Tulevaisuusluotain. Teknologia ja uudistuva liiketoiminta menestymisen edellyttämiä osaamistarpeita. Väliraportti II

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulevaisuusluotain. Teknologia ja uudistuva liiketoiminta menestymisen edellyttämiä osaamistarpeita. Väliraportti II"

Transkriptio

1 Tulevaisuusluotain Teknologia ja uudistuva liiketoiminta menestymisen edellyttämiä osaamistarpeita Väliraportti II

2 Tulevaisuusluotain Teknologia ja uudistuva liiketoiminta menestymisen edellyttämiä osaamistarpeita Väliraportti II

3 Esipuhe Tulevaisuusluotain on Elinkeinoelämän keskusliitossa, EK:ssa, toteutettava pitkän aikavälin ennakointihanke. Siinä ennakoidaan moniulotteisesti teollisuus- ja rakentamistaustaisten klustereiden osaamis- ja koulutustarpeita. Tulevaisuusluotaimen pilottivaihe toteutettiin vuosina Kolmivuotinen jatkohanke käynnistyi elokuussa Hankkeen rahoitukseen osallistuvat Suomen opetusministeriö ja Euroopan sosiaalirahasto. Käsillä oleva raportti on tämän jatkohankkeen toinen väliraportti. Raportissa kuvataan tulevaisuuden avainteknologioiden kehittämiseen ja soveltamiseen liittyviä osaamistarpeita. Osaamistarpeiden ennakointia jatketaan lokakuussa 2006 julkaistavassa Tulevaisuusluotaimen loppuraportissa. Hankkeessa on nojauduttu Tekesin teknologiajohtajien ja -asiantuntijoiden Tulevaisuusluotain-seminaarissa syksyllä 2004 esittämiin näkemyksiin tulevaisuuden avainteknologioiden mahdollisuuksista ja haasteista. Keskeinen tietolähde on ollut myös Tekesin maaliskuussa 2005 julkaisema Innovaatioista hyvinvointia -strategiaraportti. Tulevaisuusluotain-hankkeen ohjausryhmän puolesta haluan esittää lämpimät kiitokset Tekesille hyvästä yhteistyöstä. Tulevaisuusluotain-hankkeesta vastaavat asiantuntija Marita Aho ja projektikoordinaattori Satu Ågren EK:sta. Tulevaisuusluotainta tehdään rinnakkain EK:n toisen ennakointihankkeen, yksityisille palvelualoille keskittyvän Palvelut hankkeen kanssa. Helsinki Markku Koponen Ohjausryhmän puheenjohtaja Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Tulevaisuusluotain Väliraportti II43

4 Sisältö Johdanto 7 Katsauksen tavoitteet ja sisältö 8 1. Keskeisiä teknologioita ja niiden sovellusmahdollisuuksia tulevaisuuden Suomessa Teknologian, avainteknologian ja teknologian ennakoinnin määritelmät Teknologian ja liiketoiminnan yhteys Tulevaisuuden avainteknologioiden valintaperusteet Tieto- ja viestintäteknologia Bioteknologia Materiaaliteknologia Nanoteknologia Tulevaisuusluotain-seminaarin ryhmätyöt: yhteenveto ja tulevaisuuspyörät Elinkaaren hallintaan liittyvät teknologiat Uusien materiaalien kehittäminen Riskien tunnistamisen ja arvioinnin kehittäminen Ympäristön älykkyys Virtuaaliteknologiat Uudistuvat liiketoimintamallit Millaisella osaamisella teknologian mahdollisuudet voidaan hyödyntää? Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen Tekniikan erikoisosaaminen Luovuus ja innovatiivisuus Liiketoimintaosaaminen Muotoiluosaaminen Palveluosaaminen Verkosto-osaaminen 26 Lopuksi 28 Lähteet 30 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Tulevaisuusluotain Väliraportti II45

5 Johdanto Tulevaisuusluotaimella ennakoidaan teollisuus- ja rakentamistaustaisten yritysten osaamis- ja koulutustarpeita vuonna Tarkasteltavina ovat kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset, joilla on merkittävää toimintaa Suomessa. Toisena tavoitteena on eri ennakointitahoja edustavien asiantuntijoiden verkostoituminen. Kolmantena tavoitteena on ennakoinnin menetelmien hyödyntämiseen sekä ennakointisisältöjen luomiseen liittyvän vuorovaikutteisen prosessin oppiminen. Ennakointityö perustuu toimintaympäristön muutosten ja tulevaisuuden mahdollisuuksien hahmottamiseen. Osaamis- ja koulutustarpeiden pohjaksi visioidaan liiketoiminta-, palvelu- ja tuotemahdollisuuksia, joita suomalaisella elinkeinoelämällä voisi olla globaalissa taloudessa. Lähtökohtaisena ajatuksena ennakoinnissa on, että voimme vaikuttaa itse tulevaisuuteemme ja tehdä onnistuneilla valinnoilla mahdollisuuksista todellisuutta (Wilenius 2002). Tulevaisuusluotaimen pilottivaiheessa ( ) laadittiin visio Suomesta vuonna 2012 osaamisintensiivisenä, dynaamisena ja globaalisti kilpailukykyisenä hyvinvointiyhteiskuntana. Visio rakennettiin toimintaympäristöanalyysin, SWOT-analyysin ja erilaisten vaihtoehtoisten skenaarioiden avulla. Hankkeen juuret ovat teollisuudessa ja rakentamisessa. Esimerkkiklustereiksi on valittu ICT, metsä, kemia ja bio, hyvinvointi, rakennus, kiinteistö ja infra sekä SKIP eli Service and Knowledge Intensive Products (Teknologiateollisuus ry:n kone- ja metallituotealan yritykset). EK:ssa on meneillään myös toinen pitkän tähtäyksen ennakointihanke, Palvelut Hanke keskittyy yksityisille palvelualoille: kauppaan, kiinteistöpalveluihin, sosiaalipalveluihin, terveyspalveluihin, majoitusja ravitsemispalveluihin, tietotekniikan palveluihin sekä rahoitus- ja vakuutusalaan. EK:n ennakointihankkeet toimivat yhteistyössä. Yhdessä ne auttavat visioimaan, millaisia tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia on Suomesta käsin toimivilla yrityksillä ja mitä osaamista ja koulutusta ne tarvitsisivat menestyäkseen kansainvälisessä kilpailussa. Miten jatkovaihe täydentää pilottivaihetta? Jatkohankkeessa visio osaamisintensiivisestä Suomesta päivitetään vuoteen Osaamistarpeita ennakoidaan edelleen pääosin elinkeinoelämän laajasta näkökulmasta, mutta uutena työkaluna käytetään klusteriajattelua. Esimerkkiklustereiden avulla tulevaisuuden osaamistarpeet ankkuroidaan konkreettisiin palvelu-, tuote-, markkina- ja teknologiakuvauksiin. Klusteri ymmärretään toimittajien, tuottajien, asiakkaiden ja kilpailijoiden muodostamaksi osaamiskeskittymäksi, joka edistää tehokkuutta, kasvattaa erikoistumista ja on kilpailuedun lähde. Klusteri on verkostojen muodostama verkosto, jossa on samanaikaisesti sekä kilpailua että yhteistyötä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Tulevaisuusluotain Väliraportti II47

6 Katsauksen tavoitteet ja sisältö Tulevaisuusluotaimen jatkohankkeen ensimmäinen väliraportti Menestysklustereita tänään ja 2015 julkaistiin syksyllä Nyt käsillä oleva raportti on hankkeen toinen väliraportti ja siinä kuvataan tulevaisuuden avainteknologioiden kehittämiseen ja soveltamiseen liittyviä osaamistarpeita. Kolmanneksi luodaan katsaus globalisaation ja liiketoimintaosaamisen haasteisiin USA:han toukokuussa 2005 tehdyn opintomatkan pohjalta. Väliraporttien aineistoa hyödynnetään lokakuussa 2006 julkistettavassa loppuraportissa. Siinä esitetään päivitetty visio suomalaisesta, kansainvälisillä markkinoilla toimivasta yrityksestä, sen henkilöstöstä sekä tarvittavasta osaamisesta ja koulutuksesta. Tässä raportissa informaatio- ja kommunikaatioteknologia, bioteknologia, materiaaliteknologia ja nanoteknologia on valittu tulevaisuuden avainteknologioiksi Tulevaisuusluotain-seminaarissa syksyllä 2004 kuultujen alustusten pohjalta. Seminaarissa ryhmä Teknologian kehittämiskeskus Tekesin teknologiajohtajia ja -asiantuntijoita esitteli keskeisiä, yhteiskunnan kehitystä eteenpäin vieviä teknologioita sekä niiden sovellusja liiketoimintamahdollisuuksia. Tulevaisuusluotainverkoston asiantuntijat pohtivat seminaarissa alustusten pohjalta keskeisten teknologiatrendien vaikutuksia tulevaisuuden yhteiskuntaan sekä yritysten liiketoimintamalleihin, tuotteisiin ja palveluihin. Ryhmät tiivistivät käymiensä keskustelujen tulokset tulevaisuuspyörän muotoon. Seminaarissa tuotettujen ryhmätyöaineistojen arviointia ja jatkokäsittelyä varten järjestettiin kaksi teknologiaworkshopia, joihin kutsuttiin asiantuntijoita eri organisaatioista. Workshopeissa laadittiin synteesi työryhmien tuottamista aineistoista. Myös workshop-työskentelyn tulokset esitellään tässä raportissa. Raportissa kuvataan lisäksi keskeisiä osaamishaasteita, joita asiakaslähtöisen, liiketaloudellisesti menestyksellisen teknologian ja teknologiasovellusten kehittämiseen kytkeytyy. Tässä on hyödynnetty mm. Tulevaisuusluotaimen pilottivaiheen sekä jatkohankkeen ensimmäisen väliraportin tuloksia. Osaamistarpeiden ennakointia syvennetään syksyllä Kuva 1. Tulevaisuusluotaimen tulosodotuksia AINEISTOT KATSAUKSET TULOKSET Seminaarit Nykytila Oppiminen Delfoit Teknologia Verkostoituminen Haastattelut Globalisaatio ja Loppuraportti Kirjallisuus liiketoimintaosaaminen Opintomatkat Läpäisevänä teemana osaamis- ja koulutustarpeiden muutokset 8 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Tulevaisuusluotain Väliraportti II

7 1. Keskeisiä teknologioita ja niiden sovellusmahdollisuuksia tulevaisuuden Suomessa 1.1 Teknologian, avainteknologian ja teknologian ennakoinnin määritelmät Tulevaisuusluotaimessa teknologiakäsitys pohjautuu laajaan, vuorovaikutukselliseen malliin. Teknologia kattaa tekniikat, menetelmät ja prosessit sekä niiden ja ihmisen välisen vuorovaikutuksen. Teknologia ymmärretään siis kokonaisuutena, johon tekniikan lisäksi kuuluvat ne yhteiskunnalliset edellytykset, jotka mahdollistavat tekniikan kehittämisen ja käyttöönoton. Näitä edellytyksiä ovat tarvittava tieto ja osaaminen, markkinoilla vallitsevat kilpailuolot, markkinoiden ja tekniikan käytön säätely sekä tekniikan vaatima tekninen ja yhteiskunnallinen infrastruktuuri. (Lievonen 2003.) Tilastokeskuksen Tiede ja teknologia raportin (2005) mukaan avainteknologiat pystyvät kehittyessään haastamaan olemassa olevia prosesseja läpi koko yhteiskunnan tarjoamalla tehokkaamman tai esimerkiksi ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon. Avainteknologiat pystyvät tuottamaan uusia sovellusalueita ja liiketoiminnallisia mahdollisuuksia. Loppukäyttäjä ei välttämättä tunnista käytetyn teknologian piirteitä lopputuotteessa. OECD:n mukaan teknologian ennakointi on systemaattista tieteen, teknologian, talouden ja yhteiskunnan pitkän aikavälin kehityksen laaja-alaista tarkastelua. Ennakoinnin avulla pyritään tunnistamaan lupaavia teknologia- ja sovellusalueita, joilla todennäköisesti tulee olemaan suuria vaikutuksia talouteen ja yhteiskuntaan. Tavoitteena on myös parantaa kehitystyön onnistumismahdollisuuksia tarkoituksenmukaisia rakenteita ja yhteistyömuotoja edistämällä. 1.2 Teknologian ja liiketoiminnan yhteys Teknologian kehitys sekä verkottuva ja globalisoituva maailma muuttavat yrityksiä ja niiden liiketoimintamalleja. Uusien teknologioiden vaikutus on kahdensuuntainen: teknologia luo edellytyksiä uusille toimintatavoille ja uudet toimintatavat tarvitsevat uusia teknologisia ratkaisuja (Luomala ym). Liiketoimintamalli tarkoittaa sellaista yrityksen tekemää valintaa, jossa määritellään lisäarvo asiakkaalle value creation sekä ansaintamalli value capture (Teknologiateollisuus ry 2003). Kuva 2. Teknologian elementit Ihminen Prosessit Tekniikka Teknologia Yrityksen menestymisen kannalta on tärkeää ymmärtää ihmisen, prosessien ja tekniikan muodostaman yhdistelmän kyvykkyys tuottaa ratkaisu, joka tuottaa lisäarvoa asiakkaalle. Yhä useammat yritykset hakevat perinteisten tuotteiden rinnalle uusia ansainnan keinoja, joilla ne voivat erottua kilpailijoista. Yritykset kehittävät myös innovatiivisia toimintamalleja, joilla voidaan lisätä prosessien tehokkuutta ja laaduntuottokykyä. Lisäarvon tuottaminen niin haastavaa kuin se onkin on välttämätön mutta ei riittävä perusta liiketoiminnan käynnistämiseksi. Tarvitaan myös näkemys siitä, miten kehitetystä ratkaisusta aikaansaadaan taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa. Ansaintamallien määrittäminen muodostuu entistäkin tärkeämmäksi, kun sähköinen liiketoiminta yleistyy ja kun aineettomien tuotteiden, kuten tiedon ja palveluiden, osuus liiketoiminnan volyymista kasvaa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Tulevaisuusluotain Väliraportti II49

