Energiajärjestelmä ja päästönvähennystoimet
|
|
- Auvo Ari Karvonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ilkka Savolainen, Miimu Airaksinen, Hannele Cantell, Markku Kanninen, Pirjo Peltonen-Sainio, Sanna Syri, Jyri Seppälä Julkistustilaisuus Energiajärjestelmä ja päästönvähennystoimet
2 Ilmastopaneeli - yleistä Ympäristöministeriön asettama, toimikausi Tavoitteet - Vahvistaa tutkimuksen ja politiikan välistä vuoropuhelua - Neuvoa energia- ja ilmastopolitiikan ministerityöryhmää - Arvioida ilmastopolitiikan johdonmukaisuutta Muuta toimintaa - Arvio ilmastolain tarpeellisuudesta - Meneillään useita selvityksiä 2
3 Ilmastopaneelin jäsenet professori Markku Kulmala, ilmakehätieteet, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja ) professori Marja Järvelä, yhteiskuntapolitiikka, Jyväskylän yliopisto (varapuheenjohtaja) tutkimusprofessori Miimu Airaksinen, rakennettu ympäristö, VTT yliopistolehtori Hannele Cantell, kasvatustiede, Helsingin yliopisto tutkija, ilmastotiimin vetäjä Sirkku Juhola, yhdyskuntasuunnittelu, Aalto yliopisto professori Markku Kanninen, metsänhoito, Helsingin yliopisto professori Kai T. Kokko, ympäristöoikeus, Lapin yliopisto professori Markku Ollikainen, ympäristöekonomia, Helsingin yliopisto professori Pirjo Peltonen-Sainio, kasvintuotanto, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT tutkimusprofessori Ilkka Savolainen, khk-järjestelmätarkastelut ja päästöjen laskenta, VTT professori Jyri Seppälä, systeemitaso- ja elinkaarianalyysit, Suomen ympäristökeskus professori Sanna Syri, energiatalous, Aalto yliopisto pääjohtaja Petteri Taalas, kansainväliset ilmatieteen järjestöt ja IPCC, Ilmatieteen laitos 3
4 Raportit Raportit saatavilla www-sivuilla: Energiajärjestelmä ja päästönvähennystoimet - Yhteenvetoraportti (5/2013) - Kolme osaraporttia: Metsien käytön ja metsäbioenergian ilmastovaikutukset (2/2013) Lämpöpumput ja kaukolämpö energiajärjestelmässä (3/2013) Rakennetun ympäristön hajautetut energiajärjestelmät (4/2013) I 4
5 Yhteenvetoraportti Johdanto Toimintaympäristön muutos energiastrategiassa Kytkennät eri päästösektorien välillä Työn tavoite Tuloksia Päästökaupan ohjausvaikutuksen lisääminen Vähäpäästöisten resurssien tuki ei-päästökauppasektorille Ohjauskeinojen tasapainoinen kokonaisuus ja toimien suunnittelun läpinäkyvyys I 5
6 Yleistä ilmasto- ja energiastrategiasta Toimintaympäristön muutos energiastrategiassa (- Aiemmin (vielä 5-10 vuotta sitten) tavoite oli tarjota kohtuuhintaista ja varmaa energiaa teollisuudelle ja muille toiminnoille) Nyt tulee vastata ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumishaasteisiin (mm. vähentää khk-päästöjä ja edistää rakenteellista muutosta, jolla päästäisiin vähähiiliseen yhteiskuntaan vuosisadan puoliväliin mennessä) I 6
7 Yleistä ilmasto- ja energiastrategiasta Toimintaympäristön muutos energiastrategiassa Lyhyt aikaväli, tasapaino: Tulee ottaa huomioon energiaintensiivisen teollisuuden tarpeet (mm. työllisyys- ja kansantalousnäkökulma) ja toisaalta edistää päästöjen vähentämistä ja siihen tähtääviä keinoja kuten uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta sekä uutta vihreän talouden liiketoimintaa (kestävä kehitys, mm. työllisyys- ja kansantalousnäkökulma). Pitkä aikaväli: Khk-päästöjä vähennettävä %, mikä merkitsee päästötöntä energiantuotantoa ja huomattavaa resurssien käytön tehostamista, I 7
