Energiajärjestelmä ja päästönvähennystoimet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energiajärjestelmä ja päästönvähennystoimet"

Transkriptio

1 Ilkka Savolainen, Miimu Airaksinen, Hannele Cantell, Markku Kanninen, Pirjo Peltonen-Sainio, Sanna Syri, Jyri Seppälä Julkistustilaisuus Energiajärjestelmä ja päästönvähennystoimet

2 Ilmastopaneeli - yleistä Ympäristöministeriön asettama, toimikausi Tavoitteet - Vahvistaa tutkimuksen ja politiikan välistä vuoropuhelua - Neuvoa energia- ja ilmastopolitiikan ministerityöryhmää - Arvioida ilmastopolitiikan johdonmukaisuutta Muuta toimintaa - Arvio ilmastolain tarpeellisuudesta - Meneillään useita selvityksiä 2

3 Ilmastopaneelin jäsenet professori Markku Kulmala, ilmakehätieteet, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja ) professori Marja Järvelä, yhteiskuntapolitiikka, Jyväskylän yliopisto (varapuheenjohtaja) tutkimusprofessori Miimu Airaksinen, rakennettu ympäristö, VTT yliopistolehtori Hannele Cantell, kasvatustiede, Helsingin yliopisto tutkija, ilmastotiimin vetäjä Sirkku Juhola, yhdyskuntasuunnittelu, Aalto yliopisto professori Markku Kanninen, metsänhoito, Helsingin yliopisto professori Kai T. Kokko, ympäristöoikeus, Lapin yliopisto professori Markku Ollikainen, ympäristöekonomia, Helsingin yliopisto professori Pirjo Peltonen-Sainio, kasvintuotanto, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT tutkimusprofessori Ilkka Savolainen, khk-järjestelmätarkastelut ja päästöjen laskenta, VTT professori Jyri Seppälä, systeemitaso- ja elinkaarianalyysit, Suomen ympäristökeskus professori Sanna Syri, energiatalous, Aalto yliopisto pääjohtaja Petteri Taalas, kansainväliset ilmatieteen järjestöt ja IPCC, Ilmatieteen laitos 3

4 Raportit Raportit saatavilla www-sivuilla: Energiajärjestelmä ja päästönvähennystoimet - Yhteenvetoraportti (5/2013) - Kolme osaraporttia: Metsien käytön ja metsäbioenergian ilmastovaikutukset (2/2013) Lämpöpumput ja kaukolämpö energiajärjestelmässä (3/2013) Rakennetun ympäristön hajautetut energiajärjestelmät (4/2013) I 4

5 Yhteenvetoraportti Johdanto Toimintaympäristön muutos energiastrategiassa Kytkennät eri päästösektorien välillä Työn tavoite Tuloksia Päästökaupan ohjausvaikutuksen lisääminen Vähäpäästöisten resurssien tuki ei-päästökauppasektorille Ohjauskeinojen tasapainoinen kokonaisuus ja toimien suunnittelun läpinäkyvyys I 5

6 Yleistä ilmasto- ja energiastrategiasta Toimintaympäristön muutos energiastrategiassa (- Aiemmin (vielä 5-10 vuotta sitten) tavoite oli tarjota kohtuuhintaista ja varmaa energiaa teollisuudelle ja muille toiminnoille) Nyt tulee vastata ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumishaasteisiin (mm. vähentää khk-päästöjä ja edistää rakenteellista muutosta, jolla päästäisiin vähähiiliseen yhteiskuntaan vuosisadan puoliväliin mennessä) I 6

7 Yleistä ilmasto- ja energiastrategiasta Toimintaympäristön muutos energiastrategiassa Lyhyt aikaväli, tasapaino: Tulee ottaa huomioon energiaintensiivisen teollisuuden tarpeet (mm. työllisyys- ja kansantalousnäkökulma) ja toisaalta edistää päästöjen vähentämistä ja siihen tähtääviä keinoja kuten uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta sekä uutta vihreän talouden liiketoimintaa (kestävä kehitys, mm. työllisyys- ja kansantalousnäkökulma). Pitkä aikaväli: Khk-päästöjä vähennettävä %, mikä merkitsee päästötöntä energiantuotantoa ja huomattavaa resurssien käytön tehostamista, I 7