8 1.3 Tulevaisuuden avainteknologioiden valintaperusteet Tässä raportissa tulevaisuuden avainteknologioiksi on valittu tieto- ja viestintäteknologia, bioteknologia, materiaaliteknologia ja nanoteknologia. Avainteknologioiden valinta perustuu syksyllä 2004 järjestettyyn Tulevaisuusluotain-seminaariin, jossa oli Tekesin teknologiajohtajia ja -asiantuntijoita alustamassa tulevaisuuden avainteknologioista ja niihin liittyvistä sovellus- ja liiketoimintamahdollisuuksista. Tekes on linjannut tieto- ja viestintäteknologian, bioteknologian, materiaaliteknologian ja nanoteknologian painopistealueikseen maaliskuussa 2005 julkaisemassaan Innovaatioista hyvinvointia -strategiaraportissa. Nämä teknologiat on todettu myös useissa muissa selvityksissä tärkeiksi yhteiskunnan kehitystä eteenpäin vieviksi teknologioiksi (katso esim. Ahlqvist 2003). 1.4 Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäklusteri muodostuu elektroniikka- ja sähköteollisuudesta, ohjelmistoliiketoiminnasta, tietoliikennepalveluista ja sisältöliiketoiminnasta. Alan yritykset työllistivät Suomessa yli henkeä vuonna Käyttäjiä ovat mm. palveluyritykset, tuotannolliset yritykset, julkiset organisaatiot, kuluttajat ja kotitaloudet sekä liikkuvat käyttäjät. (Silvennoinen ) Tieto- ja viestintäteknologia (ICT) muuttuu infrastruktuuriksi, joka on keskeinen yleisenä tuotannollisena rakenteena. Tieto- ja viestintäteknologiaa sovelletaan yhä enemmän perustyökaluna eri aloilla. Kilpailuetu syntyy erityisesti teknologian käytettävyydestä ja sovelluksista. (Ahlqvist 2003; Elinkeinoelämän keskusliitto 2004.) Tieto- ja viestintäteknologiassa voimakasta kasvua tapahtuu prosessoreiden nopeudessa, muistien kapasiteetissa, verkkojen siirtonopeudessa, ohjelmistoissa sekä käsiteltävän ja varastoitavan informaation määrässä. Myös sulautettujen prosessorien käytön yleistyminen jatkuu, samoin entistä useammat laitteet voidaan liittää tietoverkkoihin. (Tekes 2005.) Tähän saakka Suomi on ollut tieto- ja viestintäteknologian osaamisen edelläkävijä, mikä on perustunut varhaiseen liikkeellelähtöön ja uuden teknologian ennakkoluulottomaan soveltamiseen. Myös suomalaiset kuluttajat ottavat uutta teknologiaa ja viestintätapoja nopeasti käyttöönsä. Teknologisia vahvuuksiamme ovat tietoliikenneteknologia, langattomat teknologiat, radiotekniikka, mittaustekniikka, lääketieteellinen elektroniikka, ohjelmistoteknologia, tuotantoteknologia sekä järjestelmäkehityksen, sulautettujen ohjelmistojen ja automaation osaaminen. (Tekes 2005; Hansén ym ) Tulevaisuuden kehityshaasteisiin kuuluvat muun muassa huippututkimuksen ja perusosaamisen kehittäminen, prosessien uudistaminen, uuden teknologian soveltaminen eri aloilla sekä innovaatioiden kaupallistaminen (Tekes 2005). Taulukko 1. ICT-sektorin asiakas- ja lähialat sekä keskeisiä aiheita ICT-pohjaisille tuotteille ja palveluille ICT-SEKTORIN ASIAKAS- JA LÄHIALAT Tuotannolliset yritykset Globaali verkottuminen, tuottavuus Palveluliiketoiminta Bio-, ICT-, metalli-, metsä-, paperiteollisuus, energiantuotanto Julkinen sektori Julkisen ja yksityisen sektorin uudet toimintamallit Terveydenhuolto, sosiaalipalvelut, koulutus, hallinto ja tutkimus Lähde: Tekes, mukaillen Palveluyritykset ICT-palvelut Digitaaliset palvelut ICT mahdollistajana (verkkopalvelut yms.) Kiinteistöliiketoiminta Rahoitus ja vakuutus Kauppa ja logistiikka Terveydenhuolto Yksilöt, yhteisöt ja kotitaloudet Terveys ja hyvinvointi Elämykset, vapaaaika ja harrastukset Yhteisöt, viihde ja pelit Turvatuotteet KESKEISIÄ AIHEITA ICT-POHJAISILLE TUOTTEILLE JA PALVELUILLE Henkilökohtainen viestintä Liiketoimintaprosessit, uudet toimintatavat, tuottavuus Asiantuntijatyö Järjestelmien integrointi, sähköiset transaktiot, tieto- ja muut turvatuotteet Hyvinvointi, terveys, viihde, kulttuuri, oppiminen Sulautettu älykkyys Digitaaliset IPR-tuotteet ja -palvelut 10 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Tulevaisuusluotain Väliraportti II

9 1.5 Bioteknologia OECD:n määritelmän mukaan biotekniikka on tieteen ja teknologian soveltamista eläviin organismeihin, niiden osiin, tuotoksiin ja niitä koskeviin malleihin. Tarkoituksena on muuttaa elävää tai elotonta materiaalia tiedon, tuotteiden ja palvelujen tuottamista varten. Suomalaisen bioalan vahvuus on korkeatasoinen tutkimus ja osaaminen. Biotekniikan ja biolääketieteen tutkimusta on Suomessa tehty jo 1980-luvun alusta lähtien. Uusista yrityksistä huomattava osa syntyy yliopistollisen tutkimustyön seurauksena ja ne toimivat jonkin biotekniikkaan erikoistuneen teknologiakeskuksen vaikutuspiirissä. Biotekniikkakeskittymät ovat syntyneet yliopistojen yhteyteen, ja niistä merkittävimmät sijaitsevat pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Bioalan yrittäjyyden erityispiirteenä on kehitystyön hitaus. Erityisesti lääkkeiden kehittäminen on hidasta ja kallista. Idean kehittäminen valmiiksi tuotteeksi saattaa viedä jopa yli kymmenen vuotta. Menetelmien kehittyminen nopeuttaa prosessia. Toisaalta tuotteiden hyväksymismenettely ja rahoituksen niukkuus hidastavat tuotteiden päätymistä markkinoille. Taloudellisesti kannattava toiminta saavutetaan vasta monen toimintavuoden jälkeen. Myös rahoittajalta tämä vaatii poikkeuksellista kärsivällisyyttä, kun sijoitukselle ei saa vastinetta lyhyellä aikavälillä. Suomen bioteollisuus on vielä nuorta; 75 prosenttia yrityksistä on perustettu vuoden 1990 jälkeen, 25 prosenttia vuoden 2000 jälkeen. Suomessa on noin 140 bioyritystä, joista noin 70 prosenttia on biotekniikkaa tai siihen läheisesti liittyviä tekniikoita hyödyntäviä yrityksiä (ns. core companies). Loput 30 prosenttia ovat tätä toimintaa tukevia yrityksiä pääasiassa alihankinta- tai konsulttiyrityksiä (ns. support companies). Noin 90 suomalaisella bioyrityksellä on joko omaa tutkimustoimintaa tai ne tekevät tutkimusta alihankintana muille yrityksille. Kaupallista tai tutkimukseen tarvittavaa tuotantoa on noin 40 yrityksellä. Suomen bioala niin tutkimus kuin teollisuuskin on painottunut terveydenhuoltosektorille. Neljännes bioalan yrityksistä toimii lääkekehityssektorilla ja saman verran yrityksiä toimii diagnostiikan parissa. Biomateriaali-, elintarvike- ja rehu- sekä entsyymisektoreille kuuluu kuhunkin noin 10 prosenttia kaikista yrityksistä. Bioinformatiikka-yrityksiä on noin 5 prosenttia ja ympäristösovelluksiin keskittyviä yrityksiä vajaat 5 prosenttia. ETLAn arvion mukaan pienten ja keskisuurten bioyritysten yhteenlaskettu myynti oli 330 miljoonaa euroa vuonna Tästä 70 prosenttia tuli yrityksiltä, jotka toimivat elintarvike-, maatalous- ja entsyymisektoreilla, 30 prosenttia lääkekehitysyrityksiltä ja 20 prosenttia yrityksiltä, jotka toimivat diagnostiikkasektorilla. Toiminta oli tappiollista; liikevoitto oli -60 miljoonaa euroa ja tulos -70 miljoonaa euroa. Bioteollisuuden lähitulevaisuuden kasvuodotukset ovat kuitenkin optimistisia. Vuosille suurinta kasvua odottavat lääkekehitysyritykset. Myös biomateriaaliyritysten sekä tutkimuspalveluja tuottavien yritysten odotukset ovat suuret. Suomessa on vahvat bioprosessitekniikkaperinteet. Osoituksena tästä Suomi on edelleen yksi johtavista teollisten entsyymien tuottajamaista maailmassa. Suomen vankka bioprosessiosaaminen ja monet globaalit tekijät, kuten Kioton ilmastosopimus, Kiinan ja Intian nopea teollistuminen, raakaöljyn hinnankehitys sekä EU:n tavoitteet kestävästä kehityksestä, antavat mahdollisuuden rakentaa aivan uutta osaamista ja toisaalta vahvistaa perinteisten toimialojen kilpailukykyä. Taulukko 2. Bioteknologian sovellusalueet Lääketiede Lääketieteellinen tutkimus Lääkekehitys Rokotteet Diagnostiikka Metsätalous Biosaostumien hallinta Kuitujen modifiointi Selluloosan valkaisu Bioprosessit Kemikaalien tuotanto Entsyymien tuotanto Fermetointi Biokatalyysi Lähde: Tekes Elintarvikkeet Terveysvaikutteiset elintarvikkeet Elintarvikkeiden ja rehujen tuotantomenetelmät Elintarvikeanalytiikka Elintarvikkeiden komponentit Maatalous ja ympäristö Biopolttoaineet Biojätteiden käsittely Kasvi- ja eläinjalostus Materiaalit Lääketieteelliset biomateriaalit Teolliset biomateriaalit (esim. tärkkelys, puuvilla) Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Tulevaisuusluotain Väliraportti II411

10 1.6 Materiaaliteknologia Materiaaliteknologia käsittelee materiaalien valmistusta, niiden ominaisuuksia ja muovattavuutta sekä erilaisia liittämismenetelmiä. Materiaaliteknologia sisältää myös tuotteiden käyttöön, hävittämiseen ja kierrätykseen liittyvät materiaalikohtaiset seikat. Suomen keskeisten teollisuudenalojen toiminta perustuu laajamittaiseen materiaalien tuotantoon, jatkojalostukseen, soveltamiseen ja ominaisuuksien hyödyntämiseen. Materiaalien valmistustekniikan kehittyminen ja uusien materiaaliominaisuuksien löytyminen on avannut aivan uusia sovellusalueita, joiden varaan on syntynyt yrityksiä. Suomessa on materiaaliteknologian alalla kansainvälisesti huipputason osaamista ja liiketoimintaa. Uuden materiaaliteknologian avulla voidaan nostaa tuotteiden jalostusarvoa sekä kehittää kokonaan uusia tuotesukupolvia. Uusiin materiaaleihin liittyy materiaalien toiminnallisuus, älykkyys ja yhteensopivuus sekä elinkaaren aikaisten vaikutusten huomioon ottaminen. Materiaaliteknologia on ratkaisevassa asemassa muun muassa kehitettäessä prosessien hyötysuhteita, laitteiden elinikää sekä kierrätettäväksi sopimattomien jätteiden energiasisällön käyttöä (Tekes 2005). Materiaaliteknologian sovellusten kehittämiseen tarvitaan poikkiteknologisia ja monitieteisiä osaamisverkostoja. Ennakkoluulottomalla kehitystoiminnalla voidaan löytää uusia kasvualueita eri alojen rajapinnoilta. Esimerkiksi metsä- sekä tieto- ja viestintäklusterin osaamista yhdistämällä voidaan kehittää älykkäitä, jäljitettäviä pakkauksia, jotka avaavat taas uusia mahdollisuuksia elintarviketeollisuudelle ja kaupalle (Tekes Taulukko 3. Esimerkkejä materiaaliteknologian sovellutuksista Hyödynnettävissä 1 5 vuoden kuluttua Köyhien ja kompleksisten raaka-ainevarojen hyödyntäminen Mikroanturit Elektroniikan integrointi rakenteisiin Tehokas sähkön varastointi Kestävän kehityksen mukaiset rakenteet Lähde: Tekes, mukaillen Hyödynnettävissä 5 10 vuoden kuluttua Vetyyn pohjautuvan energiatuotannon polttokammiot Bioliukenevat keinokudokset Luonnon rakenteiden hyödyntäminen Hybridimedia 2005). Lujat teräkset puolestaan mahdollistavat keveiden kuljetusvälineiden ja metsäkoneiden rakentamisen. 1.7 Nanoteknologia Nanoteknologialla tarkoitetaan tiedettä ja teknologiaa, jossa toimitaan atomien ja molekyylien tasolla eli nanokokoluokassa. Nanomittakaavan rakenneyksiköt ovat kooltaan alle sata nanometriä; nanotason rakenne täytyy suurentaa yli kymmenenmiljoonaakertaiseksi ennen kuin sen yksityiskohtia voi havaita paljaalla silmällä. Nanokokoluokan muutokset materiaalin molekyylirakenteessa voivat parantaa huomattavasti materiaalin suuremmassa kokoluokassa havaittavia fyysisiä ja kemiallisia ominaisuuksia (Tekes 2005). Nanoteknologiassa fysiikka, kemia, biologia ja materiaalitieteet sulautuvat yhdeksi kokonaisuudeksi. Nanoteknologia on mahdollistava teknologia ja sitä voidaan hyödyntää lähes kaikilla aloilla. Poikkiteknologinen luonne tarjoaa potentiaalia uusille innovaatioille ja liiketoiminnalle. Nanoteknologiassa onkin erityisen tärkeää tehdä kansainvälistä, eri tieteiden rajat ylittävää verkostoyhteistyötä. (Kivikoski ; Tekes 2005.) Nanoteknologiasta ollaan tällä hetkellä hyvin kiinnostuneita ja siihen kohdistuu suuria välillä ehkä ylioptimistisiakin odotuksia. Muun muassa kestävän kehityksen ja ympäristölähtöisyyden vaatimukset ovat lisänneet tutkijoiden kiinnostusta nanoteknologiaan. (Tekes 2005.) Nanomittakaavan tuotteet ovat ekotehokkaita; ne vaativat vain vähän raaka-aineita, kuluttavat vähän energiaa ja voidaan sijoittaa lähes minne tahansa. Erityisen suuret markkinaodotukset kohdistuvat nanorakenteisiin materiaaleihin, nanoelektroniikkaan ja nanobioteknologiaan. (Tekes 2005.) Kaiken kaikkiaan nanoteknologiaan liitettävien tavaroiden ja palveluiden arvon ennakoidaan olevan vuonna 2015 maltillisen skenaarion mukaan 500 miljardia Yhdysvaltain dollaria, aggressiivisen skenaarion mukaan peräti 2,0 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Vuosikasvun ennakoidaan olevan prosenttia. (Kivikoski ) Nanoteknologiaan liittyvissä tehtävissä työskentelee Suomessa yhteensä henkeä. Määrän ennakoidaan kasvavan tulevaisuudessa voimakkaasti. Nanoteknologiaan keskittyneitä yrityksiä on 60 ja niiden toiminnan luonne vaihtelee vakiintuneesta nanoteknologiaan perustuvasta liiketoiminnasta soveltavaan tutkimukseen. Nanotieteiden ja -teknologioiden sekä niitä sivuavien alojen tutkijoita on Suomessa noin 400. (Tilastokeskus 2005.) 12 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Tulevaisuusluotain Väliraportti II

11 Taulukko 4. Nanoteknologian sovelluksia Soveltava tutkimus Tuotekehitys Kaupallistaminen Vakiintunut alkamassa liiketoiminta Elektroniikka Uudet muotoilu- ja Akkuteknologiat Uudet laser- Laserit pakkaus- Uudet anturit teknologiat Pinnoitteet menetelmät Elektroniset Uudet optiset Anturit; nanoelektroniikassa painotuotteet kuidut esim. kaasu Elektroniset Diffraktiivinen pakkaukset optiikka Lääketiede Nanopinnoitteet Bioanturit Diagnostiset ja biotekniikka muoveissa Nanopartikkelit järjestelmät Bioanturit diagnostiikassa Entsyymit ja DNA-sirut reagenssit Kemia Prosessien tehokkuuden Nanokomposiitit Koboltti ja nikkeli Katalyytit UV-suoja Titaanidioksidi Johtavat polymeerit parannukset nanopulverit maaleissa Metsä Älykkäät Räätälöidyt paperit, Funktionaaliset pakkaukset, kartongit polymeerit anturit Nanosuodattimet Metalli Keraamiset Itsepuhdistuvat ja Hiilipinnoitteet naarmuuntu- mattomat metallipinnoitteet metalleja korvaavat yhdisteet Muut ESD-tekstiilit Keramiikka Vedenpuhdistus Nanopinnoitteet Nanokomposiitit pakkauksissa Nanokuidut ilmansuodattimiin lasissa Nanopartikkelit ja UV-suodatus kosmetiikassa Autojen katalysaattorit Lähde: Tekes, mukaillen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Tulevaisuusluotain Väliraportti II413