8 Yleistä ilmasto- ja energiastrategiasta Tärkeitä kysymyksiä: Mitkä ovat yhdyskuntien ja energiajärjestelmien rakenteita, jotka mahdollistavat vähäpäästöisyyden resurssitehokkaasti? Mitkä tämänhetkiset toimet lukitsevat Suomen energiajärjestelmiä suuntaan, jossa suuri muutos ei ole mahdollinen? Miten hajautettu energiantuotanto ja keskitetyt verkot (sähkö ja lämpö) toimivat yhdessä mahdollisimman hyvin, ilman toimien tehokkuutta heikentäviä kerrannaisvaikutuksia? I 8
9 Yleistä taustaa energiajärjestelmästä Energian käyttö aiheuttaa 80 % Suomen khk-päästöistä. Energian tuotanto ja käyttö muodostavat järjestelmän, jossa on kytkentöjä eri osasektorien välillä. Monet energiavarat ovat varsin rajallisia kuten vesivoima ja metsähakkeen vuotuinen määrä. Kasvihuonekaasujen päästönvähennystoimet yhdellä osasektorilla voivat aiheuttaa lisäpäästöjä toisella osasektorilla tai jopa toisessa maassa. Toimen tehokkuus ja kustannustehokkuus voivat heiketä merkittävästi. Monien uusiutuvien energialähteiden potentiaalit hajanaisia ja ajallisesti vaihtelevia. Hyödyntäminen voi tapahtua integroituna rakennettuun ympäristöön. I 9
10 Kytkennät eri päästösektorien välillä Toimenpide yhdellä sektorilla voi muuttaa päästöjä toisella sektorilla tai toisella alueella Suomi EU Maailma Päästökauppa (PK) -sektori Ei-PK-sektori LULUCF PK Ei-PK LULUCF Annex-1 Päästöt LULUCF Non-Annex- 1 Toimen oikea vaikutus : aikajänne, herkkyys oletuksille, epävarmuus ja vaihtelu
11 Työn tavoite Tunnistetaan sellaisia toimenpiteitä, joilla on mutkikkaita vaikutusketjuja, ja analysoidaan toimien kokonaisvaikutuksia päästöjen rajoittamiseen ja muihin politiikan tavoitteisiin kuten uusiutuvan energian käytön lisäämiseen. Tunnistetaan ja pohditaan tärkeitä lähtökohtia strategian laadintaan. I 11
12 Tuloksia Ilmasto- ja energiastrategiatyön yleinen kommentointi Aiempi ilmasto- ja energiastrategia sisälsi perusteltuja suunnitelmia, nyt tässä tuodaan esille näkökulmia, joilla strategiaa voidaan kehittää edelleen. Useat ohjaustoimet on annettu EU-tasolla, parannukset tulisi tällöin kohdistaa EU-tasoon (Suomi voisi edistää parannuksia EU-tasolla). Kokous TEM:issä I 12
13 Tuloksia Toimien vaikutus kokonaispäästöihin ja päästöjen vähenemien kustannustehokkuuteen - Toimien vaikutus kokonaispäästöihin (usein toimet vähentävät päästöjä kohdesektorilla mutta voivat lisätä päästöjä muilla sektoreilla tai muissa maissa, esim. liikenteen biopolttoaineet ), toimien heikentynyt kustannustehokkuus - Jos toimet siirtävät päästöjä päästökauppasektorille, jolla on tiukka päästökatto, päästöt eivät pk-sektorilla kasva (vaan hinta hiukan nousee). - Eri sektorien väliset kustannustehokkuuserot suuria: pk:n hinta 4-8 /tco2, ei-pk-sektorilla tehdään moninkertaisesti kalliimpia toimia I 13
14 EU:n päästökauppa on menettänyt ohjausvaikutuksensa markkinaehtoinen rakenteellinen muutos ei toistaiseksi etene Euroopassa Sanna Syri, Samuli Rinne, Aalto-yliopisto
