien tulosta poliittiselta jakaumaltaan. Jokaisesta jäsenkunnasta on valtuutettuja asukasluvun mukaan kutakin alkavaa asukasta kohden yksi, kuitenkin enintään kolmasosa koko valtuuston lukumäärästä. Valtuustoon jäsenmäärä on 59 jäsentä. Maakuntavaltuusto kokoontui sääntömääräisiin kokouksiinsa ja Kokouksista ilmoitettiin maakuntavaltuuston päättämistä liiton virallisissa ilmoituslehdissä sekä sääntöjen määräämillä muilla tavoilla. Koulutusta järjestettiin kokousten yhteydessä. Maakuntahallitus Maakuntahallitukseen kuuluu 11 jäsentä. Kokouksiin osallistuvat lisäksi maakuntavaltuuston puheenjohtajat. Jokaisella seutukunnalla on edustus maakuntahallituksessa tai maakuntavaltuuston puheenjohtajistossa. Maakuntahallitus kokoontui 16 kertaa. Maakuntahallituksen opintomatka suuntautui Bryssellin ja Lontooseen, joissa tutustuttiin Euroopan Unionin neuvoston, Suomen EU-edustuston ja Iso-Britannian Suomen suurlähetystön toimintoihin. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 5 jäsentä. Lautakunnan kaikki jäsenet ja varajäsenet ovat maakuntavaltuuston jäseniä. Vuonna 2010 tarkastuslautakunta kokoontui 4 kertaa. Liiton tilintarkastaja osallistui lautakunnan kokouksiin ja raportoi tehtyä tilintarkastusta. Lautakunnan sihteerityö tehtiin liiton toimesta. Kuntalain mukaisesti lautakunta teki huhtikuun 28. päivänä kokoontuneelle maakuntavaltuustolle esityksen tilinpäätöksen hyväksymisestä ja antoi arviointikertomuksen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta.

12 Varsinainen toiminta Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma poikkeama Toimintatulot , , , ,13 Toimintamenot , , , ,17 Netto +/ , , , ,30 Liiton keskeiset tehtäväkokonaisuudet vuonna 2010 olivat: - kansallinen ja EU edunvalvonta - maakuntakaavoituksen vaihekaavatyöt - maakuntaohjelman valmistelu - aluehallintouudistushankkeen tuomat uudet tehtävät Liiton tehtävät voidaan jakaa kolmeen avaintehtävään, aluekehitykseen, aluesuunnitteluun ja edunvalvontaan ja avaintehtäviä tukevaan hallintoon Aluekehitys Aluekehitystyön keskeiset tavoitteet vuodelle 2010 Maakuntaohjelman valmistelu Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja maakunnan yhteistyöasiakirjan laatiminen Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite: Länsi-Suomen EAKR - toimenpideohjelma ja Manner-Suomen ESR -ohjelman Länsi-Suomen alueosio, toteutustoimet ja väliarviointi Osaamiskeskusohjelman rahoituksen hallinnointi, väliarviointi Tietopalvelujen sisällön uudistaminen Maakuntasuunnitelma Maakunnan kehittäminen ja suunnittelu nojaavat maakuntasuunnitelmaan, joka on alueen toimijoiden yhteen sovitettuihin näkemyksiin perustuva strateginen kehittämissuunnitelma. Maakuntasuunnitelma hyväksyttiin maakuntavaltuustossa syksyllä 2009, ja uuden maakuntaohjelman valmistelu alkoi sen pohjalta.

