Vallankumous energian käytössä ja tuotannossa! Mikä vielä viivyttää?

Transkriptio

1 Vallankumous energian käytössä ja tuotannossa! Mikä vielä viivyttää? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta Ilkka Savolainen, tutkimusprofessori VTT 70 Industrial countries 60 Developing countries Total 50 Industrial countries, Developing countries, Gt CO 2 /a Total Baseline, IEA Energy Techonology Perspectives 2008 Gap between baseline and reductions needed is huge! % Emission reduction level 85 % Emission reduction level Sources: CDIAC, IEA, VTT, CAIT (values ) CO2 emissions from fossil fuels. The curves of 50 ja 85 % correspond to the upper and lower limit emissions for the temperature rise limit of 2 C agreed in Copenhagen Accord. 2 1

2 Päästöt teollisuusmaista (Annex-I) ja kehitysmaista (Non-Annex-I). Maiden lupaukset eivät riitä 2:n astetta vastaaviin rajoituksiin. 3 Päästöjen rajoittamisessa tarvitaan monia keinoja Merkittävimpiä keinoja päästöjen rajoittamisessa ovat: Energian käytön tehostaminen (säästö) Uusiutuvan energian lisäys Ydinvoiman lisäys (jos hyväksyttävissä) Hiilidioksidin erotus ja varastointi (CCS) Myös muiden khk-kaasujen kuin CO2:n päästöjen rajoittaminen Hiilen varastointi biosfääriin (nielu) ja metsänhävityksen pienentäminen Tarvitaan monia keinoja, jotta saataisiin aikaan riittävän suuria päästöjen vähennyksiä (Geoengineering vaikuttaminen suoraan maapallon säteilyenergiataseeseen suuria riskejä?) 4 2

3 Hitaustekijöitä Energia- ja talousjärjestelmä muuttuvat hitaasti - Investointien pitoajat usein pitkiä - Rakennukset vuotta - Infrastruktuuri Voimalaitokset Teollisuuslaitokset Liikennevälineet Kestokulutushyöd Myös asenteet, säännöstöt, hallintavat ja päätösentekotavat muuttuvat hitaasti. Päästöjä lisäävät ajurit: väestön muutokset (kasvu, kaupungistuminen), talouden kasvu 5 Binding targets 2020 for EU and Finland Low Carbon Europe: GHG reduction 20% by 2020 Energy end use reduction 20% Share of renewable energy 7 => 20% Renewable energy in transport 10% (GHG reduction over 80% by 2050) Low Carbon Finland by 2020 GHG reduction 16% in the non-ets sector by 2020 Share of renewables 28,5 => 38% Renewable energy in transport 20% (GHG reduction of 80 % by 2050) EU is considering tightening the 2020 emission reduction target from 20% to 30% 6 3

4 EU Emission Reduction Roadmap Sähköntuotanto Rakennukset ja palvelut Teollisuus Liikenne Maatalous Muut Voimakkaimmat päästöjen vähennykset sähköntuotannossa, rakennuksissa ja palveluissa sekä teollisuudessa, liikenteessä ja maataloudessa pienempi vähennys. 7 (REN21, 2012) 8 4

5 (REN21, 2012) 9 Pohdintaa Tilastokeskus

6 Kytkennät eri päästösektorien välillä Toimenpide yhdellä sektorilla voi muuttaa päästöjä toisella sektorilla tai toisella alueella Suomi EU Maailma Päästökauppa (PK) -sektori Ei-PK-sektori LULUCF PK Ei-PK LULUCF Annex-1 Päästöt LULUCF Non-Annex-1 Toimen oikea vaikutus : aikajänne, herkkyys oletuksille, epävarmuus ja vaihtelu 11 Suomen päästöt (osittainen kopio Tilastokeskuksen taulukosta) 12 6

7 Uusiutuva energia - päästönvähennykset Ref. LINDROOS, T.J., MONNI, S., HONKATUKIA, J., SOIMAKALLIO, S., SAVOLAINEN, I Arvioita uusiutuvan energian lisäämisen vaikutuksista Suomen kasvihuonekaasupäästöihin ja kansantalouteen. Espoo VTT Technology s. + liitt. 6 s. Päästönvähennykset vuoteen 2010 mennessä (MtCO 2 -ekv / vuosi) ja vuosien arvioidun lisäkäytön vaikutukset (MtCO 2 -ekv / vuosi). Tummempi osa pylväästä kuvaa alempaa arviota ja koko pylväs ylempää arviota. Liikenteen biopolttoaineiden kohdalla epävarmuus kokonaispäästöjen vähenemistä on hyvin suuri. 13 Keskeisimmät tulokset päästövaikutusten kohdentuminen eri sektoreille Päästövaikutusten arvioitiin jakautuvan eri sektoreille Suomessa Metsähake ja tuulivoima vähentävät lähinnä päästökauppasektorin päästöjä Metsähake, Kioton pk:n laskentasäännöt Metsähake, vaikutus maaperän hiilitaseeseen huomioituna PKS ei-pks LULUCF MtCO 2 -ekv MtCO 2 -ekv MtCO 2 -ekv -3,8-4,6-0,1 0-3,8-4,6-0,1 +1,7 Tuulivoima -1,1-1,7 0 0 Biokaasureaktorit -0, , ,12? Liikenteen biopolttoaineet Suomessa +0,05 +0,6-1, ,