15 Tuloksia Päästökaupan ohjausvaikutuksen lisääminen - Päällekkäistä ohjausta pk-sektorilla, päällekkäisyys alentaa pk:n hintaa ja syö pk:n ohjausvaikutusta (päällekkäisyyttä ei voitane täysin välttää, mutta mm. uusiutuvan tuki kohdistuu pk-sektorille suureksi osaksi) - Pk jäänyt toissijaiseksi ohjauskeinoksi, vaikka se olisi kustannustehokas, kohdistaisi kustannukset saastuttajalle (saastuttaja maksaa periaate) ja teknologianeutraali (toimijat valitsisivat tehokkaat teknologiat, ei vaatisi mutkikasta tukitoimien verkkoa), pk toisi laajan signaalin talouteen päästöjen vähentämisestä - Pk:hon perustuva ohjaus olisi tehokas ja rajoittaisi taloutta vähiten ja sopisi siksi hitaasta talouden kasvusta kärsivälle EU:lle ja Suomelle. - Suomen tulisi vaikuttaa EU:n politiikkaan pk:n painottamisessa suhteessa muihin keinoihin (muitakin keinoja tarvitaan) I 15
16 Tuloksia Vähäpäästöisten energiavarojen tuki ei-pk-sektorille - Vähäpäästöisten resurssien ohjaus kansallisilla toimilla ei-pk-sektorille, biomassaresurssien käytön tulee olla tehokasta mutta ei tuhlaavaa, koska biomassaa (ja metsämaata) tultaneen käyttämään moniin tarpeisiin (raaka-aineet, erilaiset polttoaineet, hiilinielu, biodiversiteetti) - Pk-sektorilla on saastuttaja maksaa -periaate (mikä parantaa tehokkuutta erityisesti fossiilisten panosten osalta, jos pk:n hinta ei ole alhainen) I 16
17 Tuloksia Ohjauskeinojen tasapainoinen kokonaisuus ja toimien suunnittelun läpinäkyvyys - Pk keskeisin ohjauskeino - Muita keinoja tarvitaan sektoreilla joilla pk ei riitä tai joille se ei sovi, mm.: rakennusten energiatehokkuus, liikenne, LULUCF Tärkeää olisi saavuttaa tasapainoinen ja vakaa ohjauskeinojen kokonaisuus (talouden pienet kokonaiskustannukset, innovaatioiden edistäminen, taloudellisen rakenteen muutos kohti vähähiilistä yhteiskuntaa) Päästönrajoitustoimien suunnittelun läpinäkyvyys ja eri osapuolien osallistumismahdollisuus edistäisivät myös kokonaisuuden kannalta optimaalisten ratkaisujen syntymistä (esim. ilmastolain ohjaamana) I 17
18 Osatehtävien tuloksia Metsäenergian lisäämisen vaikutus kokonaispäästöihin Nykyisessä ilmastoneuvottelujen ja ilmastopolitiikan aihepiirissä on monia avoimia kysymyksiä, joista useat koskevat bioenergian ja ekosysteemin hiilivarastojen käyttöä. Aihepiirissä käydään myös tieteellistä keskustelua, jossa arvostellaan nykyisiä käsittelytapoja. Keskustelun valossa on mahdollista, että bioenergian ja biomassan käyttöä koskevia laskentasääntöjä muutetaan kansainvälisissä sopimuksissa, EU:n direktiiveissä tai EU:n muussa sääntelyssä. I 18
19 Periaatteellinen ero biomassan käytön päästövaikutuksen arvioinnissa: Ilmastosopimuksen ja Kioton pk:n raportointi ottavat huomioon biomassan (kuten metsien) hiilitaseen toteutuneen kehityksen pohjalta (ns. päästöinventaarit). Sovitut päästöjen laskentasäännöt ja velvoitteet eivät rajoita kestävää bioenergian tuotantoa pitkällä aikavälillä, mutta eivät kannusta nielujen lisäystä. Uudet nieluvelvoitteet voisivat ohjata metsien hiilivarastojen jatkuvaan kasvattamiseen mutta samalla voisivat heikentää metsien käytön taloudellista kannattavuutta, jos ovat liian voimakkaita. Jotkut ehdotetut uudet laskentamenetelmät katsovat ajassa eteenpäin ja arvioivat etukäteen biomassan käytön vaikutuksia ilmakehän pitoisuuteen. Eteenpäin suuntaava näkökulma ei sovi yhteen muun päästönlaskennan kanssa, mutta on käyttökelpoinen, kun arvioidaan miten toimenpiteet tulevat vaikuttamaan tulevaisuuden pitoisuuksiin (skenaario- ja elinkaaritarkastelut). Suomessa olisi perusteltua varautua tällaisiin uusiin bioenergian ja biomassan käyttöä koskeviin laskentasääntövaihtoehtoihin, etenkin kun metsien pitkäkiertoinen biomassa on keskeinen osa Suomen teollisuuden ja energiantuotannon resurssipohjaa. I 19
20 Lämpöpumput ja kaukolämpö (CHP) energiajärjestelmässä Tässä osaraportissa tutkittiin erityisesti kaupunkien lämmitysjärjestelmien toimintaa osana laajempaa sähkömarkkinaa. Tavoitteena oli arvioida eritysesti kaupunkien yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon (CHP) toimintaa ja sitä, voiko CHP olla osa tulevaisuuden vähäpäästöistä energiajärjestelmää Suomessa. Sanna Syri, Samuli Rinne, Aalto-yliopisto
21 Lämpöpumput ja kaukolämpö (CHP) energiajärjestelmässä CHP:n lämmöntuotanto vähäpäästöinen tapa tuottaa yhdyskuntien lämmitys, ja sen ympäristöystävällisyyttä aliarvioidaan Suomessa yleisesti. CHP:ssa otetaan hyötykäyttöön sähköntuotannossa syntyvä lämpö, joka muuten menisi hukkaan (lauhdetuotanto: tuotetaan vain sähköä, lämpö ohjataan vesistöön tai lauhdutustorniin). Samalla menetetään hieman sähköntuotantoa. Maalämpöpumppu kuluttaa sähköä, ja tuottaa n. 3-4 kertoimella lämpöä. Maalämpö on erittäin suositeltava korvaamaan esim. öljylämmitystä tai suoraa sähkölämmitystä, mutta ei CHP-lämpöä. Sanna Syri, Samuli Rinne, Aalto-yliopisto
22 Tulevaisuus Maalämpöpumput ovat hiili- ja turve-chp-lämpöä vähäpäästöisempiä, jos sähköjärjestelmässä ydin- ja/tai CCSsähkön määrä lisääntyy. Sen sijaan maakaasua tai merkittävässä määrin biomassaa käyttävä CHP-lämpö on tällöinkin hyvin vähäpäästöistä. Kaukolämmön hinnoittelua kannattaisi kehittää niin että kylmimmillä säillä lämpö olisi kalliimpaa. Pakkasilla tarvittava lisälämpö tuotetaan Suomen kaupungeissa yleensä vain lämpöä tuottavilla öljykattiloilla. Tällöin hinnoittelu tukisi suoraan päästöjen vähentämistä. Sanna Syri, Samuli Rinne, Aalto-yliopisto
23 Tulevaisuus Päästöjen vähentämisen kannalta nykyiset kaukolämpöverkot kannattaa säilyttää ja niitä kannattaa laajentaa. Ne mahdollistavat uusiutuvan energian tuomisen ketjun eri vaiheisiin (biopolttoaineet keskitettyyn tuotantoon, aurinkolämpö, lämmön pientuotanto kulutuspäähän). Verkkoja voitaisiin myös avata pientuotannolle. Yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa on järkevää siirtyä hallitusti kohti suurempaa uusiutuvan energian osuutta (yhtenä reunaehtona kannattavuus päästökaupan oloissa). Teknologisia mahdollisuuksia on useita (esim. hake, pelletit, torrefioidut pelletit, kierrätyspolttoaine kivihiilen korvaajina, biokaasu tai SNG maakaasun korvaajana). Erilaisen polttoaineen tuominen olemassa olevaan laitokseen voi olla järkevintä vaiheittaisena oppimisprosessina. Lisäksi uusien voimalaitosten rakentamisen myötä CHP-järjestelmissä ollaan siirtymässä kohti ko. monipolttoainevaihtoehtoja. Sanna Syri, Samuli Rinne, Aalto-yliopisto
24 Rakennetun ympäristön hajautetut energiajärjestelmät Muutokset rakennuskannassa ovat hitaita Rakennuskannassa muutokset ovat hitaita ja niiden vaikutukset ovat pitkäaikaisia -> ensisijaisesti pienennettävä rakennusten primäärienergiankulutusta Lisäksi ilmastonmuutoksen sopeutumiseen tulee kiinnittää huomiota. Esityksen nimi / Tekijä
25 Suomen rakennettu ympäristö on erilaista eri paikkakunnilla Suomen rakennettu ympäristö on hyvin monimuotoista (kaupungit, haja-asutusalueet) -> eri ratkaisut eri alueille - Suuret kaupungit: CHP:n kehitys vähäpäästöisemmäksi - Pienehköt taajamat: öljystä hakkeeseen ja pelletteihin - Haja-asutus: kiinteistökohtainen (tiheämpi asutus pienet lämpöverkot) Esityksen nimi / Tekijä
26 Kokonaisuuden tarkastelu tärkeää Rakennuksia, hajautettua energiantuotantoa ja energiajärjestelmäämme on tarkasteltava kokonaisuutena Kulutuksen ja tuotannon yhteensovittaminen korostuu; kulutus ja tuotanto (aurinko, tuuli) vaihtelevat vuorokauden ja vuodenajan mukaan Huippukulutuksen leikkaaminen keskeistä (huipputehon mitoitus ja kulutuskysynnän jousto suhteessa puhtaan energiajärjestelmän kapasiteettiin) - Ilmalämpöpumput ja alimitoitetut maalämpöpumput huippupakkasilla Esityksen nimi / Tekijä
27 Uudet teknologiat parantavat hyödyntämistä Huipputehon tarpeen minimointi sekä sovittamaan kulutuksen ja tuotannon vaihteluita yhteen (smart grid). Keinoja mm. - lämmitys- ja jäähdytystarpeen minimointi - lämmön (ja sähkön) varastointi - Mahdollinen ohjaus hintasignaalilla loppukäyttäjälle - Lämpöpumppujen mitoitus maks.tehon mukaan - Biopolttoaineilla voidaan kattaa huippuja Esityksen nimi / Tekijä
28 Yhteiskunnan ohjaus hajautettuun uusiutuvaan - Uuden teknologian kehittäminen ja käyttöönotto -> uudet liiketoimintamallit ja vientimahdollisuudet, työllisyyden pitkäjänteistä kehittämistä - Vähäpäästöinen ja resurssitehokas teknologia, energian varastointi, kulutushuippujen tasaaminen, kulutustottumusten ohjaus - Mahdolliset taloudelliset tukitoimet ja toteutuksen helpottaminen, esteiden poisto, teknologioiden kotimarkkinat, - Kotimaisten energiaresurssien parempi hyödyntäminen ja tuontipolttoaineiden korvaaminen -> lisäämisellä vaikutusta kauppataseeseen I 28
Sähkövisiointia vuoteen 2030
Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat
LisätiedotENERGIAJÄRJESTELMÄ JA PÄÄSTÖNVÄHENNYSTOIMET - YHTEENVETORAPORTTI
ENERGIAJÄRJESTELMÄ JA PÄÄSTÖNVÄHENNYSTOIMET - YHTEENVETORAPORTTI Suomen ilmastopaneeli Raportti 5/2013 ILKKA SAVOLAINEN, MIIMU AIRAKSINEN, HANNELE CANTELL, MARKKU KANNINEN, SARI LUOSTARINEN, PIRJO PELTONEN-SAINIO,
LisätiedotKohti päästöttömiä energiajärjestelmiä
Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä
LisätiedotEnergiamurros muuttaa tuotantorakenteita ja energian käyttöä
Energiamurros muuttaa tuotantorakenteita ja energian käyttöä 23.1.2018 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto-yliopisto Ilmastonmuutoksen tehokas
LisätiedotTulevaisuuden kaukolämpöjärjestelmät Hiilitieto ry Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto yliopisto
Tulevaisuuden kaukolämpöjärjestelmät 22.3.2018 Hiilitieto ry Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto yliopisto Ilmastonmuutoksen tehokas hillintä vaatii globaalia energiavallankumousta
LisätiedotENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija
ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA YmV 16.2.2017 Otto Bruun, suojeluasiantuntija Lähtökohdat arvionnille Taustalla Pariisin sopimus 2015 ja sen tavoitteiden valossa tiukka hiilibudjetti, joka huomioi sekä päästölähteet
LisätiedotKampanjan tavoitteet
Kampanjan tavoitteet Yleisesti: ilmastonmuutoksen hillintä fossiilivoimaloiden sulkemista vauhdittamalla Espoossa: hiilenpoltto Suomenojalla korvattava energiatehokkuudella ja päästöttömällä uusiutuvalla
LisätiedotEuroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014
Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
LisätiedotVallankumous energian käytössä ja tuotannossa! Mikä vielä viivyttää?