8 Yleistä ilmasto- ja energiastrategiasta Tärkeitä kysymyksiä: Mitkä ovat yhdyskuntien ja energiajärjestelmien rakenteita, jotka mahdollistavat vähäpäästöisyyden resurssitehokkaasti? Mitkä tämänhetkiset toimet lukitsevat Suomen energiajärjestelmiä suuntaan, jossa suuri muutos ei ole mahdollinen? Miten hajautettu energiantuotanto ja keskitetyt verkot (sähkö ja lämpö) toimivat yhdessä mahdollisimman hyvin, ilman toimien tehokkuutta heikentäviä kerrannaisvaikutuksia? I 8

9 Yleistä taustaa energiajärjestelmästä Energian käyttö aiheuttaa 80 % Suomen khk-päästöistä. Energian tuotanto ja käyttö muodostavat järjestelmän, jossa on kytkentöjä eri osasektorien välillä. Monet energiavarat ovat varsin rajallisia kuten vesivoima ja metsähakkeen vuotuinen määrä. Kasvihuonekaasujen päästönvähennystoimet yhdellä osasektorilla voivat aiheuttaa lisäpäästöjä toisella osasektorilla tai jopa toisessa maassa. Toimen tehokkuus ja kustannustehokkuus voivat heiketä merkittävästi. Monien uusiutuvien energialähteiden potentiaalit hajanaisia ja ajallisesti vaihtelevia. Hyödyntäminen voi tapahtua integroituna rakennettuun ympäristöön. I 9

10 Kytkennät eri päästösektorien välillä Toimenpide yhdellä sektorilla voi muuttaa päästöjä toisella sektorilla tai toisella alueella Suomi EU Maailma Päästökauppa (PK) -sektori Ei-PK-sektori LULUCF PK Ei-PK LULUCF Annex-1 Päästöt LULUCF Non-Annex- 1 Toimen oikea vaikutus : aikajänne, herkkyys oletuksille, epävarmuus ja vaihtelu

11 Työn tavoite Tunnistetaan sellaisia toimenpiteitä, joilla on mutkikkaita vaikutusketjuja, ja analysoidaan toimien kokonaisvaikutuksia päästöjen rajoittamiseen ja muihin politiikan tavoitteisiin kuten uusiutuvan energian käytön lisäämiseen. Tunnistetaan ja pohditaan tärkeitä lähtökohtia strategian laadintaan. I 11

12 Tuloksia Ilmasto- ja energiastrategiatyön yleinen kommentointi Aiempi ilmasto- ja energiastrategia sisälsi perusteltuja suunnitelmia, nyt tässä tuodaan esille näkökulmia, joilla strategiaa voidaan kehittää edelleen. Useat ohjaustoimet on annettu EU-tasolla, parannukset tulisi tällöin kohdistaa EU-tasoon (Suomi voisi edistää parannuksia EU-tasolla). Kokous TEM:issä I 12

13 Tuloksia Toimien vaikutus kokonaispäästöihin ja päästöjen vähenemien kustannustehokkuuteen - Toimien vaikutus kokonaispäästöihin (usein toimet vähentävät päästöjä kohdesektorilla mutta voivat lisätä päästöjä muilla sektoreilla tai muissa maissa, esim. liikenteen biopolttoaineet ), toimien heikentynyt kustannustehokkuus - Jos toimet siirtävät päästöjä päästökauppasektorille, jolla on tiukka päästökatto, päästöt eivät pk-sektorilla kasva (vaan hinta hiukan nousee). - Eri sektorien väliset kustannustehokkuuserot suuria: pk:n hinta 4-8 /tco2, ei-pk-sektorilla tehdään moninkertaisesti kalliimpia toimia I 13

14 EU:n päästökauppa on menettänyt ohjausvaikutuksensa markkinaehtoinen rakenteellinen muutos ei toistaiseksi etene Euroopassa Sanna Syri, Samuli Rinne, Aalto-yliopisto

15 Tuloksia Päästökaupan ohjausvaikutuksen lisääminen - Päällekkäistä ohjausta pk-sektorilla, päällekkäisyys alentaa pk:n hintaa ja syö pk:n ohjausvaikutusta (päällekkäisyyttä ei voitane täysin välttää, mutta mm. uusiutuvan tuki kohdistuu pk-sektorille suureksi osaksi) - Pk jäänyt toissijaiseksi ohjauskeinoksi, vaikka se olisi kustannustehokas, kohdistaisi kustannukset saastuttajalle (saastuttaja maksaa periaate) ja teknologianeutraali (toimijat valitsisivat tehokkaat teknologiat, ei vaatisi mutkikasta tukitoimien verkkoa), pk toisi laajan signaalin talouteen päästöjen vähentämisestä - Pk:hon perustuva ohjaus olisi tehokas ja rajoittaisi taloutta vähiten ja sopisi siksi hitaasta talouden kasvusta kärsivälle EU:lle ja Suomelle. - Suomen tulisi vaikuttaa EU:n politiikkaan pk:n painottamisessa suhteessa muihin keinoihin (muitakin keinoja tarvitaan) I 15

