KURIKKA SYVÄNOJANKYLÄ KUIVAMÄKI. Kivikautisen asuinpaikan kaivaus. Ville Luho 1966

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "KURIKKA SYVÄNOJANKYLÄ KUIVAMÄKI. Kivikautisen asuinpaikan kaivaus. Ville Luho 1966"

Arttu Penttilä
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 KURIKKA SYVÄNOJANKYLÄ KUIVAMÄKI Kivikautisen asuinpaikan kaivaus Ville Luho 966

2 Kertomus K u r i k a n S y v ä o j a k y ä n K u i v a m ä e n kivikautisenasuinpaikan kaivauksesta 8~ Kertomukseen liittyvät lö~döt KM 7078:-70 karttaliite valokuvat f.o 3333~-333'3E Asuinpaikka sijaitsee Kurikan Syväojan kylässä mv~ Yrjö Jussilan omis tamalla Kuivamäellä, Kurikan kirkolta n~ 4~6 km linnuntietä eteläkaakkoon (SSO)o Syksyllä 964 o~i maanviljelijänpoika Jorma Jussila löytänyt paikalta asuinpaikkaan viittaavia merkkejä {7078:67-68 ~ iskukivi ja kolme iskukiven kappaletta, kvartsia)~ kohdalta, joka kesällä 96i oli heinäpeltona~ mutta joka oli kaksi vuotta aijemmin ollut perunamaanao Käydessäni 2~7~966 paikalla löysin heinäpellon viereiseltä perunamaalta sädekiviliuskeisen kaitataltan katkelman (7078:59)$' rikkanaisen hioime n (7078:60)-. hioimen kappaleen (7078: 6) sekä joukon kvartsiesineitä ja -iskennäisiä (7078:62-65). Koska paikka osoittautui jo pikatarkastuksessa antoisaksi, päätin suorittaa sillä tarkempia tutkimuksia, mikä tapahtui Kurikan kunnan ja Kurikka- Seuran myötävaikutuksella ajalla ~ Apulaisinani toimivat opiskelijat Liisa Saalasti ja Helena Rinta-Paavola. Asuinpaikka sijaitsee siis Kurikan kunnan Syväojan kylässä Kuivamäkitilan perunamaalla, Syväojan kylästä Myllykylään päin johtavan maantien luoteispuolella, Jussilasta no 950 rn pohjoisluoteeseen (NNW) ja mainitusta maantiesta n. 00 m luoteeseen (maantien ja ko,. pellon välissä on metsikkö)~ Asuinpaikkaan viittaavia merkkejä on löydetty myö ~ maantien kaakkoispuolella olevalta Jussilan omistamalta ruispellolta (7078:69-70)t sekin on Kuivamäkeä, mutta erillinen asuinpaikka kuin se, millä tutkimukset suoritettiin. Tuon aivan maantien laidassa sijaitsevan asuinpaikan keksi hurn.kand. Lasse Laaksonen inventoidessaan Kurikan kiinteitä muinaisjäännöksiä.

3 2o Löytöpaikka oli~ kuten sanottu, perunamaanao Sitä rajoitti luoteessa mäntymetsikkö. Rinne vietti koilliseen~ Paikalla avattiin 2m 2 Ruokamullan vahvuus oli 0-20 cm; sen alla oli keltaisen ruskea kivinen hiekkao Löydökset olivat osaksi ruokamultakerroksessa, osaksi sen alla olevassa hiekassa. Ruokamullan alla olleen koskemattomana säilyneen kivikautisen kulttuurikerroksen vahvuus vaihteli 5 cm:stä JO cm:iin ollen ohuinta kaivausalueen ylä- eli lounaisosassa ja vahvinta alueen koillisosassag. Kiinteitä muinaisjäännöksiä paljastui vain yksi: pyöreä~ ne JO cm:n läpimittainen hiili-nokiläiskä, jonka vahvuus oli 6 cm4 Se tuli näkyville kulttuurikerroksen pohjaosasta rlludussa I:4 no 20 cm syvältä maanpinnasta. Kyseessä lienee paalunsija~ Löydöksiä kertyi seuraavasti: tasatalttoja 2 kpl kivilajiesineiden katkelmia ~~ hiointen katkelmia oo ~ saviastiain palasia ~ ~ oo 2 J 2J ft k v a r t s i a satunnaismuotoisia kaapimia ~ ~ lastukaapimia... o.... o o-. o o. a o o e> säleytimien kappaleita säleydinlevyjä 4 säleiden katkelmia ~ ~ ~ 0 0 ~ 0 iskukiviä,... 9 q o. iskukivien kappaleita käyttöjälkisiä iskennäisiä R o iskennäisiä 4 J J tt tt II tt II kvartsiitti-iskennäisiä ~~~? limsiöiskennäisiä e ~ II n

4 Tasataltoista on toinen (7078:56) lähinnä ns_. eteläsuomalaista tyyppiä mutta normaalia kapeampi, eikä sen teränlaskukohta ole yhtä jyrkkä ja yhtä terävästi taittuva kuin varsinaisessa eteläsuomalaisessa tyypissä, mistä se eroaa myös kivilajiltaano Se on näet tehty v i h e r t ä v ä harmaasta kivestä~ - Toinen tasataltta (7078:58) on kapea, poikkileikkaukseltaan nelikulmainen ja vain terältä hiottu; kyljissä ja lappeilla on hiukan hiastua pintaa~ Sekin on vihertävän harmaata kiveäo Kivilajiesineiden katkelmista on toinen kaitateräisen tasataltan teräpuolisko (7078:59) ja toinen tuuramaisen kirveen teräpuoli (7078:57) Jälkimmäinen on pinnalta rapautunut, kiillepitoi.sta harmaata kiveä, mis sä on isohkoja tummia rakeita tai kiteitä~ Hiointen kappaleista on yksi punertavaa hiekkakiveä (7078:6-) ja kaksi vihertävää kvartsiittimaista (?) kiveä (7078:53,60)<?, Saviastiain palasista on vain seitsemässä selvästi erottuvaa koristelua, loput ovat ulkopinnalta rapautuneita~ Nissä erottuu kolmenlaista koristelukuosia: ~ lyh.yi tä pystysuoria kiarrenuorapainantei ta, jotka muodos tavat astiaa horisonttaalisesti kiertäviä vöitä; kuopat on painettu kierrenuorapainanteiden päälle (7078:0, 6) ~ - 2Gt Leveähampaista kampa leima (?) painannetta; kuopat painettu muun koristelun päälle (7078:3: - J~ Ikäänkuin kaitataltan terällä tehtyjä horisonttaalisia vyöpainanteita, joiden päälle on painettu kuoppia {7078:47). As~iat ovat olleet melko isokokoisiao Ainakin astiassa koristelukuosi on ollut suora laitao Sen reuna on päältä tasainen ja vailla koristelua (7078:0)~ Monista palasista näkee että astiat on koottu leveähköistä vöistä, jotka on liitetty toisiinsa ponttaustekniikalla (7078:2,.3.a 47,5) 0 Savi on karkeata~ sekoitusaineena on käytetty hiekkaa ja kivisiruja. Joissakin paloissa on savi sisältä mustaa (7078:6~5), ja joissakin paloissa on pinnalla hiukan punaväriä {7078:0,2). Yleisin värisävy on kellertävän harmaa. Kaikki edellä kuvatut piirteet osoittavat, että kyseessä on varhainen kampakeramiikka_. Äyräpään tyylivaihe I:9> Tuossa suhteessa asuinpaikka liittyy Kurikassa aikaisemmin tutkittuihin asuinpaikkoihin (Keski-Jyrä,

5 4.. Kaistila Jäniskallio, Rajala-Puskaj Vierikko) ja on siten kuudes Etelä-Pohjanmaalla tutkittu tyylivaiheen I asuinpaikka. Kvartsiesineistö on vaatimatono Säleydinesine (7078:) on nso suora ristikkäisteräinen kaksoistasatalttao Säleytimen kappale on peräisin lattean sylinterimäisestä säleytimestä (7078~46)., Säleydinlevy on isketty sylinterin muotoisesta säleytimestä (7078:8). Säleiden katkelmat (7078:32~4~64) ovat kaikki poikkileikkaukseltaan kolmiomaisia.. Iskukivistä on kaksi (7078:49,68) luontaisia kvartsimukuloita,. joita on sellaisinaan käytetty vasarakivinä; kolmas iskukivi on muodoltaan pitkäkäs (7078:67). Iskukivien kappalaista on yksi. lohjennu pallomaisesta iskukivestä (7078:4)o - Kvartsi on laadultaan enimmäk.seen hyvääa Limsiö- eli pii-iskennäinen (7078:8) on lastu pienestä pyöreähköst ~ mukulasta nso Imatran kiveäo Palaneet luunsirut vaikuttavat nisäkkäiden luilta; kalan nikamat ja ruodot niiden joukosta puuttuvat. Kaksi niistä saattaa olla luuesineen sirua (7078:26 - kaksi yhteen sopivaa pientä sirua~ 7078t48)o Asuinpaikan kulttuurikerroksen alarajaa ei ole vielä määrätty~ mutta asuinpaikan korkeus on ilmeisesti sama kuin tutkitun alueen alapuolella erottuvan heikosti muodostuneen rantakivikon korkeus eli 74~8 n ympo (vaakittu 2~7~966)~ kivikon alapuolella maa muuttuu tasaiseksi~ Asuinpaikka sijaitsee tuon mukaan korkeammalla kuin aikaisemmin tutkitut Kurikan varhai.skampakeramiset asuinpaikato Onko se niitä myös arkeologisesti vanhempi ei ole tutkitun alueen pienuuden takia ratkaistavissa. Paikalla olisi suoritettava lisäkaivauso Helsingissä 2 pnä ta~nikuuta 967 ltdtrklc Ville Luho

7 kuva S: frvnkkar Srva',c;'a, lrv/tlttm i k,r ka.wet.m4 ~., 3333 rvvt:t &,., kr.n,-kkw.,.syvtinc;a.., </rc; / vnl'li -:, <~~ ~. ;: 3'3'33 '?- -;,,) II ' rv rf kv.fk, S y /tt-rl oj~ 'lr v/ v Af'tJ.t k,- ~~~~~ ~ rn~~ ~ _;.:JJ.:JJi

8 3. fvva /, r vriklra Sy v~ -,.~ lrv,-..-q,,;.j:ti ~ ~~ :-.euz- ~ F. J JJ ~ ~tt ~. kvr/kkot.,fyl/å-n#f'å, -tv/varnctln: F'.JJJJJ :>, -kuva. 3. irvn'kkc.,.sy v~ 'nojc..., kv/va,.,;. k,'. ;: 3 3 3J't /ruv~j.it, k vr/kk~a, Syv;.,,cj.:..., rv/v~,,.,d -k. : 'k~~ ~-~~a... ~~ ~~. T-3333~ -

Samankaltaiset tiedostot

2016 KM Oulu Kierikinkangas KM 41108

2016 KM Oulu Kierikinkangas KM 41108 Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, jotka FM Sami Viljanmaa kaivautti Kierikkikeskuksen järjestämillä yleisökaivauksilla Oulun Kierikinkankaalta 6.6. 20.10.2016. Ks. Sami Viljanmaan kaivauskertomus Museoviraston