Vallankumous energian käytössä ja tuotannossa! Mikä vielä viivyttää? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 22.8.2012 Ilkka Savolainen, tutkimusprofessori VTT 70 Industrial countries 60 Developing countries Total
LisätiedotMetsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma
Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma Jussi Lintunen (Luke) Puuta vai jotain muuta Johdantoa Energiaa on monenlaista: Sähkö, lämpö, jalostetut polttoaineet ja polttonesteet
LisätiedotBioenergia, Energia ja ilmastostrategia
Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotMatti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.
Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018 Esityksen sisältö 1.Mitä ilmastotavoitteet edellyttävät? 2.
LisätiedotPienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset
Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotEnergiatuki Kati Veijonen
Energiatuki 2017 Kati Veijonen Energiatukea Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka: 1) lisäävät uusiutuvien energialähteiden
LisätiedotTalousvaliokunta Maiju Westergren
Talousvaliokunta 19.4.2018 Maiju Westergren KOHTI ILMASTONEUTRAALIA ENERGIANTUOTANTOA TAVOITE 1. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Uusiutuvan ja päästöttömän energian osuuden kasvattaminen Kivihiilen
LisätiedotJohdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik
Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta
LisätiedotPariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa
Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen
LisätiedotSuomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet
Eduskunnan talousvaliokunnan julkinen kuuleminen 15.11.2018 Pikkuparlamentti Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori, Helsingin yliopisto
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotHallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on
LisätiedotSAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet
SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet Viesti on selvä nykyinen päästöjenvähennysten taso ei riitä 2 Fossiilisen energian osuus globaalisti yhä n. 85 % 4.3.2019 3 Paine lisätä kunnianhimoa
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio
LisätiedotEkologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys EKOLOGINEN TILANNEKUVA - ILMASTO
Ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys EKOLOGINEN TILANNEKUVA - ILMASTO Markku Ollikainen, Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Tausta Tieteen viesti: seuraavat
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotMinisterin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu
Ministerin energiapoliittiset teesit Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvuulla
LisätiedotTuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015
Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä
Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta
LisätiedotALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen
ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»
LisätiedotVoiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.
Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan
LisätiedotIlmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?
Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää
LisätiedotHiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli
Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:
LisätiedotUusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja
LisätiedotIlmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
LisätiedotKeski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa
Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa Keski-Suomen energianeuvonta Neuvontaa toteutetaan energiaviraston rahoituksella Neuvontaa annetaan yksityisille
LisätiedotLämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus
Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M
LisätiedotMitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät
Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 22.1.2019 Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät Arvio kivihiilen energiantuotannon päästöistä EU:ssa MtCO2 400 350 Kivihiilen päästöt
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa. Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto Sisältö Ilmastolain suunnittelujärjestelmä ja sen tavoitteet Kansallinen
LisätiedotTurvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström
Turvemaat - haaste hallinnolle Ilmajoki 21.11.2017 Marja-Liisa Tapio-Biström 1 Sisältö Ilmastopolitiikka - Suomi osana kokonaisuutta Turvemaiden merkitys osana ilmastopolitiikkaa Toimenpiteitä - ratkaisuja
LisätiedotLow Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT
Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotLiikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen Eduskunnan talousvaliokokunta 7.3.2017 Pekka Ripatti Uusiutuvan energian käytön lisääminen ja energian hankinnan omavaraisuus Uusiutuvan
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotEnergiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.
Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki Energia alan kaksi murrosta arvoketjun eri päissä Tuotanto ilmastoystävälliseksi
LisätiedotMiten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020
Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:
LisätiedotMaa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm
U 5/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uusiutuvan
LisätiedotKohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa
Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotEnergia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013
Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotPoissa: pääjohtaja Petteri Taalas, Ilmatieteen laitos. Paneelin puheenjohtaja Markku Kulmala avasi kokouksen ja toivotti kaikki tervetulleiksi.
Ilmastopaneelin 2. kokous PÖYTÄKIRJA Aika: ma 30.1.2012 11.30 21.00 Paikka: Kulttuurikeskus Sofia, Vuosaari Helsinki Paikalla: Paneelin jäsenet: professori Markku Kulmala, Helsingin yliopisto (puh.joht.),
LisätiedotVierailijat: Ministeri Ville Niinistö, ympäristöministeriö, valtiosihteeri Marja Rislakki, työja elinkeinoministeriö.
PÖYTÄKIRJA Ilmastopaneelin toukokuun kokous Aika: 20.5.2014, klo 12:00 16:30 Paikka: Tieteiden talo (Kirkkokatu 6), sali 309 Paikalla: Paneelin jäsenet: prof. Markku Ollikainen (pj), Helsingin yliopisto,
LisätiedotPuuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT
Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian
LisätiedotBioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta. Hollola Hannes Tuohiniitty
Bioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta Hollola 4.11.2016 Hannes Tuohiniitty Esityksen sisältö Bioenergian rooli tällä hetkellä Pariisin ilmastosopimuksen merkitys Kestävä bioenergia
LisätiedotKutsutut asiantuntijat: Ylijohtaja TuulaVaris (YM), kansliapäälikkö Merja Turunen, (YM), Prof. Veli-Matti Kerminen (Helsingin yliopisto)
MUISTIO Ilmastopaneelin 6. kokous Aika: 17.syyskuuta. 2012, klo 9:00-16:00 Paikka: Viikin kartano, os. Viikinkaari 8, 00790 Helsinki Paneelin jäsenet: prof. Markku Kulmala, Helsingin yliopisto (puh.joht.),
Lisätiedotwww.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050
Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä
LisätiedotMetsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus
Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset Jari Liski Suomen ympäristökeskus Käsitteitä Hiilivarasto Hiilivaraston muutos Hiilinielu = kasvava hiilivarasto Hiililähde = pienenevä hiilivarasto
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotEnergiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,
Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta Helsingissä, 14.2.2018 Kyselytutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun
LisätiedotSuomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri
Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta
LisätiedotEnergia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen
LisätiedotEnergiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015
Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä
LisätiedotEnergia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013
Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden
LisätiedotBioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto
Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.
Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti
LisätiedotBIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN
BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset
LisätiedotOdotukset ja mahdollisuudet
Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari
LisätiedotSuomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko
Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet
LisätiedotIlmastonmuutoksen hillinnän haasteet
Ilmastonmuutoksen hillinnän haasteet Ilmastotalkoot Porin seudulla III 23.11.2011 Ilkka Savolainen Tutkimusprofessori 2 Maailman energiajärjestelmän suuria haasteita Väestön muutos - Väestö kasvu, kaupungistuminen,
LisätiedotKansallinen energiaja ilmastostrategia
Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
LisätiedotSuomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto
Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava
LisätiedotVaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010
Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia
LisätiedotSuomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase
Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa
LisätiedotSuomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008
Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat
LisätiedotVÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5.
VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA Biorex Kajaani 26.5.2014 EAKR-koordinaattori Tatu Turunen Käsitteitä Kasvihuonekaasut
LisätiedotLausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Kimmo Ollikka VATT Valtiovarainvaliokunta 17.2.2017 Kivihiilen energiakäytöstä luopuminen Lämmöntuotannon
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotAURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)
LisätiedotMiten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan
Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotMiten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030
Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU
LisätiedotJätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo
Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen
LisätiedotÄlykäs kaupunkienergia
Älykäs kaupunkienergia Lyhennelmä Pöyryn loppuraportista (kesäkuu 2018) Hankkeen rahoittaja: Energiateollisuus ry Kaukolämpötutkimus Sähkötutkimuspooli Ympäristöpooli Älykäs kaupunkienergia: kohti ilmastoneutraalia
LisätiedotPirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus
Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-
LisätiedotGREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS
GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen
LisätiedotCase Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö
Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,
LisätiedotTulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä
Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3
LisätiedotLämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi
Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200 M /vuosi Valtion tuki alalle 2012 < 50 M Valtiolle pelkkä alv-tuotto lähes 100 M /vuosi Uusiutuvaa
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotUusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä
Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia
LisätiedotToimialakohtaisten vähähiilitiekarttojen valmistelu - katsaus budjettiriiheen Teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen
Toimialakohtaisten vähähiilitiekarttojen valmistelu - katsaus budjettiriiheen 17.9.2019 Teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen Taustoittavia näkökulmia 1. Kestävä kasvu ja ilmastopolitiikka ovat linjassa keskenään
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi 4.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä
LisätiedotBioenergia-alan linjaukset ja näkymät
Bioenergia-alan linjaukset ja näkymät Esityksen sisältö Bioenergia ry Bioenergian näkymistä Ajankohtaisia aiheita LULUCF REDII Uusiutuvan sähköntuotannon tarjouskilpailu Metsähakkeen tuki Liikenteen päästövähennykset
Lisätiedot