16 Tuloksia Vähäpäästöisten energiavarojen tuki ei-pk-sektorille - Vähäpäästöisten resurssien ohjaus kansallisilla toimilla ei-pk-sektorille, biomassaresurssien käytön tulee olla tehokasta mutta ei tuhlaavaa, koska biomassaa (ja metsämaata) tultaneen käyttämään moniin tarpeisiin (raaka-aineet, erilaiset polttoaineet, hiilinielu, biodiversiteetti) - Pk-sektorilla on saastuttaja maksaa -periaate (mikä parantaa tehokkuutta erityisesti fossiilisten panosten osalta, jos pk:n hinta ei ole alhainen) I 16

17 Tuloksia Ohjauskeinojen tasapainoinen kokonaisuus ja toimien suunnittelun läpinäkyvyys - Pk keskeisin ohjauskeino - Muita keinoja tarvitaan sektoreilla joilla pk ei riitä tai joille se ei sovi, mm.: rakennusten energiatehokkuus, liikenne, LULUCF Tärkeää olisi saavuttaa tasapainoinen ja vakaa ohjauskeinojen kokonaisuus (talouden pienet kokonaiskustannukset, innovaatioiden edistäminen, taloudellisen rakenteen muutos kohti vähähiilistä yhteiskuntaa) Päästönrajoitustoimien suunnittelun läpinäkyvyys ja eri osapuolien osallistumismahdollisuus edistäisivät myös kokonaisuuden kannalta optimaalisten ratkaisujen syntymistä (esim. ilmastolain ohjaamana) I 17

18 Osatehtävien tuloksia Metsäenergian lisäämisen vaikutus kokonaispäästöihin Nykyisessä ilmastoneuvottelujen ja ilmastopolitiikan aihepiirissä on monia avoimia kysymyksiä, joista useat koskevat bioenergian ja ekosysteemin hiilivarastojen käyttöä. Aihepiirissä käydään myös tieteellistä keskustelua, jossa arvostellaan nykyisiä käsittelytapoja. Keskustelun valossa on mahdollista, että bioenergian ja biomassan käyttöä koskevia laskentasääntöjä muutetaan kansainvälisissä sopimuksissa, EU:n direktiiveissä tai EU:n muussa sääntelyssä. I 18

19 Periaatteellinen ero biomassan käytön päästövaikutuksen arvioinnissa: Ilmastosopimuksen ja Kioton pk:n raportointi ottavat huomioon biomassan (kuten metsien) hiilitaseen toteutuneen kehityksen pohjalta (ns. päästöinventaarit). Sovitut päästöjen laskentasäännöt ja velvoitteet eivät rajoita kestävää bioenergian tuotantoa pitkällä aikavälillä, mutta eivät kannusta nielujen lisäystä. Uudet nieluvelvoitteet voisivat ohjata metsien hiilivarastojen jatkuvaan kasvattamiseen mutta samalla voisivat heikentää metsien käytön taloudellista kannattavuutta, jos ovat liian voimakkaita. Jotkut ehdotetut uudet laskentamenetelmät katsovat ajassa eteenpäin ja arvioivat etukäteen biomassan käytön vaikutuksia ilmakehän pitoisuuteen. Eteenpäin suuntaava näkökulma ei sovi yhteen muun päästönlaskennan kanssa, mutta on käyttökelpoinen, kun arvioidaan miten toimenpiteet tulevat vaikuttamaan tulevaisuuden pitoisuuksiin (skenaario- ja elinkaaritarkastelut). Suomessa olisi perusteltua varautua tällaisiin uusiin bioenergian ja biomassan käyttöä koskeviin laskentasääntövaihtoehtoihin, etenkin kun metsien pitkäkiertoinen biomassa on keskeinen osa Suomen teollisuuden ja energiantuotannon resurssipohjaa. I 19

20 Lämpöpumput ja kaukolämpö (CHP) energiajärjestelmässä Tässä osaraportissa tutkittiin erityisesti kaupunkien lämmitysjärjestelmien toimintaa osana laajempaa sähkömarkkinaa. Tavoitteena oli arvioida eritysesti kaupunkien yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon (CHP) toimintaa ja sitä, voiko CHP olla osa tulevaisuuden vähäpäästöistä energiajärjestelmää Suomessa. Sanna Syri, Samuli Rinne, Aalto-yliopisto

21 Lämpöpumput ja kaukolämpö (CHP) energiajärjestelmässä CHP:n lämmöntuotanto vähäpäästöinen tapa tuottaa yhdyskuntien lämmitys, ja sen ympäristöystävällisyyttä aliarvioidaan Suomessa yleisesti. CHP:ssa otetaan hyötykäyttöön sähköntuotannossa syntyvä lämpö, joka muuten menisi hukkaan (lauhdetuotanto: tuotetaan vain sähköä, lämpö ohjataan vesistöön tai lauhdutustorniin). Samalla menetetään hieman sähköntuotantoa. Maalämpöpumppu kuluttaa sähköä, ja tuottaa n. 3-4 kertoimella lämpöä. Maalämpö on erittäin suositeltava korvaamaan esim. öljylämmitystä tai suoraa sähkölämmitystä, mutta ei CHP-lämpöä. Sanna Syri, Samuli Rinne, Aalto-yliopisto

22 Tulevaisuus Maalämpöpumput ovat hiili- ja turve-chp-lämpöä vähäpäästöisempiä, jos sähköjärjestelmässä ydin- ja/tai CCSsähkön määrä lisääntyy. Sen sijaan maakaasua tai merkittävässä määrin biomassaa käyttävä CHP-lämpö on tällöinkin hyvin vähäpäästöistä. Kaukolämmön hinnoittelua kannattaisi kehittää niin että kylmimmillä säillä lämpö olisi kalliimpaa. Pakkasilla tarvittava lisälämpö tuotetaan Suomen kaupungeissa yleensä vain lämpöä tuottavilla öljykattiloilla. Tällöin hinnoittelu tukisi suoraan päästöjen vähentämistä. Sanna Syri, Samuli Rinne, Aalto-yliopisto

23 Tulevaisuus Päästöjen vähentämisen kannalta nykyiset kaukolämpöverkot kannattaa säilyttää ja niitä kannattaa laajentaa. Ne mahdollistavat uusiutuvan energian tuomisen ketjun eri vaiheisiin (biopolttoaineet keskitettyyn tuotantoon, aurinkolämpö, lämmön pientuotanto kulutuspäähän). Verkkoja voitaisiin myös avata pientuotannolle. Yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa on järkevää siirtyä hallitusti kohti suurempaa uusiutuvan energian osuutta (yhtenä reunaehtona kannattavuus päästökaupan oloissa). Teknologisia mahdollisuuksia on useita (esim. hake, pelletit, torrefioidut pelletit, kierrätyspolttoaine kivihiilen korvaajina, biokaasu tai SNG maakaasun korvaajana). Erilaisen polttoaineen tuominen olemassa olevaan laitokseen voi olla järkevintä vaiheittaisena oppimisprosessina. Lisäksi uusien voimalaitosten rakentamisen myötä CHP-järjestelmissä ollaan siirtymässä kohti ko. monipolttoainevaihtoehtoja. Sanna Syri, Samuli Rinne, Aalto-yliopisto

24 Rakennetun ympäristön hajautetut energiajärjestelmät Muutokset rakennuskannassa ovat hitaita Rakennuskannassa muutokset ovat hitaita ja niiden vaikutukset ovat pitkäaikaisia -> ensisijaisesti pienennettävä rakennusten primäärienergiankulutusta Lisäksi ilmastonmuutoksen sopeutumiseen tulee kiinnittää huomiota. Esityksen nimi / Tekijä

25 Suomen rakennettu ympäristö on erilaista eri paikkakunnilla Suomen rakennettu ympäristö on hyvin monimuotoista (kaupungit, haja-asutusalueet) -> eri ratkaisut eri alueille - Suuret kaupungit: CHP:n kehitys vähäpäästöisemmäksi - Pienehköt taajamat: öljystä hakkeeseen ja pelletteihin - Haja-asutus: kiinteistökohtainen (tiheämpi asutus pienet lämpöverkot) Esityksen nimi / Tekijä

26 Kokonaisuuden tarkastelu tärkeää Rakennuksia, hajautettua energiantuotantoa ja energiajärjestelmäämme on tarkasteltava kokonaisuutena Kulutuksen ja tuotannon yhteensovittaminen korostuu; kulutus ja tuotanto (aurinko, tuuli) vaihtelevat vuorokauden ja vuodenajan mukaan Huippukulutuksen leikkaaminen keskeistä (huipputehon mitoitus ja kulutuskysynnän jousto suhteessa puhtaan energiajärjestelmän kapasiteettiin) - Ilmalämpöpumput ja alimitoitetut maalämpöpumput huippupakkasilla Esityksen nimi / Tekijä

27 Uudet teknologiat parantavat hyödyntämistä Huipputehon tarpeen minimointi sekä sovittamaan kulutuksen ja tuotannon vaihteluita yhteen (smart grid). Keinoja mm. - lämmitys- ja jäähdytystarpeen minimointi - lämmön (ja sähkön) varastointi - Mahdollinen ohjaus hintasignaalilla loppukäyttäjälle - Lämpöpumppujen mitoitus maks.tehon mukaan - Biopolttoaineilla voidaan kattaa huippuja Esityksen nimi / Tekijä

28 Yhteiskunnan ohjaus hajautettuun uusiutuvaan - Uuden teknologian kehittäminen ja käyttöönotto -> uudet liiketoimintamallit ja vientimahdollisuudet, työllisyyden pitkäjänteistä kehittämistä - Vähäpäästöinen ja resurssitehokas teknologia, energian varastointi, kulutushuippujen tasaaminen, kulutustottumusten ohjaus - Mahdolliset taloudelliset tukitoimet ja toteutuksen helpottaminen, esteiden poisto, teknologioiden kotimarkkinat, - Kotimaisten energiaresurssien parempi hyödyntäminen ja tuontipolttoaineiden korvaaminen -> lisäämisellä vaikutusta kauppataseeseen I 28

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

ENERGIAJÄRJESTELMÄ JA PÄÄSTÖNVÄHENNYSTOIMET - YHTEENVETORAPORTTI

ENERGIAJÄRJESTELMÄ JA PÄÄSTÖNVÄHENNYSTOIMET - YHTEENVETORAPORTTI ENERGIAJÄRJESTELMÄ JA PÄÄSTÖNVÄHENNYSTOIMET - YHTEENVETORAPORTTI Suomen ilmastopaneeli Raportti 5/2013 ILKKA SAVOLAINEN, MIIMU AIRAKSINEN, HANNELE CANTELL, MARKKU KANNINEN, SARI LUOSTARINEN, PIRJO PELTONEN-SAINIO,

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA YmV 16.2.2017 Otto Bruun, suojeluasiantuntija Lähtökohdat arvionnille Taustalla Pariisin sopimus 2015 ja sen tavoitteiden valossa tiukka hiilibudjetti, joka huomioi sekä päästölähteet

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Vallankumous energian käytössä ja tuotannossa! Mikä vielä viivyttää?

Vallankumous energian käytössä ja tuotannossa! Mikä vielä viivyttää? Vallankumous energian käytössä ja tuotannossa! Mikä vielä viivyttää? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 22.8.2012 Ilkka Savolainen, tutkimusprofessori VTT 70 Industrial countries 60 Developing countries Total

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma Jussi Lintunen (Luke) Puuta vai jotain muuta Johdantoa Energiaa on monenlaista: Sähkö, lämpö, jalostetut polttoaineet ja polttonesteet

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Ministerin energiapoliittiset teesit Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvuulla

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen Eduskunnan talousvaliokokunta 7.3.2017 Pekka Ripatti Uusiutuvan energian käytön lisääminen ja energian hankinnan omavaraisuus Uusiutuvan

Lisätiedot

Poissa: pääjohtaja Petteri Taalas, Ilmatieteen laitos. Paneelin puheenjohtaja Markku Kulmala avasi kokouksen ja toivotti kaikki tervetulleiksi.

Poissa: pääjohtaja Petteri Taalas, Ilmatieteen laitos. Paneelin puheenjohtaja Markku Kulmala avasi kokouksen ja toivotti kaikki tervetulleiksi. Ilmastopaneelin 2. kokous PÖYTÄKIRJA Aika: ma 30.1.2012 11.30 21.00 Paikka: Kulttuurikeskus Sofia, Vuosaari Helsinki Paikalla: Paneelin jäsenet: professori Markku Kulmala, Helsingin yliopisto (puh.joht.),

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm U 5/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uusiutuvan

Lisätiedot

Vierailijat: Ministeri Ville Niinistö, ympäristöministeriö, valtiosihteeri Marja Rislakki, työja elinkeinoministeriö.

Vierailijat: Ministeri Ville Niinistö, ympäristöministeriö, valtiosihteeri Marja Rislakki, työja elinkeinoministeriö. PÖYTÄKIRJA Ilmastopaneelin toukokuun kokous Aika: 20.5.2014, klo 12:00 16:30 Paikka: Tieteiden talo (Kirkkokatu 6), sali 309 Paikalla: Paneelin jäsenet: prof. Markku Ollikainen (pj), Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset Jari Liski Suomen ympäristökeskus Käsitteitä Hiilivarasto Hiilivaraston muutos Hiilinielu = kasvava hiilivarasto Hiililähde = pienenevä hiilivarasto

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Kutsutut asiantuntijat: Ylijohtaja TuulaVaris (YM), kansliapäälikkö Merja Turunen, (YM), Prof. Veli-Matti Kerminen (Helsingin yliopisto)

Kutsutut asiantuntijat: Ylijohtaja TuulaVaris (YM), kansliapäälikkö Merja Turunen, (YM), Prof. Veli-Matti Kerminen (Helsingin yliopisto) MUISTIO Ilmastopaneelin 6. kokous Aika: 17.syyskuuta. 2012, klo 9:00-16:00 Paikka: Viikin kartano, os. Viikinkaari 8, 00790 Helsinki Paneelin jäsenet: prof. Markku Kulmala, Helsingin yliopisto (puh.joht.),

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Bioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta. Hollola Hannes Tuohiniitty

Bioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta. Hollola Hannes Tuohiniitty Bioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta Hollola 4.11.2016 Hannes Tuohiniitty Esityksen sisältö Bioenergian rooli tällä hetkellä Pariisin ilmastosopimuksen merkitys Kestävä bioenergia

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1. Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5.

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5. VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA Biorex Kajaani 26.5.2014 EAKR-koordinaattori Tatu Turunen Käsitteitä Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillinnän haasteet

Ilmastonmuutoksen hillinnän haasteet Ilmastonmuutoksen hillinnän haasteet Ilmastotalkoot Porin seudulla III 23.11.2011 Ilkka Savolainen Tutkimusprofessori 2 Maailman energiajärjestelmän suuria haasteita Väestön muutos - Väestö kasvu, kaupungistuminen,

Lisätiedot

Hajautettu energiantuotanto Suomessa Nykytila ja tulevaisuus sekä vaikutukset ilmanlaatuun

Hajautettu energiantuotanto Suomessa Nykytila ja tulevaisuus sekä vaikutukset ilmanlaatuun Hajautettu energiantuotanto Suomessa Nykytila ja tulevaisuus sekä vaikutukset ilmanlaatuun Vesa Vihanninjoki Suomen ympäristökeskus SYKE Kulutuksen ja tuotannon keskus Ilmansaasteet ja ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200 M /vuosi Valtion tuki alalle 2012 < 50 M Valtiolle pelkkä alv-tuotto lähes 100 M /vuosi Uusiutuvaa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori

Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori Viimeiset 10 vuotta ovat olleet isoa muutosta Muutos on ollut politiikkavetoista ja pääajurit ovat

Lisätiedot

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Lämpöpumput Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200

Lisätiedot

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntaliitto 12.3.2013 Lähtökohta Ilmastonmuutoksen uhka nähtävä todellisena - Keskustelua ja näkyvyyttä tulee lisätä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Haasteista mahdollisuuksia

Haasteista mahdollisuuksia Haasteista mahdollisuuksia Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050 Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry 1 Kuntien ilmastokonferenssi 6.5.2010 Tulevaisuudesta päätetään nyt Pääomaintensiivistä ja

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014

Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014 Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014 Pienenergiantuotannon edistäminen Suomessa Poistetaan esteitä ja luodaan mahdollisuuksia Rahoitusta

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

TULOKSENA KALLIS KESTÄMÄTÖN ENERGIA EUROOPASSA HUKATAAN VALTAVASTI ENERGIAA

TULOKSENA KALLIS KESTÄMÄTÖN ENERGIA EUROOPASSA HUKATAAN VALTAVASTI ENERGIAA TULOKSENA KALLIS KESTÄMÄTÖN ENERGIA EUROOPASSA HUKATAAN VALTAVASTI ENERGIAA LÄMMITYSENERGIA JA PÄÄSTÖKAUPPA Rakennusten lämmöntarve EU:ssa on noin 3 300 TWh. Suurin osa tästä on kiinteistökohtaista kaasu-

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot