Kekseliäisyys kannattaa. Ampumakorttikoulutus laajenee. B2-pojat. Amos. Varsikenkiä

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Ampumakorttikoulutus laajenee Kurssit ohjaavat varusmiehiä ampumaharrastuksen pariin uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 49. vuosikerta n:o 1 (1069) verkossa > Kuva: Lassi Häkkinen Kekseliäisyys kannattaa Uudella vuosikymmenellä puolustusvoimien henkilökuntaa aiotaan kannustaa innovatiivisuuteen aloitejärjestelmän avulla. Arkea helpottavat keksinnöt kun nykyisin jäävät valitettavan usein huomaamatta. Myös kekseliäät varusmiehet huomioidaan Innointkeksintökilpailussa. Tasavallan presidentti Tarja Halonen muistutti vuoden 2010 voittajia onnitellessaan, että luovuutta lisäävä oppimisen ilo on syytä säilyttää kaikessa koulutuksessa. uutiset, sivu 3 Varsikenkiä jaetaan alokkaille taas kaksi paria uutiset, sivu 3 Amos antaa nopeaa tulitukea kentällä, sivu 12 B2-pojat lupaavat räjähtävää sketsiviihdettä vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 1/2011 pääkirjoitus Euroopan kuusi poliisiautoa Uhkakuvana on rosvouksen uskonnollistuminen. Operaatio Atalantan mittasuhteita on vaikea hahmottaa. Alueen koko on valtava; pintaalaltaan se vastaa lähes puolen Euroopan kokoa.vaikka kriisinhallintajoukkoja onkin paljon toiminta-alueella, määrä on pinta-alaan nähden pieni. Jos mittakaava suhteutettaisiin poliisitoimintaan, koko Euroopan alueen turvallisuudesta pitäisi huolta kuusi poliisiautoa. EU-johtoisen Atalantan lisäksi Adeninlahdella on lukuisia muitakin kriisinhallintaoperaatioita. Yhdysvaltain johtama Combined Maritime Forces on Atalantaa suurempi ja siihen osallistuu myös monia EU-maita. Lisäksi alueella on erillisten maaryhmittymien kriisinhallintaa. Maailmanlaajuinen poliittinen hyväksyntä kerää myös itsenäisiä toimijoita, joista viimeisimpiä ovat Kiina ja Venäjä. Miksi sitten suomalaiset osallistuvat tähän tornitouhua *** operaatioon? Adeninlahti on tärkeä kauppareitti Välimereltä Intianmerelle. Öljykuljetukset tekevät alueesta globaalistikin merkittävän. Kauppaliikenteen turvaaminen on tärkeää monille maille, mutta inhimillisestä näkökulmasta vielä tärkeämpää on ruoka-avun turvaaminen Somaliaan. Juuri tästä Atalantassa on kyse. Somalia on ollut täyden sekasorron tilassa jo parikymmentä vuotta. Pulaa on kaikesta, etenkin ruoasta. Maa ei pysty itse estämään edustallaan tapahtuvaa merirosvousta, koska toimivaa hallintoa ei ole. Humanitaaristen syiden lisäksi osallistumisesta on myös suomalaisnäkökulmasta katsottuna hyötyä. Sinne ei olla lähdössä etupäässä hakemaan kokemuksia, vaan osallistuminen kehittää puolustusvoimien suorityskykyjä. Miinalaiva Pohjanmaa on palattuaan huippukoulutettu yksikkö. *** Adeninlahden kriisinhallinnalla on jo saavutettu tuloksiakin.koko operaation aikana on ollut liki 200 epäonnistunutta hyökkäystä ja noin 80 kaappausta.tammi-lokakuussa vuonna 2010 hyökkäyksiä oli 164 ja kaappauksia 37. Tällä hetkellä merirosvot pitävät hallussaan ainakin 600 panttivankia ja 26 alusta. Intensiteetti on kasvanut paljon. YK:n alaisen Maailman ruokaohjelman aluksia on saatettu 95, mikä tarkoittaa 1.3 miljoonaa toimitettua ateriaa. Operaatioalueen laajuuden lisäksi haasteita ovat tehtäväkierto, osallistujien taloustilanteet ja oikeudellinen puoli. Kriisinhallintajoukot ovat lyhyitä pätkiä alueella, mikä tarkoittaa jatkuvaa uuden opettelua. Maailmanlaajuisten talousongelmien takia monien osallistujamaiden puolustusbudjetteja leikataan, mikä näkyy myös kriisinhallinnan rahoituksessa. Kiinniotettujen merirosvojen luovuttaminen voi aiheuttaa hankaluuksia ainakin EU-maille, sillä osassa alueen maista on vielä kuolemantuomio käytössä. Merirosvoukseen voidaan vaikuttaa, sillä onnistuneiden kaappausten määrä on laskenut. Siltikin, merirosvo-ongelmaa ei saada ratkaistua lopullisesti ennen kuin Somalian rannikko on tehokkaan hallitusvallan johdossa. Ongelmien taustalla on vuosikymmenten kiistat ja klaanien väliset taistelut. Tällä hetkellä merirosvot ovat lähinnä bisnesmiehiä. Uhkakuva on, että rosvous uskonnollistuu eli islamistit alkavat johtaa toimintaa. > nurkka Kiinan asevoimia uudistetaan pontevasti Väestönsä, maa-alansa ja taloutensa lisäksi Kiinasta on tullut viime vuosina myös sotilaallinen suurvalta. Kommunistisen vallankumouksen jälkeen vuosikymmeniä Kiinan asevoimat olivat suuret vain sotilaiden määrällä mitattuna. Niiden teknologista kehittämistä on vauhditettu vasta kymmenisen vuotta. Tässä uudistamisessa määrää on korvattu laadulla. Vallankumouksen joukoista aikoinaan kasvatettua vapautusarmeijaa alettiin supistaa yli kahden miljoonan sotilaan vahvuudesta vasta vuonna Nyt vakinaisena sotaväkenä palvelee vain 1,25 miljoonaa miestä. *** Uudistettavina ovat olleet viime vuosina erityisesti ilma-, meri- ja ohjusvoimat. Kiinalla on jo Aasian suurimmat ja maailman kolmanneksi suurimmat ilmavoimat. Niissä on noin taistelu- ja kuljetuskonetta ja tuhansia ilmatorjuntaohjuksia. Uusinta uutta ovat Venäjältä ostetut SU-27- ja SU-30- hävittäjäkoneet sekä Kiinan omat J-10-hävittäjät. Merivoimia on uudistettu vauhdilla. Vanhanaikaiset rannikkopuolustusalukset on korvattu avomerioperaatioihin pystyvällä liikkuvalla ja tehokkaalla laivastolla. Näin on tehty kahdesta pääsyystä: Taiwania halutaan puolustaa ulkovaltain uhkan varalta myös nopean toiminnan merijoukoilla. Uudenlaisia sota-aluksia tarvitaan laajempienkin merialueiden valvontaan Itä- ja Etelä-Kiinan merillä, joilla on kiistakysymyksiä muiden rantavaltioiden kanssa. Myös ohjuspuolustusta on kehitetty entisestään. Kiinalla lienee jo yli tuhat lyhyen kantaman ballistista ohjusta ja enenevästi keskimatkan ohjuksia. Niitä voidaan käyttää myös ydinlatausten maaliin saattamiseen. Kiinan puolustuksessa viimesijainen keino on ydinaseiden käyttö onhan Aasian jättiläinen myös huomattava ydinasevalta. *** Asevoimien uudistamisesta ja tehostamisesta kertoo osaltaan puolustusmenojen kasvu 15 viime vuoden aikana. Se oli nopeinta vuosina , jolloin menot kaksinkertaistuivat. Kasvu on jatkunut nopeana sen jälkeenkin, useina vuosina yli 10 prosenttia. Tänä vuonna sotilasmenot ovat 100 miljardin dollarin luokkaa. Viime vuonna Kiinan kansantasavallan täyttäessä 60 vuotta puolustusministeri Liang Guanglie antoi harvinaisessa haastattelussa yleisarvion maansa sotilaallisesta kyvystä. Hänen mukaansa Kiinan puolustusvoimat on aseistettu monilta osin jo yhtä hyvin kuin länsimaiden asevoimat. *** Kiinan johto sanoo vahvistavansa puolustuskykyä vain maanpuolustuksen ja rauhanturvaamisen tarpeisiin. Jälkimmäisestä Kiina antaa näyttöjä muulle maailmalle alan YK-operaatioissa. Vuodesta 1990 lähtien Kiina on lähettänyt näihin operaatioihin yli sotilasta. Nytkin yhdeksässä YKoperaatiossa palvelee yli 2000 kiinalaista rauhanturvaajaa. Vesa Jaakola Kirjoittaja on lähetystöneuvos ja tiedotusalan luutnantti kysymys Edellisessä lehdessä kysyimme: Takaisiko EU:n yhteinen puolustus Suomelle riittävän turvallisuuden? mielipide Terrorismia on järkevää pelätä Ruotuväen numerossa 22/2010 kirjoitettiin suomalaisten uhkakuvien kansainvälistymisestä ja etenkin kansainvälisen terrorismin olevan kansalaisia huolestuttava asia. Ruotsissa tehdyn terrori-iskun jälkeen pelko tuntuu aiheelliselta, kohteenahan olivat aivan tavalliset ruotsalaiset. Tuntuu olevan vain ajan kysymys, milloin Suomessakin nähdään ulkomaalaisen terroristisolun järjestämä pommi-isku. Varsinkin se, että terroriteon kohteena ovat aivan tavalliset siviilit, herättää varmasti monissa kansalaisissa pelkoa. Viimeaikaisten tapahtumien valossa olisi järkevää, että valtio ottaisi kansalaisten huolen tosissaan ja pyrkisi parantamaan kotimaan turvallisuutta. Puolustusvoimat voisivat poliisin rinnalla ottaa suuremman roolin jokapäiväisen turvallisuuden turvaamisesta maassamme. Suomalaisten ei tarvitse pelätä sotaa, mutta mikäli terrorismi yleistyy maassamme, on käyttöön otettava kovemmat keinot. Suomen kansalaisena haluan nähdä maamme turvallisena kasvuympäristönä uusille sukupolville. Jos ulkomaalaiset alkavat murhata viattomia siviilejä omien mielipiteidensä takia, asiaan on puututtava kovalla kädellä. En halua viettää arkea, jossa joutuisin pelkäämään perheeni puolesta. Terrorismin vastustaja Kyllä Euroopan maiden vahva yhteistyö on riittävä pelote. - Liittovaltioon 29% 71% Ei Ei niitä Brysselin herroja Pohjolan puolustus kiinnosta. - Suomalainen Vastauksia yhteensä: 222 Seuraava kysymys: Kannustaako puolustusvoimat luovuuteen? Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax mikko.ilkko@mil.fi UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax juha.heikkinen@mil.fi TUOTANTOSIHTEERI Kaarina Honkalammi Puh Fax kaarina.honkalammi@mil.fi LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Tiia Turunen Puh TOIMITTAJAT Kokelas Tatu Vaajala Kersantti Lauri Kangasniemi Puh Alikersantti Tuomas Hämäläinen Puh Kaartinjääkäri Otto Kannisto Puh Kaartinjääkäri Juho Takkunen Puh GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Markku Mujunen VALOKUVAAJAT Kaartinjääkäri Lassi Häkkinen Puh VERKKOTOIMITTAJA Kaartinjääkäri Jukka Lehtinen Puh arkisin kello ruotuvaki@mil.fi Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2011 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Punanotkonkatu 4, Postiosoite: PL 25, Helsinki, Internet-osoite: Puhelinvaihde: Toimituskunnan varusmiesten sähköpostiosoite on muotoa: etunimi.sukunimi@ruotuvaki.fi