8 Keskeisimmät tulokset päästövähennysten kustannustehokkuus valtion kannalta Arviossa on huomioitu vain valtion suorat kustannukset. Pylväät kuvaavat eri arvioiden vaihteluväliä. 15 Keskeisimmät tulokset uusiutuvan energian lisäämisen kustannustehokkuus valtion kannalta Alla on vastaava kustannustehokkuustarkastelu uusiutuvan energian lisäämisestä. Arvio on laskettu vuoden 2020 kustannuksilla ja energiamäärillä. Liikenteen biopolttoaineiden sekoitusvelvoite siirtää kustannuksia kuluttajille. Kustan nukset 2020 Kustannusarvioon sisältyvät tukitoimet Tuotantotavoite 2020 Yksikkökustannus 2020 M TWh M / TWh Metsähake 58 Pienpuun energiatuki ja muuttuva sähkön tuotantotuki 25,8 3 4 Tuulivoima 200 Syöttötariffi 6 33 Biokaasureaktorit 13 Syöttötariffi 0,3 43 Liikenteen biopolttoaineet 80 Valmisteveroalennus 500 ktoe

9 Pohdintaa 1 Yleinen hidastava tekijä: - Ei globaalia päästönrajoituspöytäkirjaa, ehkä vasta 2015 ja voimaan 2020? EU:n sisäinen politiikka vuoteen Päästökauppa, jolla laskeva kokonaiskiintiö päästöille - Ei-PK-sektorin päästönvähennys jäs le (Suomelle 16 %) - Uusiutuvan lisääminen (Suomessa 28,5 => 38 %) - Uusiutuvan osuus liikenteessä 10 % (Suomi ottanut 20 %) Uusiutuvan energian pakotettu lisääminen PK-sektorilla alentaa päästökaupan hintatasoa ja vähentää päästökaupan merkitystä. 17 Pohdintaa 2 - Esimerkiksi Suomessa metsähakkeen ja tuulisähkön lisääminen eivät juuri vähennä Ei-PK-sektorin päästöjä, mutta lisäävät uusiutuvan osuutta. - Liikenteen biopolttoaineiden lisääminen kasvattavat uusiutuvien osuutta ja vähentävät Ei-PK-sektorin päästöjä, mutta siirtävät päästöjä muille sektoreille tai muihin maihin. 18 9

10 Pohdintaa 3 Korkeampi päästöjen hinta toisi selvän päästöjä rajoittavan signaalin laajalti energian tuotantoon ja käyttöön (ja olisi kannuste fossiilisten polttoaineiden kuten kivihiilen päästöjen vähentämiseen ja yleiseen energiatehokkuuden parantamiseen). Päästökauppa vastaa myös hyvin saastuttaja maksaa -periaatetta. Nyt uusiutuvan energian edistäminen tukitoimilla on epäyhtenäistä ja siihen kuluu yhteiskunnan rahaa. Korkeampi päästökaupan hinta toisi tuloja yhteiskunnalle päästöoikeuksien huutokaupasta ja toisaalta tukiin menisi vähemmän rahaa. (Tarvitaan kuitenkin esimerkiksi säännöstöjen uudistamista, jolla poistetaan uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden esteitä.) Olisiko siis nykyinen EU:n politiikka epätasapainossa ja tehotonta? Onko tämä yksi syy hitaaseen energiajärjestelmän muutokseen? 19 Pohdintaa 4 Politiikassa monia tavoitteita, esimerkiksi - päästöjen vähentäminen - energiaomavaraisuuden parantaminen - elinkeinopolitiikka Ilmastopolitiikka on tässä suhteessa normaalia politiikkaa. Ilmasto- ja energiapolitiikan toimilla on synergistisiä ja ristiriitaisia vaikutuksia. - Tutkimus voi avustaa selvityksillä, lopulliset ratkaisut poliitikoilla