13 10 Maakuntaohjelma Maakuntaohjelmassa esitetään maakuntasuunnitelman pohjalta maakunnan kehittämisen keskeiset toiminnalliset kokonaisuudet. Se toimii konkreettisten kehittämis- ja muutoskohteiden osoittajana ja eri toimijoiden ja kehittämisinstrumenttien työnjaon välineenä. Vuoden 2010 aikana maakuntaohjelman valmisteluun keskeisinä vaiheina kuuluivat mm. teemakohtaiset ideointityöpajat, 10. ja vaikuttajaseminaari ohjelman linjauksista, internet-kysely ohjelman teemavalinnoista, maaliskuu työseminaari seutukuntien, ELY-keskuksen, korkeakoulujen ja kauppakamarin kanssa, maakuntasuunnittelun kurssi (uusien ja vaihtoehtoisten ohjelmasisältöjen ja - prosessien hahmottelu) Tampereen yliopiston kanssa, kevätlukukausi lausunto- ja kommentointikierros, maakuntavaltuuston koulutustilaisuus, Pirkanmaan maakuntaohjelma vuosille hyväksyttiin maakuntavaltuustossa Ohjelman kehittämiskokonaisuudet ovat 1) uudistuvat osaamis- ja elinkeinorakenteet, 2) vahvistuva ja eheytyvä infrastruktuuri, sekä 3) pito- ja vetovoimaiset toimintaympäristöt. Ohjelman suuntaamisessa on otettu huomioon edellisen maakuntaohjelman ulkopuolinen arviointi, jonka toteutti kilpailutuksen perusteella Net Effect Oy. Maakuntaohjelmaa konkretisoiva tehtävä vuonna 2010 oli lisäksi vuotuisen toteuttamissuunnitelman valmistelu ja siihen perustuvien rahoituspäätösten sekä kannanottojen ja lausuntojen valmistelu. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ja maakunnan yhteistyöasiakirja Pirkanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma sisältää arvion maakunnassa tarvittavasta valtion aluekehitysrahoituksesta sekä tiedot keskeisistä kehittämistoimista ja - hankkeista. Toteuttamissuunnitelma valmistellaan vuosittain laajassa yhteistyössä valtion piiriviranomaisten, kuntien ja muiden aluekehityksen rahoitukseen osallistuvien toimijoiden kanssa. Toteuttamissuunnitelman valmistelu vuosille käynnistyi keväällä kunnille, seutukunnille, kuntayhtymille, kehittämisyhtiöille, valtion viranomaisille sekä muille keskeisille sidosryhmille lähetetyllä laajalla tiedonkeruulla. Kesällä ja syksyllä toteuttamissuunnitelmaa muokattiin edelleen yhteistyötahoilta saadun palautteen mukaisesti. Pirkanmaan maakunnan yhteistyöryhmä käsitteli ja maakuntahallitus hyväksyi toteuttamissuunnitelman lokakuussa. Maakunnassa on alueen kehittämiseen vaikuttavien toimenpiteiden ja rakennerahastoohjelmien toimeenpanon yhteensovittamista varten maakunnan yhteistyöryhmä. Pirkanmaan liitto vastaa yhteistyöryhmän toiminnan koordinoinnista. Maakunnan yhteistyöryhmä ohjaa Pirkanmaalla Länsi-Suomen alueellisten EAKR- ja ESR -toimenpideohjelmien rahoitusta eri viranomaisille sekä valittuihin painopistetoimenpiteisiin vuosittain laadittavalla maakunnan yhteistyöasiakirjalla. Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi yhteistyöasiakirjan lokakuussa.

14 11 Länsi-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoiteohjelma, EAKR- ja ESRtoimenpideohjelmat Euroopan unionin rakennerahastojen alueellista kilpailukyky- ja työllisyystavoitetta koskeva toimenpideohjelma on voimassa vuosina EU:n kilpailukyky- ja työllisyysohjelman toteutus jakautuu Länsi-Suomen Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) toimenpideohjelman ja valtakunnallisen, Länsi-Suomen suuralueosion sisältävän Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpideohjelman osoittamien painotusten mukaisesti. Vuonna 2010 käynnissä oli 48 Pirkanmaan liiton rahoittamaa EAKR -ohjelman hanketta. Käynnissä olleiden hankkeiden EU+valtio tukiosuus hankkeiden koko toteutusajalle on euroa ja kokonaisvolyymi kaikki rahoitusosuudet huomioiden euroa. Aluehallintouudistuksen yhteydessä Länsi-Suomen lääninhallitukselta siirtyi 13 käynnissä ollutta hanketta Pirkanmaan liitolle. Rahoituspäätöksiä tehtiin 31 hankkeelle. Myönnetty rahoitus jakautui seutukunnittain seuraavasti: Seutukunta (hankkeen kohdealue) Vuonna 2010 tehdyt rahoituspäätökset (hankkeet kpl) Myönnetty rahoitus, euroa (suluissa varaus ko. hankkeiden jatkorahoituksille tuleville vuosille) Yhden seutukunnan hankkeet Tampereen kaupunkiseutu ( ) Ylä-Pirkanmaa (0) Etelä-Pirkanmaa ( ) Lounais-Pirkanmaa ( ) Yliseutukunnalliset hankkeet Luoteis-Pirkanmaa, Lounais- Pirkanmaa, Ylä-Pirkanmaa (42 120) Ylä-Pirkanmaa, Lounais-Pirkanmaa (0) Luoteis-Pirkanmaa, Tampereen (0) kaupunkiseutu Lounais-Pirkanmaa, Tampereen ( ) kaupunkiseutu, Ylä-Pirkanmaa Koko maakunta ( ) Yhteensä rahoituspäätöksiä ( ) Myönnetystä rahoituksesta valtaosa ( euroa) kohdistui ohjelman toimintalinjaan 2) innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen. Vuonna 2010 tehdyistä rahoituspäätöksistä valtaosa (18 kpl, euroa) oli rahoituspäätöksiä uusille hankkeille. Jatkorahoituspäätöksiä aiempina vuosina käynnistyneille hankkeille tehtiin 13 kappaletta. Uusista hankkeista lukumäärällisesti suurin osa (9) kohdistui Tampereen kaupunkiseudulla toteutettavaan toimintalinjaan 4) suurten kaupunkiseutujen kehittäminen. Euromääräisesti eniten rahoitettiin kuitenkin toimintalinjan 2) innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen hankkeita ( euroa). Yhtä lukuun ottamatta kaikki toimintalinjasta 2) rahoitetut uudet hankkeet olivat oppilaitosten oppimisympäristöhankkeita. Liiton tehtäväkenttään kuuluu erityisesti EAKR:n Länsi-Suomen toimenpideohjelman toteuttamistyö Pirkanmaalla. Vuonna 2010 on siten keskitytty ohjelman toteutukseen, hankkeistukseen, rahoitukseen ja seurantaan sekä näihin liittyvään viranomaisyhteistyöhön. Tehtävinä ovat olleet mm. maakunnan yhteistyöasiakirjan valmistelu, tiedotus, hankeaktivointi sekä WFA -alueen ohjelmayhteistyö. Liitto on osallistunut EAKR:n Länsi-Suomen toimenpideohjelman koordinointiin koko ohjelma-alueella.

15 12 Muut ohjelmat Pirkanmaalla toteutettiin vuonna 2010 Tampereen seudun osaamiskeskusohjelmaa (OSKE) sekä koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa (KOKO) koko maakunnan kattavilla viidellä ohjelma-alueella. Liitto rahoitti erillisellä maakunnan kehittämisrahalla näiden ohjelmien toteuttamista, vastasi rahoituspäätösten lainmukaisuudesta sekä valvoi hankkeiden toteutusta. Kansallisiin klusterikokonaisuuksiin ja niiden keskinäiseen yhteistyöhön perustuen Tampereen seudulla jatkettiin osaamiskeskusohjelman toteutusta kaudella seitsemän osaamisalaa kattavana. Tampereen seudun alat ovat älykkäät koneet, nano- ja mikrojärjestelmät ja tulevaisuuden materiaalit, jokapaikan tietotekniikka, HealthBio terveyden bioklusteri, hyvinvointi, tulevaisuuden energiateknologiat sekä digitaaliset sisällöt. Pirkanmaan liitto on osallistunut osaamiskeskusohjelman hallinnointiin ja toteutukseen. Ohjelmaa on toteutettu klusterien toimittamien vuosisuunnitelmien perusteella tarkoitukseen osoitetulla maakunnan kehittämisrahalla. Kansallisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman toteutus Pirkanmaalla alkoi vuonna 2010 Etelä-Pirkanmaan, Lounais-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan, Keuruun ja Kaakkois- Pirkanmaan sekä Tampereen kaupunkiseudun ohjelma-alueilla. Keskeisimpänä kohteena ohjelmassa on aluekehittämisen toimintatapojen parantaminen, ja sillä tuetaan paikallistason strategista kehittämistyötä ja aluekehittämiseen osallistuvien toimijoiden yhteistyötä. Ohjelmaan kuuluvista teemaverkostoista Pirkanmaalta hallinnoidaan maankäyttö, asuminen ja liikenne (MAL) -verkostoa (Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä) ja ikärakenteeltaan haasteellisten alueiden (DEMO) -verkostoa (Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys). Pirkanmaan liitto on toiminut ohjelmassa hallinnointi-osapuolena, ja se on kanavoinut ohjelman perusrahoitusta ohjelma-alueille niiden tavoitteita toteuttaviin toimiin. Kansallinen kehittämisrahoitus Työvoima- ja elinkeinoministeriö jakoi Pirkanmaan liitolle maakunnan kehittämisrahaa euroa vuodeksi Summasta osoitettiin koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) kansallisten verkostojen koordinointiin euroa. Lisäksi osaamiskeskusohjelman toteuttamiseen myönnettiin perusrahoitusta euroa.

16 13 Vuonna 2010 käynnissä olleet hankkeet ja tehdyt rahoituspäätökset on esitetty oheisessa taulukossa. rahoituspäätökset vuonna 2010, kpl vuonna 2010 tehdyt rahoituspäätökset, euroa käynnissä olleet hankkeet, kpl käynnissä olleille hankkeille myönnetty maakunnan kehittämisraha yhteensä koko toteutusaikana, euroa maakunnan kehittämisrahahankkeet (ohjelmiin sitomaton raha pois lukien KOKO-verkostot) KOKO-verkostot aluekeskusohjelmasta ja alueellisesta maaseutuosiosta rahoitetut hankkeet osaamiskeskusohjelmasta rahoitetut hank- keet yhteensä Käynnissä olleiden maakunnan kehittämisrahahankkeiden maakunnan kehittämisrahaosuus koko toteutusajalle on euroa ja kokonaisvolyymi kaikki rahoitusosuudet huomioiden euroa. * vuoden 2010 summaan sisältyy euroa KOKO-ohjelman kansallisten verkostojen koordinointiin korvamerkittyä rahoitusta.

17 14 Vuonna 2010 tehdyt rahoituspäätökset ohjelmiin sitomattomasta maakunnan kehittämisrahasta ja säästyneistä aluekeskusohjelma- ja alueellisen maaseutuosion varoista jakautuivat seutukunnittain seuraavasti: Seutukunta (kohdealue) Uusia hankkeita v 2010 rahoitettu kpl (suluissa vertailuluku vuodelta 2009) Myönnetty rahoitus, euroa (suluissa varaus ko. hankkeiden jatkorahoituksille tuleville vuosille) Etelä-Pirkanmaa 2 (2) ( ) Kaakkois-Pirkanmaa 1 (0) (27 325) Lounais-Pirkanmaa 1 (1) ( ) Luoteis-Pirkanmaa 1(0) ( ) Tampereen seutukunta 3 (3) ( ) Ylä-Pirkanmaa - (2) - Useamman seutukunnan hankkeet - (2) - Koko maakunnan hankkeet 6 (13) ( ) Ylimaakunnalliset hankkeet 1 (0) (51 100) Kansalliset KOKO-verkostot 2 (0) ( ) Yhteensä rahoituspäätöksiä uusille hankkeille 17(23) ( ) Vuonna 2010 tehdyt jatkorahoituspäätökset Myönnetty rahoitus, euroa (suluissa varaus ko. hankkeiden jatkorahoituksille tuleville vuosille) Lounais-Pirkanmaa (94 000) Koko maakunnan hankkeet (0) Yhteensä jatkorahoituspäätökset 2 (4) (94 000) Yhteensä rahoituspäätöksiä vuonna (27) ( ) Vuonna 2010 tehtyjen rahoituspäätösten osalta yksittäiset hankkeet olivat sisällöltään aiempia vuosia monipuolisempia ja monet hankkeista toteuttivat näin ollen useampaakin maakuntaohjelman toimintalinjaa. KOKO-ohjelmaan kuuluvien hankkeiden keskeisin sisältö on hanke-, kehittämis- ja verkostoyhteistyön edistäminen. KOKO-hankkeilla luodaan valmiuksia kunkin alueen omiin lähtökohtiin perustuville varsinaisille substanssihankkeille. Muiden kuin KOKO-ohjelman hankkeiden osalta vuonna 2010 tehdyt rahoituspäätökset painottuivat alueen keskeistä sijaintia hyödyntäviin hankkeisiin (teemoina logistiikka ja yritysten sijoittuminen) ja alueen matkailullista ja kulttuurillista vetovoimaa edistäviin ja hyödyntäviin hankkeisiin. Muu aluekehitystyö Vuoden 2010 alussa käynnistettiin uudistuneen lainsäädännön mukaisesti alueellisen ennakointiyhteistyön maakunnallinen tiivistäminen. Ennakointiyhteistyöhön on Pirkanmaalla valittu laaja näkökulma, ja lähdetty hahmottelemaan alueen toimijoita osallistavaa yhteistoimintamallia tulevaisuuden mahdollisuuksia ja näköaloja kartoittavalle työskentelylle. Alkuvuoden aikana kartoitettiin tulevaisuustiedon käyttäjien ja tuottajien tarpeita ja näkemyksiä, jonka jälkeen alettiin toimintamallin työstäminen asetetussa ohjausryhmässä.

18 15 Maakunnan toimijoiden kommentoitavaksi elokuussa jätetyssä ehdotuksessa mallin ehdotettiin koostuvan eri tahoja edustavien asiantuntijoiden verkostomaisista ja teemakohtaisista tiedonvaihtoringeistä, Pirkanmaata koskevan tulevaisuustiedon kokoamispaikkana toimivasta vuorovaikutteisesta Internet-portaallista sekä maakunnan toimijoita laajasti kokoavasta, säännöllisesti järjestettävästä alueellisesta tulevaisuusfoorumitapahtumasta. Lisäksi mallin mukaisesti on tarkoitus toteuttaa tapaus- ja kohderyhmäkohtaisia keskustelu-, tiedonjako- ja koulutustilaisuuksia. Saadun palautteen perusteella aloitettiin asiantuntijarinkien kokoaminen ja ennakointiportaalin suunnittelu, ja ensimmäinen tulevaisuusfoorumikokonaisuus järjestettiin syys-lokakuussa 2010 myönteisin tuloksin. Yhteistoimintamallin käytännön toteuttaminen jatkuu heti vuoden 2011 alussa asiantuntijarinkien ja ennakointiportaalin käynnistämisellä. Pirkanmaan ympäristöohjelman uudistaminen kuuluu uuden aluekehityslain hengessä Pirkanmaan liiton vetovastuulle. Ohjelmatyön tavoitteena on määritellä maakunnan ympäristön tilalle yhteinen visio ja teemakohtaiset strategiset tavoitteet vuoteen Ympäristöohjelmatyö lähti liikkeelle alkusyksyllä 2010 järjestetyllä edellisen ympäristöohjelman arviointikyselyllä, ja ohjelmatyön avausseminaari järjestettiin UKK-instituutissa Ohjelman valmistelua on tehty kolmessa asiantuntijoista koostuvassa teematyöryhmässä. Päävastuu ohjelman sisällöistä on Pirkanmaan ELY-keskuksella ja Pirkanmaan liitto toimii prosessin vetäjänä. Ohjelma valmistuu keväällä Maaseudun kehittämistyössä tavoitteeksi asetettiin toiminnan vaikuttavuuden ja yhteistyön lisääminen. Pirkanmaalla maaseututoimijoilla ei varsinaisesti ole ollut eri sektoreiden kehittäjiä yhteen kokoavaa toimijaa. Liitto tarjoaa tässä tehtävässä yhteistyön pöytää. Kehittämistyössä seurattiin Pirkanmaan maaseutuohjelman toteutumista ja maaseuturahaston hanketoimintaa. Toimintavuoden aikana Pirkanmaan ELY-keskus teki maaseudun kehittämisohjelman hankkeissa 5,3 miljoonan euron rahoituspäätökset. Liitto tiivisti vuoden aikana yhteyksiä muiden maaseututoimijoiden kanssa. Paikallisten toimintaryhmien kanssa käytiin yhteistoimintakeskusteluja ja järjestettiin niiden opintomatka EU:n toimintaan Brysseliin. Matkalla tutustuttiin Euroopan maaseutukehittäjien verkostoon (ENRD) ja LEADER-toimijoiden yhteisöön (ELARD). Lisäksi saatiin ajankohtaiskatsaukset komission, parlamentin ja Suomen edustuston edustajilta. Matkan aikana pidettiin yhteisseminaari belgialaisten LEADER-ryhmien kanssa ja solmittiin yksi nuorisohanketta koskeva yhteistoimintasopimus. Pirkanmaalaisten LEADER-ryhmien kansainvälinen toiminta vahvistui loppuvuodesta, kun ELARD:n puheenjohtajaksi seuraavan kahden toimintavuoden ajaksi valittiin Joutsenten reitin toiminnanjohtaja Petri Rinne. Marraskuussa järjestettiin ensimmäinen Pirkanmaan maaseutufoorumi. Siinä keskityttiin kylien toimintaan osana kuntakehittämistä ja kolmannen sektorin mahdollisuuksiin osana kuntalaisten palvelujen järjestämistä. Foorumiin osallistui yli 60 henkeä. Maaseutufoorumin istuntoja on tarkoitus jatkaa kahdesti vuodessa. Liitto osallistui maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän teemaryhmien järjestämiin tilaisuuksiin, joissa käsiteltiin kylämaisemaa, maaseutuasumista ja harvaan asutun maaseudun palveluja. Muutoinkin yhteyksiä valtakunnallisiin maaseututoimijoihin tiivistettiin.

19 16 Aluekehityksen tutkimus ja seuranta Vuoden aikana on valmisteltu erilaisia aluekehityksen suunnittelua ja toteuttamista tukevia raportteja ja erillisselvityksiä. Keväällä 2010 selvitettiin Pirkanmaan kuntien taloutta kyselyn ja tilastotutkimuksen avulla. Julkaisu Pirkanmaan kuntien talouden kehitys yleiskatsaus ja tunnuslukuja esittelee totuttuun tapaan kuntien viime vuosien tilinpäätöksiä, talousarvioita sekä kansallisia ennusteita tulevasta. Taantuman seuraukset koskettivat ensimmäisenä vientivetoista Tampereen seutua, mutta määräenemmistö Pirkanmaan kunnista selviytyi vuodesta 2009 melko hyvin. Edellisvuosi 2008 oli keskimääräisesti hyvin onnistunut, mikä osaltaan korosti maakunnassa tapahtunutta muutosta. Pirkanmaan liitto toimitti kuntataloutta koskevan osuuden myös Pirkanmaan ELY-keskuksen, Tredean ja Tampereen kauppakamarin julkaisuun Pirkanmaan talous 2010 toimialojen nykytila ja näkymät. Muu tilastollinen seuranta kohdistui ennen kaikkea maakuntaohjelmakauden päättymisen ja uuden kauden alkamisen sekä muiden aktiivisten prosessien tukemiseen. Syksyllä 2010 esiteltiin selvitys Maakuntaohjelman seurantamittareiden lähtötaso. Pirkanmaan maakuntaohjelmaa työstettäessä on pyritty etsimään mahdollisimman monipuolinen mittaristo eri tahojen seuraamista tiedoista. Lähtötasoselvityksessä esitellään näiden mittareiden viimeisimmät arvot Pirkanmaan osalta koko maahan suhteuttaen. Vuoden 2010 lopussa julkaistiin Pirkanmaan maakuntaohjelman seurantaraportti, jossa koottiin päättymässä olevan maakuntaohjelmakauden tavoitteiden ja seurantamittareiden toteutumista. Hanketoimenpiteet ovat jakaantuneet neljään toimintalinjaan melko tasaisesti ja niiden sisällä pääosin priorisoituihin kehittämistoimenpiteisiin. Tasapainottavan aluekehittämisen ajatusta on toteutettu suuntaamalla suhteellisen runsaasti hanketoimintaa keskusseudun ulkopuolelle. Tilastollisten mittareiden osalta ohjelmakauden alkuvuodet olivat maakunnan huippuvuosia, mutta taantuma heikensi tilannetta joiltain osin muuta maata voimakkaammin. Maakuntaohjelmaan kirjatut ohjelmalliset ja strategiset tavoitteet on pääosin onnistuttu toteuttamaan. Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoiminen on ollut aktiivivaiheessa vuoden 2010 aikana. Valtion taloudelliselta tutkimuskeskukselta saadut laskelmat Pirkanmaan toimialakohtaisista työpaikkaennusteista eivät olleet maakunnan odotusarvojen mukaisia. Korvaavia laskelmia ja perusteluja mm. väestön, työvoiman, elinkeinojen ja koulutustarpeen kehityksestä tuotettiin Pirkanmaan liiton tietopalvelussa. Tietopalvelu on huolehtinut aluekehitystehtävissä tarvittavien tietojen saatavuudesta ja ajantasaisuudesta. Tilastotietoihin perustuvat, vuosittain koottavat raportit on tarkoitettu kaikkien Pirkanmaan kehityksestä kiinnostuneiden käyttöön ja luettavissa myös internetissä Lisäksi on annettu myös asiakaskohtaista neuvontaa ja tietopalvelua muun muassa jäsenkunnille, kuntayhtymille ja muille sidosryhmille, konsulteille sekä maakunnan kehityksestä kiinnostuneille yksityishenkilöille.

20 17 Vuoden 2010 aikana ajankohtaiskatsaukset ovat käsitelleet seuraavia aihealueita: Pirkanmaan vuosikirja 2010 (tilasto-osuus) Pirkanmaan kuntien talouden kehitys yleiskatsaus ja tunnuslukuja (B 112) Maakuntaohjelman seurantamittareiden lähtötaso (E 19) Pirkanmaan maakuntaohjelman seurantaraportti (B 113) Lisäksi julkaisuiksi valmistuivat: Pirkanmaan maakuntaohjelma (A 49) Pirkanmaan maakuntaohjelman ympäristöselostus (E 18) Pirkanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma (E 17) Pirkanmaan liiton tiedotuslehdessä alettiin alkuvuonna 2010 julkaista tilastonurkkaa, jossa on ajankohtaisten tilastojen avulla esitelty maakunnan viimeaikaista kehitystä. Aiheita ovat olleet: 2/2010: Pirkanmaan väestönkasvu edelleen ripeää (väestönmuutokset ja ikärakenne) 3/2010: Tuloksellisimmat kunnat maakunnan ulkokehällä (kuntatalous) 4/2010: Pirkanmaan yrityskanta kasvoi 580 yrityksellä viime vuonna (uudet ja lopettaneet yritykset toimialoittain) 5/2010: Pirkanmaan teollisuudesta katosi työpaikkaa vuonna 2008 (työpaikkarakenteen muutokset). Samoja aiheita on osittain julkaistu myös yleisinä mediatiedotteina. Viranomais- ja muu yhteistyö Viranomaisten tulos- ja strategiasuunnitelmia koskevissa asioissa sekä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja yhteistyöasiakirjan valmistelussa on annettu lausuntoja. Aluekehitysviranomaisena liitto on vastannut maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) toiminnasta. Tätä varten liitolla on erillinen EAKR -ohjelman teknisellä tuella rahoitettu hallinnointihanke. Pirkanmaan maakunnan yhteistyöryhmä on kumppanuustoimielin, joka kokoaa maakunnassa toimivien vaikuttajatahojen edustajat yhteen. Maakunnan yhteistyöryhmän on asettanut Pirkanmaan maakuntahallitus. Yhteistyöryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina maakunnan liitto ja sen jäsenkunnat, ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset sekä tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt. Yhteistyöryhmässä on 19 jäsentä. MYR:n toiminta on järjestetty sen oman työjärjestyksen mukaisesti. Yhteistyöryhmän sihteeristön muodostavat liiton ja aluehallintoviranomaisten edustajat. Sihteeristö huolehtii maakunnan yhteistyöryhmän valmistelu-, esittely- ja täytäntöönpanotehtävistä.