3 ruotuväki 1/2011 uutiset 3 Aloitejärjestelmä madaltaa kynnystä kekseliäisyyteen Ideoiden tulee levitä jatkossa helpommin yli puolustushaarojen. Varusmiehiä kannustetaan luovuuteen keksintökilpailulla. Otto Kannisto Vuonna 2011 puolustusvoimien aloitetoiminnan näkyvyyttä pyritään lisäämään. Verkkoon onkin tarkoitus luoda uusi aloitejärjestelmä, joka nopeuttaa ideoiden leviämistä. Uudessa järjestelmässä aloitteet ovat kaikkien nähtävillä ja siten leviävät nykyistä helpommin yli puolustushaarojen. Aloitetietokannan tavoite on, että jokainen puolustusvoimissa työskentelevä voi kirjoittaa sinne hyvin helposti oman aloitteensa. Aikaisemmin samaa tehtävää on hoidettu käsin, kertoo laatujohtaja, insinöörieversti Jouni Taivalkoski Pääesikunnan materiaaliosastolta. Aiemmin yksittäisillä työpaikoilla tehdyt pienet innovaatiot, joiden avulla työ tehdään tehokkaammin ja turvallisemmin, jäivät valitettavan usein piiloon, Taivalkoski toteaa. Varusmiehiä patistetaan luovaan ajatteluun Aloitetietokanta on suunnattu puolustusvoimien kantahenkilökunnalle, mutta myös varusmiesten innovaatiot ovat tervetulleita. Joulukuussa jaettiin Innoint-keksintökilpailun palkinnot Suomen kekseliäimmille varusmiehille. Innoint-kilpailuun osallistui 86 ehdotusta. Parhaaksi innovaatioksi valittiin alikersantti Rebecca Tolosen lämpöheijastavasta materiaalista valmistettu kypäränsuojaan kiinnitettävä suojaverkko. Keksintö mahdollistaa kasvojen nopean naamioinnin ja suojaa talvisin kylmältä. Insinöörieversti Jouni Taivalkoski näkee Innoint-kilpailussa useita hyviä puolia. Innoint on erinomainen uusien keksintöjen lisäksi siinä mielessä, että iso määrä varusmiehiä saadaan houkuteltua ajattelemaan luovasti. Käyttäjälähtöisyys on avain menestykseen Nuorukaisten keksintöjä yhdisti tarve virtaviivaistaa nykyisiä ratkaisuja. Tunnustukset jaettiin osana INNOSUOMI-kilpailun palkintojenjakoa, jonka teemaksi olikin eritelty käyttäjälähtöisyys. Kuva: Jukka Lehtinen Maanpuolustuksen Aloitesäätiö jakoi stipendejä maanpuolustusta edistäville uusille innovaatioille. Puolustusvoimien komentaja, kenraali Ari Puheloinen luovutti palkinnot kapteeni evp Timo Tuurille sekä luutnantti Henri Palinille ja luutnatti Matti Kronmanille. Teemalla halutaan korostaa, että tuotteiden ja palveluratkaisujen menestyminen markkinoilla rakentuu entistä enemmän käyttäjien tarpeisiin ja heidän osallistumiseensa alusta alkaen ideointiprosessiin, totesi Patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtaja Rauni Hagman avauspuheessaan. Myös Tasavallan presidentti Tarja Halonen oli paikalla Patentti- ja rekisterihallituksen Innotalolla järjestetyssä tilaisuudessa. Hän suuntasi sanansa kasvattajille. Hyvä pohjakoulutus ja hyvät yhteiskunnan pohjarakenteet ovat tietysti tärkeitä, mutta meidän pitää kaikessa tässä koulutuksessa muistaa oppimisen ilo ja että se myös lisää luovuutta. Käyttäjälähtöisyys laajentaa innovatiivisen ajattelun pohjaa, Halonen huomautti. Innoint-kilpailun lisäksi puolustusvoimissa vaikuttaa muitakin kekseliäisyyteen kannustavia järjestelmiä. Hyvä esimerkki tällaisesta on Maanpuolustuksen Aloitesäätiö, joka jakaa vuosittain stipendejä maanpuolustusta edistäville uusille ideoille. Luovuus vaatii hyvää työympäristöä Uudelle vuosikymmenelle keksintöjen saattelemina Otto Kannisto Suomen idearikkaimpia varusmiehiä palkinnut Innoint-kilpailu houkutteli osallistujia runsailla rahapalkinnoilla. Palkintosummat vaihtelivat 500:sta 3 000:een euroon. Palkittuja innovaatioita yhdisti käytännönläheisyys. Kypäränsuojaan kiinnitettävällä suojaverkolla kilpailun voittanut alikersantti Rebecca Tolonen sai idean keksintöönsä maasto-olosuhteissa. Metsässä hyttyset ja naamavärit alkoivat ärsyttää. Naamavärit kun eivät pysyneet ollenkaan kasvoissa, Tolonen kertoo. Myös matruusi Petteri Kääriä myöntää miettineensä ensin käytännön ongelman, jonka voisi kisaa varten ratkaista. Nykyiset tuvissa sijaitsevat kaapit ovat liian syviä ja ovet epäkäytännöllisiä. Esimerkiksi t-paitoja on vaikea saada muiden tavaroiden takaa, matruusi Kääriä toteaa. Näistä mietteistä syntyi uusi taistelijan kaappijärjestelmä, joka mahdollistaa aikaisempaa järkevämmän tilankäytön. Kääriän visiossa kaapissa on enemmän hyllyjä ja kaapinovet toimivat laakereiden avulla. Vänrikki Juho Salokangas huomasi erään perustavanlaatuisen sudenkuopan varuskuntansa käytännön järjestelyissä jo alokasaikana. Varusteiden jakaminen oli hidasta ja usein saadut varusteet olivat väärän kokoisia Salokankaan kehittämä uusi vaatekokokyltti nopeuttaa toimintaa varusvarastolla ja vähentää virheellisten kokotietojen perusteella tapahtuvia varusvaihtoja Muita Innoint-kilpailussa palkittuja olivat rakuuna Niko-Pekka Rötkö, oppilas Atte Rättyä ja alikersantti Joonas Salminen. Puolustusvoimissa on viime vuosina tietoisesti pyritty lisäämään työhyvinvointia ja henkilöstön tasa-arvoisuutta. Tämä on tärkeää, sillä epätasa-arvoinen työympäristö saattaa karsia ideoiden virtaa. Hierarkia ei ole oikea ympäristö innovaatioiden syntymiseen. Parhaiten innovaatiota sen sijaan syntyy avoimessa ja tasavertaisessa ympäristössä. Innovaatioiden toteuttaminen kuitenkin vaatii usein hierarkkisen järjestelmän, kertoo innovaatiotoiminnan tutkimusprofessori Antti Hautamäki Jyväskylän yliopistosta. Taivalkosken mielestä hierarkkinen organisaatio ei ole ylitsepääsemätön este. Uskon, että organisaatiosta riippumatta luovat ihmiset pystyvät toimimaan kykyjensä mukaisesti. Toki se, että puolustusvoimat on rakennettu kriisinajan tilanteita varten vaikeuttaa joka suuntaan tapahtuvaa uusien ajatusten läpivientiä, Hautamäki toteaa. Varsikenkien käyttörajoitus poistui varusmiehiltä Toinen pari varsikenkiä palaa tammikuun alokkaiden varustukseen. Kuva: Lassi Häkkinen Juho Takkunen Puolustusvoimat jakaa tammikuun alokkaille jälleen pääsääntöisesti kaksi paria varsikenkiä. Maavoimien materiaalilaitoksen esikunta on purkanut varsikenkien käyttörajoituksen, joka rajoitti kenkien käytön kasarmille ja lomille viime kesäkuusta lähtien. Maavoimien materiaalilaitos on ryhtynyt pikaisesti edistämään kesäkuussa Sievin Jalkineelle tehtyä kengän tilausta. Materiaalilaitoksen arvion mukaan tilauksen tekemisestä kestää noin kolme kuukautta kenkien saamiseen. Puolustusvoimat saanee uuden kenkäerän siis viimeistään huhtikuun aikana. Talvella huopasaappaita käytetään kuitenkin enemmän, muistuttaa kaupallinen johtaja Lars- Christian Schauman Maavoimien materiaalilaitoksen esikunnasta. Markkinaoikeuden toissaviikkoinen päätös ratkaisi kiistan puolustusvoimien varsikenkähankinnoista puolustusvoimien eduksi. Markkinaoikeus hylkäsi Urho Viljanmaa Oy:n kesällä tekemän valituksen puolustusvoimien kenkätilauksesta, eikä yritys aio enää valittaa päätöksestä. Maavoimien materiaalilaitos hylkäsi viimevuotisessa varsikenkien tarjouskilpailutuksessaan Urho Viljanmaa Oy:n tarjouksen, koska edellytetty jalkineen nahkanäyte ei täyttänyt vaatimuksia veden pitävyydestä. Hiertymiä ja murtumia jonkin verran Varsinaista kenkäpulaa puolustusvoimilla ei Maavoimien materiaalilaitoksen mukaan ole ollut missään vaiheessa. Varsikenkiä on ollut varastossa, mutta niitä on annettu kullekin varusmiehelle vain yksi pari ja niiden käyttö on ollut rajoitettua kulumisen estämiseksi. Viime syksynä varusmieskoulutuksessa käytettiin enemmän muita jalkineita, muun muassa kumisaappaita ja lenkkikenkiä. Seurauksena on ollut jonkin verran hiertymiä ja marssimurtumia. Suuremmitta ongelmitta on kuitenkin selvitty, Schauman toteaa.

4 4 uutiset ruotuväki 1/2011 lyhyesti Uusi terveydenhuollon puhelinpäivystys ilmoille Varusmiesten terveydenhuollon keskitetyn puhelinpäivystysjärjestelmän pilotointi käynnistyy vuonna Neuvontapalvelu auttaa varusmiestä esimerkiksi viikonloppuvapailla tapahtuneessa sairastumistapauksessa. Oli varusmiehen palveluspaikka missä tahansa, niin on yksi numero, joka vastaa ympäri vuorokauden. Vastaajana on varusmiesten terveydenhuoltoon erikoistunut sairaanhoitaja, lääkintäeversti Ilkka Mäkitie sanoo. Puhelinpäivystys opastaa myös lääkintähuollon komennustehtävissä palvelevia lääkintämiehiä ja lääkintäaliupseereita. LKa Ilmavoimille toinen Hornet-päivitys Ilmavoimien materiaalilaitos on tilannut F-18 Hornet -hävittäjien toisen elinikäpäivityksen asennukset. Patria Aviation Oy vastaa koneasennuksista ja Insta Def- Sec Oy koneen järjestelmistä. Kaikki 62 hävittäjää päivitetään vuosien aikana. Palveluskäytössä koneita on keväästä 2013 alkaen. Hornetien toisen päivitysvaiheen merkittävimpiä uudistuksia ovat ilmasta maahan -kyky sekä uusi tiedonsiirtojärjestelmä. Tiedonsiirtojärjestelmä on nyt kansainvälisesti yhteensopiva. Päivitys on puolustusvoimille elintärkeä, sanoo insinöörieverstiluutnantti Jarmo Alanko Ilmavoimien Materiaalilaitokselta. THä Suomalaisia korkeaan valmiuteen Suomi osallistuu Euroopan unionin kahden taisteluosaston valmiusvuoroon vuoden 2011 alkupuoliskolla. Suomelta asettuu noin 200 sotilaan komppania Ruotsin johtamaan Pohjoismaiseen taisteluosastoon ja 110 sotilaan erikoisoperaatio-osasto Alankomaiden johtamaan taisteluosastoon. Osastot ovat 10 päivän valmiudessa lähtemään kriisinhallintaoperaatioon EU:n ulkopuolelle. Valmistelut ja järjestelyt olemme tehneet jo syksyn aikana: materiaali on pakattu ja suunnitelmat luotu. Koulutus jatkuu kuitenkin koko ajan, kertoo erikoisoperaatio-osaston komentaja, everstiluutnantti Janne Jaakkola. THä Säkylään superpesukone Länsi-Suomen huoltorykmentti on saanut Säkylän toimipisteessä käyttöönsä uuden jatkuvatoimisen putkipesukoneen. Koneella voidaan pestä lähes kaikkia puolustusvoimien vaatteita, ainoastaan kemiallista pesua vaativia kadettien ja merivoimien tekstiileitä joudutaan pesemään erillään. Kone on yli 10 metriä pitkä ja sen halkaisija on kaksi metriä. Automaattinen syöttölinjasto pudottaa koneeseen noin 50 kiloa vaatteita kolmen minuutin välein, kertoo vaatetuskorjaamon johtaja Markku Hannus. Uudella koneella pestään vuodessa noin 1,7 miljoonaa kiloa varusmiesten vaatteita. TTu Kortti on portti ampumaharrastukseen Ampumakorttijärjestelmä yhtenäistää ammunnan peruskoulutusta. Kortteja on myönnetty jo 300. Varusmiesten vapaaehtoista ampumakorttikoulutusta esitetään laajennettavaksi ensi vuonna. Juho Takkunen Ampumaharrastusseurojen kirjavat koulutusjärjestelmät ovat yhtenäistyneet, kun ammunnan peruskoulutuksessa on otettu käyttöön ampumakorttijärjestelmä. Ampumakortin on suorittanut tähän mennessä 300 henkilöä seuroissa ja joukko-osastojen pilottikursseilla Ampumakorttikurssi on suunnattu vasta-alkajille, kuten varusmiehille sekä ampumaharrastusseurojen ja -yhdistysten uusille tulokkaille. Sitä järjestävät yhteistyössä seitsemän muun muassa reserviläistoimintaa ja ampumaurheilua edustavaa järjestöä. Jos ampumaharrastus kiinnostaa, tämä on oikea kurssi tulla tutustumaan, Ampumaharrastuksen kehittämishankkeen päällikkö, eversti evp Markku Lainevirta tiivistää. Lainevirran mukaan ampumaurheilu- ja reserviläisjärjestöillä on tarjolla monipuolista ja erinomaista ampumakoulutusta, mutta koulutukset eivät aina ole yhteensopivia muiden järjestöjen koulutuksien kanssa. Kun perusampumakoulutus nyt pyritään yhtenäistämään ampumakorttikursseilla, voidaan ampumalajiin tähtäävä jatkokoulutus suunnitella sen jatkumoksi ja siten välttää päällekkäistä koulutusta, hän perustelee. Ohjaamista harrastuksen pariin Vasta-alkajilla kurssin pituus on noin 30 tuntia. Varusmiehillä se on puolet tästä, sillä palveluksessa saatu ampumakoulutus hyväksiluetaan. Kurssiin sisältyy teorialuentoja, kaksi käytännön harjoitusta, kirjallinen koe ja ampumataitotesti. Varusmies voi suorittaa ampumakorttikurssin kiväärillä tai pistoolilla. Pistoolikoulutukseen voivat tosin käytännössä osallistua Juho Takkunen Miinalaiva Pohjanmaa on suunnannut keulansa kolmen viikon matkalle kohti Intian valtamerta ja Atalanta-operaatiota puolustusvoimien ylipäällikön hyväksymänä. Tasavallan presidentti Tarja Halonen kävi kolme viikkoa ennen ankkurin irrotusta omakätisesti tarkastamassa aluksen ja tutustumassa operaatioon sekä sen henkilökuntaan. Presidentti oikoi tutustumiskierroksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa Pohjanmaan tehtävistä syntyneitä väärinkäsityksiä. Haluan sanoa voimakkaasti, että aluksen päätehtävä on Maailman elintarvikeohjelman kuljetusten suojaamisessa. Kiinniottamiset eivät varsinaisesti kuulu sen tehtäviin, hän huomautti. Operaatioon osallistumisen kustannukset ovat tarkentuneet 11 miljoonaan euroon, jota kriitikot ovat pitäneet kalliina hintana. Vaikka operaatiossa ei oltaisi, Kaartinjääkäri Joonas Korpilaakso piti ampumakorttikurssilla saamastaan henkilökohtaisesta ohjauksesta. Hän aikoo ampumakortin lisäksi hankkia mahdollisesti metsästyskortin. vain sotilaspoliisit. Kursseilla kouluttajina ovat pääsääntöisesti ampumaharrastusseurojen ja -yhdistysten aktiivit. Kurssien johtamisoikeudet on myönnetty jo yli sadalle koulutetulle, ja tänä vuonna määrä on tarkoitus kaksinkertaistaa. Koulutus yritetään jyvittää eri järjestöjen kesken. Ideana on näyttää varusmiehille, että ampumaharrastus on monipuolinen harrastus. He saavat itse valita järjestön, jossa sitä jatkavat, valottaa Lainevirta. Korttisuoritus rekisteröidäänkin vain, jos kurssin käynyt varusmies liittyy ampumajärjestön jäseneksi kahden vuoden sisällä ampumakortin saamisesta. Siitä lähtien kortti on voimassa kymmenen vuotta. laivalla olisi toimintaa. Alus liikkuisi muutenkin ja kuluttaisi polttoainetta, puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen muistutti. Laivaa on paranneltu Atalanta-operaatioon valittiin lopulta 97 henkilöä, joista 54 on kantahenkilökuntaa ja 43 reserviläisiä. Vanhin on syntynyt vuonna 1956 ja nuorin 1989, keski-ikä on 34,5 vuotta. Operaation suomalaisen osaston komentajaksi nimetyn Pohjanmaan päällikön, komentajakapteeni Mika Raunun mukaan merille lähti motivoitunut ja osaava miehistö. Somalian aluevesillä harjoitetaan paljon kalastusta ja pienrahtausta, kuten karjakuljetuksia. Myös kalastuksenvalvonta kuuluu Pohjanmaan tehtäviin ruoka-apualusten suojaamisen ohella. Yksi tärkeimmistä tehtävistä on Lailla on ollut vaikutusta pistoolikoulutukseen Juho Takkunen Varusmiesten ampumakorttikoulutus laajenee tänä vuonna neljästä kuuteen uuteen joukko-osastoon, mikäli Pääesikunta hyväksyy alkuvuodesta ampumaseurojen yhteenliittymän Ampumaharrastusfoorumin ehdotuksen. Tämä vuosi on vielä pilotointivuosi, mutta varusmiesten ampumakorttikoulutusjärjestelmän on tarkoitus tulla valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Pilottikursseilta hyvää palautetta Presidentiltä hyväksyntä miinalaiva Pohjanmaalle Kuva: Lassi Häkkinen Muuttunut ampuma-aselaki, jonka eduskunta hyväksyi marraskuussa, on vaikuttanut osaltaan järjestelmän käyttöönottoon. Sitä, miten pistoolikortti myönnetään, pitää vielä miettiä. Pistoolin hankkimislupaan on tulossa kahden vuoden harrastusvaade, ja uudessa ampuma-aselaissa hyväksiluetaan siihen vain puolet varusmiespalveluksen pituudesta, harmittelee Lainevirta. Syksyllä ampumakoulutusta järjestettiin kolmella pilottikurssilla Ilmasotakoulussa Tikkakoskella ja Kaartin Jääkärirykmentissä Helsingissä. Pilottikursseille osallistui vajaat 30 varusmiestä. Aikataulujen yhteensovittaminen joukko-osastojen ohjelman kanssa aiheutti käytännön hankaluuksia, mutta varusmiesten palaute koulutuksesta oli hyvää. Kurssi oli todella mielenkiintoinen. Siinä esiteltiin monia aseita, eri pistoolityyppejä, kiväärejä ja ampumalajeja, kertovat Santahaminassa pilottikurssin käyneet kaartinjääkärit Antti Sartanen ja Joonas Korpilaakso, jotka molemmat aikovat jatkaa ampumaharrastusta siviilissä. Kurssille osallistuminen maksanee jatkossa varusmiehelle euroa, jolla katetaan suorat järjestelykulut. Pilotointivaiheessa on peritty vain 15 euron patruunakustannukset. käydä ystävällismielisesti tapaamassa laivojen henkilökuntaa. Kohtaamme erilaisia kulttuureja ja kieliä, mikä on haaste, Raunu kuvaili. Pohjanmaa-aluksella on huollettu ja paranneltu operaatiota varten muutakin kuin ilmastointia. Muun muassa aluksen suodatuskykyä ja sirpalesuojausta on parannettu ja siihen on asennettu laajakaistayhteys, jonka avulla henkilöstö voi välillä ottaa yhteyttä kotimaahan. Aluksen henkilökunta elää operaation ajan tiiviissä oloissa trooppisella Somalian merialueella, joten riski tautien leviämiseen on ilmeinen. Laivalla kiinnitetäänkin erityistä huomiota käsihygieniaan. Tiheän käsienpesun lisäksi sairauksia ja epidemioita ehkäisevät säännöllinen pyykinpesu, suihkussa käynti ja hyttysverkot. Presidentti Tarja Halonen ja komentajakapteeni Mika Raunu nousivat miinalaiva Pohjanmaan kannelle kunnianosoitusten saattelemana. Kuva: Lassi Häkkinen

5 ruotuväki 1/2011 uutiset 5 Välivaalit kartoittivat tietä presidentinvaaleille Lauri Kangasniemi Yhdysvaltojen välivaaleilla on suora linkki vuoden 2012 presidentinvaaleihin.vaalitulos ei muuta suuresti tasapainoa puolustuspuolella tai ulkopolitiikassa. Välivaalit keskittyvät yleensä sisäpolitiikkaan, eivät ulkopolitiikkaan, American Enterprise Instituten tutkija John Fortier arvioi. Fortierin mukaan Barack Obaman vastainen heilahdus johtuu osittain siitä, että välivaalit ovat luonteeltaan hieman presidenttiä vastaan. Historiallisesti hyvin harva istuva presidentti on voittanut välivaalit. Fortier muistuttaa, että tulevien presidentinvaalien tulosta ei voi ennustaa välivaalien perusteella. Vuosien 1994 ja 2004 välistä aikaa väritti tiukka kilpailu republikaanien ja demokraattien välillä. Kaikki vaalit olivat tiukkoja. Nykyään demokraatit ja republikaanit ovat jakautuneet selkeämmin poliittisesti oikealle ja vasemmalle. Ihmiset jopa arvostelevat, että puolueet ovat liian erilaiset, Fortier sanoo. Presidentinvaalit: Miten käy ulkopolitiikan? Tulevissa presidentinvaaleissa talous noussee isoksi tekijäksi. Istuva presidentti Barack Obama voi olla heikoilla, mikäli kansalaiset eivät ole tyytyväisiä valtion talouden tilaan. Esimerkiksi teekutsuliike Juho Takkunen Puolustusvoimat luopuu vanhasta, jo yli 20 vuotta palvelleesta yhteyskonekalustostaan. Kuudesta Piper Chieftainista neljä luovutetaan ammattioppilaitoksille lentokoneasentajien koulutuskoneiksi. PC-1- ja PC-2- tunnuksiset koneet ovat puolestaan myynnissä tarjouskilpailulla, johon odotetaan vastauksia tammikuun loppuun mennessä. Sotilaskoneisiin on niiden palvelushistorian aikana tehty muutoksia, esimerkiksi PC-1:n ja PC- 2:n pohjassa on kuvausluukut. Lisäksi koneet vaativat isoja huoltoja. Siviilirekisteröintiä varten ostajan täytyy hyväksyttää tehdyt muutokset ja huollot liikenteen turvallisuusvirasto Trafilla. Ensisijaisesti koneet myydään Juho Takkunen Puolustusvoimat on ottanut käyttöön modernin Telepresence-videoneuvottelujärjestelmän. Noin miljoona euroa maksanut järjestelmä on tarkoitettu lähinnä puolustusvoimien ylimmän johdon kokouksia ja koulutuksia varten. Uudet videoneuvottelustudiot sijaitsevat Pääesikunnassa Helsingissä, Maavoimien Esikunnassa John Fortierin mukaan teekutsuliike on kommentoinut ulkopolitiikkaa vain vähäisesti. Liikkeen sisällä suhtaudutaan varautuneesti YK:n kaltaisiin suuriin kansainvälisiin järjestöihin. lähti liikkeelle talouspoliittisesta kritiikistä. Teekutsuliike on sekalainen ryhmä. Sillä ei ole selkeää johtajaa. Monet heistä ovat taustaltaan vanhoja republikaaneja, jotka asettuvat keskivertoa kauemmas keskustasta, Fortier aprikoi. Arviot liikkeen koosta vaihtelevat suuresti. Jotkut puhuvat noin 11 prosentista kansalaisista, kun Mikkelissä, Ilmavoimien Esikunnassa Tikkakoskella ja Merivoimien Esikunnassa Turussa. Matkustamme vähemmän ja kokoonnumme enemmän virtuaalisesti. Tällä saadaan taloudellista lisäarvoa, perustelee Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Markku Koli. Kolin mukaan myös puolustusvoimien johtamisjärjestelmä ja kokouskäytännöt uudistuvat muutoksen seurauksena. taas villit arviot liikkuvat 30 prosentin tuntumassa. Talousliberaaleimmat liikkeen edustajat kutsuvat Obamaa sosialistiksi. Vaalit kuitenkin ratkaistaan todennäköisesti keskustan tuntumassa. Mahdollinen teekutsuliikkeen menestyminen loisi ulkopoliittisesti erikoisen tilanteen. Liikkeen ympärillä toiminut Sarah Palin ei esimerkiksi ole juuri puhunut Kaksi Piper Chieftainia kaupan Piper PA Chieftain on yhdeksänpaikkainen yhteyskone. Suomeen, koska uskomme siviilirekisteröintiin liittyvän hyväksymisprosessin olevan yksinkertaisempi tällöin, kertoo sotilasvirkamies Kalle Vaaraniemi Ilmavoimien Materiaalilaitokselta. Laitteistoja on yhtenäistetty Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen viestintäratkaisuun on jo aiemmin kuulunut noin sata erilaista videoneuvottelulaitteistoa. Laitteistot on nyt päivitetty yhtenäisiksi. Uuteen Telepresence-järjestelmään saakin yhteyden myös tavallisista neuvotteluhuoneista ja tulevaisuudessa jopa tietokoneista ja ulkopolitiikasta. Mielenkiintoisen Obaman tilanteesta tekee se, että hän nauttii suurempaa suosiota ulkopolitiikassa kuin sisäpolitiikassa. Sisäpolitiikassa hänellä on oma puolue tukena. Ulkopolitiikassa useat republikaanit tukevat Obamaa. Demokraatit ovat epäileväisempiä Afganistanin suhteen, Fortier näkee. Yksi Redigo museoon Piperien jälkeen puolustusvoimat poistaa käytöstä Valmet L-90 TP Redigo -pienkoneensa. Niistä yksi, RG-4, päätyy näytteille Keski- Suomen ilmailumuseoon Tikkakoskelle. Muut kahdeksat lentävät yhä puolustusvoimien lentoja, mutta niistä luovutaan vaiheittain vuoden 2013 loppuun mennessä. RG-4 on päätetty museoida, sillä Redigot ovat suomalaista suunnittelua. Muista Redigoista ei ole vielä päätöstä, Vaaraniemi toteaa. Vanhoista yhteyskoneista voidaan luopua, sillä uudet Pilatus PC-12 NG -yhteyskoneet ovat jo alkusyksystä lähtien suorittaneet täydellä höyryllä puolustusvoimien päivittäisiä lentotehtäviä. Uusi kokouslaitteisto vähentää matkakuluja Kuva: Puolustusvoimat puhelimista. Sitä voidaan lisäksi käyttää kenttäoloissa. Kommunikointi uudella, Videra Oy:n toimittamalla laitteistolla vastaa Pääesikunnan atk-järjestelmäpäällikön Harri Mäntylän mukaan keskustelua kasvokkain. Tässä syntyy illuusio, että toinen osapuoli on toisella puolella pöytää. Useat kamerat, herkkä äänentoisto ja katsekontakti vaikuttavat siihen, Mäntylä toteaa. Kuva: Jukka Lehtinen tähtäimessä Kuinka sotilaan pitää kohdata siviili? Lauri Kangasniemi Asutulla alueella järjestettävissä taisteluharjoituksissa varusmies saattaa joutua tekemisiin siviiliväestön kanssa. Erityisesti Kaartin Jääkärirykmentin laajat harjoitukset pääkaupunkiseudulla johtavat väistämättä tilanteisiin, joissa kaupunkilaiset seuraavat varusmiesten harjoittelua lähietäisyydeltä. Pataljoonan komentaja, everstiluutnantti Tuomo Repo Kaartin Jääkärirykmentistä, miten varusmiehiä ohjeistetaan kohtaamaan siviilejä sotaharjoituksissa? Varusmiesten tulee kertoa kysyjille vain perustiedot käynnissä olevasta harjoituksesta. Jatkokysymyksiin vastaa aina harjoituksen johtaja tai erillinen tiedottaja. Koulutettavien on tiedettävä hyvin liikkumisen ja ampumatarvikkeiden käytön rajoitukset harjoitusalueella. Siviilialueilla ollaan erityisen huolellisia muun muassa roskaamisen, maasto- ja tievaurioiden sekä materiaalin hallussapidon kanssa. Korostamme koulutettaville, että kaikki mahdolliset vauriot on heti ilmoitettava uutisia muualta Muuttoautoa ei tarvitse viedä kriisialueelle kouluttajalle selvitys- ja korvausmenettelyn käynnistämiseksi. Millaista palautetta taajamissa ja asuinalueiden lähettyvillä käytävät harjoitukset poikivat siviileiltä? Ihmiset ovat kiinnostuneita toiminnastamme. Sovellettuja vaiheita tullaan seuraamaan monesti runsain joukoin. Kun etukäteistiedottaminen on hyvin hoidettu, saamme vain harvoin kielteistä palautetta. Hoidamme toimintamme aiheuttamat mahdolliset vauriot kuntoon sovitulla tavalla. Miten harjoitusalueiden lähettyvillä asuvia kansalaisia informoidaan? Tiedotamme toiminnastamme nettisivuillamme, paikallisissa lehdissä sekä muissa julkaisuissa. Toiminnasta tiedotetaan myös poliisille ja pelastusviranomaisille. Jaamme harjoitusalueiden läheisyyteen joskus jopa postilaatikkojakeluna tiedotteita. Esimerkiksi teollisuusalueella tapahtuvaa harjoittelua edeltää aina tapaaminen, jossa sovitaan tilojen ja alueiden käytöstä. Autoa ei tarvitse enää viedä kriisialueelle verohelpotuksen vuoksi, uutisoidaan Reserviläinen-lehdessä. Näin myös Afganistanissa palvelevat sotilaat ja muut työntekijät voivat hankkia verovapaan ajoneuvon. Hallitus on antanut asiaa koskevan esityksen eduskunnalle joulukuun alussa. Se saatetaan voimaan ennen kevään eduskuntavaaleja. Mahdollisuus hankkia edullinen ajoneuvo on motivoinut monta suomalaista rauhanturva- tai kriisinhallintatehtäviin ulkomaille. Autoetu ei ole luonnollisestikaan palkanlisä, mutta se kuitenkin mielletään sellaiseksi, lakialoitteen tehnyt kansanedustaja Juha Hakola sanoo. Reserviläinen 8/2010 Puntikselle karataan entisen tahtiin Varusmiesten tyypillisimpiä rikoksia ovat nykyisin poissaolorikokset, mutta isona ongelmana niitä ei puolustusvoimissa kuitenkaan pidetä, kerrotaan Kalevassa. Pääesikunnan viestintäosaston tiedotuspäällikkö Eero Karhuvaara kertoo luvattomien poissaolojen ja karkaamisten määrän vakiintuneen viime vuosina tapauksen tasolle. Tarkoittaa sitä, että kyllä suomalaisia nuoria miehiä lainkuuliaisina voi pitää. Kyse on lisäksi useimmiten vähäisistä rikoksista ja rikkomuksista, Karhuvaara toteaa. Varusmies syyllistyy luvattomaan poissaoloon, vaikka paluu iltalomalta tai viikonloppuvapaalta viivästyisi ainoastaan minuutin. Karkaamiseksi rikosnimike muuttuu silloin, kun luvaton poissaolo on venähtänyt yli viiden vuorokauden pituiseksi. Kaleva Rauhanturvaajien jälkitraumaattiset stressioireet tunnistetaan Jälkitraumaattiset stressioireet voivat tulla jopa vuosia kriisialueelta kotiutumisen jälkeen, joten Rauhanturvaajaliiton mielestä on tärkeää, että ammattiapua on saatavissa pitkänkin ajan jälkeen, uutisoi YLE. Niissä tapauksissa kun selkeästi pystymme osoittamaan, että tässä on kysymys vakavammasta tapauksesta, johon ei vertaistuki riitä, meillä on sitten yhteydet puolustusvoimiin. Me tiedämme kenelle soitamme ja yritämme löytää näille henkilöille apua. Rauhanturvaajaliiton psykososiaalisen tuen koordinaattorin Hannu Piispasen mukaan tutkimuksissa on todettu, että 2 5 prosenttia kotiutuvista kärsii jälkitraumaattisen stressin oireista. On erilaiset univaikeudet, nukahtamisvaikeudet. Tunteet voivat mennä ihan laidasta laitaan. Sitten semmoinen yleinen ärtyneisyys, suuttumiskynnys, on madaltunut. Voi olla alavireistä, masentunutta käyttäytymistä, ehkä irrallisuuden tunnetta. YLE uutiset Toimittanut Tiia Turunen

6 6 maailmalla ruotuväki 1/2011 lyhyesti Iranilainen sotilas on pidätetty Afganistanissa Iranin vallankumouskaartin sotilas on kaapattu Afganistanissa. Talibanille aseita kuljettaneen sotilaan pidätys vahvistaa olettamukset, joiden mukaan Iran tukee Talibania. Iranilaissotilaita ei ole aiemmin saatu kiinni Afganistanissa. Vallankumouskaartin eliittiosastoon kuuluneen miehen saivat kiinni Yhdysvaltojen erikoisjoukot Kandaharin maakunnassa. Nato kuvailee pidätettyä merkittäväksi aseiden toimittajaksi. (Telegraph ) LKa Uudessa-Seelannissa julki uforaportteja Uuden-Seelannin armeija on julkistanut satoja aiemmin salaisia raportteja tunnistamattomista lentävistä kohteista eli ufoista. Asiakirjat sisältävät muun muassa lentäjien kertomuksia taivaalla liikkuvista valoista. Viranomaiset korostavat, että vuosilta olevat havainnot on vain kerätty yhteen eikä niitä ole erikseen tutkittu. Yksi tunnetuimmista tapauksista on vuodelta Lentokoneessa ollut kuvausryhmä tallensi valoilmiön Uuden-Seelannin Eteläsaaren yllä. Sen syyksi on epäilty muun muassa laivojen pilviin heijastuneita valoja. (MTV3 STT FP ) THä Euroopassa varaudutaan virtuaalisiin uhkiin Saksaan avataan ensi vuonna uusi kyberpuolustuskeskus. Sen tehtävä on taistella vakoilua ja tietoverkkoihin kohdistuvia hyökkäyksiä vastaan. Tietokoneisiin kohdistuvat hyökkäykset nähdään yhä useammassa maassa vakavana uhkana kansalliselle turvallisuudelle. Esimerkiksi sähkönjakelujärjestelmät ja rahaliikenne ovat hyvin riippuvaisia tietoverkoista. Saksan päätös avata kyberpuolustuskeskus on osa kansainvälistä trendiä. Iso-Britannia aloitti marraskuussa 650 miljoonan punnan ohjelman, jonka tarkoitus on vahvistaa maan kyberpuolustuskykyä. Samaan aikaan muita puolustusmenoja leikataan. (Reuters ) OKa Norsunluurannikko on kansanmurhan partaalla Norsunluurannikon väkivaltaisuudet ovat kiihtyneet entisestään. YK:n mukaan 173 ihmistä on kuollut levottomuuksissa ja lähes paennut naapurimaahan Liberiaan marraskuisten presidentinvaalien jälkeen. Olemme kansanmurhan partaalla, sanoo presidentinvaalit voittaneen Alassane Ouattaran nimittämä YK-suurlähettiläs Youssoufou Bamba. Norsunluunrannikon entinen presidentti Laurent Gbagbo ei ole kansainvälisestä painostuksesta huolimatta suostunut luopumaan vallasta. Neuvottelut jatkuvat tällä viikolla Beninin, Kap Verden ja Sierra Leonen presidenttien johdolla. (BBC, France ) JTa Kazakstan oli sotavankien surmanloukku Kazakstanissa Spasskin leirissä kuoli suhteellisesti eniten suomalaisia sotavankeja. Arkistoyhteistyöllä Kazakstanin vankien sotavankikortit saadaan Suomeen tutkittaviksi. Juho Takkunen Kazakstanin suomalaisista sotavangeista saadaan lähivuosina uutta tietoa. Kansallisarkisto ja Karagandan alueen valtionarkisto ovat tehneet yhteistyösopimuksen, jonka nojalla Kansallisarkisto saa vuoteen 2013 mennessä haltuunsa 250 suomalaisvangin sotavankikortit. Väitöskirjan Neuvostoliiton suomalaisista sotavangeista laatinut Kansallisarkiston Venäjän ja Kazakstanin mikrofilmaushankkeen päällikkö, professori Dmitri Frolov, on jo päässyt tutustumaan kortteihin Kazakstanissa. Vastaavasti suomalaisia arkistoja avataan myös kazakstanilaisille. Heitä kiinnostavat Suomen rintamalla taistelleiden kazakkisotilaiden kohtalot. Jatkosodan aikana Suomi otti sotavangiksi Frolovin arvion mukaan 400 kazakkia, joista noin puolet kuoli vankileireillä esimerkiksi Vaasassa ja Kokkolassa. Vangeilla on jälkeläisiä Suomessa. Eniten kuolemia Karagandassa Keski-Kazakstanissa Karagandan kaupungin läheisessä Spasskin sotavankileirissä oli toisen maailmansodan aikana vangittuna nykyisen tiedon mukaan noin 300 suomalaista sotavankia. Valtavassa leirissä oli vankeja lukuisista eri kansallisuuksista, esimerkiksi saksalaisia, japanilaisia, puolalaisia ja romanialaisia. Vain noin 30 suomalaista selvisi leiristä numero 99 hengissä. Loput ovat haudattuna Spasskin hautausmaalle, joka on Keski-Kazakstanin suurin ja ainoa nykyhetkeen asti säilynyt sotavankien hautausmaa. Yhteensä Spasskissa on laskettu viimeiseen lepoon henkilöä. Suhteellisesti eniten suomalaisia sotavankeja on kuollut juuri Karagandassa, kertoo vuonna 2005 toimintansa lopettaneen Sotavangit ry:n kunniapuheenjohtaja, talousneuvos Teuvo Alava. Spasskissa menehtyneiden suomalaisten sotavankien muistoksi pystytettiin vuonna 1994 Karagandaan muistomerkki. Sotavainajien pakina Karagandan kuivasta arosta kohoaa ristejä, joita on pystytetty menehtyneiden sotavankien haudoille Spasskin leirin hautausmaalla. Alueella on myös lukuisien maiden, muun muassa Suomen sotavankimuistomerkkejä. muiston vaalimisyhdistys on tehnyt puheenjohtajansa, hallitusneuvos Pekka Pitkäsen johdolla alueelle kaksi tarkastus- ja muistomatkaa, viimeksi tämän vuoden lokakuussa. Viimeisimmällä matkalla seurue muun muassa tapasi kazakstanilaisia viranomaisia ja sotaveteraaneja. Äärimmäisiä luonnonoloja Olosuhteet Karagandassa olivat karut. Pakeneminen ei ollut vaihtoehto leirissä, joka sijaitsi vuorten ympäröimässä laaksossa. Maaperä oli kiveä, suolaista hiekkaa ja harvaa pensaikkoa. Pakkasta oli talvella useita kymmeniä asteita, kesällä lämpöasteita saman verran. Vankien riesana olivat lisäksi hiekka- ja lumimyrskyt. Siviilivangit ja puolalaiset rakensivat leirin asumukset. Ne eivät sopineet talvikäyttöön, Frolov toteaa. Tutkijan mukaan sotavankeja ei Spasskin leirissä teloitettu, vaan runsaslukuisiin kuolemiin olivat syinä nälkä ja raskas työ. Pääruokaa oli leipä ja vihanneskeitto. Vuodesta 1942 eteenpäin kaikki saivat saman muonituksen terveydentilasta riippumatta. Parempi tilanne oli neuvostomielisillä loikkareilla, jotka saivat muita suuremmat ruoka-annokset. Heitä oli suomalaisissakin paljon. Näyttämisen halua Lounastrumpetti leikkii kissimirriä Suomalaisen sananlaskun mukaan siitä on puhe mistä on puute. Sanonta pitää yleensä hyvin paikkansa. Niinpä näyttää siltä, ettei katuslangin käyttäjillä mene kovin hyvin sukupuolielämän alueella. Hämmästyttävän moni slangisana tuntuu nimittäin liittyvän seksiin ja siinäkin pornoteollisuuden vinkuraan maailmaan. Jos ette usko, käykää vilkaisemassa sivustoa. Siellä teiniurpot muokkaavat sanasta kuin sanasta seksuaaliselitystä malliin: Airo on himmeen skrode mela. Brittien sotilasslangi on puuduttavan rikas vyön alapuolen terminologiasta. Esimerkiksi miehen sukupuolielimestä voi käyttää ilmaisuja sikamiekka Pork sword, pihvipistin Beef bayonet tai lounastrumpetti Luncheon trumpet. Lounastrumpetti tuntuisi ensi kuulemalta sopivan parhaiten rauhalliseen varuskuntaelämään iloisine kotirouvineen. Luncheon ei kuitenkaan tässä merkitse keskipäivän muodollista ateriaa vaan todellisuuspakoista ja pakkomielteistä mielentilaa. Jotkut ilmaukset, joihin äkkiseltään olisi valmis liittämään K-18 leiman, osoittautuvat yllättäen täysin asiallisiksi sisällöltään. Sekä Suomen että Englannin kieli tuntee kaksimielisiä merkityksiä sanoille kisu ja mirri eli Pussy. Brittimirrien merkityssisältö kolahtaa osittain yhteen suomalaisen kanssa paitsi solmukemirrin kohdalla, joka on englanniksi Bow tie. Lentäjäslangin ilmaus Play pussy harhauttaa helposti ihmettelemään mistä Ala-Tuuhosesta nyt taas on kyse. Aivan suotta kuitenkin: Sanonnan lähtökohtana ovat mirrin suomen kielestä puuttuvat merkitykset ujo, arka sekä nynny ja mirrin leikkimisellä tarkoitetaan piiloutumista pilvien sekaan. Kun nyt tälle tielle on lähdetty, ei voi perääntyä Back off, mutta perhelehdessä ei voi myöskään Bag off. Pelkkä bag on substantiivina pussi, kassi tai reppu. Verbinä se merkitsee pussittamista pyydystämistä ja kaatamista ilman sen kummempia sivumerkityksiä. Slangissa bag tarkoittaa lisäksi iskemistä eli vastakkaisen sukupolven viekoittelemista. Bag off vie iskun vallan perille asti ja merkitsee yhdyntää. Samaa tarkoittavat myös Bang ja Bang off. Sotilaiden suusta kuulee usein myös ilmauksen Bang on. Se on aivan eri asia kuin bang off ja merkitsee tulen osumista maaliin tai asian erinomaisuutta yleensäkin. Prepositioista epävarmalle Spot on ajaa saman asian ja kuulostaa brittiläiseltä sekin. Spot on tähtäyspisteen lisäksi myös havainto ja bongaus. Pyytämällä Spot me yritetään lainata rahaa paitsi kun- Suomalainen työmoraali heikensi vankien kuntoa entisestään. Työnteossa on ollut suomalaista hulluutta. On haluttu näyttää, että meiltä työ käy ja muilta ei. Olisi pitänyt osata lorvia, Tsherepovetsissa sotavankeuden kokenut Alava pohtii. Vangeilla puhkesi piileviä sairauksia, kuten sydäntauteja ja tuberkuloosia. Lääkkeet olivat sotavankileireissä vähissä, joten vangit joutuivat keksimään omia konsteja vastustuskykynsä parantamiseksi. Punatautiepidemian leviämisen estämiseksi syötiin hiiltä, mainitsee Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen puheenjohtaja, hallitusneuvos Pekka Pitkänen. Sitkeimmät sotavangit selvisivät koettelemuksistaan. Vuosina vielä hengissä olleet suomalaisvangit siirrettiin Spasskista Tsherepovetsin vankileiriin, joka sijaitsi noin 400 kilometriä Pietarista itään. Ensimmäinen erä Karagandan vankeja palasi Suomeen marraskuussa Kalle Liesinen Sanasto: Back off = perääntyä, antaa olla Bag off = bang off = olla sillai Bang on = on target = osuma, oikein Beef bayonet = luncheon trumpet = pork sword = penis Bow tie = solmuke, mirri Luncheon = lounas, slangissa pakkomielteinen, hullu Play pussy = hide in the clouds = piiloutua pilveen Spot me = lainaa rahaa, varmista painot Spot on = erinomaista, juuri niin, aivan kohdallaan tosalilla, jossa siten pyydetään varmistajaksi ylisuurten painojen vuoksi. Kuva: Dmitri Frolov Grafiikka: Markku Mujunen

7 ruotuväki 1/2011 reportaasi 7 Kuvat: Tiia Turunen Kuopiolaisia odotti hieman erikoisempi joululahja torin suuren joulukuusen alla: muoviin paketoitu Hornet-hävittäjä. Joulukuusen alla odottaa Hornet Kuljetus suunniteltiin tarkkaan etukäteen ja reitit tiedusteltiin puita myöten. Hornet valmisteltiin kuljetukseen irrottamalla osia ja käärimällä kone muoviin. Tiia Turunen Kuopion itsenäisyyspäivän paraatissa yleisöä odotti ainutlaatuinen ilmestys. Ensimmäistä kertaa ilmavoimien järjestämään paraatiin tuotiin näytille toimintakuntoinen Hornet-hävittäjä ohjuksineen kaikkineen. Yleisön nähtävillä ei ole aikaisemmin ollut lentävää konetta, lukuun ottamatta ylilentoja, kertoo kapteeni Jouni Seppänen Karjalan Lennostosta. Hornet keräsikin ihailijoita nököttäessään torilla nokka viimaa halkoen. Komea näky vaati kuitenkin pitkällistä suunnittelua ja huolellista valmistautumista sekä lennoston että Kuopion kaupungin osalta. Hyvin suunniteltu, puoliksi tehty Hornetin lähtövalmistelut näyttävät ulkopuolisesta sujuvan kuin tanssi. Kone on jo nostettu lavetille ja se on kääräisty muoviin. Näyttää melkein siltä, että ainoastaan kirkkaanpunainen lahjanaru ja rusetti puuttuvat Hornetin ympäriltä. Valmistelut sujuvat järjestelmällisesti ja täsmällisesti ilmavoimien henkilökunnan hääriessä työn touhussa. Helppous jäänee kuitenkin vain vaikutelmaksi. Hornetin kuljetus torille vaati paljon työtä ja on aikaa vievä projekti, huomauttaa Seppänen. Hornettien siirtoa säädellään tarkoilla ohjeistuksilla. Se on esimerkiksi hoidettava erityisesti hävittäjiä varten tehdyillä laveteilla. Ohjeet koskevat hävittäjän valmisteluja kuljetusta varten. Normaalisti laveteilla kuljetetaan ainoastaan vahingoittuneita koneita, joten emme erikoisluvalla noudattaneet aivan kaikkia ohjeita, selventää Seppänen. Ennen kuljettamista Hornetin korkeusvakaajat irrotettiin, polttoainejärjestelmä tyhjennettiin, ulkoinen kuorma purettiin, siipiripustimet ja lisäpolttoainesäiliöt irrotettiin sekä siivenkärjen laukaisulaitteet poistettiin. Osien irrottamisella koneen kuljetuskorkeus saatiin matalammaksi ja matkanteko helpommaksi. Samalla ilmavoimien väki pääsi harjoittelemaan sodan ajan tehtäviään. Tällaisia kuljetuksia on sen verran harvoin, että harjoitus on hyödyllistä, Seppänen lisää. Matkalla kohti odottavaa yleisöä Ennen kuljetusta Hornetin reitti keskustaan tiedusteltiin hyvin. Käytännön järjestelyistä vastasi Ilmavoimien Materiaalilaitoksen kuljetusjoukkue ja poliisi valvoi kuljetusmääräysten noudattamista ja huolehti liikenteen ohjauksesta. Kuopion kaupunki kantoi myös kortensa kekoon ja poisti muun muassa kolme liikennevalopylvästä lentokoneen reitiltä. Tiesimme etukäteen, mitkä pylväät pitää kaataa ja missä kohdissa täytyy olla varovainen. Puiden oksat olivat välillä ongelmallisia, sillä Hornetin siivet eivät saaneet osua niihin, Seppänen kertoo. Hornetin kuljetuksessa piti muutenkin noudattaa erityistä varovaisuutta, sillä esimerkiksi edellä ajavien autojen renkaista lentelevät kivet ja nastat olisivat voineet vaurioittaa konetta. Siksi hävittäjän ympärille käärittiin kuplamuovia ja pakkauskelmua ennen liikkeelle lähtöä. Toisin sanoen, lentokone olisi voinut hujahtaa toriparkkiin kesken itsenäisyyspäivän juhlinnan. Loppujen lopuksi matka sujui Lähtövalmisteluihin kului tunteja. suunnitelmien mukaan. Koneen kääntyessä kohti moottoritietä tuli matkan seuraajille suorastaan kiire. Juosten autoon ja äkkiä oikotietä ylikulkusillalle Hornetia odottamaan. Vain muutaman minuutin kuluttua odotus palkittiin, kun Hornet lipui alta poliisisaattueessaan. Leveä kuljetus -huomioautot sulkivat moottoritien kaksi kaistaa, jotta juhlallinen saattue pääsi kunnialla perille. Kaiken kansan nähtävänä Ennen kun Hornet voitiin siirtää torille, Kuopion kaupunki lasketutti koko esittelykaluston kuorman. Torin alla olevan parkkihallin takia Hävittäjää saattoi useita poliisi- ja huomioautoja. piti erikseen varmistaa, ettei torin kansi pettäisi kuorman alla. Laskelmista selvisi, että Hornetin päätelineen pyörän pintapaine olisi ollut liian suuri. Toisin sanoen, lentokone olisi voinut hujahtaa toriparkkiin kesken itsenäisyyspäivän juhlinnan. Ratkaisimme ongelman asettamalla kenttälevyjä pyörän alle, jotta paine tasaantuisi, kertoo Seppänen. Ilmavoimat teki koko projektista turvallisuussuunnitelman ja riskianalyysin. Siinä määriteltiin muun muassa se, paljonko sotilaspoliiseja tarvittiin vartioimaan konetta. Vuorokauden ympäri hävittäjää silmällä pitäneeseen osastoon kuului sekä varusmiehiä että henkilökuntaa apunaan Kuopion poliisi. Koneen ympärille asetettiin myös metalliset aidat, joiden sisäpuolelle yleisö ei saanut tulla. Jo koneen saaminen torille oli suuremman luokan projekti, mutta työ ei suinkaan vielä loppunut siihen. Heti kalustonäyttelyn sulkeuduttua yleisöltä ilmavoimien henkilökunta aloitti raivokkaan lakaisun. Hornet ehti päivän aikana saada päällensä lumivaipan, joka täytyi puhdistaa ennen lähtövalmisteluja. Vasta pintojen loistaessa taas harmaana varsinaiset lähtövalmistelut ja koneen matka kohti kotia voitiin aloittaa. Lisää kuvia netissä >

8 8 LAPIN SOTA ruotuväki 1/2011 I Sodan jalanjäljissä Rovaniemellä teksti TIIA TURUNEN kuva ARKTIKUM taitto ja piirrokset MARKKU MUJUNEN Toisen maailmansodan aikaan Lappiin oli sijoitettuna kaikkiaan saksalaista sotilasta, joista suurin osa oli Rovaniemellä. Usean vuoden oleskelu paikkakunnalla johti paikallisen väestön ja saksalaisten tiiviiseen rinnakkaiseloon. Suurimman osan miehistä ollessa sodassa monet suomalaisnaiset löysivät sielunkumppanin saksalaisesta sotilaasta, joskus jopa upseerista. Saksalaisten ei koettu olevan valloittajia, vaan heitä kohdeltiin aseveljinä. Suurten joukkojen pitkäaikainen asuminen muutti myös kaupunkikuvaa fyysisesti. Joukoille tarvittiin asuinparakkeja, ampumatarvikkeille varastotilaa ja sotilaille huvittelupaikkoja. Vaikka saksalaiset polttivatkin Rovaniemen alueen perääntyessään pohjoiseen 1944, löytyy jälkiä esimerkiksi konekivääriasemista vielä tänäkin päivänä. Lenkkeilijöiden täytyy metsässä liikkuessaan vieläkin seurata maastoa erityisen tarkasti, sillä varomaton kulkija voi vahingossa humpsahtaa vanhaan korsuun. Myös vilkastunut rautatieliikenne jätti merkkinsä ympäristöön saksalaisten junien kuljettamien puiden ja kasvien siementen muodossa. Rovaniemen rautateiden ympäristössä kasvaa paljon sellaisia kasveja, joita ei luonnostaan siellä ole. Myös paikkojen nimet kielivät sotahistoriasta; pikkupojat pelaavat jalkapalloa Rommelin Bristols -joukkueessa ja leikkivät Rommelin kentällä. Kaikki myös tietävät, mitkä talot säästyivät tulipalosta ja miksi Rovaniemen asemakaavan suunnitteli Alvar Aalto. Rovaniemen palo elää arjessa Lapin sota on ehkä uniikeimmassa asemassa kaikista Suomen sodista. Vaikka Rovaniemi kärsi mittavia tuhoja saksalaisten poltettua sen käytännössä maan tasalle, eivät suomalaiset edelleenkään koe sellaista kaunaa Saksaa kuin muita sodan osapuolia kohtaan. Rovaniemeläisille tapahtuma oli epäilemättä traumaattinen, eikä saksalaisten toimia katsottu hyvällä, mutta muistot kaupungin tuhosta ovat jääneet osaksi asukkaiden arkea ja liikkuvat puheissa ja vitseissä edelleen nuorisonkin keskuudessa. Älä anna saksalaiselle tulitikkuja -tyyliset heitot ovat lähes tulkoon päivittäisessä käytössä, vaikka sodasta alkaa olla jo kuusikymmentä vuotta. Kenraalimaja on pala perimätietoa Osa historiallisesti merkittävistä rakennuksista ei ole säästynyt 2000-luvulle saakka. Kenraalimajana tunnettu tärkeä neuvottelu- ja virkistymispaikka purettiin vuonna 1979 kaupungin päätöksestä. Purkutuomio aiheutti paljon vastalauseita kansalaisten keskuudessa, sillä majan koettiin olevan yksi tärkeimmistä sodasta selvinneistä rakennuksista. Kenraalimaja oli alunperin rakennettu vuonna 1941 Luftflotten päällikön, kenraali Julius Schultzin aloitteesta. Hirttiöniemessä Rovaniemellä sijainneen rakennuksen kokoonpano oli varsin kansainvälinen. Suunnittelusta vastasi saksalainen Herman Bender, huonekalut tuotiin Norjasta ja ovien taokset, saranat ja takan heloitukset olivat venäläisen sotavangin kätten työtä. Kuuluisin esine kenraalimajassa oli suuri kattokruunu, joka oli saksalaisen taidetakojan, Frantz Wagner-Brennerin, työtä. Alunperin maja oli tarkoitettu saksalaisjohdon käyttöön, ja esimerkiksi saksalaisen armeijakunnan komentaja Pohjois-Suomessa, kenraali Eduard Dietl, oli aktiivinen käyttäjä. Suomalaiset tuntevatkin majan paikkana, jossa tehtiin tärkeitä sotilaallisia päätöksiä. Saksalaisten peräännyttyä Lapista kenraalimajaa käytettiin sairaalana, sotilaspiirin henkilökunnan asuntona ja yksityisenä rakennuksena. Se oli myös Sotainvalidien veljesliiton käytössä ja viimeisinä vuosinaan retkeilymajana. Nykyään paikalla ovat jäljellä ainoastaan bunkkerit.

9 ruotuväki 1/2011 LAPIN SOTA 9 Sodanaikaisia esineitä löytyy yhä Saksalaisten joukkojen useiden vuosien läsnäolo Rovaniemellä on jättänyt jälkeensä paljon esineistöä. Vaikka suurin osa tavaroista tuhottiin Rovaniemen polttamisen yhteydessä, yksittäisiä esineitä pulpahtelee esiin silloin tällöin. Etenkin kaupungin rakennustöiden yhteydessä on löydetty esimerkiksi räjähtämättömiä lentopommeja ja useiden maalaistalojen ullakoilla on edelleen Saksan armeijan kotkan kuvin koristettuja tynnyreitä ja laatikoita. Lapset ovat omalta osaltaan kunnostautuneet historiallisten esineiden arkeologeina, sillä useat leikit lähimetsiköissä ja rakennustyömailla ovat johtaneet mielenkiintoisiin löytöihin. Rovaniemeläiset koulupojat löysivät 90-luvulla välituntia viettäessään saksalaisen konekiväärin rungon Viirinkankaan ala-asteen pihapiirissä sijaitsevasta pikku metsästä. Opettaja takavarikoi ruosteisen ja mutaisen aseen pojilta ja säilöi sen koulun ullakolle, opetusvälinevaraston nurkkaan. Vuonna 2003 koulun uusi opettaja ihmetteli, kun koululaiset puhuivat alituiseen ullakolla olevasta pyssystä. Pojat aina puhuivat, että siellä mahtaa olla konekivääri koulun ullakolla. Minä vain totesin, että älkääs hupsiko. Sitten eränä päivänä satuin penkomaan varastoa ja huomasin aseen. Vein sen luokkaan ja totesin, että oikeassa olivat olleet, kertoo Viirinkankaan koulun opettaja Jorma Turunen. Konekivääri toimitettiin Lapin maakuntamuseolle, jossa se arkistoitiin ja pistettiin näytteille. Joskus historiallisen esineen alkuperäistä käyttötarkoitusta on hyvin vaikeaa määritellä. Muutamia vuosia sitten Arktikumiin päätyi vaaleanpunainen kivinen pää, joka muistuttaa erehdyttävästi Hitleriä. Patsaan löysivät tällöinkin alunperin kaksi pikkupoikaa leikkiessään ojassa alueella, jossa tiedetään olleen saksalaisten parakkeja 40-luvulla. Jotkin esineet hämmentävät jopa tutkijoita. Lapin maastosta löytyy edelleen paljon sotaromua. Konekiväärin rungon löysivät koululaiset. Kaatuneita sotilaita muistettiin kappelilla Lapin sodassa kaatuneet saksalaiset sotilaat haudattiin omalle hautausmaalleen lähelle Rovaniemeä. Arkkitehtuurinsa takia vuonna 1963 käyttöön vihitty mausoleumi on eräs tunnetuimmista saksalaisten rakennuksista. Hampurilaisen arkkitehdin Otto Kindin suunnitteleman jylhän ja synkähkön rakennuksen alla lepää tällä hetkellä 2683 saksalaista sotilasta. Punagraniitista rakennettu mausoleumi kumisee askelten alla ja pienikin kuiskaus kaikuu salissa pitkään. Lattiat peittäviin ja seiniä kiertäviin laattoihin on kirjoitettu kaikkien kaatuneiden nimet, sotilasarvot, syntymäajat ja kuolinajat. Vierailevat omaiset ovat tuoneet kukkia sukulaistensa haudoille, joten kuihtuneet ruusut ja seppelet saavat aikaan kolkon tunnelman. Saksalaisen taiteilijan Olsenin lyijylasimaalaukset ikkunoissa suodattavat vain vähän valoa sisälle mutta muodostavat mielenkiintoisia värikuvioita lattioille. Teoksen nimi, Elämän liekki, Flamme des Lebens, kertoo karusti kaatuneiden sotilaiden omaisten surusta. Keskellä aulaa seisoo muistoseppeleiden ympäröimä patsas, jonka nimi on äiti ja poika. Patsaan on veistänyt saksalainen kuvanveistäjä Ursula Querner. Norvajärven rannalla sijaitsevan kappelin pihalla on suuri teräksinen risti, joka näkyy pitkälle järven selälle. Muistotaulussa lukee vapaasti saksasta käännettynä Kunnioituksemme kaikille niille sotilashaudoille, jotka ovat rakkautemme tavoittamattomissa ja siunaamme ne Jumalan rauhaan. Hautausmaan ylläpidosta vastaa Rovaniemi- Napapiiri Rotaryklubi, ja sen kummiorganisaatio on saksalaisia sotilashautoja ylläpitävän organisaation Hampurin aluejärjestö. Rakentaminen kesti vuodesta 1959 vuoteen 1963 ja sen suoritti rovaniemeläinen Kemin Rakennus Oy. Hautausmaan rahoitus saatiin saksalaisten sotilaiden jäämistöjen hoidosta vastaavalta Volksbund Deutsche Kriegsgräberfürsorge -yhdistykseltä. Tosin Länsi-Saksan hallitus otti vastuulleen suurimman osan kuluista. Mausoleumin vihkiäisiin osallistui paljon kaatuneiden omaisia. Tilaisuudessa esitettiin Lapin Lauluveikkojen laulamana saksalainen laulu. Laulu hyvästä ystävästä (Lied vom guten Kameraden) Minulla oli hyvä ystävä, parempaa et löydä. Rummut löivät, taisteluun; hän kulki rinnallain; samaan tahtiin, samaan tahtiin. Tuli luoti lentäen, valitseeko sinut, valitseeko minut? Se tempas hänet viereltäin. Hän makaa jaloissain kuin olis osa minua, kuin osa minua. Hän ojentaa vielä kätensä mua hyvästelläkseen. Koska lataan parhaillaan, en voi sun kätees tarttua. Jää ikuisesti elämään, mun hyvä ystäväin, mun hyvä ystäväin. Erich Curt Knissenin tarina Pohjois-Lapissa sijaitsevasta Nangujärvestä tehtiin harvinainen löytö vuonna Kahden saksalaisen sotilaan ruumiit löytyivät järven pohjasta. Toinen sotilaista tunnistettiin Obergefreiter (vanhempi korpraali) Erich Curt Knisseniksi. Elossa olevia omaisia ei aluksi löydetty, mutta viime hetkellä Erichin tyttäreen saatiin yhteys. Seitsemänkymmenen ikään ehtinyt Ursula-tytär oli loikannut Itä-Saksasta Brittiläiseen Kolumbiaan Kanadaan 60-luvun tienoilla mutta sattui olemaan Euroopassa lomalla, kun häneen otettiin yhteyttä. Ursulamuuttireittiäänjasaapuiisänsähautajaisiin Rovaniemen Norvajärvelle jouluna Erich Knisse syntyi ja hukkui asetoverinsa kanssa ollessaan 36-vuotias. Koska kukaan ei tiennyt, mitä Knisselle ja hänen toverilleen tapahtui, heidät julistettiin kadonneiksi. Vasta kun heidät 2004 löydettiin, voitiin arvailla mitä oikeastaan tapahtui. Todennäköisimmin he olivat kalassa järvellä ja hukkuivat jonkin onnettomuuden seurauksena. Ennen sotaa Erich asui perheensä kanssa Meißenissa Sachsenissa Saksassa. Viimeisen kerran hän näki perheensä keväällä vuonna 1943 Ursulan ollessa seitsemän vanha. Hautajaisissa Ursula kertoi olevansa helpottunut, että katoaminen selvisi lopulta. Perhe ei ollut koskaan saanut tietää, mitä isälle oikeastaan tapahtui. Erich Knissen näki perheensä viimeistä kertaa vuoden 1943 keväällä. Kuva Erichin tyttären Ursulan kotiarkistosta. Lähteet: Hanna Kyläniemi - Arktikum, Eero Pajula, Aseveljiä vai liittolaisia? Suomi, Hitlerin Saksan liittosopimusvaatimukset ja Rytin-Ribbentropin sopimus - Markus Jokisipilä - Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki Sotatoimet, Suomen sotien kulku kartoin - Ari Raunio, Genimap Oy, Porvoo Lapin Kansa

10 10 kentällä ruotuväki 1/2011

11 ruotuväki 1/2011 kentällä 11 Talvi on epidemia-aikaa palveluksessa Sikainfluenssa iskee nuoriin täydellä teholla. Sairaana ei saisi lähteä lomille. Tiia Turunen ruotuväki 40 vuotta sitten Otto Kannisto Lumi ja jää tuovat mukanaan influenssakauden. Tällä hetkellä reilusti yli puolessa varuskunnassa on varmistettuja sikainfluenssatapauksia, ja uusien alokkaiden astuessa tammikuussa palvelukseen luku luultavasti nousee. Puolustusvoimat tarjosi sikainfluenssarokotetta heinäkuun saapumiserälle, mutta aika harva varusmies otti rokotteen. Siksi meillä on nyt suuri joukko varusmiehiä jotka eivät ole suojassa H1N1-virukselta, kertoo Sotilaslääketieteen keskuksen epidemiologi Maria Virkki. Sikainfluenssavirus iskee erityisen hanakasti lapsiin ja nuoriin. Eniten sairaalahoidossa viime vuoden sikainfluenssaepidemian aikana olivat nuoret aikuiset. Nuorilla ei ole niin sanotusti vanhaa immuniteettia virusta vastaan. Iäkkäämmässä väestössä sairastuvuus oli vähäistä siksi, että he ovat kohdanneet H1N1-tyyppisen viruksen jo aiemmin elämässään ja heille on sen mukana kehittynyt suojaava immuniteetti, Virkki kuvaa taudin taustoja. Nuorilla H1N1-virus aiheuttaa usein voimakkaita oireita, esimerkiksi korkeaa kuumetta, päänsärkyä, lihassärkyä ja muita flunssan kaltaisia oireita. Joskus tauti on kuitenkin lähes oireeton. Virustartunta tuo myös usein mukanaan bakteerin aiheuttaman jälkitaudin. Virusinfektion yhteydessä ilmaantuu usein myös korvatulehduksia, poskiontelotulehduksia ja keuhkoinfektioita, Virkki kertoo. Infektio talttuu vanhan kansan konsteilla Paras keino suojautua kaikilta virustaudeilta on muistaa muutama perusasia. Käsi- ja yskimishygienia, riittävä lepo ja terveellinen ruokavalio pitävät varusmiehenkin terveenä. Etenkin D-vitamiinin tason yhteyttä infektioherkkyyteen on tutkittu viime aikoina. Suomalaistutkimuksessa todettiin D-vitamiinin suojaavan hengitystieinfektioilta, Virkki muistuttaa. Lisävitamiineja ei kuitenkaan välttämättä tarvitse ryhtyä syömään. Pääperiaate on, että kaikki tarvittavat vitamiinit tulisi saada ravinnosta. Muonituskeskuksissa varusmiehille on tarjolla tasapainoista ja terveellistä ruokaa päivittäin. Joskus vitamiinivarannot kuitenkin ehtyvät. Etenkin metsäleireillä, jossa uni, hygienia ja ruoka ovat usein puutteellisia sekä stressitaso ja rasitus Varusmieskersantit auttoivat poliisia eteenpäin Kenraalimajuri Juha-Pekka Liikola siirtyy maavoimien esikuntapäälliköksi 1. helmikuuta alkaen. Liikola toimi ennen uutta tehtäväänsä Etelä-Suomen sotilasläänin komentajana. Ennen Liikolaa maavoimien esikuntapäällikkönä palveli kenraalimajuri Juha Kilpiä. Vuonna 1954 syntynyt Liikola on myös palvellut Maanpuolustuskorkeakoulun vararehtorina ja esikuntapäällikkönä Läntisen Maanpuolustusalueen Esikunnassa sekä Maasotakoulun johtajana. Liikola sai kipinän sotilasuralle jo nuorella iällä. Epidemiologi Maria Virkki muistuttaa levon, ravinnon ja hygienian tärkeydestä. Kahden päihtyneen noin parikymmenvuotiaan rähinöitsijän ja heitä pidättämään saapuneen kahden poliisin välille kehkeytyi käsirysy Hangossa. Rähinöitsijöistä toinen teki erittäin kovaa vastarintaa ja onnistui kaatamaan toisen poliisimiehistä. Poliisit pyysivät apua paikalle kerääntyneiltä useilta kymmeniltä uteliailta, mutta tuloksetta. Russarön linnakkeella palvelevat kersantit Risto Aronpuro ja Martti Ukkonen olivat seuranneet tapahtumien kulkua baarista, jossa se oli alkanut. Kolmen miehen seurue oli saapunut sinne ilmeisesti jonkin verran maistelleena, josta johtuen kahvilahenkilökunta ei suostunut tarjoilemaan heille. He eivät olleet henkilökunnan pyynnöstä huolimatta suostuneet poistumaan, vaan yksi oli aloittanut rähinöinnin käyden häiritsemässä töitä baarin keittiössä. Tämän seurauksena baarihenkilökunta hälytti poliisin paikalle, joka saapui kahden miehen voimalla noutamaan rähinöitsijöitä. Baarin ulkopuolella kehkeytyi kahden rähinöitsijän ja poliisin välille ilmitappelu. Ulkoa kuuluvien tappeluäänien vuoksi riensi paikalle paljon uteliaita myös baarista. Heidän joukossaan olivat myös mainitut kersantit Aronpuro ja Ukkonen. Nähdessään poliisien joutuneen alakynteen ja kuullessaan heidän pyytävän apua, ryhtyivät he heti toimintaan. Isokokoisina ja rotevina he saivatkin pian yhdessä poliisien kanssa järjestyksen palautetuksi ja rähinöitsijät poliisiautoon. Varusmieskersanttien esimerkillisen toiminnan vuoksi on linnakkeen päällikkö ehdottanut heille kuntoisuuslomaa Ruotuväki 1/ Avoimella mielellä uuteen tehtävään Upseerin ura oli nuoruudessani yhtenä tulevaisuuden haaveista. Vanhemman veljeni meno Kadettikouluun johti siihen, että aloin harkita tätä mahdollisuutta vakavammin. Varusmiespalveluksen aikana minulla oli erinomaiset esimiehet, joiden esimerkki johti siihen, että pyrin Kadettikouluun. Uusi tehtäväni Maavoimien esikuntapäällikkönä tuo tullessaan lisää vastuuta ja uusia haasteita, varsinkin kun ryhdytään valmistelemaan Puolustusvoimauudistusta. Tiedän, että Maavoimien Esikunnassa saan johdettavakseni erittäin korkeatasoisen henkilöstön. Tähän joukkoon liittymistä odotan innolla. Lähden uuteen tehtävääni avoimella mielellä, kuten aina ennenkin. Olin aikaisemmin Läntisen Maanpuolustusalueen esikuntapäällikkö ison organisaatiouudistuksen alla. Tuleva tehtäväni muistuttaa tuota, joten täysin uutta ei liene tulossa ehkä materiaalihankkeita lukuun ottamatta. Tietenkin tehtävän valtakunnallisuus on osittain uutta. Muutamme vaimoni kanssa Lahteen, jossa otamme oman asuntomme takaisin käyttöömme. Mikkeli on sen verran kaukana kotoa, että joudun vuokraamaan työasunnon sieltä. Tämä on tätä sotilaselämää. korkea, vitamiinivarastot kuluvat nopeasti loppuun. Tällöin etenkin C-vitamiinin lisääminen voi ehkäistä sairauksia. Monissa varuskunnissa ollaan huolissaan epidemian aiheuttamasta lomakiellosta. Virkki on kuitenkin toisella linjalla varusmiesten kanssa. Jos sairastaa influenssaa, pitäisi malttaa jäädä varuskuntaan sairastamaan. Ulkomaailmassa on paljon riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä, joille virustartunta voi aiheuttaa vakavia jälkitauteja, hän painottaa. Kersantit Risto Aronpuro ja Martti Ukkonen palvelivat Hangon Rannikkopatteriston Russarön linnakkeella. Juha-Pekka Liikolan mukaan pesti maavoimien esikuntapäällikkönä tuo lisää vastuuta ja uusia haasteita. Kuva: Lassi Häkkinen Kuva: Ruotuväki Kuva: Puolustusvoimat NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Ville Roos, kersantti res. 31 TOIMENKUVA Puosu Atalanta-operaatiossa PALVELUSPAIKKA Miinalaiva Pohjanmaa KOULUTUS Vaatturin ja puusepän ammattitutkinnot. JOTAIN MUUTA, MITÄ? Merielämä on parasta, mitä mies voi kokea. Mutta on vaimon kanssa kotonakin mukavaa. Puosuna Pohjanmaalla Juho Takkunen Ruotuväen jo kriisinhallintaoperaatio Atalantan pääsykokeissa tapaama reservin kersantti Ville Roos on silmin nähden innoissaan Somalian vesille lähdön kynnyksellä. Hän on tullut valituksi operaatioon ja saanut koulutuksen miinalaiva Pohjanmaan puosuksi. On ihan hyvät fiilikset lähteä operaatioon. Eihän tästä tosin niin paljon makseta, että ilolla kotoa lähtisi, rempseä kersantti hymyilee. Puosun tehtävänkuva aluksella on monipuolinen. Tehtävänäni on kaikki, mitä muut eivät suostu tekemään, Roos nauraa. Jokapaikanhöylän osa ei kuulosta kadehdittavalta, mutta kersantti on toista mieltä Tämä on parasta hommaa, mitä aluksella on, hän väittää. Roosilla on työkokemusta jo monesta ammatista, mistä hän uskoo olevan hyötyä puosun tehtävässä. Ansioluetteloa komistavat muun muassa vaatturin, hienopuusepän ja metallimiehen pestit. Operaation myötä antennimastoyhtiö Transmast Oy jää puoleksi vuodeksi vaille yhtä työntekijäänsä. Varusmiehen kaappi on tuplasti isompi Operaation suurimpana haasteena Roos mainitsee miinalaivan rajalliset tilat. Miehistön henkilökohtaisten tavaroiden määrää ei ole aluksella rajoitettu, mutta säilytystilaa on vähän. Skanssien eli majoitushyttien kaapit ovat nimittäin puolet pienempiä kuin varusmiesten kaapit joukko-osastoissa. Puosun tehtäviä varten Roos aikoo ottaa mukaan omia työkaluja laivalle. Kovin paljon muuta hänen ei tarvitse ottaa, sillä aluksella on tarjolla paljon vapaaajan aktiviteetteja, muun muassa mahdollisuus katsella elokuvia. ASUINPAIKKA YLÖJÄRVI Kaapissa miinalaivan miehistö säilyttää myös varustustaan, joka on yhdistelmä merivoimien asusteita ja rauhanturvaajien vaatteita Porin Prikaatista. Kuumien olosuhteiden vuoksi vaatekertaan kuuluu muun muassa puolustusvoimien helleasu, joka on valmistettu ohuesta kankaasta. Parahia jaetaan, arvelee Roos varusteiden kunnosta. Roos veikkaa, että merillä voi tulla tylsää, mikäli mitään ei tapahdu. Puosun kohdalla tylsistymistä estää kuitenkin rutiininomaisten työtehtävien suuri määrä. Minulla riittää hommaa. Työntekokin on ajanvietettä, huomauttaa Roos. Myös hyvä työporukka on monen hiljaisemman päivän pelastus. Sen puolesta minulla on hyvät tunnelmat operaatiosta. Koulutus on käyty loistavalla hengellä, Roos toteaa luottavaisena. Varavaihtoehtona pulloposti Nuorta merimiestä jäävät kotimaan kamaralle odottamaan vaimo ja äiti, joka on luonnollisesti huolissaan pojastaan. Tietoliikenneyhteyksien on kuitenkin laivalla luvattu ainakin välillä toimivan, jotta yhteydenpito kotipuoleen onnistuu ja mahdollinen koti-ikävä helpottaa hieman. Roosilla on olemassa myös varasuunnitelma teknisten laitteiden pettäessä. Kenttäpostiahan on aina lähetetty, merimiesten piirissä erityisesti pullopostia, puosu veistelee. Pohjanmaa-aluksella vuonna 2003 varusmiespalveluksensa suorittanut reservin kersantti pääsee samalla laivalla nyt tositoimiin. Merirosvot eivät Roosia pelota, vaan hän lähtee operaatioon reippaalla seikkailumielellä. Kokemustahan tämä on kaikki tyynni, ja tämä on yksi kokemus muiden joukossa, mies päättää.

12 12 kentällä ruotuväki 1/2011 Amos-järjestelmällä nopeaa tulitukea Maavoimat ottaa käyttöön uudenlaisen kranaatinheitinjärjestelmän. Uusi asejärjestelmä on suomalaista osaamista. Jaakko Keso Maavoimat hankkii puolustustarvikeyhtiö Patria Hägglundsilta yhteensä 18 AMOS-kranaatinheitinpanssariajoneuvoa. Kauppaan sisältyy myös ajoneuvojen kattava huolto- ja ylläpitosopimus sekä koulutusvälineitä. Amos on perästä ladattava 120 mm:n kaksoisputkijärjestelmä. Se pystyy ampumaan neljätoista kranaattia minuutissa kymmenen kilometrin kantamalle. Tarvittaessa kranaatit voidaan ampua tietokoneen laskemilla vaihtelevilla kulmilla ja eri panoksilla siten, että kranaatit iskeytyvät kohteeseen samanaikaisesti. Niin sanotulla tuliryöpyllä tulen kattavuus ja sirpalevaikutus on huomattavasti suurempi. Pelottava tulivoima ei kuitenkaan ole Amos-järjestelmän tärkein etu. Sen edistyksellisyys perustuu nopeuteen ja liikkuvuuteen. TA- LIN-navigointijärjestelmä pystyy laskemaan maalin ampuma-arvot liikkeessä, eikä nelihenkiseltä miehistöltä tarvita erillisiä mittauksia. Alle kolmenkymmenen sekunnin jälkeen pysähtymisestä Amos voi avata tulen. Tulikomennon jälkeen ajoneuvo siirtyy välittömästi uudelle alueelle ja vihollisen vastatoimenpiteet ovat myöhässä. Amos on täysin uniikkia suomalaista high-techiä, kommentoi eversti Ville Hyvärinen Maavoimien esikunnasta. Itseohjautuvia älykranaatteja Amos-vaunu voi ampua 360 astetta pyörähtävästä kranaatinheitintornistaan nopeimmillaan 14 kranaattia minuutissa. Kuva: Puolustusvoimat Suomessa kranaatinheitinjärjestelmä on asennettuna Patrian AMVmiehistönkuljetusvaunuun. Sen huippunopeus maantiellä on sata kilometriä tunnissa. Yhdellä tankkauksella toimintasäde yltää 800 kilometriin. Kranaatinheitinten suurin kantama on kymmenen kilometriä. Ammuksina voi käyttää kaikkia nykyisiä 120 mm:n rihlaamattomalle putkelle tarkoitettuja ammuksia. Lisäksi Amos soveltuu hakeutuvien älykranaattien käyttöön. STRIX-panssarintorjuntaammus ohjautuu itse infrapunasensorinsa avulla maalialueella sijaitsevaan kohteeseen. Taistelukentällä kaksoisputkijärjestelmän paikka olisi CV90-rynnäkköpanssarivaunujen ja Leopardtaistelupanssarivaunujen takana nopeassa tulenantovalmiudessa. Kiinnostusta myös ulkomailla Amos-järjestelmä otetaan kokonaisuudessaan käyttöön maavoimissa vuonna Tällä hetkellä vaunuja on neljä kappaletta koulutuskäytössä Porin Prikaatissa Säkylässä. Loput neljätoista sijoitetaan mekanisoituihin Porin ja Karjalan Prikaateihin. Kranaatinheitinjärjestelmä otti ensimmäiset askeleensa 1990-luvun puolivälissä. Vuonna 2003 puolustusvoimat allekirjoitti 120 miljoonan euron arvoisen sopimuksen asejärjestelmän kehitystyöstä ja hankinnasta. Nyt tehdyllä sopimuksen tarkennuksella käynnistetään vaunujen sarjatuotanto. Myös ulkomaisten asevoimien suunnalta on ollut kiinnostusta Amosia kohtaan. Hyvärisen mukaan puolustusvoimilla on valmius käyttää Amosjärjestelmää myös kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa. Tarvittavaa koulutusta sitä varten on. huomio! verkossa Wikileaks myllertää diplomatian kenttää uusiksi Alokkaille lanseerattiin uusi varuste lievittämään koti-ikävää. katso lisää kuvia tai lähetä oma ehdotuksesi palstalle verkkosivuillamme > Kuva: Lassi Häkkinen Lauri Kangasniemi Wikileaksin julkaisemat tiedot ovat toistaiseksi sisältäneet muun muassa luonnehdintoja eri valtioiden johtajista. Wikileaks saattaa muokata kansainvälistä politiikkaa pysyvästi. Sivusto on aloittanut yli yhdysvaltalaisdiplomaattien turvaluokitellun asiakirjan julkaisun marraskuun loppupuolella. Yhdysvallat ei arvioi julkisesti asiakirjojen sisältöä. Yhdysvalloilla on ollut aina linjaus, ettei se kommentoi tiedusteluaineistoa, vaikka se vuotaa julkisuuteen, puolustusministeriön viestintäjohtaja Jyrki Iivonen sanoo. Vuoto syö luottamusta, joka on rakennettu eri organisaatioiden välille. Maanpuolustuskorkeakoulun strategian pääopettaja, komentaja Juha-Antero Puistola muistuttaa, että asiakirjojen turvaluokituksella ei ole tarkoitus peitellä asioita. Turvaluokitus voi estää esimerkiksi valmistelun alla olevien asioiden vuotamista yleisölle. Jos jotain halutaan peittää, se jätetään kokonaan kirjaamatta tai kirjataan väärin, Puistola evästää. Diplomaatin toiminta asemamaan kenttähavainnoijana saattaa myös vaikeutua. Jyrki Iivonen uskoo Wikileaksin vaikuttavan tapaan, jolla tulevaisuudessa kirjoitetaan. Oletan, että Wikileaks vaikuttaa diplomaattien työhön, koska se muuttaa tapoja, joilla tietoa välitetään, hän toteaa. Jos itse olisin diplomaatti ja tietäisin, että kirjoittamani asiakirja vuotaisi julkisuuteen parissa päivässä, niin kyllä minä miettisin, miten kirjoittaisin, Iivonen havainnollistaa. Miten käy avoimuuden? Turvaluokiteltujen asiakirjojen vuotamista on puolustettu muun muassa avoimuuden ja sananvapauden nimissä. Puolustusministeriön viestintäjohtaja Iivosen mukaan vuodot eivät lisää avoimuutta. Kansainväliseen politiikkaan on vuosisatojen aikana kehittynyt sellainen järjestelmä, jossa Grafiikka: Markku Mujunen tietyssä vaiheessa asiat eivät ole julkisia. Lopputuloksen pitää toki olla julkinen, Iivonen painottaa. Kysymys on siitä, pitääkö sen prosessin olla julkinen. Nykyään lähdetään siitä, että prosessi ei ole julkinen, hän jatkaa. Juha-Antero Puistolaa mietityttää mahdollinen tiedonhankinnan vaikeutuminen tulevaisuudessa. Tutkimuksellisen avoimuuden menettämisen vaikutukset saattavat näkyä vasta pitkällä tulevaisuudessa, vaikka tietovuodot tuottavat hetkellisesti lisää informaatiota tutkijoille. Aikaisemmin on päästy tutkimaan, kun arkistot ovat avautuneet. Voi olla, että tulevaisuudessa ne lukitaan arkistoihin, joita ei koskaan avata, Puistola pohtii. Vuotojen kohdistuminen erityisesti Yhdysvaltojen hallinnon sisällä ulkoministeriön asiakirjoihin on otollista tutkimuskenttää maahan vihamielisesti suhtautuville. Maailmassa on melkein 200 maata, joiden diplomaattisia asiakirjoja ei ole julkaistu. Tässä on nostettu yksi maa tikun nokkaan, Jyrki Iivonen toteaa.

13 ruotuväki 1/2011 vapaalla 13 Kuvat: Otto Kannisto Toni Vehmaanperän lempisarjoihin kuuluvat Noein ja Death Note. Sarjat sisältävät niin ihmissuhteita kuin toimintaakin. Varusmies rentoutuu animen parissa Studiouskollisuus ja erilaisuus tekevät animesta nautittavaa viihdettä. Otto Kannisto Anime tarkoittaa japanilaista animaatiota. Yleisimmin siihen liitetään hassusti pukeutuvat teinitytöt. Toisten suussa anime taipuu suorastaan kirosanaksi, kun taas toisille se on mitä rakkain harrastus. Tamperelainen Toni Vehmaanperä kuuluu jälkimmäiseen ryhmään. Animessa viehättää erilaisuus. Sitä ei ihan jokainen katso, Panssariprikaatissa sotilaskuljettajana varusmiespalvelustaan suorittava Vehmaanperä virnistää. Vehmaanperä ohjautui animen pariin jo varhaisella iällä. Lapsena tiiviisti seurattu hittisarja Pokemon äityi vakavammaksi kiinnostukseksi Henkien kätkemä -elokuvan rantautuessa Suomen elokuvateattereihin. Se oli vaan jenkkileffoja luovempi. Sulava animaatio ja häpeilemätön japanilaisuus tekivät lähtemättömän vaikutuksen, Vehmaanperä toteaa si lessaan Wayne`s Coffeen cappuccinoa. Seinen vetoaa nuoriin miehiin Erilaisuus on kenties keskeisin teema koko animen piirissä. Tämä ei ole yllättävää. Tarjoaahan popkulttuuri ihanteellisen pakopaikan perinteitä ja yhtenäisyyttä vaalivan kulttuurin syövereistä. Anime-käsitteen alta voidaan eritellä erilaisia genrejä eli lajityyppejä. Vehmaanperän lempisarjat edustavat seinen-genreä. Vehmaanperän mukaan anime on yhteisöllinen harrastus. Fanit kokoontuvat tapahtumissa, kuten Animeconissa. Sen kattamat sarjat on suunnattu vuotiaille miehille. Seinen-sarjoissa käsitellään samoja aiheita kuin muussakin animessa, mutta eri perspektiivistä. Veren näkymisestä ja muusta ei myöskään olla niin tarkkoja kuin nuoremmille suunnatussa animessa, Vehmaanperä muotoilee Hyvä esimerkki seinenistä on Darker Than Black -sarja. Se kertoo nuoresta palkkatappajasta, jota hyljeksitään supervoimiensa takia. Taustalla vaikuttaa halu tulla hyväksytyksi, hän jatkaa. Anime eroaa länsimaisesta viihteestä teemojen lisäksi myös kulutuskulttuuriltaan. Aikuiselle katsojakunnalle suunnatussa animessa sarjat tehdään animaatiostudiouskollisesti. Suomessa taas katsotaan sarjaa ja tullaan sen faniksi. Lostiakin tehtiin yleisön vaatimuksesta neljä kautta liikaa. Animessa asia hoidetaan paremmin. Normaalissa sarjassa on 26 jaksoa ja siihen se sitten päättyy. Enempää ei tehdä. Katsojat fanittavat sarjan sijasta genreä tai animaatiostudiota. Sarjan laadusta ei tingitä, jotta saataisiin lisää jaksoja, Vehmaanperä laukoo. Ennakkoluuloja vastaan Varusmiespalvelus ei ole haitannut Vehmaanperän anime-harrastusta. Hän tapaakin rentoutua palveluspäivän jälkeen katselemalla muutaman jakson lempisarjojaan. Tupakavereilta tulee välillä mainintaa katsomisistani negatiiviseen sävyyn. Intissä on melko vähän animen katsojia. Kun sellaisen tapaa, vaihdellaan mielellään mielipiteitä ja lempisarjoja. Muutaman aseveljen Vehmaanperä on tutustuttanut animeen, ja näiltä saatu palaute on pääosin hyvää. Aloittelijaa hän neuvoo kääntymään lajin kestosuosikkien pariin ja välttämään niitä kaikkein tekopirteimpiä tekeleitä. tupavisa 1. Paljonko on Suomen ja Etelä- Afrikan aikaero? 2. Mikä oli Aikakone -yhtyeen ensimmäisen albumin nimi? 3. Miten keskiajalle tyypillinen tauti paiserutto levisi? 4. Milloin vuonna 2011 alkaa kesäaika? 5. Milloin kehitettiin ensimmäinen toimiva mekaaninen kello? 6. Kuinka pitkään kestää lyhimmillään junamatka Hangosta Rovaniemellä VR:n aikataulun mukaan? 7. Mitä välinettä käytettiin elokuvassa Paluu tulevaisuuteen aikamatkustukseen? 8. Minä vuonna tv-ohjelma Ajankohtainen kakkonen alkoi ilmestyä? 9. Montako aikamuotoa suomenkielisellä verbillä on? 10. Mitä tyylisuuntaa kuvan Muiston pysyvyys tai Ajan kuluminen - teos esittää? vastaukset 1. Sijaitsevat samalla aikavyöhykkeellä, 2. Tähtikaaren taa, 3. Jyrsijöistä kirppujen välityksellä ihmiseen, maaliskuuta, , 6. 9 tuntia 40 minuuttia, 7. De Lorean -urheiluautoa, 8. Vuonna 1969, 9. Kuusi, preesens, imperfekti, perfekti, pluskvamperfekti, liitopreesens ja liitoimperfekti, 10. Surrealismia

14 14 vapaalla ruotuväki 1/2011 kirjat museo Suomalaisia urheilijakohtaloita Kiveen hakatut Kirjoittaja Arto Teronen ja Jouko Vuolle Kustantaja Kirjapaja Julkaisuvuosi 2010 Kyseessä on jo toinen Kiveen hakatut -radiosarjaan perustuva kirja. Sarjan nimi tulee siitä, että tekijät ovat vierailleet käsittelemiensä urheiljoitten haudoilla. Useitten elämä on katkennut tavanomaista aikaisemmin. Ihmiskohtaloitten esiintuominen tuo tähän urheiluteokseen poikkeuksellista syvyyttä. Urheilijoita pyritään käyttämään myös kilpa-areenoitten ulkopuolella hyväksi. Tästä olva esimerkki on, kun Väinö Tanner pyysi Clas Thunbergia lähtemään Norjaan keräämään varoja talvisodan Suomelle. Viisikertaisen olympiakultamitalistin Holmenkollenilla esittämä vetoomus tuotti yhdeksän miljoonaa silloista markkaa ja sotien jälkeen toteutettu keräys 16,5 tonnia vaatteita pulaa kärsivälle Suomelle. Thunberg teki matkat omalla kustannuksellaan, mutta mitään kiitosta hän ei niistä saanut. Sama tunnustuksen puute heijastuu läpi kirjan. Kun voitot on juhlittu, on urheilija heitetty syrjään. Toinen kirjassa esiintyvä yleinen piirre on urheilijoitten ja urheilujohtajien huonot välit. Edustusurheilijoitten valinnat ovat näköjään aina olleet itsekkäitten kuppikuntien kähmintää. Lisäksi urheilijoille on jaettu kilpailukieltoja herkästi ja Urho Kekkonenkin vaali amatööriyttä tarkasti. Muun muassa Viljo Heino sai puoli vuotta kilpailukieltoa otettuaan palkinnoksi lohen. Koskettava on myös Berliinin vuoden 1936 olympiakisojen metrin voittajan Gunnar Höckertin kohtalo. JR 10:n vänrikkinä hän koki sankarikuoleman Kannaksella. Jussi Viljanen Heikki Sateilan mukaan salonkivaunun kehitystä aiotaan jatkaa. Kuva: Lassi Häkkinen Operaatio Übung -42 Kirjoittaja Ville Kaarnakari Kustantaja Tammi Julkaisuvuosi 2010 Salonkivaunu kääntyi koodiksi Reservin majuri Ville Kaarnakari on onnistunut esikoisromaaninsa kirjoitustyössä. Operaatio Übung -42 on sotaromaani, joka ei vaadi lukijaltaan perehtymistä sodankäynnin nikseihin. Kirjailija on tehnyt pohjatyönsä huolella ja viljelee hauskoja yksityiskohtia, joiden merkitykset kyllä aukeavat lukijalle. Välillä tuntuu siltä, että kyseessä olisi enemmän James Bond -tyylinen vakoojatarina kuin suomalaisia sissejä kuvaava teos. Übung -42 on suomalaisten salaisin operaatio. Kirja linkittää yhteen niin Mikkelin ja Berliinin kuin saksalaiset sotapäälliköt ja amerikkalaisen everstin. Kirjan juoni on varmasti salaliittoteorioista pitävien mieleen. Saksalaisten suomalaisilta tilaamassa tehtävässä Suomi, Saksa, Venäjä ja Yhdysvallat ajavat omaa etuaan ja loppuen lopuksi Suomi hyötyy operaatiosta enemmän kuin kukaan osasi edes odottaa. Operaatio sisältää radiotiedustelua ja kaukopartiointia, siviilinä esiintymistä, sekä ilmataistelua maalla ja merellä. Operaatio kulminoituu lopulta nerokkaaseen junan tuhoamiseen ja suomalaisen tiedustelutyön voittoon. Kirjaa lukiessa unohtuu helposti, että siinä kuvataan toisen maailmansodan aikaisia tapahtumia. Se pitää otteessaan, eikä sitä vaivaa puutunut kerronta suurista sotasankareista. Henkilöhahmot ovat jokainen omia persooniaan luonteenoikkuineen. Kirjasta löytyvä jälkikirjoitus antaa lukijalle viitteitä operaation todenperäisyydestä. Se ei kuitenkaan paljasta yksityiskohtia vaan jättää joitakin kysymyksiä myös lukijan oman mielikuvituksen varaan. Tatu Vaajala Sotavuosina marsalkka Mannerheim matkusti salonkivaunullaan ympäri Suomea yhteensä hurjat kilometriä. Vaunu on näytillä Mikkelin rautatieasemalla, mutta sen sisälle pääsee astelemaan vain kerran vuodessa. Sisälle pääsee vain kerran vuodessa vaunun kulumisen takia. Toisaalta sen auki pitämien vaatisi myös lisää palkattua työvoimaa. Kun vaunu on kerran vuodessa auki, kertyy kävijöitä noin tuhat, kertoo Päämajamuseon amanuenssi Pentti Nousiainen. Viime vuoden lopusta vaunun sisustaan on päässyt tutustumaan Päämajamuseossa Mikkelissä 3Dmallinnuksen avulla. Virtuaalinen salonkivaunu toteutettiin Mikkelin kaupungin museoiden ja Mikkelin ammattikorkeakoulun Informaatioja mediatekniikan laitoksen yhteistyönä. Hankkeeseen saatiin rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta. Lähtökohtana oli kolmiulotteisen tiedon kerääminen ja museokohteiden muuttaminen digitaaliseksi sisällöksi, toteaa Mikkelin ammattikorkeakoulun projektiasiantuntija Heikki Sateila. Vaunussa kaikuu Hitlerin puheääni 3D-mallia varten salonkivaunu kuvattiin sisältä päin. Seinien tekstuurit ja kalusteet ovatkin autenttisia ja toteutus on kauttaaltaan tarkkaa. Vaunun sisälle on mallinnettu Mannerheimiin liittyvää esineistöä, kuten silmälasit ja karttoja. Saatavilla on myös marsalkan elämään liittyvää videomateriaalia. Malliin on sisällytetty ainut keskustelutallenne, johon on saatu nauhalle Hitlerin puheääni. Tässä se on jopa liitetty oikeaan tapahtumapaikkaan, Sateila kertoilee virtuaalista salonkivaunua esitellessään. Virtuaalisen salonkivaunun sisällä liikutaan kosketusnäytön avulla. Videopelejä koko ikänsä pelanneet nuoret sisäistävät kolmiulotteisessa maailmassa liikkumisen vanhempaa väkeä nopeammin, Sateila toteaa. Kehitystyö jatkuu Salonkivaunun virtuaalimallin kehitystä aiotaan vielä jatkaa. Pyrimme mahdollisimman hyvään kokonaisuuteen. To-do-listalla on vielä liikkuvat ikkunanäkymät ja junalla liikkumiseen kuuluva äänimaailma, Sateila kertoo. Saatavilla on myös marsalkan elämään liittyvää videomateriaalia. Kevään aikana salonkivaunun mallinnus siirretään myös internetiin Mikkelin kaupungin kotisivuille. Internetversion ominaisuuksia joudutaan kuitenkin hieman karsimaan, jotta se toimisi mahdollisimman monella eri selaimella. Jatkossa kolmiulotteisia mallinnuksia on tarkoitus tehdä myös myös muista vaikeasti tavoitettavista, kadonneista ja tuhoutuneista museokohteista. Keskeinen tekijä salonkivaunuhankkeen onnistumisessa oli Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden panos. Erityismaininnan projektiasiantuntija Sateila haluaa antaa Hannu Tyrväiselle. Kun sapluuna on valmis, ovat samankaltaiset projektit jatkossa halvempia. Vastaisuudessa ei tarvitse rakentaa ohjelmaa vaan ainoastaan malli, Sateila arvioi. Projektin aikana tehtiin tutkimusta, joten aikaa kului normaalia enemmän. Uskoisin, että kokonaistyömäärän kohdalla puhutaan kuukausista. Nyt kun tiedetään, miten homma toimii, samantapaisesta projektista voidaan selvitä alle kuukaudessa, Sateila toteaa. Nopea toteutus on tärkeää, koska museokohteiden rahoitus on tunnetusti rajallista. Otto Kannisto konsolipelit Gran Turismo 5 PS3 Sony Computer Entertainment Gran Turismon viides osa julkaistiin suurten odotusten ja myöhästymisten saattelemana. Vuonna 2008 ilmestyneestä Gran Turismo 5 Prologue -demoversiosta on kehittynyt melkoinen ajoratojen ja kilpa-autojen juhla. Prologue-versio sisälsi 72 autoa ja ainoastaan kuusi rataa. Juuri ilmestynyt täyspainos pelistä sisältää huikeat autoa ja 20 rataa sekä 70 ratavariaatiota. Pelin massiivisuus onkin yksi pelin miinuksista. Ratoja ja autoja on mahdutettu peliin niin paljon, että latausajat ovat kohtuuttoman pitkiä. Se ei kuitenkaan kunnon autofriikkiä pysäytä. Peli on kaiken kaikkiaan loistava paketti autoilun historiaa ja nykypäivää. Peliä ei saa pelattua parissa päivässä läpi, sillä ajettavaa löytyy paljon. Kisoja pitää ajaa paljon, jotta kassaan kertyy lisää pennosia uusien autojen ostoa varten. Radat ja autot on tehty huikean herkullisen näköiseksi, eikä autojen ajettavuus jätä oikein toivomisen varaa. Kilpailua ajaessa sää voi muuttua aurinkoisesta sateeksi, jolloin tietysti ajettavuus ja näkyvyys muuttuu. Autojen asetuksia muuttamalla autoa voi säätää vastaamaan omaa mieltymystään. Pelin uramoodi on varsin monipuolinen. Autoon löytyy viritysosia, öljyt voi vaihtaa ja jopa pestä oman kärrynsä. Pelissä voi ostaa uusia sekä käytettyjä autoja.vaihtoehtoja löytyy Fiat 500:sta Ferrarin Formula 1 -autoon asti. Pelin mielekkyyttä voi lisätä ostamalla ratin ja polkimet. Näin päästään entistäkin lähemmäksi ohitse vilisevää asfalttia ja kuminkäryä. Jukka Lehtinen Vanquish XBox 360 Platinium Games Auringon lisäksi Japanin suunnalta nousee virkistävän omaperäisiä videopelejä. Platinium Gamesin kehittämä ja Segan julkaisema Vanquish on yksi näistä. Jo pelin juoni on lähtökohdiltaan korkealentoinen.venäläiset terroristit uhkaavat tuhota New Yorkin avaruudesta käsin laukaistavalla kuolemansäteellä. Amerikkalaiset totuttuun tyyliin neuvottelujen sijasta lähettävät supersotilaan pelastamaan päivän. Pelin päähenkilö Sam Gideon työskentelee DARPAn eli Defense Advanced Research Projects Agencyn palveluksessa. Sam on varustettu käyttäjälleen yli-inhimilliset voimat tuovalla ARS-puvulla. Se mahdollistaa rakettimoottorien avulla suoritetun polviliu un ja matrixmaisen hidastuksen.valitettavasti puvun panssaroinnista on tingitty liikkuvuuden kustannuksella. Sam kuoleekin usein yhdestä iskusta. Vanquish on kauttaaltaan komeaa katsottavaa.taistelun tuoksinassa ilmassa lentelee satoja partikkeleita, animaatio on sulavaa ja räjähdykset liioiteltuja. Kunniamaininnan ansaitsevat jättimäiset robottiviholliset. Usein inspiraationsa luonnon vastemielisimmistä pikku mönkijöistä saaneissa goljateissa kiteytyy hömppäscifin ydin. Platinium Gamesin edellisen pelin, Bayonettan, tapaan Vanquishin pelattavuus on timanttista.vaihtelu suojassa kykkimisen ja akrobaattisten syöksyjen välillä tuntuu luontevalta. Peliä ohjataan kolmannesta persoonasta eli hahmon takaa. Vanquishin suurin heikkous on kenttien putkimainen rakenne. Etenemisvaihtoehtoja on useimmiten tasan yksi. Tosin erilaisia taktiikoita saman putken läpäisemiseen on useita. Otto Kannisto

15 ruotuväki 1/2011 VAPAALLA 15 Janina tanssii tyylillään Janina tanssii tyylillään teksti TATU VAAJALA kuvat MELINA RANTALA ja PÄIVI LEPPÄNEN taitto MARKKU MUJUNEN Diskotanssissa asuvalinnat ovat tärkeitä. Vaikka vaatteilla ei tanssita, ne saavat tanssin näyttämään paremmalta. - Koulussa oikeastaan vain tanssitaan, eilisilta tanssittiin Rauman yökerhoissa ystäväni syntymäpäivillä. 18-vuotiaan Janina Ilkan elämä on tanssia täynnä. Hän on discotanssin euroopanmestari ja opiskelee Turun konservatoriossa, mistä hänen on tarkoitus valmistua ammattitanssijaksi. Koulun lisäksi Janina opettaa tanssia työkseen sekä harjoittelee vapaa-ajalla itse kolmesta neljään kertaan viikossa. Arkisin Janina ei tanssimisen lisäksi jaksa eikä ehdi tehdä paljon muuta.viikonloppuisin häneltä sen sijaan löytyy aikaa ystävilleen. Tanssi siis hallitsee paljolti Janinan elämää, ja vastapainoksi Janina hallitsee tanssimisen. - Olen oikeastaan aina kulkenut tanssinopettaja-äitini mukana ja tanssahdellut kaksivuotiaasta lähtien, tai siitä saakka, kun opin kävelemään, Ilkka kertoo. Nykyään Janina opettaa itse discotanssia ja tekee omat koreografiansa. - Kotona äiti on aina ollut äiti ja tanssissa opettaja, Janina kommentoi äidin ja tyttären suhdetta. Suihkurusketusta ja glamouria Discotanssi kilpailulajina ei varmasti ole kaikille tuttu, ja monen ennakkokäsitys lajista saattaa olla täysin väärä. - Se on todella nopeata ja energistä. Siihen kuuluu suuria hyppyjä ja piruetteja discomusiikin tahdissa, Ilkka kertoo. Vaikka asua tai meikkejä ei tanssikilpailuissa arvostellakaan, on niillä myös tärkeä rooli lajissa. Kilpailuasuihin ja meikkeihin panostetaan paljon, eikä suihkurusketusta säästellä. Ilkka ei tiedä perimmäistä syytä pukeutumiseen ja meikkaamiseen. Hän kuitenkin kertoo asujen ja meikkien saavan tanssin näyttämään paremmalta ja tuovan siihen tiettyä glamouria. - Jos lavalle tulee topissa ja vihreissä shortseissa, niin ei se näytä hyvältä, Janina hymähtää. Hänen mukaansa discotanssin taso Suomessa on kehittynyt viime aikoina todella paljon.tästä todisteena EM-finaalissa nähtiin Janinan lisäksi kaksi muutakin suomalaista tanssijaa ja Saima Kokkonen tanssi itselleen EM-hopeaa junioreissa. Omaksi vahvuudekseen Ilkka laskee omaperäisen tyylin. - Ehkä mulla on sellanen oma tyyli, yritän tehdä itseni näköistä tanssia enkä kopioi liikkeitä muilta, hän selventää. Euroopanmestari ei sano, että yksittäisten liikkeiden kopiointi niinkään olisi yleistä, mutta tanssityylistä pystyy usein tunnistamaan, minkä maalainen tanssija on kyseessä. B2-pojat is back! teksti TATU VAAJALA kuvat BIISONIMAFIA taitto MARKKU MUJUNEN Biisonimafian Janne ja Kaitsu lupaavat ensi kevään TV-katsojille räjähtävää sketsiviihdettä. - Ensi vuonna luvassa on räjäyttävämpää menoa kuin koskaan! Janne Kaperi Biisonimafiasta lupaa. Internetissä suuren suosion saavuttaneen Biisonimafia 2 -elokuvan päähenkilöt Janne ja Kaitsu Rinkinen sekoilevat keväällä internetin lisäksi televisioruudulla. Kahden nettielokuvan jälkeen kuvaan astui sketsien teko.sketseissä yhdistellään vallattomalla tavalla duudsonimaisia stuntteja ja perinteisiä sketsejä, ja nekin ovat keränneet paljon katsojia. Elokuvan jatko-osaa odottaville Janne ja Kaitsu lupaavat Subilla helmikuussa nähtävän sketsisarjan tuovan helpotusta. -Sarja tulee yhdistämään sketsit ja elokuvan juonen. Se on uskollinen elokuvalle. B2-pojat is back! Ideointia asuntoautossa Miehet, jotka kertovattuhonneensa vähintään 17 autoa,ovat ajautuneet viihdealalle varsin omatoimisesti. - Lumilautailtiin Kaitsun kanssa. Siihen kuului stunttien kuvaaminen, ja sitten me haluttiin tehdä sitä kesälläkin. Yhdessä vaiheessa ruvettiin lyömään juonta mukaan. Ekaa dialogia saatiinkin sitten kuvata viisi päivää, Janne valottaa näyttelijäuran alkuvaiheita. Elokuvaa varten pojat perustivat yrityksen ja hakivat pankista lainaa. Ensimmäisen sketsinsä he olivat kuvanneet jo ennen elokuvaa,mutta ajatus sketsisarjasta odotti vielä kypsymistä. -Suunniteltiin ja puhuttiin sketseistä jo, kun asuttiin asuntoautossa Whistlerissä snoukkapummeina ja aikaa riitti, kaverukset muistelevat. Sketsisarjassa Jannen ja Kaitsun lisäksi keskeisissä osissa ovat myös Suomen kaunein nainen, hallitseva Miss Suomi Viivi Pumpanen, joka oli mukana Biisonimafiassa jo ennen missivalintaansa, sekä tällä hetkellä varusmiespalvelustaan suorittava Mr. Kemell, etunimeltään Sami. - Viivillä on tosi korkea työmoraali. Ennen kaikkea hän on kestänyt meidän porukoissa, vaikka hänestä tuli missi. Viivi on ihan fiilareissa stunteista, aika kaukana normimissistä, miehet sanovat yhdessä. Vaikka Biisonimafian filmeissä välillä räjähtelee ja autoja ajetaan eri tavoin kuin autokoulussa, eivätmiehet myönnä joutuneensa hankaluuksiin virkavallan kanssa. Subilla keväällä nähtävistä räjäytyksistä he haluavatkin kiittää PMA Explotec Oy:tä ja Pekka Martikaista, joiden kanssa yhteistyö on sujunut "ihan tajuttoman hyvin". Biisonien vartalotkaan eivät ole kokeneet suurempia kolhuja. - Turvallista tämä on.itse asiassa siitä päivästä lähtien kun ollaan kuvattu tätä draamallista taidetta, niin ei ole luita mennyt, Kaitsu toteaa nauraen.

16 16 takakansi ruotuväki 1/2011 potretti Viestintä on strategisen johtamisen väline Mikko Ilkko Yhteiskuntatieteiden maisteri Ossi Kervinen jäi vuodenvaihteessa eläkkeelle työskenneltyään yhdeksän vuotta puolustusvoimien viestintäjohtajana. Tuona aikana viestintä on kehittynyt hurjaa vauhtia: internetin merkitys on kasvanut, uutiset välittyvät reaaliajassa, sosiaalisesta mediasta on tullut arkipäivää. Verkkoviestinnässä on uudistettu ulkoiset internet-sivut ja luotu ensimmäinen intranet eli Torni. Samassa yhteydessä on kehitetty johtamisjärjestelmää, johon kuuluu mediaseuranta ja -analyysi. Parhaillaan mietitään kuinka puolustusvoimat osallistuu sosiaaliseen mediaan. Osallistuminen on tosin jo aloitettu laittamalla Youtubeen puolustusvoimien videoita. Ensimmäinen siviili Vuonna 2002 Kervinen oli ensimmäinen siviili, joka vastaa puolustusvoimien tiedotuksesta. Hänen kaikki edeltäjänsä ovat olleet everstin arvoisia upseereita, kuten on myös hänen seuraajansa Jyrki Heinonen. Aikaisemmin Kervinen teki pitkän uran Yleisradiossa. Mutta hänellä on taustaa puolustusvoimien viestinnästä jo varusmiesajalta. Kainuun Prikaatissa palveluksensa aloittanut toimi vuonna 1968 komennettuna upseerikokelaana Pääesikunnan tiedotusosastolla. Enpä olisi uskonut tulevani takaisin osastopäälliköksi 34 vuotta myöhemmin, Kervinen naurahtaa. Varusmiespalvelusta seurasi tiedotusosaston reserviläisyys, opinnot ja pitkä työura Yleisradiossa. Viimeisimpinä vuosina Brysselin kirjeenvaihtajana suuri osa jutuista käsitteli turvallisuuspolitiikkaa. Kohti strategista viestintää Ossi Kervisen aloitettua puolustusvoimissa ryhdyttiin suunnittelemaan viestintästrategiaa, minkä Ossi Kervinen on toiminut useissa kriisipesäkkeissä Lähi-idässä ulkomaantoimittajana. Näiltä ajoilta muistoiksi on jäänyt useita lehdistökortteja. Pitkä uutistoimittajan ura ja toimituksen esimiestehtävät helpottivat toimintaa viestintäjohtajana. Tiedän tarkkaan mitä toimitukset odottavat puolustusvoimilta. puolustusvoimain komentaja hyväksyi vuoden 2004 alussa. Strategiassa keskeistä on, että viestinnän vastuut on jaettu. Asianomistajat ovat vastuussa ja viestintäorganisaatio auttaa viestinnällisten keinojen käyttämisessä. Lähtökohtaisesti viestintäorganisaatio ei voi tietää kaikkea, mitä näin suuressa yhteisössä tapahtuu. Tässä mielessä strategia on onnistuttu jalkauttamaan. Toinen keskein asia strategiassa on linjaus, jonka mukaan viestintä on johtamisen väline. Tämä linjaus ei ole Kervisen mukaan vielä toteutunut. Jälkikäteen tapahtuvasta tiedottamisesta tulisi siirtyä ennakoitiin strategisen viestinnnän tavoin. Tarkoitan sitä johdon viestintää, joka liittyy puolustusvoimien tavoitetilaan ja kehitysohjelmiin. Näistä kansalaisten mielestäni olisi saatava nykyistä paremmin tietoa. Viranomainen ei voi kilpailla nopeudessa, vaan luotettavuudessa. Ruotsissa on aina ollut sellainen tapa, että puolustusvoimien komentaja tuo julkisesti esiin tavoitteet ja tarpeet. Sen jälkeen asia menee poliittiseen käsittelyyn. Suomalaisessa järjestelmässä toimitaan päinvastoin: puolustusvoimien kehitys ja tavoitteet määritellään poliittisella selontekomenettelyllä ja puolustusvoimille jää lähinnä vain määräyksien toteuttaminen. Tällaisella käsittelytavalla saattaa käydä niin, että puolustusvoimien asiantuntemus maamme puolustuksen järjestelyssä ei tule riittävällä tavalla yleiseen keskusteluun. Tsaristinen varovaisuus johtuu käsittelytavasta, Kervinen pohdiskelee. Viestintäalan neuvottelupäivillä viime marraskuussa Kervinen painotti, että viestinnän on saatava johdolta linjaukset strategisia tavoitteita tukevalle viestinnälle. Edellytämmekin, että viestintä yhdistetään kiinteäksi osaksi puolustusvoimien johtamisprosessia, Kervinen sanoi jäähyväispuheessaan Mikkelissä. Puolustusvoimien viestintä on Kervisen aikana perustunut voimakkaasti valtiohallinnon antamiin ohjeisiin. Juuri ilmestynyt uusi viestintäsuositus antaa jatkossakin hyvän pohjan. Sen mukaan viestinnän keskeiset periaatteet ovat luotettavuus, oikea-aikaisuus ja tasapuolisuus. Reaaliaikaisen viestinnän aikana viranomaistiedotukseen pitää vielä voida luottaa. Viranomainen ei voi kilpailla nopeudessa vaan luotettavuudessa, Kervinen selvittää. Miten Ossi Kervinen aikoo viettää eläkepäiviään? Aion viettää mukavaa eläkeaikaa korjailemalla taloa, mökkeilemällä, kalastamalla ja hoitamalla lastenlapsia ja lasten koiria. Toivon, että puolustusvoimien yhteydet säilyvät edelleen ja aion ryhtyä aktiivisemmaksi TK-tiedotuskillan jäseneksi. Ossi Kervinen Ikä: 63 Asuinpaikka: Helsinki Ammatti: Viestintäjohtaja evp Koulutus: Yhteiskuntatieteiden maisteri Sotilasarvo: Kapteeni res Sitä kehittyy vain lopettamalla jotain ja aloittamalla jotain muuta. (John Irving) Kuvat: Lassi Häkkinen poiminta Sotilaslääketieteen keskus kouluttaa Lääkäripäivillä Tiia Turunen Sotilaslääketieteen keskus ja Suomen lääkintäupseeriliitto järjestävät kurssin 10. tammikuuta Lääkäripäivien yhteydessä. Teemaksi on valittu Terveyttä ja kuntoa armeijasta!, ja tavoitteena on perehdyttää lääkärit puolustusvoimien lääkintähuollon, varusmiesten ja eri tehtävissä toimivien sotilaiden terveydenhuollon keskeisiin osaalueisiin ja puolustusvoimien terveyttä edistävään toimintaan. Kurssi on tarkoitettu etenkin kaikille varusmiehiä ja sotilaita tutkiville ja hoitaville erikoislääkäreille, yleislääkäreille ja kutsuntatarkastuksia tekeville lääkäreille. Luvassa on luentoja liittyen muun muassa varusmiesten ja puolustusvoimien Lääkäripäivät on Suomen tärkein alan tapahtuma, jossa tarjotaan korkeatasoista ja monipuolista koulutusta. Kuva: Jukka Mykkänen työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin. Luennoitsijoina ovat muun muassa lääkintäkenraalimajuri, Pentti Kuronen ja puolustusvoimien psykiatrian ylilääkäri Tanja Laukkala Sotilaslääketieteen keskuksesta. Kurssille voi ilmoittautua etukäteen internetissä osoitteessa www. laakaripaivat.fi sähköisellä lomakkeella. Ohjelma alkaa maanantaina 10. tammikuuta kello Lääkäripäivät Sotilaslääketieteen keskus on mukana Helsingin Messukeskuksen Lääkäripäivillä tammikuuta omalla osastollaan. Lääkäripäiville pääsevät lääkärit, lääketieteen opiskelijat, proviisorit ja farmaseutit. Sotilaslääketieteen keskus esittelee toimintaansa ja vapaita virkojaan osastolla 2d47. kalenteri MilFight-kurssi aloittelijoille Vaasa MilFight -kamppailujärjestelmän perustekniikkaleirille voivat ilmoittautua kaikki kamppailusta ja itsepuolustuksesta kiinnostuneet miehet ja naiset. Aikaisempaa kokemusta ei tarvita, soveltuu erinomaisesti myös turvallisuusalalla toimiville. Lisätietoja ja aikataulut osoitteessa tai sähköpostitse Kurssin hinta on 40 euroa. > Ilmavoimat Opinlakeus-messuilla Seinäjoki Ilmavoimat osallistuu Seinäjoki Areenassa järjestettäville Opinlakeus messuilla. Perus- ja toisen asteen oppilaitoksissa opiskeleville nuorille suunnatussa tapahtumassa esitellään Ilmavoimia työnantajana sekä varusmiespalveluksen suorittamismahdollisuuksia ilmavoimissa. Ilma-asemestaruuskilpailut Maaninka Reserviläisurheiluliitto järjestää ilma-asemestaruuskilpailut Maaninkajärven koulun liikuntatalolla, osoitteessa Maaningantie 49, Maaninka. Ilmoittautumiset piireittäin 7.1. mennessä. Jälkiilmoittautumiset ainoastaan henkilökohtaiseen kilpailuun, mikäli erissä on tilaa. Lisätietoja Reserviläisurheiluliiton Internetsivuilta >