12 2. Tulevaisuusluotain-seminaarin ryhmätyöt: yhteenveto ja tulevaisuuspyörät Tässä luvussa esitetään tiivistelmä syyskuussa 2004 järjestetyn Tulevaisuusluotain-seminaarin ryhmätöiden sekä teknologiaworkshopien tuloksista. Seminaarissa tehtiin tulevaisuuspyöräharjoitus, jossa pyrittiin kiteyttämään Menestysklustereita tänään ja väliraportin näkemyksiä tulevaisuusluotainklustereiden uudistumistarpeista. Väliraportissa todettiin, että vähäistä osaamista vaativaa massatavaratuotantoa siirtyy maastamme pois halvempien työvoimakustannusten maihin. Mihin huippuosaamista vaativiin tuotteisiin ja palveluihin tulevaisuusluotainklusterit voisivat suuntautua, jotta tuotanto, työpaikat ja hyvinvointi säilyisi Suomessa? Tulevaisuuspyöristä on esimerkkejä raportin liiteosuudessa. Myöhemmin syksyllä järjestetyissä teknologiaworkshopeissa laadittiin seminaariaineistojen pohjalta yhteenveto tulevaisuuspyöristä, joka on nähtävissä kuvassa 3. Kuvassa 3 tulevaisuuspyörän uloimmalla kehällä on muutosvoimia, jotka luovat painetta ja mahdollisuuksia teknologioiden, uusien sovellusten, asiakasratkaisujen, tuotteiden, palvelujen ja liiketoimintamallien kehittämiseen. Väestön ikääntyminen, eettisyys, turvallisuus, kestävä kehitys, globaali työnjaon muutos, tieto- ja viestintäteknologia sekä elämyksellisyys ovat muutosvoimia, jotka on tunnistettu Tulevaisuusluotain-prosessin aikana (ks. Menestysklustereita tänään ja väliraportti). Tiivistelmä muutosvoimien sisällöstä on nähtävissä taulukossa 5. Kuva 3. Yhteenveto tulevaisuuspyöristä Eettisyys Turvallisuus Väestön ikääntyminen Ympäristön älykkyys Kestävä kehitys Virtuaalisuus Uudet materiaalit Muuttvat liiketoimintamallit: Asiakaslähtöisyys Verkostoituminen Erikoistuminen Tuote- ja palvelukonseptit Riskien hallinta Elinkaaren hallinta Elämyksellisyys ICT keskeisenä tuotantorakenteena Globaali työnjaon muutos 14 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Tulevaisuusluotain Väliraportti II

13 Taulukko 5. Muutosvoimien kuvaus Väestön ikääntyminen Globaali työnjaon muutos Eettisyys Kestävä kehitys Turvallisuus ICT keskeisenä tuotantorakenteena Elämyksellisyys Kilpailu huippuosaajista kiristyy Ikääntyvät ovat ostovoimainen markkinakohderyhmä Ikääntyneiden itsenäisen selviytymisen tukemiseksi tarvitaan sosiaalisia ja teknologisia innovaatioita Vähän osaamista vaativien tehtävien siirtyminen halvempien tuotantokustannusten maihin ja markkinoiden läheisyyteen jatkuu Kilpailu osaamisintensiivisillä aloilla kiristyy Yritysten etiikka nousee tärkeäksi kilpailukykytekijäksi (esim. ihmisoikeudet, työntekijöiden oikeudet, ei käytetä lapsityövoimaa, ympäristöystävällisyys) Eettinen sijoittaminen yleistyy Ekotehokkuuden vaatimus; käytetään mahdollisimman vähän ja ympäristöystävällisiä materiaaleja, raaka-aineita ja energiaa Kasvava tarve ihmisten, omaisuuden ja kiinteistöjen turvallisuutta sekä tietoturvaa parantaville tuotteille ja palveluille Tieto- ja viestintäteknologiaa sovelletaan perustyökaluna eri aloilla Suuntauksena on teknologinen konvergenssi eli teknologioiden ja sovellusten lähentyminen ja yhdentyminen. Konvergenssi pohjautuu tiedon (ääni, kuva, teksti) digitalisoitumiseen Elinympäristön digitaalinen älykkyys kasvaa, kun tietotekniikka sulautuu yhä useampiin laitteisiin ja esineisiin Elämysten tavoittelu lisääntyy kaikissa ikäryhmissä Viihteellisyyden kasvu kaikkialla Tuotteiden muotoilu ja esteettisyys keskeisiä kilpailukykytekijöitä Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto 2004 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Tulevaisuusluotain Väliraportti II415

14 Tulevaisuuspyörän sisäkaarelle on sijoitettu eräitä toimintaympäristön muutosvoimista heijastuvia tulevaisuusluotainklustereiden uudistumismahdollisuuksia. Tulevaisuusluotain-verkoston mukaan mahdollisuuksia uusien suomalaisten menestystuotteiden ja -palveluiden kehittämiseen voisi löytyä mm. riskien tunnistamisen ja arvioinnin kehittämisestä, tuotteen elinkaaren hallinnan kehittämisestä, uusien materiaalien kehittämisestä, virtuaalisuudesta sekä ympäristön älykkyydestä. Tunnistetut tulevaisuuden suuntautumisvaihtoehdot ovat sukua toinen toisilleen. Ne ovat usein syntyneet kasvavasta paineesta lisätä kestävää kehitystä globaalilla tasolla. Tulevaisuusluotaimessa ennakoitiin, että suomalaisilla yrityksillä olisi mahdollisuuksia tehdä kilpailevia tuotteita paremmasta ekotehokkuudesta aikaisempaa tärkeämpi menestystekijä. Tälle löytyy perusteita: Suomen elinkeinoelämän ekotehokkuus on nykyisin maailman huippuluokkaa. Raaka-aineita ja energiaa käytetään paljon, mutta siitä aiheutuvat päästöt ovat asukaslukuun ja tuotantomääriin verrattuna pienet. Maamme valmistava teollisuus on hyvin linjassa muun yhteiskunnan ympäristötavoitteiden kanssa. Tästä on saatu myös kansainvälistä tunnustusta; jo kolme kertaa peräkkäin Suomi on sijoittunut maailman valtioiden ympäristöllistä kestävyyttä mittaavan World Economic Forumin vertailun kärkeen. Uudistuminen vaatii osaamista kaikilla avainteknologia-alueilla: ICT, nano-, materiaali- ja bioteknologia. Menestystuotteiden ja -palveluiden kehittäminen ja kaupallistaminen edellyttävät aktiivista toimintaympäristön muutosten ja asiakastarpeiden ennakointia, tuote- ja palvelumahdollisuuksien tunnistamista sekä liiketaloudellisesti kestävien ratkaisujen kehittämistä tunnistettuihin tarpeisiin. 2.1 Elinkaaren hallintaan liittyvät teknologiat Elinkaaren hallintaan liittyviä menestystuotteita ja -palveluita voidaan kehittää jokaisessa Tulevaisuusluotainklusterissa. Elinkaaren hallinta määriteltiin tuotteen tekemiseksi jo alusta pitäen sellaiseksi, että tuote kestää, kierrätettävyys on varmistettu eikä hävittäminen ole ongelma. Pyritään vähän luonnonvaroja kuluttaviin tuotantoprosesseihin, esimerkiksi kevyisiin materiaaleihin ja uusiutuviin energiaratkaisuihin. Elinkaariteknologia sisältää lisäarvoa tuottavien palveluiden tuottamisen asiakkaille. Samalla kun tavoitellaan yhteiskunnallista kokonaishyötyä ja kestävää kehitystä jopa globaalilla tasolla, ympäristöystävällisyydestä ja muista lisäarvopalveluista koituu yhä enemmän liiketaloudellista hyötyä sekä palvelun tuottajalle että kuluttajalle. Esimerkiksi etäratkaisut, joissa älykkäällä automaatiolla varustettu kone kerää itsestään tietoja ja välittää ne kunnossapito- ja tuotehallintajärjestelmien kautta asiakkaalle, luovat uusia ansaintamahdollisuuksia palvelun tuottajalle ja auttavat asiakasta varmistamaan investointien parhaan mahdollisen hyödyntämisen. 2.2 Uusien materiaalien kehittäminen Materiaaliteknologian alueella tapahtuvat innovaatiot liittyvät kiinteästi elinkaariajatteluun. Esimerkiksi luonnonvarojen rajallisuus aiheuttaa tarvetta vähäaineistumiseen ja miniatyrisointiin. Toisaalta esimerkiksi vapaa-aikaan ja urheiluun liittyvissä tuotteissa materiaaliuudistukset lähtevät paitsi kestävyyden, myös käyttömukavuuden parantamisesta. Uusien materiaalien kehittämisessä käytetään hyödyksi nanoteknologiaa. Nanoteknologiassa fysiikka, kemia, bio- ja materiaalitieteet sulautuvat yhdeksi kokonaisuudeksi. Biomateriaalien avulla voidaan keinotekoisesti tuottaa elävää kudosta lääketieteellisiin ja kosmeettisiin tarkoituksiin (Elinkeinoelämän keskusliitto 2004). 2.3 Riskien tunnistamisen ja arvioinnin kehittäminen Ennakoitiin, että Suomella voisi olla vahva rooli infrastruktuurin luotettavuuteen ja toimivuuteen liittyvien ratkaisujen kehittämisessä ja soveltamisessa. Tieto- ja viestintäteknologian avulla voidaan parantaa yksittäisten ihmisten, omaisuuden, kiinteistöjen ja valtioiden turvallisuutta sekä tietoturvallisuutta. Tulevaisuuden tuotteita ja palveluita voi syntyä esimerkiksi kulunvalvonnan ja biometrisen tunnistuksen, etäohjauksen, sähköisen tiedon varmentamisen, prosessien turvallisuuden ja logistisen turvallisuuden alueille. 2.4 Ympäristön älykkyys Ympäristön älykkyys tarkoittaa, että elinympäristöömme tulee yhä enemmän laitteita, joihin on upotettu tietoliikenneprosessori, langaton tietoliikenneyhteys ja muuta elektroniikkaa. Teknologia sulautuu ympäristöönsä, jolloin se ei häiritse käyttäjänsä toimintoja. 16 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Tulevaisuusluotain Väliraportti II

15 Perinteisestä pääte/näppäimistö/hiiri/näyttö -ympäristöstä luovutaan ja edetään kohti ympäristöjä, joissa ihmiset ovat vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa. Ihmisten normaalit, luonnolliset toiminnot, kuten puhe ja eleet, toimivat tietojärjestelmien syötteinä. Tästä käytetään myös termiä läsnä-äly eli ubiquitous computing. Osaamistarpeiden näkökulmasta ympäristön älykkyyden lisääntyminen korostaa kykyä kehittää käyttäjäystävällistä, ihmisten mittaista teknologiaa, esimerkiksi helppokäyttöisiä käyttöliittymiä. Käyttäjäystävällisyyden kehittäminen vaatii panostuksia asiakaskäyttäytymis-, markkina- ja käytettävyystutkimukseen. Asiakasystävällisyyden kehittyminen edellyttää standardeja, jolloin laitteiden yhteensopivuus paranee. Samalla kilpailutekijät muuttuvat; kun tuote kootaan standardisoiduista moduuleista, lisäarvoa haetaan palveluista, sisällöistä ja muotoilusta. On osattava myös arvioida ja osoittaa ympäristön älykkyydestä syntyviä taloudellisia hyötyjä. Haasteena on luoda taloudellisesti kestäviä ratkaisuja esimerkiksi terveydenhuollon ja ikääntyvän väestön tarpeisiin. 2.5 Virtuaaliteknologiat Virtuaaliteknologioilla tarkoitetaan todellisen tuntuisiksi elämyksiksi muunnettuja illuusioita. Esimerkiksi grafiikkatietokoneiden, projektoreiden, paikannuslaitteiden ja stereolasien avulla voidaan luoda virtuaalitiloja, jotka auttavat eri alojen ammattilaisia heidän työssään. Sisustusarkkitehti pääsee rakennuksen sisälle, insinööri tuotantolinjalle ja lääkäri ihmisen elimistöön tutkimaan, havainnoimaan ja tekemään päätöksiä. Todellisen tuntuisten virtuaalielämysten luominen tuo sovellusmahdollisuuksia myös oppimiseen, viihteeseen ja vapaa-aikaan. 2.6 Uudistuvat liiketoimintamallit Merkittävimmäksi toimintaympäristön muutoksista sekä erityisesti teknologian kehityksestä aiheutuvaksi toisaalta haasteeksi, toisaalta mahdollisuudeksi nähtiin kuvan 3 keskelle sijoitettu liiketoimintamallien muuttuminen. Asiakaslähtöisyydellä, verkostoitumisella, erikoistumisella sekä tuote- ja palvelukonsepteilla voidaan luoda menestyvää liiketoimintaa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Tulevaisuusluotain Väliraportti II417

16 3. Millaisella osaamisella teknologian mahdollisuudet voidaan hyödyntää? Tässä luvussa luodaan katsaus eräisiin teknologian kehittämisen ja hyödyntämisen kannalta tärkeisiin osaamistarpeisiin: tekniikan erikoisosaamiseen, matemaattis-luonnontieteelliseen perus- ja sovellusosaamiseen, luovuuteen ja innovatiivisuuteen, liiketoimintaosaamiseen, muotoiluosaamiseen, palveluosaamiseen sekä verkosto-osaamiseen. Osaamistarpeiden paikallistaminen pohjautuu Menestysklustereita tänään ja raportin aineistoon sekä tämän raportin lukuihin 1 2. Osaamistarpeiden ennakointia syvennetään syksyllä 2006 julkaistavassa Tulevaisuusluotaimen loppuraportissa. Teknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää monipuolista osaamista ja ennen muuta kykyä yhdistää erilaisia osaamisen alueita. Teknisen tuotteen kehittämiseen tarvitaan vahvaa teknis-luonnontieteellistä osaamista. Teknis-luonnontieteellinen tieto ei kuitenkaan yksin takaa tuotteen menestymistä markkinoilla. Onnistunut tuotteistaminen on yhä enemmän sidoksissa muotoiluun, mielikuvatekijöihin sekä tuotteisiin liittyvien palveluiden kehittämiseen. Uuden teknolo- Kuva 4. Teknologian kehittämiseen ja hyödyntämiseen kytkeytyviä osaamishaasteita Luovuus ja innovaatiokyvykkyys Muotoiluosaaminen Tekniikan erikoisosaaminen Liiketoimintaosaaminen Kansallinen ja kansainvälinen verkostoosaaminen Matemaattisluonnontieteellinen perus- ja sovellusosaaminen Palveluosaaminen gian yleistyminen edellyttää myös sitä, että mahdolliset käyttäjät ovat motivoituneita ja valmiita oppimaan uusia asioita. Mitä radikaalimpi innovaatio on kyseessä, sitä enemmän on paneuduttava markkinoiden luomiseen ja markkinointiviestintään. (esim. Lievonen 2003; Valtioneuvoston kanslia 2004.) Kaupallisesti menestyksekkään teknologian kehittämiseen tarvittavan osaamisen monimuotoisuus asettaa koko koulutusjärjestelmämme merkittävän haasteen eteen. Koulutuksen sisällöt sekä monialainen yhteistyö nousevat keskeisiksi kysymyksiksi koulutusala- ja mitoituskysymysten ohella. Miten esimerkiksi liiketoiminta-osaamiseen liittyvää koulutusta integroidaan tekniikan koulutukseen, teknologiaa hoitoalojen koulutukseen tai kulttuuriosaamista tekniikan ja kaupan koulutukseen? Toisaalta herää kysymys, miten huolehditaan eri ammateissa tarvittavien perustaitojen koulutuksesta samaan aikaan kun osaamistarpeet näyttävät monimuotoistuvan. Selvää on, että osa osaamisen kehittämisestä tapahtuu vasta työelämässä. 3.1 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen Tulevaisuusluotainklustereissa hyvä matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen on keskeinen edellytys kansainvälisessä kilpailussa menestymiselle; tarvitaan korkeatasoista teoreettista osaamista sekä kykyä soveltaa sitä. Luonnontieteisiin luetaan kuuluviksi fysiikka, kemia, biologia ja maantiede. Opetushallituksessa toteutettiin vuosina LUMA eli matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen kehittämisprojekti. Projekti oli osa opetusministeriön koordinoimaa valtakunnallista kehittämisohjelmaa, jossa pyrittiin nostamaan suomalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen kansainväliselle tasolle. Eräänä tavoitteena projektissa oli aloituspaikkojen määrän kasvattaminen luonnonvara-aloilla sekä tekniikan ja liikenteen koulutuksessa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. (LUMA-tukiryhmä 2002.) Tältä osin asetetut tavoitteet on saavutettu. Ongelmana on kuitenkin edelleen, että lukioista ei valmistu riittävästi luonnontieteiden ja matematiikan laajoja oppimääriä opiskelleita ylioppilaita. 18 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Tulevaisuusluotain Väliraportti II

17 Matematiikan laajan oppimäärän valinneiden lukumäärä on kasvanut lukioissa opiskelijoiden kokonaismäärän kasvun myötä. Lukion päättäneistä opiskelijoista noin 40 prosenttia on suorittanut matematiikan laajan oppimäärän. Pitkän matematiikan kirjoittaneiden ylioppilaiden määrä on kasvanut viime vuosina hieman. Heitä oli vajaat eli 33 prosenttia vuoden 2003 ylioppilaista. (LUMA-tukiryhmä 2002.) Reaalikokeen osalta LUMA-hankkeessa oli asetettu tavoitteeksi, että fysiikan tehtäviin vastaa yli ja kemian tehtäviin yli opiskelijaa. Näyttää kuitenkin siltä, että asetettuja tavoitteita ei lähivuosina saavuteta. Biologian tehtäviin vastanneiden määrät ovat jopa pienentyneet. Maantiedon kysymyksiin vastanneiden määrissä ei ole tapahtunut juuri muutoksia. (LUMAtukiryhmä 2002.) Niin kansallisten kuin kansainvälistenkin oppimistulostutkimusten mukaan tyttöjen ja poikien osaaminen on peruskoulun matematiikassa ja luonnontieteissä useilla osa-alueilla täysin samantasoista. Tästä huolimatta huomattavasti pienempi osa tytöistä kuin pojista valitsee matematiikan laajan oppimäärän lukiossa. (LUMA-tukiryhmä 2002.) Perinteiset, vahvasti sukupuolen mukaan jakautuneet valinnat näkyvät myös opintoihin hakeutumisessa. Tytöt ovat vähemmistönä ammattiopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tekniikan ja liikenteen alan koulutuksessa sekä teknillis-tieteellisessä yliopistokoulutuksessa. Toisaalta taas muun muassa biologian ja maantieteen yliopisto-opintoihin sekä luokan- ja lastentarhanopettajien koulutukseen tarvittaisiin lisää miehiä. (LUMA-tukiryhmä 2002.) Suomalaiset nuoret ovat menestyneet hyvin matematiikan ja luonnontieteiden oppimistulosten kansainvälisissä vertailuissa. OECD:n PISA-tutkimusohjelma selvittää kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden nuorten osaamista lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden sisältöalueilla. PISA tutkimuksen mukaan suomalaisten 15-vuotiaiden nuorten matematiikan ja luonnontieteiden taidot ovat OECD-maiden parasta. Matematiikan osaamisessa samalla tasolla OECD-maista ovat Korea, Alankomaat ja Japani. OECD:n ulkopuolisista maista Suomea korkeampi pistemäärä on Kiinan Hongkongilla. PISA-tutkimuksessa 7 prosenttia Suomen 15-vuotiaista luokiteltiin matematiikan huippuosaajiksi, kun OECD:n keskiarvo oli 4 prosenttia. Toisaalta tutkimuksessa kävi myös ilmi, että suomalaisten nuorten kiinnostus matematiikkaan on keskimääräistä vähäisempää Kuva 5. Matematiikan laajan oppimäärän kirjoittaneet ylioppilaat vuosina Kuva 6. Uusien nais- ja miesopiskelijoiden osuudet opintoalan mukaan vuonna 2004, % Eläinlääketiet. Terveystieteet Farmasia Psykologia Kasvatustiet. Humanistinen Teologinen Taideteollinen Kuvataide Yht.kuntatiet. Oikeustiet. Musiikki Lääketiet. Hammasl.tiet. Maa- ja metsät. Teatteri Liikuntatiet. Luonnontiet. Kauppatiet. Teknistiet. Miehet Naiset Naiset 2000 Miehet Lähde: Tilastokeskus Lähde: KOTA-tietokanta Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Tulevaisuusluotain Väliraportti II419

18 3.2 Tekniikan erikoisosaaminen Vahva tekniikan erikoisosaaminen kuuluu ydinosaamisalueisiin, kun kehitetään ja sovelletaan teknologiaa. Tekniikan erikoisosaamisen tärkeys on nähtävissä myös Tulevaisuusluotaimen klustereiden henkilöstön koulutusrakenteessa. Runsaalla puolella teollisuuden henkilöstöstä on tekniikan alan koulutus. Tekniikan taitajien osuus on ollut viime vuosina uutta työvoimaa rekrytoitaessa 70 prosenttia. Näyttäisi siltä, että tekniikan erikoisosaamista painotetaan myös lähivuosina. (Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto 2004.) Tekniikan osaajien tarvetta kasvattanee lähivuosina odotettavissa oleva työvoiman merkittävä poistuma eläkkeelle. Teollisessa työssä 40 prosenttia vuoden 2000 työllisestä työvoimasta siirtyy pois työmarkkinoilta vuoteen 2015 mennessä. Määrällisesti tämä tarkoittaa noin työntekijää. (Hanhijoki ym ) Opetushallituksen Koulutus ja työvoiman kysyntä raportissa (2004) on myös ennakoitu, että tekniikan tutkimus- ja suunnittelutyö kuuluisivat tulevaisuudessa nopeimmin kasvaviin ammattiryhmiin. Tämä johtuu yritysten ja julkisen sektorin kasvaneista panostuksista tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tuotantoteknologioiden uudistaminen, käyttöönotto ja ylläpito lisäisivät asiantuntijatyövoiman tarvetta myös tuotannon suunnittelutehtävissä ja käytännön toteutuksesta vastaavissa asiantuntijatehtävissä. (Hanhijoki ym ) Kuva 7. Avautuvat työpaikat eniten kasvavissa ammattiryhmissä Tekniikan suunnittelu ja tutkimus Sosiaali- ja vapaa-aika-ala Myyntityö Tekniikan asiantuntijat ja työnjohto Opetus ja kasvatus Sairaanhoitajat ja terveydenhuollon tekninen henkilöstö Muu terveydenhuolto ja kauneudenhoito Julkisen ja yksityisen sektorin johto Maaliikenne Markkinointi-, myynti- ja rahoitusasiantuntijat Metallityö Muut asiantuntijatehtävät Ravintolapalvelu Lähde: Koulutus ja työvoiman kysyntä 2015, Opetushallitus Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Tulevaisuusluotain Väliraportti II

19 Taulukko 6. Rekrytointitarpeen kehitysarviot koulutuksittain Taulukko 7. Tekniikan erikoisosaamista painotetaan ICT-, rakennus-, kiinteistö- ja infra- sekä kemia- ja bioklustereilla seuraavasti: Koulutus Osuus (%) yrityksistä, joissa tarve kasvaa vuosina Ammatillinen oppilaitos, tekniikka ja liikenne Ammattikorkeakoulu, tekniikka ja liikenne Diplomi-insinööri Ammattikorkeakoulu, kauppa ja hallinto Ammatillinen oppilaitos, muu tutkinto Kauppatieteiden maisteri Ammattikorkeakoulu, muu tutkinto...7 Ammatillinen oppilaitos, kauppa ja hallinto...6 Muu korkeakoulututkinto...6 Jatkotutkinto...4 Lähde: Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto 2004 ICT-klusteri mm. ohjelmistotekniikka elektroniikka sähkötekniikka tietoliikennetekniikka automaatio tietotekniikka Rakennus-, kiinteistö- ja infraklusteri mm. talotekniikka tietotekniikka puutekniikka ympäristöteknologiat materiaalitekniikka energiateknologia Kemia- ja bioklusteri mm. materiaalitekniikka biotekniikka nanotekniikka tieto- ja viestintätekniikka kierrätysteknologiat Hyvinvointiklusteri mm. tieto- ja viestintätekniikka biotekniikka elintarviketekniikka SKIP-klusteri mm. (keskiraskas) koneasennus hydrauliikka-asennus perinteinen sähköasennus tietoverkon asennus analogia- ja digitaalielektroniikka logiikkaohjelmoinnin perusteet (ohjelmakoodin lukemista) Lähde: Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto 2002 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Tulevaisuusluotain Väliraportti II421

20 3.3 Luovuus ja innovatiivisuus Teknologisten innovaatioiden kehittäminen vaatii luovuutta, jotta tuotteet saadaan erottumaan kilpailijoista. Ståhlen ja Grönroosin (1999) mukaan innovaatio on tuotteeseen, palveluun tai muuhun toimintaan liittyvä uudistus, jolla on arvoa kilpailutilanteessa. Innovaatiot ovat tuotteita, palveluita, toimintamalleja, organisointitapoja tai strategisia lähestymistapoja. Viime vuosina on puhuttu paljon myös sosiaalisista innovaatioista. Niillä tarkoitetaan yhteiskunnan taloudellisen ja sosiaalisen suorituskyvyn ja pääoman kasvuun tähtääviä rakenteellisia muutoksia. (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004.) Innovaatioita voidaan luokitella niiden uutuuden ja vaikutusten mukaan. Osa innovaatioista sisältää esimerkiksi uudenlaista teknologiaa ja niiden käyttöönotto muuttaa markkinarakenteita radikaalisti. Osa innovaatioista taas tuottaa pieniä edistysaskeleita ja parannuksia vanhoihin teknologioihin, tuotteisiin, palveluihin tai toimintatapoihin. (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004.) Luovuus kytkeytyy kiinteästi innovaatioihin ja niiden syntyyn. Luovuus voidaan nähdä innovaatioprosessin yhden vaiheen eli ideoiden tuottamisen edellytyksenä. Innovaatioprosessi sisältää uuden idean kehittämisen lisäksi sen käytäntöön viemisen. (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004.) Luovuus on inhimillinen ominaisuus, joka ei ole sidoksissa esimerkiksi koulutukseen tai asemaan. Jokainen ihminen voi olla luova. Kyse on pikemminkin siitä, miten luova potentiaali saadaan näkymään työssä luovina suorituksina. Luovuuteen vaikuttavat yksilölliset ominaisuudet, ja sisäisen motivaation merkitys innovaatioiden moottorina on olennaisen tärkeä. Viime kädessä kuitenkin työkulttuuri ja -ilmapiiri määrittävät, minkälaisia mahdollisuuksia luovuudelle on ja mitkä ideat katsotaan hyväksyttäviksi tai uusiksi. (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004; Calonius 2004; Työministeriö 2005.) Luova työympäristö on avoin, joustava, keskusteleva ja aloitteellisuutta arvostava. Luovat ihmiset viihtyvät työpaikoilla, joissa heitä arvostetaan ja työtehtävät tarjoavat riittävästi haasteita. Tämä asettaa suuria haasteita työyhteisöviestinnälle ja työyhteisöjen hyvinvointia tukevalle johtamiselle. (Florida 2004) Florida (2004) painottaa suvaitsevaisuutta kilpailukykytekijänä. Erilaisuus on innovaation käyttövoima ja ilmapiiriltään suvaitsevaiset ympäristöt houkuttelevat luokseen erilaisen taustan omaavia ihmisiä. Uusien INNOVAATIO = uusi idea + toteutus + arvon luominen Kuva 8. Innovaation luonne Uusi liiketoiminta voi hyödyntää yhden tai useampia alla mainituista piirteistä. Uuden tyyppiset verkostot/ arvoketjut Palveluinnovaatiot Lähde: Kuusisto, 2004 Uudet yhdistelmät Organisatoriset innovaatiot Teknologia ja tuoteinnovaatiot Asiakasrajapintaja jakelutieinnovaatiot tuotteiden ja palveluiden kehittäminen edellyttää yhä monipuolisempaa osaamista. Yritysten verkostoituminen eri osaamispohjat, näkökulmat ja ajattelutavat omaavien ihmisten kanssa on välttämätöntä uusien innovaatioiden syntymiselle. Tässä mielessä monikulttuuriset oppimis- ja työympäristöt, joissa on eri kansallisuuksien edustajia, parantavat luovuuden edellytyksiä. (Mm. Himanen 2004; Wilenius 2004; Elinkeinoelämän keskusliitto 2004; Työministeriö 2005.) Johtamisen tehtävänä on luovuutta vahvistavan asenneilmapiirin aikaansaaminen. Luovuuden esiin nostamisen kannalta keskeistä on motivointi, innostaminen ja kannustaminen. Luovat ihmiset odottavat, että esimiehet huomioivat ja arvostavat heidän saavutuksiaan sekä palkitsevat niistä. Luovuus edellyttää, että on myös lupa tehdä virheitä. Uuden kehittäminen on hallittua riskinottamista, mutta myös rohkeutta vaativa prosessi, jonka lopputulosta ei voi koskaan täysin kontrolloida eikä ennustaa edeltä käsin (Florida 2004; Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004.) 22 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Tulevaisuusluotain Väliraportti II

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Teknologiajohtaja Eva Häkkä-Rönnholm, VTT 2 VTT Group

Lisätiedot

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lisää tähän otsikko Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? 7.10.09 Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK www.ek.fi Ketä Elinkeinoelämän keskusliitto EK edustaa?

Lisätiedot

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Metsäsektorin muutosajurit Teknologinen kehitys ja markkinoiden muutos (1) 2 Paperin ja sähköisen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Taito 2016 - Oppimisen ydintä etsimässä Tampere 11.5.2016 Pirjo Ståhle Tietojohtamisen professori Aalto-yliopisto Elintaso 16 kertaa korkeampi Elinaika

Lisätiedot

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä,

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, 18.4.2016 MEGATRENDIT MUOKKAAVAT MAAILMAA ARVOT JA ARVOKETJUT MUUTTUVAT MINKÄ PITÄÄ MUUTTUA

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi Työssä oppiminen Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Toimintaympäristön raju muutos Olemme murtautumassa teollisen ajan taloudesta informaatioyhteiskunnan kautta verkostoyhteiskuntaan. Talous globalisoituu

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF)

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Parasta on muutos kirjastopalveluiden avoin tulevaisuus seminaari 28.20.2016 31.10.2016

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla Osaamisen kehittäminen työpaikoilla 1 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, % Suhdannenäkymät ja BKT 90 70 50 0 - -0-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8 6 4 2 0-2 -4-6 -70-8 -90 - II/00

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Hyvinvointia yhteistuumin seminaari 1.12.2005 Professori Tampereen yliopiston Porin yksikkö 12/7/2005 1 Tampereen yliopiston Porin

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Biotalous osana kiertotalouden tiekarttaa Mari Pantsar, Sitra. Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016

Biotalous osana kiertotalouden tiekarttaa Mari Pantsar, Sitra. Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Biotalous osana kiertotalouden tiekarttaa Mari Pantsar, Sitra Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Aikamme suurin systeeminen haaste on koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun irtikytkentä luonnonvarojen

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä. Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012

Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä. Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012 Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012 24/09/2012 2 Nanoturvallisuus, osa uuden teknologian käyttöön liittyvien riskien tarkastelua Nanoskaalan

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014-2015 Matti Uusitupa, pj 1 Selvityksen lähtökohdat Yliopistojen yhteistyö, työnjako ja profilointi ovat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Nostaa tunteen ja asiakkaan kokeman arvon yhdeksi liiketoiminnan keskeiseksi ajuriksi. Haastaa yrityksiä tarkastelemaan liiketoimintaa asiakkaiden tunteiden kautta.

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit 1.1.2005 31.5.2006 Yhteenveto tutkimuksesta ICT-yksiöstä valmistuneet insinöörit työllistyneet erinomaisesti 85% prosenttia valmistuneista insinööreistä työllistynyt

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Henkilöstöselvitys 2016 Raportin kuvat

Henkilöstöselvitys 2016 Raportin kuvat Henkilöstöselvitys 216 Raportin kuvat 1.3.214 Tekstiosaan tulevat kuvat 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa ja ulkomailla 25-212 sekä arvio Suomen henkilöstön määrästä vuodelle 216 34 32 3 28

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä

TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä TYÖRENKAAN TAPAAMISIA 18.3.2004 Hämeenlinnassa 17.5.2004 Helsingissä (HAAGA) 13.9.2004 Tampereella (PIRAMK) 13.10.2004 Riihimäellä (HAMK)

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot