Hyvä parisuhde on jokaisen oikeus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvä parisuhde on jokaisen oikeus"

Transkriptio

1 Väestöliitto 2/09 Rovasti Liisa Tuovinen: Rakkaus on valinta s.4 Karikkoja kahden kulttuurin liitoissa s.16 Kypsien hedelmien poimimista Ikääntyminen muuttaa seksuaalisuutta s.19 Häävalmistelut: Morsiusunelmia ja nopeustaistelua s.26 Hyvä parisuhde on jokaisen oikeus

2 päätoimittajalta PÄÄTOIMITTAJA Helena Hiila TOIMITUSSIHTEERI Paula Alkio ULKOASU JA TAITTO innocorp Oy TOIMITUSNEUVOSTO Paula Alkio kirsikka Bonsdorff ida Hakola Helena Hiila elina korhonen Päivi Seppälä Pirjo Somerkivi jaana Syrjälä Heli Vaaranen TOIMITUKSEN OSOITE Kalevankatu 16 A PL 849, Helsinki Puh. (09) KANSIKUVA Plugi KUSTANTAJA Väestöliitto ry. PAINOPAIKKA Edita Oy TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Kaarina Rautelin, (09) ISSN X (Painettu) ISSN (Verkkolehti) Ilmestyy 4 kertaa vuodessa Kolmas vuosikerta Aikakausilehtien Liiton jäsenlehti Seuraavassa numerossa aiheena hyvinvoinnin haasteet. Onni yksillä kesä kaikilla Taas on se aika vuodesta, jolloin sesonki käynnistyy. Suosituimmat häävihkikirkot ja juhlapaikat on pitänyt varata vuosi etukäteen, siviilivihkimisiin hellinnee aikoja helpommin. Suuret ja näyttävät häät ovat pitäneet pintansa vuosikausia, vaikka kyllä naimisiin pääsisi vähemmälläkin. Vielä ollaan kuitenkin aika kaukana amerikkalaisista unelmahäistä, joista ei selviä tutuilla kaasoilla, vaan tarvitaan erityisiä hääsuunnittelijoita ja tuhansien dollarien budjetti. Suomessa solmittiin viime vuonna avioliittoa ja 249 rekisteröityä parisuhdetta; noin liittoa purkautui. Ennen kumppani haettiin korkeintaan naapuri kylästä. Nyt yhä useampi suomalainen menee naimisiin ulkomaalaisen kanssa. Yhä useampi monikulttuurisistakin avioliitoista purkautuu. Eroriskistä huolimatta avioliitto on pitänyt pintansa. Erityisesti lapsen tulo johtaa avioliittoon. Siinä suhteessa on muuttunut vain ajoitus. Ennen oli tärkeää päästä vihille ennen kuin raskaus näkyy liikaa, nyt voi rauhassa odottaa lapsen syntymää ja järjestää vaikkapa häät ja ristiäiset samalla kertaa. Avioliitto suojaa ja turvaa monella tavalla heikompaa osapuolta, monesti juuri naista ja lasta. Etenkin, jos avioliitto päättyy toisen kuolemaan. Leskeneläke, oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin ja lievempi verotus perinnöstä koskevat vain avioleskeä. Harva tiedostaa tätä ja vielä harvempi edes ajattelee koko asiaa. Kuitenkin Suomessa on alaikäisen huoltajana noin leskeä. Useammin kuin kuolemaan avioliitto päättyy eroon. Avioero ei kuitenkaan ole luonnon laki, jolle ihminen ei mahda mitään. Mutta jos rakkaus päättyy niin eikö ole parempi erota ja antaa itselle ja toiselle mahdollisuus löytää uusi rakkaus? Lehdessämme parisuhdetyön uranuurtaja Liisa Tuovinen toteaa viisaasti, että rakkaus ei ole tunne vaan valinta. Rakastuminen tapahtuu, mutta mitä siitä seuraa on valintaa. Kun valit- see rakkauden, valitsee halun nähdä toinen ihminen, kuunnella häntä ja vastata hänelle. Mitään todellista yhteyttä ei voi syntyä ilman sitä. Aina eivät pariskunnan omat konstit riitä pitämään tahtoakaan yllä. Silloin voi turvautua parisuhdeammattilaisten apuun. Tässä numerossa Väestöliiton omat parisuhdeasiantuntijat analysoivat seksuaalisuutta, intiimiyttä ja rohkaisevat myös ikääntyviä pariskuntia nauttimaan seksuaa lisuudesta. Erokin voi toimia ikään kuin pakollisena kasvunpaikkana jos malttaa kohdata aidosti pettymyksen ja surun. Rakastuminen vaatii rohkeutta, rakkaus ja parisuhde luottamusta ja uskoa. Ehkä suuret häät ovat ikään kuin rohkaisuryyppy, joka auttaa ottamaan niin hullunrohkean askeleen, että päättää jakaa elämänsä toisen kanssa. Pari & perhe -lehden toimitus toivottaa kaikille hääpareille sylin täydeltä onnea ja kestävyyttä parisuhteeseen. Meille muille lämmintä ja aurinkoista kesää suomalaisen sanan laskun toivorikkain sanoin: kyllä se paistaa vielä risukasaankin! l Helena Hiila 2 pari & perhe 2/2009

3 pari & perhe 2/ Rakkaus on halua nähdä toinen ihminen, kuunnella häntä ja vastata hänelle. 23 Lomalla aika ei ole rahaa 26 4 Pari- ja perhetyön uranuurtaja Liisa Tuovinen Kaikilla on oikeus hyvään parisuhteeseen 7 Kupillinen historiaa Konkreettista apua kodin perustamiseen 8 Parisuhde ja vauvaonni 10 Väitöstutkimus: Lapsettomuushoidot vahvistavat parisuhdetta 12 Sateenkaariperheiden elämää maailmalla 15 Kysy lakimieheltä 16 Kahden kulttuurin liitossa omat karikkonsa 19 Seksuaalisuus ja intiimiys parisuhteessa 21 Kypsien mehukkaiden hedelmien poimimista ikääntyminen muuttaa seksuaalisuutta 23 Tarpeettoman tyyris kesäloma? 24 Perheiden aika ja ajan suhteellisuus 26 Koh Taolta kohti kohtalon alttaria 27 Parisuhde suojaa dementialta 28 Ero pakotettu kasvumahdollisuus Häävalmistelut: morsiusunelmia ja nopeustaistelua Katso syksyn parisuhdekoulutukset s. 31 pari & perhe 2/2009 3

4 Teksti Sirpa Kurvinen Suomalaisen parisuhde- ja perhetyön uranuurtaja Liisa Tuovinen Kaikilla oikeus hyvään parisuhteeseen Rovasti Liisa Tuovinen on ollut runsaasti julkisuudessa kannanotoistaan ja toimistaan samaa sukupuolta olevien parien oikeuksien puolesta sekä siunattuaan heidän suhteensa. Hän on tehnyt pitkän uran kirkon parisuhde- ja perhetyön kouluttajana ja oli ensimmäisiä, joka toi meille parisuhdekurssit 1970-luvulla. Hän on myös perhe- ja parisuhdetyötä edistävän Kataja ry:n puheenjohtaja ja yksi perustajajäsenistä. Vasta viime vuosina ihmiset ovat Tuovisen mukaan oppineet ymmärtämään, että ihmissuhteisiin liittyy myös taitoja, ja nyt niitä osataan hakea jo ennakkoon. Hän siteeraa Jacques Delors n esittämää ajatusta, että minkä tahansa merkittävän asian läpiajaminen kestää vähintään kolmekymmentä vuotta. Se näyttää pätevän myös parisuhdetyön merkityksen ymmärtämiseen. 70-luvulla parisuhdetyö tuntui monista oudolta, vaikka uusi toiminta sai myös kannatusta. Nykyisin lähes joka naistenlehti tarjoaa ohjeita parisuhteen ylläpitoon. Niiden toimivuuteen Tuovinen ei välttämättä usko, sillä suhteen hoitoon tarvitaan myös uskallus ylittää ääneen puhumisen kynnys. Lisäksi tarvitaan ryhmän tuki ja tilanteessa annettu tehtävä. Monesti ihmisiltä puuttuu esimerkiksi lapsuudenkodin malli keskustelusta siten, että se auttaa eikä pahenna tilannetta. Parisuhteessa stressipisteitä Nykyiset avioeroluvut kertovat Liisa Tuovisen mielestä muun muassa siitä, että eroa pidetään jo ennakkoon vaihtoehtona suhteelle. Nykyisin eroaminen on helppoa, kun se ennen oli lähes mahdotonta. Toisaalta nykyiset suuret ja komeat häät kertovat kuitenkin siitä, että naimisiin mennään tositarkoituksella ja asiaa pidetään tärkeänä. Useimmat parit ovat seurustelleet ja asuneetkin yhdessä jo pitkään ennen häitä. Liitto toisen ihmisen kanssa tuo silti mukanaan niin monia elämänmuutoksia, että ei ihme, jos puolisot oireilevat. Erityisesti aiemmin, kun ei vielä ollut tapana asua yhdessä ennen naimisiinmenoa, sopeutuminen uuteen elämätilanteeseen saattoi aiheuttaa paineita suhteelle. Samoin voi tapahtua myös nykyisin, jos samanaikaisesti tapahtuu monia asioita. Helposti tilanteessa, jossa perinteisessä elämäntavassa tapahtuu yhtä aikaa monia suuria muutoksia, kuten asunnon vaihto, häät, valmistuminen, uusi työpaikka, asuntolaina, uudet sukulaiset ja ehkä vielä ensimmäinen raskaus, ahdistuminen on ymmärrettävää. Nuoren parin stressikertoimet nousevat liian korkeiksi. Silloin osapuolet voivat ajatella, että ovat väärän ihmisen kanssa naimisissa, vaikka kyse onkin aivan muista ongelmista, Tuovinen toteaa. Tuovinen antaa pareille neuvoksi yrittää huomata, mistä paineet koostuvat. Tärkeintä on puhuminen ja parisuhteen kommunikointitaitojen kehittäminen, jotta osaa sanoa, mitä haluaa ja mitä ei. Tabut estävät puhumisen Liisa Tuovinen kertoo, että perheissä on tunnistettu kaksi tabua. Ensimmäinen on kielto puhua perheen sisäisistä asioista. Toinen on se, että kielteiset asiat tunnistetaan paremmin kuin myönteiset. Myönteisten asioiden huomaaminen on todettu oleelliseksi esimerkiksi ratkaisukeskeisessä, voimavarasuuntautuneessa terapiassa. Silloin ihmisten täytyy tie- 4 pari & perhe 2/2009

5 Antero aaltonen toisesti huomata se, mitä tapahtuu, kun ei toimikaan negatiivisesti. Kaikki tietävät, mitä tapahtuu, kun aletaan riidellä, mutta mitä tapahtuu silloin, kun ei aletakaan riidellä? On todettu, että eniten ihmiset puhuvat asiatason asioista: onko kesärenkaat vaihdettu, kuka ehtii käydä kaupassa tai pitäisikö ostaa uusi sohva. Toiseksi eniten puhutaan omista asioista: onkohan minulla kuumetta, pitääköhän minun tehdä ylitöitä. Kaikkein vähiten perheessä ja parisuhteessa puhutaan suhdetason asioista: miltä tuntuu olla toisen kanssa, mitä tapahtuu, kun aletaan riidellä tai mikä suhteessa ilahduttaa. Yleensä ihmiset puhuvat myös eniten kielteisistä asioista. Lapsiakin puhutellaan useimmiten silloin kun he ärsyttävät tai aiheuttavat häiriötä. Usein ihmiset eivät edes huomaa, mikä lapsessa tai puolisossa on sitä, mikä antaa syyn iloita tai ylipäätään elää. Suhteen tärkeät, intiimit asiat ovat useimmiten niitä, joista on vaikea jopa mahdotonta puhua. On hyvin tavallista, että suhdetta hoidetaan vaikenemalla. Osa ongelmista tietysti katoaa ajan myötä tällä tavalla, mutta osa ei. Sisään nieleminen pitemmän päälle etäännyttää osapuolia, ja vuosikausien vaikeneminen tekee entistä vaikeammaksi nostaa asioita esille. Ja jos sitten jonain päivänä lataa koko lis- pari & perhe 2/2009 5

6 rodeo tan kerralla, niin eihän sitä kukaan kestä, Tuovinen sanoo. Rakkaus on valinta Kyvyttömyys käsitellä ongelmia ei ole vain suomalaisten vaikeus, se on koko ihmiskunnan ongelma. Ihmissuhteissa ei ymmärretä sitä, että ei ole oikeita tai vääriä henkilöitä, vaan kyse on siitä, osaatko hoitaa suhdetta. Tuovinen sanoo hieman yllättäen, että rakkaus ei ole tunne vaan valinta. Rakastuminen sinällään ei ole valinta, se vain tapahtuu, mutta se mitä siitä seuraa, eli rakkauden hoitaminen, on valintaa. Se on samanlainen tahdon valinta kuin esimerkiksi rauha. Kun valitsee rakkauden, valitsee halun nähdä toinen ihminen, kuunnella häntä ja vastata hänelle. Mitään todellista yhteyttä ei voi syntyä ilman sitä. Rakkaus on suhde toiseen ihmiseen tai asiaan. Siihen liittyy toki paljon tunteita, kuten ilo ja suru tai vaaran pelko ja suuttumus. Jokainen voi itse valita, miten suhtautuu toisiin ihmisiin ja elämään. Liisa Tuovinen toimii myös kirkkojen rajat ylittävän Yhteys-liikkeen puheenjohtajana. Se on solidaarisuus- ja tukiryhmä, joka puolustaa ihmisarvoista ja kristillistä tapaa suhtautua seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin. Hän on ensimmäisten joukossa siunannut heidän parisuhteitaan. Homo- ja lesboparien suhteita rasittavat normaalien parisuhdeongelmien lisäksi monet ulkoiset uhat, muiden ihmisten ennakkoluulot, oman itsensä hyväksyminen ja esimerkiksi kysymys lasten saannista. Ne ovat aivan erityisiä taakkoja kannettavaksi. Osattomuuden tunne siitä, jääkö ilman omaa lasta, on riipaiseva. Seksuaalisuus on ihmiselle iso ja äärettömän mutkikas asia. Seksuaalisen minuuden löytäminen vie vuosia. Liisa Tuovinen pamauttaa, että eniten ennakkoluuloja samaa sukupuolta olevien parisuhteita kohtaan on niillä, joiden omaa identiteettiä se tuntuu uhkaavan. Lisäksi ihmisten on tavattoman helppoa ottaa kantaa sellaisiin asioihin, joista eivät tiedä mitään. Jos ei ole koskaan ollut Somaliassa, on helppo sanoa, ettei ihmisillä ole syytä lähteä pois sieltä: ihan kivaahan teillä siellä on, mitä te tänne tulette kyse on ihan samasta asiasta kuin homo- ja lesboparien ihmisoikeuksien vähättelyssä. Homous ei ole sairaus, vaan yleensä siihen synnytään. Kaikilla on oikeus elää parisuhteessa ja olla oma itsensä. Sovinnossa elämän kanssa Parisuhde- ja perhetyö on ollut Liisa Tuoviselle paitsi keskeinen osa työuraa, myös elintärkeää oman elämän ja avioliiton kannalta. Hän toteaakin, että kaikki hänen ajamansa asiat ovat sellaisia, joita ei voi tehdä ellei itse usko niihin. Hän torjuu arvion, että olisi ollut työssään jotenkin erityisen rohkea ja toteaa hyvin rauhallisesti, että todellisuuden kohtaaminen on ollut hänelle se johdattava asia, joka on kannustanut tekemään työtä parien, myös samaa sukupuolta olevien, eteen. Tärkeintä on se, että ihmiset jaksavat elää ja löytävät yhteyden itseensä ja toisiinsa. Että he kokevat elämisen mielekkääksi ja elämisen arvoiseksi, voivat olla sovinnossa ja tehdä rakkaudesta nousevia valintoja. l 6 pari & perhe 2/2009

7 Kupillinen historiaa, olkaa hyvä! Jo Väestöliiton ensimmäisinä vuosina 1940-luvun alussa toiminnan tärkeänä painopistealueena oli perheellistymisen tukeminen. Työtä asian edistämiseksi tehtiin laajasti ja luovasti. Nuorten parien tarvitsema tuki oli hyvin konkreettista ja apua tarvittiin yhteisen kodin perustamiseen. Nuorenparin koti Väestöliitto julkaisi vuonna 1945 yhteisestä elämää aloittaville nuorille oppaan Nuorenparin koti. Ohjekirjanen oli tarkoitettu niitä tuhansia ja kymmeniä tuhansia nuoria pareja varten, jotka sotien vuoksi olivat joutuneet lykkäämään kotinsa perustamista ja joutuivat nyt tekemään sen erittäin vaikeissa olosuhteissa. Kirjaseen oli koottu kattavan tavara- ja tilausluettelon lisäksi kokeneiden perheenemäntien ja kodinsisustajien antamia ohjeita. Väestöliitosta välitettiin vuosien aikana nuorille pareille kymmeniä tuhansia pöytiä, tuoleja, kaapistoja sekä kattiloita ja astiastoja. Sisustusarkkitehti Arttu Brummerin tervehdys kirjasessa: Te ajattelette perustaa oman kodin. Elämänne kaari tuntuu mielestänne kohoavan kohti arvaamattomia korkeuksia rohjetkaamme toivoa, että niin myös tapahtuu. Huonekalut eivät tietysti tee kotia eikä kaunis koti takaa avioliiton onnea, mutta se saattaa kuitenkin osaltaan olla sitä edistämässä. l Parien hyvinvointia edistämässä 2000-luvulla Kodinperustajia silmälläpitäen Väestöliitto on suunnitellut erityisen nuoren parin astiaston. Se on Arabian valmistetta ja käsittää 40 erilaista esinettä hauskoin siniraidoin. Arabiassa astiaston suunnitteli muotoilija Kaj Franck, joka ansiokkaasti otti muotoilussa huomioon Väestöliiton toiveet astioiden käytännöllisyydestä. Tänä päivänä Väestöliiton Parisuhdekeskus tarjoaa parisuhdetta suunnitteleville ja parisuhteissa eläville suhdetietoja ja -taitoja. Lähtökohtana on ajatus, että tukemalla parisuhdetta voidaan vaikuttaa myönteisesti niin tulevaan perhe-elämään kuin vanhemmuuteen. Parisuhdeongelmiin ja -kriiseihin ei ole nykyisin saatavissa riittävästi ammattiapua ja odotusajat hoitoon pääsyyn ovat kohtuuttoman pitkiä. Parit hyötyvät helposti saatavasta parisuhdetiedosta, -taidosta ja avusta. Ongelmiin on mahdollista löytää ratkaisuja, kun niihin puututaan aktiivisesti ja ajoissa. Lisää tietoa: Kumppaneiden ja lahjoittajien tuki tekevät tämän työn mahdolliseksi. Parisuhdekeskus on Raha-automaattiyhdistyksen tukema hanke. l pari & perhe 2/2009 7

8 rodeo TekSTi: Keijo Markova Parisuhde ja vauvaonni kuka sinä ihanuus olet, mitä sinulle kuuluu? vanhemmat pyrkivät parhaansa mukaan lukemaan vauvaa onko vauvalla hyvä olla? onko sillä nälkä, jano, kylmä mitä vauva tarvitsee? 8 pari & perhe 2/2009

9 Vanhemmat pyrkivät kaikin puolin vastaamaan vauvan tarpeisiin. He luovat vauvan ympärille turvakehän se on kuin ilmakehä maapallon ympärillä, ja sen tehtävänä on suojella vauvaa. Vanhempien turvamiehen rooli on ratkaiseva vauvan kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta. Turvallisesti elävän ihmisen aivojen osassa, hippocampuksessa, syntyy uusia aivosoluja ilmeisesti elämän loppuun saakka. Pelko ja turvattomuus heikentävät uusien aivosolujen syntymistä ja heikentävät oppimista. Vanhempien ja läheisten rakkaus on vauvan kasvun ja kehityksen tärkein tekijä. Onko täällä ketään minua varten? Kun vanhemmat yrittävät lukea vauvaa, heillä on aina lukihäiriöitä. Tutkimukset kertovat, että vanhemmat erehtyvät noin 70 prosentissa tapauksista. Mutta ei hätää vauvalla on jo syntymästään hallussaan kaksi sanaa. Ne ovat ei ja kyllä. Isän ja äidin pitää vain oppia ymmärtämään, kumpaa vauva milloinkin tarkoittaa. Ihminen on rakennettu olemaan yhteydessä toisiin ihmisiin. Kun vauva syntyy, sen ensimmäinen kysymys kuuluu: onko täällä ketään minua varten? Isä, äiti ja muu perhe pyrkivät vastaamaan, että kyllä, me olemme täällä sinua varten. Tämä tapahtuu siten, että vanhemmat kuuntelevat herkällä korvalla vauvan tarpeita ja pyrkivät jopa ennakoimaan niitä. Varmuus toisen läsnäolosta ja tarpeisiin vastaamisesta antaa hyvän pohjan läheisen ihmissuhteen syntymiselle. Suhteen turvallisuus puolestaan antaa hyvän pohjan menestymiselle myös ulkoisen maailman valloituksessa. Rakastutaan! Jotta on päästy näin pitkälle on saatu syntymään rakkausvauva ovat vanhemmat useimmiten löytäneet toisensa, ja toivon mukaan myös itsensä, rakastettavina ja arvostettavina. Ihmiset haluavat lapsensa isäksi tai äidiksi kumppanin, jota voi rakastaa, arvostaa ja kunnioittaa. Rakastumisvaiheen vahvat tunteet ovat auttaneet parin yhteen ja luoneet hyvän pohjan toiveelle saada yhdessä vauva. Mutta entä kun vauva täyttää koko näyttämön? Uuden käsikirjoituksen nimi on Vauva sitä ja vauva tätä ja vauva nukkuu ja vauva ei nuku ja ja Minne hävisikään Romeo ja Julia -käsikirjoitus? Vauva haastaa vanhemmat uuteen tilanteeseen. Kuinka luoda rakkaussuhde uuteen perheenjäseneen ja samalla pitää yllä parin välistä aikuisrakkautta? Onko mahdollista sovittaa aikuisrakkaus ja vauvarakkaus siten, että sekä isä että äiti ovat mukana vauvarakkaudessa? Tai jos perheeseen kuuluu jo aikaisempia lapsia, kuvioon pitäisi sisältyä myös lapsirak kaus vanhempien rakkaus perheen muihin lapsiin. Kolmenkeskeisen rakastavan suhteen ylläpitäminen on haasteellista, mutta tärkeää. Kun vanhemmat rakastavat toisiaan, se mahdollistaa yhdessä olemisen vauvan kanssa. Jos vanhempien suhde on etäinen, silloin voidaan siirtyä hoitamaan vauvaa vuorotellen. Vauvalta voi jäädä tällöin kokematta se ihana tunne, että molemmat vanhemmat yhdessä onnellisina voivat puuhata hänen kanssaan. Herkkyys ja kuuleminen kantavat suhteessa Rakastuneet ovat virittäytyneet toistensa aaltopituudelle. He ovat valmiita herkin korvin kuuntelemaan toisen pienimpiäkin tunteiden ja toiveiden ilmaisuja. Vauvan syntymän tulisi lisätä keskinäistä läheisyyttä ja herkkyyttä toisen tarpeille. Vauva on tarvitseva ja vauvan haavoittuvuus tuo esiin myös isän ja äidin haavoittuvuutta ja herkkyyttä. Kun vanhemmat vastaavat myös toistensa lisääntyneeseen herkkyyteen ja tarvitsevuuteen, voi heidän keskinäinen suhteensa kohota kokonaan uusiin mittasuhteisiin. Parisuhteen haaste, sekä ilman vauvaa että vauvan kanssa, on läheisyyden ja rakkauden ylläpitäminen niin, etteivät arjen muut haasteet saa meitä kasvamaan erilleen. Rakastumisvaiheen jälkeenkin saatetaan kaivata vielä tiiviin yhdessäolon ja jakamisen hetkiä. Jos molemmille kuitenkin löytyy työelämästä tai muualta sopivia projekteja, kumpikaan ei välttämättä kiinnitä huomiota siihen, että läheisyys ja jaka minen suhteessa voivat vähentyä. Jos kumppanit loittonevat liiaksi toisistaan, he voivat jossain vaiheessa joutua kysymään toisiltaan Missä olet? Entä sen ihanan vauvan tulo? Vauvan tullessa aika, jolloin toinen on vain minun mieheni tai minun naiseni, päättyy. Vauva tarjoaa meille uutta minuuden määrittelyä. Jokaisella aktivoituu äitiyteen ja isyyteen liittyviä tietoisia ja ei- tietoisia mielikuvia. Vanhemmille alkaa kehittyä itsetunto äitinä tai isänä, samoin myös itsen tuntemus äitinä tai isänä. Vauva tuo mukanaan kokonaan uuden vaiheen vanhemmuusmoodin. Se, miten puolisot suhtautuvat omaan ja toisen vanhemmuuteen, ratkaisee paljolti suhteen menestymisen vauvantulovaiheessa. Jos toinen sukeltaa kokopäivätoimisesti vanhemmuuteen, ja toinen jatkaakin vielä pääsääntöisesti mies- tai naismoodissa, pettymys voi olla molemmin puolin suuri. Tuntuu kuin toinen ei olisikaan läsnä, koska hän ei vastaa sillä alueella, jossa toinen haluisi hänen vastaavan. Vaarana on, että molemmat voivat kokea jäävänsä yksin ja miettiä, tätäkö se vauvan tuleminen onkin. Vauvan syntyminen ei vaikuta pelkästään kielteisesti koettuun miehuuteen tai naiseuteen, vaan useimmiten tuleva äitiys ja isyys antavat lisäarvoa ja itsetuntoa myös miehuudellemme ja naiseudellemme. Mutta miehuus ja naiseus voivat tilapäisesti kärsiä vauvan odotuksesta. Ruumiin kuvan muutokset voivat hämmentää, toiminnallinen seksi jää jossain vaiheessa sivuun ja sen palautuminen voi viivästyä. Vauva tuo mukanaan myös unettomia öitä, väsymystä, ratkaistavia asioita ja ristiriitoja. Keskinäinen läheisyys on koetuksella ja voi olla väsymyksen hetkillä veitsenterällä. Mieleen voi tulla kysymys tätäkö tämä ihanan vauvan tuleminen merkitsee? l Tuomassa vauvaa kotiin -koulutus Väestöliiton Tuomassa vauvaa kotiin -koulutus lasta odottaville tai juuri lapsen saaneille pareille pyrkii antamaan vastauksia vauvan tulon parisuhteelle asettamille haasteille. Tavoitteena on antaa valmiuksia rakkaussuhteen luomiseen vauvan kanssa. Sitoutuminen kasvamaan yhdessä on suurenmoinen kasvun mahdollisuus, vaikka se voi olla välillä haasteellista ja kivuliastakin. Koulutuksen tärkeimpänä tavoitteena on me-tiimin, keskinäisen rakkauden, yhteenkuuluvuuden ja arvostuksen vahvistaminen. Mikä voisikaan sitä paremmin vahvistaa kuin tietoisuus siitä, että oma kumppani on ihana mies tai nainen samalla hän on ihana isä tai äiti lapselleni. Onnelliset vanhemmat onnellinen vauva rakastava pari, hyvä luottavainen läheisyys. Tämä kaikki on mahdollista. Lisätietoja: pari & perhe 2/2009 9

10 TekSTi: Heli Yli-räisänen Lapsettomuushoidot vahvistavat parisuhdetta Lapsettomuus on useille pareille tuskallinen asia, joka koettelee myös parisuhdetta. onnistuneiden lapsettomuushoitojen myötä parisuhteeseen ollaan kuitenkin tyytyväisempiä verrattaessa pareihin, jotka saavat lapsen ilman hoitoja. rodeo Lapsettomuushoidot vaikuttavat myös vanhempien parisuhdetyytyväisyyteen. Tämä selviää HYKSin lastenpsykiatrian klinikan lastenpsykiatrian erikoislääkärin Leena Repokarin tekemästä tutkimuksesta. Repokari tutki väitöskirjassaan vanhemmuutta lapsettomuushoitojen jälkeen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsen tulo lähes aina vähentää parisuhdetyytyväisyyttä, oli lapsen saannissa ongelmia tai ei. Repokarin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lapsettomuushoitoja saaneiden parien yhteisymmärrys säilyi paremmin lapsen syntymän jälkeen kuin ilman hoitoja lapsen saaneiden parien. Näyttäisi siltä, että yhdessä koettu kriisi, lapsettomuus, sen takia kärsityt hoidot ja lopulta sen selättäminen, vahvistavat parisuhdetta. Lapsen saannin osoittautuessa ongelmalliseksi ja hoitojen aikana on opittava kommunikoimaan loukkaamatta kumppania, koska lapsettomuus loukkaa itsessään jo niin paljon molempia. Lapsettomuus voi myös korostaa parisuhteen ongelmia Lapsettomuus näyttäisi vaikuttavan enemmän miehiin kuin naisiin. Väitettä voidaan kritisoida, koska naiset ja miehet ilmentävät emotionaalisuuttaan usein eri tavoin. Molempien tapauksessa elämä kuitenkin käpertyy sisäänpäin hedelmättömyyden ja hoitojen ympärille, sosiaaliset suhteet kärsivät ja parisuhteeseen tuntuu tulevan mukaan muitakin ongelmia tai ne korostuvat entisestään. Ihmisluonnolle lienee tyypillistä etsiä syitä asioihin, ja hedelmättömyyden kohdalla etsitään myös "syyllisiä". Naiset ovat taipuvaisia suojelemaan miestä, jos lapsettomuus johtuu miehestä, eivätkä halua kertoa siitä, Repokari kertoo. Hän arvelee, että miehen hedelmättömyyttä pidetään jollain tavoin häpeällisempänä kuin naisen. Tutkimuksen mukaan naiset ja miehet kokivat vähemmän ahdistusoireita raskauden aikana ja lapsen synnyttyä silloin kun lapsi oli saanut alkunsa hedelmöityshoitojen avulla kuin silloin, kun lapsi oli saanut alkunsa ilman hoitoja. Ahdistuneisuusoireet olivat vähäisempiä hoitoja saanneilla vanhemmilla kuin hoitamattomilla vanhemmilla myös silloin, jos lapsella heti syntymän jälkeen ilmeni sairautta tai muita ongelmia. Lapsettomuushoidot eivät vaikuta lapsen kehitykseen Tutkimuksessa haluttiin selvittää myös, vaikuttavatko lapsettomuushoidot lapsen kehitykseen vanhempien kokemusten kautta. Repokarin tutkimuksessa oli mukana vain omia sukusolujaan käyttäneitä pareja. He eivät joutuneet onnistuneiden hoitojen jälkeen törmäämään hämmentäviin tilanteisiin, joissa vieraat ihmiset ihastelevat, kuinka luovutetuista siemenistä syntynyt lapsi onkaan isänsä näköinen. Hoidot ovat kuitenkin raskas kokemus sukusolujen alkuperästä riippumatta. Repokarin mukaan lapsen saamisen vaikea alkutaival ei kuitenkaan vaikuta lapsen psyyken kehitykseen. Parisuhde on enemmän lapsen koti kuin konkreettinen koti, johon lapsi syntyy, joten oli tärkeää tutkia myös sitä, miten vanhempien lapsettomuudesta kärsiminen vaikuttaa hoidon viimein onnistuessa lapseen, Repokari sanoo. l Lähde: LT Leena Repokarin väitöskirja "Transition to parenthood after assisted reproductive treatment: Follow-up study of singleton pregnancies" elokuu pari & perhe 2/2009

11 KAre bonsdorff Ihana arki eli yksi ainoa vinkki Saila Susiluoto Media tulvii vinkkejä siitä, miten pitää parisuhde kunnossa. On muistettava varata kahdenkeskistä aikaa, muistettava että toinen on muutakin kuin äiti tai isä, muistettava viehättävyys, viettely ja romantiikka, joka tuo mieleen kynttiläillalliset, kalliit viikonloppumatkat, lahjat, hemmottelun suurperheiden arjen ja todellisuuden välissä nykiville aikuisille melko tuntemattomat asiat. Uupuneet vanhemmat eivät välttämättä jaksa rakentaa kokoon kynttiläillallista, viikonloppumatkan järjestely voi olla tuskaista, ja lopulta arkitodellisuudesta irtirepäisty pariskunta saattaa istua sateisessa kahvilassa hiljaisena tai miettiä sitä, että olisi mieluummin viety lapset etelään tai vaatetettu pienet perheenpäät kevättä varten. Kaikki vanhemmat eivät halua satojen kilometrien päähän lapsistaan, eikä kaikilla ole siihen varaa. Köyhäilyn ja romantiikkavinkkien välille tuntuu muutenkin avautuvan mahdoton kuilu: niksit ovat melko vaivaannuttavia (kirjoita puolisollesi rakkauskirje) tai selittämättömiä (yllätä hänet jotenkin ). Kaikki tämä muuttuu yhdentekeväksi silloin, kun tapahtuu jotain vakavaa. Kun kolme isompaa lasta sairastuu vatsatautiin, kun pienin lapsista täytyy pitää terveenä, jotta hän pääsee pelottavaan, aikuisen mielen kuolemaan, kipuun ja sairauteen kääntävään luuydintutkimukseen; silloin parisuhde on selviytymistä. Silloin ei paljon puhuta, silloin toinen pyykkää lä- on kepeän ja tunnelmallisen kynttilänvalon aika, tavallisen ja tylsän arkipäivän selviytymisrumban aika, ja syvien ja pelottavien asioiden aika. pi yön, kulkee desinfiointisuihkeen ja rätin kanssa, toinen kokkaa potilaille lihalientä, rahtaa kaupasta limsaa ja mehua. Se on arjen ja kauhun epätasapainon ja tasapainon vuorottelua, kipua, surua, epäilyä ja toisaalta luottamusta toiseen ja haurasta yritystä ulottaa tämä luottamus myös itse elämään. Silloin ei pohdi lapsenvahtiongelmia, rahahuolia, kahdenkeskisen ajan puutetta, ja ainut mitä uskaltaa toivoa, on se, että perheen kaikki ihmiset pysyvät lähellä ja elossa. Vanhan viisauden mukaan kaikelle on aikansa ja paikkansa, ja tämä on epäilemättä totta: että on kepeän ja tunnelmallisen kynttilänvalon aika, tavallisen ja tylsän arkipäivän selviytymisrumban aika, ja syvien ja pelottavien asioiden aika, aika, jonka varjotkin tuntuvat liittävän ihmiset yhteen. Yksi myötämielinen kosketus sellaisena hetkenä kantaa luultavasti pidemmälle kuin viikonloppumatka, ja arki pienine vaikeuksineen tuntuu tavoittelemisen arvoiselta ylellisyydeltä; siihen palaaminen on helpottavaa mutta äkkiä myös suurin mahdollinen kuviteltavissa oleva onni. l pari & perhe 2/

12 Teksti: Mia Hemming Sateenkaariperheiden elämää maailmalla 12 pari & perhe 2/2009

13 Latinalaisen Amerikan maista viimeksi Kolumbiassa on tapahtunut edistystä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksissa, kun tämän vuoden puolella samaa sukupuolta olevat kolumbialaispariskunnat saivat samat oikeudet kuin naimattomat heteroparit adoptio-oikeutta lukuunottamatta. colombia diversa Eduskunta aloitti viime syksynä hallituksen esityksen käsittelyn perheen sisäisen adoption sallimiseksi rekisteröidyssä parisuhteessa. Homoseksuaalinen suuntautuminen tai rekisteröity parisuhde ei tällä hetkellä muodosta estettä yksin adoptoimiselle. Oikeudellisesti lapsella voi toistaiseksi olla vain yksi isä ja yksi äiti. Vanhemmilla on oikeus yhteishuoltajuuteen, mutta huoltajuus eroaa juridisesti vanhemmuudesta. Myös muualla maailmassa homo- ja lesboparien perheisiin kuuluu lapsia, vanhempien ollessa virallisia tai epävirallisia. Esimerkiksi sekä sisäinen että ulkoinen adoptio on laillista samaa sukupuolta oleville pareille Alankomaissa, Andorrassa, Belgiassa, Englannissa ja Walesissa, Espanjassa, Etelä-Afrikassa, Islannissa, Norjassa, Ruotsissa sekä useassa Yhdysvaltain osavaltiossa. Sen sijaan erityisesti vähemmän kehittyneissä maissa laki ei tunnusta samaa sukupuolta olevien parien molempia osapuolia virallisiksi vanhemmiksi. Vilkaisemme Latinalaisen Amerikan sekä Venäjän tilannetta. Latinalaisessa Amerikassa ei ole oikeutta adoptioon Latinalaisen Amerikan maista noin kolmannes tunnustaa lailla samaa sukupuolta olevien parien oikeudet. Latinalaisessa Amerikassa samaa sukupuolta olevilla pareilla ei ole oikeutta sisäiseen eikä ulkoiseen adoptioon. Molemmat vanhemmat eivät voi olla juridisesti vanhempia. Heillä on mahdollisuus adoptoida yksinäisinä henkilöinä salaten suhteensa. Joskus seksuaalivähemmistöön kuuluvia henkilöitä vastaan on käytetty adoptiolainsäädännön niin kutsuttuja moraalisia vaatimuksia. Mutta joissakin harvoissa oikeuskäsittelyissä on myös todettu, että adoptiomahdollisuutta ei voida evätä seksuaalisen suuntautumisen perusteella, argentiinalainen Juan Marco Vaggione mainitsee. Vaggione työskentelee opettajana ja tutkijana Cordoban kansallisen yliopiston oikeus- ja yhteiskuntatieteiden koulussa. Lapsi voi myös olla toisen synnyttämä aiemmassa avioliitossaan tai lapsi voi olla saatu sopimalla siitä esimerkiksi yhdessä toisen pariskunnan tai yksineläjän kanssa. Joissakin maissa laki ei kiellä yksinäisiltä naisilta hedelmöityshoitoja, mutta toisissa hoidot ovat sallittuja ainoastaan naimisissa oleville naisille. Epävirallisena keinona voidaan käyttää myös esimerkiksi kohdunvuokrausta Brasiliassa on osassa maata mahdollista rekisteröidä parisuhde ja paikoin homoseksuaalien syrjintä on kielletty. Psykologi Vera Lúcia Moris valmistelee väitöskirjaa homoseksuaali-isistä ja kertoo olevan tavalpari & perhe 2/

14 Nadja kasinskajan perheeseen kuuluu elämänkumppani ja kaksi lasta, jotka molemmat ovat kasinskajan kumppanin entisestä avioliitosta. lista, että samaa sukupuolta olevien parien muodostamiin perheisiin, erityisesti naisparien, kuuluu myös lapsia. Vain toinen vanhemmista on virallisesti lapsen tai lapsien vanhempi. Moriksen isistä lähes kaikki ovat biologisia isiä, joiden luo lapset ovat jääneet asumaan avioeron jälkeen. Heillä on paljon erityislaatuisia ongelmia johtuen heidän seksuaalisesta suuntautumisestaan. He kohtaavat syrjintää sukujensa, työtovereidensa sekä ex-vaimojensa taholta. Ongelmien välttämiseksi osa isistä pyrkii salaamaan seksuaalisen suuntautumisensa, Moris kertoo. Vaikka seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista keskustellaan ja väitellään aktiivisesti, niin samaa sukupuolta olevien parien oikeuksia vanhemmuuteen ei Moriksen mielestä ole huomioitu riittävästi. Venäjällä laki vaikenee sateenkaariväen vanhemmuusoikeuksista Venäjällä laki ei sano yhtään mitään samaa sukupuolta olevista pareista ja heidän oikeuksistaan vanhemmuuteen. Myöskään syrjintää sukupuolisen tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella ei ole kielletty. Koska samaa sukupuolta olevia pareja ei laissa erikseen kielletäkään, niin lapsia ei periaatteessa voi viedä heiltä pois sillä perusteella. Vanhemmuus on heille siten mahdollista, mutta ei juridisesti parina, käytettävyysasiantuntija ja sateenkaariperheen äiti Nadja Kasinskaja selvittää. Kasinskaja asuu Etelä-Venäjällä Rostov-Na-Donun kaupungissa. Samaa sukupuolta olevien parien osapuolista toinen voi adoptoida lapsen yksinhakijana. Yksityiset klinikat ovat antaneet naispareille hedelmöityshoitoja, jotka eivät ole heiltä kiellettyjä. Naisparit voivat myös hankkia lapsia käyttämällä tuttua sperman luovuttajaa eli koti-inseminaatiolla tai heillä voi olla lapsia entisistä heterosuhteista. Venäjällä elää edelleen hyvin vahvana käsitys, että lapsen ensisijainen paikka on äidin luona. Kun mies on halunnut viedä lapsen sen naissuhteen solmineelta äidiltä, niin asianajaja ei ole ottanut edes hoitaakseen niin toivotonta tapausta. Miespareilla on siten vastaavankaltaisissa tilanteissa paljon vaikeampaa, kun miehen tulee olla paljon parempi vanhempi lapselle kuin äiti saadakseen lapsen itselleen. Sateenkaariperheet haluaisivat olla tavallisia perheitä Naispareihin suhtaudutaan Venäjällä Nadja Kasinskajan mukaan myönteisemmin kuin miespareihin, mutta homoseksuaalisuuteen suhtaudutaan yleisesti ottaen kielteisesti. Vaikka sateenkaariperheitä on olemassa, Kasinskaja ei tunne oman perheensä lisäksi yhtään avoimesti sateenkaariperheenä esiintyvää perhettä. Pienet lapset eivät aina tiedä, kuka perheen toinen nainen oikeastaan on, joku äidin ystävä. Isommille lapsille yleensä kerrotaan. Venäjällä sateenkaariperheet ovat vielä paljon epätavallisempia kuin Suomessa siitä huolimatta, että perinteiset perhearvot ovat kunniassaan ainakin naisparien keskuudessa. He haluavat lapsia sekä perustaa perheen ja naiset arvostavat kokemuksena äitiyttä. Äitiys koetaan naisen oikeudeksi. Venäjällä kyllä kamppaillaan sateenkaariväen oikeuksien puolesta, mutta ei niinkään vanhemmuusoikeuksien. Ensiksi syrjintäperustekieltoihin täytyy saada kirjatuiksi seksuaalinen ja sukupuolinen suuntautuminen ja kun vastaavan kaltaiset perusasiat on saatu kuntoon, voidaan pyrkiä tavallistamaan sateenkaariperheitä. Suomessa on jo niin avoin ilmapiiri seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan, että niihin lukeutuviltakin voidaan jo kuulla soraääniä sateenkaariperheitä kohtaan. Esimerkiksi Setassa ei haluta, että sateenkaariperheitä pidettäisiin tavallisina perheinä. Me sen sijaan Venäjällä unelmoimme siitä. l 14 pari & perhe 2/2009

15 Kysy lakimieheltä Hyvä lukija, voit lähettää mm. avio- ja avoliittoon, pari suhteeseen ja vanhemmuuteen liittyviä kysymyksiä väestöliiton lakimiehelle osoitteeseen väestöliitto, Pari & perhe -lehti, PL 849, Helsinki. Lakimiehemme Arto nikkarinen vastaa. Olemme 53- ja 56-vuotias avopari. Yhteinen lapsemme on jo aikuinen ja asuu omillaan. Onko olemassa mitään lainopillista syytä, miksi meidän olisi hyvä vahvistaa suhteemme eli mennä naimisiin 28 avoliittovuoden jälkeen? Onnelliset Lainsäädännöstä löytyy useita määräyksiä, joilla pyritään suojaamaan aviopuolisoiden asemaa ja joita ei sovelleta avopuolisoihin. Näitä ovat mm. seuraavat: Aviopuolisot ovat toistensa lähimmät sukulaiset ja heillä on siten oikeus saada tietoa puolison terveydentilasta ja päättää tämän hoidosta, jos tämä ei siihen itse pysty. Aviopuolison suostumus vaaditaan perheen asuntoa koskeviin oikeustoimiin, vaikka hän ei olisi omistaja. Lesken asema pesän muita osakkaita vastaan on hyvin suojattu. Leskellä on mm. oikeus jäädä asumaan puolisoiden viimeiseen yhteiseen asuntoon ja oikeus hallita yhteisessä kodissa olevaa tavanomaista asuntoirtaimistoa jakamattomana. Avioliiton päättyessä puolisoiden netto-omaisuus jaetaan tasan siten, että enemmän omistava puoliso joutuu luovuttamaan ns. tasinkoa vähemmän omistavalle puolisolle. Tasingolla saadusta omaisuudesta ei makseta veroa. Tämä oikeus voidaan sulkea pois tai rajoittaa sitä avioehdolla. Aviopuolisot perivät toisensa, ellei rintaperillisiä ole. Aviopuolisoiden perintöverotus on avopuolisoita huomattavasti alhaisempaa. Leskelle voidaan maksaa leskeneläkettä jos aviopuolisot olivat menneet naimisiin ennen kuin kuollut puoliso täytti 65 vuotta. Leskellä on aina oikeus perhe-eläkkeeseen jos puolisoilla on tai on ollut yhteinen oma tai ottolapsi. Olemme menossa kesällä naimisiin. Olen perinyt isältäni hieman omaisuutta ja miettinyt sen vuoksi avioehtoa. Onko avioehdon esittäminen tässä vaiheessa epäluottamus kumppaniani kohtaan? Voiko sen tehdä myöhemminkin? Mitä jos toinen ei suostukaan? Kesämorsian Jos puolisoiden taloudellinen asema on suhteellisen samankaltainen, ei avioehtoa mielestäni tarvita. Mikäli jommankumman varallisuus on huomattavasti toista suurempi, on avioehdon solmimista syytä harkita. Avioehdon voi solmia milloin tahansa avioliiton aikana tai ennen sitä. Avioehto edellyttää molempien osapuolten suostumusta. Arto Nikkarinen pari & perhe 2/

16 TekSTi ja kuvat: Tuula Ainasoja kahden kulttuurin liitossa on omat karikkonsa Parhaimmillaan monikulttuurisuus on makoisa mauste parisuhteelle, mutta joskus voi syntyä melkoinen soppa, kun kaksi ehkä hyvinkin erilaista kulttuuria kohtaavat kodin seinien sisällä. Puolisoiden pitäisi löytää elämän perusasioihin yhteinen sävel molempien kulttuureja kunnioittaen. Erimielisyydet puolisojen rooleista saattavat putkahtaa esiin jo ensiaskelilla yhteisen arjen alettua. Rahankäytöstä voi tulla kiistaa ja puolison arvostamia traditiota on ehkä vaikea ymmärtää. Uskonnon keskeinen merkitys on monelle kantaväestön edustajalle vierasta ja maahan muuttanut osapuoli pitää ehkä puolestaan täkäläistä lasten kasvatusta liian lepsuna. Myös ulkopuolelta tulevat paineet voivat kuormittaa pariskunnan yhteiseloa. Suomalaisen puolison perhe ja suku saattavat suhtautua nihkeästi liittoon ja yhteiseloa joudutaan ehkä selittelemään myös ystäville ja työkavereille. Miespuolisen maahanmuuttajan työttömyys rasittaa parisuhdetta erityisesti, jos miehen identiteetti rakentuu hänen omassa kulttuurissaan perheen elättäjän roolin varaan. Puolison taustan erilaisuus saattaa aluksi viehättää, mutta alkaa ehkä tuottaa hyvinkin pian syvältä kirpaisevaa kitkaa. Myös pariskunnan keskinäinen vuorovaikutus voi olla varsin vajavaista, etenkin jos yhteinen kieli ei ole kummankaan äidinkieli. Heikko suomen kielen taito tekee maahan muuttaneesta osapuolesta väistämättä ainakin tilapäisesti riippuvaisen suomalaisesta puolisostaan. Suomeen avioituu naisia, joilla ei ole lainkaan yhteistä kieltä suomalaisen aviomiehensä kanssa. Yksi heistä on 31-vuotias Praiwan*), joka ajautui paremman elämän toivossa Hämeenlinnaan suomalaisen miehen Aasian matkamuistona nelisen vuotta sitten. Muuten meni ihan hyvin, mutta kun mieheni joi alkoholia, hänestä tuli kuin eri ihminen. Hän löi ja loukkasi minua puheillaan, ja heitti minut monta kertaa ulos yhteisestä asunnosta. Aamulla mies ei muistanut mitään ja pyysi anteeksi, mutta illalla sama homma jatkui, jos seuraavana päivänä ei ollut työpäivä, Praiwan kertoo. Luottamuspula vaikeuttaa Monen muun maahanmuuttajan tavoin Praiwanin ei ollut helppo hakea apua. Omassa maassa saatujen huonojen kokemusten vuoksi hänen oli vaikea luottaa katri Lartama toteaa, että monikulttuurinen perhetyö voi olla välillä rankkaa, mutta myös palkitsevaa. suomalaisiin viranomaisiin ja ammattiauttajiin. Nuori nainen sinnitteli vuosia väkivaltaisessa parisuhteessa, kunnes työvoimaneuvoja ohjasi hänet Hämeenlinnan Setlementin monikulttuuristen tukipalvelujen piiriin. Toisinaan avioliiton kautta Suomeen tulleiden odotukset ja täällä kohdattu todellisuus eivät kohtaa. Elämä uudessa kotimaassa ei välttämättä olekaan sellaista kuin puoliso on kuvaillut, Setlementin perhe- ja kriisityönohjaaja Katri Lartama sanoo. Hämeenlinnan Setlementti ry. on tukenut yli kymmenen vuoden ajan paikallisia maahanmuuttajia. Toimintaa ovat rahoittaneet pääasiassa Raha-automaattiyhdistys ja Hämeenlinnan kaupunki. Monikulttuurinen perhe- ja kriisityö on kehittynyt viime vuosina yhdeksi yhdistyksen tärkeäksi toiminta-alueeksi. Hämeenlinnan Setlementin toiminnanjohtaja Sirpa Mäkinen korostaa, että ammattiauttamisen ohella myös vertaistuki on tärkeää työssä. Usein maahanmuuttajan on helpompi löytää luottamus yhteiskuntaan, kun vastaavanlaisia ongelmia kokenut henkilö kulkee jonkin mat- 16 pari & perhe 2/2009

17 Rebekka Wadhwa korostaa, että maahanmuuttajien omien voimavarojen löytymien on tärkeää. Virallisten asiakirjojen kääntäminen selkokielelle auttaa tukea hakevia ymmärtämään mihin toimen piteisiin heidän on ryhdyttävä. kaa rinnalla. Maaliskuussa alkaneen Tukiverkko -projektin myötä yhdistys rekrytoi ja kouluttaa vapaaehtoisia tukemaan monikulttuuristen perheiden selviytymistä kriisitilanteissa. Tukikodissa muutoksen alkuun Parisuhdekriisiinsä tukea hakevan ongelmien taustalla piilee usein omakohtaisia tai läheisen traumakokemuksia. Masennus, ahdistus ja muu oireilu saattaa puhjeta vasta turvallisiin oloihin päästyä, eikä niitä välttämättä osata yhdistää traumatisoitumisen seurauksiksi. Rankat kokemukset voivat kuormittaa perhettä tai parisuhdetta varsin salakavalasti ja epämääräinen oireilu vaikeuttaa ehkä myös tuen piiriin hakeutumista. Toisaalta maahanmuuttaja ei ehkä edes tiedä yhteiskunnan tuesta Suomessa tai hän ei ole valmis ottamaan vastaan apua, koska hän on omassa maassaan tottunut tulemaan toimeen suvun avulla, Setlementin perhe- ja kriisityönohjaaja Rebekka Wadhwa sanoo. Setlementin työntekijät korostavat, etteivät he holhoa vaan auttavat ahdinkoon joutuneita maahanmuuttajia näkemään toivon ja muutoksen mahdollisuuksia omassa elämässään. Praiwan pääsi Setlementin TukiKotiprojektin tarjoaman asunnon suojiin, jotta hän voisi rauhassa miettiä ulospääsyä vaikeasta elämäntilanteestaan. Arjen kuviot selkeiksi Sain apua virallisten papereiden täyttämisessä ja lakiin liittyvissä asioissa, koska en ymmärtänyt mitä Suomen laki sanoo lähestymiskiellosta ja avioerosta. Setlementin työntekijät neuvoivat myös mistä voi saada ruoka-apua ja olivat mukana velkaneuvonnassa, kaksi kuukautta Setlementin tukikodissa asunut Praiwan sanoo. Erotilanteessa Suomeen avioitunutta puolisoa saattaa ahdistaa pelko tulla karkotetuksi maasta. Mieheni yritti juonia, että minut karkotettaisiin Suomesta. Hän ei tiennyt, että asuin tukikodissa, mutta silti minua pelotti kovasti. Setlementin työntekijä soitti onneksi säännöllisesti. Me tehtiin yhdessä lukujärjestys, johon oli merkitty soittoajat ja kaikki yhdessä tehtävät virastokäynnit ja muut tärkeät asiat, Praiwan kertoo. Setlementti auttoi Praiwania löytämään oman asunnon, jonne hän muutti suoraan tukiasunnosta viime vuoden elokuussa. Tukiasunnosta poismuuton jälkeen vaikeassa elämäntilanteessa olevan on mahdollista saada edelleen tukea. Siten halutaan varmistaa maahanmuuttajan arjen sujuminen ja ohjata hänet sopivien palveluiden piiriin, Katri Lartama sanoo. Paitsi oman asunnon avaimet, Praiwanilla näyttää olevan taskussaan myös avaimet suomalaiseen yhteiskuntaan. Nuori nainen on oppinut suomea, opiskellut ammattiin ja saanut koulutustaan vastaavaa työtä. Monikulttuuriset liitot Suomessa Suomen väestöstä noin 2,3 prosenttia on ulkomaan kansalaisia. Avioliittoja suomalaisten ja ei-suomalaisten välillä solmitaan enemmän kuin koskaan. Noin 60 prosenttia maahan muuttaneista tulee Suomeen perhesyiden vuoksi. Perhesiteisiin perustuvia oleskelulupahakemuksien määrä on ollut viime vuosina kasvussa. Vuonna 2007 niitä tehtiin lähes Maassamme oli vuonna 2007 noin monikulttuurista perhettä. Suomen ja ulkomaalaisen kansalaisen välille solmittujen avo- tai avioliittojen määrä on noin Suomalainen naisen ulkomaalainen puoliso tulee yleisimmin Ruotsista, Britanniasta, Saksasta tai Venäjältä. Suomalaisen miehen ulkomaalainen puoliso on yleisimmin kotoisin Venäjältä, Virosta tai Thaimaasta. Lähde: Tilastokeskus 2007 Kaksi vuotta sitten olisin halunnut mennä elämää pakoon, mutta nyt kaikki näyttää paremmalta, uusi elämä on alkanut, Praiwan sanoo luottavaiseen sävyyn. l *) nimi muutettu pari & perhe 2/

18 Lasta huoltavien opintotukeen vaaditaan parannusta opiskelijaperheiden taloudellisia edellytyksiä päätoimiseen opiskeluun pitäisi parantaa, esittää opiskelijaperheet ja opintotuki -työryhmä. Työryhmä esittää opintorahaan huoltajakorotusta, lisäksi se ehdottaa opintolainan korkoavustuksen tulorajojen korottamista. esitys luovutettiin opintotuesta vastaavalle kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinille 1. huhtikuuta. väestöliiton toimitusjohtaja Helena Hiila kertoo, että järjestö on puhunut opintotuen lapsikorotuksen puolesta jo pitkään. Tämä on meidän pitkäaikainen vaatimuksemme. olemme ajaneet asiaa jo kaksien eduskuntavaalien ajan, Hiila sanoo. opintorahan korotus parantaisi omaltaan osaltaan köyhien lapsiperheiden asemaa. varsinkin nuoret äidit kaipaavat yhteiskunnalta tukea, ja opintotuen lapsikorotus vastaisi Hiilan mukaan tähän tarpeeseen. Työryhmän mukaan korotus on tarpeellinen, sillä selvityksen mukaan opintotuella elävän opiskelijalapsiperheen taloudellinen tilanne on tiukka ja opiskelu on sivutoimisempaa kuin muilla opiskelijoilla. Huoltajakorotus koskisi opiskelijaa, joka on alle 18-vuotiaan lapsen huoltaja. Korotus olisi 145 euroa kuukaudessa riippumatta lasten määrästä. Varusmiesten tukipuhelin väestöliitto avasi 4.5. varusmiehille ilmaisen tukipuhelimen yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa. Puhelin päivystää arkisin klo Salla Hyvärinen, Maaret kallio, Pirkko Brusila, kirsi Porras eikö se kuulu kenellekään? -kirjalle Tekryn kunniamaininta väestöliiton julkaisema Eikö se kuulu kenellekään? Rohkene kohdata seksuaalisesti kaltoinkohdeltu nuori -kirjan käsikirjoitus sai kunniamaininnan Tekryn parhaat terveysaineistot -kilpailussa. Terveyden edistämisen keskus ry palkitsi vuoden 2009 parhaita aineistoja 22. huhtikuuta Helsingissä. Käsikirjoitus nosti rankan aiheen rohkeasti esiin. Se on merkittävä uusi avaus ja tarjoaa AnTero AALTonen ammattilaisten käyttöön keinoja kohdata vaikea asia nuoren kanssa, sanoi Tekryn toiminnanjohtaja janne juvakka. vuoden 2009 parhaana terveysaineistona palkittiin Yhdessä liikkeelle Yhdistykset ja kunnat liikunnan kumppaneina -kirja. Mukana kilpailussa oli 60 aineistoa. Lisäksi Tekry jakoi vuoden Terveystekotunnuspalkinnon. Tunnustus myönnetään vuosittain huomionarvoiselle työlle, joka nostaa esille terveyttä edistävän toimintatavan tai näkökulman. Tänä vuonna palkittiin Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton Kännissä olet ääliö -kampanja. KAre bonsdorff Helena Hiila STkL:n valtuuston puheenjohtajaksi väestöliiton toimitusjohtaja Helena Hiila valittiin maaliskuussa Sosiaali- ja terveysturvan liittovaltuuston uudeksi puheenjohtajaksi. valtuustoa kuusi vuotta johtaneella tohtori Pentti Arajärvellä tulivat täyteen liiton sääntöjen sallimat kaksi liittokokouskautta. valtuuston varapuheenjohtajina toimivat Folkhälsanin toimitusjohtajana Stefan Mutasen sekä Kotkan sosiaalijohtaja Marja-Liisa Grönvall ja näkövammaisten Keskusliiton toimitusjohtaja Mauno Lehtinen. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto on valtakunnallinen sosiaali- ja terveyspoliittinen yhteistoiminta- ja asiantuntijajärjestö. Sen jäseninä on 141 valtakunnallista sosiaali- ja terveysjärjestöä ja 16 alueellista sosiaali- ja terveysturvayhdistystä. 18 pari & perhe 2/2009

19 GoriLLA TekSTi: Sinikka Kumpula ja vuokko Malinen Seksuaalisuus ja intiimiys kohdataan parisuhteessa ihmisillä seksuaalisuutta säätelee ennen kaikkea keskushermosto, ei niinkään hormonit, kuten eläimillä. Seksuaalinen halukkuus syntyy kehon ja mielen kiinteästä yhteistyöstä. Parisuhde on ainutlaatuinen aikuinen suhde, jossa seksuaalisuus ja intiimiys kohdataan. Tyydyttävä seksuaalinen kanssakäyminen edellyttää kiintymystä, arvostusta ja toisen kokonaisvaltaista hyväksymistä. Jos kumppanille ei synny turvallista kokemusta rakastavasta sylistä, jossa voi koskettaa toista ja tulla itse kosketetuksi, hänen on vaikeaa antautua intiimiin läheisyyteen toisen kanssa. Jatkuva kiintymyksen ja kiinnostuksen osoitus toista kohtaan kantaa pitkälle. Se lujittaa suhdetta ja auttaa paria kestämään pettymyksiä ja ristiriitoja myös seksuaalisuuden alueella. Seksisuhteen tulee olla sillä tavalla riittävä, että molemmat voivat tuntea olevansa tarpeeksi toisen rakastamia. Jotta tähän päästään parisuhteen on selvittävä alun romanttisesta ihastumisesta ja idealisoinnista läpi sellaisten vaiheiden, joissa esiintyy enemmän tai vähemmän ristiriitoja. Kun suhde realisoituu pari & perhe 2/

20 SHUTTERSTOCK arjessa, kumppanit etsivät heille sopivia tapoja elää yhdessä ilman turhia valtakamppailuja ja kilpailuja siitä, kumman tavoilla eletään. Suhteessa saattaa olla vallalla enemmän pettymystä ja kiukkua kuin ihailua ja arvostusta, kun puolisot kamppailevat sekä omien että toisen huonojen puolien hyväksymisen kanssa. Tällöin seksikin voi jäädä enemmän taustalle. Sopuisamman vaiheen löydyttyä seksuaalinen kanssakäyminen voi saada uusia ulottuvuuksia, kun kumpikin pystyy olemaan enemmän oma itsensä ja toteuttamaan rohkeammin ja luovemmin seksuaalisuuttaan. Media on tänä päivänä kyllästetty seksillä ja se käsittelee sitä pakonomaisesti kertomalla skandaaleista ja huvittavista suhteispahtuvien asioiden lisäksi jommankumman elämässä oleviin stressitekijöihin, elämän muutoksiin ja vaatimuksiin. Parisuhteen seksiongelmien syyt näyttävät olevan hyvin samanlaisia ympäri maailmaa myös hetero-, lesbo- ja homopareilla. Vaikeudet onkin viisasta hyväksyä osaksi toimivaa seksielämää. Parisuhde on paljon enemmän kuin seksisuhde. Toisaalta suhteessa olevat muut ongelmat heijastuvat seksisuhteeseen ja jos niitä ei riittävästi ratkaista, vähitellen seksisuhdekin muuttuu tylsäksi tai se loppuu kokonaan. Seksuaalisuhteen luonne, kiihottavuus ja tyydyttävyys vaihtelevat suhteen kehittyessä. Suhteen alun intohimo ei ole pysyvää, vaikka elementtejä siitä voi tavoittaa myöhemminkin. Vaikeudet seksuaalisuudessa ovat normaaleja ja osa seksielämää. Myös se, ettei seksi aina haluta yhtä paljon on luonnollista. Seksuaalisten tarpeiden määrä ja laatu ovat yksilöllisiä ja vaihtelevia, ja niistä syyllistäminen voi pahentaa tilannetta. ta. Todellisuus on kuitenkin toisenlaista: ihmisten on nykyään melko vaikeaa peilata ja tunnistaa omaa arkista seksuaalielämäänsä skandaalien ja supersankaritarinoiden keskellä. Seksuaalisuudessa on oleellista läheisyys ja intiimiys, johon tarvitaan rehellisyyttä, avoimuutta itsensä suhteen toisen kohtaamisessa. On erityinen saavutus, että osaa pitää itseään arvossa samalla, kun arvostaa ja ottaa huomioon toista. Seksiongelmat samanlaisia kaikkialla Kaikissa parisuhteissa on enemmän tai vähemmän seksuaalista toimimattomuutta ja tyytymättömyyttä. Ongelmat ovat normaaleja ja ne voivat liittyä suhteessa ta- Parisuhteen ystävyyden laatu tärkeintä Hyvän seksisuhteen rakennuspalikoina voidaan pitää luottamusta, intiimiyttä, tietoisuutta itsestä ja toisesta, ja lohdutuksen mahdollisuutta sekä turvallisuutta. Tietoisuus itsestä ja toisesta tarkoittaa sitä, että osaa ilmaista tarpeeksi selkeästi toiselle, mitä tarvitsee kiihottuakseen ja nauttiakseen. Toisaalta se on sitä, että nauttii myös niistä asioista, joista toinen pitää ja osaa ottaa ne riittävästi huomioon rakastellessa. Tutkimusten mukaan 70 prosenttia naisista pitää parisuhteen ystävyyden laatua merkittävimpänä yksittäisenä avioliiton seksiin, romantiikkaan ja intohimoon vaikuttavana tekijänä. Myös miehistä 70 prosenttia pitää parisuhteen ystävyyden laatua määräävänä tekijänä. Loppujen lopuksi miehet ja naiset ovat tunnetasolla hyvin samankaltaisia. l Seksuaalisuus on luomakunnan parhaiten varjeltu salaisuus. Yksikään nainen ei tule koskaan tietämään millaista on olla mies ja päinvastoin. Rudy Kousbroek 20 pari & perhe 2/2009

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Miten lapsia tehdään?

Miten lapsia tehdään? 2.5.2013 Miten lapsia tehdään? Anna Moring Koulutussuunnittelija anna.moring@sateenkaariperheet.fi Erilaisia sateenkaariperheitä Ydinperheitä (naisparin tai miesparin) Apilaperheitä (2 miestä + nainen,

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 ERO JA VANHEMMUUS Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 A V I O E R O Avioero tuo syyllisyydentäyteinen ja traumaattinen sana. Mistä siinä oikeastaan on kyse? Avioerossa tulevat

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

Kansainvälistyvät perhesuhteet

Kansainvälistyvät perhesuhteet Kansainvälistyvät perhesuhteet Juha Auvinen asianajaja, varatuomari, LL. M. Eur. Yleisiä huomioita avioliittolaki, perintökaari, kansainväliset sopimukset (EU, Pohjoismaat) kansainvälinen yksityisoikeudellinen

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA

SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA Vinkkejä kohtaamiseen Sateenkaariperheet Sateenkaariperheet ovat lapsiperheitä, joissa jompikumpi tai useampi vanhempi kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön Termin määritelmä

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista

12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista 12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista Kia Aarnio, PsT Sateenkaariperheet ry Määritelmiä Sateenkaariperheillä tarkoitetaan perheitä, joissa ainakin yksi vanhempi

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Luento 2007 Marja Schulman Marja Schulman 1 Äidin kannattelukyky Kun äidin kannattelun voimavarat riittävät 1. äiti suojaa vauvaa liian voimakkailta ärsykkeiltä,

Lisätiedot

Isyyden kielletyt tunteet

Isyyden kielletyt tunteet Isyyden kielletyt tunteet Mitä isät vastasivat kyselyymme? Anja Saloheimo 1.3.2013 Kuvat: Osmo Penna Ensin äidit, sitten isät Äidin kielletyt tunteet herätti kysymyksen: entä isät? Kesällä 2009 käynnistettiin

Lisätiedot

ERILAISIA PARISUHTEITA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu

ERILAISIA PARISUHTEITA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu ERILAISIA PARISUHTEITA Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu PERHETYYPPIEN MURROS 2000-LUVULLA 100 % 90 % 80 % 2,1 11,3 7,5 2 11 7 2 11 8 70 % 60 % 35,7 36 33 Isä ja lapsia Äiti ja lapsia 50 % 40 % 30

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko Suvi Laru, laillistettu psykologi Onneksi olkoon! Hip hei hurraa! Matka vanhemmuuteen alkamassa. Raskaus koskettaa koko kehoa, mieltä, naiseutta, mieheyttä, ihmissuhteita

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS Terveystieto Anne Partala Ihmissuhteet Elämään kuuluvat erilaiset ihmissuhteet perhe, sukulaiset ystävät, tuttavat seurustelu, avo-/avioliitto työ-, opiskelu- ja harrastuskaverit

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Tahdolla ja taidolla Levin työnohjauspäivät 20.-21.02.2014 Sinikka Kumpula

Tahdolla ja taidolla Levin työnohjauspäivät 20.-21.02.2014 Sinikka Kumpula Tahdolla ja taidolla Levin työnohjauspäivät 20.-21.02.2014 Sinikka Kumpula Muutoksia Osmo Kontula seksuaalisuudessa suhteessa Alkuvaiheen suvaitsevaisuus ja into vähenee vähitellen, koska kumppanin kanssa

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo

Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Educa-messut 29.1.2011, Helsinki Jukka Lehtonen Tutkimuskoordinaattori, VTT, Kasvatussosiologian dosentti TASUKO Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova 14.6.2013 Mitä on rakkaus? Rakkaus on tunne siitä, että sinä olet siinä minua varten, sinä jaat minun tunteeni ja autat tulemaan niiden kanssa toimeen. Sinun kanssasi

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN

ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN YHTEYS ASUMISNEUVONTAAN Asumisneuvojalle tulee tieto toisen eroavista avio/avopuolisoista ottaessa yhteyttä Mahdollinen kiista siitä, että

Lisätiedot

Seksuaalisuus parisuhteen arjessa. 24.10.2014 Perheaika

Seksuaalisuus parisuhteen arjessa. 24.10.2014 Perheaika Seksuaalisuus parisuhteen arjessa 24.10.2014 Perheaika Seksuaalisuus parisuhteen arjessa 1. Parisuhde on jatkuva prosessi: virittäytymistä toiseen, eksymistä, uudelleen yhteyden löytämistä 2. Vauvan tulo

Lisätiedot

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta Annettu Naantalissa 10 päivänä elokuuta 1984 Laki kansalaisuuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan 28 päivänä

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Miten lapsia tehdään, jos vähintään toinen vanhemmista on transihminen

Miten lapsia tehdään, jos vähintään toinen vanhemmista on transihminen 17.11.201 5 Miten lapsia tehdään, jos vähintään toinen vanhemmista on transihminen Kaisa Niittynen Sateenkaariperheet ry Lapsettomuus Transihmisiltä vaadittu steriliteettiä Laki vaatii, että juridista

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Uusperhekoulutus vapaaehtoisille. 14.10.2014 Kati Kuusio

Uusperhekoulutus vapaaehtoisille. 14.10.2014 Kati Kuusio Uusperhekoulutus vapaaehtoisille 14.10.2014 Kati Kuusio Uusperheitä vuonna 2013: 52 709 Alle 18-vuotiaita lapsia 2013: 109 568 Tilastokeskus 2014. Uusperheen määrittelyä Perhe, jossa asuu pariskunnan lisäksi

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Monta tietä sateenkaari-isäksi

Monta tietä sateenkaari-isäksi 16.4.2015 Monta tietä sateenkaari-isäksi Juha Jämsä Esitetty nettiluentona Perheaikaa.fi -palvelussa Sateenkaariperhe Sateenkaariperhe on lapsiperhe, jonka vanhemmista yksi tai useampi kuuluu seksuaali-

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot